Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2012. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011"

Transkriptio

1 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2012 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

2 Tässä lehdessä: Soininen nousee talo talolta 3 Passiivienergiakohde on investointi tulevaisuuteen 4 Uusi nettiaika saapuu lännestä 5 Wäinö kaappasi Ainon talkootansseihin 6 Hihat kääritään herkästi Myrskylässä 7 Sosiaaliselle asumiselle parempia tontteja 8 Turku Kotivaso uudistui Lehdistö uudistuu. Formaatteja vaihdetaan. Niin teemme myös Vason Kotivaso-lehdessä. Julkaisumme on ilmestynyt vuodesta 1995 lähtien tabloidkoossa. Kun suuret päivälehdet siirtyvät tabloidiin, me vaihdamme vuorostamme aikakausilehtikokoon. Samalla eriytämme yhtiömme toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tässä lehdessä omaksi kokonaisuudekseen. Koska Kotivaso on viestinviejä ennen kaikkea yhtiön ja asukkaidemme välillä, haluamme julkaista vuoden 2011 vuosikertomuksen kokonaisuudessaan lyhentämättömänä, samassa muodossa kuin yhtiökokous on sen hyväksynyt. Vastaavasti syksyn Kotivaso julkaisee seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion lyhentämättömänä yhtiön hallituksen vahvistamassa muodossa. Hyviä lukuhetkiä Kotivason parissa ja hyvää kevään jatkoa! Tuirella on hyvä näköala Vasoon ja Katariinanlaaksoon 9 Uusi remonttiavustus menee pitkän linjan vasolaisille 10 Vaso hankki uusia työkaluja energiansäästöön 11 Olisiko persikka pation hittikasvi? 12 Energia kallistuu, kulutus laskussa 13 Valvojan kertomus vuodelta Vason strategia uudistui 14 Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Toimintakertomus ja tilinpäätös Postikortti tuntemattomalta 20 2

3 Soininen nousee talo talolta Ensimmäinen on jo harjakorkeudessa. Toinen tulee perässä ja kolmas... Naantalin Soinisten passiivienergiatalokohteen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Uteliaita silmäpareja näkyy tuon tuosta keltaisen aidan takana. Soinistentien varren tyhjä tontti alkaa olla täynnä toimintaa. Passiivienergiatalojen suunnittelutyö on takana ja nyt piirustukset muuttuvat taloiksi, asunnoiksi. Hartelan työmaa toimii arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan ammattimaisen järjestelmällisesti. Suunnitelman mukaan puolet Soinisten asunnoista valmistuu jouluksi. Loput valmistuvat vuoden kuluttua keväällä. Soinisten rivi- ja paritaloihin tulee kaikkiaan 38 asuntoa, joiden hakuaika on asti. Senkin jälkeen Soinisten asunnoista kiinnostuneiden on mahdollista ottaa yhteyttä Vason toimistoon. Soinisista löytyy koteja joka lähtöön. Pienimmät ovat kahden, isoimmat kuuden huoneen koteja. Paksu seinä toimii eri vuodenaikoina Soinisten kohde on Suomen ensimmäinen ARA-hintainen passiivienergialuokkainen paritalo-rivitalokiinteistö. ARA:n lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Tekes, Rakli ja Naantalin kaupunki. Suunnittelusta, rakentamisesta ja asumisesta saatava arvokas tieto tullaan jakamaan muidenkin toimijoiden käyttöön. Vasolle Soinisten kokemus on erityisen hyödyllinen, sillä rakentamisen energianormit kiristyvät joka tapauksessa kaiken aikaa ja Soinisissa kokeiltavia sovellutuksia voidaan hyödyntää seuraavissa Vason uudiskohteissa. Passiivienergiatalossa lähtökohtana on se, että lämmitysenergian tarve on vain 20 prosenttia normaalitaloon nähden. Insinööritoimisto Olof Granlundin tuoreiden laskelmien mukaan tämä taso saavutetaan Soinisten kohteen kaikissa taloissa. Lämmitysenergian tarvetta leikataan mm. katolle asennettavilla aurinkokeräimillä. Näistä tasokeräimistä lämpö siirretään asunnon lämminvesivaraajaan käyttövedeksi. Lämminvesivaraaja myös luovuttaa vähän hukkalämpöä, joka hyödynnetään huoneiden lämmittämisessä. Ilmanvaihtojärjestelmiin rakennetaan tehokkaat poistoilman lämmön talteenotot. Paksusti eristetyillä ja tiiviillä seinillä sekä yläja alapohjalla on kaksi tärkeää tehtävää. Talvella ne estävät pakkasen tulon sisälle. Kesähelteellä eristys pitää kuumuuden tehokkaasti ulkona. Helteen karkotukseen on valjastettu muitakin konsteja: ikkunoiden päälle rakennetaan lipat, jotka pitävät keskipäivän auringonpaisteen loitolla. Laseissa on selektiivilasiaurinkosuojaus ja sälekaihtimet heijastavat lämmön ulos. Värikästä ja yksinkertaista Soinisten talot vuorataan puulla. Tonteille tulee kaksi erillistä korttelia, joista toinen maalataan keltaisen ja toinen vihreän eri sävyillä. Tällä tavalla saadaan elävää ilmettä taloihin. Talot ovat muodoiltaan yksinkertaisia. Erkkereitä ei käytetä, koska ne lisäisivät talojen energiankulutusta. Muussakin suunnittelussa on onnistuttu yhdistämään kaksi pääteemaa: taloudellisuus ja energiatehokkuus. Teksti: Lassi Lähteenmäki Kuvat: Pekka Peltomäki ja Kimmo Lylykangas 3

4 Passiivienergiakohde Passiivienergiataloissa vaaditaan selvästi parempaa eristävyyskykyä, passiivitalon lämmitysenergian tarve on vain viidennes normaalitaloon verratuna. Passiivitaloissa pääosa lämmöstä tulee sisäisistä lämmönlähteistä, kuten ihmisistä, kodinkoneista, viihde-elektroniikason investointi tulevaisuuteen Tämä on tulevaisuutta. Näin tiivistää Vason passiivienergiatalohanketta turkulainen arkkitehti Mikko Lemmetti. Linnankadun varrella toimistoaan pitävä arkkitehti SAFA Mikko Lemmetti seuraa mielellään, mitä ympärillä tapahtuu. Hän on toiminut eri luottamustehtävissä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:ssa. Hän oli takavuosina mukana mm. Turku asuu -hankkeessa. Vason Soinisten passiivienergiatalokohde on energiatehokkuudeltaan ja mittasuhteiltaan sellainen, että sitä seurataan ammattipiireissä tarkasti. Rakennusten energiankulutusnormit kiristyvät jatkossakin, joten passiivienergiarakentaminen on tulevaisuutta. Jonkin ajan kuluttua kaikki rakentaminen on passiivienergianormien mukaista. Mikko Lemmetti uskoo Vason hyötyvän Soinisten passiivienergiataloista. Kohde huomataan ja ensimmäisenä oleminen tuo kilpailuetua. Paremmin eristetty talo tuo joka kuukausi säästöä energiakuluissa. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä energiaa vähemmän kuluttavan talon kiinnostavuus kasvaa. Matalaa, passiivista, nollaa ja plussaa... Energiatehokas rakentaminen suorastaan vilisee termejä ja normeja. On olemassa määritelmät matala-, passiivi- ja nollaenergiataloille. Löytyypä vielä käsite plusenergiatalo. Se tuottaa energiaa enemmän kuin kuluttaa. Normit vaihtelevat jonkin verran Keski-Euroopan ja Suomen välillä. Vaso on oikealla tiellä. Ihmiset haluavat persoonallisia asuinalueita ja koteja, sanoo arkkitehti SAFA Mikko Lemmetti. Matalaenergiataloissa lämmityksen energiantarve saisi tulla enintään 85 prosenttia vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin verrattuna. ta, valaistuksesta ja mahdollisesti katon päälle kiinnitettävistä aurinkokeräimistä. Lisälämmön tarve jää vähäiseksi. Passiivienergiatalossa lämmön talteenoton pitää olla tehokas. Nollaenergiatalossa mennään taas pykälän pidemmälle. Valaistuksen ja laitteiden pitää olla hyvin energiapihejä. Luonnonvaloa pitää hyödyntää mahdollisimman hyvin. Jotta nollatasoon päästään, talossa pitää olla energianlähde, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa omaan käyttöön ja myytäväksi. Energiaa voi tehdä mm. tuulivoimalalla tai aurinkokennoilla. Nollaenergialuku saavutetaan kun ostetun ja myydyn sähkön wattimäärä on kutakuinkin sama. Plusenergiatalossa myytävää energiaa on enemmän kuin ostettavaa. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 4

5 Uusi nettiaika saapuu lännestä Postiluukkua kannattaa vahtia nyt tarkasti. DNA lähettää loppukevään aikana Vason asukkaille tietoa siitä, miten pitää menetellä kun nettinopeus harppoo uuteen aikaan. Kymmenen megan perusnopeutta aletaan asentaa Vason asuntoihin ensin Naantalin ja Raision suunnalla. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ja DNA:n tekemän sopimuksen mukaan jokaiseen Vaso-kotiin asennetaan nopea kymmenen megan nettiyhteys tämän kesän aikana. Tavanomaiseen yhteyteen verrattuna netin nopeus siis moninkertaistuu. Työ tehdään portaittain. Homma aloitetaan Naantalin suunnalta toukokuussa. Sieltä edetään itään päin. Elokuussa homma alkaa DNA:n mukaan olla paketissa. Uusi yhteys kulkee antenniverkon kautta. Ei lisämaksuja Vaso on päättänyt, että kymmenen megan perusyhteys sisällytetään vastikkeen hintaan. Lisämaksua ei paremmasta palvelusta siis tule. Vason asukas saa maksuttomasti käyttöönsä myös uuden yhteyden vaatiman langattoman vuokramodeemin. Liittymät tehdään vaiheittain ja töistä informoidaan kahdessa kirjeessä. Näissä on kirjattuna uuden yhteyden perustiedot sekä oman kohteen aikataulut ja vaihdon yksityiskohdat. Vaihto ilman katkoksia Vaihto nykyisestä yhteydestä uuteen tehdään ilman katkoksia, sanoo myyntipäällikkö Jonne Ranki DNA:sta. Tämä varmistetaan sillä, että jonkin aikaa vanha ja uusi yhteys toimivat rinnakkain. Vason asukas noutaa uuden modeemin DNAkaupasta. Toisessa kirjeessä kerrotaan tarkemmin, mistä myymälästä ja milloin sen voi noutaa. Ranki toivoo, että modeemi noudetaan kotiin viimeistään kuukauden kuluessa saapumispäivästä. Uusi nopean yhteyden modeemi on asiakkaalle toimitettaessa käyttövalmis. Tarkemmat tiedot laitteesta tulevat paketin mukana. Mikäli asukas haluaa ottaa lisämaksusta nopeamman, esimerkiksi sadan megan yhteyden, siitä on hyvä puhua DNA-myyjän kanssa. Vason kiinteistöissä Ilkanterassi, Länsipuisto, Keonraitti, Kuninkaanlaakso, Westparkin Lehmus ja Kukoila asuntojen nettiyhteys toimii valmiiksi uudella Ethernettekniikalla ja niissä ei tarvita mitään toimenpiteitä. Uusi yhteys tulee tarpeeseen Uusi kymmenen megan yhteys saattaa monien mielestä olla turhankin nopea. Käytäntö on kumminkin osoittanut, että nettiyhteyksiä kuormitetaan aina vaan enemmän. Nuorison suosimat pelit ovat monimutkaisempia ja vaativat hyvää yhteyttä. Tavallisille nettisivuille tulee jatkuvasti enemmän liikkuvia elementtejä. Uusia laitteita kytketään nettiin, moni esimerkiksi surffaa älypuhelimellaan kotinetin kautta. Palvelut ovat siirtymässä entistä enemmän verkkoon. Videoneuvottelut yleistyvät ja terävää liikkuvaa kuvaa katsotaan aiempaa enemmän verkon kautta. Tietokoneiden määrä kasvaa kodeissa koko ajan. Kun kymmenen megan maailmaa pääsee maistamaan, vanhaa aikaa ei jää enää kaipaamaan. 5

6 Wäinö kaappasi Ainon talkootansseihin Tanssin askelia seinällä. Seinäreliefi nostattaa taatusti hymyn huulille Hirvensalossa. Halvarinkadun luomus on Vason mainio huipennus Turun kulttuurivuodelle. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ja Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian yhteistyö toimii hyvin. Taideakatemiassa järjestettiin erikoistumislinja, jossa keskityttiin julkisten tilojen taiteeseen. Opintojen tuloksena syntyi 15 projektityötä. Tätä kautta saatiin Vasoon kolme teosta: Raision Keonpellon käytävältä löytyy vanerisia uikkuja ja Kaarinan Vättilän kohteessa tunnelmaa on luomassa valotaideteos. Kolmas julkinen teos on Halvarinkadun rivitalokohteen seinäreliefi. Omaan taloyhtiöön luotu taideteos saa väen ylpeäksi ja saa heidät vaalimaan ympäristöään, sanoo Taideakatemian erikoistumislinjan koordinaattori Sari Torvinen. Taide ilahduttaa ja synnyttää keskustelua, hän jatkaa. Sari Torvinen toivoo rakennuskohteiden prosenttiliikkeen yleistyvän laajemmin. Prosenttiperiaatteen mukaan kohteen rakentamisesta pitäisi lohkaista prosentin verran julkisen taiteen hankkimiseen. Vasossa ei koko prosenttiin kuitenkaan ylletä. Vaso on prosenttiperiaatteessa edelleen mukana. Naantaliin valmistuva passiivienergiakohde saa toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan myös oman taideteoksensa, Satu-Minna Suopajärven terästeoksen Lehtimaja. Tämäkin tehdään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Tarina tuli läheltä Wäinö on saanut nimensä hirvensalossa aikoinaan asuneelta Wäinö Aaltoselta. Talkootanssit tulee siitä, että Vaso-kohteissa talkoohenki on parhaimmillaan hyvin tiivistä, perustelee teoksen tehnyt porvoolainen Anitta Ruotsalainen. Julkisen teoksen toteuttamisessa monta asiaa pitää ottaa huomioon. Reliefi on kaksiosainen taustansa takia: askeleet kulkevat isossa päädyssä ja saappaat ovat pienemmällä seinällä. Askeleet ja saappaat sijoitettiin reilun metrin korkeuteen, jotta talven lumivalli tai seinälle jätetyt polkupyörät eivät peittäisi teosta. Anitta Ruotsalainen on pitkän linjan taiteilija. Hänen ominta alaa on maalaustaide. Hirvensalon työ oli Ruotsalaiselle ainutlaatuinen kokemus monestakin syystä. Varsinkin Cortex oli hänelle uusi pinnoite. Taideakatemian erikoistumislinjalla Anitta Ruotsalainen sai paljon uusia ideoita julkisen taiteen tekemiseen. Kiinnostus uusiin materiaaleihin kasvoi huimasti. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Hirvensalon Halvarinkadun rivitalokohteeseen joulun alla valmistunut seinäreliefi Ainon ja Wäinön talkootanssit on tehty viiden millin teräksestä. Pinta on käsitelty Cortex-tekniikalla. Se saa pinnan näyttämään ruosteiselta. Reliefi suunniteltiin tietokoneen näytöllä ja elementit leikattiin teräslevystä laserhitsauslaitteella. Teoksessa on vierekkäin kahdet saappaat. Toiset kuuluvat Wäinölle ja toiset Ainolle. Saappaiden vieressä on lennokkaita tanssin askeleita. Ainon ja Wäinön askelien lomassa kelpaa poseerata. Vasemmalta isännöitsijä Annamaija Tuominen, toimitusjohtaja Pekka Peltomäki, koordinaattori Sari Torvinen ja taiteilija Anitta Ruotsalainen. 6

7 Talkoiden takia Myrskylän 28 asunnon asukkaat tuntevat hyvin toisensa. Kun myrskyläläinen istahtaa pihan penkille, joku tulee saman tien viereen juttelemaan, sanoo Martti Gustafsson. Hihat kääritään herkästi Myrskylässä Vason Myrskylän kohteen väki tarttuu herkästi haravaan, vasaraan, pensseliin tai lapioon. Talkoilu säästää rahaa ja jälki on sellainen kuin halutaan. Hirvensalon Haarlassa sijaitseva Myrskylä on varmasti yksi Vason hienoimpia kohteita. Kallio kumpuilee kauniisti joka paikassa. Pihalle tullessa jääkauden pyöristämä korkea kalliorinne rajaa tien ja nostaa samalla osan taloista ylös näköalapaikalle. Asuntojen pihoilla tempoilevan kallion synnyttämät muodostelmat ovat kuin hyllyjä tai käteviä penkkejä. Kallioisen maaston takia Myrskylän talot on rakennettu eri tasoille. Käytävät kurvailevat ja nousevat kauniisti talolta toiselle. Kallio ei helpota pihatöitä Myrskylän väki on huomannut, että pihahommia riittää, vaikka kallioisia pintoja on paljon. Kallion jättämissä koloissa kasvaa pensaita, koloihin istutetaan kalliokasveja. Pihahommat tuntuvat myrskyläläisiä kiinnostavan. Kukkia ja pensaita istutetaan ja niitä hoidetaan. Jos jollakin menee sormi suuhun, naapuri kyllä neuvoo viherhommissa. Aidat leikataan ja multaa kärrätään talkoomielellä. Ahkeruus näkyy yleisillä alueilla, polkujen varsilla ja asuntojen vehreillä etu- ja takapihoilla. Täällä asuu hyvä porukka, kiittelee talotoimikunnan puheenjohtaja Martti Gustafsson. Leikkipaikka uusitaan kesällä 1990-luvulla valmistuneen Myrskylän leikkipaikka alkoi vedellä viimeisiään, joten laitteet purettiin pois. Nyt kesällä kentälle nousevat uudet laitteet. Kentän kiertävä aita uusitaan ja sen alle valetaan betonimuuri, jotta pengerrys pysyy paremmin kasassa, pohtii Gustafsson. Talon väki odottelee innolla leikkipaikkaremonttia. He aikovat osallistua talkoolaisina töihin. Grillikatoskin voisi sopia uudistettavan leikkipaikan yhteyteen. Nyt talon väellä on ollut tapana tyhjentää roskiskatos pari kertaa kesässä ja järjestää siellä grilli-iltoja. Tämä järjestely johtuu siitä, että kumpuileva kallio syö tilaa, eikä grillikentälle ole paikkaa löytynyt. Oma työ säästää kukkaroa Myrskylän väki on jakanut työt niin, että huoltofirma auraa lumet ja hiekoittaa polut. Talvityöt eivät ole helppoja, sillä lumille ei tahdo löytyä kippauspaikkaa ja mutkitteleva kallio hankaloittaa kolaamista. Omana työnä leikataan nurmikot, hoidetaan pensaat, haravoidaan ja siivotaan. Omana työnä myös maalataan talojen nurkkalautoja ja huoltorakennuksia. Käytännössä autopaikkojen lumet kolataan myös omin käsin. Myrskylän väki on tyytyväinen järjestelyyn, sillä omalla työllä säästää ja se näkyy vastikkeen hinnassa. Omalla työllä saa myös sellaista jälkeä, mikä omaa silmää miellyttää, lisää Gustafsson. Ahkera talkoilu kuormittaa myös puheenjohtajaa. Myrskylässä on kokeiltu hyvällä menestyksellä johtohommien jakamista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken. Kun toinen on reissussa, toinen on aina paikalla, tiivistää Gustafsson. Huoltoyhtiöltä Gustafsson toivoisi tiiviimpää yhteistyötä, jotta työnjako sujuisi paremmin ja tieto kulkisi vikkelämmin. Omat ideat toteutuivat mainiosti Gustafssonin perhe hankki Myrskylän asunnon vuonna 1995 eli silloin kun sitä vielä rakennettiin. Tontin takana oli hirvien nukkumapaikka. Käärmeitä oli alussa myös paljon. Nyt kettu vilistää välillä tontin halki. Muuten eläinmaailma on alkuvuosilta rauhoittunut. Ensimmäisen asukkaan onni on se, että rakennusvaiheessa voi tehdä ilmaisia ja maksullisia muutoksia moneen kohtaan. Gustafssonit olivat erityisen aktiivisia tutkimaan piirustuksia, niinpä muutettavaa löytyi. Keittiön kaappeihin tilattiin paremmat ovet, paljeovi korvasi tuulikaapin kiinteän oven, keittiön ja makuuhuoneen ovet korvattiin kaariholviaukoilla ja vessan kaappi sijoitettiin nurkkaan, luettelee Martti. Kuudentoista vuoden asumisen jälkeen Gustafssonit sanovat olevansa tyytyväisiä muutoksiin. Elämä on osoittanut, että ylimääräinen satsaus kannatti. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 7

8 Heidekenillä syntynyt sosialidemokraatti Tuomas Mikkola on ollut myös pankin palveluksessa. Nyt hän työskentelee Turun Seudun Kehittämiskeskuksen yhteyspäällikkönä. Sosiaaliselle asumiselle parempia tontteja Vason hallituksessa istuva turkulainen Tuomas Mikkola haluaisi kaupungin tonttijakopolitiikkaan uusia tuulia. Parhaimpia asuintontteja ei pitäisi ohjata pelkästään kovan rahan rakentamiseen. Hyviä paikkoja pitäisi tarjota myös sosiaaliseen asumiseen, pohtii Mikkola. Tuomas Mikkola on tyytyväinen Vason toimintaan. Asumisoikeusmallissa asukkaan ääni kuuluu ja asukasdemokratia toimii. Lisäksi asukkaiden, hallituksen ja Vason toimiston yhteistyö sujuu mainiosti. Asumisoikeutta tarvitaan tulevaisuudessakin, sillä sitä ei mikään muu asumismuoto korvaa. Asumisoikeus on turvallinen vaihtoehto kun haluaa asua hyvässä asunnossa keskeisellä paikalla, tiivistää Mikkola. Asumiseen vaadittava Vaso-maksu on indeksiin sidottu, joten se on Mikkolan mukaan hyvä sijoitus. Jos elämäntilanne muuttuu, asumisoikeusmaksu on helppo realisoida. Rakentamaton kausi katkesi Pankkimaailmassa pitkään työskennellyt ja Turun valtuustossakin istunut Tuomas Mikkola valittiin Vason hallitukseen vuonna Silloin Vasossa elettiin hiljaisempaa aikaa; uusia kohteita ei muutamaan vuoteen noussut. Mikkola sanoo pohtineensa varsinkin Heimo Kukkosen, Keijo Tapperin ja silloisen puheenjohtajan Pauli Komsin kanssa useasti Vason tulevaisuutta. Strategia syntyi ja siinä katsottiin uudiskohteiden pitävän Vason ajassa mukana. Uutta alkoikin syntyä muutamien vuosien päästä. Nyt uusia ja uudentyyppisiä taloja rakennetaan enemmän. Mikkolan mukaan seuraavaksi asuntotuotannossa voisi olla viisasta pohtia, miten kohteet palvelisivat parhaiten senioriasumista. Seudullisuus toimii hyvin Tuomas Mikkola pitää viisaana ratkaisuna sitä, että Vaso päätettiin aikoinaan rakentaa seudulliseksi. Yhteistyö turkulaisten, raisiolaisten, naantalilaisten, kaarinalaisten ja lietolaisten kesken sujuu hyvin. Eriarvoisuutta ei ole. Vaihtoehtoja pohditaan aina seudullisesti ja palvelulähtöisesti. Uusien rakennusten sijoittelussa paikka ratkaisee, ei kunta, tiivistää Mikkola. Teksti: Lassi Lähteenmäki Kuvat: Lassi Lähteenmäki ja Pekka Peltomäki 8

9 Keväinen aurinko lämmittää ja kasvattaa mukavasti Päivänkakkaran asunnon patiolla ja ikkunalla, tietää Tuire Kähkönen. Tuirella on hyvä näköala Vasoon ja Katariinanlaaksoon Tuire Kähkönen saa nauttia hyvistä näköaloista moneen suuntaan. Nykyisen Vaso-kodin pihamaalta avautuu Katariinanlaakso kaikessa komeudessaan. Lisäksi Kähkönen on seurannut läheltä ja alusta asti 20-vuotiaan Vason toimintaa. Nyt hän istuu asukkaiden edustajana Vason hallituksen varajäsenenä. Päivänkakkarankuja nousee ja nousee. Paikka on kuin Välimeren rannalta. Vason vuonna 1998 valmistuneet rivitalot ovat rinteessä hyvien näkymien äärellä. Aurinko osuu rinteeseen mainiosti, joten kujan nimi on aika osuva. Päivänkakkarakin tykkää auringon lämmöstä. Rauhallistakin täällä on. Kapealla Päivänkakkarankujalla kulkee autoja harvakseltaan. Läheltä löytyy luonnostaan kuuluisa ja rikas Rauvolanlahti sekä Katariinanlaakson luonnonsuojelualue. Eteläkaaren yläpuolella maisemaa hallitsevat valtavat kalliot. Tuire Kähkönen on kaikin puolin tyytyväinen asumiseensa. Asumisoikeus toi turvaa uudessa tilanteessa Tuire Kähkönen tuli Turkuun Helsingistä. Aviomiehen kuoltua 80-luvun lopulla, Tuiren ja tyttären piti ajatella elämää ja asumista uudelta pohjalta. Lehdessä oli juttua asumisoikeudesta ja se alkoi kiinnostaa. Vason Halisten rivitalokohde oli kiikarissa, mutta sinne vuoronumero ei aivan riittänyt, muistelee Tuire. Lopulta Haritun Puistokentän kohteesta koti löytyi. Kohde oli vasta valmistumassa, joten Tuire sai valita lattiapintoja ja seinävärejä huoneisiin. Se oli sopivalla alueella ajatellen tyttären koulua keskustassa ja omaa työpaikkaa Paraisilla. Vuonna 2005 Kähkönen muutti nykyiseen Päivänkakkaran kohteeseen Katariinaan. Pienempi asunto tuli tarpeeseen kun tytär muutti pois kotoa ja omat eläkevuodet olivat lähellä. Haave rivitalokodista täyttyi. Vaihto Vaso-asunnosta toiseen sujui hienosti, Kähkönen kiittelee. Alusta asti Vason elämässä kiinni Tuire Kähkönen muistaa kuin eilisen päivän ensimmäisen Vaso-kokouksen 20 vuotta sitten. Väkeä oli paljon mukana ja siellä perustettiin mm. yhteistyöelin eli Yte. Tämän jälkeen Kähkönen on ollut tiiviisti Vason kokouksissa mukana. Ytessä hän on ollut pitkään mukana jäsenenä ja alkuvuosina myös yhden kauden puheenjohtajana. Yte on Kähkösen mukaan mainio ja tärkeä näköalapaikka Vason elämään. Yten kokouksissa on poikkeuksetta aina talon johtoa mukana. Näin viesti kulkee molempiin suuntiin. Vason asukkaiden aktiivisuus osallistua yleisiin kokouksiin on 20 vuoden aikana laskenut. Tuire Kähkönen haluaisi kääntää kelkan. Kaikenlaiset asukaspalautteet ovat tärkeitä toiminnan kehittämisen kannalta. Asukkaiden olisi lisäksi hyvä tietää, mihin vastikemaksut käytetään, mitä Vasossa ja yleensä asumisoikeusasumisessa tapahtuu. Lisää rohkeita avauksia Nyt Tuire Kähkönen on Vason hallituksessa asukkaiden valitsema varajäsen. Asukkaan ääntä kuunnellaan ja mielipiteen saa aina sanoa, kiittelee Kähkönen. Asukkaiden ajatuksia on kiitettävästi kuultu myös Naantalin Soinisten passiivienergiatalojen suunnittelussa. Tässä on innokkaasti tehnyt työtä Vaso-asumisen kehittämistyöryhmässä. Soininen on Kähkösen mielestä muutoinkin mainio uusi avaus Vaso-asuntojen rakentamisessa. Vason asuntokanta on Kähkösen mukaan jo nyt monipuolinen, mutta jotain uutta voisi vielä kehittää. Ehkä se seuraava uusi ja vähän erilainen avaus voisi liittyä senioriasumiseen, hän pohtii. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 9

10 Asukas saa päättää, minkälainen remontti 20-vuotisedulla asuntoon tehdään, mikäli työ on linjassa Vason ohjeistuksen kanssa, sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Uusi remonttiavustus menee pitkän linjan vasolaisille Vaso on tehnyt päätöksen uudesta edusta. Sen saavat ne, jotka ovat asuneet samassa Vason asunnossa 20 vuotta. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n uusin etu on kädenojennus niille, jotka ovat asuneet yhtäjaksoisesti 20 vuotta samassa Vaso-asunnossa. Vaso täytti hiljattain 20 vuotta ja sen myötä 20 Vaso-vuotta alkaa tulla täyteen ensimmäisillä asukkailla. Kreulankartano Halisissa on Vason historian ensimmäinen kohde. Se täytti 20 vuotta viime joulukuussa. Myllymatinsato, Waistenrivi, Lipunkantajankadun ja Kankaristonrivin kohteet valmistuivat aika pian sen jälkeen. Tämän vuoden aikana 20-vuotisedun saa enimmillään 20 asukasta. 20 vuotta yhtäjaksoisesti samassa Vason asunnossa asunut asukas saa 25 euron hyvityksen asunnon neliötä kohden. Kokonaisetu on noin euroa asunnon koosta riippuen. Rahat on käytettävä remonttiin 20-vuotisetu on käytettävä oman asunnon kunnostamiseen tai varustamiseen. Kun etu käytetään asunnon remontoimiseen, rahasta ei muodostu verotuksen alaista etua. Remontti voisi tarkoittaa tapetointia, maalausta, lattian laminointia tai esimerkiksi keittiön koneiden uusintaa, pohtii Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Remonttikohde katsotaan aina yhdessä asukkaan, isännöitsijän ja remonttiammattilaisen kanssa. Mikäli etu ei riitä remonttiin, asukas voi itse maksaa loput. Tällöin asukas voi merkitä veroilmoituksessa ylimenevän osuuden kotitalousvähennykseksi ja saada näin etua myös verotuksessa. Etusummalla saa tehtyä näkyvämmän remontin, jos vaikka tapetoi itse. Tässä mallissa asukas tekee työn ja Vaso hankkii tarvikkeet, selventää Laaksonen. Remontista on syytä aina neuvotella 20-vuotisedusta ilmoitetaan asukkaalle henkilökohtaisesti kirjeellä. Rahan käytöstä pitää aina neuvotella Vason edustajien kanssa monestakin syystä. Esimerkiksi keittiökaappeja ei kannata eturahalla uusia jos vaikka koko taloon on lähitulevaisuudessa tulossa joka tapauksessa remontti keittiöön, selventää Sirpa Laaksonen. Esimerkiksi Kreulankartanossa selvitetään parhaillaan laajemmin mahdollisesti toteutettavat talojen remonttitarpeet. Vasta sen jälkeen sovitaan, miten asuntokohtainen 20-vuotisetu käytetään. Ammattilaisia on syytä olla arvioimassa remonttia senkin takia, että työn kokonaishinta saadaan tarkemmin laskettua. Remontin pitää olla lisäksi sellainen, ettei se vaaranna asunnon kuntoa tai muuta sitä epäkäytännöllisemmäksi. 10

11 Keveämpi vastike kymppihyvityksenä Kun asukas on asunut yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta samassa Vason asunnossa, asukas saa kiitokseksi käyttövastikkeen palautuksena 4,50 euroa asunnon neliötä kohden. Viisi vuotta sitten palautus oli neljä euroa, kaksi vuotta sitten se nostettiin 4,40 euroon neliöltä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukas saa yhdestä käyttövastikkeesta noin puolet takaisin. Näitä käyttövastikkeen palautuksia maksetaan Laaksosen arvion mukaan tänä vuonna useille kymmenille vasolaisille. Muutostyöt omalla tai Vason kustannuksella Vaso-asukas voi melkein milloin tahansa tehdä muutostöitä omassa asunnossaan, kunhan työ on linjassa Vason vuonna 2010 hyväksymän ohjeistuksen kanssa. Uuden kohteen rakennusvaiheessa tehtävät muutosja lisätyöt ovat aika suosittuja. Vaso korvaa asukkaan tekemät kohtuulliset parannukset, muutostyöt tai lisähankinnat, jos niiden katsotaan parantavan asunnon käytettävyyttä tai nostavan asunnon arvoa. Korvauksen voi saada, jos esimerkiksi laatoittaa vessan, ostaa astianpesukoneen, hankkii lisää kaappitilaa tai jos vaihtaa muovilattian parketiksi. Korvattavien lisä- ja muutostöiden yhteenlaskettu enimmäisarvo voi olla korkeintaan 20 % asunnon alkuperäisestä asumisoikeusmaksusta. Sen ylimenevää osuutta ei korvata. Vaso ei korvaa seinien tapetointia, säleverhon hankintaa, ovisilmän asennusta, pihan laatoittamista, pensaiden istutusta eikä muita pienimuotoisia remontteja tai lisähankintoja. Muista isännöitsijää ennen remppaa Kun suunnittelee muutostöitä tai lisähankintoja, kannattaa aina olla isännöitsijään yhteydessä. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä. Isännöitsijä kertoo, mitä töitä Vaso korvaa, mitä ei ja mitä ylipäänsä saa tehdä. On aika paljon töitä, joihin vaaditaan aina isännöitsijän kirjallinen lupa. Tällaisia ovat mm. alkuperäisten kodinkoneiden vaihto, kaapistojen lisääminen tai poistaminen, märkätilojen laatoitus, hyllyjen ruuvaaminen laatoitettuun seinään, kylmän varaston eristäminen lämpimäksi, parvekkeen lasittaminen, väliseinän siirto, sähkö- tai nettipistokkeiden muutostyöt, seinien panelointi ja pihan aitaaminen. Lisätietoja muutostöistä saat isännöitsijältä, Vason toimistosta tai Vason nettisivuilta. Remontin kirjallisen lupahakemuksen voit täyttää esimerkiksi netissä Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Auringosta saadaan asuntoihin energiaa moneen tarpeeseen. Keräimillä lämmitetään käyttövettä ja kennoilla tulee sähköä taloon. Esimerkkikuva ei ole Vason kiinteistöstä. Aurinkokeräimet asennetaan passiivitalo Soinisiin. vaso hankki uusia työkaluja energiansäästöön Energian säästäminen otetaan Vasossa tosissaan. Hiljattain Vaso laati Tekesin ja Boost Brothers -yhtiön kanssa energiaviisauden strategian. Se toi ideoita, ajatuksia, näkemyksiä ja konkreettisia työkaluja energiatehokkuuden edistämiseen. Energiaviisaus hidastaa asumiskustannusten nousua, kehittää kiinteistökannan kilpailukykyä ja vieläpä torjuu ilmastonmuutosta. Kiinteistönomistaja säästää kun viritetään LVIS-järjestelmä oikeille lukemille. Asukas voi säästää rahaa kun hän vääntää kulutuksen pienemmälle uudenlaisten mittareiden avulla. Asiantuntijapalveluyritys Boost Brothers Oy hehkuttaa yhteistyötä Vason kanssa. Vaso on edelläkävijä. Tällaista projektia ei ole aiemmin Suomessa tehty tämäntyyppisille yhtiöille, täsmentää Juho-Kusti Kajander Boost Brothers Oy:stä. Suurin lisäarvo energiaviisauden projektissa on ollut Vason tiimin tietoisuuden ja osaamisen kasvussa sekä asenneilmaston muokkaamisessa, toteaa puolestaan Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Yksinkertainen on kaunista Vason kiinteistöjen energiaviisauden ydin on yksinkertaisissa, edullisissa ja helpoissa Pattereiden säätö on helppo tapa pitää energiankulutus kurissa. toimissa. Säästöjä tulee helposti kun säätää pattereita ja ilmanvaihtolaitteita sekä seuraa vesikalusteiden kuntoa. Pienellä teknisellä lisällä saadaan ohjattavuutta valaistukseen ja lämmitysjärjestelmä aistimaan ajoissa sään muutokset. Huoneistokohtaiset mittarit ja älykkäät pistorasiat pitävät energiankulutuksesta kiinnostuneen asukkaan hyvin ajan tasalla. Tekniikka uudistuu hurjaa vauhtia Energiaviisauden strategiaan kuuluu uteliaisuus seurata teknistä kehitystä. Sovelluksia syntyy nyt vauhdilla mm. älykkään mittaroinnin ja pienenergiatuotannon alueilla, täsmentää Juho-Kusti Kajander. Esimerkiksi uuden sukupolven aurinkokennot vaikuttavat varsin houkuttelevilta. Uuden valmistustekniikan ansiosta raaka-ainetta kuluu kennoon vain puolet normaalista ja se heijastuu vahvasti kennon loppuhintaan. Remonttibuumi häämöttää Yksi syy energiaviisauden strategian luomiseen on ollut Vason asuntokannan ikä. Ensimmäiset talot ovat 20 vuoden ikäisiä eli jonkinlaisen remontin tarpeessa. Tällä ohjelmalla Vaso pystyy varautumaan lähivuosiin. Vanhimpien Vaso-talojen energiaremontit ovat aina tapauskohtaisia. Ikä, rakenne, talotekniikka ja kunto määräävät valinnat, sanoo Kajander. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 11

12 Olisiko persikka pation hittikasvi? Mitä ihmettä! Eikö aprillipäivä jo mennyt? Voiko persikka muka kasvaa Suomessa? Kyllä voi, kerrotaan Viherlassilasta. Viherpeukalolla ovat nyt hulppeat ajat käsillä. Suomalaisten ulottuville tulee joka vuosi uusia hyöty- ja koristekasveja. Jalostuksen myötä lukuisat kasvit saadaan menestymään myös pienillä pihoilla, patioilla ja parvekeruukuissa. Parvekkeiden lasitus on tuonut uuden lisän kasvatukseen. Parvekkeen oven takana avautuu trooppinen huone, jossa voi kokeilla melkein mitä tahansa. Talvisaikaan parvekelasitus pitää terävimmän pakkasen loitolla ja tilaa voi käyttää vaikkapa monivuotisten pakkasarkojen kasvien talvisäilönä. Mansikkaa, kurkkua ja nyt persikkaa 2000-luvulla patio- ja parvekeviljelijät ovat päässeet kokeilemaan amppelimansikkaa ja amppelikurkkua. Nyt tarjolla on lisäksi patioluumua, -kirsikkaa, -päärynää, -omenaa ja -nektariinia. Tämän kevään mielenkiintoisin uutuus on patiopersikka, uskoo puutarhuri Silja Lassila Viherlassilasta. Ruukkuun istutettua patiopersikkaa myydään noin metrin mittaisena. Kaunista vaaleanpunaista kukintoa alkaa tulla heti, persikkasatoa voi alkaa kerätä parin vuoden kuluttua. Silja Lassilan mukaan patiopersikka kannattaa laittaa kasvamaan isompaan noin puolimetriseen savi- tai puuastiaan. Persikka on tottunut kuiviin olosuhteisiin, joten sitä ei tarvitse kovin usein kastella. Pinta saa välillä kuivahtaa, mutta ruukkua ei saa uittaa, opastaa Silja Lassila. Persikka tykkää auringosta, joten hae sille valoisa ja lämmin paikka. Persikkaa on hyvä lannoittaa vaikka biolannoitteella. Näin kuohkeutat kasvumultaa samalla. Patiopersikka haarautuu metrin korkeudella, joten ruukun juureenkin tulvii valoa. Persikan viereen voit tämän takia kylvää esimerkiksi yrttejä. Patiopersikan voi laittaa kasvamaan parvekkeelle, viherhuoneeseen, patiolle tai ulos. Jos persikka kasvaa parvekelasien takana, lasit kannattaa pitää kesällä ainakin raollaan pölytyksen takia, sanoo Lassila. Jos persikkaa pitää kesät ulkoa, on se syytä siirtää talveksi sisälle viileään. Persikan saa talvehtimaan esimerkiksi autotallissa tai lasitetulla parvekkeella. Hyvä talvehtimislämpötila on Lassilan mukaan +5 astetta. Jos pakkanen tulee lasitetulle parvekkeelle, ruukku kannattaa suojata. Patiopersikan vuosikasvu on pari senttiä. Talvikauden jälkeen on hyvä siistiä oksistoa ja leikata huonot oksat pois. Seinät ja pienet palstat hyötykäyttöön Pieni piha tai patio on aika hyvä työmaa viherpeukalolle. Kun kasvatusala pysyy kohtuullisen kokoisena, rikkaruohojen kitkentä ei uuvuta. Lämpimiä ja paljaita seiniä tai aitoja löytyy melkein joka pihasta. Tällaiseen paikkaan voi laittaa kasvamaan esimerkiksi goji-marjaa. Köynnöksen tapaan kasvava goji menestyy Lounais-Suomessa lämpimällä seinustalla. Kiinalaisten suosima goji on yksi maailman ravinteikkaimmista hedelmistä. Siitä löytyy yli 20 eri mineraalia sekä lisäksi antioksidantteja, vitamiineja, aminohappoja ja kivennäisaineita. Kukka- tai kasvimaan nurkkauksessa voit kokeilla vaikkapa makuminttuja. Niitä on nyt eri makuisina tarjolla paljon, sanoo Silja Lassila. Myös muita yrttejä on paljon. Paikan valinnassa kannattaa miettiä, ovatko yrtit talvehtivia. Monivuotinen on syytä kylvää paikkaan, jota ei joka vuosi muokata. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Kukkiva patiopersikka tuo kesän parvekkeelle tai patiolle, tuumii puutarhuri Silja Lassila. Vihreällä kortilla vasolaiset saavat Viherlassilan normaalihintaisista kasveista 10 % alennuksen. Portulakka on ikivanha hyötykasvi, joka löydettiin uudelleen sen sisältämän terveellisen omega3- rasvahapon takia. Portulakka kasvaa hitaasti. Sen pyöreitä lehtiä voi käyttää mm. salaatin seassa. 12

13 Energia kallistuu, kulutus laskussa Pekka Paatonen on nyt uusi asukkaiden nimeämä valvoja. Energiankulutus neliötä kohden on laskenut Vaso-historiassa merkittävästi, totesi viime vuonna valvojana toiminut Raimo Kurki. Energia synnytti Vaso-kokouksessa pohdiskelua ja se näkyi myös viime vuoden tilinpäätöksessä. Svenska Klubbenin salissa huhtikuussa Vason asukkaille esitetty tilinpäätös kertoo selkeästi, missä mennään. Lämmitysenergian hinta on ollut jatkuvasti nousussa. Se on yksi tärkeä syy, miksi Vason kohteiden yhteinen tulos jäi napakoiden pakkaspäivien värittämän viime vuoden tilastoissa jonkin verran miinukselle. Myös remontin tekeminen maksaa yhä enemmän. Vaso nosti viime vuonna käyttövastiketta maltillisesti. Hallintopäällikkö Teija Lammisen mukaan korotus olisi voinut olla isompikin. Tänä keväänä vastiketta piti korottaa tuntuvammin. Onneksi Vasossa tehdään paljon työtä energiankulutuksen laskemiseksi ja se tasoittaa kustannusten nousua. Asukkaiden nimeämän valvojan kertomuksessa Raimo Kurki totesi energiankulutuksen laskeneen kerros- ja rivitaloissa. Tapio Kaihtela kertoi johtamansa yhteistyöelimen suunnitelleen oppaan laatimista ilmanvaihdon säätämisestä. Kaihtelan mukaan oikein trimmattu ilmanvaihto säästää selvästi energiaa ja asukkaiden on syytä omaksua oikeat niksit. Vason Soinisiin nouseva passiivienergiatalokohde antaa Vasolle lisää työkaluja energiatehokkuuden parantamisen tiellä. Energian hinta nousee kaikissa asumismuodoissa. Vasolla on hyvä ote kulutuksen ruuvin kiristämisessä. Liikevaihto kasvoi, käyttöaste pieneni Vason liikevaihto kasvoi viime vuonna yli kaksi prosenttia. Yksi syy nousuun oli uudistuotanto. Viime vuonna Vaso sai valmiiksi kolme uutta kohdetta. Vuoden lopussa lainaa oli 740 euroa neliötä kohden. Kokonaislainakanta väheni viime vuonna kahdella miljoonalla eurolla. Vason hakijamäärä kasvoi 11 prosenttia ja asukkaiden vaihtuvuus väheni. Asuntojen käyttöaste laski 95,7 prosenttiin. Isona tekijänä oli Pernon telakan tilanteen vaikutus. Vasossa käyttöaste lasketaan puhtaasti kassavaikutteisena. Vasossa on nyt 103 kiinteistöä ja noin asukasta. Valvoja vaihtui Kevään Vaso-kokous päätti yksimielisesti valita uudeksi valvojaksi Pekka Paatosen. Hän toimii kontrollerina Turun kaupungin terveystoimessa. Vasossa hän on toiminut vuosien kuluessa jotakuinkin kaikissa hallintoelimissä. Hän on myös Vason pitkäaikainen asukas. 20-vuotta yhtäjaksoisesti samassa asunnossa asuvan vasolaisen palkitseminen synnytti Vasokokouksessa vilkasta keskustelua. Myös kymmeneen megaan nostava kesän nettiuudistus herätti väessä kysymyksiä. Kummastakin asiasta kerrotaan lisää tässä lehdessä. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Valvojan kertomus vuodelta = rivitalot 2 = kerrostalot 3 = pk + (pk + R) Allekirjoittanut valittiin Vaso -kokouksessa asukkaiden nimeämäksi valvojaksi. Valvojana olen valinnut 103 Vason asumisoikeuskohdetta tarkastuksen piiriin, joista kolme rivitalokohdetta, nimittäin Westparkin Lehmus, Kukoila ja Kuninkaanlaakso valmistuivat vasta loppuvuoden 2011 aikana. Sadan kohteen osalta selvitin mm. energiatehokkuutta ja vedenkulutusta. Kumpaakin asiaa lähestyttiin käyttämällä hyväksi kohteiden energiatodistuksia. Tarkastelluista kohteista kerrostaloja oli 25, pienkerrostaloja tai sitten yhdistettyjä pienkerrostaloja ja rivitaloja 13 sekä rivitaloja 62. Tulosteissa rakennustyypistä pienkerrostalot tai yhdistetyt pienkerrostalot ja rivitalot on käytetty merkintää pk + (pk + R). Tutkimusmenetelmänä käytettiin ns. lineaarista regressioanalyysiä, jossa havaintopisteiden joukkoon määritellään sellainen suora, jonka etäisyys kaikista havaintopisteistä on pienin. Tulokset on esitetty seuraavissa Energiankulutusja Vedenkulutus-diagrammeissa. Johtopäätös on, että rakennustekniikan kehittyessä Vason kohteet etenevät positiiviseen suuntaan. Kaikkien 103 kohteen osalta selvitin lumitöiden ja hiekoituksen kustannukset, jotka nousivat kevään 2011 suuren lumimäärän ja kevään ja syksyn hiekoitustarpeen vuoksi. Valvojana totean lisäksi, että olen osallistunut kaikkiin yhteistyöelimen (Yte) kuuteen sekä kahteen Vaso-kokoukseen ja kesällä 2011 Vaso-strategian vuosien kehittämiskokoukseen. Valvojan yhteystiedot vuoden 2011 kohdekohtaisille valvojille on kirjallisesti ilmoitettu yhteistyössä Vason keskushallinnon kanssa. Valvojana olen pyynnöstä suorittanut lisäksi kolmentoista, vuosina , rakennetun rivitalokohteen osalta huoneistokorjauksiin liittyvää tarkastusta. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa Raimo Kurki Asukkaiden nimeämä valvoja 13

14 YHTEISTYÖELIN 2012 Varsinaiset jäsenet Tapio Kaihtela, puheenjohtaja Palettikatu 1 B 10, Turku Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Saarenmaankatu 17 B 5, Turku Heidi Harkila Löytänänkatu 1 A 2, Turku Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, Raisio Yhtiön perustehtävän ja tulevaisuuden pohdinta strategiapäivityksessä oli hedelmällistä yhdessä yhtiön hallinnon, omistajien ja asukkaiden edustajien kanssa, toteavat puheenjohtaja Elfving ja toimitusjohtaja Peltomäki. Armi Kauppinen Karakatu 4 C 7, Littoinen Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Juhani Kuvaja Vesalankatu 14 as 3, Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina strategia uudistui Käynnistimme viime vuoden alussa Vaso-strategian uudistamisen. Tehtäväksi otettiin vanhan strategian päivittäminen uuteen kuosiin; Vason strategia Työpajoissa käytiin vilkasta ajatusten vaihtoa. Kokemuksena viime kevään ja kesän jatkunut prosessi oli kaikille siihen osallistuneille antoisa. Vastaavanlainen asioiden läpikäynti on hyödyllistä määrävälein. Asumisoikeuslaki uudistui vuoden 2011 alussa. Uudistuksen tavoitteena oli mm. yhtenäistää aso-yhtiöiden toimintaa käyttövastikkeiden määräytymisessä. Asukkaille asumiskustannuksia esiteltäessä tulee eritellä täsmällisemmin kiinteistökohtaiset ja koko yhtiötä koskevat käyttövastikkeen erät. Uudistuksen jatkona tulee myös tilinpäätökseen liittyvät jälkilaskelmat, joilla osoitetaan kerättyjen käyttövastikkeiden kattamat toteutuneet kulut. Vasossa lakiuudistus ei aiheuttanut suuria muutoksi toimintamme perusperiaatteisiin. Viime syksynä budjetoinnin yhteydessä otettiin käyttöön uudet nimitykset Käyttövastike1 kiinteistökohtaisille ja yhtiökohtaisesti tasattaville erille nimi Käyttövastike2. Tänäkin keväänä kohdekohtaiset tilinpäätöstiedot ovat olleet sivuilla asukkaiden nähtävinä ja kirjanpitoaineisto kohdekohtaisen valvojan tarkastettavissa. Yhtiökokous vahvisti Vason toimintakertomuksen vuodelta 2011, tuloslaskelman sekä päätti tilikauden tuloksesta hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan kertomukset esiteltiin Vaso-kokouksessa Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana pääosin ennakoidusti. Tilinpäätöksessä pystyttiin tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin budjetoidusti. Turun talousalueen isot työpaikkakehityksen trendit aiheuttivat pienen alentumisen vuoden käyttöasteeseen. Myönteisenä tekijänä oli uudisrakentamisen hyvä kysyntä. Erityishankkeemme passiivitalokohde Soinisen rakennustyöt käynnistyivät vuoden lopulla. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, Lieto Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 C 7, Turku Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, Turku Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, Turku Seppo Selkälä Laureuksenkatu 1 C 14, Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Varajäsenet Jyrki Salminen Paraistentie 7 A 6, Kaarina Erja Nummila Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, Turku Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, Turku Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, Turku Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, Turku Varajäsen Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, Turku 14

15 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös

16 Toimintakertomus ja tilinpäätös YLEISTÄ 1.1 Yhtiön strategia päivitettiin Aso-järjestelmää säätelevää asumisoikeuslakia muutettiin vuoden 2011 alussa. Lakimuutokset varmistavat asukkaiden tiedonsaantimahdollisuuksia asuntojen omistajayhtiön hallinnosta. Vason asuntojen kysyntä piristyi kevään aikana, mutta heikkeni taas vuoden loppua kohden kansainväliseen ja kotimaan talouteen liittyvien epävarmuustietojen tahdissa. Turun seudulla laivateollisuuden vuoden 2010 lopulla heikentynyt työllisyystilanne vaikutti kysyntään erityisesti Pernon alueella. Siellä vaikutus oli nyt koko vuoden ja se alensi myös koko yhtiön käyttöastetta. Vuoden aikana valmistui 64 uutta asuntoa yhteensä kolmeen kiinteistöön. Ne kaikki oli myyty vuoden loppuun mennessä. Ja olivat jo valmistuessaan myytyjä kolmea lukuun ottamatta. Koko vuoden ajalla asukkaiden vaihtuvuus oli 16,7 % ja käyttöaste 95,7 %. Käyttövastikkeiden korotus oli maaliskuun alussa kohtuullinen. Keskimääräinen korotus oli 1,6 %. Varsin monessa kiinteistössä pystyttiin jatkamaan vanhalla vastikkeella. Yhtiön strategia päivitettiin vuoden aikana. Strategiansa mukaisesti Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Ydinajatuksena on kiinteistökannan jatkuva kehittäminen niin, että ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Yhtiön strategian päivitystä tehtiin työpajoissa, joihin osallistuivat yhtiön hallitus, omistajien edustajia, henkilökunta ja asukkaiden yhteistyöelin Yten jäseniä. Strategiatyössä oli mukana yritysjohdon konsultti Visa Huuskonen. Yhtiön talous kehittyi vuoden 2011 aikana pääosin ennakoidusti. Budjetti ylittyi lämmityskustannuksissa yksikköhintojen noususta johtuen ja huoneistokorjauksissa markkinatilanteen vaatimista satsauksista johtuen. Lämmitysenergian kulutuksessa kuitenkin saatiin säästöä aikaiseksi. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, Egentliga- Finlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin Yhtiön osakepääoma on euroa. Osakkeita on kappaletta. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % Turun kaupunki 10,00 % Kaarinan kaupunki 10,00 % Raision kaupunki 6,67 % Liedon kunta 6,67 % Naantalin kaupunki 5,33 % YH-Asumisoikeus Länsi Oy 4,66 % Sato-Rakennuttajat Oy 100,00 % Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta ja Turun omistajapolitiikka mukaan yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen Vuoden aikana valmistui kolme rivitalokiinteistöä; Kuninkaanlaakso Kaarinan keskustan tuntumaan Vättilään, Westparkin Lehmus Turkuun Pläkkikaupunkiin ja Kukoila Turkuun Hirvensaloon. Vuoden lopussa oli käynnissä passiivitalokohde Soininen Naantalin Soinisiin. Vuoden aikana jätettiin kaksi korkotukilainahakemusta, toinen Kaarinaan ja toinen Lietoon. Ne perustuivat vuoden 2010 lopulla toteutettuun hankekilpailutukseen. Vason tutkimus- ja kehitystoimintaprojekti, Vaso/ Soininen-projekti, käynnistyi vuonna Kiinteistön energiataloudessa tavoitteeksi asetettiin passiivitalo ja toteutuskustannusten tuli asettua ARAn ja Vason hyväksymälle tasolle. Projekti on osittain Tekesin ja ARAn rahoittama tutkimusprojekti. Tavoitteiden määrittely- ja suunnitteluvaiheessa käytettiin Raklin Hankintaklinikka työpajaa. Vuoden 2010 lopulla kävi ilmi, että kilpailullisen neuvottelumenettelyn metodilla toteutetut ensimmäiset viitesuunnitelmat johtivat liian korkeaan toteutushintaan. Uudistettujen suunnitelmien mukaisesti asetetut tavoitteet toteutuvat. Passiivitalo- ja primäärienergiatavoitteet täyttävään yhteensä kymmenen asuinrakennuksen paritalojen ja rivitalojen kiinteistöön valmistuu 38 asuntoa kahdessa erässä, joulukuussa 2012 ja maaliskuussa Uudistuotantoon liittyvä Kiinteistö Oy Turun Länsikartano 65-4 osakekanta saatiin sulautettua Vasoon maaliskuussa. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä huoneistoa 103 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot Kiinteistöjä Asunto-m 2 Huoneistoja , , , , , , , , , , , , , , ,0 64 Valmiina yhteensä , Valmiiden asuntojen kuntajakauma Kiinteistöjä Asunto-m 2 Huoneistoja Turku , Raisio ,5 291 Kaarina ,5 330 Naantali ,5 161 Lieto ,5 74 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m Asuntojen käyttöaste Turun telakan työllisyystilanne heikkeni vuoden 2010 lopulla. Se vaikutti myös asuntotilanteeseen Turun seudulla. Telakkaväen käytössä olleet asunnot vapautuivat edellisen vuoden lopussa ja olivat nyt vapaana koko vuoden, mikä alensi prosenttiyksikön verran käyttöastetta. Koko vuoden 2011 käyttöasteeksi muodostui 95,7 % (96,7 % v. 2010). Lisääntyneestä asunto- ja aso-sopimusmäärästä huolimatta päättyneitä sopimuksia oli edellistä vuotta vähemmän. Asukkaiden vaihtuvuus aleni 1,5 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 16,7 % (18,2 % v. 2009). Vuoden aikana päättyi 416 asumisoikeussopimusta, joista 73 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 98 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Alentunut asukasvaihtuvuus selittyy ainakin osittain sillä, että yleisesti asiakkaiden päätöksentekohalukkuus oli heikko erityisesti vuoden loppua kohden. Vuoden 2011 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä asukasta, joista oli naisia, miehiä ja alle 18-vuotiaita. 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Kiinteistöjen isännöinti tapahtuu omana isännöintinä ja yhden ulkopuolisen palveluntuottajan V-S Isännöintitalon toimesta. Vuoden lopussa omassa isännöinnissä oli 62 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalolla 41 kiinteistöä. Kiinteistön tullessa 10 vuoden ikään, siinä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin viidessä kiinteistössä. Vuoden aikana teetettiin viidessä kiinteistössä kuntoarviot. Tällä kertaa kuntoarviointeja tehtiin vain Turussa. Kuntoarviointeihin anottiin ja saatiin kunnan kautta ohjattua ympäristöministeriön avustusta, jolla katettiin osa syntyneistä kustannuksista. Turun avustusprosentti oli 50 %. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2011 Vaso on liittynyt asuinkiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä. Vuoden 2011 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 40,4 kwh/rm 3 (45,5 kwh/rm 3 v. 2010), vettä 122 l/as/vrk (125 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,46 kwh/rm 3 (3,47 kwh/rm 3 ). Vuoden aikana oli käynnissä Vaso/Soininen projekti, jossa suunnitellaan energiataloudeltaan passiivitalo-luokkaan tuleva pientalotyyppinen alue Naantaliin Soinisen alueelle. Projektin tavoitteena on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on minimoitu. Hankkeessa on kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja Rakli. Rakennustyö käynnistyi joulukuussa. Asunnot valmistuvat joulukuussa 2012 ja maaliskuussa Vuoden toisella puoliskolla olimme pilottiyrityksenä kun Boost Brothers Oy kehitti Energiaviisauden strategiatyökalua Vason kaltaiselle kiinteistönomistajalle. Kehitysprojekti syntyi Tekesin aloitteesta ja kuuluu kansalliseen Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ERA17 -toimintaohjelmaan. 16

17 Toimintakertomus ja tilinpäätös HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kerran. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 82 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui 11 kertaa. Hallituksen jäsenet vuonna 2011 Henrik Elfving, pj Aila Harjanne, varapj Anita Halmesmaa, jäsen Joonas Kallio, jäsen Tuomas Mikkola, jäsen Reima Dahl, jäsen Marjo Salminen, jäsen Sari Koskinen, jäsen Tero Koskinen, jäsen Kari Haapanen, varajäsen Markku Tuuna, varajäsen Tuire Kähkönen, varajäsen Taustayhteisö Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Raision kaupunki Kaarinan kaupunki Asukkaiden edustaja Asukkaiden edustaja Liedon kunta Naantalin kaupunki Asukkaiden edustaja Nykyisen hallituksen toimikausi on Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2011 aikana kuuluneet puheenjohtajana Henrik Elfving, varapuheenjohtajana Aila Harjanne sekä jäseninä Tuomas Mikkola, Reima Dahl sekä Tero Koskinen ja Sari Koskinen Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki Asuntopäällikkö Yo.merkonomi Tiina Arnivaara Asuntoneuvottelija HTM Piia Nevalainen Asuntoneuvottelija Tradenomi Outi Tamminen Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen Kirjanpitäjä, isännöitsijä Yo.merkonomi Annamaija Tuominen Kirjanpitäjä Yo.merkonomi Irina Kurkela Kiinteistöpäällikkö Insinööri AMK, ITS, FMA Sirpa Laaksonen Isännöitsijä Isännöinnin ammattitutkinto Jari Kauppi Kiinteistöassistentti Restonomi Nina Barck Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 43 vuotta. Tilintarkastajat KHT, JHTT Tomi Moisio PricewaterhouseCoopers Oy Päävastuullisena tilintarkastajana KHT Simo Samppala Varatilintarkastaja KHT Mika Kaarisalo Asukkaita ja henkilökuntaa laatimassa Vason strategiaa. 17

18 Toimintakertomus ja tilinpäätös Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin Kokoukselle esiteltiin vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina käsiteltiin mm. rakenteilla olevia uudistuotantohankkeita. Syksyn Vaso-kokous pidettiin Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Syksyn kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisena asiana asunnoissa tapahtuvaa tupakointia. Vaso-kokouksen mielipide oli, että jatkossa kaikki uudiskohteet ovat savuttomia, ja että vanhassa asuntokannassa uusiin asumisoikeussopimuksiin sisällytetään kielto tupakoida sisätiloissa. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2011 kuuluneet Varsinaiset jäsenet: Tapio Kaihtela (pj), Riikka Lehtismäki (varapj 6.9. asti), Tiina Tång (sihteeri), John Helola, Ulla-Elina Hurme, Armi Kauppinen, Mirja Kauppinen, Sari Koskinen, Juhani Kuvaja, Juha Näkkilä, Pekka Paatonen, Ari Pikkarainen, Merja Salmela, Pekka Sarlin, Erja Savola ja Anna- Kaisa Sjölund. Varajäsenet: Jyrki Salminen, Tuire Kähkönen, Tuomo Peltola ja Stig Lehtovaara. Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vaso-kokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2011 Raimo Kurki. Yten nimeäminä työryhminä on vuoden aikana toiminut Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen kehittämisryhmä ja Inforyhmä. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Liikevaihto Vastikkeet , ,21 Vuokrat , ,51 Käyttökorvaukset , ,14 Liikevaihto yhteensä , ,86 Rakennuttaminen omaan käyttöön , ,37 Muut kiinteistön tuotot , ,25 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,88 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,24 Muut henkilösivukulut , , , ,90 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,01 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,14 Käyttö ja huolto , ,64 Ulkoalueiden huolto , ,90 Siivous , ,09 Lämmitys , ,55 Vesi- ja jätevesi , ,42 Sähkö , ,58 Jätehuolto , ,21 Vahinkovakuutukset , ,61 Vuokrat , ,08 Kiinteistövero , ,23 Korjaukset , ,63 Muut hoitokulut , , , ,08 Luottotappiot 7 242,08 396,92 Muut kiinteistön kulut , ,83 Liikevoitto , ,58 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,97 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta , ,54 Muut korkotuotot , ,29 Muut rahoitustuotot , ,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,25 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,33 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos , ,33 Tuloverot 376,98 Tuloslaskelma 2011 Tuloslaskelma 2010 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2011 päättyessä: Vuoden viimeinen hakijanumero Kasvua vuoden aikana Turku Kaarina Raisio Naantali Lieto Yhteensä Hakijanumeroiden määrä lisääntyi vuoden aikana 11,0 %. Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli Vaso size fits all. Kampanjan välineinä olivat elokuussa Turun Sanomien mukana ollut liite sekä muu lehti- ja netti-ilmoittelu. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi ja Etuovi.com -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi kuudettatoista vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja muille sidosryhmille. Kotivaso ilmestyi vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi. 4.5 Järjestöyhteistyö Vaso kuuluu jäsenenä Suomen Asumisoikeusyhteisöt (SAY) ry:hyn, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn, Turun Kauppakamariin sekä on Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritysjäsen. 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA JA TALOUS VUONNA 2011 Yhtiön talous kehittyi hieman alentuneesta käyttöasteesta ja nousseista kiinteistönhoitokuluista huolimatta myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Kovaluminen talvi teetti lisätöitä ja -kustannuksia lumen käsittelyn takia, energian hinta oli korkea ja kiinteistökorjauksia tehtiin useassa kiinteistössä yli talousarvioon varatun. Nämä seikat vielä joissain kohteissa alentuneen käyttöasteen kanssa johtivat heikentyneeseen rahoitusasemaan kyseisissä kiinteistöissä. Useissa kiinteistöissä taloudet kuitenkin kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti. Käyttövastikkeiden pääoma- ja kiinteistökohtaisten hoitokulujen nousu aiheutti käyttövastiketarkistuksia, joiden keskimääräinen vaikutus oli 0,14 /m 2 /kk (+1,6 %). Korotus oli varsin maltillinen. Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2011 alussa 8,96 /m 2 /kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 8,06 10,46 /m 2 /kk. Vuoden 2011 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokraja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli ,72 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,26 %. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät ,78 euroa. 18

19 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Tase Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 8 917, ,16 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,99 Liittymismaksut , ,13 Rakennukset ja rakennelmat , ,10 Koneet ja kalusto , ,15 Muut aineelliset hyödykkeet 4 757,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,81 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,57 Muut saamiset , , , ,28 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,42 Saamiset konsernilta 9 668, ,15 Rahastosaamiset ,83 Muut saamiset , ,89 Siirtosaamiset , , , ,16 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit ,00 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , , , ,97 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,37 Rakennusrahasto , ,60 Asumisoikeusrahasto , ,86 Edellisten tilikausien tappio , ,97 Tilikauden voitto 0, ,10 0, ,86 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset , ,15 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,77 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,90 Saadut ennakot , ,39 Ostovelat , ,86 Velat konsernille , ,52 Velat omistusyhteysyrityksille 6 947, ,36 Muut lyhytaikaiset velat , ,74 Siirtovelat , , , , , ,97 Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. Suunnitelman mukaisia poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä ,73 euroa. Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2011 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on ,60 euroa. Taseen loppusumma aleni ,37 eli 0,24 %. 6. VUODEN 2012 TOIMINNAN NÄKYMÄT Asuntojen kysyntätilannetta muuttavat tekijät ja kiinteistöjen kunnossapidossa onnistuminen ovat keskeisiä riskitekijöitä Vason toiminnalle. Asuntokysyntään ei Turun talousalueella kohdistu merkittäviä muutosodotuksia. Positiivista vaikutusta uskotaan saatavan telakkateollisuuden myötä, kun uudet laivatilaukset alkavat työllistää yhä enemmän laivanrakentajia. Talouden ennakoidaan kääntyvän nousuun kesän aikana. Sen odotetaan rohkaisevan kansalaisia päätöksentekoon ja sitä myötä myös asuntomarkkinat virkistyisivät. Uudiskohde passiivitalo Soinisen markkinointi käynnistyy kevättalvella. Kiinteistön kehitysprojektiosuus jatkuu kun laadimme tulevia asukkaita varten mm. passiivitalon käyttöohjeet. ARA:lla on tälle vuodelle asumisoikeusasunnon rahoitusvaltuutus koko maassa. Vaso on jättänyt aikaisemmin kolmen kiinteistön toteuttamista varten korkotukilainahakemukset. Uudistuotantoa toteutetaan hyville paikoille kysyntää vastaavasti. Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet lähivuosina tuntuvasti. Laadittaessa talousarviota vuodelle 2012 jouduttiin tuntuviin käyttövastikekorotuksiin. Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on keskimäärin 0,54 /m 2 / kk. Kokonaisvastikkeessa korotus on keskimäärin 6,0 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2012 maaliskuussa 9,53 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,25 11,09 /m 2 /kk. Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointia kehitetään. tulevat uudistumaan vuoden aikana. Kaksikymmentä vuotta samassa Vaso-asunnossa asuneille kanta-asiakkaillemme laaditaan oma palkitsemisohjelma ja 10 vuotta asuneen asukkaan Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan. Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty laajakaistayhteys kehittyy yhä paremmin asukkaitamme palvelevaksi. Sen, kuten Vihreä kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja. Vuoden 2012 aikana tullaan laatimaan koko yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle. 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta. 19

20 Vason raisiolainen asukas Ulla-Elina Hurme saa tuntemattomilta postikortteja joka kuukausi. Postikortti Postcrossing syntyi seitsemän vuonna sitten Portugalissa. Nyt virallisia käyttäjiä on yli eri puolilta maailmaa. Suomalaiset ovat ahkeria verkoston käyttäjiä, täältä on lähtenyt maailmalle reilusti yli miljoona postikorttia. Tämän kansainvälisen verkoston rinkiin pääsee rekisteröitymällä jäseneksi osoitteessa Jäseneksi kirjautunut saa aluksi muutaman jäsenen postiosoitteet. Kun jäsen lähettää postikortit tarjotuille jäsenille, vastaanottaja ilmoittaa lähettäjän koodin järjestelmälle ja näin oma osoite kulkeutuu taas uusille, ventovieraille ihmisille. Järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että kortteja on lupa odottaa saman verran kuin on niitä lähettänytkin. Sääntöjen mukaan korkeintaan viisi korttia saa olla yhdeltä lähettäjältä yhtä aikaa menossa johonkin osoitteeseen. Tämä on kuin reissaisi ulkomailla tuntemattomalta Netti ja sähköpostikulttuuri ovat sysänneet perinteisen postikortin taka-alalle. Postcrossing on netistä löytyvä kohtauspaikka, joka nostaa tunnelmaa hehkuvan postikortin uudelleen jalustalle. Vasolainen Ulla-Elina Hurme on yksi postikortteiluun hurahtaneista. Raisiossa asuva Ulla-Elina Hurme on ollut Postcrossingin jäsenenä noin vuoden verran. Kortteja tulee eniten Itä-Euroopan maista ja Hollannista, hän laskeskelee. Hurmeelle kortteja lähettäneet ovat olleet aika usein opiskelijoita. Korttiin kirjoitetaan yleensä jotain omasta maasta, harrastuksista tai esimerkiksi säästä. Korttikaverin voi myös tavata, mutta se vaatii molemmilta osapuolilta toisenlaisen kirjautumisen järjestelmään. Ulla-Elina Hurme myöntää, että postikorttiharrastus vie mennessään. Tämä on vähän kuin matkustaisi ulkomailla. Koskaan ei tiedä, mistä päin seuraava kortti tulee. Tämän kautta oppii tuntemaan uusia paikkoja, Hurme selvittää. Järjestelmään voi myös laittaa toiveen siitä, että haluaa tietyntyyppisiä postikortteja: kasvikortteja, maisemia, kaupunkinäkymiä, karttoja tai muunlaisia. Ahkera kirjoittaja saa itsekin paljon postia. Korttipinoa voi hyödyntää monella tavalla: joku ripustaa kortit seinälle, toinen laittaa ne albumiin, kolmas ottaa niistä postimerkit talteen. Tapoja on monia. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki KEVÄHÄLLE Helmikuun hanki hohtaa valossa auringon! Joko nyt on kevät, kevät on? Voi, miksi mieleni on musta kuin kaivo pohjaton, vaikka pian on kevät, kevät on! Jo raikaa laulu lintujen! Jo hohtaa värit kevään ensi kukkasten! Puro solisee villinä, vapaana kesää tulevaa näin meille ennustaen. Vihdoin on kevät, mä tunnen sen! - Ari Pikkarainen - Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2012 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Taitto: Briiffi Oy Painopaikka: Eura Print Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Ulla-Elina Hurme, Armi Kauppinen ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki Kansi: Iida Ojanperä Vason kotisivut: Sähköposti:

Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten

Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten Liite: Kutsu 14.6.2010 INFO-tilaisuuteen Vaso/Soininen PROJEKTIKUVAUS Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten 1. Lähtökohta Projektin toteuttaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ 1 VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ VASOn toimitusjohtaja Pekka Peltomäki työhuoneessaan Kuva: Timo Leinonen Vaso osakeyhtiö, eli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoja on paljon Halisten

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE KAARINA, RIVITALO 2 5h+k+kph+s+vh+2erill.wc+2v+lasitettu patio, 103 m, 207 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä Asunto-osakeyhtiölain II osan 4. luvussa on säädetty osakkaan kunnossapitotöistä ja 5. luvussa osakkaan muutostöistä. Osakas on velvollinen ilmoittamaan

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010 Asukas tekee ekotalosta tosivihreän 2 Vason 100. talo harjakorkeudessa 3 Vason toimintakertomus ja tilinpäätös 2009 4 Henrik Elfving on pitkän

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä. Toimintakertomus vuodelta 2008. Energiatodistus avuksi energiankulutuksen tarkkailuun

Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä. Toimintakertomus vuodelta 2008. Energiatodistus avuksi energiankulutuksen tarkkailuun Var s i nai s S u o m e n A s u m i s o i ke u s Oy:n ti e d otu s le hti 3 4 7 9 11 Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä Toimintakertomus vuodelta 2008 Energiatodistus avuksi energiankulutuksen

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Asunto Oy Klaukkalanportti

Asunto Oy Klaukkalanportti Mukavaa asumista lähellä luontoa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Yrittäjäntie Alitilantie Järvihaantie Klaukkalanportti Ropakkotie Ropakkotie Klaukkalantie Peltohiirentie Läpsämäntie Klaukkala on nopeasti

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN Lukkosepänkatu 5 A, 20320 Turku ARVIOITU VALMISTUMISAIKA 1/2013 www.suomenvuokrakodit.fi SIJAINTI SVK Kartta: Fonecta Karttapalvelu, 2012. As Oy Turun Westparkin Eeben valmistuu

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

HUONEISTOKOHTAISET MUUTOSTYÖT ASUMISOIKEUSTALOSSA

HUONEISTOKOHTAISET MUUTOSTYÖT ASUMISOIKEUSTALOSSA HUONEISTOKOHTAISET MUUTOSTYÖT ASUMISOIKEUSTALOSSA Asumisoikeusasunnossa asuvalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asumiseensa liittyviin asioihin. Hänellä on mm. mahdollisuus tehdä muutostöitä asunnossaan.

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliittoyhteisö 2015 Yksityiset vuokranantajat Taloyhtiöt, KOY:t Vuokrataloyhteisöt Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä. Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007. Vaso on houkutteleva työpaikka

Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä. Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007. Vaso on houkutteleva työpaikka Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti KEVÄT 2008 3 4 Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007 7 Vaso on houkutteleva työpaikka 10 Ilmettä

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla

Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Lauttasaaren paras sijainti loistavien kulkuyhteyksien ja kauniin merenrannan läheisyydessä Tehokas pohjaratkaisu käyttää 45 m 2 tilan tehokkaasti monikäyttöinen

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi YH-AUMIOIU LÄNI OY JANNNTI 3, YLÖJÄRVI dullista asumista Ylöjärven keskustassa! Asemapiirros odikas ja vehreä Ylöjärvi on monelle toiveiden asuinpaikka.

Lisätiedot

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 1 Nyt ennakkomarkkinoinnissa upea rivitalo järven rannalla! As Oy Kotaranta rakennetaan omalle tontille Leppäveden rantaan. Yhtiö on vapaarahoitteinen ja käsittää yhden

Lisätiedot

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 24.09.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE

MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE 1.1.2012 MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE Tekniset muutostyöohjeet 1 Yleistä Tämä ohje on liite Asokotien rakennus- ja asumisaikaisiin muutostyöohjeisiin ja sitä noudatetaan 1.1.2012 lukien asumisoikeuden

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

MATINKYLÄ Leenankuja 3 3h, k, kph ja wc, las. parv. 76m2

MATINKYLÄ Leenankuja 3 3h, k, kph ja wc, las. parv. 76m2 MATINKYLÄ Leenankuja 3 3h, k, kph ja wc, las. parv. 76m2 Asunnossa tehdään kokonaisvaltainen remontti huhti-toukokuussa 2015. Remontissa uusitaan kaikki asunnon pinnat sekä keittiö ja kylpyhuone. Asunnon

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

TILAVALOLAATUVIIMEISTELYMAISEMATILAKESTÄVYYSAJATTOMUUS

TILAVALOLAATUVIIMEISTELYMAISEMATILAKESTÄVYYSAJATTOMUUS 3h+k+s+lasitettu terassi, 105 htm 2 Pesutilat, sauna ja erillinen WC: lattialämmitys, sekä seinät että lattiat laatoitettu Ikkunoiden suunta, näkymät: merelle, Hakaniemeen, sisäpihalle Takka A 134 2h+k+s

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Datasta tietoon ja toimintaan. Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä

Datasta tietoon ja toimintaan. Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä Datasta tietoon ja toimintaan Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä Miksi mittareita? Missä pulma? Ongelma: asukkaat eivät tiedä kulutustaan, eivät etsi tietoa tai ymmärrä, mitä tieto

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE YH-ASUMISOIKEUS LÄNSI OY TAMPEREEN LINNAINKUJA Asemapiirros A-rappu B-rappu Monipuolisten palvelujen tuntumassa Linnainmaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

AS OY TURUN WESTPARKIN TUIJA

AS OY TURUN WESTPARKIN TUIJA AS OY TURUN WESTPARKIN TUIJA Työnjohtajankatu 3, 20320 Turku ARVIOITU VALMISTUMISAIKA 11/2013 Suomen Vuokrakodit www.suomenvuokrakodit.fi Oy, 2013. - puh. 010 321 1160 - info suomenvuokrakodit.fi - www.suomenvuokrakodit.fi

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Yhtiön kunnossapitovastuu (4:2) Rakenteet, eristeet, perusjärjestelmät

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen. vastuunjakotaulukko 2.12.2015. Lämmitys. Ilmanvaihto

Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen. vastuunjakotaulukko 2.12.2015. Lämmitys. Ilmanvaihto Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen 2.12.2015 vastuunjakotaulukko Tämä taulukko määrittelee asukkaan ja kiinteistön omistajan väliset vastuut asunnon hoidossa. Epäselvissä tilanteissä ota yhteyttä

Lisätiedot