U U T I S E T 2/12. Jäsenkortti uudistuu s. 15

Transkriptio

1 Kievarin U U T I S E T 2/12 Jäsenkortti uudistuu s. 15

2 Puheenjohtaja, palveluosaston esimies Tuija Öystilä Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa OTA YHTEYTTÄ Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila (014) Työnsuunnittelija Pia Kervinen TYÖTÄ TOIMEENTULOA ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA TULE KÄYMÄÄN Kumppanuustalon toimipiste Vapaudenkatu Jyväskylä Kellarikievari (014) Avoinna: ma pe la Taloustoimisto (014) toimisto@jstry.fi Avoinna: ma to pe Matarankadun toimipiste Matarankatu 4, 3. kerros Jyväskylä Hallinnollinen toimisto, kutomo ja ompelimo toimisto2@jstry.fi Toimisto avoinna: ma pe Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Työttömien yhdistyksiä tarvitaan edelleen... 4 Työttömien edunvalvonta... 5 Pitopalveluhinnasto... 6 Vertaistukea mielenterveyspotilaiden omaisille jo vuodesta Ilman ryhmää en olisi jaksanut Tuetut lomat Elämäni tarina Pian onni löytyy pienistä suurista asioista Jos metsään haluat mennä nyt YRTTIMUORI Anita Louniala Kakkukahvilta töihin Jyväskylän Kumppanuustoiminnan Tuki JKT ry:n LEHDEN TIEDOT Kievarin Uutiset Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisija Jyvässeudun Työttömät ry Yhteystiedot Matarankatu Jyväskylä toimisto2@jstry.fi Päätoimittaja Tuija Öystilä tuija.oystila@jstry.fi Taitto Jenni Tikkinen Harri Kansanoja Kannen kuva Bakari Chavanu / Stockvault.net Painopaikka Jyväskylän Yliopistopaino Seuraava lehti 3/2012 ilmestyy syyskuussa Palautteet ja osoitteenmuutokset toimisto2@jstry.fi opintokerhot ja -kurssit syksy JST ry.n hallitus Takana: Kari Otollinen, vasemmalta: Päivi Salkojärvi, Pia Kervinen, Pirjo- Liisa Junttila, Satu Kortelainen, Ljubov Sopanen, Tuija Öystilä (puheenjohtaja), Sirpa Pietikäinen ja Pirjo-Riitta Viinikka Kuva: Eija Tuohimaa 2 3

3 Pääkirjoitus: Työttömien yhdistyksiä tarvitaan edelleen Jyvässeudun Työttömät ry sekä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry pitivät maaliskuussa vuosikokoukset 20-vuotisjuhlan merkeissä. Muutosten sävyttämää taivalta on jo takana ja ilmeisesti muutoksia sekä taivalta riittää edelleen. Yhdistyksemme vuosikokouksessa yhdistyksen hallitukseen valittiin yksi uusi jäsen, Pia Kervinen, hänestä enemmän tuonnempana tässä lehdessä. Kiitän hallitustyöstä pois jäänyttä Kirsti Honkosta hänen toiminnastaan alueen työttömien hyväksi. Vuosikokouksessa tehtiin päätöksiä jäsenmaksujen sekä ateriahintojen korotuksista. Aterianhinnoittelussa siirryttiin jälleen kolmiportaiseen hinnoitteluun: varsinaisten jäsenten ateriahinta on 4 euroa, kannatusjäsenten 6 euroa ja muiden 8 euroa. Tämä on herättänyt joidenkin Kellarikievarin asiakkaiden keskuudessa närkästystä. Hintojen korotuksista ja muutoksista päättää yhdistyksen ylin päättävä elin eli vuosikokous. Yhdistyksen hallitus sai vuoden 2011 vuosikokoukselta tehtäväksi palata takaisin ateriahinnoittelussa kolmihintajärjestelmään. Hallitus teki työtä käskettyä ja teki asiasta esityksen vuoden 2012 vuosikokoukselle, joka sitten hyväksyi esityksen. Mikäli yhdistyksen toimintaan haluaa vaikuttaa, kannattaa osallistua vuosikokoukseen. Valitettavan vähän väkeä oli tänäkin vuonna paikalla, ainoastaan 19 varsinaista eli äänioikeutettua jäsentä sekä 3 kannatusjäsentä. Vuosikokouksessa kävi myös ilmi, miksi hinnan korotukset ovat suorastaan välttämättömiä. TE-toimisto määritteli vuoden 2011 alusta ruokalatoiminnan elinkeinon harjoittamiseksi, jonka seurauksena palkkatuet tippuivat merkittävästi ja vuoden tulos oli todella pahasti miinuksella. Toisin sanoen, jos mitään muutoksia ei tehtäisi, ruokalatoiminta olisi vaarassa loppua kokonaan. Seuraamme tietenkin, mitä vaikutuksia näistä muutoksista ja syksyllä tapahtuvasta muutosta aiheutuu. Toivomme asiakkailtamme ymmärrystä, sillä tavoitteenamme on turvata yhdistyksen toiminta jatkossakin. TVY ry:n juhlavuosikokouksessa Kuopiossa TVY ry:n hallitukseen valittiin Keski-Suomen ja muidenkin työttömien etuja ajamaan yhdistyksemme toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa, joka on jo usean vuoden ajan vaikuttanut aktiivisesti sekä paikallisella että valtakunnan tasolla. Tässä lehdessä sekä jatkossa voitte lukea Eijan edunvalvontauutisia Kievarin Uutisista. Edunvalvontaa todella tarvitaankin, sillä Keski-Suomella ei mene hyvin, työttömiä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömiä on yhä enemmän ja avoimia työ- paikkoja yhä vähemmän. Jotain hyvää on kuitenkin luvassa, muun muassa se, että Jyväskylä pääsee mukaan kuntakokeiluun. Kokeilussa etsitään uusia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. Toivottavasti niitä keinoja sekä uusia työpaikkoja myös löytyy. Tuija Öystilä Puheenjohtaja Jyväseudun Työttömät ry Toivotan teille kaikille mukavaa ja lämmintä kesää! Työttömien edunvalvonta Kulunut kevät on ollut edunvalvonnassa todella tiukkaa aikaa, sillä toimintojamme läheisesti ohjaavat työvoimapolitiikan lait ovat lähes kaikki suurten myllerrysten ja muutosten kourissa. Lausuntoja ja kommentteja on kirjoitettu niin työttömyysturvalaista, sosiaalipoliittisestalaista kuin työelämäosallisuuslaistakin. Ja syksyllekin jää vielä muutamia kommentoitavia asioita. Jyväskylän kaupungilla oli onnea matkassa, kun se tuli valituksi 22 muun paikkakunnan ohella toteutettavaan kuntakokeiluun. Kuntakokeilu mahdollistaa uusien työllisyydenhoidon käytänteiden pilotoinnin alueellamme ja siinä kokeilussa haluamme olla tiiviisti mukana. Kaiken kaikkiaan työllisyydenhoidon näkökulmasta tarkasteltuna ensi syksy tulee olemaan haasteellista aikaa. Uhkana on työttömyyden kasvu, työllisyystilanteen heikkeneminen sekä monet muut uhkatekijät Euroopan Unionin alueen epävakaasta taloustilanteesta johtuen. TVY ry:n edunvalvontaviikolla esitimme kaikille tapaamillemme puolueiden eduskuntaryhmille työllisyydenhoidon lisäbudjettitarpeeksemme 40 miljoonaa euroa. Jälleen kerran ollaan myös tilanteessa, jossa ESR-rahoja uhkaa jäädä käyttämättä kansallisen vastinrahan puutteen vuoksi. Puuttuva rahasumma on 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden valtion budjettikehysten työllisyydenhoidon määrärahoihin esitimme niin ikään 200 miljoonan euron lisäystä tähän vuoteen verrattuna. Näemme, että pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys on ratkaistavissa, jos saman aikaisesti kun työikäisten kansalaisten määrä laskee, panostetaan työllisyydenhoitoon budjetoimalla siihen riittävät resurssit. Äkkiseltään summat tuntuvat suurilta, mutta valtion kokonaisbudjetissa ne näyttelevät pienen pientä osuutta suhteessa siihen, minkälainen hyötysuhde niillä on tulevaisuutta tarkasteltaessa. Vaikka työmarkkinatuki nousikin tämän vuoden alusta reilulla sadalla eurolla, ei siitä lopulta juurikaan koitunut konkreettista hyötyä työttömän henkilön taloudelle. Niinpä esitimme rohkeasti jo uutta sadan euron korotusta työmarkkinatukeen. Esitimme myös, että työttömiä tulee kohdella verotuksessa samoin kuin muita etuuden saajia, esimerkkinä mainittakoon eläkeläiset, joiden veroprosentti on keskimäärin kahdeksan, kun taas työttömät maksavat minimi työttömyysetuudestaankin jopa 20 prosenttia veroa. Keväällä kansanedustaja Tarja Filatov asetettiin selvittämään välityömarkkinoiden mahdollisuuksia tukea vaikeasti työllistyvien työelämään osallistumista ja työmarkkinoille pääsyä. Tämän selvitystyön tuloksia odotamme suurella mielenkiinnolla. Työttömien toiminnallinen toripäivä lauantaina Jyväskylän kävelykadulla Soppatarjoilu! Seuraa ilmoittelua! Järjestää: Keski-Suomen työttömien yhdistykset Tervetuloa! TVY ry:n puheenjohtaja Lea Karjalainen ja JST ry:n toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa Syksyä on muutoinkin kiva odotella, sillä yhdistyksemme edustajat ovat saaneet kutsun presidentti Sauli Niinistön tapaamiseen. Näissä ajatuksissa rauhoitumme nauttimaan Suomen kauniista kesästä ja palaamme syksyllä uusin voimin edunvalvonnan mielenkiintoiseen maailmaan. Aurinkoista ja lempeää kesää kaikille toivotellen, Eija Tuohimaa Toiminnanjohtaja, Jyvässeudun Työttömät ry Kuva: Juha Keränen 4 5

4 Kellarikievari Avoinna: ma-pe 8-17 Aamiainen ma-la 8-10 la 8-15 Lounas ma-la Päivällinen ma-to Kahvia ja ruokaa on saatavilla ma-pe klo 17 asti. Kumppanuustalo, Vapaudenkatu 4, Jyväskylä Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila p. (014) , ATERIOIDEN HINNAT Varsinaiset jäsenet Kannatusjäsenet Muut asiakkaat 4-12-vuotiaat Alle 4-vuotiaat Aamiainen 3,00 3,00 3,00 2,00 ilmainen Ruoka-annos 4,00 6,00 8,00 3,00 ilmainen Salaattilautanen 3,00 3,00 3,00 3,00 ilmainen Kahvi 0,90-1,10 0,90-1,10 0,90-1,10 Jäsenkortti esitettävä! JYVÄSKYLÄN UUSIOTUOTE RY POLKUPYÖRÄKORJAAMO Polkupyöräkorjaamossa korjataan ja huolletaan polkupyöriä. Myytävänä myös kunnostettuja polkupyöriä sekä jonkin verran kierrätysosia. Otamme vastaan hylättyjä polkupyöriä, myös noutokuljetus. PUUTYÖPAJA Puutyöpajassa kunnostetaan ja entisöidään huonekaluja, ovia ja ikkunoita, sekä teemme asiakkaan toivomusten mukaisia tilaustöitä. JYVÄSKYLÄN UUSIOTUOTE RY Vapaudenkatu 8, Jyväskylä Avoinna: Ma-To , Pe POLKUPYÖRÄKORJAAMO / Matti Ihalainen PUUTYÖPAJA / Raimo Saunanen / Matti Ihalainen PIENTUOTTEIDEN JA UUSIOPYÖRIEN MYYNTI Avoimet ovet klo ARPAJAISET 2 /arpa. Pääpalkintona kuntopyörä. Lisäpalkintoina mm. naamioita, löylyastioita, linnunpönttöjä, paistinlastoja ja saunatyynyjä. OPINTORAHASTO Vapaudenkatu 4 (2. kerros) Kirjakaupan loput kirjat uloskantohintaan 3 /muovipussi sisältäen grillimakkaran. 6 7

5 Vertaistukea mielenterveyspotilaiden omaisille jo vuodesta 1993 Lähiomaisen psyykkinen sairastuminen koettelee usein omaistenkin terveyttä ja jaksamista. Ilmaista tukea on tarjolla Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi ry:ssä, jossa voi tutustua muihin saman kokeneisiin. Omaistoiminta on alkanut tarvelähtöisesti omaisten itsensä perustamana luvun loppupuolella mielenterveyspotilaiden hoitokäytännöt uudistuivat siten, että pitkistä sairaalajaksoista alettiin luopua ja potilaita siirtää avohoitoon, jolloin vastuu hoidosta siirtyi entistä enemmän sairastuneiden lähiomaisille. Mielenterveysongelmiin liittyvät yleiset asenteet olivat kovia ja leimaavia, ja omaiset kokivat uupuvansa. Tukeakseen omaa jaksamistaan he perustivat oman yhdistyksen. Jäsenistö on naisvaltainen ja siihen kuuluu paljon eläkeläisiä, mutta ei juuri nuoria. Nuorimmat asiakkaat tulevat monesti hakemaan vain hetken tukea, eikä heillä useinkaan ole tarvetta sitoutua yhdistykseen. Nuoret naiset tulevat asiakkaiksi usein siksi, että he kokevat syyllisyyttä erottuaan mielenterveysongelmaisesta puolisosta. Sen sijaan miehet eivät vastaavassa tilanteessa lähesty yhdistystä, omaistyönohjaaja Pirjo-Riitta Viinikka kertoo. Pirjo-Riitta Viinikka ja Maarit Pietiläinen tukevat psyykkisesti sairastuneiden omaisia. Yhdistyksen kodikkaat tilat sijaitsevat Tapionkdulla. Omien voimavarojen löytäminen tärkeää Omaisten olohuone -vertaisryhmiä pidetään Jyväskylässä sekä päivä- että ilta-aikaan. Vertaistuen ohella yhdistys järjestää mm. virkistysmatkoja, juhlia, myyjäisiä ja tiedollisia iltoja. Viihtyisissä toimitiloissa on pieni kirjasto, josta voi lainata kirjallisuutta kotiin luettavaksi. Jyväskylän lisäksi neljällä muullakin paikkakunnalla on vertaisryhmiä: Jämsässä, Keuruulla, Laukaassa ja Saarijärvellä. Parhaillaan neuvotellaan ryhmän perustamisesta myös Hankasalmelle. Jyväskylässä on mahdollista osallistua myös 10 moduulin suljettuun Prospectryhmään. Prospectin ideana on, että osallistuja voimaantuu hakemaan voimavarojaan omaa elämänkaartaan tarkastelemalla. Voimaantumiseen liittyy mm. ei -sanan oppiminen tietyissä tilanteissa ja asioiden tilan hyväksyminen. Paras omaiselta kuulemani palaute omaiselta Prospectryhmästä on: Katuisin loppuikäni, jos en olisi osallistunut, Viinikka hymyilee. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt keskusliitolle kahden vuoden rahoituksen Prospect-mallin levittämiseksi kattavasti koko Suomeen. Raha-automaattiyhdistys tukee alueellista kehittämistä, mistä syystä alueellistaminen on keskeinen toiminnallinen tavoite. Mielestäni työn pitää olla samalla laadukasta ja työn arvojen pohjautua vaikuttavuuteen: ovatko ihmiset oikeasti saaneet sitä, mitä ovat lähteneet hakemaan, Viinikka pohtii. Mielenterveysongelmien yhteys työttömyyteen ja päihteiden käyttöön Omaisyhdistykseen tullaan mukaan hyvin eri tavoin. Osa ilmaisee kiinnostuksensa kotisivujen kautta. Myös työterveyshuolto, sairaalan osastot, mielenterveyspalvelut ja puskaradio auttavat löytämään yhdistyksen. Osa vain kävelee ovesta sisään. Asiakkaiden tilanteet vaihtelevat paljon. Kriisitilanteessa omaisyhdistys ei ole oikea auttaja, vaan akuuttia kriisiä elävät omaiset ohjataan Kriisikeskus Mobileen. Yhden perheenjäsenen mielenterveyden järkkyminen vaikuttaa aina myös lähiomaisten terveyteen, ja useinkaan omaisen sairastuminen ei ole ainoa ongelma. Mielenterveysongelmat, päihteet ja taloudelliset vaikeudet kytkeytyvät monesti yhteen. Vanhemmat joutuvat ottamaan lainaa saadakseen maksettua vippivelat, joita nuoret ottavat rahoittaakseen huumeiden käyttöään. Työttömyys on itsestään selvästi tällaisessa kuviossa mukana, ja näköala on monesti toivoton, Viinikka selventää. Viinikka toteaa päihteiden käytön istuvan niin hyvin tiettyihin sairaustyyppeihin, että on vaikea sanoa, kumpi tuli ensin, päihteet vai sairaus. Jos on psyykkisesti sairastunut ja samalla kärsii päihdeongelmasta, ei ole helppoa päästä oikeaan hoitomuotoon. Mielenterveyspuolelle pääsy hankaloituu päihdeongelman myötä ja päihdepuolella hoitoa hankaloittaa mahdollinen psyykkinen sairaus. Tästä aiheutuu hankalia ja surullisia tilanteita, hän summaa. Maksutonta, luottamuksellista apua saatavilla Monella omaisella on korkea kynnys avun hakemiseen. Vuosia toiminnassa mukana olleidenkaan ei ole helppoa puhua asian puolesta edes etunimillään, koska mielenterveysongelmat ovat edelleen leimaavia. Eräs 10 vuotta jäsenenä ollut henkilö toivoo, että lähetettävä jäsenposti toimitetaan hänelle mahdollisimman huomaamattomasti; esim. jäsenlehti laitetaan kirjekuoreen, Viinikka toteaa. Kynnystä on koetettu madalluttaa niin, että käymään voi tulla ilman ajanvarausta. Toiminta on luottamuksellista, vaitiolovelvollista ja turvallista, eikä ryhmiin osallistuminen maksa mitään. Yhdistys voi selkiyttää omaisen omaa tilaa, vahvistaa hänen itsekunnioitustaan sekä lisätä rohkeutta ja uskallusta elää arjessa asioiden kanssa. Edistystä on Viinikan mukaan jo se, että uskaltaa esimerkiksi kertoa mummolle, että poika on kipeä. Kokemusten jakaminen auttaa myös avartamaan omaa näkökenttää. Pitää vaan uskaltautua. Ei tarvitse tulla omalla nimellään, eikä kertoa itsestään mitään. Asia ratkaisee, ei se, kuka ihminen on, hän sanoo. Viinikka tähdentää, että toivoa on aina. Moneen asiakkaaseen syntyy ihmissuhde, ja he saattavat spontaanisti pyytää neuvoja erilaisiin arjen pulmiin. Jotkut asiakkaat sanovatkin, että aivan kuin kotiin tulisi, hän hymyilee. Teksti ja kuva: Satu Kortelainen Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi ry Keille tarkoitettu: mielenterveyspotilaiden omaisille Yhteystiedot: Tapionkatu 4 A 5 (3.kerros) p. (014) toimisto@omttks.fi Toimialue: Keski-Suomi Perustettu: 1993 Jäseniä: noin 330 Muuta: Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n jäsenyhdistys 8 9

6 Ilman ryhmää en olisi jaksanut Tuetut lomat Useimmat yhdistyksen aktiivijäsenet ovat äitejä, joiden lapset ovat sairastuneet. Haastattelemani Äidin tytär yritti neljä kertaa itsemurhaa lyhyen ajan sisällä. Asian arkaluontoisuuden vuoksi äiti esiintyy tässä jutussa nimimerkillä Äiti. Tieto tyttären itsemurhayrityksistä tuli Äidille täydellisenä shokkina, koska kaiken piti olla kunnossa. Lisäksi välit tyttäreen katkesivat sairastumisen myötä. Työterveyshuollon kautta Äiti ohjattiin omaisyhdistykseen, josta omaistyöntekijä saattoi hänet Kriisikeskus Mobileen. Omaisyhdistyksen toiminnassa hän on nyt ollut mukana miehensä kanssa noin kaksi ja puoli vuotta. Mukaantulo tuntui hyvältä, enkä epäröinyt lähteä, koska minulla on aiempaa kokemusta vertaistoiminnan hyödyllisyydestä, Äiti sanoo. Hän on osallistunut aktiivisesti keskusteluryhmiin, tapaamiseen ja myös Prospect-ryhmään. Muiden kokemusten kuuleminen on auttanut ymmärtämään, että elämä jatkuu. Saman kokeneen kanssa pääsee myös helposti samalle aaltopituudelle. Täältä sen tuen saa, muilta vastaavan kokeneilta, ei sitä kavereilta eikä tutuilta saa. Ilman ryhmää en olisi jaksanut, Äiti toteaa. Hän painottaa, ettei läheisen sairastuttua kannata jäädä jahkailemaan, vaan hakea apua itselleen heti, koska sairaus koettelee aina kaikkia perheenjäseniä ja kriisitilanteessa myös omaiset tarvitsevat usein mielialalääkkeitä ja terapiaa. Akuutin kriisin väistyttyä voi tulla mukaan omaisyhdistyksen ryhmiin, joiden osallistumiskynnys on matala. Ryhmään voi tulla vain kuuntelemaan ja osallistua voi nimettömänä. Täällä ei ole mitään pakollisia puheenvuorokierroksia, vaan jokainen voi osallistua siinä määrin kuin haluaa, hän rohkaisee. Teksti: Satu Kortelainen Onko Sinulla tai läheiselläsi terveydellisiä rajoitteita, jotka vaikeuttavat työllistymistä? Kelan työelämätavoitteiset ammatilliset kuntoutuskurssit: vuotiaille alkaen vuotiaille ja Tukea ja ohjausta työllistymiseen Työharjoittelua Voimavaroja Ideoita vapaa-aikaan Retkiä ja vierailuja Rentoutusta Hyvää mieltä Liikuntaa Keskusteluja Tarvitset Kelan kuntoutushakemuksen (KU102) ja lääkärin B-lausunnon, joissa todetaan kuntoutuksen tarve. Toimita hakemus alla olevaan osoitteeseen tai Kelan toimistoon. Hae heti, syksyn kursseille vielä vapaita paikkoja! Palvelut ovat ilmaisia asiakkaille, kuntoutuspäivään sisältyy lounas ja kahvit. Teemme myös yksilöllisiä työkyvyn tutkimuksia ja ammatillisen kuntoutuksen kartoituksia, joihin voi hakeutua Kelan tai te-toimiston kautta. Lisätietoja: palvelupäällikkö Aino Lahti p tai Elämän Kurssi Nousuun KK-Kunnossa - Ota yhteyttä! KK - Kunto Oy / Jyväskylä Betonitie 4, Jyväskylä, puh Kuka voi hakea tuettua lomaa? Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset, jotka eivät omin varoin pysty järjestämään lomaa. Lomaa on mahdollisuus hakea yksin tai perheen kanssa. Lomapäätökseen vaikuttavat: Taloudellinen tilanne: pienet tulot, asunto- ja opintolainat tai muut erityiset kulut. Sosiaaliset syyt: työttömyys, lomautus, perheongelmat, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus tai muutoin vaikea elämäntilanne. Terveydelliset syyt: fyysinen tai psyykkinen sairaus, pitkäaikaissairaudet, vammat. Aikaisempi lomatuki: tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi. Lapsiperhelomat: Kylpylähotelli Päiväkumpu: Kylpylähotelli Rauhalahti: Kylpylähotelli Summassaari: Liikuntakeskus Pajulahti: Terveenä työttömyydestä: Ylläs Saaga: Hotelli Kajaani: Kylpylähotelli Rauhalahti: Kylpylähotelli Summassaari: Lisätietoja: Tiedustelut tuetuista lomista: P solaris@solaris-lomat.fi Hakuaika päättyy kaksi kuukautta ennen lomaa. Hakemukset osoitteeseen: Solaris-lomat ry Kauppakaarre Helsinki Täytä hakemus verkossa: Virkistysviikko: Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi Lisätietoja: Hakuaika päättyy Hakemukset osoitteeseen: TVY ry Sörnäisten Rantatie 27 C Helsinki Hakulomakkeita saa myös: Jyvässeudun Työttömät ry Matarankatu Jyväskylä Lisätietoja: Pia Kervinen pia.kervinen@jstry.fi 10 11

7 Elämäni tarina Olen Pirjo-Liisa Marjatta Junttila (os. Tiainen). Olen syntynyt syyskuun 17. päivänä 1947 Sulkavan kunnassa, Lohikosken pitäjässä, Tiaisenmäellä. Minulla on kaksi veljeä, puolisisko ja yksi siskoni on nukkunut pois ennen minun syntymääni. Isäni oli Lohikosken kirkon suntio sekä hän teki töitä myös TVH:lla. Samalla meillä oli myös linjaautotallien hoitaminen ja Lohikosken Kisaveikkojen tanssilavan hoito. Äitini sairastui nivelreumaan heti nuoremman veljeni synnyttyä ja hän joutui useaan otteeseen Heinolan reumasairaalaan. Heti kun kynnelle kykenin, jouduin osallistumaan kaikenlaisiin kodin töihin. Alle kouluikäisenä pesin perheen pyykit. Siihen aikaan ei ollut pesukonetta, vaan pyykki pestiin käsin pyykkilautaa vasten hankaamalla sekä juuriharjalla. Eikä vesi tullut hanasta, vaan se täytyi nostaa kaivosta. Tästä pyykinpesusta nousee vieläkin mieleeni sellainen asia, kun koulussa piti kirjoittaa aineesta mikä on kivaa. Olin kirjoittanut, että pyykinpesu ja se luettiin kaikille ääneen. Minua hävetti hirveästi, kun muut olivat kirjoittaneet leikeistä ym. lasten jutuista. Lisäksi minä ja veljeni kävimme myös metsähallituksen taimitarhalla kitkemässä puuntaimien kasvupenkit. Elämä oli siihen aikaan aikamoisen kovaa, eikä jäänyt aikaa leikeille, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna oli ehkä jollain lailla hyväkin, että oppi jo pienenä tekemään jokapäiväisiä kodin töitä. Muuten lapsuus oli onnellista aikaa. Isäni oli meille lapsille rakastava isä, etenkin minä olin isän tyttö. Muistuu mieleen lämpimänä muistona sellainen juttu, kun olin käynyt puolisiskoni kanssa ostamassa pallokangasta kevätjuhlamekkoon, niin se ei kelvannutkaan isälleni, vaan hän kävi ostamassa uuden ruusukuvioisen kankaan. Mutta sitten isäni yllättäen nukkui pois elokuun 22. päivänä En silloin varmaan täysin ymmärtänyt kuolemaa. Sen jälkeen oli edessä muutto Imatralle, jonne isoveljeni oli jo aikaisemmin muuttanut. Minä olin aluksi hoitamassa lapsia eri kodeissa ja koska veri veti ruokatalouspuolelle, kävin talouskoulun. Osuusliike Imatran Väärätalo etsi kahdeksi viikoksi keittiöapulaista ja onnistuin pääsemään sinne elokuun 12. päivänä 1968 ja kaksiviikkoinen työ venyi saakka. Tein siellä kaikkea mahdollista: olin keittiöapulaisena, nissenä tarjoilijana ja hovimestarina. Sain myös kunniatehtävän tuurata meidän suurimman päällikön vuosiloman vuonna Työn lisäksi olin käynyt Hotelli- ja ravintolakoulun ja vuonna 1973 hain Ravintolanhoidolliseen linjakoulutukseen. Sen vuoksi työni päättyi Väärässätalossa. En tiennyt silloin lähtiessäni, että minulle oli suunniteltu valmistuttuani päällikön paikka ravintolaan. Koulu sijaitsi Helsingissä ja harjoittelupaikat ympäri maata. Olin pyytänyt harjoittelupaikkaa Rovaniemelle, mutta jostakin syystä minut laitettiin Kotkaan ja Karhulaan. Pyysin pääsyä pois, koska siellä teetätettiin aivan muuta kuin sellaista, josta olisi saanut oppia ravintolan hoitamiseen. Niin opettaja tyrkkäsi minut Jyväskylään, vaikka ravintolaosastopäällikkö yritti, ettei harjoittelijoita juuri mahdu sisään. Minun piti tulla vain puoleksi vuodeksi Keski-Suomeen, mutta olen täällä vieläkin. Harjoitteluaikana olin Mäki-Matin eri ravintoloissa tuuraamassa ravintolanhoitajien lomia. Sen lisäksi olin Virroilla ravintola Martinkarhussa ravintolanhoitajana. Virroilla menin naimisiin Junttilan kanssa, muutimme Tikkakoskelle ja ensimmäinen lapsemme syntyi. Minua pyydettiin pian lapsen syntymän jälkeen Mäntyharjulle töihin, mutta en raaskinut jättää lasta toisten hoiviin, joten jäin kotiin. Toinen lapsemme syntyi aika pian, joten näin parhaaksi jäädä heitä hoitamaan. Rakensimme vuonna 1983 omakotitalon ja isovanhemmille toisen vuonna Aina kesäisin teimme talven polttopuut itse. Vielä syntyi kolme lasta lisää, joten puuhaa riitti yllin kyllin. Vuonna 1995 näin lehdessä ilmoituksen, että työttömien yhdistyksellä alkaa Englannin kielen kurssi. Päätin hakeutua kurssille ja pääsin. Kurssin aikana rupesin kyselemään talosta töitä ja yllättäen sain puhelinsoiton töihin. Olin aluksi kolme päivää vapaaehtoisena, mutta sain jatkaa maalaiskunnan palkkatuella puoli vuotta. En jäänytkään pois, vaikka palkkatuki loppui, vaan jäin taloon tekemään vapaaehtoistyötä eli unohduin taloon, mutta tämä unohdus olikin hyvä juttu. Sain nimittäin toisen puolivuotispätkän vuonna 1998 ja senkin jälkeen jatkoin vielä unohdusta. Vedin mm. matkoja eri puolelle Suomea ja maan rajojen ulkopuolelle. Vuonna 1999 onnistuimme saamaan TE-keskukselta työvoimapoliittista avusta minun palkkaamiseen toisen yhdistyksemme Jyvässeudun Toimihenkilöpörssi (myöhemmin Työsilta) toiminnanohjaajaksi muutamaksi kuukaudeksi. Jäin myös sinne tekemään vapaaehtoistyötä. Vuonna 2000, kun työttömien yhdistys muutti Kumppanuustalolle, minäkin muutin mukana. Samana vuonna sain yhdistykseltä pääemännän paikan, jota työtä teen edelleen. Työ on ollut aika ajoin raskasta, mutta palkitsevaa (eikö ole niin, että antaessaan saa). Olen ollut yhdistyksen hallinnossa vuodesta 1997 sekä välillä myös varapuheenjohtajana sekä pienen pätkän vt. puheenjohtajana. Samoin olen ollut Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön hallinnossa useita vuosia. Täällä Kumppanuustalolla olen ollut Talotoimikunnan puheenjohtajana, nyt Kumppanuustoiminnan tuen hallinnossa sekä perustamassamme työttömien tuen hallinnossa ym. moninaisissa eri luottamustehtävissä. Nyt kun mieheni on kuollut, niin elelen yksikseni, mutta onhan minulle tullut jo neljä ihanaa lastenlasta, jotka osaltaan täyttävät elämääni. Olen myös muuttamassa pois omakotitalostamme, elikkä tavallaan ympyrä sulkeutuu, koska muutan Lohikoskelle. En sinne syntymäkuntaani vaan tänne Jyväskylän Lohikoskelle kerrostalon ylimpään kerrokseen, jossa olen lähempänä taivasta. Kun työurakin alkaa kääntyä kohta loppusuoralle niin mielen täyttää haikeus, mutta samalla kiitollisuus. Toivon, että työpanoksestani on ollut yhdistykselle hyötyä ja olen ollut osaltani tarpeellinen. Kiitän kaikkia työttömien yhdistysten ihmisiä, joitten kanssa olen näiden vuosien varrelle saanut tehdä yhdessä mielestäni tätä arvokasta työtä. Kiitän erityisesti kaikkein lähimpiä, unohtamatta yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Jokaisella meistä on johdatuksemme elämässä ja jokainen elämä on ainutkertainen. Teksti: Pirjo-Liisa Junttila Kuvat: JST ry kuva-arkisto 12 13

8 Pia Kervinen on JST ry:n hallituksen uusi jäsen. JST ry:n hallitukseen Pia lähti mukaan pitkäaikaisen suostuttelun kannustamana. Pia kokee, että hänellä on jotakin annettavaa ja kehittämisideoitakin syntyy. On helppoa ja voimaannuttavaa olla mukana toiminnassa, jossa on samanlaiset arvot kuin itsellä. Myös ymmärrys JST ry:n toiminnasta ja taustoista kasvaa, kun on mukana monella eri tavalla. Hän aloitti tammikuussa 2012 JST ry:llä työnsuunnittelijana. Pia ohjaa mm. mamu:n suomenkielenryhmää, jossa käydään läpi suomen kielellä keskustellen kuulumiset ja ajankohtaiset asiat. Lisäksi monenlaiset suomen kansalaisuuteen liittyvät vastuut ja velvollisuudet käsitellään. Glorian tapahtumissa Pia käy mamu-ryhmän kanssa, johon kuuluu naisia Venäjältä, Venäjän Karjalasta, Ukrainasta, Turkmenistanista, Iranilaisia ja Iranin kurdeja, Afganistanista sekä Ruandasta. Pia päivittää Työttömän selviytymisopasta, joka on tulossa luettavaksi JST ry:n toimistolla ja netissä. Pia on työskennellyt aikaisemmin toimistotyöntekijänä JST ry:llä. Pian onni löytyy pienistä suurista asioista Uudelleen kouluttauduin ammattiallergian takia ja työskentelin Jyväskylän kaupungin toimipisteissä ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä. Haluaisin kyllä vielä opiskella arkistoalaa tai välinehuoltajaksi jos opiskelupaikka löytyisi lähistöltä. Pia pitää tärkeänä työssään vapautta tehdä työt rauhassa, sekä suunnitella ne itse. Yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys sekä positiivinen ja kannustava työilmapiiri on minulle tärkeää. Ihminen voi hyvin kuuluessaan johonkin ryhmään, oli se sitten perhe, työyhteisö tai harrastusryhmä. Sellainen kantaa yli vaikeittenkin aikojen. Pialla on onni olla osallisena monenlaisessa ryhmässä joista tärkein ja rakkain on oma perhe. Perheeseen kuuluvat 11 -vuotias tytär sekä vanhempi tytär, joka asuu lähistöllä, avomies ja kaksi kissaa. Harrastuksiin ei ole paljon energiaa eikä aikaa, perheen äitinä tekemistä riittää. Mutta toki välillä lueskelen esim. historiaan liittyviä omaelämän kertoja ja Markku Ropposen Kuhala-sarjaa. Vanhassa Tourulassa syntyneenä on mukava lukiessa tunnistaa kirjoissa mainittuja jyväskyläläisiä paikkoja. Käsitöistä ristipistotyöt kiinnostaa Piaa, mutta on harmikseen estynyt niitä tekemästä tällä hetkellä. Liikunta puoli tulee hoidettua näpsäkästi työmatkakävelyllä kuunnellen vaikka Sonata Arctican melodista musiikkia. Myös Yö-yhtyeen musiikki on korville mieluista. Toki kuuntelen musiikkia myös laidasta laitaan. Vaikka Pia naurahtaen toteaakin, että lottovoitto olisi paikallaan, hän sanoo odottavansa nyt juuri eniten kesän tuloa. Parvekkeen laittaminen kesäkuntoon ja kukkien kasvattaminen on palkitsevaa ja innostavaa aniliininpunaista miljoonakelloa mustasilmäsannaa luettelee Pia haaveksiva ilme kasvoillaan. Lisää haaveilua ja mielikuvitusleikittelyä: Jos olisin kukka, olisin lemmikki, puista tammi ja eläimistä mikäs muu kuin kissa. Sanoo Pia kissamummo. Piaa ei harmita, vaikka tuleva kesä menee myös työn merkeissä. Tai jos jäisi työttömäksi, tekemistä riittää sittenkin. Pia on toiminut mm. vapaa-ehtoisena Elämän leipä ry:llä. Minulle on tärkeää saada tuntea olevani tarpeellinen Pia toteaa. Kesälomasuunnitelmissa Pialla on mm. lapsen huoneen remontointia, Keurusselän kylpylään meno perheen kanssa ja sukulointia. Olen tyytyväinen elämääni, kun kotiasiat sujuvat, on kaikki muukin hyvin, toteaa tämä kesän lapsi, murretun vihreän, oranssin ja ehkä turkoosinkin ystävä. Teksti ja kuvat: Marja Kortesalmi Asiointipalvelut henkilöasiakkaille Unohda lomakkeet - hae tuet verkossa. Tarvitset vain omat verkkopankkitunnukset tai sähköisen henkilökortin. Mitä asiointipalvelussa voi tehdä? Asiointipalvelussa voit mm. - hakea lähes kaikkia Kelan etuuksia - tehdä muutosilmoituksia ja lakkauttaa tuen - tarkistaa koska vaan, onko hakemuksesi ratkaistu, paljonko etuutta maksetaan ja koska maksupäivä on. - tarkistaa, kuulutko Suomen sosiaaliturvaan tai hakea sitä. Miksi asioida verkossa? - Sinun ei tarvitse täyttää lomaketta. - Saat listan tarvittavista liitteistä. - Käsittely nopeutuu, kun hakemus on valmiiksi sähköisessä muodossa. - Verkossa asiointi on nopeampaa kuin lomakkeen täyttö, sillä palvelu käyttää hyväkseen pohjatietoja ja kysyy vain tarvittavat tiedot. - Palvelu antaa ohjeita tarvittaessa. Jäsenkortti uudistuu! Varsinaisten jäsenten jäsenkortit vaihdetaan uusiin eri värisiin kortteihin. Uudella jäsenkortilla pyritään helpottamaan varsinaisten jäsenten tunnistamista. Kolmiportainen ateriahinnoittelu astuu voimaan alkaen: Varsinaiset jäsenet 4 Kannatusjäsenet 6 Muut 8 Kortin voit vaihtaa Matarankadun tai Kumppanuustalon toimistossa

9 Jos metsään haluat mennä nyt sä takuulla yllätyt lauletaan laulussakin. Sanat ovat täyttä totta, sillä Suomen metsät ovat täynnä taigaa! järjestetyssä Maahanmuuttajien metsäpäivässä riitti ihmeteltävää sekä kiinnostavaa kuunneltavaa kaikille retkelle osallistuneille. Metsässä työskentelevä harvesteri herätti paljon kiinnostusta ja sen kuljettajalle sateli kysymyksiä. Nelisenkymmentä Maahanmuuttajien metsäpäivään osallistunutta retkeläistä tutustuivat suomalaisten kansallisaarteeseen ja sielunmaisemaan, metsään. Aamulla matka starttasi linja-autolla kohti Toivakkaa, jossa ensimmäisenä kohteena oli männikön harvennus. Metsässä työskentelevä harvesteri herätti paljon kiinnostusta ja sen kuljettajalle sateli kysymyksiä. Hakkuukoneet ovat pitkälle kehittyneitä, eikä niiden käyttöä opi kuin käyttämällä. Nykyajan metsätraktoreiden ajohyteissä on mm. ilmastointi, stereot ja pääsy internetiin. Paikalla oli myös median edustajia, ja pääsipä muutama retkeläinen televisioon asti! Harvennuskohteelta matka jatkui Taulun kartanoon, jossa oli erityisen maittava ruokailu sekä tutustuminen maatilamatkailutilan toimintaan ja metsätalouteen. Kartanon omistaja Jyrki Halttunen esitteli Taulun kartanoa ja kertoi sen historiasta. Kartanossa metsät ovat aina olleet vahvasti hyötykäytössä: ennen kaikki kartanon rakennukset lämpesivät puilla, ja onpa tilalla ollut sahakin. Nyt Toivakassa sijaitsevan Taulun kartanon pääelinkeino on matkailu, jota kehitetään onnistuneesti eteenpäin. Mistä on metsien miehet tehty? - Kutsumuksesta, kiinnostuksesta, asenteesta ja ammattitaidosta Retkellä Jämsän ammattiopiston koulutuspäällikkö Jarmo Nikkanen esitelmöi metsäalan eri koulutusvaihtoehdoista sekä työnkuvasta. Metsäala vaatii kiinnostusta luontoa ja ympäristöä kohtaan sekä ripauksen oikeaa asennetta. Sitten päälle vielä sopiva koulukylpy, niin syntyy aito metsätyyppi. Metsäalalla on hyvä työllisyystilanne ja osaavat kaverit napataan jo koulunpenkiltä töihin, jolloin töitä ei aina tule yleiseen tarjontaa, kertoi Nikkanen. Tänä päivänä metsäalan oppilaitoksissa on eri koulutusasteita ja -suuntauksia, joista valita. Jämsän ammattiopistossa metsäkoneenkuljettajan ammattitutkintoa opiskeleva saksalainen Udo Wollenberg valmistuu noin kahden vuoden kuluttua. Wollenberg innostui hakeutumaan metsäalan opintoihin OIVA -projektin työkokeilun kautta. Pidän itsenäisestä työskentelystä luonnon keskellä, pidän luonnosta ja teknisten laitteiden korjaamisesta, ja olen varma että metsäkoneenkuljettajan ammatti on minun ammatti, Wollenberg sanoo. Jämsän ammattiopistolla on valmiudet olla edelläkävijä ja lähteä kehittämään maahanmuuttajille suunnattua metsäalan perustutkintoa. Osaaminen, ammattitaito ja oppimishalu ovat taustoja tärkeämpää, kommentoi Nikkanen kysymyksiin maahanmuuttajien mahdollisuuksista tulla valituksi koulutukseen. Pieni maa, suuret metsät Retkipäivän aikana Metsäkeskuksen viestintäpäällikkö Ari Nikkola esitelmöi suomalaisesta metsästä. Jokamiehenoikeuden turvin Suomessa saa vapaasti retkeillä yksityistenkin omistamissa metsissä, kun esimerkiksi Ka- Jarmo Nikkanen kertoi metsäalan eri koulutusvaihtoehdoista sekä työnkuvasta. Kartanon omistaja Jyrki Halttunen esitteli Taulun kartanoa ja kertoi sen historiasta. nadassa siihen vaaditaan erikseen anottava kulkulupa. Selvisi myös, että Suomi kuuluu puulajiston perusteella pohjoisten havumetsien eli taigan alueeseen. Lähes puolet puuston tilavuudesta on mäntyä. Seuraavaksi yleisimmät puulajit ovat kuusi ja hies- sekä rauduskoivu. Suomen metsätalous ja -teollisuus perustuvat näiden pääpuulajien kasvatukseen ja käyttöön. Päivän viimeisenä retkikohteena oli istutustyömaa. Suomen laki velvoittaa, että kaadetun metsän tilalle pitää aina uudistaa uusi metsä. Eli metsä työllistää tulevaisuudessakin. Ari Nikkolakin kiteytti esityksessään, että Suomi on maailmanlaajuisesti pieni maa, mutta metsäteollisuudessa olemme maailman suurimpia. Eihän Suomessa juuri muuta ole kuin metsää: vettä 10 % ja maata 90 %, josta 75 % on metsää. Uskottava se on, Suomi on tuhansien järvien ja miljoonien metsien maa! Teksti: Eevariikka Ruopas Kuvat: Eevariikka Ruopas ja Petri Leinonen 16 17

10 en, luentojen ja koulutuksien vetäminen sekä Ikääntyneiden yliopiston luennot. Myös vapaaehtoistoiminta on Anitan sydäntä lähellä. Uusi aluevaltaus syntyi runokirjan muodossa, hengenheimolaisten; avuliaitten ja kannustavien ihmisten myötävaikutuksella. Edelleen runokirjan runot inspiroivat Anitan edesmennyttä, pitkäaikaista ystävää kanttori Paavo Ilomäkeä säveltämään runoja lauluiksi. Nyt tämä monitaitoinen, elämään uteliaasti ja avoimesti suhtautuva nainen pohtii, mitähän elämä vielä tuokaan tullessaan. On parempi kulua kuin ruostua siteeraa Anita Agatha Christietä. Keskustelumme rönsyilee maan ja taivaan välillä, niin kuin vain kahden samoja asioita jakavan kesken voi. Anita kertoo elämästään, suruista ja iloistaan lämpimästi ja rauhallisesti. Ilo on ollut kotoa peritty kantava voima elämässäni Anita toteaa. Anita sanoo Agathan kertoneen ystävilleen miehelläni on ihana ammatti..hän on arkeologi. Olen hänen mielestään sitä mielenkiintoisempi mitä vanhemmaksi käyn. Anita on kyllä aika mehevä ja tuore muija! Ja välillä vakavaakin asiaa: Anita peräänkuuluttaa meidän aikuisten vastuuta tässä hetkessä; toivoo itse kunkin miettivän millaisen jalanjäljen jätämme jälkeemme niin henkisesti kuin fyysisesti. Itsekin monen lapsen isoäitinä hän on huolissaan siitä, pääsevätkö tulevat sukupolvet enää nauttimaan puhtaasta luonnosta ja luonnon antimista sillä tavalla kuin hän itse on saanut nauttia. Anita painottaa, että luonnon vaaliminen kaikin tavoin, vaikka yhden roskan nostaminen maasta roska-astiaan, on tärkeää. Eräässä maassa oli joki ja joessa vuolas virta. Kerrottiin, että pyörteisen virran rannalla elävät ihmiset huomasivat että ihmisiä oli enenevässä määrin joutunut virtaan. Rannalla olevat ihmiset keskittyivät pelastamaan hukkuvia ja kehittämään elvytysmenetelmiä heidän auttamisekseen. He eivät kuitenkaan huomanneet ottaa selville kuka tai mikä näitä ihmisiä syöksee virran syövereihin joen yläjuoksulla. Teksti ja kuva: Marja Kortesalmi Tässä on muutama Anitan suosikkiohje nokkosesta: NOKKOSLETTU: tee tavallinen lettutaikina ilman suolaa. Lisää sekaan nokkosta joko tuoreena silppuna tai kuivattuna jauheena. Paista ja nauti. PERUNANOKKOSSOSE: keitä kuutioituja perunoita pienessä määrässä vettä ja lisää loppuvaiheessa voinnokare ja nokkosta sekaan. Yksinkertaista, hyvää ja terveellistä. Anita on sisustanut pienen ja viihtyisän kotinsa hänelle tärkeillä esineillä ja huonekaluilla. YRTTIMUORI Anita Louniala Eläkkeellä olevan erikoissairaanhoitaja Anitan ammatillinen polku laboratoriotyöstä aikuiskouluttajaksi ja Yrttimuoriksi on mielenkiintoinen, hauska ja vaiherikas. Yksi asia on johtanut toiseen ja avuliaita ja kannustavia ihmisiä on ollut matkan varrella runsain mitoin. Anitan äidinäidin yrtti- ja kasvimaa sekä kekseliäisyys olivat etenkin sotaaikana Anitan ja hänen sisaruksiensa pelastus. Isoäiti syötti herkkuja, nykyajan lähi- ja luomuruokaa lapsille pyörryksiin asti. Keittäisinkö vielä puuroa teille kysyi isoäiti ja nauroi makeasti päälle. Anitan äiti jatkoi maan antimien kasvattamista ja näin myös Anita sai vankan perehdytyksen ja pohjan kasvien antoisaan, ihmeelliseen ja herkulliseen maailmaan. Sota-ajan ruokapula vaikutti vielä pitkään sodan loputtua. Apteekit julkaisi Luonnonyrttien keräysoppaan, jonka innoittamana Anita ja hänen ystävänsä poimivat ja keräsivät mm. pajunparkkia, siankärsämönkukkia ja torajyviä. Viimeisistä sai hyvin rahaa. Koulussa oli oma kasvimaa, jota oppilaat hoitivat. Oppilaat kävivät myös poimimassa marjoja koululle. Anita kiinnostui yhä enemmän kasveista ja yrteistä. Toivo Rautavaara ja Esko Jalkanen olivat kirjoineen kuin myös ihan konkreettisesti Anitan elämän varrella vaikuttajana ja innoittajana mm. yhteisten kurssien muodossa. Korpilahden kansalaisopiston rehtori antoi Anitalle vapaat kädet kurssien aiheiden ja sisällön suhteen. Ja vastaanotto oli innostunut. Kun itse on innostunut opettamastaan aiheesta ja työstään, se kantaa pitkälle. Kun työ ns. virallisen eli länsimaisen lääketieteen puolella ei vastannut enää Anitan arvoihin, oli hän valinnan edessä n. 40 vuotiaana. Jyväskylän yliopistolla oli kurssikokonaisuus Vanhat hoitomuodot kunniaan ja Anita sai lopputyökseen aiheen aromaterapia. Aihe oli merkittävä Anitalle koska silloin hän oivalsi olevansa tekemässä sellaista, mitä oli aina halunnutkin. Anita suuntautui aikuiskouluttajaksi, kävi erilaisia kursseja ja koulutuksia syventäen tietämystään aiheesta. En tiedä, milloin tulen valmiiksi toteaa ikuiseksi opiskelijaksi tunnustautuva 77-vuotias nainen. Anitan pitää liikkeellä erilaisten kurssi- Kokemusasiantuntijoita kaivataan Aika ajoin toimittajat eri medioista tiedustelevat yhdistykseltä työttömyyteen liittyvien ilmiöiden kokemusasiantuntijoita. Mikäli olet käytettävissä kyseisiin radio-, TV- ja lehtijuttuihin, ota yhteyttä Eija Tuohimaa, , tai Tuija Öystilä, , 18 19

11 Kakkukahvilta töihin Jyväskylän Kumppanuustoiminnan Tuki JKT ry:n opintokerhot ja -kurssit syksy 2012 Puu muistuttaa Marjaa juurtumisen ja mielen vapauden tärkeydestä. Kakkukahveilta voi päästä töihin. Mottoni olen joka hetki oikeassa paikassa oikeaan aikaan todentui, kun menin KellariKievariin Pirjo-Liisa Junttilan mitalikahvitukseen. Siitä olikin aikaa kun olin siellä viimeksi käynyt. Tunsin oloni heti lämpimästi tervetulleeksi ja sain kutsun työhaastatteluun. Seuraavana päivänä käytyäni työhaastattelussa Tuija Öystilän luona ja mietittyäni yön yli aloitin huhtikuussa kuukauden työelämävalmennuksella harrasteohjaajaharjoittelijana. Vaikka en ollut koskaan tehnyt ohjaajan töitä, sujui kaikki hyvin ja jatkoin toukokuusta alkaen harrasteohjaajana. Jo pelkästään omatoimisuudella, innostuneella ja innostavalla asenteella pääsee pitkälle. Ja tietysti halulla oppia uutta auttaa. Suunnittelen ja ohjaan Hyvinvointiryhmää. Viimeksi vierailijana oli YRTTI- MUORI Anita Louniala ja neuvotteluhuone oli tupaten täynnä kiinnostuneita. Jatkamme aiheesta menemällä ryhmällä luontoon keräämään luonnon antimia, esim. nokkonen, poimulehti ja koivunsilmut odottavat kerääjiä. Keskiviikkona 30.5 aloittaa Painonhallintaryhmä, joka on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Syksyllä on tarkoitus aloittaa uudestaan kaikille avoin porinakerho. Nyt siis sinä työtön mies tai nainen; kerro minulle, mikä sinua kiinnostaa ja millaista toimintaa ja millaisia aiheita haluat käsitellä ryhmässä. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai tule käymään Matarankatu 4:n toimistolla. Suunnitellaan yhdessä sisältöä ja tehdään ryhmästä mukava ja kaikille antoisa paikka yhteisöllisyyden kokemiseen. Tiedonjanoisena ja ihmisistä sekä yleensä ihmisyydestä ja elämästä kiinnostuneena luen paljon. Erilaisia opinahjoja olen aloittanut saamatta kaikkia päätökseen. Mutta aina on jotain työkaluja niistäkin saanut. Toivonkin pääseväni jakamaan ja työstämään niitä edelleen työssäni ryhmäläisten kesken. Mielelläni myös kuuntelen ihmisten tarinoita ja kokemuksia. Ihmismieli on alati kiinnostava ja aina jossain määrin selittämätön ja salaperäinen. Ja hyvä niin. Ihminen, tunne itsesi sanonta pitää minut konkreettisesti liikkeellä niin henkisesti, psyykkisesti kuin fyysisestikin. Itsetuntemuksen lisääntyessä suhde itseen sekä muihin ihmisiin muuttuu ja kehittyy. Aina parempaan suuntaan. Osallistuin itse aikoinani JST ry:n järjestämiin ryhmiin (esim. keskikehonkahtelijat, kirjoitusryhmään, psykodraama-ryhmään) sekä WIRE-kuntoiluun. Niiden avulla sain rytmiä elämään ja antoisaa ja mielenkiintoista virikettä mieluisan toiminnan ja sosiaalisen kanssakäymisen muodossa. Olen työskennellyt lähinnä erilaissa avustajan tehtävissä kouluissa, sairaalassa ja toimistoissa. Pitkään työskentelin myös kenkä- ja laukkumyyjänä. Siivoustöitäkin on välillä tullut tehtyä koulutuksen omaavana. Mutta fyysisten rasitusten ja rajoitteiden takia se ammatti on nyt kuljettu loppuun. Elämän varrella arvomaailman, asenteiden ja ajatusten muututtua myös halu ja tarve tehdä jotain muuta on kasvanut. TE-toimiston ammatinvalinnan henkilökunta tuli tutuksi ja sain sieltä asiallista ja hyvää opastusta. Hainkin sitten opiskelemaan JAMK:iin toimintaterapeutiksi. Nyt odottelen kutsua pääsykokeisiin. Nuoremman tyttäreni muutettua syksyllä kotoa pois opiskelemaan ulkomaille elän kauan odotettua tyhjentyneen pesän totuttautumisvaihetta. En ole koskaan asunut yksin aikuisena ja itsenäisenä ihmisenä. Vaikka välillä ahdistaakin, en halua luopua tästä elämänvaiheesta vaan kokea sen kaikkine tunteineen. Yleensäkin tyylilleni uskollisena menen pelkojani kohti ja kas vain; mikäs se pelko olikaan? Harrastuksista löytyy mm. taiji, hortoilu, samoilu, ihmettely, leikkiminen, lukeminen, kirjoittaminen, joutilaisuus, mietiskely, erilaiset joogavenyttelyt, luova kokkailu, kelluminen. Teksti: Marja Kortesalmi Kuva: Harri Kansanoja ENGLANTI Keskustelupiiri tiistaisin klo ENGLANTI Taso 1 tiistaisin klo ENGLANTI Taso 2 torstaisin klo ENGLANTI Taso 3 torstaisin klo Opettajana Johanna Lappalainen VENÄJÄ Alkeiskurssi, Venäjää matkailijoille, maanantaisin klo VENÄJÄ Jatkokurssi, torstaisin klo Opettajana Lilia Fedorova ESPANJA Pikakurssi, maanantaisin ja torstaisin klo ESPANJA Jatkokurssi, tiistaisin ja perjantaisin klo Opettajana Ensio Tuomi FILOSOFIAN KESKUSTELUPIIRI Perjantaisin klo Ohjaajana Seppo Sillman Kielikurssien ja opintokerhojen hinta 25 (sis. kopiomaksut) TAIDEKURSSI: Akryyli- ja guassimaalaus, keskiviikkoisin klo TAIDEKURSSI: Öljyvärimaalaus, keskiviikkoisin klo TAIDEKURSSI: Vesivärimaalaus, keskiviikkoisin klo Opettajana taiteilija Lilia Fedorova Taidekurssin hinta 30 / kurssi ASKARTELUKURSSIT: Järjestämme erilaisia askartelukursseja syksyn aikana. Ohjaajana Milja Vesander Hinta 8 / askartelukurssi, sisältäen materiaalit. Ilmoittautumiset opintokursseille / -kerhoihin alkavat , mutta voit ilmoittautua kursseille jo kesäkuun aikana. Heinäkuussa vietämme lomaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut puhelin: sähköposti: jktkurssit@gmail.com Opintokerhoihin ja kursseille voi tulla mukaan niiden alkamisajan jälkeenkin! Osoite: Kansalaistoiminnankeskus Matara, Matarankatu 6, Jyväskylä

12 Harrasteryhmät Harrasteryhmiin voi liittyä milloin tahansa ja kuka tahansa. Osallistuminen on pääasiassa maksutonta (vain joihinkin tapahtumiin saattaa joutua maksamaan sisäänpääsymaksun). HYVINVOINTIRYHMÄ Hyvinvointiryhmä kokoontuu torstaisin klo Matarankadun toimipisteessä. Muutoksista ilmoitetaan erikseen. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p , KIRJALLISUUSPIIRI Ryhmä kokoontuu Matarankadun toimipisteessä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lisätietoja: Jyvässeudun Työttömät ry p , KIEVARIN KÖÖRI Kööri harjoittelee maanantaisin klo Kumppanuustalolla Verkko-kabinetissa. Esiintymistilaukset: Erkki Autio, p Pirjo-Liisa Junttila, p OIVA2 - Projekti Edelleensijoittaminen OIVA2 -projekti edelleensijoittaa työttömiä työnhakijoita yrityksiin ja yksityistalouksiin Jyväskylässä. Tutustu netissä: Kouluttaminen OIVA2 -projekti järjestää ja ostaa lyhytkestoisia koulutuksia asiakkailleen. Harrasteryhmien toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja Internetsivuillamme. Seuraa ilmoittelua! Yhteystiedot: Projektin vetäjä Kaija Suuronen P kaija.suuronen@jstry.fi Työn ja osaavan tekijän kohtauspaikka JST ry työllistää Yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä tukirahoilla puolesta vuodesta yhteen vuoteen, esim. keittiötöihin, vahtimestareiksi, siivoojiksi, toimistotöihin ja kudonnan- ja ompelunohjaukseen. Lisäksi yhdistys tarjoaa mahdollisuuden harjoitteluun, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Kansanruokalaan tarvitaan palkkatukeen oikeutettuja ruokapalvelutyöntekijöitä. Lisätietoja työtehtävistä: Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila (014) , pirjoliisa.junttila@jstry.fi Työllistyminen on mahdollista TE-toimiston, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun sekä työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kautta. Työttömät työnhakijat voivat myös itse ottaa yhteyttä suoraan osastojen esimiehiin. AVOIMET TYÖPAIKAT Palveluosastolla ei ole tällä hetkellä avoimia työpaikkoja. Lisätietoja työtehtävistä: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä tuija.oystila@jstry.fi Avoimista työpaikoistamme ilmoitellaan myös nettisivuillamme VOIMAVARAT KÄYT TÖÖN -r yhmä Tuntuuko sinusta, että voimavarat, myönteisyys ja hyvinvointi ovat vain harvojen käytössä ja saatavilla? Mitä jos lähtisit ryhmän ja ammattitaitoisten opastajien avulla etsimään niitä omaan elämääsi? Oppaina toimii Helsingin diakonissalaitoksen yhteisöpedagogi sekä Jyväskylän seurakunnan yhteiskuntadiakoni. Ryhmätoiminta tapahtuu: ja Toiminta on kokopäiväistä (tarkemmat kellonajat ilmoitetaan myöhemmin). Paikka: Matarankatu 6, 2. kerros, neuvotteluhuone Talvikki Ryhmätoiminta on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Marja Kortesalmi, marja.kortesalmi@jstry.fi, Osallistujat (20 hlö) otetaan ryhmään lmoittautumisjärjestyksessä

13 Kumppanuustalon toimipiste Vapaudenkatu Jyväskylä Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila pirjoliisa.junttila@jstry.fi (014) Toimisto toimisto@jstry.fi (014) fax. (014) Matarankadun toimipiste Matarankatu Jyväskylä Toimisto toimisto2@jstry.fi fax. (014) Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa eija.tuohimaa@jstry.fi Palveluosaston esimies Tuija Öystilä tuija.oystila@jstry.fi Työnsuunnittelija Pia Kervinen pia.kervinen@jstry.fi OIVA-projekti Projektin vetäjä, Kaija Suuronen kaija.suuronen@jstry.fi