22 < > Lahti Energia Oy:n ympäristölupahakemus / Ruokotien lämpökeskus, Nastola

Transkriptio

1 1 Lahden kaupunki Asia < > Lahti Energia Oy:n ympäristölupahakemus / Ruokotien lämpökeskus, Nastola Päättäjä Lahden seudun ympäristölautakunta Päätöspäivä Pykälä < > Lahti Energia Oy:n ympäristölupahakemus / Ruokotien lämpökeskus, Nastola Lahti Energia Oy on jättänyt Nastolan ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen, joka koskee Ruokotien lämpökeskusta Ruokotiellä. Nastolan, Hollolan ja Lahden ympäristönsuojelutoimien yhdistyttyä asian käsittely on siirretty Lahden seudun ympäristölautakunnalle. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. HAKIJA Lahti Energia Oy, Kauppakatu 31, PL 93, Lahti. LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lämpökeskusta käytetään kaukolämmön tuotantoon. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Lämpökeskus sijaitsee Lahti Energia Oy:n omistamalla tontilla osoitteessa Ruokotie 2, Nastola. Kiinteistörekisteritunnus on LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b) ja 5 a) mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energialaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :1 momentin kohdan 3) ja 5 a) mukaan. ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET Hakemus on toimitettu Nastolan kunnan ympäristölautakunnalle ja siirretty Lahden seudun ympäristölautakunnalle. Hakemusta on täydennetty vuosien ilmapäästöillä ja polttoaineiden käyttötiedoilla, naapuritiedoilla, sijaintipaikka, pohjavesi, ympäristövaikutus ja polttoöljyn varastointitiedoilla, varautumisesta onnettomuus ja poikkeustilanteisiin, toiminnan käyttötarkkailutiedoilla sekä ympäristöjärjestelmän kuvauksella, säiliön tarkastuspöytäkirjalla, selvityksellä mahdollisuudesta luopua varapolttoaineen varastoinnista ja viemärijohtokuvilla.

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Lämpökeskuksella on Hämeen lääninhallituksen päätös ilmansuojeluilmoituksesta (n:o 29/A231, diaarinumero 3205/ A23 Nas). Alue on kaavassa merkitty pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lämpökeskus sijaitsee taajamassa Kausantien ja Huokotien risteyksessä. Lähin asuinrakennus on lämpökeskuksen rajanaapuri As Oy Kellokanerva ja Huokokujan päiväkoti sijaitsee 100 metrin päässä lämpökeskuksesta. Lämpökeskuksen tontilla sijaitsee 300 m3:n betonisella suoja altaalla varustettu öljysäiliö ja kolme 25 m3:n yhteisellä betonisella suoja altaalla varustettua öljysäiliötä. Lämpökeskus sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Alue on lisäksi pohjaveden muodostumisaluetta. Pohjavedenpinnankorkeus alueella on +113,75 metriä. Pohjaveden virtaussuuntaa ei ole varmuudella selvitetty. Pohjaveden virtaussuunta on kuitenkin todennäköisesti pohjoiseen tai luoteeseen kohti Mälkösen ja Kuivamaito Oy:n vedenottamoita, joihin lämpökeskukselta on matkaa noin 850 metriä. Alueen pohjaveden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä ovat Kausantien liikenne, Elementintien teollisuusalue, jakeluasema ja öljylämmityskiinteistöt. Tontin maaperä on hiekkaa ja sen maakorko on +139,10 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ruokotien lämpökeskuksessa on nimellisteholtaan 8,0 MW:n (K1), 10 MW:n (K2) ja 6,0 MW:n (K3) kattilat. Lämpökeskuksen kattilat on otettu käyttöön vuosina 1980, 1986 ja Kattiloissa K1 ja K3 voidaan käyttää polttoaineena maakaasua, kevyttä tai raskasta polttoöljyä ja kattilassa K2 maakaasua tai kevyttä polttoöljyä. Laitoksen tehtävänä on toimia peruskuormalaitoksena kaukolämmön tuotannossa. Laitos toimii miehittämättömänä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kattiloiden polttoainetehot ovat K1: 8,6 (Mk); 9,2 (Pö1) ja 9,2 (Pö4) MW; K2: 10,7 (Mk) ja 11,5 (Pö1) MW ja K3: 6,4 (Mk); 6,9(Pö1) ja 6,9 (Pö4) MW. Lämpimän veden tuotantokapasiteetti on 26,4; 42,0 ja 26,4 GWh vuodessa. Ympäristölupahakemuksessa haetaan jokaiselle kattilalle käyttöajaksi 8760 h/a. Laitoksen kattiloiden vuosittainen käyttöaika on vuosina ollut huomattavasti pienempi, K1 on käynyt h/a, K h/a ja K h/a. Maakaasua käytetään maksimissaan m3 vuodessa. Maakaasun käytön estyessä käytetään kevyttä polttoöljyä maksimissaan t vuodessa ja raskasta polttoöljyä maksimissaan t vuodessa. Polttoaineet ja niiden varastointi Laitoksen pääpolttoaineena käytetään maakaasua ja varapolttoaineena ensisijaisesti kevyttä polttoöljyä. Raskasta polttoöljyä käytetään vain, jos maakaasun toimituksessa on pidempiaikainen yhtäjaksoinen katkos. Polttoöljyn varastointia varten lämpökeskuksella on 300 m3:n öljysäiliö, joka on sijoitettu ka

3 tettuun, betoniseen suoja altaaseen, jonka valumatilavuus on 100 %. Lisäksi lämpökeskuksella on kolme 25 m3:n öljysäiliöitä, jotka on sijoitettu yhteiseen, katettuun, betoniseen suoja altaaseen, jonka valumatilavuus on 100 %. 300 m3:n säiliössä varastoidaan tällä hetkellä kevyttä polttoöljyä 137 m3 ja kolme 25 m3:n säiliötä ovat tyhjillään. 300 m3:n öljysäiliön kunto on tarkastettu vuonna Öljyputket 300 m3:n säiliöstä lämpökeskukselle kulkevat suojaputkessa maahan upotettuna. Putkien kaadot ovat öljysäiliön suoja altaaseen. Öljyputkiston kunnon valvontaa suoritetaan putkiston molemmista päistä. Pienemmistä säiliöistä öljyputket tulevat suoraan seinän läpi öljysäiliötilasta lämpökeskukseen. Polttoöljyn kuljetukset lämpökeskukselle ovat harvinaisia, koska laitosta käytetään käytännössä vain maakaasulla. Öljyn purkupaikka on asfaltoitu. Arvio energiatehokkuudesta ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Laitoksella on käytössä ISO 6001:2000 laatujärjestelmä ja 14001:1996 ympäristöjärjestelmä. Laitos ei ole tehnyt Motivan kanssa energiansäästösopimusta. Laitos vastaa täysin tämän päivän vaatimustasoa. Maakaasukäytöllä lämpökeskuksen hyötysuhde on korkea. Käytetyt polttimet vastaavat nykyajan tekniikkaa ja niillä saavutetaan päästönormien mukaiset päästöarvot. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen savukaasupäästöjä ei puhdisteta. Savukaasut johdetaan 40 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Hakemuksen mukaan laitoksen arvioidut päästöt ilmaan käytettäessä maakaasua, kevyttä tai raskasta polttoöljyä ovat seuraavat: Hiukkaset 0,28 t/vuosi (Mk); 0,26 t/vuosi (Pö1) ja 1,92 t/vuosi (Pö4) Rikkidioksidi 3,60 t/vuosi ( Pö1) ja 21,60 t/vuosi (Pö4) Typenoksidit typpidioksidiksi laskettuna 28,48 t/vuosi (Mk); 2,70 t/vuosi (Pö1) ja 7,38 t/vuosi (Pö4) Hiilidioksidi t/vuosi (Mk); t/vuosi (Pö1) ja t/vuosi (Pö4) Laitoksen ominaispäästöiksi maakaasulla on ainetaseisiin perustuen laskettu hiukkasille 1 mg/mj, typenoksideille 100 mg/mj ja hiilidioksidille 55,8 g/mj, kun happipitoisuus on 3%. Vastaavat ominaispäästöt kevyelle polttoöljylle ovat hiukkasille 7 mg/mj, rikkidioksidille 93 mg/mj, typenoksideille 70 mg/mj ja hiilidioksidille 73,4 g/mj, kun happipitoisuus on 3%. Vastaavat ominaispäästöt raskaalle polttoöljylle ovat hiukkasille 40 mg/mj, rikkidioksidille 439 mg/mj, typenoksideille 150 mg/mj ja hiilidioksidille 76,6 g/mj, kun happipitoisuus on 3%. Päästöt vuosina Aine Hiukkaset t/a 0,17 0,19 0,01 0,12 Rikkidioksidi t/a 0,09 0,07 0,01 Typenoksidit t/a 16,85 18,24 10,07 12,20 Hiilidioksidi t/a 9434, , , ,60 3 Meluhaitat

4 Laitoksen toimiessa pääasiallinen melun lähde on polttimien palamisilmapuhaltimet ja kiertovesipumput. Melu on luonteeltaan jatkuvaa. Laitoksen aiheuttamaksi äänitasoksi ympäristössä on arvioitu 50 db(a) ekvivalenttisena melutasona mitattuna. Vaikutukset pohjaveteen ja maaperään Laitoksella ei normaalitoiminnassa ole vaikutuksia pohjaveteen eikä maaperään. Jätevedet ja päästöt viemäriin Laitos on liitetty Nastolan kunnan vesihuoltolaitoksen vesi ja viemärijohtoverkkoon. Laitoksen toiminnassa syntyy vain saniteettivesiä noin 100 m3 vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksen toiminnassa ei hakemuksen mukaan synny jätteitä. Vaaratilanteet, riskinarviointi, toimet prosessihäiriöiden ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden aikana Laitoksen onnettomuusriski on vähäinen. Laitokselle on laadittu toimintaohjeet häiriötilanteita varten. Käyttöhenkilökunta on koulutettu öljyvahinkojen torjuntaan ja jokaiselle on jaettu Lahti Energia Oy:n laatujärjestelmään laadittu Öljyvahinkojen torjuntaohje lämpökeskuksille TY 0403_03_05. Torjuntaohjeessa on ohjeet öljyvahinkojen torjunnasta ja ennalta ehkäisystä. Laatujärjestelmä sisältää myös maakaasun turveohjeen TY 0403_03_03 ja öljynerotuskaivojen tarkastusohjeen TY 0403_03_07. Öljynerotuskaivon öljyvuotohälytyksen toiminnan testaus tehdään puolivuosittain. Tarkastuksessa testataan laitteen toiminta sekä hälytyslinja kaukokäyttövalvomoon. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Lämpökeskus on miehittämätön. Laitokselle on nimetty maakaasun käytön valvoja. Lämpökeskukselle tehdään 2 3 huoltokäyntiä viikossa. Lisäksi lämpökeskuksen toimintaa valvotaan Lahti Energia Oy:n kaukokäyttövalvomosta, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Huoltokäynnin yhteydessä merkitään lämpökeskuksen käyttötiedot mm. tehot, vesivirta, kaukolämpövesien ja savukaasujen lämpötilat kuukausiraporttiin sekä tarkastetaan laitteiden toiminta laitoksella. Savukaasun lämpötilaa seurataan huoltokäyntien yhteydessä. Tehonsäädössä käytetään moduloivaa poltinta. Palamisilman asetusarvo hapelle ja hiilidioksidille on esisäädetty. Polttoaineen kulutusta seurataan kuukausittain. Savukaasujen jäännöshappi (O2), hiilimonoksidi (CO) ja hiilidioksidi (CO2) mitataan vuosittain savukaasuanalysaattorilla. Nokikuva mitataan tarvittaessa Bacharach nokimittarilla. Kattiloiden nuohous suoritetaan tarvittaessa. Ympäristövaikutusten tarkkailu Toiminnanharjoittajan arvion mukaan laitoksen toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön. 4

5 ASIAN KÄSITTELY 5 Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla Harjukatu 31:ssä ja Nastolan kunnantalon ilmoitustaululla välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Päijät Hämeen viikkouutisissa Ympäristölupahakemuksen vireille tulosta ilmoitettiin kirjeellä laitoksen lähinaapureille. Tarkastukset Lämpökeskuksessa on suoritettu tarkastus Tarkastusmuistio on asiakirjojen liitteenä. Pyydetyt lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen ympäristökeskukselta ja Nastolan kunnan tekniseltä lautakunnalta antamassaan lausunnossa Hämeen ympäristökeskustoteaa, että lämpökeskus sijaitsee Nastonharju Uusikylä nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (pohjavesiluokka 1). Nastolan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan lämpökeskus sijaitsee Mälkösen ja Kuivamaito Oy:n pohjavedenottamoiden valuma alueella ja todennäköinen pohjaveden virtaussuunta on laitoksesta pohjoiseen tai luoteeseen. Pohjaveden virtaussuuntaa ei kuitenkaan ole varmuudella selvitetty. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että laitoksen toiminta on mahdollista järjestää niin, että toiminnasta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja luvan myöntämiselle ei siltä osin ole estettä. Betonisten suoja altaiden tiiveys ja kiinteistön maaperän puhtaus varmistettava ja pohjaveden laatua on seurattava. Pohjaveden havaintopaikka on perustettava pohjaveden virtaussuuntaan nähden laitoksen alapuolelle antamassaan lausunnossa Nastolan kunnan teknisten palvelujen maankäyttöpäällikkötoteaa, että lämpökeskus sijaitsee Nastolan kunnan Nastolan kylässä kiinteistöllä Nastolämpö RN:o 33:10. Kiinteistö on vuonna 1966 hyväksytyssä, edelleen voimassaolevassa asemakaavassa osoitettu pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä Tp. Kiinteistö muodostaa korttelin 118 tontin 1. Alue on lähes kokonaan toteutunut asemakaavan mukaisesti, ja tarvetta muihin kuin vähäisiin teknisiin kaavamuutoksiin ei käytännössä ole. Kunta aloittaa vuoden 2007 aikana alueen vanhojen asemakaavojen uudistamisen, missä yhteydessä tontin kaavamerkintä päivitetään nykyisen ohjeistuksen mukaiseksi. Kaavallisia esteitä laitoksen pysyttämiseksi nykyisellä paikallaan ei ole. Lisäksi Nastolan kunnan tekniset palvelutesittää lausuntonaan seuraavaa: Kohde sijaitsee 1. luokan tärkeällä pohjavesialueella. Lisäksi alue on vuonna 1999 julkaistun Nastolan Villähteen ja Nastonharju Uudenkylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaisella vedenottamon suoja alueella. Kaikissa toiminnoissa on otettava huomioon, että kohde on merkittävällä pohjavesialueella. Maaperän ja pohjaveden pilaantumattomuus alueella on osoitettava. Öljysäiliön suoja altaan nykytilanteen kuntoselvitys on esitettävä sekä esitettävä myös kunnon seurantamenetelmä.

6 Säiliön tankkauspaikan nykytilanne on esitettävä. Kohteen alueen pintavesien ohjauksesta on esitettävä nykytilanne ja tarvittaessa suunnitelma pinnanmuotoiluineen, pintarakenteineen ja viemäröintiratkaisuineen. Muistutukset Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Vastineet Lahti Energia Oy:ltä on pyydetty vastineet lausunnoista. Vastineessaan Hämeen ympäristökeskuksen ja Nastolan kunnan lausuntoihin Lahti Energia Oy esittää seuraavaa: Pohjaveden laadun seuranta Tontin maaperä on soraa ja sen maakorko on Arvio pohjavedenpinnan korkeudesta alueella on noin metriä. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen kohti Mälkösen ja Kuivamaito Oy:n vedenottamoita. Vedenottamoiden vesi muodostuu Nastonharjun Rakokiven alueella. Tarkempien tietojen puuttuessa katsoo Lahti Energia Oy, ettei pohjavesi olosuhteiden selvittäminen kuulu yhtiölle. Selvitystyö kuuluu Nastolan kunnalle ja Lahti Energia Oy voi osallistua selvitystyöhön yhtenä osallisena muiden laitosten kanssa, jotka aiheuttavat mahdollisen pohjavesiriskin Mälkösen ja Kuivamaito Oy:n vedenottamolle. Öljysäiliön suoja altaan tiiveys Lämpökeskukselle tehdään säännöllisesti 2 3 huoltokäyntiä viikossa, johon kuuluu myös öljysäiliön katetun suoja altaan kunnon seuranta. Betonisen suoja altaan kuntoa valvotaan lisäksi tarkastamalla seinät silmämääräisesti ja tarkastuksessa havaitut mahdolliset halkeamat tiivistetään mahdollisimman pian. Betonisen suoja altaan pohjan kunnon tarkastaminen säiliön alta ei ole mahdollista, eikä siihen ole käytettävissä mittausmenetelmää. Öljyvahinko riskin pienentämiseksi voidaan polttoöljyn varastointi lopettaa kolmessa 25 m³:n öljysäiliössä. Polttoöljyn varastointi Öljyn purkupaikka on asfaltoitu ja pihan muotoilu on tehty siten, ettei mahdollisen öljyvuodon sattuessa öljy pääse valumaan pihalla olevaan sadevesikaivoon. Lämpökeskuksen viemäröinti on esitetty kuvassa LV Öljyn purku tapahtuu valvotusti, paikalla on kuljettajan lisäksi myös lämpökeskusten käyttöhenkilö. Lämpökeskuksella on öljyntorjuntakalustona turvetta kaksi paalia, 50 litran muovisäkkejä 10 kpl, lapio ja ämpäri. Lahti Energia Oy:lle öljyä kuljettavien säiliöautojen varustelu, rakenne ym. vaatimukset 6

7 perustuvat lakiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994 muutoksineen). Laki vaarallisten aineiden kuljettamisesta säiliöautossa edellyttää VAK määräysten mukaisesti, että autossa on öljyvahingon alkutorjuntavarustus. 7 Edellä kerrottuun viitaten Lahti Energia Oy katsoo, ettei pihan pinnan muotoiluun, pintarakenteiden ja viemäröintiratkaisujen muuttamiseen ole tarvetta. LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ratkaisu Lahden seudun ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n Ruokotiellä toiminnassa olevalle Ruokotien lämpökeskukselle hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: Polttoaineen rikkipitoisuus 1. Laitoksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 1 painoprosenttia, jos rikkidioksidipäästöt ylittävät 500 mg/mj ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 766/2000, VNA 1263/2002, VNA 768/2003) Päästöt ilmaan, vesiin ja maaperään 2. Kattiloiden hiukkaspäästö saa olla sisään syötettyä energiayksikköä kohden korkeintaan 40 mg/mj käytettäessä raskasta polttoöljyä ja 15 mg/mj käytettäessä kevyttä polttoöljyä. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta. (YSL 4, 43 ) 3. Laitoksen typenoksidipäästö saa olla korkeintaan 120 mg/mj käytettäessä maakaasua. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta. (YSL 4, 43 ) 4. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien saastumisvaaraa. (YSL 8, 43 ) 5. Polttoöljyn käyttöön siirtymisestä on tehtävä ilmoitus Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSA 30 ) 6. Polttoainesäiliöiden täyttö ja purku on tapahduttava valvotusti lämpökeskuksen käyttöhenkilön läsnä ollessa. Täytön ja purkamisen yhteydessä on varmistuttava siitä, että polttoöljyn pääsy maahan mahdollisten putki ja säiliövuotojen tai rikkoontumisen seurauksena estetään. (YSL 4, 7, 8, 43 ) 7. Polttoainesäiliöiden suoja altaiden kunto on selvitettävä mennessä ja selvitys on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 7, 8, 43 ) 8. Ennen kolmen 25 m3:n polttoainesäiliöiden käyttöönottoa niiden kunto on selvitettävä ja tarkastuspöytäkirjat toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille. Tarkastuspöytäkirjojen perusteella Lahden seudun ympäristöpalvelut päättää säiliöiden käyttöönotosta. Näissä säiliöissä saa varastoida polttoöljyä vain välttämättömän tarpeen ajan. (YSL 7, 8, 43 )

8 m3:n polttoainesäiliön vesikellot tule poistaa ja säiliö korjausmaalata vuoden 2011 loppuun mennessä säiliön tarkastuksen yhteydessä. (YSL 7, 8, 43 ) Kiinteistön maaperän puhtaudesta on tehtävä selvitys mennessä. Selvityksen suorittamisesta on sovittava Lahden seudun ympäristöpalvelujen kanssa. (YSL 5, 7, 8, 43 ) Melu 11. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien kohteiden oleskelupihoilla päivällä klo 7 22 keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä klo 22 7 keskiäänitasoa 50 db(a) ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. (YSL 43, VNp 993/1992) Jätteet ja niiden käsittely 12. Laitoksella mahdollisesti huoltotoimien tai muun käytön yhteydessä syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 45, JL 6, 15 ) 13. Syntyvät ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa käsitellä kyseisiä ongelmajätteitä. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa ja säilytettävä lukittavissa sisätiloissa. (YSL 45, JL 6, VNp 659/1996, VNP101/1997, YMA 1129/2001). 14. Lämpökeskuksen tontilla saa varastoida vain sen toimintaan kuuluvia tarvikkeita ja tontin yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Tontti on siistittävä ylimääräisestä tavarasta ja ulkopuolisten pääsy lämpökeskuksen alueelle on estettävä lukittavalla portilla mennessä. (YSL 4, 43 ) Häiriötilanteet 15. Mikäli lämpökeskuksen laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Lämpökeskuksen päästöjä olennaisesti lisäävistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi Lahden seudun ympäristöpalveluille (YSL 7, 8, 43, 62, YSA 30, JL 6 ) 16. Jos kiinteistöllä sattuu vahinko tai onnettomuus, joissa polttonesteitä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään tai viemäriin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä pelastuslaitokselle, Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Nastolan vesihuoltolaitokselle. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista toiminnan harjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 7, 8, 43, 46, 62, 75 79, YSA 30, JL 6 ) Tarkkailu 17. Kattiloiden ja polttimien kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. (YSL 43 )

9 18. Lämpökeskuksen savukaasujen päästömittaus typenoksidien osalta on tehtävä kertaluotoisesti 5000 käyttötunnin kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Mittauksia koskeva mittaussuunnitelma on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalvelujen hyväksyttäväksi neljä kuukautta ennen mittauksiin ryhtymistä. (YSL 5, 46 ). 19. Polttoainesäiliöiden täytöistä, purkamisista ja suoja altaiden kunnon tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Polttoainesäiliöiden täytön ja purkamisen yhteydessä on varmistuttava siitä, että polttoöljyn pääsy maahan mahdollisten putki ja säiliövuotojen tai rikkoontumisen seurauksena estetään. (YSL 7, 8, 43, 83 ) 20. Vuosittainen yhteenveto toiminnasta on toimitettava Lahden seudun ympäristölautakunnalle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa on mainittava ainakin seuraavat asiat: laskennalliset vuosipäästötiedot ja ominaispäästötiedot voimalaitoksen typenoksidi, hiilidioksidisekä mahdollisista rikkidioksidi ja hiukkaspäästöistä polttoaineiden kulutustiedot tuotantotiedot kattiloiden käyttöajat yhteenveto päästöjä lisänneistä häiriöistä (ajankohta, syyt, vaikutukset, päästölisäys, valitukset, korjaustoimenpiteet) yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä yhteenveto jätteistä, jätevesipäästöistä sekä muista ympäristöön kohdistuvista päästöistä. (YSL 43, 46, 83, JL 51, 52, VNp 101/1997 ) 21. Pohjaveden laatua on seurattava ja tutkimustulokset on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille niiden valmistuttua. Pohjaveden havaintopaikka on perustettava pohjaveden virtaussuuntaan nähden laitoksen alapuolelle. Ennen havaintopaikan perustamista pohjaveden tarkkailusuunnitelma on esitettävä Lahden seudun ympäristöpalveluille mennessä. Pohjavesinäytteestä on määritettävä vuosittain ainakin öljyhiilivedyt. (YSL 5, 7, 8, 43, 46 ) Ilmanlaadun tarkkailuun osallistuminen 22. Mikäli Nastolan kunnassa aloitetaan ilmanlaadun seurannan yhteistarkkailu, on toiminnanharjoittajan osallistuttava siihen. (YSL 46 ) PERUSTELUT Lahden seudun ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Ruokotien lämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen ja hakemuksessa annettujen tietojen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei voida katsoa nykytietämyksen mukaisesti aiheutuvan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten lupa voidaan myöntää. Toiminta on asemakaavan mukaista. Yksityiskohtaiset perustelut Öljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Määräys öljyn rikkipitoisuudesta ja hiukkas sekä typpidioksidipäästöjen rajoittamista koskevat määräykset on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi, alueen asujaimiston viihtyisyyden turvaamiseksi ja öljyn rikkipitoisuusrajoitus on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi. (1, 2, 3) 9

10 10 Savukaasujen hiukkas ja typenoksidipitoisuuden rajoittamisessa on sovellettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia päästötasoja olemassa oleville pienille kattilalaitoksille. (2, 3) Laitos sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella. Tämän vuoksi kyseisellä paikalla on noudatettava erityistä huolellisuutta öljyjen ja muiden kemikaalien käsittelyssä, jotta näiden joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja ja pintavesiin estetään. (4 10) Melutasoa koskeva määräys on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi. Melutasoa koskeva määräys on valtioneuvoston ulkomelutaso ohjearvojen mukainen. (11) Jätelain mukaan hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (12, 13) Laitos sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella. Toimintaan kuulumattomien laitteiden ja tarvikkeiden varastointi polttoöljyn varastointipaikan läheisyydessä sekä ulkopuolisten pääsy lämpökeskuksen alueelle aiheuttavat onnettomuusriskin, joka voi johtaa maaperän sekä pohjaveden saastumiseen. Tästä syystä määräys lämpökeskuksen toimintaan kuulumattomien laitteiden ja tarvikkeiden varastoinnista sekä ulkopuolisten pääsyn estäminen lämpökeskusaluelle on tarpeen. (14) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnallisista syistä. (15, 16) Kattiloiden ja polttimien kuntoa tulee tarkkailla päästöjen minimoimiseksi. (17) Typenoksidien mittausvelvote on annettu valvonnallisista syistä ja paikallisen ilmanlaadun turveemiseksi. (18) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun voidaan seurata parhaiten yhteistarkkailulla, mikäli sellainen järjestetään. Laitos sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella. Polttoöljyn varastointi aiheuttaa maaperän ja pohjaveden saastumisriskin. Tästä syystä polttoöljyn varastointia on vähennettävä, 300 m3:n polttoöljysäiliö on kunnostettava, suoja altaiden kunto on selvitettävä ja niitä on tarkkailtava, maaperän puhtaus on selvitettävä ja pohjaveden tarkkailu on järjestettävä. Laitos on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1980 eikä maaperän puhtautta ole missään vaiheessa selvitetty, joten maaperän puhtauden selvittämistä koskeva määräys on tarpeen. (7, 8, 9, 10, 19, 21, 22) Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat annettu valvonnallisista syistä. (19, 20) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös korvaa Hämeen lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta antaman päätöksen (n:o 29/A231, diaarinumero 3205/ A23 Nas).

11 Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Lahden seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään mennessä (YSL 55 ). 11 Mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, toiminnanharjoittajan on esitettävä toiminnan muuttumisesta muutosilmoitus ympäristölupaan riittävän ajoissa viimeistään 4 kuukautta ennen muutokseen ryhtymistä. Mahdollisesta toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille (YSL 56 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 35 59, 75 79, 83 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 7, Jätelaki (1072/1993) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n kattiloissa Suomessa, Suomen ympäristökeskus (649/2003) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000), Valtioneuvoston asetus (1263/2002) ja (768/2003) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lahden seudun ympäristöpalvelut tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Nastolan kunnan ja Lahden kaupungin ilmoitustauluilla, Päijät Hämeen viikkouutisissa sekä Lahden kaupungin/lahden seudun ympäristöpalveluiden Internetsivuilla: > Asuminen ja ympäristö > Ympäristönsuojelu > Ajankohtaista. Tieto päätöksestä lähetetään myös asianosaisille. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU Lupa asia on tullut vireille Nastolan ympäristölautakunnalle Hakijalta peritään tästä päätöksestä ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut silloin voimassa olleen Nastolan kunnan ympäristölautakunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksapäätöksen ( ) mukaisesti. Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1700 euroa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä on

12 MUUTOKSENHAKU 12 Ympäristölupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Asian on valmistellut ympäristönsuojelutarkastaja Virve Kärkkäinen, lisätietoja antaa ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Saarola puh P ä ä t ö s e h d o t u s Ympäristöjohtaja: Lahden seudun ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n Ruokotien lämpökeskukselle edellä esitetyssä muodossa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.