K e r t o m u s p a n k k i v a l t u u s t o l l e :

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K e r t o m u s p a n k k i v a l t u u s t o l l e :"

Transkriptio

1 K e r t m u s p a n k k i v a l t u u s t l l e : R a h i t u s t a r k a s t u k s e n t i m i n n a n t a v i t t e e t j a n i i d e n t t e u t u m i n e n v u n n a

2 SISÄLLYS ARVIO RAHOITUSMARKKINOIDEN TILASTA 1/2009 JOHTOPÄÄTÖKSET VUODEN 2008 TOIMINNASTA PANKKIVALTUUSTON KERTOMUS 2007 JA SEN JOHDOSTA TEHDYT TOIMENPITEET TOIMINNALLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA BPANKKIVALTUUSTON ROOLI RAHOITUSTARKASTUKSEN VALVONNASSA Pankkivaltuust valv Rahitustarkastuksen timinnan yleistä tarkituksenmukaisuutta ja tehkkuutta. Tarkituksenmukaisuuden valvnnassa pankkivaltuust arvii, miten timinnalle laissa säädetty tavite n tteutunut. Timinnan yleisen tehkkuuden valvnnassa pankkivaltuust seuraa erityisesti henkilöstömäärän ja talusarvin yleistä kehitystä suhteessa tehtäviin sekä lainsäädännön tai markkiniden kehityksestä jhtuviin muutksiin.

3 1BARVIO RAHOITUSMARKKINOIDEN TILASTA 1/2009 Tistaiseksi rahitusmarkkinakriisi n realisitunut sumalaisten pankkien tulksiin lähinnä rahituskustannusten nusun ja sijitustiminnan tulksen laskun kautta. Kannattavuus sektrilla n edelleen ainakin tyydyttävä, mutta sen vidaan ennakida alenevan selvästi. Luttriskin merkitys n vuden viimeisellä neljänneksellä kasvanut ja lutttappiiden merkittävää kasvua vidaan ennakida npeasti heikentyvässä talustilanteessa. Vakavaraisuus Sumen pankkisektrilla n edelleen suhteellisen hyvällä taslla, vaikkakin vakavaraisuusluvut vat laskeneet. Riittävät päämapuskurit vat nykyisessä markkinatilanteessa tärkeitä mm. reittausten säilymisen vuksi. Rahitus- ja vakuutusryhmittymissä (finanssiknglmeraatit) n lähinnä ryhmien vakuutusyhtiöiden sijitusten arvjen laskusta jhtuvat merkittävästi negatiiviset käyvän arvn rahastt. Muissa pankkiryhmissä käyvän arvn rahastt vat suhteellisesti paljn pienempiä tai sijitusten arvjen laskut n kirjattu suraan tulksiin. Finanssiknglmeraateilla n kuitenkin edelleen merkittävä tappipuskuri vakavaraisuudessaan. Pankkien vuden vaihteen likviditeettitilanteessa ei llut ngelmia ja maksuvalmiustilanne n edelleen hyvä. Lyhyttä (alle 12kk) rahitusta n saatavilla ja pankkien sijitustdistuksille n kysyntää. Lisäksi pankkitalletusten kasvu n jatkunut vimakkaana kk syksyn ajan ja talletusten suus varainhankinnasta n kääntynyt nusuun. Pitkän (yli 12kk) rahituksen saaminen markkinilta vaikeutui Lehmanin knkurssin jälkeen. Pankit livat varautuneet likviditeettitilanteen vaikeutumiseen kasvattamalla reservejään ja muilla valmiustimenpiteillä, jilla n pyritty varmistamaan keskuspankkirahituksen vakuuksien riittävyys (esim. luttjen arvpaperistaminen). Rahitustarkastus edellytti pankeilta parannuksia likviditeettiriskien hallintaan, erityisesti riittävien paikallisesti pidettävien likviditeettipuskureiden määrittelyä, likviditeettiriskin stressitestausta sekä tteuttamiskelpista jatkuvuussuunnittelua. Yritysten pankkiluttjen kysyntä jatkui lppuvunna suurten yritysten markkinaehtisen rahituksen saatavuuden vaikeutuessa. Pankeissa yritysten lutnannn kriteereitä n tiukennettu ja hankkeita rahitetaan valikidusti. Yritysten heikentyneet näkymät ja pankkien man pitkäaikaisen varainhankinnan vaikeutuminen ja kallistuminen vat jhtaneet yritysten pankkirahituksen maturiteetin lyhentymiseen. Sijituspalveluyritysten ja rahastyhtiöiden kannattavuus n heikentynyt vaikeassa markkinaympäristössä merkittävästi. Kannattavuus ja vakavaraisuus vaihtelevat selvästi eri yritysten kesken, ja heikn vakavaraisuuden maavien yhtiöiden tilannetta tulee jatkssakin valva tiiviisti. Glbaali rahitusmarkkinakriisi paljasti humattavia heikkuksia rahitusmarkkiniden sääntelyssä, valvntarakenteissa sekä markkinasapulten timinnassa. Puutteita li mm. markkinilla timivien instituutiiden riskienhallinnassa ja sisäisessä valvnnassa sekä niiden tarjamien tutteiden läpinäkyvyydessä. Tisaalta kriisi sitti selkeästi, että erityisesti kansainvälisesti timivien valvttavien (ja erityisesti niiden sivuliikkeiden) sääntely ja valvnta ei llut kyllin kattavaa. 1

4 2BJOHTOPÄÄTÖKSET VUODEN 2008 TOIMINNASTA 1 3BMerkittävimmät tulkset ja kehityskhteet Tarkastustimintaa lisättiin ja syvennettiin Rahitustarkastus n nnistunut pidemmän aikavälin tavitteessaan lisätä tarkastuksia valvttavissa. Tarkastustimintaan käytettyjen työtuntien määrä kasvi tuntiin (2007; h). Tarkastuksia khdistettiin riskienhallintaan ja vakavaraisuuslaskentaan, pankkien tietjärjestelmiin, lutnannn kriteereihin sekä menettelytapihin arvpaperimarkkinilla. Rahitustarkastuksessa n pyritty systemaattisesti syvällisiin, käytännön timintavarmuutta tdentaviin tarkastuksiin. Tarkastusten perusteella n annettu runsaasti palautetta valvttaville. Tarkastustiminnan rganisintia n parannettu erikseen nimetyillä tarkastuskrdinaattreilla. Sumen Pankin sisäisen tarkastuksen mukaan tarkastusprsessi timiikin tehkkaasti, mutta tarkastusten jälkeistä seurantaa tulee kehittää. Riskiperusteista valvntaa kehitettiin ja systematisitiin edelleen Pankkien, rahitusryhmittymien, sijituspalveluyritysten ja rahastyhtiöiden säännönmukaista riskien ja päämien riittävyyden arviintia kehitettiin merkittävästi ttamalla käyttöön uudistetut Valvjan arvi -kehikt sekä kehittämällä pienten valvttavien tietjen käsittelyä. Yksittäisistä riskialueista panstettiin erityisesti likviditeetti- ja sijitusriskien valvntaan. Tilinpäätösvalvnnassa tettiin käyttöön riskiperusteisen valvnnan kehikk ja listayhtiöiden tiednantvelvllisuuden salta käynnistettiin riskiperusteiset valvntakäynnit. Finanssivalvnnassa tulee kehittää samjen riskialueiden valvnnan yhtenäisyyttä rahitus- ja vakuutussektreilla sekä kehittää finanssiknglmeraattien valvntaa kknaisuutena. Kansainvälisessä valvntayhteistyössä edistyttiin; tietjen vaihta tulee lisätä Phjismainen valvntayhteistyö kehittyi 2008 pääsin myönteisesti. Sumen kannalta keskityttiin Dansken, SHB:n ja pörssin käytännön valvntayhteistyön tiivistämiseen sekä hyvän Nrdeayhteistyön ylläpitämiseen. Rahitustarkastuksen aktiivinen panstus edesautti sitä, että vakavaraisuusdirektiivin uudistuksessa sekä Eurpan pankkivalvjien kmitean (CEBS) syventävässä hjeistuksessa n edistetty merkittävästi nk. valvjien kllegiiden työtä rajat ylittävien pankkien valvnnassa. Isäntävaltin valvjan sallistuminen valvntayhteistyöhön n määritelty Sumen tavitteiden mukaisesti myös sivuknttreiden tapauksessa, vaikkakin sivuknttrimalliin liittyy edelleen avimia kysymyksiä. Näitä vat ennen kaikkea isäntävaltin etujen riittävä humiinti valvntatiminnassa ja tiednsaanti ennaklta, jiden salta njaudutaan edelleen ktivaltin viranmaisten tahtn ja timintakulttuuriin. Arvpaperimarkkiniden infrastruktuurin kansainvälinen knslidituminen edellytti phjismaisen ja muun kansainvälisen valvjayhteistyön tiivistämistä. Erityisesti phjismaisella taslla käytännön yhteistyötä saatiin syvennettyä. Valvntayhteistyö sittautui timivaksi valvnnan suunnittelussa ja nrmaalivalvnnan hankkeissa. Sen sijaan avimeen ja spntaaniin tietjen vaihtn siten, että kaikilla valvjilla lisi käytössään sama ja reaaliaikainen tiet ngelmista, n jatkssa kiinnitettävä enemmän humita. Tärkeimpänä kehityskhteena sisäiset prsessit Timilupa- ja sanktipäätösten valmistelu edellyttää jatkssa aiempaa selkeämpää valmistelun pririsintia, valmisteluun käytettävän ajan tehstamista sekä läpimenajan lyhentämistä. Lisäksi 2

5 timilupaa hakevien jämäkämpi hjaaminen prsessin alkuvaiheessa vähentää tarvetta hakemuksen eri sien täydentämiseen prsessin aikana ja siten tehstaa hakemuksen käsittelyä. Fivan sanktivalmistelussa sisäistä tehkkuutta ja ikeusvarmuutta vidaan lisätä eriyttämällä tapahtuneen ten alustava tutkinta sen ikeudellisen arviinnin valmisteluvastuusta. Ulkinen viestintä ennakivammaksi Valvjan tiedttamislinjaa tulee kehittää entistä ennakivammaksi tukemaan hyvin valvnnan tavitteita. Osaamisen syventämisessä haastetta Fivan pitää varmistua siitä, että sillä n syvällistä saamista kriittisillä timinta-alueilla kuten taludellisessa analyysissä, riskien valvnnassa sekä finanssimarkkinatutteissa. 2 Finanssikriisin vaikutukset Rahitustarkastuksen timintaan Jatkuvaa valvntaa tiivistettiin merkittävästi Finanssikriisin aikana n ylläpidetty tiivistä keskusteluyhteyttä pankkien riskien hallintaan ja ylimpään jhtn kriisin vaikutusten arviimiseksi. Tehstettu valvnta khdistui erityisesti likviditeettiriskeihin ja sijitustiminnan riskeihin (ml. arvstuskysymykset) sekä vakavaraisuusasemaan sillin, kun valvttavalla li merkittäviä sijitusriskejä. Seurannassa vat krstuneet luttriskit taluskehityksen npean heikkenemisen myötä. Pankeilta vaadittiin Rahitustarkastukselle aiempaa tiheämmin jatkuvaa raprtintia rahitusriskien ja maksuvalmiuden suhteen; tilanteen vaatiessa enimmillään neljästi päivässä. Lisäksi tiivistettiin valvttavien timintaympäristön seurantaa sekä muutsten vaikutusten analyysiä (mm. ylimääräisillä stressitestilaskelmilla). Syksyllä 2008 tistettiin laaja ktitalusluttkysely mm. ktitaluksien velkataakan kehityksestä ja pankkien lutnmyöntökriteereistä. Rahitustarkastus jatki tiedttamistaan pitkällä aikavälillä trendinmaisesti kasvaneista yksittäisten ktitaluksien riskeistä kasvavan velkarasituksen vuksi. Vuden 2009 alussa edellytettiin useiden riski-, kannattavuus- ja vakavaraisuusraprttien aikaisempaa tiiviimpää raprtintia käyttäen nrmaalia säännöllisen raprtinnin järjestelmää. Kriisi heijastui vimakkaasti myös rahitusinstrumenttien arvstamiseen siten, että käypien arvjen määrittäminen vaikeutui merkittävästi epälikvideillä markkinilla. Epälikviyden takia rahitusinstrumenttien lunne kaupankäynnin välineenä saatti myös lakata. Internatinal Accunting Standards Bard (IASB) antikin syksyllä rahitusinstrumenttien uudelleenlukittelua kskevan helptuksen. Muutetun sääntelyn mukaisesti kaupankäyntisalkusta vidaan siirtää mm. sellaiset instrumentit, jilla ei enää le kaupankäyntilunnetta, muihin rahitusvarjen lukkiin. Kriisien seurauksena Rahitustarkastus suuntasi tilinpäätösvalvntaansa rahitusinstrumenttien ja muiden maisuuserien arvstuskysymyksiin. Myös sijitusrahastjen sijituksien arvstaminen kävi kriisin aikana entistä haasteellisemmaksi, mutta tisaalta myös entistä tärkeämmäksi, sillä epävarmissa lissa lunastuksia n nrmaalia enemmän. Rahitustarkastus tarkasti yrityslainjen arvstamista sijitusrahastissa. Sijitusrahastjen säännöissä ja rahastyhtiöiden sisäisessä hjeistuksessa havaittiin täsmennettävää ja parannettavaa. Myös arvstamiseen liittyvässä päätöksenten valtuutuksessa ja arvstamisen dkumentinnin kattavuudessa tdettiin puutteita. 3

6 Islantilaisten pankkien kriisin hallinnassa Sumessa nnistuttiin Islantilaisten pankkien kriisi heijastui vakavasti myös niiden Sumessa timiviin yksiköihin. Rahitustarkastus sujasi sumalaisten tallettajien ja muiden velkjien etuja määräämällä ikeaaikaisesti maisuudensiirtkiellt pankkien Sumen yksiköille ja keskeytti Kaupthing Bankin Sumen sivuliikkeen timinnan. Erityisesti Kaupthing Bankin sivuliikkeen ngelmien ratkaiseminen vaati merkittäviä pnnistuksia Sumen viranmaisilta: klmen suuren sumalaispankin ja Islannin valvjan kanssa saatiin neuvtelluksi lainajärjestely, jnka turvin sivuliikkeen talletukset vitiin maksaa takaisin npeasti ja täysimääräisinä ja siten ylläpitää luttamusta Sumen pankkimarkkinihin. Rahitustarkastuksen asiamiehet valvivat sittemmin sivuliikkeen alasaja sekä pankkien järjestämän lainan takaisinmaksua. Sivuliike lpetti timintansa Sumessa vuden 2009 tammikuun lpussa hallitusti ilman, että sille jäi yhtään velkjaa Sumessa. Kriisi paljasti kehitettävää valvjan valtuuksissa ja timinnassa Kaiken kaikkiaan finanssikriisi ja Sumen khdalla Kaupthing Bankin Sumen sivuliikkeen ngelmien hitaminen sitti, että nykyinen kti- ja isäntävaltin välinen vastuunjak ei timi kunnlla sellaisen ryhmittymän ngelmien ratkaisemisessa, jssa ulkmainen luttlaits timii sivuknttrimudssa eri EU-maissa. Kriisi vahvisti käsitystä, että ktivaltin valvjan ensisijainen intressi n turvata massa maassaan timivien pankkien ngelmat, vaikka EU-järjestelmän mukaan sen vastuulle kuuluisivat myös pankkien ulkmailla timivat sivuknttrit. Tämä jhti siihen että eri maiden valvjat pyrkivät heti kriisinhidn alkuvaiheessa estämään (ringfencing) missa maissaan timivien sivuliikkeiden/tytärpankkien varjen siirrt knsernin ulkmaisiin yksiköihin ja muutinkin rajittamaan isäntävaltin alueella timivien yksiköiden timintaa. Myös tietyt tytäryhtiön kriisinhitvaltuuksia kskevat säännökset kaipaavat täsmentämistä. Rahitustarkastus nkin ehdttanut valtivarainministeriölle tytärpankin ja sivuliikkeen maisuuden siirtkielta kskevan valtuussäännöksen selkeyttämistä sekä sivuliikkeen timinnan keskeyttämissäännöksen täsmentämistä. Sumessa mm. valtin vakuusrahasta kskevaan lakiin llaan myös valmistelemassa muutksia, jtka lisäävät viranmaisten timintamahdllisuuksia kriisiin ajautuneen pankin timinnan tervehdyttämisessä. Finanssikriisin vaatima jatkuva valvnta ja seuranta sittivat tarpeen tehstaa valvjan timintaa: lisätä reagintiherkkyyttä ja tiednkeruutimintaa sekä valmiutta päivittää analyysit npeasti tilanteen muuttuessa.. Finanssivalvnnan ma, kriiseihin varautumisen hjeistus tulee jatkssa laatia nykyistä humattavasti knkreettisemmalle ja yksityiskhtaisemmalle taslle, erityisesti juridiikan näkökulmasta. Kriisin hallitsemiseksi tulee valvjalla lla käytössään paitsi selkeät timivaltuudet myös ajantasainen kknaiskuva valvttavien riskeistä. 4

7 PANKKIVALTUUSTON KERTOMUS VUODESTA 2007 JA SEN JOHDOSTA TEHDYT TOIMENPITEET Kertmuksessaan vudesta 2007 pankkivaltuust kiinnitti humita seuraaviin seikkihin: Pankkivaltuust katsi, että Rahitustarkastus n hitanut tehtävänsä hyvin ja että Rahitustarkastuksen resurssit vat tehtävien edellyttämällä taslla. Lisäksi pankkivaltuust tivi, että Pikaluttjen sääntelyhankkeessa edetään Rahitustarkastus n tukenut pikaluttjen sääntelyn sekä valvnnan tarpeen selvittämistä sallistuessaan vuden 2008 aikana ikeusministeriön alaisen pikalutttyöryhmän työhön. Työryhmän laatima pikaluttihin liittyvän lainsäädännön uudistamista kskeva mietintö valmistui marraskuussa Rahitustarkastuksella/Finanssivalvnnalla n myös edustaja syksyllä 2008 työnsä alittaneessa ikeusministeriön alaisessa kulutusluttryhmässä, jka selvittää muun muassa kysymystä siitä, lisik ja missä laajuudessa kulutusluttjen tarjaminen perusteltua säätää rekisteröintiä edellyttäväksi elinkeinksi. Rahitustarkastus arvii verkkpankkien tietturvaa Sumalaisten verkkpankkien tietturva n llut perinteisesti hyvä mm. pankkien krkean turvallisuustietisuuden ja verkkpankkien kertakäyttösalasanjen ansista. Rahitustarkastus tarkasti pankeissa yrityksille tarjttavia verkkpankkipalveluja lppuvudesta Tarkastusten khteena livat erityisesti maksamiseen liittyvät verkkpankkipalvelut. Näiden tarkastusten yhtenä keskeisenä sa-alueena li verkkpankkitiminnan turvallisuus. Tarkastuksilla käytiin läpi järjestelmiin ja palveluihin liittyvää riskienhallintaa, kntrlleja, tapahtumien mnitrintia ja jäljitettävyyttä, käyttövaltuuksien hallinnintia ja jatkuvuussuunnittelua. Lisäksi käytiin läpi teknisiä ratkaisuja ja järjestelmiin liittyvää turvallisuutta. Tarkastuksilla ei havaittu puutteita verkkpankkitiminnan turvallisuudessa. Verkkpankki- ja maksujärjestelmätarkastuksia jatketaan Rahitustarkastus seuraa pankkien palvelumaksujen kehitystä Rahitustarkastus selvitti peruspankkipalveluiden saatavuutta ja hinnittelua talletuspankeille tehtävällä kyselyllä. Rahitustarkastuksen käsityksen mukaan peruspankkipalveluiden saatavuudessa ei le ilmennyt ngelmia ja palveluita n edelleen saatavissa khtuulliseen hintaan. Vaikka yksittäistä maksua vidaan pitää jissain tapauksissa suurena, n vaihtehtisia edullisempia timintatapja lemassa. Laskunmaksun salta n edelleen tarjlla maksuttmana palveluna suravelitus, jka spii tistuviin maksuihin. Yksittäisiin maksuihin sveltuu maksupalvelu. Pankkipalvelujen saatavuuteen n tullut lennaisia muutksia. S-Pankki Oy alitti timintansa lkakuussa 2007 ja tällä hetkellä pankilla n 129 asiakaspalvelupistettä sekä 815 asiintipistettä. Markkinille n myös tullut yksi uusi käteisautmaattiyritys Eurcash Finland Oy, jnka autmaatteja n tässä vaiheessa sijitettu R-kiskeihin. Käteisautmaattitiminta ei le timiluvanvaraista, jten nämä yritykset eivät le Finanssivalvnnan valvttavia. Rahitustarkastus kiinnittää riittävästi humita pankkien riskienhallintaan Rahitustarkastus syvensi riskienhallinnan yksityiskhtaisten käytäntöjen arviintia valvttavissa tarkastustiminnan avulla. Valvntaa khdistettiin valvttavien kannalta riskialttiimmiksi arviiduille alueille, kuten luttriskin hallintaan, vakavaraisuuslaskennan vähimmäisvaatimuksiin, markkinariskin hallintaan, jhdannaiskaupankäynnin valvntaan sekä lutettavan hallinnn valvntaan. Lisäksi tarkastettiin tiettekniikkaan, tietturvallisuuteen, maksujärjestelmiin ja jatkuvuussuunnitteluun liittyviä riskejä. 5

8 Tarkastuksilla vitiin tdeta, etteivät riskit ylitä riskinkantkykyä ja riskienhallinta n timintaan nähden riittävää. Valvntahavaintjen käsittely yhdessä valvttavien kanssa sekä mnet esitetyt krjaustimenpiteet parantavat riskienhallinnan laatua ja lisäävät saltaan rahitussektrin vakautta. Finanssiknglmeraattien tapauksessa humita pitäisi kiinnittää myös mahdllisiin pörssikurssien laskusta aiheutuviin rahituslaitsten riskinkantkyvyn ngelmiin Rahitus- ja vakuutusryhmittymissä (finanssiknglmeraatit) n lähinnä ryhmien vakuutusyhtiöiden sijitusten arvjen laskusta jhtuvat merkittävästi negatiiviset käyvän arvn rahastt. Muissa pankkiryhmissä käyvän arvn rahastt vat suhteellisesti paljn pienempiä tai sijitusten arvjen laskut n kirjattu suraan tulksiin. Finanssiknglmeraateilla n kuitenkin edelleen merkittävä tappipuskuri vakavaraisuudessaan. Finanssivalvnta seuraa kehitystä tiiviisti. 6

9 4BTOIMINNALLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2008 Tavite I: Rakennamme merkittävien rajat ylittävien rahitusryhmittymien valvntaa päämääränämme tehkas kknaisuuden valvnta ja isäntävaltin valvjan vahva ja selkeä rli. Ktimaisten knglmeraattien valvntaa kehitettiin ja tteutettiin yhteistyössä Vakuutusvalvntavirastn kanssa Valvntayhteistyötä edistettiin, mutta tietjen vaihdssa kehitettävää Islantilaisten pankkien kriisit hallittiin ilman merkittäviä heijastusvaikutuksia Sumeen Kaupankäynnin ja infrastruktuurin valvntaa valmisteltiin viranmaisyhteistyössä Ktimaisten knglmeraattien valvntaa tteutettiin yhteistyössä Vakuutusvalvntavirastn kanssa Ktimaisten knglmeraattien valvntaa tteutettiin ja kehitettiin yhteistyössä Vakuutusvalvntavirastn kanssa. Valvjan arvit tehtiin yhdessä OP-Phjla-ryhmästä. Myös Aktia - ja Tapila valvntayhteistyö käynnistettiin. Ryhmittymätasn valvnnan sisältöä ja arviintia tulee edelleen kuitenkin merkittävästi kehittää Finanssivalvnnassa, jtta knglmeraattien riskejä vidaan paremmin yhdistellä ja arviida kknaisuutena. Valvntayhteistyötä kehitettiin edelleen, mutta tietjen vaiht ei vielä riittävällä taslla Phjismaisen vakavaraisuusvalvntayhteistyön tavitteissa edistyttiin merkittävästi. Danske Bank / Samp Pankin valvnnan yhteistyöpöytäkirja (MU) allekirjitettiin Tanskan valvjan (FT) kanssa. Käytännön valvntayhteistyö li tiivistä: FT ja Rahitustarkastus tekivät yhteistyötä mm. Samp Pankin luttriskitarkastuksessa, Danske Bankin IRBA-hakemuksen arviinnissa sekä kk Danske Bank knsernin Valvjan arvissa. Nrdean valvntayhteistyö jatkui tiiviinä ja sen kattavuutta lisättiin. Rahitustarkastus lisäsi myös yhteistyötä Rutsin valvjan (FI) kanssa Svenska Handelsbankin valvnnassa (mm. yhteinen riskienhallinnan ja luttriskien tarkastus). Yleiseurppalaisella taslla Rahitustarkastuksen tavitteet tteutuivat hyvin EU:n pankkivalvntakmitean CEBS:n linjauksissa, kun nk. valvjien kllegiissa tapahtuvaa valvntayhteistyötä kehitettiin merkittävästi ja se saatiin ulttumaan myös sivuknttrivalvntaan. Sumen aktiivinen pans edisti myös samjen periaatteiden säilyttämistä vakavaraisuusdirektiivin muutksiin, jtka hyväksyttäneen lpullisesti keväällä Valvntayhteistyö n sittautunut timivaksi valvnnan suunnittelussa ja nrmaalivalvnnan hankkeissa. Sen sijaan avin ja spntaani tietjen vaiht siten, että kaikilla valvjilla lisi käytössään sama ja reaaliaikainen tiet ngelmista, n jäänyt saavuttamatta. Islannin valvjalta saadut tiedt eivät lleet riittäviä ennen islantilaisten pankkien kriisin puhkeamista; Rahitustarkastuksen timintavalmiutta sen sijaan edisti merkittävästi yhteistyö Sumen Pankin kanssa. Islantilaisten pankkien kriisinhallinnassa Sumessa nnistuttiin Islantilaisten pankkien kaatuminen syksyllä 2008 vaati kriisinhallintatimenpiteitä myös Sumessa. Rahitustarkastuksen timet yhdessä ktimaisten ja Islannin viranmaisten kanssa livat ikea-aikaisia ja ne sujasivat sumalaisten tallettajien varat sekä ylläpitivät herkässä tilanteessa luttamusta Sumen rahitusmarkkinihin. Rahitustarkastus mm. esti ajissa varallisuuden siirrt Sumen yksiköistä, lakkautti Kaupthing Bankin Sumen sivuknttrin timinnan sekä sallistui järjestelyyn, jlla Kaupthing Bankin Sumen tallettajat saivat varsin npeasti (n. 4 viikn kuluessa) talletusvaransa takaisin. Kriisinhallintatimet sittivat selkeyttämistarpeita Sumen lainsäädännössä kskien täällä timivia ulkmaisten luttlaitsten sivuknttreita. 7

10 Kaupankäynnin ja infrastruktuurin valvntaa valmisteltiin viranmaisyhteistyössä Kaupankäynnin kansainvälistyminen, sen pirstalituminen eri markkinapaikille, uudentyyppiset instrumentit sekä muutkset kaupankäynnin tteuttamistavissa edellyttävät valvjalta uusien valvntamenetelmien ja työkalujen kehittämistä. Valvntaviranmaisten välisen yhteistyön merkitys krstuu myös aikaisempaa enemmän. Infrastruktuurissa tapahtuneet mistusjärjestelyt, pörssin siirtyminen Nasdaqin mistukseen ja Sumen Arvpaperikeskuksen siirtyminen Eurclearknserniin vat edellyttäneet valvnnan uudelleen järjestämistä ja valvntayhteistyön tiivistämisen hella myös kknaan uuden valvntayhteistyön lumista muiden valvntaviranmaisten kanssa. Phjismaisten NasdaqOMX -pörssien ilmitus aikeestaan alittaa keskusvastapuliselvitys (CCP) hllantilaisessa EMCF:ssä käynnisti ktimaisten viranmaisten (Sumen Pankki, valtivarainministeriö, Rahitustarkastus) välisen yhteistyön uuden selvitysmallin arviimiseksi ja edellytti myös saltaan tiivistä valvjayhteistyötä. Työ jatkuu vuden 2009 pulella. Tavite II: Paintamme valvnnassamme hyvää hallinta ja tehkasta riskienhallintaa. Humiimme timinnassamme valvttavan kn ja riskiaseman. Tuemme uusien timijiden ja tutteiden markkinille tula. Tarkastuksia suunnattiin riskienhallinnan käytäntöihin Valvttavien kk ja riskiasema pyrittiin humiimaan yksittäisillä tarkastuskäynneillä ja timilupakäsittelyssä, mutta kehitettävää tässä suhteessa n vielä Kriisin aikana valvntaa ja yhteydenpita valvttaviin tiivistettiin merkittävästi Uusia timijita markkinille Tarkastuksia suunnattiin riskienhallinnan käytäntöihin Rahitustarkastuksen tarkastustimintaa syvennettiin riskien hallinnan hyvien käytäntöjen varmentamiseksi valvttavissa. Rahitusmarkkinakriisi krstaa syvällisen riskienhallinnan tarkastamisen merkitystä ja tarkastustimintaa n pyrittävä lisäämään edelleen. On hulehdittava myös pienempien valvttavien riittävästä tarkastamisesta. Tarkastukset khdistettiin luttriskin hallintaan, markkinariskin hallintaan ja vakavaraisuuslaskentaan (VaR-mallit) sekä jhdannaiskaupankäyntiin, lutettavaan hallintn, tiettekniikkaan, tietturvallisuuteen, maksujärjestelmiin sekä jatkuvuussuunnitteluun liittyviin riskeihin. Tarkastuksilla ei havaittu valvttavien timintakykyä uhkaavia puutteita, mutta havaintjen käsittely valvttavien kanssa sekä mnet krjaustimenpiteet parantavat riskienhallinnan laatua. Markkinavalvnnassa tarkastukset khdennettiin mm. indeksilainjen markkinintiin ja indeksihyvitysten arvnlaskentaan, kaupankäynnin menettelytapihin, sisäpiiritiedn hallintaan, keskeisten MiFID velvitteiden nudattamiseen sekä rahastyhtiöiden tiednantvelvllisuuteen ja rahastjen arvstusperiaatteisiin. Tarkastushavainnista ja puutteista n infrmitu tarkastusten khdeyhtiöitä sekä sin viestitetty myös Rata tiedttaa - ja Markkinat julkaisuissa. Kriisin aikana valvntaa ja yhteydenpita tiivistettiin Rahitusmarkkinakriisin syvennyttyä syksyllä 2008 tiivistettiin valvntaa sekä yhteydenpita valvttaviin merkittävästi. Lehmanin knkurssin jälkeen rahitusmarkkiniden likviditeettitilanne li glbaalisti sensitiivinen, millä li heijastusvaikutuksia myös Sumeen. Tämän vuksi valvntaa tehstettiin erityisesti pankkien rahitusriskien ja maksuvalmiuden suhteen mm. tiivistetyllä raprtinnilla ja valvntakäynneillä. Tehstettu valvnta khdistui myös sijitustiminnan riskeihin (ml. arvstuskysymykset) sekä vakavaraisuusasemaan sillin, kun valvttavalla li merkittäviä sijitusriskejä. Lisäksi tiivistettiin valvttavien timintaympäristön seurantaa sekä muutsten vaikutusten analyysiä (mm. ylimääräisillä stressitestilaskelmilla). Vuden 2009 alussa tettiin käyttöön useiden riski-, kannattavuus- ja vakavaraisuusraprttien salta tiiviimpi säännönmukainen raprtintiaikataulu. Finanssikriisin vaatima jatkuva seuranta ja npea timinta n myös sittanut tiettyä hidasliikkeisyyttä nrmaaliaikjen valvntakulttuurissa. 8

11 Uusia timijita markkinille Uusien timijiden tul pankki- ja sijituspalvelutimintaan (yhteensä 24 kpl) n jnkin verran lisännyt kilpailua rahitussektrilla. Rahitustarkastus tti humin timijiden kn ja riskiprfiilin sveltaessaan timilupaprsessissaan. Tavite III: Edistämme sijittajille ja asiakkaille annettavan infrmaatin lutettavuutta ja laatua. Lisäämme valistustyömme näkyvyyttä ja syvyyttä. Listayhtiöiden tilinpäätösinfrmaatin laatu parantunut - rahitusinstrumenttien ja maisuuserien arvnlaskenta haasteellista muuttuneessa markkinatilanteessa Listayhtiöiden tulstiedttamista arviitiin Indeksilainjen markkininnissa puutteita Rahastjen esitteissä ja markkinintimateriaaleissa liian suppeat tiedt Lyhyen krn rahastjen riskejä ei llut krstettu tarpeeksi Asiakasvalistuksessa varitettiin edelleen asuntvelallisten riskien kasvusta, valistusta khdennettiin myös nuremmille ikäryhmille Listayhtiöiden tilinpäätösinfrmaatin laadussa parannusta Listayhtiöt vat Rahitustarkastuksen valvntahavaintjen mukaan parantaneet tilinpäätösraprtintiaan, jskin kehittämistarvetta n edelleen. Rahitustarkastus kiinnitti valvnnassaan humita erityisesti rahitusinstrumenttien käsittelyyn ja maisuuserien arvnalentumisiin tilinpäätösinfrmaatissa. Rahitustarkastus pyysi yhtiöitä selkeyttämään tulevassa tilinpäätöksessään tietjaan rahitusinstrumenteista ja rahavirtjensa tassta. Listayhtiöiden tulstiedttamista arviitiin Rahitustarkastus seurasi myös useiden listayhtiöiden tulstiedttamista systemaattisesti kk vuden ajan laajentaen valvntaansa finanssikriisistä jhtuen erityisesti yhtiöiden tulevaisuuden näkymien antamiseen ja niiden muuttamiseen. Havaintjen perusteella tiedttaminen n llut pääsääntöisesti ikea-aikaista ja jhdnmukaista. Listayhtiöihin tehtyjen valvntakäyntien perusteella yhtiöiden valmiudet ja käytännöt tiednantvelvllisuuden hitamiseen vat myös pääsin hyvällä taslla. Indeksilainjen markkininnissa puutteita Rahitustarkastus havaitsi indeksilainjen markkininnissa puutteita sekä erillisen teematarkastuksen että Lehmanin knkurssin yhteydessä. Puutteet liittyivät erityisesti riskien kuvaamiseen. Rahitusmarkkinakriisin jhdsta Rahitustarkastus tiivisti yhteistyötään Sumen Strukturidut Sijitustutteet ry:n kanssa. Rahastjen esitteissä ja markkinintimateriaaleissa liian suppeat tiedt Rahitustarkastuksen tekemän tarkastuksen perusteella havaittiin, että rahastyhtiöiden esitteissä ja markkinintimateriaaleissa li rahastjen riskeistä ja erityisesti tuttsidnnaisesta hallinnintipalkkista kerrttu liian suppeasti. Lisäksi suuri sa rahastyhtiöistä nudatti tunnuslukuja kskevia susituksia vain sittain. Rahitustarkastus vaati rahastyhtiöitä nudattamaan tiednantvelvllisuutta kskevaa sääntelyä tarkemmin sekä parantamaan julkistetun tiedn selkeyttä. Lyhyen krn rahastjen riskejä ei llut krstettu tarpeeksi Krkjen nusun ja yrityslainjen riskilisien kasvun vuksi vähäriskisinä pidettyjen lyhyen krn rahastjen tutt vat lleet sijittajien dtuksia pienemmät ja jpa negatiiviset. Vaikea markkinatilanne n yllättänyt sijittajat ja sittain rahastja hallinnivat rahastyhtiötkin. Vaikka lyhyen krn rahastihin liittyviä riskejä nkin kuvattu näiden rahastjen esitemateriaalissa, ne ei- 9

12 vät kuitenkaan le nusseet riittävästi esiin. Esimerkiksi lutt- ja likviditeettiriskejä ei le krstettu tarpeeksi. Riskien kuvaamisen selkeyttä tulee valvntatyössä jatkssa painttaa. Asiakasvalistuksessa varitettiin edelleen asuntvelallisten riskien kasvusta Ktitaluksien velkaantuneisuuden kasvaessa vimakkaasti Rahitustarkastus n tistuvasti varittanut julkisuudessa ktitaluksia suurien ja pitkien asuntluttjen riskeistä ja tuttanut julkisuuteen ktitalusluttmarkkinita kskevaa tieta. Rahitustarkastus myös selvitti syksyllä 2008 erillisellä pankeille sitetulla ktitalusluttkyselyllä tarkemmin luttjen määrää, laatua ja luttehtja ja julkisti analyysin tilanteesta timittajatapaamisessa. Suuren yleisön n llut vaikeata erttaa tisistaan ulkmaisten pankkien asiakkaiden talletussuja sillin, kun kyseessä n tytärpankki (jllin suja n kknaan Sumen järjestelmästä) ja sillin, kun kyseessä n sivuknttri (jllin pääsa sujasta pankin ktivaltista). Tämä tilanne aiheutti epäselvyyksiä islantilaisten pankkien kriisissä syksyllä Rahitustarkastus n kuitenkin tunut talletussujaa kskevat faktat selvästi esille nettisivuillaan j pitkään. Rahitustarkastus n krstanut myös pankkien rlia niiden massa asiakastiedtuksessaan. Rahitustarkastus ei täysin nnistunut valistustehtävässään velkakirjjen krkmarginaalin muuttamisen yhteydessä. Rahitustarkastus hyväksyi Finanssialan Keskusliitn malliehdn, jka krvasi velkakirjjen irtisanmisklausuulin. Yksityishenkilöiden asuntlutn irtisanmisen sijaan uusien malliehtjen mukaan pankki vi krttaa marginaalia, js pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden säilyttäminen riittävällä taslla sitä edellyttävät. Jälkeenpäin arviituna Rahitustarkastuksen lisi pitänyt yhteistyössä Finanssialan Keskusliitn kanssa infrmida yleisöä välittömästi sen jälkeen kun se li ehdn hyväksynyt. Asiakasvalistusta khdennettiin nuremmillekin ikäryhmille, finanssikriisi tihensi tiedttamista Rahitustarkastus tiedtti mm. sijitusrahastn timinnasta, sijitusneuvnnan luvanvaraisuudesta, sijitushuijauksista ja päämaturvatuista indeksilainista. Rahitustarkastus tutti myös verkk-pintpakettiin säästämiseen, lainihin ja pikavippeihin liittyviä tehtäviä peruskulun yhdeksäslukkalaisille. Nurille aikuisille suunnattua Finanssihai-nettivisaa pelattiin kymmeniä tuhansia kertja. Syys lkakuussa Rahitustarkastus julkaisi useita lehdistötiedtteita, jtka käsittelivät islantilaispankkien tilannetta Sumessa sekä sumalaispankkien tilaa. Syys ja julukuussa pidettyjen lehdistötilaisuuksien aiheista (finanssikriisin vaikutukset sumalaispankkeihin, ktitaluksien krkea velkarasitus) kirjitettiin lehdistössä laajasti. Rahitustarkastuksen henkilöstö luenni sidsryhmille vuden aikana yhteensä 95 kertaa. Näissä tilaisuuksissa tavitettiin yhteensä n kuulijaa. Sidsryhmille esiteltiin mm. Rahitustarkastuksen tilinpäätösvalvnnan valvntahavaintja ja niitä kskevia jhtpäätöksiä sekä Rahitustarkastuksen standardien päivityksiä. Tavite IV: Pyrimme eurppalaisten valvjien kanssa yhdenmukaiseen EU-säännösten sveltamiseen ja yhtenäisiin valvntakäytäntöihin. Edistämme periaatephjaisen ja paremman sääntelyn periaatteen tteutumista. Rahitustarkastus edisti valvntakmiteissa yhdenmukaista sääntelyn sveltamista ja yhdenmukaisia valvntakäytäntöjä. Kriisi vauhditti myös valvntarakenteiden uudistamisen phdintaa. Vakavaraisuusdirektiiviä uudistettiin mm. kti- ja isäntävaltivalvntaa kskevien säännösten salta vastaamaan paremmin kansainvälisen pankkitiminnan nykyisiä rakenteita ja valvntatarpeita Periaatephjaisen ja paremmin sääntelyn käytäntöjä alettu sveltaa standardivalmistelussa 10

13 Rahitustarkastus edistänyt yhdenmukaista sääntelyn sveltamista ja yhdenmukaisia valvntakäytäntöjä Rahitustarkastus n valvntakmiteiden työskentelyssä (CEBS ja CESR) edistänyt yhdenmukaista sääntelyn sveltamista ja yhdenmukaisia valvntakäytäntöjä ( Cmply r explain -periaatteen nudattaminen). Rahitustarkastuksen aktiivinen työ n lisäksi näkynyt sivuknttrivalvnnan periaatteiden hyväksymisessä Rahitustarkastuksen tavitteiden mukaisiksi ja delegintia kskevan työn käynnistymisessä ja sisällössä. Vakavaraisuusdirektiivin uudistaminen Rahitustarkastuksen näkemykset vat heijastuneet myös meneillään levassa vakavaraisuusdirektiivin (CRD) uudistuksessa. Tätä n edistänyt valtivarainministeriön vahva panstus samjen tavitteiden saavuttamiseksi. Direktiivilunnksessa määritellään systeemisten sivuknttreiden valvjien sallistuminen valvntayhteistyöhön ja kriisienhallintaan sekä tietjen saanti. Direktiivimuutsten tarkituksena ei le muuttaa kti- ja isäntävaltiiden valvntaviranmaisten valvnnan vastuusuhteita. Sivuliikkeiden pääasiallinen valvntavastuu n jatkssakin ktivaltin viranmaisella, mutta direktiiviin n tulssa mm. systeemisesti merkittävän sivuliikkeen käsite sekä artiklat kti- ja isäntävaltiiden viranmaisten valvntayhteistyöstä ja isäntävaltiiden viranmaisten tiednsaantiikeudesta. Direktiivimuutkset edistävät selvästi isäntävaltin (kuten Sumen) ikeuksia tietjen saantiin ja sallistumiseen mnikansallisten pankkien valvntaan. Periaatephjaisen ja paremmin sääntelyn käytäntöjä alettu sveltaa standardivalmistelussa EU-sääntelystä jhtuen sääntelykehikk mudstuu pakstakin suhteellisen yksityiskhtaiseksi. Periaatephjaisen sääntelyn lähtökhtia n tettu humin mm. siten, että standardeissa levaa sitvaa sääntelyä (päälinjat) n täsmennetty sveltamishjein ja sveltamisesimerkein. Lisäksi standardivalmistelussa n markkinilla timijita kuultu entistä aikaisemmassa vaiheessa. Laajempi periaatephjaisen ja paremman sääntelyn käytänteitä kskeva selvitys n työn alla. Rahitusmarkkinakriisin vaikutuksia Rahitusmarkkinakriisi jhti mittaviin valtintukitimiin niin kansainvälisesti kuin EU:n alueella sekä käynnisti laajemminkin viranmaisten kriisivaltuuksien ja timintamahdllisuuksien arviinteja. Sumessa valtin vakuusrahasta kskevaan lakiin llaan tekemässä muutksia, jtka lisäävät viranmaisten timintamahdllisuuksia kriisiin ajautuneen pankin timinnan tervehdyttämisessä. Rahitustarkastus havaitsi lisäksi muuts- ja täsmennystarpeita sivuliikkeitä kskevissa valvjan kriisivaltuuksissa. Tavite V: Selkeytämme timintatapjamme helpttaaksemme valvttavien asiintia kanssamme. Lisäämme säännöllistä vurpuhelua valvttavien ja markkinasapulten kanssa. Ennakitavuutta parannettu julkisen tulkintarekisterin avulla Rahitustarkastukseen tuli ennätysmäärä timilupahakemuksia Vurpuhelua timialan kanssa lisättiin Ennakitavuutta parannettu julkisen tulkintarekisterin avulla Julkinen tulkintarekisteri tettiin käyttöön Rahitustarkastuksen internet-sivulla, mikä saltaan helpttaa Rahitustarkastuksen linjausten ennakintia. Myös listautuville yhtiöille laadittiin hjeistus listautumiseen liittyvistä seurauksista ja velvitteista. 11

14 Rahitustarkastukseen tulleiden timilupahakemusten lukumäärä lähes klminkertaistui Rahitustarkastuksessa käsiteltiin vuden 2008 aikana yhteensä 54 timilupahakemusta (2007; 20 kpl). Timilupia myönnettiin uusille luttlaitksille (6), sijituspalveluyrityksille (16), rahastyhtiöille (2) sekä panttilainauslaitkselle (1). Tämän lisäksi neljän valvttavan timilupaa n muutettu sekä 25 sijituspalveluyrityksen timilupa n vahvistettu uuden lain mukaiseksi. Vuden aikana päättyneiden timilupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika li 5,7 kk (2007; 4,5kk). Samanaikaisesti käsittelyssä leva timilupahakemusten suuri määrä pidensi käsittelyaikja. Tisaalta, myös missa timintatavissa n vielä kehitettävää. Vurpuhelua timialan kanssa lisättiin Tiivistä yhteydenpita valvttavien ja markkinasapulten kanssa n jatkettu erityisesti säädösvalmistelussa. Tämä n selkeyttänyt keskinäistä ymmärrystä ja mahdllistanut valvttavien kmmenttien humin ttamisen. Tavite VI: Timimme nykyisellä resurssimäärällä ja alennamme timintakuluja. Rahitustarkastuksen henkilöstövahvuus n pysynyt asetetun tavitteen sisällä, timintakulut ennallaan Rahitustarkastuksen henkilöstövahvuus n pysynyt asetetun tavitteen sisällä, timintakulut ennallaan Julukuun lpussa Rahitustarkastuksen henkilömäärä li 137,5, mikä alittaa 4,5 henkilöllä hyväksytyn timintavahvuuden. Työmäärän lisääntyminen, mm. samanaikainen rahitusmarkkiniden kriisi ja Fivaan valmistautuminen, jhti siihen, että työkurma jakautui Rahitustarkastuksessa epätasaisesti erityisesti vuden lppupulisklla. Rahitustarkastuksen vuden 2008 varsinaisten timintakulujen suuruus v li 16,2 milj. eura (2007; 16,2 milj. eura). Timintakulujen alentamistavite ei siten tteutunut. Tteutuneet kknaiskustannukset, jllin Sumen Pankin eläkerahastn kannatusmaksu n luvuissa mukana, livat v. 17,6 milj. eura (2007; 19,6 milj. eura). Sumen Pankin eläkerahastn kannatusmaksun suus li 1,4 milj. eura (2007; 3,3 milj. eura). Valvnta- ja timenpidemaksuja kertyi yhteensä 18,9 milj. eura (2007; 19 milj. eura). Tavite VII: Valmistelemme yhdessä Vakuutusvalvntavirastn kanssa valvntjen peratiivista yhdistämistä ja hulehdimme keskeisten valvntatehtävien jatkuvuudesta valmisteluprsessin aikana. Lisäämme tarkastustiminnan sekä riskiperusteisen valvntatyön suutta timinnassamme. Tarkastustimintaan käytetty työtuntien määrä kasvi resursseja sitneesta rahitusmarkkinakriisistä hulimatta Valvntjen yhdistymisvalmistelut sujuivat hyvin Tarkastustimintaan käytetty työtuntien määrä kasvi Tarkastustimintaan käytettyjen työtuntien määrä kasvi tuntiin (2007; h). Erityisesti vakavaraisuusvalvnnassa pystyttiin lisäämään tarkastusten määrää tavitteen mukaisesti. Tarkastusprsessi timii Sumen Pankin sisäisen tarkastuksen arvin mukaan tehkkaasti, mutta 12

15 tarkastusten valvttaville aiheuttamien seuraamusten seurantaa sekä tarkastusten vetäjien ja vastuuvalvjien vastuiden määrittelyä tulee terävöittää. Tavitteen mukaiset ja kriisin myötä tulleet lisävalvntatehtävät pystyttiin hitamaan svitun mukaisesti. Valvntjen yhdistymisen valmistelu sujui hyvin Valvntjen yhdistymisen valmistelu tteutui suunnitellulla tavalla. Yhdistymistä varten laadittiin timintjen ja liittymäpintjen kuvaukset sekä selvitykset eri timintjen synergiista ja kehityskhteista. IT-prjektit etenivät suunnitelman mukaan siten, että Fivan timinnan alkamiselle sekä Miknkadun työpisteiden käynnistymiselle kriittiset IT-järjestelyt saatiin tteutettua mennessä. Uuden valvjan nettisivuprjekti sekä valvntamaksujärjestelmää kskeva prjekti vat viivästyneet suunnitellusta rahitusmarkkinakriisin aiheuttamien tehtävien vuksi. Prjektien tteutusta jatketaan 2009 sekä alitetaan syvällisempi valvnnan järjestelmien integrintityö. Tavite VIII: Jatkamme esimiestyön kehittämistä sekä hulehdimme mtivinnista ja myönteisestä työilmapiiristä. Pidämme hulen siitä, että meillä n riittävä määrä huippu- ja mnisaajia keskeisillä tehtäväalueilla. Rahitustarkastuksen asiantuntijiden saaminen sai tunnustusta erityisesti kansainvälisissä työryhmissä Basel II saamista n laajennettu ja syvennetty Ratalaiset suhtautuivat myönteisesti valvntjen yhdistämiseen Esimiehille ja henkilöstölle kulutusta muutksen hallintaan Rahitustarkastuksen asiantuntijiden saaminen n saanut tunnustusta valvntakmiteiden ja phjismaisen tasn työssä. Basel II -saamista syvennettiin ja laajennettiin e-learning- itsepiskelulisenssien avulla. Rahitustarkastuksen henkilöstö n surittanut Basel II:n eri sa-alueiden kursseja yhteensä 641 kpl. Kulutuksen kknaishinnaksi tuli 8320 eura. Timintatapa li erittäin kustannustehkas, sillä k. hinnalla ei vastaavaa kulutusta lisi vitu järjestää näin mnelle asiantuntijalle. Henkilöstön Basel II -riskialueiden erityissaaminen kasvi merkittävästi hjelman surittamisen myötä. Henkilöstölle tehtiin keväällä kysely, jssa selvitettiin heidän suhtautumistaan tulevaan yhdistymiseen Vakuutusvalvntavirastn kanssa. Pääasiassa muutkseen suhtauduttiin psitiivisesti (keskiarv 3,7 / 5), vaikka yhdistymisprsessi kettiinkin haastavaksi. Lisäksi vastauksista kävi ilmi mnen huli työpaikan säilymisestä. Esimiehille ja henkilöstölle järjestettiin kulutusta muutksen hallintaan. 13

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

kriisiviestintäohjeistus esimiehille

kriisiviestintäohjeistus esimiehille . Espn kaupungin 11.2.2009 kriisiviestintähjeistus esimiehille 1 (5) Espn kriisiviestintähje esimiehille Kun ikävää sattuu Pelasta ja varita välittömässä vaarassa levia. Estä lisävahinkjen syntyminen.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI VILUKKO hanke 17353. Hankkeen toteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nro: VILUKKO, 17353

LOPPURAPORTTI VILUKKO hanke 17353. Hankkeen toteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nro: VILUKKO, 17353 LOPPURAPORTTI Hankkeen tteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nr: VILUKKO, 17353 Lyhyt yhteenvet hankkeesta Hankkeen kattteemana li lunt- ja kulttuurimatkailun kehittäminen. Ylätasn

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

TIedOTe. varainhoitovuodelta 2010. vuosikertomukset. varainhoitovuoden 2010 vuosikertomusten esittely ja vuosikertomuksia koskevat selvitykset

TIedOTe. varainhoitovuodelta 2010. vuosikertomukset. varainhoitovuoden 2010 vuosikertomusten esittely ja vuosikertomuksia koskevat selvitykset euroopan TILINTARKAsTusTuOMIOIsTuIN TIedOTe varainhitvuden 2010 vusikertmusten esittely ja vusikertmuksia kskevat selvitykset vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2010 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 1 LUKIJALLE

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

TeliaSoneran eettiset toimintaperiaatteet

TeliaSoneran eettiset toimintaperiaatteet 2015-03-16 1 (6) TeliaSneran eettiset timintaperiaatteet TeliaSnera n hyväksynyt yhteiset periaatteet knsernimme timinnan perustaksi. Odtamme TeliaSneran kaikkien työntekijöiden nudattavan päivittäisessä

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys

Lisätiedot

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista Asiakastiedte hinnastn ja tietjärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista 1.Hinnastn uudistamisen yleiset periaatteet 2.1.9.2015 vimaan tulevat harjittelumaksut ja etuhinnittelu 3.Hinnastn

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot

Pihlajalinna julkistaa suunnitellun listautumisantinsa merkintähinnan alustavan hintavälin

Pihlajalinna julkistaa suunnitellun listautumisantinsa merkintähinnan alustavan hintavälin PIHLAJALINNA OY YHTIÖTIEDOTE 22.5.2015, KLO 13.30 EI JULKISTETTAVAKSI TAI LEVITETTÄVÄKSI, SUORAAN TAI VÄLILLISESTI, YHDYSVALLOISSA AUSTRALIASSA, KANADASSA, HONGKONGISSA, JAPANISSA, SINGAPORESSA, ETELÄ-

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Tietosuoja- ja evästekäytäntö

Plus500CY Ltd. Tietosuoja- ja evästekäytäntö Plus500CY Ltd. Tietsuja- ja evästekäytäntö Tietsuja- ja evästekäytäntö Tämä verkksivust n Plus500CY Ltd:n ( me, meille, meidän ) perima. Me kunniitamme tietjen luttamuksellisuutta ja ihmisten yksityisyyttä.

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Tietosuoja 22.4.2013. Tietosuojaperiaatteet Tietosuojaperiaatteemme ovat seuraavat:

Tietosuoja 22.4.2013. Tietosuojaperiaatteet Tietosuojaperiaatteemme ovat seuraavat: 1 Tietsuja 22.4.2013 Yksityisyytesi sujaaminen n Genwrth Financialille erittäin tärkeää. Arvstamme luttamustasi ja haluamme kerta, miten keräämme, sujaamme ja käytämme henkilötietjasi. Miten käytämme ja

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Osavusikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Knsernijhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 24.4.2015 Sisällys Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2015

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset

Lisätiedot

SAK ry Ohje 1 (3) Liitto- ja jäsenpalveluosasto Esko Grekelä/Anitta Leikos 2.12.2014

SAK ry Ohje 1 (3) Liitto- ja jäsenpalveluosasto Esko Grekelä/Anitta Leikos 2.12.2014 SAK ry Ohje 1 (3) Liitt- ja jäsenpalvelusast Esk Grekelä/Anitta Leiks 2.12.2014 PAIKALLISJÄRJESTÖN PURKAMINEN TOIMENPITEET 1. Ilmitus SAK:n alueelliseen timipisteeseen välittömästi, kun paikallisjärjestön

Lisätiedot

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta.

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta. FIN_Annex III_mnbeneficiary_v20140604.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle LIITE III TALOUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. JOHDANTO Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan

Lisätiedot

KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ

KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ www.ylikraka.fi KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ Urheilujuridiikan päivä 5.11.2015 asianajaja Antti Linna Esityksen aiheet Vastapulen kuulemisen periaate Sääntely Oikea ja riittävä kuuleminen Case H vs.

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) 24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Oulun kaupunki Kansankadun saneeraus TUKEFIN 2 - kannustinpilotti. tavoitteet, kannusteet ja läpimenoajat ja tuottavuus

Oulun kaupunki Kansankadun saneeraus TUKEFIN 2 - kannustinpilotti. tavoitteet, kannusteet ja läpimenoajat ja tuottavuus Oulun kaupunki Kansankadun saneeraus TUKEFIN 2 - kannustinpiltti tavitteet, kannusteet ja läpimenajat ja tuttavuus Piltin tavitteena li: Piltin taustaa Testata spimuskannusteita ja tutannnhajusmenetelyitä

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot