Kohtuullinen elämä Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohtuullinen elämä Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto 2011"

Transkriptio

1 Kohtuullinen elämä Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto 2011

2 Kohtuullinen elämä Sisällysluettelo 1 Johdanto Teesit Kohtuullinen elämä Kohtuullisuus kristillisestä näkökulmasta Kohtuullisuus ja raha Luomakunta Kohtuullisuus ja arki Kirkon sosiaalifoorumi Kohtuullinen elämä Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto 2011 ISBN Taitto ja kannen valokuva: Mikko Huotari Piirrokset: Toni Brantberg Paino: Kyriiri Oy, Helsinki 2011

3 Johdanto Kirkon Sosiaalifoorumi on vaikuttaja- ja asiantuntijaverkosto, joka tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun tärkeitä, ajankohtaisia teemoja ja pyrkii niiden avulla vaikuttamaan kirkon, politiikan ja koko yhteiskunnan suuntaan. Kirkon Sosiaalifoorumi puhuu yhteiskunnan heikoimpien ja syrjäytyneiden ihmisten puolesta. Kirkon Sosiaalifoorumin teemana on KOHTUULLINEN ELÄMÄ, joka on myös kirkon diakoniatyön ja Yhteisvastuukeräyksen teema kyseisinä vuosina. Foorumi on tarkastellut arkea ja maailmaa kohtuullisuuden näkökulmasta. Miten me paremminvoivat yksilöinä ja yhteisöinä voimme omia vaatimuksiamme ja tottumuksiamme kohtuullistamalla, olla varmistamassa sitä, että ne 4 Kohtuullinen elämä

4 jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, kykenisivät saavuttamaan kohtuullisen elintason ja elämänlaadun? Kristillisessä etiikassa oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus ovat keskeisiä Raamatusta ja opista nousevia arvoja. Kirkon tulee pitää kohtuullisuuden hyvettä vahvasti esillä. Katekismuksessa selitetään Isä meidän rukousta näin: Pyyntö anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ohjaa meitä toisten tarpeiden huomioon ottamiseen ja kohtuulliseen elämäntapaan. Jumalan hyvyys velvoittaa meidät jakamaan omastamme ja huolehtimaan siitä, että kaikilla on riittävä toimeentulo. Puutteenkin keskellä voimme uskoa, että Jumala on luvannut jatkuvasti pitää huolen meistä ja koko luomakunnasta. (Katekismus 1999, 70) Kirkon Sosiaalifoorumissa olemme nostaneet keskusteluun kysymyksen siitä, millaisessa arvomaailmassa me tänä päivänä elämme ja millaisista arvoista yhteiskunnassamme halutaan pitää kiinni. Miten ja millainen arvoperusta näkyy arjessa, valinnoissamme ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa? Toisen ihmisen huomioon ottaminen ja toisen asemaan asettuminen ovat väylä ahneuden ja itsekkyyden väistymiseen. Kohtuullisuuden hyvettä tarvitaan erityisesti tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa tuloerot ovat kasvaneet suuriksi ja köyhät pudonneet taloudellisen kehityksen kelkasta, niin kansallisesti kuin globaalistikin. Laajaa keskustelua synnyttää myös huoli ympäristön tilasta. Meidän on opittava, että kohtuuden etsintä voi tuoda elämäämme uusia värejä ja syvyyksiä. Se ei ole matkaa harmauteen ja tylsyyteen. Kohtuullinen ei ole keskinkertaista, tai huonolaatuista. Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

5 Olemme halunneet vastuullisesti tarkastella kohtuullista elämää yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Kohtuus ei ole sama kaikille. Kohtuullisuuden toteutumisessa oleellista on se, mihin minä itse olen valmis sitoutumaan yhteisen hyvän vuoksi. Käytännön toimenpiteiden mahdollisuudet kohtuullisuuden periaatteiden toteuttamiseen ovat moninaiset. Kohdistammekin siis teesit itseemme, yhteisöihin, poliittiseen päätöksentekoon ja kirkkoon. Kirkon Sosiaalifoorumin puheenjohtajana kaudella toimii piispa Björn Vikström ja foorumin toimintaa ohjaa työvaliokunta, jossa ovat edustettuina foorumin taustaorganisaatiot: Diakonia-ammattikorkeakoulu (Rehtori Jorma Niemelä), Helsingin diakonissalaitos (Johtaja Antti Lemmetyinen ), Diakonia ry (Johtaja Kalle Kuusimäki), Kirkkopalvelut (Johtaja Ilkka Mattila) ja Yhteisvastuukeräys (Keräysjohtaja Tapio Pajunen, joka toimii Foorumin koordinaattorina). Tämä kannanotto on syntynyt Kirkon Sosiaalifoorumin työpajojen työskentelyn tuloksena. Kannanoton toimituskunnassa ovat olleet foorumin jäsenet Esa Iivonen, Ville Päivänsalo, Laura Riuttanen, Jaakko Tapaninen sekä Tapio Pajunen. Luettelo Kirkon Sosiaalifoorumin jäsenistä löytyy kannanoton kappaleesta 8. 6 Kohtuullinen elämä

6 Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

7 2 Teesit Olemme koonneet keskeiset ajatuksemme kohtuullisen elämän toteutumisen edellytyksistä oheisiin teeseihin. Teesien taustoitus ja esimerkkejä mahdollisuuksista kohtuullisuuden edistämiseen on kirjattu kannanoton kappaleisiin 3 7. Teeseillä haluamme osoittaa suuntaa siihen, minkä tyyppisillä toimenpiteillä ja edellytyksillä kohtuullisen elämän toteutuminen voisi mahdollistua. Teesit ja niiden perustana olevat laajemmat linjaukset voivat olla ohjaamassa omaa toimintaamme, poliittisen päätöksenteon, yhteiskunnan ja kirkon valintoja. A) Ihminen yksilönä Aidon vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden syntymisen täytyy lähteä meistä itsestämme. Välittämistä ei voida ulkoistaa millekään järjestelmälle. Jokainen on vastuussa lähimmäistensä hyvinvoinnista. Tarvitaan hyviä esimerkkejä ja hyvien tekojen kannustimia. Ihminen ei ole pohjimmiltaan kuluttaja. Kuluttamisen alue on nyt lian laaja. Kulutuksen volyymi ei saa olla hyvinvoinnin mittari. Yksilön vastuullisuus tarkoittaa sitä, että otamme vastuun oman toimintamme seurauksista; emme jätä jälkipolville maksettaviksi taloudellisia tai ympäristövelkojamme. Meidän tulee tiedostaa kohtuuttomuuden mahdolliset yhteisölliset ja yksilöön kohdistuvat seuraamukset. Yksilön kohdalla kohtuuttomuus voi johtaa myös riippuvuuteen vallasta, rahasta, aineista tai prosesseista. Ihmisten omaehtoista hyvinvointia tukevia ja edistäviä palveluja (esim. kirjastot) ei saa karsia. 8 Kohtuullinen elämä

8 B) Ihminen yhteisön jäsenenä Meidän on huolehdittava siitä, että jokaisella on oikeus kohtuulliseen hyvään elämään. Huono-osaisuuden ja syrjäytymisen torjuminen on yhteinen tehtävä. Jyrkkä eriarvoisuus niin terveydellinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin horjuttaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja sen sosiaalista eheyttä. Erilaiset lähtökohdat omaaville on annettava yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää kyvykkyyksiään hyvinvoinnin edistämiseksi, mikä edellyttää myös erojen kaventamista erityisesti huono-osaisia tukemalla. Julkisen talouden heikkous ei saa olla peruste ihmisen heitteille jättämiselle. Tarvitsemme ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää taloudellista kasvua mutta ennen kaikkea sellaisia tulonsiirto- ja veropoliittisia toimenpi- Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

9 teitä, jotka varmistavat sen, että kasvun hedelmät vahvistavat yhteistä hyvää. On kaikkien ja koko yhteiskunnan etu, että myös kaikkein heikoimmilla on vahva asema yhteiskunnassa. Kohtuullisuus edellyttää, että vahva antaa enemmän. Antaessaan myös saa! Ihmisiä ei saa päästää putoamaan, vaan yhteisöjen ja palvelujen on pidettävä hänet kiinni aktiivisessa toiminnassa. Toimintakykyjen tukeminen ja käyttöön ottaminen on tärkeää. Jokaisella on kyvykkyyksiä ja valmiuksia. Työ tuottaa arvoa jokaiselle mahdollistettava ihmisarvoinen huominen. C) Ihminen luomakunnan viljelijänä ja varjelijana Luomakunta asettaa rajat materiaaliselle kasvulle Kulutusta on kohtuullistettava siten, että maapallon rajallisista luonnonvaroista riittää kaikille. Kovimman hinnan luonnon ja ilmaston rasittamisesta joutuvat maksamaan köyhät. 10 Kohtuullinen elämä

10 Luottoluokituslaitosten tulee ryhtyä luokittelemaan ympäristöriskit osaksi yritysriskiä. Tavaroiden ja palveluiden hintojen tulee pitää sisällään kaikki kustannukset eikä ympäristöhaittojen tule jäädä luonnon ja yhteiskunnan maksettavaksi. Bruttokansantuote tarvitsee rinnalleen parempia mittareita. Yritysten tilinpäätöksiin tulee sisällyttää sosiaaliset, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvät elementit. Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

11 3 Kohtuullinen elämä Kohtuullisuus on ihmisen ihanteista vanhimpia. Jokaisella asialla on mittansa, aikansa ja paikkansa. Kohtuullisuus on vahvasti läsnä suurissa maailmanuskonnoissa ja keskeisissä filosofioissa. Kohtuus ilmenee näissä eräänlaisena ihmisen perustaitona, perusviisautena ja samalla koko maailmaa ylläpitävänä voimana. Siksi onkin hälyttävää, että uuden ajan länsimaisen ajattelun peruspiirteeksi väitetään usein juuri kohtuuden idean hukkaamista, jatkuvan kasvun, edistyksen ja hallitsemisen tieltä. Kohtuullisuus ei ole ihmiselle ulkoapäin asetettu vaatimus tai ihmisen ominaisuus. Se on ihmisyyttä itseään, eräs ihmisen perustava rakenne, joka ihmisellä maailmassa ollakseen täytyy välttämättä olla. Kohtuullisuuden perusta on siinä, että ihminen hahmottaa itsensä suhteessa maailmaan, koko luomakuntaan ja toisiin lajikumppaneihin. Kohtuullisuus on mitan etsimistä joidenkin ääripäiden väliltä, mutta yhtä lailla kohtuus on erilaisten asioiden ja vaatimusten sovittamista yhteen. Se yhdistää arvot ja tosiasiat. Asiat pannaan oikealle kohdalleen. Siksi kohtuus ei ole mitään epämääräisyyttä vaan mitä suurinta täsmällisyyttä. Se ei ole latteutta tai mitäänsanomattomuutta, ei harmaata, huonolaatuista, vähää tai niukkuutta. Kohtuullisuuden määrittäminen on vaativaa. Se pakottaa meidät tarkastelemaan omaa elämäämme, omaa paikkaamme maailmassa. Vain oman sitoutumisen kautta voimme saada kohtuullisen elämän vaatimuksen ohjaamaan myös poliittista päätöksentekoa. Ajatus kohtuullisesta elämästä liittyy vahvasti 12 Kohtuullinen elämä

12 ajatukseen ihanneyhteiskunnasta ja oikeudenmukaisuudesta. Kohtuus haastaa oikeudenmukaisuuden kriteerit. Vallitseva oikeudenmukaisuuskäsitys voi synnyttää tulkinnallisia ja käytännön toimenpiteitä koskevia ongelmia yksilöiden välille. Pohjoismaisessa oikeusajattelussa on kohtuudella vahva merkitys. Olaus Petrin 1500-luvulla laatimissa tuomarinohjeissa korostetaan lakien kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Jos laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä. Mikä ei ole oikeus ja kohtuus se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään. Kohtuullisuus on sekä aktiivista toimintaa, että tahtoa ja asennetta. Jos ihmisellä on aito asenne, aito vakaumus, se ilmenee hänen teoissaan ja elämässään, vaikka sitten tiedostamattomissa ja ajatuksettomissa valinnoissa. Ihmisen toiminta ja elämä on kokonaisuus, jota ei voi pirstoa joukoksi yksittäisiä toimenpiteitä ja tekoja. Se, missä hengessä ihminen toimii ja elää, vaikuttaa jo sinänsä todellisuuteen. Kohtuullisuuden henki on asenne suhteessa kokonaisuuteen, elämäntapa, ei vain yksittäinen teko. Ajatukset eivät ole sama asia kuin konkreettiset teot mutta ei niitä voi myöskään täysin erottaa muista teoista. Ajatukset johtavat johonkin. Tarvitaan sekä passiivista että aktiivista kohtuullisuutta. Pelkkä tahto ei aina johda toimintaan. Monet haluaisivat elää kestävällä tavalla, mutta eivät kuitenkaan arjen valinnoissaan tähän pysty. Emme voi hyvin, kun me tällä tavalla rikomme omia ihanteitamme vastaan. Tarvitsemme myös lainsäätäjien Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

13 apua, jotta he päätöksillään tekisivät kestävän elämäntavan helpommaksi toteuttaa. Tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa. Turvataksemme yhteisen hyvinvoinnin, me tarvitsemme kohtuullisuuden asennetta sekä kohtuullista elämää edistäviä valintoja ja toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että meidän vahvojen tulee päätöksissämme ja teoissamme kantaa aito vastuu vähempiosaisista, vanhuksista, lapsista. Niistä, joilla ei ole mahdollisuutta saada omaa ääntään kuuluviin tässä maailmassa. Kaikista niistä, jotka eivät voi saavuttaa kohtuullista elämää ilman yhteisön apua. Kohtuullisuuden toteutumisen keskeisenä esteenä on ihmisen itsekkyys ja ahneus. Omat intressit ja omien etujen maksimointi johtaa helposti tilanteeseen, jossa mikään ei tunnut riittävältä. Nälkä kasvaa syödessä. Ajatuksen tasolla ymmärretään, että liika on liikaa, mutta valinnat ja toiminta kuitenkin osoittavat, että kohtuullisuutta ei koeta riittäväksi. 14 Kohtuullinen elämä

14 Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

15 4 Kohtuullisuus kristillisestä näkökulmasta Ihmistä ei ole tarkoitettu etsimään vain omaa etuaan, vaan pitämään huolta muista luoduista ja palvelemaan niitä. Tästä puhuu ihmisen sydämeen luomisessa kirjoitettu laki, joka kehottaa tekemään toisille niin kuin toivoisi itselle tehtävän. Luomakunta muodostaa siis lahjoittavan rakkauden järjestyksen, jossa jokainen luotu on olemassa muita varten. Kohtuullisuus ei merkitse vain kieltäytymistä ja elämän rajoittamista; se voi nousta arvoista, unelmista ja elämän mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Hyvän ja oikean elämän edellytyksiä määriteltäessä nousee Raamatussa, niin Uudessa kuin Vanhassa testamentissakin, jatkuvasti esiin vaatimus kohtuullisesta elämästä. Raamatun opetukset luomiskertomuksesta alkaen opettavat, miten kohtuullisuuden vaaliminen on elämän vaalimista. Jumala antoi ihmiselle tehtävän viljellä ja varjella maapalloa. Vanhan testamentin profeetat peräänkuuluttivat oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta, vähäosaisista huolehtimista ja omien puhtaasti itsekkäiden pyrkimysten hylkäämistä. Sananlaskujen kirja on sanoittanut kohtuullisuutta: Kahta minä sinulta pyydän - niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä: pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. 16 Kohtuullinen elämä

16 Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: Mikä on Herra? Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan. Uudessa testamentissa nostetaan voimakkaasti esiin vastuu lähimmäisistä. Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille. Erityisen huomion kohteeksi nostetaan ne ihmiset ja ihmisryhmät, joiden tilanne on kaikkein huonoin. Raamatun malli hyvään elämään nousee juuri kohtuullisuudesta, omansa jakamisesta. Pienen pojan eväät; viisi leipää ja kaksi kalaa ovat oiva esimerkki kohtuullisuuden toteuttamisesta ja sen seurauksista. Vähästäkin jakamalla saadaan kaikille kylliksi. Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa. (Luuk 12: 15.) Raamatussa meitä kehotetaan olemaan haalimatta tarpeetonta materiaa itsellemme. Toiset ihmiset ja aineettomat arvot ovat keskeisiä. Minun armoni riittää sinulle. (2. Kor. 12:9) Kristittyjen yhteisöä verrataan Raamatussa mm. Kristuksen ruumiiseen, jossa jokaisella jäsenellä on omanlaisensa tärkeä rooli ja paikka. Samalla tavoin ihmisyhteisöissä yleensäkin, jokainen jäsen on tärkeä osa kokonaisuutta. Kukin omien valmiuksiensa ja resurssiensa mukaan voi olla rakentamassa YH- TEISTÄ hyvää. Uuden testamentin mukaan alkuseurakunnissa eli kohtuullisuuden ihanne, jossa meillä myös tämän Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

17 päivän kirkossa ja muissa yhteisöissä on opittavaa. Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oikeus ja kohtuus. Onhan kirjoitettu: -- Sillä, joka oli koonnut paljon, ei ollut liikaa, eikä siltä, joka oli koonnut vähän, puuttunut mitään. (2. Kor 8: ). Ihminen Jumalan luomana ja lunastamana on itsessään arvokas. Ihmisen arvo ei riipu hänen syntyperästään, etnisestä taustastaan tai erilaisista ominaisuuksistaan tai erityispiirteistään. Raamatun mukaan kohtuullisuuteen kuuluu jokaisen ihmisarvon kunnioittaminen ehdoitta. Esimerkillään ja opetuksillaan Jeesus korosti eri vähemmistöjen arvoa ja oikeutta yhdenvertaisuuteen. 18 Kohtuullinen elämä

18 Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

19 5 Kohtuullisuus ja raha Kohtuullisuudessa on kyse siitä, mikä on ihmisen paikka tässä maailmassa, ja miten ihminen tässä maailmassa elää. Ihmisen kulttuurin olennainen nimi nykyisin on talous. Talous on juuri sitä toimintaa, jossa ihminen on suhteessa ulkomaailmaan. Ihmisen olemassaolo on oikean tien, kohtuuden, etsimistä. Tällä hetkellä kohtuutta kaivataan erityisesti niihin osa-alueisiin, jotka ovat voimakkaimmin sidoksissa talouteen. Talouden merkitys suhteessa muihin elämänalueisiin on ylikorostunut. Taloudesta on muodostunut omalakinen alueensa, jossa se ei ole enää hyvä ihmisten ja yhteisön palvelija, vaan isäntä. Se tuntuu karanneen merkittävältä välineen paikaltaan ja muodostuneen itsetarkoitukseksi. Kohtuullisen elämän näkökulman soveltaminen sopii ajassamme oivalliseksi näkökulmaksi talouden tarkasteluun ja moniin muihin ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Mitä kohtuullinen elämä merkitsee ilmastoneuvotteluissa, sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa, koulujen luokkakokojen pohdinnoissa, hallitusneuvotteluissa ja veronalennus-/ korotuskeskusteluissa, työelämän kasvavien vaatimusten ja esim. kauppojen sunnuntai-aukiolon vaikutuksessa? Keskeinen argumentti kaikissa näissä esimerkeissä on yllättäen talous. Raamattu näkee vääränä toisen ihmisen hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttämisen. Kohtuuton koronkiskonta on yksi esimerkki toisen vaikeuksista hyötymisestä. Tänä päivänä lainsäädäntömme vielä mahdollistaa sen. Työtön, joka tarvitsee rahaa 20 Kohtuullinen elämä

20 maksaakseen vuokravakuudet, suuret lääkekulut tai muita välttämättömiä, odottamattomia kuluja, ei saa pankkilainaa ansiotulojen puuttumisen vuoksi. Usein tällaisessa tilanteessa ainoaksi vaihtoehdoksi jää turvautuminen ns. pikavippeihin, joissa vuosikorko voi nousta yli 2000 prosenttiin. Vaikka Suomen talouteen liittyy tällä hetkellä epävarmuustekijöitä, Suomi on edelleen varsin vauras maa, ainakin lähestulkoon materiaalisen vaurautensa huipulla. Samanaikaisesti hyvinvointierot ovat kasvaneet ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan tietyn rajan jälkeen taloudellinen vauraus ei tuota parempaa elämää. Elintason ja subjektiivisen hyvinvoinnin välillä on positiivinen yhteys, mutta hyvinvointi ei lisäänny sen jälkeen, kun elintaso tyydyttää perustavat tarpeet. Bruttokansantuote asukasta kohden on Suomessa kasvanut kolminkertaiseksi viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Suomalaisten tyytyväisyys ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Räikeimmin tämä näkyy lasten ja nuorten hyvinvointitutkimuksissa. Kun suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia arvioidaan taloudellisilla mittareilla, ollaan kohtuullisen korkealla tilastoissa. Kun siirrytään tarkastelemaan subjektiivista hyvinvoinnin kokemusta, sijoituksemme onkin selkeästi huonompi. Mitä hyötyä on aineellisesta vauraudesta, joka ei enää lisää hyvinvointia? Taloudellinen kasvu ei ole pahasta. Kyetäksemme takaamaan kohtuulliset palvelut yhteiskuntamme tarvitsee kasvua. Se ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus, eikä tapahtua ympäristön kustannuksella. Keskeinen kysymys onkin, mihin taloudellisen kasvun hedelmät ohjataan ja miten ne käytetään yhteiseksi hyväksi. Taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymi- Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

21 nen vahvistaa syrjäytymiskehitystä. Kasvava polarisaatio ja jatkuvasti lisääntyvä lapsiköyhyys tulee saada pysäytettyä. Suurten ihmisryhmien syrjäytyminen on riski julkiselle taloudelle ja yhteiskuntarauhalle. Tästä syystä tarvitaan myös ns. epäitsekästä itsekkyyttä, jossa hyvinvoivat ymmärtävät, että heidän oman hyvinvointinsa vuoksi on välttämätöntä pitää huoli siitä, että heikoimmassa asemassa oleva kansanosa ei pääse vajoamaan syvälle. Kohtuuttomaksi tänä päivänä koetaan myös räikeä eriarvoisuus palkoissa ja palkkioissa. Rahapalkan yhteydessä puhutaan ansiotulosta. Pienipalkkaisten, tuottavaa työtä tekevien on oikeutettua kysyä, onko kaikkien suurtuloisten ansiotulo oikeasti ansaittua. Voimakas eriarvoisuus synnyttää vertailuaseman, jossa kaikkein pienituloisimmat saadaan kokemaan oma panoksensa mitättömiksi. Ansiotulot ansioiden mukaan. Vastuulliseen taloudenhoitoon kuuluu myös maksun hetki. Meidän tulee luopua itsekkyydestämme ja kantaa itse vastuu aiheuttamastamme valtion velasta. 22 Kohtuullinen elämä

22 Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

23 6 Luomakunta Elämämme ja hyvinvointimme perustuvat luontoon ja sen eri toimintoihin. Tarvitsemme vettä, ruokaa, polttoaineita ja muita luonnosta lähtöisin olevia perushyödykkeitä. Luonto on myös henkisen kulttuurimme keskeinen osa: sieltä haetaan rauhaa ja virkistystä, mutta myös tietoa ja ideoita keksintöihin. Luonnon ekosysteemeillä on monia sääteleviä tehtäviä: esimerkiksi metsät tuottavat happea, sitovat hiilidioksidia ja estävät eroosiota sekä tulvia. Kohtuullisuus on jo antiikin aikainen hyve, mutta omana aikanamme se on välillä ajautunut syrjäraiteille. Havahtuminen luonnon ja ympäristön tilan heikkenemiseen, on kuitenkin tuonut kohtuuden takaisin keskusteluun. Kohtuus ja ekologisuus ovat nykyään hyvin läheisessä yhteydessä keskenään. 24 Kohtuullinen elämä

24 On väärinkäyttöä, kun ihminen omilla toimillaan estää luomakuntaa toteuttamasta elämää ylläpitävää ja suojelevaa tehtäväänsä. Niin tapahtuu, kun luomakunnan joitakin osia, esimerkiksi sademetsiä tai vesistöjä, tuhotaan: ne tehdään vähitellen kyvyttömäksi toteuttamaan tehtäväänsä elämän ylläpitäjänä. Ekologisella jalanjäljellä havainnollistetaan luonnonvarojen kulutusta. Yksilön aiheuttama jalanjälki lasketaan sen mukaan, miten paljon hänen kulutustaan ja jätteitään varten tarvitaan viljelysja laidunmaata, metsää, rakennettua maata, merta sekä fossiilisen energian tuottamiseen varattua maata. Laskutoimitusta varten arvioidaan myös ihmisten ruokatottumuksia, liikennevälineiden käyttöä ja asumista. Maapallon asukkaiden keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 2,3 hehtaaria. Eri maiden ja mantereiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 7,0 hehtaaria. Tarvitsisimme lähes neljä maapalloa, jos kaikilla olisi suomalaiset kulutustavat. Vaikka kaikkien ei tarvitse esim. lämmittää talojaan yhtä paljoa kuin suomalaisten, on meillä silti paljon tehtävää kohtuullistaaksemme ekologisen jalanjälkemme. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on vakava esimerkki elämäntapamme kestämättömyydestä ja kohtuuttomuudesta. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko luomakunnan hyvinvointiin syvästi ja peruuttamattomasti. Ilmaston lämpeneminen uhkaa elämää sekä suoraan että välillisesti. Pahimmin sen seurauksen kokevat köyhät ihmiset, maat ja alueet. Yhä useampi sairastuu, moni menettää kotinsa, moni kuolee. Ekosysteemit häiriintyvät, ja merkittävä määrä eliölajeja häviää tyystin. Suomen luonto Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

25 kokee suuria muutoksia, kun pohjoiset eliölajit väistyvät ja uusia lajeja leviää etelästä. Tuhohyönteiset ja sienitaudit uhkaavat maa- ja metsätaloutta. Kaikki tämä johtuu pääosin energiaa tuhlaavasta elämäntavastamme. Meidän on siirryttävä kestävämpään energiantuotantoon ja pienempään energiankulutukseen. Ilmastonmuutos tulee kalliiksi. Varsin yleisesti on suositettu, että teollisuusmaat pudottaisivat päästöjään vuoden 1990 tasosta 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tällöin maapallon lämpeneminen jäisi todennäköisesti korkeintaan kahteen celsiusasteeseen. Maailman ilmastopaneeli IPCC:n mukaan kahden asteen tavoite voidaan saavuttaa, mikäli valtiot tekevät yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillinnässä, teknologinen kehitys on nopeaa, erot kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä tasaantuvat, väestönkasvu taittuu nopeasti ja talouskehitys jatkuu hyvänä niin, että talous suuntautuu tavaratuotannon sijaan palveluihin ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Jo kahdenkin asteen lämpenemisen seuraukset ovat varsin vakavia, mutta ihmiskunta kykenee hallitusti sopeutumaan niihin - edellyttäen että kehittyy uutta teknologiaa ja tahtotilaa. Suomen kaltainen rikas kansakunta pystyy kohtuullisen hyvin varautumaan suurempaankin lämpenemiseen, mutta globaalisti sopeutuminen jo kolmen asteen lämpenemiseen olisi hyvin vaikeaa. Kulutuksen voimakas kasvu, niin meillä kuin kehittyvissä maissa, on keskeinen luontoa kuormittava seikka. Markkinat ovat yksi tapa, jolla Jumala jakaa hyviä lahjojaan ihmisille. Kuluttaminen ei ole pahaa ja markkinat eivät ole demonisia. Ostaminen ja kuluttaminen voivat olla itsensä toteuttamista, tuoda iloa ja elämän rikkautta, liittää toisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Silloin kun välineestä, markkinoista, 26 Kohtuullinen elämä

26 tulee itsetarkoitus ja kuluttamisesta elämän tarkoitus, on vaikutus huono sekä ihmiselle itselleen että muulle luomakunnalle. Ihminen ei ole ensisijaisesti kuluttaja. Pyrkiminen kohtuuteen vapauttaa ihmisen turhan kuluttamisen kierteestä. Kohtuuden ihanne saa huomaamaan, että täyteen elämään ei välttämättä tarvita lisää. Minulla on tässä kaikki se mitä tarvitsen. Kulutusyhteiskunnan suurimmaksi uhkaksi on sanottu sitä, että yhä useampi toteaisi: Minulla on jo tarpeeksi. Luterilainen etiikka suhtautuu myönteisesti sellaiseen lainsäädäntöön, joka auttaa ihmistä toteuttamaan kultaista sääntöä. Ohjausta voidaan harjoittaa myös verotuksen kautta. Mikä kulutuksessamme on kestämättömintä, mikä tuhlaa eniten uusiutumattomia raaka-aineita, mikä tuhoaa luontoa eniten, vauhdittaa ilmastonmuutosta ja vähentää luomakunnan rikasta monimuotoisuutta? Verotuksen tulisi ohjata ihmisiä kuluttamaan kestävällä tavalla. Tavaroiden ja palveluiden hintojen tulee pitää sisällään kaikki kustannukset eikä ympäristöhaittojen tule jäädä luonnon ja yhteiskunnan maksettavaksi. Kuluttamisen verotukseen liittyvät sosiaaliryhmiä eriarvoisesti kohtelevat ongelmat ja vaikutukset tulee tiedostaa ja ratkaista. Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

27 7 Kohtuullisuus ja arki Kohtuullinen elämä on suostumista elintason yhteisölliseen kompromissiin omien aineellisten tavoitteiden ja muiden ihmisten vastaavien pyrkimysten välillä. Luther pyrki yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, jonka keskeisenä elementtinä on kohtuullinen elämä. Kultainen sääntö perustuu vaatimukselle vastavuoroisuudesta. Sen osatekijöinä ovat yhteys ja yhteisöllisyys elämän perustavana tarkoituksena: kukaan ei elä vain itseään varten. Yhteisön kokonaisetu on ensisijainen. Suomalaisessa arjessa näyttäytyy taloudellisen, terveydellisen ja alueellisen eriarvoistumisen lisääntyminen. Se heikentää kansallista kilpailukykyämme, eikä toimi yksilölle kannustimena. Eriarvoistumisen ylisukupolviset seuraukset ovat myös näkyvissä. Syrjäytyminen, köyhyys, työttömyys ja alhainen koulutustaso periytyvät. Ahneudesta ja itsekkyydestä luopumalla voimme olla luomassa politiikkaa ja yhteiskuntaa, jossa eriarvoisuuden syihin ja seurauksiin puututaan ajoissa. Asennetasolla tämä edellyttää yhteisvastuullisuuden ja osallisuuden ilmapiirin luomista. Köyhyys on syvästi yksilöä ja hänen yhteiskunnallista asemaansa koskettava asia. Siihen liittyy taloudellinen, inhimillinen, poliittinen, sosiaalinen ja sosiokulttuurinen ulottuvuus. Martti Luther piti köyhyyttä kaupungin häpeänä, joka oli poistettava yhteisin varoin. Yhteisvastuu edellyttää jokaisen kansalaisen omaa vastuunkantamista sekä poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimenpiteitä, jotka mahdollistavat tämän. Vastuun kantamiseen kuuluu huolenpito niistä, joilla itsellään ei ole resursseja vastuun ottamiseen. 28 Kohtuullinen elämä

28 Tarvitaan monialaista vastuun kantamista. Poliittisen päätöksenteon ja yksittäisten kansalaisten on oltava valmiita toimimaan kohtuullisen elämän mahdollistamiseksi. Yksittäisten kansalaisten kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että myös heikossa asemassa olevat kantavat itsestään vastuuta omien resurssiensa mukaan ja hyvinvoivat ymmärtävät velvollisuutensa yhteisen hyvän arjen rakentamisessa. Julkisten palvelujen tulee tukea kohtuullisen elämän mahdollistumista, mutta ne eivät saa nujertaa yksilön omaa aktiivisuutta ja vastuullisuutta. On kyse osallisuudesta, molemminpuolisesta jakamisesta ja antamisesta, niin kuin Isä meidän rukouksessa todetaan: niin kuin mekin annamme Yhteisöllisyys edellyttää sitä, että emme tarkastele yhteiskuntaamme kahtiajaolla me ja muut. Yksilön oikeuksien toteutuminen ei saa olla riippuvainen hänen etnisestä taustastaan, kielestä, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta, asuinpaikasta, erilaisista vammoista tai rajoitteista. Ihmisten erilaiset lähtökohdat ja erilaisuus on realiteetti, jota ei voida poistaa. Erilaisuus synnyttää väistämättä jonkin tason eriarvoisuutta. Esimerkiksi pienessä kunnassa asuva ei voi edellyttää saavansa yhtä kattavia terveydenhuollon lähipalveluita kuin pääkaupungin asukas. Täydellinen yhdenvertaisuus ei voi koskaan toteutua. Oleellista onkin, että olemassa olevalla ja syntyvällä eriarvoisuudella on avoimet, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävät perustelut. Hyvään arkeen kuuluu, että ihminen kokee elämällään olevan tarkoituksen. Ihmiselle on löydettävä paikka, jossa hän kokee itsensä tärkeäksi. Monelle ihmiselle merkitys voi löytyä tekemisestä, työstä. Meidän tulee vahvistaa palveluita ja tukitoimia niin, Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

29 että osatyökykyisilläkin olisi todelliset mahdollisuudet palkkatyöhön. Työn määrittely ei saa rajoittua koskemaan yksinomaan palkkatyötä. Tarvitsemme toimintoja, joiden avulla myös rajallisin resurssein varustetut voivat kokea olevansa tärkeässä roolissa rakentamassa yhteistä hyvää. Yhteiskuntamme ei pitkälle kestä ahneutta ja itsekkyyttä. Rajalliset luonnonvarat, globaali väestönkasvu ja taloudellisten resurssien uusjako pakottavat meitä katsomaan yhteistä maailmaa ja elämää laaja-alaisesti. Millaiset seuraukset valinnoillani ja toiminnallani on muille ihmisille ja yhteisölle? Kuka maksaa tekojeni pitkänaikavälin seuraukset? Millaiset taloudelliset- ja ympäristövelat jätän lapsilleni ja lastenlapsilleni maksettavaksi? 30 Kohtuullinen elämä

30 Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

31 8 Kirkon sosiaalifoorumi Kirkon Sosiaalifoorumi on itsenäinen verkostotoimija, joka toimii yhteistyössä päätöksentekijöiden, asiantuntijoiden ja eri alojen toimijoiden kanssa. Kirkon Sosiaalifoorumin toiminnan koordinoinnista vastaavat kirkolliset järjestöt ja yhteisöt: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia ry, Helsingin Diakonissalaitos ja Kirkkopalvelut/Yhteisvastuukeräys. Foorumin tarkoituksena on vahvistaa vuoropuhelua erilaisten tahojen välillä ja pohtia ihmisarvoisen elämän kestäviä perusteita sekä luoda edellytyksiä uskottavalle ja vastuulliselle toiminnalle, jolla voidaan vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan tuottavuutta ja eettisyyttä. Kirkon Sosiaalifoorumin toimintaan ovat osallistuneet: Puheenjohtaja: Björn Vikström Piispa, Porvoo, Borgå Aleksi Neuvonen Antti Raunio Anu Pylkkänen Eero Ojanen Eero Pekkola Hermanni Riikonen Jaakko Tapaninen Laura Riuttanen Miira Sippola Minna Näsman Satu Taiveaho Sirpa Pietikäinen Susanna Monni Jarmo Kökkö Tutkimusjohtaja, Demos Professori, H:gin yo Johtaja, Tapiola Filosofi, kirjailija Toimitusjohtaja, Oilon Oy FM Toimitusjohtaja, Kust. Oy Kotimaa Tutkija Teatteriohjaaja Toimittaja, tutkija Kansanedustaja Europarlamentaarikko Toimitusjohtaja, Kestävä Oy Diakoniajohtaja, HDL 32 Kohtuullinen elämä

32 Anu Morikawa Opiskelija, Helsinki Eeva Kuuskoski Valtiosihteeri Elina Moisio Erityisavustaja, kaup.valt Esko Kivisaari Varatj, Finanssialan keskusliitto Harri Lauslahti Toimitusjohtaja, Tapiola pankki Harri Vertio Pääsihteeri, Syöpäyhdistys Heikki Hiilamo Tutkimusprofessori, KELA Jouko Karjalainen Tutkija THL Jukka-Pekka Fabrin Johtaja, Martinus säätiö Lea Karjalainen Toiminnanjohtaja, TVY Madjid Bahmanpour Päätoimittaja Margareta Pietikäinen FM Reijo Liimatainen Dekaani, H:gin hpk Riitta Särkelä Toiminnanjohtaja, STKL Seppo Tirkkonen Kirkkoherra Tapani Ruokanen Päätoimittaja, Suomen Kuvalehti Tarja Kantola Kaunginhall. jäsen, H:ki Ulla-Maija Seppälä Sosiaalipolitiikan professori Ville Päivänsalo Lehtori, H:gin yo Esko Kähkönen Asmo Kalpala Esa Iivonen Hannu Katajamäki Heikki Pajunen Jouko Kajanoja Juha Hänninen Juho Saari Jukka Järvinen Karin Degerman Mari Teinilä Marita Ruohonen Matti Kalliokoski Mika Pyykkö Mikko Rissanen Olli Valtonen Pekka Huokuna Pentti Arajärvi Tuomo Saarinen Ulla Nord Tutkimuspäällikkö, Diak Pääjohtaja, Tapiola ryhmä Johtava asiantuntija, MLL Professori, Vaasa Opiskelija, Helsinki Dosentti, Emma palvelut Johtaja, Ylilääkäri, Terhokoti Professori, Itä-Suomen yliopisto Päihdetyöntekijä, Helsinki Diakonissa, Helsinki Päätoimittaja, Kotimaa Tj, Suomen Mielenterveysseura Päätoimittaja, Ilkka Osastopäällikkö, RAY Tutkija, Demos Toiminnanjohtaja, H:ki Missio Kirkkoneuvos Professori Korttelikotiyhd. pj. Kouvola Projektipäällikkö, HDL Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto

33 Työvaliokunta Antti Lemmetyinen Björn Vikström Ilkka Mattila Jorma Niemelä Kalle Kuusimäki Tapio Pajunen Johtaja, HDL Piispa, Borgå stift Johtaja, Kirkkopalvelut Rehtori, Diak Johtaja KDY Keräysjohtaja, Yhteisvastuukeräys Oulun foorumi Virolainen Kari Rahikainen Hannu Sipilä Minna Pesonen Niilo Mustakangas-Mäkelä Anne Kärkkäinen Marja-Leena Lankinen Jouko Oulun seudun Amk Oulun Diakonissalaitos Minna ja Juha Sipilän säätiö Oulun hpk:n tuomiokapituli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Pohjois-Suomen AVI Diakonia-ammattikorkeakoulu 34 Kohtuullinen elämä

34

35 Kohtuullinen elämä Pyyntö anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ohjaa meitä toisten tarpeiden huomioon ottamiseen ja kohtuulliseen elämäntapaan. Jumalan hyvyys velvoittaa meidät jakamaan omastamme ja huolehtimaan siitä, että kaikilla on riittävä toimeentulo. Puutteenkin keskellä voimme uskoa, että Jumala on luvannut jatkuvasti pitää huolen meistä ja koko luomakunnasta. Katekismus

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Matt.7:15-23, Totuus ja harha

Matt.7:15-23, Totuus ja harha Matt.7:15-23, Totuus ja harha Matt.7:15-23: "Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. 16. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RADIKAALI ELÄMÄ. =Raamatullinen elämä. Viisas taloudenhoito

RADIKAALI ELÄMÄ. =Raamatullinen elämä. Viisas taloudenhoito RADIKAALI ELÄMÄ =Raamatullinen elämä Viisas taloudenhoito RAHA RAAMATUSSA 38 vertausta, joista 16 kertoo rahan ja omaisuuden käyttämisestä Jeesus puhui rahasta enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä Sitran Elinvoima-foorumi 07/02/12 1 Syrjäytetystä täysivaltaiseksi kansalaiseksi Kaapeli on demokratiamenetelmä, jonka avulla äänensä saavat kuuluviin ne, jotka kokevat

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 2.10.2015 Jouko Karjalainen 1 Iso kuva äärimmäinen köyhyys globaalisti vähentynyt lapsikuolleisuus puolittunut vuodesta

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot