21 Vihreää askelta eriarvoisuuden torjumiseen
|
|
- Pia Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihreät De Gröna 21 Vihreää askelta eriarvoisuuden torjumiseen Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa Vihreät haluaa torjua yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentää huono-osaisuutta. Haluamme oikeudenmukaisen yhteiskunnan, jossa kaikilla on tasa-arvoiset edellytykset pärjätä ja toteuttaa itseään taustasta riippumatta. Siksi niin hyvinvointi-, terveys-, kuin tuloerojakin on kavennettava. Eriarvoinen yhteiskunta hukkaa valtavasti potentiaaliaan. Huono-osaisuuden ja köyhyyden lisääntyminen aiheuttaa ihmisille kärsimystä, lisää yhteiskunnan turvattomuutta ja aiheuttaa yhteiskunnalle kasvavia kustannuksia. Eriarvoisuuden vähentäminen kannattaa, se säästää sekä rahaa että inhimillistä kärsimystä. Huono-osaisuudesta aiheutuu merkittäviä haittoja. Myös eriarvoisuus itsessään - kuilu köyhimpien ja rikkaiden välillä köyhyyden määrästä riippumatta - on yhteiskunnalle haitallista. Eriarvoisissa yhteiskunnissa on tutkimusten mukaan esimerkiksi enemmän hiv-tartuntoja ja henkirikoksia, lyhyempi elinikä sekä korkeampi lapsikuolleisuus kuin tasa-arvoisissa yhteiskunnissa. Eriarvoisuus ja huono-osaisuus periytyvät voimakkaasti sukupolvelta toiselle. Köyhyys ja varakkuus siirtyvät herkästi vanhemmilta lapsille. Väkivallantekijät ovat yleensä itse olleet lapsena väkivallan uhreja. Ulkopuolisuuden ensi merkit ovat monesti nähtävissä jo neuvolassa, ja niihin puuttumisen on alettava sieltä. Vihreät ei halua holhota. Haluamme poistaa rakenteet, jotka johtavat syrjäytymiseen ja estävät luokkakiertoa. Haluamme antaa ihmisille määräysvallan omasta elämästään. Yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle pudonneelle haluamme antaa resurssit ja avun takaisin kiipeämiseksi. Eriarvoisuuteen liittyviä asioita on käsitelty syvällisesti Vihreiden sosiaali- ja terveyspoliittisessa ohjelmassa sekä yhdenvertaisuusohjelmassa. Eriarvoisuuden torjunta -ohjelmassa esitetään ratkaisuja, joilla eriarvoisuutta voidaan torjua Suomessa. Osa tässä linjapaperissa esitetyistä toimenpiteistä edellyttää rakenteiden, toimintatapojen ja asenteiden muuttamista, mikä ei välttämättä maksa veronmaksajille mitään. Huono-osaisuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen tuottavat myös säästöjä. Osaan toimenpiteistä taas tarvitaan lisärahoitusta. Tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ketään ei jätetä heitteille, on kuitenkin Vihreiden mielestä hintansa arvoinen. Eriarvoistavien rakenteiden purkaminen Tasataan tulo- ja varallisuuseroja Köyhyyden lisääntyminen tulee estää ja tuloeroja on kavennettava. Suomen pitää sitoumuksiensa mukaisesti vähentää köyhien määrää henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Tuloerojen kasvu on uhka kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Tutkimusten mukaan tuloeroja tasaamalla voidaan parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia. Koettu eriarvoisuus, esimerkiksi suhteellinen köyhyys, puolestaan vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin. Tuloeroja tasataan riittävän progressiivisella verotuksella sopeuttamalla taloutta niin, että suurituloiset kantavat siitä oikeudenmukaisen osansa. Taataan yhdenvertainen koulutus Koulujen eri alueilla on tarjottava mahdollisimman yhdenvertaista koulutusta ja tukea oppilaille.
2 Kansainväliset esimerkit osoittavat, että maissa, joissa koulutus eriarvoistuu, myös koulutuksen kokonaistaso laskee ja eriarvoisuus oppilaiden välillä kasvaa. Vahva ja yhdenvertainen peruskoulu on suomalaisen koulutuksellisen tasa-arvon peruskivi. Sitä ei saa tuhota päästämällä alueellisia eroja tai suuremmissa kaupungeissa eri koulujen ja kaupunginosien välisiä eroja karkaamaan käsistä. Kouluille, joiden oppilailla on enemmän erityistarpeita, on annettava erityistä tukea tasaarvoisen oppimisen mahdollistamiseksi. Yksityiskoulujen rahoituksen on perustuttava samoihin kriteereihin kuin julkisella puolella ja on varmistuttava, että valintamenettelyt pitävät huolta siitä, ettei yksityiskouluista tule eliitin kouluja. Pysäytetään syrjäytymiskierre Ihmisen yhteiskunnasta syrjäytymiseen johtava kehitys on pysäytettävä. Syrjäytyminen voi alkaa jo päiväkodissa, kouluiässä, työelämässä tai terveyden pettämisen myötä - syrjäytymiselle on lukuisia syitä, ja niihin kaikkiin on voitava puuttua. Erityisen tärkeää on tarjota syrjäytymisvaarassa olevalle ihmiselle riittävää tukea ja apua silloin, kun syrjäytymiseen johtava kierre on vielä pysäytettävissä. Vastuuta syrjäytymisestä ei siksi voida sälyttää vain yksilöiden harteille, vaan syrjäytymisen syihin on puututtava myös rakenteita korjaavalla politiikalla. Lisätään alueiden tasa-arvoa Kuntien rahojen on riitettävä turvaamaan peruspalvelut kaikkialla. Kuntaliitokset ja alueellinen yhteistyö auttavat pitämään esimerkiksi koulut, terveydenhuollon, vanhuspalvelut ja mielenterveyspalvelut riittävän laadukkaina kaikkialla Suomessa. Ihmisen ei pidä joutua valitsemaan asuinkuntaansa sen perusteella, missä hän saa riittävää tukea tai hoitoa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus pitää uudistaa Vihreän mallin 1 mukaan. Eriarvoistumista on torjuttava sosiaalisesti sekoittavalla asuntopolitiikalla. Kavennetaan terveyseroja Terveyseroja on kavennettava niin sukupuolten, eri koulutustason omaavien kuin köyhien ja rikkaiden välillä. Suomalainen mies elää keskimäärin 7 vuotta lyhyemmän elämän kuin nainen, ja huonotuloinen mies elää noin 12,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin hyvätuloinen mies. Köyhimpien suomalaisten elinajanodote ei ole noussut juuri lainkaan sitten 1990-luvun. Riittävä ja toimiva julkinen terveydenhuolto on taattava kaikille. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon resurssit on turvattava. Työoloihin on kiinnitettävä entistä parempaa huomiota etenkin raskasta työtä vaativissa ammateissa, ja työssäjaksamiseen sekä työhyvinvointiin on panostettava kaikilla aloilla. Edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Epätasa-arvon ja epäyhdenvertaisuuden kokemukset luovat eriarvoisuutta ja pahimmillaan edesauttavat syrjäytymistä. Koulussa vaikeuksissa olevat pojat, väkivallan kohteeksi joutuvat naiset, eron jälkeen perheestään vieraantuvat miehet, pienten eläkkeiden varassa elävät naiset kaikkien näiden tilanteiden taustalla on epätasa-arvoinen yhteiskunta. Ketään ei saa syrjiä suoraan eikä välillisesti sukupuolen perusteella, esimerkiksi asettaa eriarvoiseen asemaan raskauden tai vanhemmuuden vuoksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää työelämässä ja väkivaltaa enemmän kuin valtaväestöön kuuluvat. 1 Tasa-arvoiset ja vaikuttavat hyvinvointipalvelut - Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen vihreät linjaukset. Vihreiden sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma, 2010
3 Eriarvoisuuden ennaltaehkäisy Eriarvoisuuden torjumisen ydin on siinä, että puututaan ajoissa eriarvoistaviin rakenteisiin ja tilanteisiin. Esimerkiksi syrjäytymisen ensioireet ovat usein havaittavissa jo aikaisin, päiväkoti- tai viimeistään kouluiässä. Tässä osiossa käsitellään varhaisen puuttumisen ja eriarvoistumisen ehkäisyn keinoja. Perustulo Otetaan käyttöön kaikille täysi-ikäisille jaettava yhtäläinen perustulo. Nykyinen sosiaaliturva pakottaa kannustinloukkujen takia sosiaaliturvan varassa olevat monissa tilanteissa työttömyyteen, mutta perustulo tekee työn tekemisestä kannattavaa. Perustulo myös vähentää osaltaan köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja ja purkaa kannustinloukkuja. Perustulo auttaisi pääsemään eroon kahtiajaosta, jossa ihminen on joko kokonaan töissä tai kokonaan työtön. Perustulo helpottaisi myös osatyökykyisten työllistymistä ja parantaisi mm. pätkätyöläisten, apurahan saajien ja yrittäjien asemaa. Kavennetaan tulo- ja varallisuuseroja verotuksella Verotuksen ydintavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoitus. Tärkeää on myös se, että verotuksella voidaan tasoittaa yhteiskunnan tuloeroja. Siksi verotuksen progressiivisuudesta tulee pitää kiinni. Silloin kun verotuksen painopistettä siirretään energia- ja ympäristöveroihin, tulee veronkorotukset tavalla tai toisella hyvittää pienituloisille. Joudumme tulevina vuosina kuromaan umpeen valtion tulojen ja menojen välistä kuilua. On tärkeää, että tätä sopeutusta tehdään oikeudenmukaisesti. Se tarkoittaa toisaalta sitä, että pienituloisten asemaa pyritään edelleen parantamaan ja toisaalta sitä, että suurituloiset osallistuvat laskun maksuun suuremmalla osuudella. Tuloerojakin nopeammin ovat kasvaneet varallisuuserot. Suurituloisimman prosentin tuloista iso osa koostuukin pääomatuloista. Edelleenkin yrittäjän on mahdollista nostaa jopa euroa osingoista verovapaasti. Tuota verottomuuden rajaa tulee edelleen laskea. Ehkäistään velkaongelmia Taloudelliset syöksykierteet on saatava katkaistua. Jokaiselle voi tulla äkillisiä suuria menoja, esimerkiksi sairastumisen tai muuttuneen perhetilanteen vuoksi. Kuntien tulisi tarjota sosiaalista luototusta jotta vältyttäisiin pikavippikierteeltä. Pikavippeihin tarvitaan korkokatto. Kuntien pitää myös tarjota velkaneuvontaa ja toivottomassa ylivelkaantumistilanteessa velkajärjestelyn mahdollisuudesta on tiedotettava. Sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit Jokaisella suomalaisella on oltava oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valtion, kuntien ja Kelan rahoitus on yhdistettävä samaan pottiin. Näin vältetään eri toimijoiden tekemä omien resurssien säästäminen muiden tahojen kustannuksella. Ennaltaehkäiseviä palveluja kuten neuvolaa, kouluterveydenhuoltoa ja matalan kynnyksen palveluita ei saa rapauttaa, sillä monet ongelmat ovat ehkäistävissä, kun ne huomataan ajoissa. Jatkuvuus ja luottamus ovat yhdeydessä toisiinsa ja toimivat pohjana hyville asiakassuhteille. Ihannetilanteessa työntekijöillä on aikaa ja rauhaa asiakkaan aitoon kohtaamiseen. Parannetaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa sekä lapsiperheiden eriarvoisuuden lisääntymisen ehkäisyssä. Riittävä ja oikea-aikainen tuki on paras tapa ennaltaehkäistä eriarvoisuutta. Tällaisella tuella edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Perheiden pitää saada kotiapua jo ennen kuin ongelmat riistäytyvät käsistä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on turvattava. Reitti
4 syrjäytymisen ensioireiden huomaamisesta jatkotoimenpiteiden pariin on oltava selvä kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville. Oikeus koulutukseen Jokaisella tulee olla oikeus peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, työ- tai harjoittelupaikkaan tai työpajapaikkaan. Suomessa jää vuosittain tuhansia nuoria vaille peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Toimenpiteet, kuten oppisopimuskoulutuksen, työpajapaikkojen ja etsivän nuorisotyön lisääminen, riittävien aloituspaikkojen takaaminen alueellisesti sekä joustavat opiskelumahdollisuudet ehkäisevät koulutuksellista eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Panostamalla oppilashuoltoon sitovalla mitoituksella vähennetään koulutuksen keskeyttämistä. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet turvataan maksuttomalla koulutuksella ja riittävällä opintotuella. Syvennetään yhteistyötä Silloin kun apua tarvitaan, se pitää saada nopeasti ja kokonaisvaltaisesti. Tiedon pitää kulkea eri tahojen välillä, jos asiakas on antanut siihen luvan, ja eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välistä yhteistyötä pitää vahvistaa. Asiakas on aina pidettävä tietoisena siitä, mihin hän menee seuraavaksi ja milloin. Tietojärjestelmien pitää olla keskenään yhteensopivia ja mahdollistaa myös työterveyshuollon ja muiden yksityisten tahojen tiedonsaanti, kun niin toivotaan. Ammatti- ja hallintokuntien välisiä raja-aitoja pitää purkaa ja toimia vahvemmin moniammatillisesti ja -hallinnollisesti. Ihmisten ongelmat katsovat harvoin virastorajoja. Syrjinnän ehkäisy Syrjintää on ehkäistävä ja torjuttava kaikilla niillä alueilla millä sitä esiintyy. Esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmissa ja työpaikkojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on edellytettävä mallia yhdenvertaisuuden edistämiseksi, syrjinnän torjumiseksi ja kiusaamiseen puuttumiseksi. Syrjiviä rakenteita voidaan pyrkiä purkamaan myös tukemalla heikossa asemassa olevien osallistumista työelämään ja päätöksentekoon. Korjaavat toimenpiteet Joskus yhteiskunnan keinot eivät auta tai ne eivät ole riittäviä, tai syrjäytymiseen johtavaa kierrettä ei ole saatu ajoissa katki. Silloin tarvitaan toimia, joiden kautta ihmistä pyritään auttamaan takaisin kohti yhteiskuntaa mielekästä arkipäivää, sosiaalisia suhteita, ehkä jopa työelämää. Ohjelman kolmannessa osiossa käsitellään toimenpiteitä, joihin voidaan turvautua silloin, kun ennaltaehkäisy ei ole onnistunut. Asunto ensin Asunnottomuus on poistettava. Jokaisella on oikeus omaan kotiin. Asunto ensin -periaatteella ongelmien ratkaiseminen aloitetaan tarjoamalla ihmiselle asunto. Muiden mahdollisten ongelmien ratkaisu helpottuu, kun pään päällä on katto. Asuntolapaikkojen tarjoamisesta on siirryttävä kohti asuntojen tarjoamista ja asumiskyvyn parantamista. Kuntien ja valtion on tuettava ihmisten asumista, jotta se olisi kohtuuhintaista myös yksinasuville. Päihdeongelmien hoito kuntoon Päihdekuntoutuksen asiakaspaikkoja on lisättävä ja hoitoon on päästävä silloin kun se on tarpeen. Myös päihteiden käyttäjää pitää hoitaa kokonaisvaltaisesti ja hänen tulee saada apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin tai muihin terveysongelmiin päihdehoidon ohella yhdeltä luukulta. Toistuvat pätkähoitojaksot eivät auta ketään vaan asiakkaan tilannetta on seurattava ja apua tarjottava jos tilanne niin vaatii. Ihmistä ei saa jättää yksin selviämään päihdeongelman kanssa. Riittävät mielenterveyspalvelut Hoitoa on saatava silloin, kun mielenterveys rakoilee. Ajoissa auttamalla voidaan mahdollisesti ehkäistä ongelman paheneminen ja auttaa ihminen mahdollisimman pian takaisin normaaliin
5 elämään. Erityisen herkkä kohta on silloin kun nuori siirtyy nuorisopsykiatrian palveluista aikuisten puolelle tällöin tarvitaan nuoren tilanteen kuuntelemista ja joustoa siirtymän ajoitukseen. Yhden luukun politiikka Hyvinvointipalvelut on saatava samalta luukulta. Yhden luukun periaatteessa apua tarvitsevan resurssit säästyvät oman aseman parantamiseen, kun palvelut löytyvät samasta paikasta. Toimiva hoitoketju johtaa suunnitelmalliseen ja kokonaisvaltaiseen auttamiseen, jonka seurauksena asiakas löytää tarvitsemansa avun. Yhdeltä luukulta apu voitaisiin koordinoida tehokkaasti, kokonaisvaltaisesti ja ilman ristiriitoja. Yhteiskunnan reunamille jääneiden maahanmuuttajien kotoutuspalvelut Kotouttamisessa on otettava huomioon yksilölliset tarpeet. Tärkeää on aloittaa kotouttaminen viipymättä, panostaa siihen tarpeeksi ja poistaa tarpeettomat esteet työllistymisen tieltä. Erityisryhmille on räätälöitävä erityisiä kotoutuspalveluja esimerkiksi monilapsisten perheiden äidit jäävät helposti kokonaan syrjään yhteiskunnasta. Maahanmuuttajaperheitä on autettava lasten koulunkäynnin tukemisessa. Koulutuspolut ja työllistymismahdollisuudet Koulutusta vailla oleville on luotava yksilölliset koulutuspolut. Keskeinen tavoite on lisätä yksilön mahdollisuuksia parantaa omaa asemaansa itse, silloin kun se on hänen tilanteensa huomioon ottaen mahdollista. Jokaista ei pidä pakottaa kolmeksi vuodeksi koulun penkille, jos paremmin sopii esimerkiksi työssä oppiminen oppisopimuksella. Vankeinhoito ja yhteiskuntaan sopeuttaminen Vankeinhoidossa tavoitteena tulee olla vangin kuntouttaminen. Rangaistusjärjestelmää on entisestään kehitettävä, esimerkiksi ottamalla sopimushoito osaksi sitä. Vapautuvaa vankia ei pidä jättää oman onnensa nojaan, vaan kuntouttavan toiminnan on jatkuttava saumattomasti vankeusrangaistuksen päättyessä. Yhteiskunnan on tuettava asunnon hankinnassa ja työllistymisessä.
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotVäestön näkökulmia vammaispalveluihin
Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
Lisätiedotwww.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA
www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut
LisätiedotIsyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys
LisätiedotKunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo
Kevään 2018 ESR- ohjelmatilanne TL5 Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo 29.5.2018 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotSosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa
Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotSuomalaisten sote. Keskustan ratkaisu Suomen arvoisia tekoja
Suomalaisten sote 15.3.2019 Sisältö Tavoitteet Tie eteenpäin Tasa-arvoiset palvelut jokaiselle suomalaiselle koko Suomessa Kotikunta - maakuntamallin pohjalle Vanhuspalvelut osana sotea Tavoitteet: Tasa-arvoiset
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotAJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM
AJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 4.6.2019 Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM HALLITUSOHJELMA OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI 3.6.2019 Toimeentulon turva, toimivat
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotSosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen
Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat
LisätiedotÄänestä ehdokasta, joka
Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi
LisätiedotNuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista
Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotVAALIJULISTUS
VAALIJULISTUS 2019 2022 YHDESSÄ TURVALLISUUDEN JA KEHITYKSEN PUOLESTA Voimme iloita Sandvikenissä monista asioista. Esikoulun laajennus etenee, uusi Ängsbackenin vanhustentalo vihitään käyttöön vielä tänä
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotTASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO
TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotLasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen hallitusohjelmassa
Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen hallitusohjelmassa Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa -seminaari 9.2.2012, Akavatalo Esa Iivonen, STM/STO Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan
LisätiedotNUORILLA ON OIKEUS VOIDA HYVIN
NUORILLA ON OIKEUS VOIDA HYVIN POLIITTINEN OHJELMA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI NUORILLA ON OIKEUS VOIDA HYVIN. RKP haluaa nähdä yhteiskunnan, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle. Nuoren ihmisen syrjäytyminen
LisätiedotKöyhyyden monet kasvot
Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO, 2011-2015 Yhteistyöalue: Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORET)
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotLapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?
Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotNuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen
Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotKriisitilanteen eettiset periaatteet
Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori
Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa Valtakunnassa kaikki hyvin Kirsi Varhila 23.8.2019, Pori HALLITUSOHJELMA 2019-2023 Vaikutukset STM:n hallinnonalalla: Iäkkäiden palvelut Vammaisten palvelut
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus
Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä
LisätiedotYhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012
Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotLasten, nuorten ja heidän perheidensä varhainen tukeminen ******** Välittämisen koodi
Lasten, nuorten ja heidän perheidensä varhainen tukeminen ******** Välittämisen koodi Sisäisen turvallisuuden strategian alueellinen työpaja ja webinaari LSSAVI 14.11.2016 Anne Ojajärvi EPSHP LASTEN JA
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä elintapoja, kuten
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotKotouttaminen terveydenhuollossa
Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA
PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on strateginen alueellinen asiakirja, joka sijoittuu alueelliseen
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotEhkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö
Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotUlos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen
Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotHyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja
Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotMistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?
19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia
Lisätiedot