VT 4 VEHNIÄ-ÄÄNEKOSKI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA

Transkriptio

1 VT 4 VEHNIÄ-ÄÄNEKOSKI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA

2 TYÖPAJAN OHJELMA Kahvi Tervetuloa; Kari Komi Suunnitelmavaihtoehtojen muutokset YVA-ohjelman jälkeen; Sanna Kaikkonen Alustavat vaikutusarvioinnit; Joonas Hokkanen Ryhmätöiden tehtävänanto ja ryhmiin jakautuminen; Anne Vehmas - ryhmätyöskentely Ryhmien keskeisimpien näkemysten esittely ja yhteiskeskustelu; Anne Kiitos ja näkemiin

3 ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN TEKIJÄT FT, Dos Joonas Hokkanen, vastuullinen johtaja Ins. Sanna Kaikkonen, suunnitelmista vastaava Vaikutusarvioinnit Liikenne; Vesa Verronen Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja vuorovakutus; Anne Vehmas Luonto Melu; Jari Hosiokangas Maisema

4 VT 4 VEHNIÄ-ÄÄNEKOSKI Valtakunnallisesti merkittävä valtatie - varmistetaan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Paikallisena tavoitteena asumisviihtyvyyden parantaminen ja liikenteen haittojen minimointi

5 LINJAUSVAIHTOEHDOT

6 KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT

7 Havainnekuva Vehniän alueelta vaihtoehdossa N. Kuvakulma on kaakosta luoteeseen. Moottoritielinjaus kuvassa vasemmalla, rinnakkaistielinjaukset molemmin puolin moottoritietä.

8 Havainnekuva tielinjauksista Iso- Hirvanen järven pohjoispuolelta vaihtoehdossa VE B. Kuvakulma pohjoisesta etelään. Vaihtoehdon B silta näkyy kuvassa keskellä. Meluesteiden sijainti on esitetty valkealla viivalla.

9 Havainnekuva tielinjauksista Hirvaskylän alueella vaihtoehdossa VE B. Kuvakulma koillisesta lounaaseen.

10 Havainnekuva tielinjauksesta Iso Hirvanen järven pohjoispuolella vaihtoehdossa C1. Kuvakulma pohjoisesta etelään.

11 Havainnekuva tielinjauksista Vehniän alueella vaihtoehdossa VE C1. Kuvakulma kaakosta luoteeseen.

12 Havainnekuva tielinjauksesta Hirvaskylän alueella vaihtoehdossa CE 1. Kuvakulma koillisesta lounaaseen.

13 YVA-MENETTELY

14 HANKKEEN VAIHE Yleissuunnittelussa syntyneet tielinjausvaihtoehdot ovat valmiit Ympäristövaikutusten arviointi on luonnosvaiheessa

15 YVA VAIHEET

16 ARVIOIDUT VAIKUTUKSET 1. Vaikutukset alueen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 2. Vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen 3. Melu-, tärinä ja liikenteen päästövaikutukset 4. Vaikutukset luonnonoloihin ja suojelualueisiin 5. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 6. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 7. Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja kulttuurihistoriaan 8. Vaikutukset liikenteeseen, asetettujen palvelutasotavoitteiden toteutuminen 9. Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset

17 Kohteen herkkyys VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTIKEHIKKO Vaikutusten arviointi tehdään yhteysviranomaisen lausunnossaan edellyttämä merkittävyyden arviointi huomioiden Arviointikehikkoa (kehitetty Rambollin ja SYKEn yhteistyönä IMPERIA hankkeessa) käytetty mm. vaihtoehtojen vertailussa. Vaikutuksen merkittävyys Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Suuri Erittäin suuri Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen Suuri Erittäin suuri

18 VALTATIE 4 VEHNIÄ-ÄÄNEKOSKI YVA LIIKENNE

19 Kohteen herkkyys VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Paikallinen liikenne Vaikutuksen merkittävyys Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Keskisuuri Pieni Ei vaikutusta Pieni Keskisuuri Suuri Erittäin suuri Vähäinen Kohtalainen Ve 0 Ve N Ve B Ve C1 Suuri Erittäin suuri

20 Kohteen herkkyys VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Pitkämatkainen liikenne Vaikutuksen merkittävyys Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Keskisuuri Pieni Ei vaikutusta Pieni Keskisuuri Suuri Erittäin suuri Vähäinen Kohtalainen Suuri Ve 0 Ve N Ve B Ve C1 Erittäin suuri

21 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT Valtatien 4 ominaisuudet poikkileikkaus suunnittelualueella suurimmalla osalla 10 metriä leveä, josta ajorata on 7 metriä Hirvaskankaan Huutomäen välisellä osuudella on noin 2,5 km:n mittainen ohituskaistajakso pohjoiseen Hirvaskankaan kohdalla kantatien 69 liittymässä on vuonna 2011 rakennettu eritasoliittymä, muuten liittymät ovat tavanomaisia tasoliittymiä sään ja kelin mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset, mutta liittymien kohdilla on kiinteitä 80 km/h rajoituksia tievalaistusta Hirvaskankaan kohdalla, ohituskaistaosuudella ja Vehniän kylän kohdalla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle on erillinen väylä Hirvaskankaalta pohjoiseen valtatien itäpuolella nykyiset vuorokausiliikennemäärät ovat suunnittelualueen eteläpäässä noin autoa, keskiosuudella noin autoa ja pohjoispäässä noin autoa raskaan liikenteen osuus vaihtelee osuuksittain välillä 11-13,5 % ennusteen mukaan henkilöautoliikenne kasvaa suunnittelualueella aikajaksolla noin 1,318 - kertaiseksi ja raskas liikenne noin 1,109 -kertaiseksi liikenne-ennusteen mukaan valtatien 4 liikennemäärä suunnittelualueella vaihtelee välillä autoa/vrk

22 VAIKUTUKSET PITKÄMATKAISEEN LIIKENTEESEEN Toisen ajoradan rakentaminen, tiegeometrian parantaminen ja tasoliittymien poistaminen lisää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Liikenneturvallisuutta parantaa erityisesti kohtaamisonnettomuuksien poistuminen sillä vastakkaiset ajosuunnat erotetaan toisistaan kaiteella tai leveällä keskikaistalla. Suunnittelujaksolla valtatien liittyminä ovat vain Vehniän ja Hirvaskankaan eritasoliittymät, jotka ovat turvallisia ja sujuvia Liikenneturvallisuuden kannalta moottoritievaihtoehdot (ve N, ve B ja ve C1) ovat saman arvoisia ja nykytilanteeseen verrattuna parannus on hyvin merkittävä Vaihtoehdot B ja C1 ovat hiukan pitempiä kuin nykyinen valtatien linjaus. Ajoaika kuitenkin lyhenee nykyisestä merkittävästi. Merkittävää on myös se, että ajoaika on nykyistä luotettavammin ennustettavissa Joukkoliikenteessä kaupunkikeskusten välinen liikenne tulee käyttämään moottoritietä. Liikenne nopeutuu nykyisestään ja tämä lisännee käyttäjämääriä. Suunnittelualueen asukkaille tämän pitkämatkaisen liikenteen käyttömahdollisuudet saattavat huonontua vähän. Uudet rinnakkaistieyhteydet sekä jalankulku- ja pyörätiet mahdollistavat turvallisen ja sujuvan liikkumisen. Muutos nykytilanteeseen on suuri kaikissa moottoritievaihtoehdoissa, sillä kävely ja pyöräily jäävät pois valtatien pientareelta. Moottoritievaihtoehdoissa erikoiskuljetukset helpottuvat, sillä moottoritie suunnitellaan erikoiskuljetuksille. Moottoritievaihtoehdot ovat vaikutuksiltaan saman arvoisia. Vaarallisten aineiden kuljetusten kannalta moottoritieratkaisussa onnettomuuksien riski pienenee. Vaihtoehdossa ve N mahdollisen onnettomuuden seuraukset ovat edelleen suuria, sillä tie kulkee asutuksen lähellä. Vaihtoehdoissa ve B ka ve C1 seurauksen vakavuus on nykyistä pienempi, sillä tie kulkee osalla matkaa etäällä asutuksesta.

23 VAIKUTUKSET PAIKALLISEEN LIIKENTEESEEN Vaikutukset paikalliseen liikkumiseen ja liikenteeseen ovat merkittäviä. Rinnakkaistiet toteutetaan turvallisina eikä paikallisen liikenteen tarvitse käyttää valtatietä moottoritievaihtoehdoissa. Pitkämatkaisesta liikenteestä ohjautuu rinnakkaistiestölle hitaat ajoneuvot ja autoilijat, jotka eivät halua ajaa moottoritiellä. Niiden määrä on kuitenkin hyvin vähäinen. Rinnakkaistieksi rakennetaan osin uusi tie, osin kunnostetaan olemassa olevaa tiestöä. Sen liikennemäärä kasvaa nykyisestä jonkin verran. Niiden nykyisten yksityisteiden ja katujen, jotka eivät muutu rinnakkaistieksi, liikennemäärät kasvavat vain maankäytön rakentamisen myötä. Moottoritie itsessään aiheuttaa tien poikkisuunnassa estevaikutuksen. Estevaikutusta lievennetään ali- tai ylikuluilla. Suurin muutos nykytilanteeseen on vaihtoehdossa ve N, sillä moottoritien molemmin puolin on asutusta ja vapaa-ajan asuntoja. Vaihtoehdoissa ve B ja ve C1 estevaikutus on pienempi, sillä ne kulkevat metsäisessä mastossa. Paikallinen ja seudullinen joukkoliikenne tulee käyttämään pääsääntöisesti rinnakkaistietä. Linjausvaihtoehdoissa Ve B ja Ve C1 nykyinen valtatie säilyy rinnakkaistienä ja täten seudullisen joukkoliikenteen reittinä, joten näissä vaihtoehdoissa seudullisen liikenteen toimintaedellytykset ovat parhaat. Vaihtoehdossa Ve N rinnakkaistiejärjestelyt eivät ole yhtä sujuvat kuin muissa vaihtoehdoissa, joten joukkoliikenteen matka-ajat kasvavat. Jalankululle ja pyöräilylle muodostuu turvalliset ja sujuvat yhteydet kaikissa moottoritievaihtoehdoissa. Muutos nykytilanteeseen on suuri, sillä nykyään kävellään ja pyöräillään valtatien pientareella. Moottoritien poikki pääsee vain ali- tai ylikulun kautta, joten risteäminen on turvallista. Paikoin kiertomatkaa syntyy asuinrakennusten ja vapaa-ajanrakennusten osalta. Kiertomatkaan kuluvaa aikaa kompensoi nykytilanteeseen se, että nykyisen valtatien ylittäminen on hankalaa vilkkaan liikenteen takia.

24 Kohteen herkkyys VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Pitkämatkainen liikenne Vaikutuksen merkittävyys Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Keskisuuri Pieni Ei vaikutusta Pieni Keskisuuri Suuri Erittäin suuri Vähäinen VE 0 Kohtalainen Suuri VE N VE B VE C1 Erittäin suuri

25 Kohteen herkkyys VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Paikallinen liikenne Vaikutuksen merkittävyys Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Keskisuuri Pieni Ei vaikutusta Pieni Keskisuuri Suuri Erittäin suuri Vähäinen VE 0 Kohtalainen VE N VE B VE C1 Suuri Erittäin suuri

26 MAANKÄYTTÖ KESKEISET VAIKUTUKSET

27

28

29 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ KESKEISET VAIKUTUKSET

30 VE N Vaihtoehdon N toteuttamisen selkeimmät maisemavaikutukset muodostuvat uudesta rakennettavasta rinnakkaistiestä Vehniän alueelle Nelostien länsipuolelle, jossa se sijoittuu eteläosaltaan keskelle maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Rinnakkaistien maisemavaikutus Vehniän paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle arvioidaan keskisuureksi. Moottoritielinjauksesta aiheutuvat maisema- ja kulttuuriympäristömuutokset jäävät vaihtoehdossa N pääosin vähäiseksi, sillä linjaus noudattelee suurimmalta osin nykyistä valtatien linjausta. Maisemavaikutukset moottoritielinjauksesta ja eritasoliittymän rakentamisesta ovat pieniä. Vanhalle Laukaantielle (kulttuuritie) kohdistuu paikoitellen näkymiä rakennettavalta moottoritieltä ja rinnakkaistieltä. Vanhaan Laukaantiehen kohdistuva maisemavaikutus arvioidaan Vehniän alueella keskisuureksi.

31 VE B Selkeimmät maisemavaikutukset vaihtoehdosta B1 kohdistuvat rakennettavan sillan kohdalle Iso-Hirvanen - järven pohjoispuolelle. Maisemavaikutukset Hirvaskylän eteläpuolelle arvioidaan keskisuuriksi. Moottoritielinjaus sijoittuu noin 65 metrin päähän Uusi- Hirvaan paikallisesti arvokasta pihapiiriä (kartalla kohde 3). Uusi rakennettava rinnakkaistie sijoittuisi noin 35 metrin päähän pihapiiristä. Teiden rakentamisesta aiheutuva vaikutus kulttuuriympäristöön on keskisuuri.

32 VE C Selkeimmät maisemavaikutukset muodostuvat vaihtoehdossa C1 Hirvaskylän alueelle, jossa uusi vajaan kilometrin mittainen silta synnyttää alueelle uuden maisemallisen maamerkin. Maisemavaikutusten merkittävyys alueelle arvioidaan suureksi. Vaihtoehdon C1 linjaus uudessa maastokäytävässä tulee pirstomaan myös suunnittelualueen eteläosassa Nelostien itäpuolelle sijoittuvaa paikallisesti arvokasta maisema-aluetta Vehniäntien molemmin puolin. Maisemavaikutus alueelle arvioidaan keskisuureksi. Rinnakkaistiehen liittyviä maisemallisia vaikutuksia Vehniän alueelle syntyy Nelostien itäpuolella sijaitsevalle paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle etenkin tien kulkiessa avoimessa peltomaisemassa. Maisemavaikutus alueelle arvioidaan keskisuureksi. Moottoritielinjaus ja sen viereen rakennettava rinnakkaistie sijoittuu Hirvaskylän alueella paikallisesti arvokkaan rakennuksen kohdalle. Vaikutus suojeltuun Uusi-Hirvaan rakennukseen ja pihapiiriin arvioidaan moottoritielinjauksen osalta suureksi ja rinnakkaistien osalta erittäin suureksi.

33 LUONTO

34

35 MELU

36 MELUTARKASTELUT MENETELMÄT Liikenteen melulaskenta on tehty SoundPLAN 7.3 laskentaohjelmalla, joka perustuu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (NMT1996). Nykytilanteen melu on laskettu nykyisillä liikennejärjestelyillä vuoden 2014 liikennemäärillä ja nopeuksilla. Ennustetilanne on laskettu vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä ja 100 km/h ajonopeudella (raskaiden ajoneuvojen osalta 80 km/h). Ennustetilanne on laskettu kaikille arvioitaville vaihtoehdoille. Melusuojaus määritetty (perusratkaisu meluaita 10 m et. tien reunasta), tavoitteena altistuvien kohteiden suojaus alle 55 db päivämelulta. Laskettu melulle altistuvien määrä nykytilassa ja eri vaihtoehdoissa Ilman meluntorjuntaa ja meluntorjunnan kanssa Asukkaat, loma-asunnot, koulut, päiväkodit, rakentamattomat kaavojen mukaiset asuntontit

37 MELU NYKY- TILA

38 MELUTARKASTELUT YVA-VAIHTOEHDOT, MELUSUOJAUSTARKASTELUT Esimerkki: VE B, , melulaskenta ilman esteitä Esteiden kanssa

39 EI MELUNTORJUNTAA Kaikki muut vaihtoehdot parempia kuin VE 0 Vähiten altistuvia asukkaita: VE C1 Vähiten altistuvia lomarakennuksia: VE C1 MELUSUOJAUS Mallinnetulla melusuojauksella saadaan n. 70% alenema > 55 db altistuvien asukkaiden määrässä VE N tuottaa suurimman tarpeen melusuojaukselle, VE B pienimmän

40 TIIVISTELMÄ MELUVAIKUTUKSISTA Tiivistelmä meluvaikutusten arvioinnista Vaikutusten alkuperä ja vaikutusmekanismit Melu syntyy ajoneuvojen liikkeestä, ja sen voimakkuus riippuu mm. liikennemäärästä, ajonopeudesta, raskaiden ajoneuvojen osuudesta sekä tienpinnan laadusta. Melun vaikutus ihmiseen syntyy koetusta häiritsevyydestä sekä edelleen siitä aiheutuvasta stressitilasta johtuvista terveysvaikutuksista kuten verenpaineen kohoaminen. Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Melutilanne on arvioitu melumallinnuksen avulla sekä laskemalla meluvyöhykkeillä olevien melulle herkkien kohteiden lukumäärät ilman melusuojausta ja melusuojauksen kanssa. Lähtötietoina on käytetty liikennemääriä, maasto- ja väylägeometriatietoja sekä herkkien kohteiden sijaintitietoja. Arvioinnin päätulokset Altistumislaskentojen perusteella VE 0 ja VE N lisäävät melulle altistuvien määrää nykytilasta, mikäli uusia melusuojauksia ei toteuteta. Kaikki muut hankevaihtoehdot tuottavat ilman melusuojauksiakin hieman nykytilannetta pienemmät altistumisluvut. Tämä johtuu tien linjauksesta alueelle, jossa melulle altistuvia kohteita on vähemmän. Haitallisten vaikutusten lieventäminen Haitallisia vaikutuksia voidaan pienentää toteuttamalla väylän varteen melusuojauksia. Melusuojausten määrä ja kustannus on suurin VE N:ssä. Muut vaihtoehdot ovat kustannuksiltaan pienemmät, ja keskenään melko samanlaisiet.

41 RYHMÄTYÖSKENTELY

42 RYHMÄJAKO Ryhmä 1; Joonas Ryhmä 2; Sanna Ryhmä 3; Anne Markku Autio Kirsi Vihanti Pasi Kinnunen Timo Kuikka Kristiina Nyholm Ari-Pekka Patja Maarit Heikkinen Henna Laulajainen Juha Virtanen Jukka Karjalainen Ari Joki Ari Tolmunen Eino Harjunen Harri Laulajainen Ilpo Liimatainen Jan Savolainen Jari Pentti Juha Hovilainen Jukka Hirvi Kauko Hämäläinen Markku Hirvinen Pauli Ravi Sari Savolainen Teuvo Vihanti Timo Hirvi Janne Laiho Kari Komi

43 RYHMIEN TEHTÄVÄT A. Täydentäkää asutus ja virkistys kartalle vaihtoehtojen lähialueiden puuttuvat virkistysreitit tai -kohteet marjastus- ja sienestysalueet hirvien kulkureitit, metsästysalueet muut paikallisille tärkeät kohteet B. Miten eri vaihtoehtojen vaikuttavat tien lähialueen elinoloihin; asumisviihtyvyys ja virkistys liikkumiseen; liikenneyhteydet, liikenneturvallisuus, palvelujen saavutettavuus, estevaikutukset eri kulkutavoilla elinkeinoelämään; maa- ja metsätalous, yritykset, kuljetukset maisemaan ja luonnonoloihin Mikä on paras vaihtoehto? -> kirjoittakaa ryhmän keskeiset näkemykset taulukkoon C. Yksityiskohtaisempi palaute suunnitelmista Kirjoittakaa paikannettava palaute tarralapuille ja sijoittakaa ne kartoille

44 KIITOS