Kuvat: Kaisa Isojärvi. Sallapäivän ohjelma s. 5. Sallapäivät 30 vuotta -liite. Taidetta s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvat: Kaisa Isojärvi. Sallapäivän ohjelma s. 5. Sallapäivät 30 vuotta -liite. Taidetta s. 12-13"

Transkriptio

1 Kuvat: Kaisa Isojärvi Sallapäivän ohjelma s. 5 Taidetta s Sallapäivät 30 vuotta -liite

2 Pääkirjoitus Tule rakentamaan tulevaisuuden Sallaa! Vuosikymmenien aikana me sallalaiset olemme tulleet hyvin tietoisiksi ajoittaisesta voimattomuudesta ja mahdollisuudesta jäädä rankkojen olosuhteiden uhriksi, ja jälleen olemme uuden hallitusohjelman näkökulmasta vaikeiden aikojen edessä. Pienillä syrjäisillä vähäväkisillä kunnilla on tulevaisuudessa vaikeuksia huolehtia väestön terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista, vaikka tulevaisuuden ikääntyneillä onkin entistä parempi fyysinen ja psyykkinen kunto. Väestön ikääntyminen edellyttää muutoksia palvelurakenteeseen ja uusia palveluinnovaatioita sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Edessä on vaikeita yhtälöitä, kun palveluvarustusta yritetään ylläpitää supistuvien rahavaroin, mutta emme ole ainoa kunta Suomessa, joka pähkäilee näiden ongelmien edessä. Meillä Sallassa on etuna moneen muuhun kuntaan verrattuna valtuuston hyväksymä kuntastrategia, jonka punaisena lankana kulkee nimenomaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä. Kuntastrategia toteutuu vain, jos viranhaltijat, päättäjät ja kuntalaiset sitoutuvat sen toteuttamiseen. Nyt kysytään tulevaisuuden uskoa ja kestäviä taloudellisia ratkaisuja, sillä uusi hallitusohjelma kirvoitti pelonsekaisia ja kitkeriä kommentteja, joissa monet pienet kunnat, kuten Salla, nähtiin tulevaisuudessa kuntina, joissa veroaste on korkea, työttömyys taivaissa, lasten koulutusmahdollisuudet heikot, terveydenhuolto takkuilee jne. Vaarana on, että tuleva taloustilanne ja sen ennakointi alkavat himmentää kunnan imagoa. Miten ottaa vastaan haasteita ja mahdollisuuksia sisältävä tulevaisuus, josta kukaan ei voi varmasti sanoa sitä eikä tätä? Onko oma suhtautumisemme kuitenkin avain siihen, millaiseksi elämä muodostuu täällä tulevaisuudessa? Näemmekö ympärillämme vain vaikeat olosuhteet, vai näemmekö mahdollisuudet? Katkeruus, kyynisyys ja kateus ovat kolme koota, jotka tekevät takuuvarmasti matkanteosta tuskaa itselle ja muille. Puutekeskeinen ajattelu on tavallista, mutta ketä se vie eteenpäin? Se, mihin keskittyy, lisääntyy. Jos näkee ympärillään vaikeat olosuhteet, niitä näkee aina vain lisää. Jos näkee hyvät olosuhteet, niitä huomaa jatkuvasti lisää. Tulevaisuuden muistelu on menetelmä, jolla voidaan tehdä yksilö- ja ryhmätasolla matka tulevaisuuden Sallaan. Hyvä harjoitus luoda tulevaisuutta on kirjoittaa kirje tai laatia puhe pidettäväksi jossakin tulevaisuuteen sijoittuvassa tilaisuudessa. Mitä kerron heinäkuussa 2020 Salla-päivillä Sallasta? Kun ihminen sitten aikanaan palaa kirjoitukseen, hän yleensä hämmästyy. Tulevaisuudella on taipumus toteutua kuvitelman suuntaisena. Kun tulevaisuusmuistelussa päästää irti luutuneista käsityksistä, tulevaisuus ikään kuin kutsuu ihmistä ja hän suuntautuu toimimaan uusien käsitysten suuntaisesti. Monet meistä eivät uskalla heittäytyä unelmoimaan. Höpötystä, sanotaan. Parempi ottaa realistinen tai mieluummin kielteinen kanta tulevaa niin ei putoa korkialta. Kuitenkin me kaikki unelmoimme yksilötasolla hyvästä elämästä. Unelmat ja arki eivät ole toistensa vastakohtia, vaan unelmilla rakennetaan tietä toisenlaiseen ja antoisampaan arkeen kuin se, joka meitä ehkä juuri nyt ympäröi. Unelmien vaaliminen ja pyrkimys niiden toteuttamiseen eivät estä pahoja asioita tapahtumasta. Unelman määritelmään kuuluu myös juuri se, että olosuhteet näyttävät tekevän sen saavuttamisen vaikeaksi, joskus jopa mahdottoman tuntuiseksi. Vaikeat olosuhteet ovat osa unelmaa. Sallassakin kuntalaisten ja matkailijoiden hyvän elämän kokemus ja hyvinvointi syntyvät yksilön kokemuksena elämän arvostamisen kautta, mutta ympäröivän yhteisön tulee luoda edellytykset hyvälle elämälle. Jo antiikin kuuluisien filosofien Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen mukaan valtion tehtävänä on luoda kansalaisille hyvän elämän puitteet. Hyvä elämä on eräänlainen taitolaji, jota voidaan vahvistaa kasvatuksella, oppimisella ja harjoituksella. Hyvinvoiva ihminen uskaltaa puhua elämän suurista merkityskysymyksistä, ja hän uskaltaa tarkastella hyveitä hyvän elämän perustekijöinä. Hyveet eivät näyttäydy pidättävyyksinä tai kieltäymyksinä vaan positiivisina energisoivina voimina, sillä ihmisen sisään on rakennettu hyvän elämän tuotantovoimia. Ihminen ei myöskään muutu hyvinvoivaksi ulkoisen auktoriteetin voimasta tai käskystä. Päämääränä ei ole hyvän elämän tietäminen vaan tekeminen. Nyt Sallan kunnan tulevaisuus kutsuu sinua, lukijamme. Oletko valmis tekemään tulevaisuuden Sallaa? Salla-päivillä on infossa kyselylomake, johon voit kommentoida Salla-päiviä ja osallistua Sallan tulevaisuuden rakentamiseen ideoillasi niin ruusuin kuin risuin. Osallistuthan! Marja Myllykangas Päätoimittaja: Juttuideat ja palautteet: Kotosalla-logo: Työryhmä: Toimitussihteeri: Taitto: Paino: Tervetuloa Sallapäiville! Sallan tiedotuslehti 5/2011 Marja Myllykangas Kauko Kellokumpu Kaisa Isojärvi, Terttu Pohtila, Marja Myllykangas, Kauko Kellokumpu, Suvi Seppälä, Johanna Asiala, Petteri Salmijärvi Terttu Pohtila Kaisa Isojärvi Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehti ilmestyy: seuraavan kerran viikolla 34. 2

3 Aurinkoinen Julius on yksi kunnan kummilapsista Yhdeksän kuukauden ikäinen Julius Aatsinki istuu Martti-auton päällä ja hymyilee. Vilkas poika etenee vauhdikkaasti konttaamalla ja seisomaan nousukin onnistuu jo. - Alussa oli mahavaivoja ja talvella sairasteluja, mutta niistä päästyä Julius on ollut aurinkoinen, paistetta koko poika, sanoo äiti Heli Karjalainen. Hänen ja Lasse Aatsingin viime syyskuun 11.päivänä syntynyt poika on yksi Sallan kunnan vuonna 2010 syntyneistä kummilapsista. Kunnanvaltuusto päätti, että kunta ottaa kaikki Sallassa viime vuonna syntyneet 22 pienokaista kummilapsikseen. Kunta maksaa jokaisesta vauvasta vanhemmille 300 euroa lapsen kuluihin, esimerkiksi vaunujen, vaippojen ja muiden tarvikkeiden hankkimiseen. - Hauska idea. Imatralla kaupunki toteutti vastaavanlaisen huomionosoituksen istuttamalla Vuoksen rantaan omenapuun jokaiselle syntyneelle lapselle nimikyltin kera, Karjalainen kertoo. Sallassa omenapuiden menestyminen ei ole joka paikassa taattua, joten raha on varmempi vaihtoehto. Julius ja Lasse Aatsinki ja Heli Karjalainen. Vain viime vuonna syntyneet ovat kunnan kummilapsia, mutta avustus maksetaan myös tänä vuonna ja tulevina vuosina syntyville. Avustuksella kunta haluaa antaa myönteisen signaalin lapsiperheille ja ottaa kantaa kunnan väkimäärän kasvuun. Kuntaan syntyy alle 30 lasta vuodessa. Avustuksen saamisen ehtona on, että sen maksamisen yhteydessä vähintään lapsi ja toinen lapsen vanhemmista ovat kirjoilla Sallan kunnassa. Viime vuoden avustus myönnetään vuoden 2011 Sallapäivien yhteydessä. Kummilapsia huomioidaan tämän jälkeen kouluun lähtiessä ja 18-vuotissyntymäpäivänä. Aatsingista kotoisin oleva Aatsinki ja Etelä-Karjalasta Imatralta kotoisin oleva Karjalainen asuvat kirkonkylällä. Karjalainen työskentelee kylpylähotelli Revontulen vastaanotossa ja Aatsinki on poromies ja maatalousyrittäjä, ja lisäksi hän toimii kelkkasafarioppaana Sallatunturin Tuvilla. Karjalainen palasi työhönsä huhtikuun alussa, ja Aatsinki on koti-isänä syksyn poroerotuksiin asti. Tosin nytkin hän käy porometsässä ja muissa töissä silloin, kun Heli on kotona. Haastatteluhetkellä isä Caesar, Julius ja Nuppu ovat ystävyksiä. oli juuri noussut nukkumasta palattuaan vasanmerkinnästä seitsemältä aamulla, ja poika oli pian menossa päiväunille. - Julius nukkuu yöt hyvin ja päivällä kahdet päiväunet, Heli kertoo. Lassella on myös kolme vanhempaa lasta, Juho, Saana ja Jaakko. Julius on Helin ensimmäinen lapsi. Lisäksi perheeseen kuuluvat koirat Caesar ja Nuppu, joilla kummallakin on molem- minpuolinen ystävyys Juliuksen kanssa. Heli on asunut Sallassa kaksi vuotta, ja hän on viihtynyt paikkakunnalla hyvin. Sitä ennen hän opiskeli Rovaniemellä. - Kulttuurieroja Etelä-Karjalaan verrattuna on jonkin verran. Ihmiset ovat siellä vilkkaampia ja puheliaampia kuin täällä. Terttu Pohtila Salla-päivänä kirkonkylän yrityksissä Kahvila Johannassa ulkokahvio pihalla ja lounasruokailu toisen kerroksen ravintolassa. Jaanan Kengässä on onnenpyörä, jota pyöräyttämällä asiakas voi saada jopa 90 % alennuksen ostamastaan tuotteesta. Akkavaarassa on perinteinen lounasruoka sekä torilla leivonnaisia myytävänä. Huonekalumyymälä Hakkaraisella on Iskun iso ale, tuotteita rajoitetusti. K-market Puolukassa ja S-market Erätulessa on tuote-esittelyjä. Apteekissa voi kartoittaa ihotyyppinsä Vichy-testauksella. Osallistu torttukilpailuun! Kuka tekee parhaat tortut eli kampanisut? Tähän kysymykseen haetaan vastausta Salla-päivänä järjestettävässä kilpailussa. Jokainen voi osallistua kilpailuun hyväksi havaitsemallaan reseptillä. Reseptiä ei tarvitse laittaa torttujen mukaan, mutta voittaneiden torttujen ohje julkaistaan elokuun KotoSallassa. Sarjat ovat perinteinen sallalainen kampanisu ja gluteeniton vaihtoehto. Kilpailuun voi ilmoittautua kirjastossa, josta voi samalla noutaa numeroidun leivosrasian. Kampanisut toimitetaan rasiassa Salla-päivän aamuna kello 8-10 kulttuuritoimeen. Merkitse rasiaan, kumpaan sarjaan osallistut. Voittaja julkistetaan ja palkitaan samana päivänä juhlalavalla kello välillä. Tuomareina toimivat huippukokki Markus Maulavirta, perinneruokataitaja Seppo Leinonen ja aikaisemmin kotitalousopettajana työskennellyt sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas. Kalastuskilpailu Oulanka- ja Savinajoella Urriaavan kylällä toimiva kalastusseura Rupakiven Ritarit ry ja Metsähallitus järjestävät yleiset Hopeinen harjus -kalastuskilpailut Oulanka- ja Savinajoella lauantaina 9.7.kello Tapahtuma on Koillismaan joki -kalastuscupin osakilpailu. Se on kaikille avoin. Kilpailukeskuksena on Oulangan luontotalo. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu suoritetaan paikan päällä. Osallistumismaksu on aikuisilta 15 euroa ja alle 18-vuotiailta 12 euroa. Se sisältää kalastusluvat kilpailualueelle. Kilpailualueena toimii Savinajoessa Metsähallituksen hallinnoima Vasaojan laavun ja Viksijärven välinen vesialue, Oulankajoessa Savilampi ja siitä yläjuoksulla Metsähallituksen sekä Oulangan kalastuskunnan hallinnoimat vesialueet. Kisassa on neljä sarjaa: 1. harri (alamitta 35cm), taimen (alamitta 60cm), nuorten sarja (voi osallistua harri-, taimen- ja Rupakivi Special sarjaan) ja Rupakivi Special-sarja (hauki,ahven,särki ja säynävä). Pyyntivälineitä ovat uistin, vilkku ja perho. Säännöt ovat selkeät..suurin kala voittaa! Eli vain yksi kala mitataan. Rupakivi Special-sarjassa kalojen yhteispaino ratkaisee. Kalat punnitaan Kilpailukeskuksessa. Jokainen kalastaja saa ottaa joesta korkeintaan yhden kalan. Pääpalkintona on perämoottori, joka arvotaan kaikkien osallistujien kesken. Palkintoina on myös lahjakortteja ja tavarapalkintoja. Lisätietoja oulangantaimen.com. 3

4 Sallapäivät 2011 Taideseuran näyttely, II -kerros Sallapäivä TORIMYYJÄT (kartta yläpuolella) PAIKKA NIMI MYYNTITUOTE 1 Jarmo Liesivesi kivitavara 5,6 Lahjatuote M.Valkama lahjatuotteita 7,8 Pirjo Leskelä kosmetiikkaa 9 Auno Törmänen perunoita,marjoja,vihanneksia 10 Glandor koruja 11 Risto Koivisto vaate 12 Heikki Toivanen hunaja 13 Jarkko Jouko käsitöitä 14 Teuvo Häkkinen nahkatuotteita 15 Leena Ovaska käsitöitä ja sienituotteita 16 Akkavaara kahvia, leivonnaisia 17 T:mi Kallen Turkis turkiksia, t-paitoja 18,19 Risto Ilomäki leluja 20,21 Tmi V.Niskala ruokaa mm. pyttipannua 26 Karkkikulma P.Jolma makeiset 27 Pirjo Lieto lakritsia,rinkeliä 28 Suvi Nampajärvi Me&I lastenvaatteita,koruja 29 Paloperän kyläyhd. esittelyä 30 Leena Kokko kahvia,makkaraa,ilmapalloja 31,32 Ryyppö Osmo vaatetekstiilit 33,34 Kymppiheikki Oy musiikki 35 Anne Koivumaa runokirjoja 36 Saijan Kyläyhdistys taidetta 37 Laine Paavo taidetta 38 Stick On erävaatteita 39 Poikela Tuulikki poppanaa,puukkoja 40 RoinJoulumark.yhd. esittelyä 41 Heimo Sova kirpputoritavaraa 42 Kivikoru Lukkari kivikoruja 43 Juha Koskinen liimaa,pellavaöljyä, tervaa 44 Ulla Ylitalo puhdistusaineet 45 Antikaamos tekstiilejä 46 Rakel Väliluoto kirpputoritavaraa 47 Irja Eskelinen kosmetiikkaa 48,49 Karin Kampe vaatetavara PAIKKA NIMI MYYNTITUOTE 50 Tuula-Riitta Niva keramiikka 51 Metsäkeskus Lappi toiminnan esittelyä 52 Kaamospala keramiikka, lasitavara 53 Matti Juujärvi tekstiili 54,55 Lapin kiertäjät käsityöt 56 Sallan Eläkeläiset kahvia, leivonnaisia 57 Ask.&lahja Kättentaika erikoislahjatuotteet, 58 Eero Niiranen mansikkaa 59,6 4H-yhdistys kahvia, erilaisia tuotteita 61 Raatikan maa-ja kot.talousseura leivonnaisia, kahvia 62 Rauni Laitila käsityöt 63 Vesaiset vohveleita 64 Heli Mäkitalo kahvia, erilaisia tuotteita 65 SAPS koripallotytöt kahvia,leivonnaisia 66 Kursun kyläseura kahvia 67 Martti Aaltonen kalaruokia 68 Sallan Maaseutuseura kahvia,leivonnaisia 69 Reumayhdistys kahvia, leivonnaisia 70 Helena Airola käsitöitä 71 Sallan helluntaisrk käsitöitä,arvonta,kahvi 73 Salla-Seura kuivalihavelli,kahvi,pulla 74 Anna-Liisa Paananen lastenvaatteet 75 Sallasta Sallaan virolaiset esittelyä 76,77 Kadett Oy sekatavaraa 78,79 Taisto Vuorela kalatuotteita 80 Sallan MHY esittelyä 84 Helsingin monitoimi vaatteita 85 Rakunahka nahkatuotteita 86 Hyvinvointivalmennus&innovaatioympäristö kuntolaitteiden testausta yms.. Torimyyjät, jotka ilmoitettu mennessä. WC 5 Spr kirjasto -kotiseutuarkistohuone 1 Kunnanvirastotalo ja Salla-päivä toritapahtuma -alue 2 Kirjasto 3 Kylien välinen tarkkuuskilpailu 4 Tivoli 5 lemmikkieläinten uittamispaikka 6 Museo 7 Parkkialue 8 Rajavartiolaitos esittäytyy 8 Kirkko K-market S-market Siwa Matkailuinfo 4

5 *Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseolla esillä klo Wanhan Voiman koneet. Esillä mm. moottoripyörä Moto Guzzi Stornello 125, Pappatunturi vm. -68 sekä Ote-merkkinen maamoottori. Koneiden historia on Salmivaarassa. Ihasteltavana on myös sivuvaunullinen Harley Davidson vm. -30, jolla on ajettu mm. postia Naruskalla ja Kotalassa ja joka on toiminut myös taksina. Koneiden esittelijänä Kalevi Remes. *Salla soi -hyväntekeväisyysilta Sallan Liikuntakeskuksessa su klo 18. Tapahtumassa sallalaista esittävää musiikkia sekä tanssimusiikkia. Esillä tapahtumassa tuttuja kasvoja mutta uusia kokoonpanoja! Keitä Tactuksen ja sallalaisen naistrion taakse kätkeytyy? Illan lipputulot sallalaisten nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ilta aloitetaan huomionosoitusten vastaanotolla Salla-päivä 30v. tapahtuman johdosta. Liput 10. Ikäraja 18v. Tervetuloa juhlimaan ja tanssimaan! Ennakkomyynti Sallan kulttuuritoimi. *Kisailuhenkisille kilpailuja Salla-päivänä Master-torttu kisa: Kipin kapin Sallan kirjastoon noutamaan numeroitu leivosrasia. Palauta rasia Sallan kulttuuritoimeen Salla-päivän aamuna klo 8-10 välillä. Odota rauhassa puoleen päivään tuloksia, kuka saa Master-torttu tittelin? Kenen torttu maistuu parhaalta? Kenen tortussa on oikea määrä sakaroita? Tarkkuuskilpailu kylien kesken: Valitkaa kylältänne ne kolme urheaa henkilöä, jotka edustavat kisassa kyläänne. Ilmoittautumiset kulttuuritoimeen. Humppakilpailu: leikkimielinen, vapaasti ja rennosti humpaten, kaikki mukaan! *Sallan kummilasten muistaminen Salla-päivän ohjelmassa klo 14:15. Sallan kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt muistaa vuonna 2010 syntyneitä lapsia ja pyytää heitä kummilapsikseen. Tarkoitusta varten vanhemmilta pyydettiin suostumus kummilapseksi ryhtymisestä. Salla-päivänä kummilapsia muistetaan torijuhlassa jakamalla heille kummikirjat. Tämän jälkeen kummilapsia tullaan huomioimaan kouluunlähtötapahtuman ja 18-vuotissyntymäpäivän yhteydessä. klo Levottomat klo Avauspuhe: kunnanvaltuuston pj. Antero Miettinen klo sallalainen musiikkiryhmä Tactus klo Juhlapuhe: FM Hannu Heinänen klo eestiläinen musiikkitaiteilija Karl Madis klo leikkimielinen humppakilpailu klo MASTER-TORTTU kisa. Tuomarit: Markus Maulavirta, Seppo Leinonen ja Marja Myllykangas klo sallalainen naistrio klo Sallan kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta palkitsee hyvin menestyneet urheilijat, luovuttaa Sallan kulttuuripalkinnot ja Salla-mitalit. Sallaseura 20v. muistamiset,spr:n muistamiset. klo Sallan kummilasten muistaminen klo Musiikkileirin bändit klo Stalingrad Cowgirls klo Toritanssit / Levottomat VALTUUSTOSALI Mm Heimo Sovan ja Maija Kellokummun tauluja. Salla erämaassa -taidenäyttely. Avoinna ma-la klo Avoinna saakka. LAUTAKUNTIEN HUONE Paula Viitasen akvarellinäyttely. Salla erämaassa -taidenäyttely. Avoinna ma-la klo Avoinna saakka. KUNNANVIRASTON ALAKERTA Klo 12:00, 13:00 &14:00 aikaisemmista vuosista suosittu KUMMITUSLINNA pelottelee jälleen! 1 KIRJASTON TAKAPIHA Tarkkuuskilpailu yli 10 vuotiaille: jousipyssyammuntaa, värikuula-ammuntaa ja kumisaappaan heittoa. KYLIEN VÄLINEN TARKKUUSKILPAILU. Nuorille ja lapsille oma sarja. Testaa myös sumopainia! TELETALO 2. KERROS. Sallan Taideseuran taidenäyttely Avoinna klo SALLAN SOTA- JA JÄLLEENRAKENNUSAJAN MUSEO Klo 12:00 & 14:00 Sotavainajien etsintäryhmä esittelee toimintaansa. Esillä Wanhan Voiman koneet: maamoottorit ja mootoripyörät Avoinna klo RAUTATIEASEMAN KENTTÄ Klo Lapin rajavartiolaitos esittelee kalustoaan helikopteri laskeutuu rautatieaseman kentälle klo 10 Klo 11:30 Ilma-aluksen esittely KIRJASTO Klo 11 Koillismaan kalastusta: Tuntsan pirra, luennoimassa Pertti Vartiainen. Klo 12 Salla-wikin esittely poistokirjamyyntiä, ystävyyskuntien näyttely MATKAILUINFO Salla-nimisten henkilöiden vieraskirja ja suuri Pohjoismaiden kartta, johon voit merkitä kotipaikkakuntasi. LINJA-AUTOASEMAN PIHA-ALUE Crister s tivoli. Avoinna Salla-päivän. Salla-päivä 30 v. SALLAN POROPUISTO Dokumentti SALLA Selling the silence klo 18 Seuraa Salla-päivän sekä Salla-viikon tapahtumien päivitystä kunta, kulttuuritoimi. tai p

6 Pohjispäivät Sallatunturissa Valkealla pohjalla ruskeita läikkiä ja kova haukku riistalle, enimmäkseen linturiistalle. Pohjanpystykorva on henkeen ja vereen metsästyskoira. Tähän ovat sitoutuneet myös kasvattajat, jotka antavat koiranpennut vain metsästäviin perheisiin. Tapahtuman järjestäjät vas. Soile Torvinen pohjanpystykorvajaoston pj ja Kati kiittelevät ystävällistä vastaanottoa Sallaan. Tilaisuus oli helppo järjestää Sallahallin ympäristöön kun metsämaat, ruokailu ja majoitus ovat lähistöllä. Sallan pohjanpystykorvapäiville Sallatuntunturille oli saapunut pari sataa pohjanpystykorvan omistajaa ympäri Suomea. Koirille oli järjestetty silmä- ja polvitarkastusmahdollisuus. Omistajat pääsivät testaamaan koiran taitoja riistan jäljestyksessä, konehirvenhaukussa, vedestä noudossa sekä linnun haukussa. Pohjanpystykorva on terve rotu, ja rodunjalostus on hyvin säännösteltyä. Tällaiset tapaamiset ovat tärkeitä myös rodunjalostuksen vuoksi. Yksi uros saa astua saman nartun vain kaksi kertaa, eikä yhdellä uroksella saa teettää kuin 30 pentua. Uutta verta rotuun saadaan kun löydetään vielä rekisterin ulkopuolella olevia yksilöitä. Rotu on hyvin suosittu metsästäjien keskuudessa, pentujen kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Pentueet ovat pieniä, vain 3-4 pentua. Vuodessa rekisteröidään 250 pohjanpystykorvaa. Kaisa Isojärvi Pohjanpystykorva sopii hyvin lasten käsiteltäväksi. Kuvassa junior handler -kisa. Vasemmalla konehirvi. Rekisteriin vasta hyväksytty puhdas pohjanpystykorva. Rotumääritelmät täyttäviä rekisteröimättömiä pohjanpystykorvia otetaan edelleen rekisteriin. Rekisteriin otetaan koiria, joiden sukupuusta käy selvästi esille puhdas tai lähes puhdas linja pohjanpystykorvia. Pohjanpystykorvapäivillä tavattiin tuttuja ja tutustuttiin uusiin. Pohjanpystykorva Pohjanpystykorva on tuhansia vuosia ollut metsästäjän apuna riistan pyytämisessä Pohjoiskalotin metsästäjäväestöllä. Kun turkisten hinnat putosivat toisen maailmansodan jälkeen, katosi kiinnostus pohjanpystykorvaan. Rotu katosi ja sitä ei rekisteröity moneen vuoteen, siksi Ruotsin kennelliitto poisti sen rekisteristä. Mutta vain vuosikymmen myöhemmin kävi ilmi, että joitakin rotutyypillisiä yksilöitä oli edelleen olemassa seura- ja vahtikoirana pohjoiskalotin sisäosien pienillä maatiloilla. Muutaman henkilön antaumuksellisen työn tuloksena tämä van- hantyyppinen metsästyspystykorva säilyi. Vuonna 1967 Ruotsin kennelliitto otti rodun uudelleen rekisteriinsä ja laadittiin uusi rotumääritelmä. Kennelliiton rotumääritelmä Yleisvaikutelma: Pohjanpystykorva on pieni ja hieman korkeuttaan pitempi, tasapainoinen ja jäntevä koira, jolla on hyvin kehittyneet lihakset. Valpas ja pää on ryhdikkäästi pystyssä. Olemukseltaan peloton ja hyvin ketterä. Sukupuolileima on selvä. Käyttäytyminen/luonne: Metsästyskoirana rodun tulee olla tarkkaavainen ja peloton. Se on innokas, eloisa, ystävällinen ja itsevarma. Vaikka rotua käytetään etupäässä metsäkanalintujen (metso ja teeri) metsästykseen. Siitä on myös turkisriistan metsästykseen ja se pystyy pysäyttämään hirven. Koko / Säkäkorkeus: Ihannesäkäkorkeus on uroksilla 45 cm ja nartuilla 42 cm. Sallittu poikkeama +/- 2 cm. lähde: 6

7 Kunnan kesäilme syntyy tuhansilla kukilla Tämän kirjoittajalla on kolme tuttua puutarhuria, jotka kaikki ovat kehuneet Sallassa käydessään kunnan kesäilmettä erityisen kauniiksi. Miten se syntyy, ja ketkä sen luovat? Kunnassa määräaikaisena puutarhurina työskentelevä Tuomas Jokelainen kertoo, että työ alkaa keväällä suunnitelmien ja tilausten teolla. Istutuksiin otetaan kestäviä ja näyttäviä kukkia, jotka menestyvät monenlaisessa säässä. - Yli puolet kukista on orvokkia, lobeliaa ja petuniaa. Lisäksi on muun muassa markettaa ja särkynyttä sydäntä. Peruslajikkeet pysyvät vuodesta toiseen samoina, mutta värit vaihtelevat. Jokelainen, puutarhurin apulainen Tea Luttinen ja kunnan kesätyöntekijät istuttavat kukat ja tekevät asetelmat noin 20 kohteeseen eri puolille kuntakeskusta: liikenteenjakajiin, kunnanviraston ja kirjaston pihoille ja hoitolaitosten sekä vuokratalojen pihoihin. Lisäksi kukkia istutetaan Patsaanmäen puistohaudalle. Pari viikkoa ennen juhannusta ovat kiireisiä, sillä aiemmin kukkia ei kannata laittaa. - Tämä vuosi oli poikkeuksellinen, sillä yöpakkasia ei ollut. Yleensä niitä on ollut vielä pitkällä kesäkuun puolella, Jokelainen sanoo. Istutusurakan jälkeen maassa on noin kukkaa. - Istutukset ja asetelmat ovat pieniä, värik- käitä yksityiskohtia, jotka tukevat kunnan muuta ilmettä, Jokelainen sanoo. Kukat täytyy valita niin, että asetelmien koko ei häiritse liikennettä. Kesätyöntekijät kiertävät kastelemassa kukkia kuivana aikana päivittäin. Kukkaloisto kestää elokuun loppuun tai syyskuun alkuun, kesästä riippuen. Onkamon puutarhan lopetettua toimintansa kukat tulevat nyt Sotkamosta Jääskeläisen puutarhalta. Jokelainen sanoo olevansa tyytyväinen kukkien laatuun ja hintaan. Tarjouskilpailut on tähän asti järjestetty kahden vuoden välein. Terttu Pohtila Virve Onkamo, Sofia Hänninen ja Laura Luukkonen istuttivat kolmen viikon kesätyönsä aikana yli tuhat kukkaa. NUORTEN LIIKUNTALEIRI Sallan nuorisotoimi ja liikuntatoimi järjestävät vuotiaille tytöille ja pojille liikuntaleirin Sallan lomakodilla Leirin hinta on 30. Sisältää majoituksen ja ruoat koko leirin ajalta. Ohjelmaan kuuluu erilaista mukavaa liikuntaa ja yhdessäoloa. Paikkoja on rajoitetusti, joten varaa paikkasi nopeasti! Ilmoittautumiset viimeistään Kristina Lehtolalle puhelimitse Juhannustunnelmia Sallatunturilta Kylpylähotelli Holiday Club Salla järjesti juhannuskokon tunturin rinteeseen ilahduttamaan juhannuksen juhlijoita. Keloravintolassa väki tanssi tanssiyhtye Levottomien tahdissa. 7

8 Yritysesittelyssä Sallan Auto ja Tarvike Ikä on asennekysymys Timo Kunnari tuntee Sallan kirkonkylän elämän ja menneet vuosikymmenet läpikotaisin. Hän on toiminut yrittäjänä Sallassa neljä kymmentä vuotta, ensin taksinkuljettajana viisi vuotta ja sitten vaimonsa Maijan kanssa Sallan Auto ja Tarvikkeen yrittäjänä 34 vuotta. Vakituisia asukkaita on enää alle puolet yrityksen alkuajoista, mutta matkailijoiden määrä kasvaa. Uutena ryhmänä kyläkuvaan ovat tulleet venäläiset matkailijat. Sallan yrittäjien tavoitteena on lisätä kunnan vetovoimaa ja saada yhä useampi venäläinen pysähtymään Sallaan ostoksille. He suunnittelevat parhaillaan yhteismainosta venäläiseen lehteen. - Kirkonkylälle tarvittaisiin ehdottomasti uusi liikekeskus. Sallan Yrittäjät tekevät parhaillaan työtä sen eteen. Siihen tarvittaisiin mukaan jokin suuri ketju, Kunnari sanoo. Hän näkee matkailun kunnan tulevaisuuden alana. - Venäläisten matkailu on vasta alussa. On tosiasia, että teollisuutta tänne on hyvin vaikea saada. Kunnarien liike myy pienkoneita ja varaosia autoihin, kelkkoihin ja mönkijöihin. - Kelkka- ja mönkijäkauppaa oli aiemmin, mutta nykyisin olemme keskittyneet varaosiin. Kunnarilla oli ennen Sallaan asettumistaan Kemijärvellä huoltoasema, ja huoltotyöt ovat seuranneet häntä näihin päiviin asti. Nykyisin hän tekee katsastushuoltoja ja öljynvaihtoja. Sallan Auto ja Tarvikkeesta saa tilaamalla erikoistakin tavaraa. Kunnari on myynyt muun muassa raja-asemalle tullauskoppeja. Hän on tehnyt yhteistyötä venäläisten kanssa jo pari kymmentä vuotta. Venäjän kieli sujuu sen verran hyvin, että asiat hoituvat. - Venäläiset matkailijat ostavat talvella lähinnä moottorikelkan osia ja kesällä autotarvikkeita. Kunnari ei kuulu siihen joukkoon, joka vaatii eläkeikää 63 vuoteen tai vieläkin alemmas. Hän on täyttänyt 71 vuotta ja aikoo tehdä töitä vielä viitisen vuotta, jos terveyttä riittää. - Ikä on asennekysymys. Tunnen monta muutakin samanikäistä yrittäjää. Ikää ei saa ajatella, ihminen voi olla niin nuori kuin haluaa. On eri asia, jos terveys menee, sillehän ei voi mitään, Kunnari sanoo. Työn hyviin puoliin kuuluu myös lyhyt työmatka. Vaikka olisi millainen tuisku, ulkokenkiä ei tarvita, tarvitsee vain laskeutua yläkerrasta alakertaan. - Tulen työmaalle yleensä 7.30 ja aloitan päivän katsomalla, mitä hyllyistä puuttuu. Maija ja Timo Kunnarilla on kolme lasta, Arja, Irene ja Vesa. He ovat eri aloilla, mutta Maija ja Timo Kunnari ja villakoira Piki. heillä kaikilla on yrittäjäosaamista. Irene on parhaillaan opiskelemassa hierojaksi. Saattaa olla, että joku heistä jatkaa tässä jotakin toimintaa. Sukupolvenvaihdosasioita on suunniteltu valmiiksi jo kymmenen vuotta sitten, mutta asia ei ole ollut ajankohtainen. Terttu Pohtila Kesätöissä museossa Tänä vuonna pääsin kesätöihin Sallan sotaja jälleenrakennusajan museoon. Museo oli minulle jo entuudestaan tuttu, sillä olin aiemmin käynyt siellä vierailulla yhdessä vuosikurssini kanssa. Yllätyin tuolloin museon näyttelyn tasosta ja monipuolisuudesta, rehellisyyden nimissä olin nimittäin odottanut museon olevan paljon vaatimattomampi paikka. Työpäivät täällä ovat osoittaneet museon olevan kaikkea muuta kuin vaatimaton tai tylsä; vaikka olen kiertänyt näyttelyn läpi jo lukemattomia kertoja, löydän silti aina jotakin uutta ja tutustumisen arvoista vitriineistä ja kuvista. Jos jotakin uutta kassakoneen käytön ja hyvän asiakaspalvelun lisäksi olen näinä kesätyöpäivinä oppinut, se on liittynyt nimenomaan Sallan historiaan. Koulun historiankirjoissa ei juurikaan Sallaa mainita, mutta museo on täyttänyt tämän aukon sivistyksessäni ja uskon tietäväni nyt kaiken tarpeellisen paikkakuntamme historiasta. Museo on erittäin tarpeellinen Sallalle ja näyttely on todella hienosti koottu, he kehuvat. Sallan museo avattiin huhtikuun ensimmäisenä päivänä Museota on mainostettu lähinnä paikallislehdissä ja Lapin Kansan tapahtumaosiossa, ja onpa sillä omat nettisivutkin Sallan kunnan kotisivujen yhteydessä. Vieraat ovatkin löytäneet museoon suhteellisen vaivattomasti. Sukulaiset kertoivat meille paikasta ja halusimme käydä täällä ennen kuin lähdemme Sallasta, kertovat Sini ja Samuli. Museolla vierailleella kemijärveläispariskunnalla on kesäpaikka Sallassa ja he kertoivat käyneensä tutustumassa museoon jo aiemminkin. Museota voisi mainostaa lehdissä enemmän, he toteavat. Kesätöideni aikana sain myydä pääsylippuja, kahvia ja limsaa hyvin eri-ikäisille ihmisille eri puolilta Suomea ja jopa maailmaa. Suurimmalla osalla vierailijoista on jonkinlaisia sukulaissuhteita Sallassa tai he ovat joskus asuneet Itä-Lapissa. Ulkomaalaiset vieraat ovat enimmäkseen lähtöisin Alankomaista, Saksasta, Ruotsista tai Venäjältä. Heitä varten museolla on tarjota vieraskielisiä esitteitä ja toisinaan myös englanninkielistä opastusta. Varsinaisen näyttelyn lisäksi museolla on myös paljon muuta tarjottavaa vierailleen. Viime talvena museolla järjestettiin kansalaisopiston kurssi, jossa opetettiin suomen kieltä ja kulttuuria ulkomaalaisille. Kesällä museolla pidetään lauluilta ja myös Sallapäivänä luvassa on paljon nähtävää, muun muassa vanhojen moottoripyörien näyttely museon pihalla! Johanna Asiala Jälleenrakennusosio saa kehuja Näyttely on tarjonnut museon vieraille paljon uutta tietoa Sallan kunnan historiasta viime vuosisadan alkupuolelta aina 1970-luvulle. Eniten vieraita tuntuu kiinnostavan jälleenrakennuksesta kertova osio. Jälleenrakennuksesta kertova osio oli mielestäni näyttelyn paras, kertoo Lempäälästä kotoisin oleva Samuli Mikkola. Hänen seurassaan museota kiertänyt Sini Ahonen puolestaan piti eniten uudesta savottaosiosta. Kemijärveläistä pariskuntaa miellytti erityisen paljon jälleenrakennusosio, koska se kevensi näyttelyn muuten hieman synkkää tunnelmaa. 8

9 Salla-päivä 30 vuotta Salla-päivää juhlitaan 30.kerran - eikä yhtään vuotta ole jäänyt väliin Suomen kesä on täynnä kesätapahtumia. Omaleimaisia juhlia riittää vaikka millä mitalla, mutta vain Salla pystyy ylpeilemään sillä, että kalenterista löytyy Sallan nimipäivä. Kolmen vuosikymmenen aikana kunnan nimikkopäivänä on juhlittu joka vuosi. Salla-päivän, yleisömäärältään ylivoimaisesti suurimman koillislappilaisen kesätapahtuman juuret juontavat 1980-luvun alkuun. - Olavi Kantola kutsui koolle palaverin, jossa ryhdyttiin suunnittelemaan kesätapahtumaa, kulttuuririentoihin vuosikymmeniä osallistunut sallalainen Kauko Kellokumpu kertoi tämän kirjoittajalle Salla-päivän aattona vuonna Kantolan ja Kellokummun lisäksi palaveriin osallistuivat Aulis Akola, Otto Alatalo ja Tapani Niskala. Kuka sitten keksi, että kesätapahtuman sopivin järjestämisajankohta on 19.heinäkuuta. Moni sitä on Kellokummulta aiemmin kysynyt, mutta vasta Sallan kunnan ja seurakunnan 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä hän päätti sen kertoa. - Minä sen keksin. Sanoin palaverissa, että kalenterissa tuo päivä on Sallan nimipäivä. Silloin on keskikesä kauneimmillaan ja Ruotsin muuttaneita sallalaisia lomalla kotiseudullaan. Salla-päivänä sallalaisilla ja lomalaisilla on hyvät mahdollisuudet tapaamisiin, Kellokumpu kertoi. Hänen ideansa hyväksyttiin ja aloitettiin pitäjän ensimmäisen Salla-päivän järjestelyt. - Ensimmäinen esiintymislava oli traktorin peräkärry. Jokin pylväs nimettiin tapaamispaikaksi ja kuuluttajalle käytiin kertomassa henkilön nimi, joka pylvään luona haluttiin tavata, Kellokumpu muisteli. Suuren suosion saavuttaneen Salla-päivän ensimmäiset tanssiaskeleet otettiin linja-autoaseman pysäköintialueella. Sallan vireillä kylillä oli jo aiemmin järjestetty kyläjuhlia, mutta kansan yhteen kokoavaa tapahtumaa tarvittiin. Salla-päivä osoittautui oivalliseksi ajankohdaksi, sillä heti ensimmäisistä päivistä lähtien kävijämäärät voitiin kirjoittaa nelinumeroisina lukuina. Salla-päivä on kansanjuhla. Linja-autoaseman aukio oli ja kunnanviraston edusta on kesäinen kohtaamispaikka, jossa tavataan tuttuja ja seurataan mielenkiintoista sekä monipuolista ohjelmaa. Juhlapuheitakin on toki pidetty, mutta sopivasti harvakseltaan ja silloinkin ovat useimmin äänessä olleet juuriltaan sallalaiset puhujat. Salla on kulttuuripitäjä ja sallalaiset ohjelmaryhmät ovat tuttuja esiintyjiä Salla-päivillä samoin kuin musiikkileiriläiset ja paikalliset bändit. Kirjaston poistokirjojen myynti, paloasemalla lapsille järjestetty ohjelma ja monet muut tempaukset takaavat, että tekemistä ja näkemistä riittää koko päiväksi. kestävät, tuumaili Heimo Sova eräänsä Sallapäivän aamuna. Salla-päivien järjestelyt vaativat runsaasti työtä, jotta kunnan nimikkopäivä onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Jouko Ilvonen, Liisa Brandenstein ja monet muut ovat tehneet todella arvokasta työtä ikimuistoisten Salla-päivien järjestelyissä. Mediaa Salla-päivät ovat kiinnostaneet alusta lähtien. Yhden kuvan ja vajaan puolen sivun jutut ovat vuosikymmenten varrella kasvaneet monien kuvien ja suurimmillaan tabloid-lehden aukeaman kokoisiksi juttukokonaisuuksiksi. Musiikkia sekä varttuneemmalle että nuoremmalle väelle on ollut tarjolla kaikkina Sallan nimikkopäivinä. Mukavasta markkinatunnelmasta huolehtivat kymmenet torimyyjät. Salla-päivä tunnetaan yli kunta- ja valtakunnan rajojen. Väkeä tulee naapurikunnista ja esiintyjiä kotimaan ulkopuolelta. Kansainvälisyys sopiikin rajapitäjän imagoon erinomaisen hyvin. Aurinkoinen sää on suosinut monia Salla-päiviä, mutta on toki vettäkin ropissut kansan niskaan. - Sallalaiset ovat niin parkkiintunutta porukkaa, että kyllä ne tällaisen sateen juhlapäivänäkin Salla-päivä 30 vuotta-teemasivuston aineistoa on kerätty Koillis-Lapissa, Lapin Kansassa, Kotikympissä ja Koilliskairassa julkaistuista jutuista sekä Sallan kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan keräämästä Salla-päivien aineistosta. Seuraavilla sivuilla on tarjolla tuokiokuvia ja valokuvia useilta Salla-päiviltä. Juttupaketin kokoajana ja useilla Salla-päivillä käyneenä rohkenen mainostaa, että Salla-päiville kannattaa tulla kauempaakin. Erkki Hautala 9

10 Sallapäivät Sallapäivät 1982 Kengänpohjat eivät kuluneet - Eipä siinä paljoa kengänpohjat ehtineet kulua. Näin tuumi Naruskan joukkueen nokkamies Paavo Moilanen voitokkaan köydenvetokisan jälkeen. Vuoden 1983 Salla-päivänä ainoana etukäteen ilmoittautunut Naruskan joukkue joutui tovin odottelemaan ennen kuin haastajaksi ilmoittautui Varvikon joukkue. Kilpailu päättyi melkein kertanykäisyllä naruskalaisten voittoon. Suopunginheitossa tarkkakätisin oli Jaakko Törmänen, toiseksi tarkin Mauri Vaarala ja kolmas Matti Hänninen. Vanhemman polven poromieskööri tarjosi kelpo vastuksen, mutta tällä kertaa nuorempien taidot olivat paremmat. Sallapäivät 1982 Harmonikat soivat tihkusateessa Salla-päivä vuonna 1983 valkeni sateenharmaana. Harmonikat soivat tihkusateessa ja jalalla pantiin koreasti, mutta puolilta päivin alkaneen kaatosateen takia jouduttiin polkkakilpailu peruuttamaan. Silti linja-autoaseman aukiolla noin puolitoista tuhatta ihmistä; turisteja, sallalaisia ja Ruotsin-serkkuja muisteli menneitä ja pohti tulevia aikoja mukavissa tunnelmissa. Salla-päivä vuonna Toritanssia aurinkoisessa säässä ja tunnelma on korkealla. Sallapäivät 1982 Ainakin tuhat on ollut! Puheenaiheita piisasi. Yksi oli patsashanke. Eräs naishenkilö ehdotti suupielet hymynkareilla väreillen, että kunnantalon edustalle sopisi pystyttää monumentti. Toinen vakavampihenkinen muisteli sotienjälkeistä raivaamisen ja rakentamisen aikaa toivoen, että patsas Sallan ihmeestä pystytettäisiin kirkonkylälle. Hilloista puhuttiin myös. Niitä kuulemma ei tule Tuntsan kairaan, jossa tietojen mukaan liikkui useita karhuja. Sallapäivät 1983 Reinon komeat tuohityöt näytillä Komeita tuohitöitä Salla-päivän juhliin oli tuonut näytille Reino Saariniemi. - Enää ei kovinkaan moni hallitse tuohitöiden tekoa, Reino kertoi ja uumoili kädentaitojen uhkaavan painua unholaan. Tuohikontteja, -virsuja ja puukontuppeja nikkaroinut 76-vuotias Reino toivoikin taitojen siirtyvän nuoremmalle sukupolvelle. - Heitä sie pois, ainakin tuhat on ollut! Tällaisen vastauksen sai runsaslukuisen yleisön joukosta kuulla kulttuurisihteeriharjoittelija Mervi Mikkola arvioidessaan linja-autoaseman aukiolle kertyneen väkeä noin 700. Päivä oli 19.heinäkuuta vuonna Se oli ensimmäinen Salla-päivä, kunnan oma nimikkopäivä, jollaisella eivät muut kunnat pysty ylpeilemään. Mistä nimikkopäivän juhliminen sai alkunsa? Hyvät ilmat tilattu jo aikoja sitten Sallassa keväisin järjestettävä kulttuuriviikko oli jo saavuttanut suuren suosion ja kylissä järjestettiin kesätapahtumia, mutta yhteinen kesätapahtuma vielä puuttui. Vilkaisu kalenteriin osoitti, että Sallan nimipäivä sattuu sopivasti keskikesään ja lomakauteen. - Kesätapahtumaan voivat lisäksi osallistua Sallassa lomailevat siirtolaiset, tuumi Salla-päivän järjestelyissä puuhaava Mervi Mikkola lehtihaastattelussa tarkoittaen Sallasta Ruotsiin muuttanutta ja kesällä kotiseudullaan lomailevaa väkeä. Salla-päivää järjestelivät kulttuurilautakunta, järjestöt ja yrittäjät. Virinneestä yhteistyöstä Mikkola oli iloinen samoin kuin siitä, että muun muassa kukkakauppiaat ja käsityöntekijät pystyttävät torille yli 20 myyntikojua. - Hyvät ilmatkin on tilattu jo aikoja sitten, myhäili Mikkola. Kissanhännänvetoa,puujalkakävel yä Muutama päivä ennen kesätapahtumaa joka talouteen jaetussa Sallan kunta-ilmoituksia lehtisessä kutsuttiin väkeä viettämään ensimmäistä, mutta ei takuulla viimeistä Salla-päivää. Ohjelmaa luvattiin piisaavan kaikille; monenlaisia kilpailuja, tanhuja, toritanssia, kissanhännänvetoa, tikanheittoa, puujalkakävelyä Salla-päivä alkoi kello 10. Avajaispuheessaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Olavi Mattila sanoi elinkeinoelämän menneen viime vuosina voimakkaasti eteenpäin. Salla menee eteenpäin, hän painotti ja muistutti samalla niistä sallalaisista arvoista, joita eivät aineelliset arvot voita. Valtuustosalissa pidetyssä yrittäjätilaisuudessa ekonomi Tauno Kuukkanen sanoi, ettei Salla enää ole niin mahdoton paikka yrittää sillä kunnan pamputkin ovat yrittäjyyden tärkeyden tunnustaneet muissakin kuin juhlapuheissaan. Voi sanoa, että kympin juhlat olivat Kunnanviraston avoimista ovista pääsi tutustumaan Vesa Haatajan ja Rauno Salmijärven valokuvanäyttelyyn ja samoissa tiloissa esitteli Koillis-Lapin Ampujien Sallan osasto toimintaansa. Tuula Klocken ryhmän tanhuja seurattiin torilla ja varttuneemman väen toritansseissa tahdeista huolehti Sallan Harmonikkakerho solistinaan Matti Alakurtti. Iltapäivällä rämähti rokki soimaan. Äänekkään iltapäivän nuorisolle tarjosi sallalainen Smash-bändi. Lapsille omaa tekemistä touhusi liikennekoulun merkeissä vanhempi konstaapeli Pekka Antila. Rento tunnelma ja kojujen välissä leijaillut kahvin sekä makkaroiden tuoksut innostivat erään toimittajan kirjoittamaan, että kympin juhlat olivat. 10

11 Sallapäivät Sallapäivät 1984 Sallan päivä pyhitettävä ilonpidolle Tuohikyläinen Toivo Laitila täräytti Salla-päivänä vuonna 1984 kunnon kommentin; Sallan päivä olisi pyhitettävä ilonpidolle, eikä kenenkään saisi olla töissä. Kolmas Salla-päivä oli todellinen kansanvaellus, kun kylistä suunnattiin kirkolle juhlimaan kunnan nimikkopäivää, seuraamaan monipuolista ohjelmaa ja tietysti tapaamaan tuttuja. Kulttuurisihteeri Tapani Niskalan mukaan väkeä oli etukäteen pyydetty pukeutumaan perinnevaatteisiin, mutta vain harvat olivat rohjenneet kiskoa vanhoja kamppeita päälleen. - Vanhat vaatteet olivat ihan kokeilu, onhan täällä kuitenkin tätä muuta perinteistä ihan mukavasti, tuumaili Niskala tyytyväisenä. Sallapäivät 1993 Kymmenet harmonikat soivat komeasti, kun pitäjän kylätapahtumissa esiintyneet harmonikkataiturit kokoontuivat Salla-päivän yhteiskonserttiin vuonna Konsertin maestro Aki Lievonen joutui jopa toppuuttelemaan innokkaita soittajia, jotka meinasivat aloittaa Metsäkukkia-valssin keskeltä kappaletta. Lievonen naureskeli hyväntahtoisesti kun muutamat soittajat halusivat tehdä Väliaikaista-kappaleesta uuden sovituksen nimeltään Pitempiaikainen. Harmonikansoittajien monikymmenpäisessä joukossa soittaneen Olavi Lassilan varmoissa käsissä soi harmonikkamestari ja kulttuurivaikuttaja Matti Luukisen kätköistään löytämä vanha Dallape. Musiikkimieheksi paljastui myös kunnanjohtaja Jyrki Peltomaa. Entinen basisti kehui harmonikansoittajia ja iloitsi, että rajapitäjästä löytyy näin paljon hyviä soittajia. Ystäviä idästäja lännestä Salla-viikon tapahtumiin osallistui vieraita Sallan ystävyyspaikkakunnilta; venäläisestä ystävyyskaupunki Kovdorista, Ruotsin Arjeplogista ja norjalaisesta Båtsfjordin kunnasta. Kädentaitojen perinteitä edusti muun muassa Veikko Törmänen, koipikenkien tekijä Saijan kylältä. Rooppipalloa ja tikanheittoa Käsityöntekijöitä ja muita kaupantekijöitä oli torilla 25 ja lavalla lasketteli kepeää huumoria imitaattori Jorma Jope Ruonansuu matkien Spedeä, Vennamoa ja ehdottomasti parhaiten Ahti Karjalaista. Reilussa kilpailuhengessä kisailtiin tikanheitossa. Naisten sarjan voitti Irja Niemelä 34 pisteellä ja miesten paras oli Matti Maaninka 40 pisteellään. Hevosenkengänheiton tarkin oli Mika Tolonen. Kymmenien harmonikkojen yhteiskonsertti Kunnanjohtaja Leif Arne Viken myhäili tyytyväisenä Båtsfjordin ja Sallan löytäneen yhteisen sävelen. Pianisti Sjur Petterseniä viehätti harmonikkateema ja hän kehui tunnelmaa sanoinkuvaamattoman hienoksi. Kolme vuosikymmentä Norjassa asunutta suomalais-syntyistä Hilja Bjerkiä ihastutti sallalaisten ystävällisyys. Häneen oli tehnyt aivan erityisen vaikutuksen Vanhassa-Sallassa järjestetty jumalanpalvelus. Runsaslukuisen yleisön yhdeksi suosikiksi nousi Heidi Kyrö. Kotimaisen iskelmätaivaan komeetan sukujuuretkin on selvitetty ja havaittu Leikkimielistä pussitappelua. Vaikuttaa siltä, että kunnanjohtaja Sauli Ahopelto olisi putoamisvaarassa. Kauko Kellokummun opastuksella pelattiin entisajan rooppipalloa. Kissanhännänvetokilpailua riitti koko päiväksi ja häntä jäi tällä kertaa Lauri Ainaston kouraan. Vallovaaralaiset Eine ja Toivo Virtanen olivat monien muiden tapaan tulleet tapaamaan tuttuja. - Täältähän niitä kyllä löytyy, he iloitsivat. Salla-päivän yrittäjätilaisuudessa oli vakava teema; kymmenen vuotta sitten Sallassa asui henkilöä ja työttömyysprosentti oli 20. Nyt asukkaita on noin ja heistä 20 prosenttia työttömänä. - Sallan aivovuoto on tukittava, saarnasi toimitusjohtaja Reijo Liikanen ja ihmetteli miksi kukaan ei kannusta ihmisiä yrittämään. Harmonikkamusiikkia on kuultu useilla Salla-päivillä. Harmonikkataitureita löytyy omasta pitäjästä, mutta Salla-päiville tulevat mielellään vieraaksi kaukaisetkin harmonikkamestarit. niiden itäisen haaran ulottuvan Sallaan. Seinäjoen Tangomarkkinoilla komeasti toiseksi sijoittunut Heidi kirjoitti Sallassa monet nimikirjoitukset. Tangomarkkinnat sujuivat sallalaisittain hyvin, sillä Pekka Luusua sijoittui hienosti kolmanneksi. Sallasta juontavat juurensa monien julkkisten juuret. Se pantiin merkille Koillis- Lappi-lehdessä, jonka toimittaja innostui riimittelemään, että julkkiset eivät Sallasta lopu, ja jos loppuvat, sallalaiset tekevät lisää. Sallapäivät 1996 Kultakuumeen kourissa Sallaan iski kultakuume 1990-luvun puolivälin tienoilla. Kyseessä oli sen verran vakava tartunta, että kulta nostettiin Salla-päivän teemaksi vuonna Matkailuliiton julkaisujohtaja, kirjailija Seppo J. Partanen valaisi kultakuumeen taustoja mainitsemalla, ettei kuume ei tartu alkuperäiskansoihin vaan iskee muun muassa kaupunkilaisiin, joiden liikkeellelähdöstä kultamaille on syntynyt varsinaisia kansanvaelluksia eli kultaryntäyksiä. Sallan Tuntsalta oli löydetty merkkejä kullasta ja valtauksiakin oli jo tehty. Tuntsalle aikoi Partanenkin, yli 30 vuotta sitten kultakuumeen saanut vaskaaja seminaarin jälkeen suunnistaa. - Kullankaivajien mukaan kultaa kannattaa kaivaa sieltä missä sitä on, Partanen tuumasi. Sallapäivät 1984 Vesitaso kaarteli Sallan taivaalla Sallan Lentopalvelun vesitaso lennätti Sallapäivän juhlijoita 1990-luvun alussa. Märkäjärven rannassa sijainneelta lentoasemalta kohosi siivilleen vesitasolentokone, jonka kyydissä pääsi ilmasta käsin ihailemaan kirkonkylän ja sen ympäristön maisema sekä näkemään suuren väkimäärän linja-autoaseman ja kunnantalon tuntumassa. Sallapäivät 1999 Kaunein kesäpiha Naruskalla Sallassa tykätään kilpailuista. Vuonna 1999 järjestettiin Kaunein kesäpiha-kilpailu, jonka voitti Ulla ja Juha Moilasen piha Naruskalta. Parhaan pihan valinnut tuomaristo totesi perusteluissaan, että Moilasten pihassa kasvillisuus on sopusoinnussa ympäröivän luonnon ja rakennuksien kanssa. Toiseksi sijoittui Maija ja Heikki Aholan piha Aholanvaarassa sekä jaetulle kolmannelle sijalle Kaija Vuolukan ja Taimi Viitalan pihat. 11

12 Sallapäivät Torimyyntikojuja kunnanviraston edustalla. Sallapäivät 1994 Sallalaiset palasivat juurilleen asutustoiminnan juhlaseminaarissa Sallalaiset palasivat viiden vuosikymmenen takaisiin aikoihin vuoden 1995 Salla-päivänä järjestetyssä Lapin asutustoiminnan juhlaseminaarissa. Agronomi Lauri Jaatisen mukaan Sallan siirtoväelle annettiin vastiketiloina ns.kylmiä tiloja eli tilojen saajat joutuivat raivaamaan peltonsa itse ja talon paikka oli merkitty maahan isketyllä paalulla. Siirtoväen tilojen hajasijoittaminen perustui Jaatisen mukaan sen ajan käsitykseen, jonka mukaan lyhyt matka navetalta pellolle oli tärkeämpi kuin kyläkeskukseen. Tärkeintä oli, että tila sai riittävästi peltoa ja metsää eikä sosiaalisten suhteiden kehittymiselle paljon painoarvoa pantu. Sallapäivät 1994 Raivaajien ja rakentajien pitäjässä tehtiin pellonraivauksen Suomen ennätys, kun pitäjän peltopinta-ala kasvoi peräti 13-kertaiseksi sotia edeltäneeseen aikaan verrattuna. Monien mielestä Salla suoritetut asutustoimenpiteet olivat oikeaan osuneita ratkaisuja. - Mitä muuta siirtolaisille ja armeijasta kotiutetuille ihmisille olisi keksitty? Asuttaminen oli ainoa järkevä teko, Martti Hautala tuumasi. Ensimmäinen juhlapuhe Salla-päivien viralliset puheet olivat rajoittuneet kunnan edustajien avauspuheenvuoroihin kunnes vuonna 1995 kuultiin ensimmäinen juhlapuhe. Kunnian ensimmäisen juhlapuheen pitämisestä sai salmivaaralaissyntyinen, Metsäntutkimuslaitoksessa työskennellyt ylijohtaja Eljas Pohtila. Pohtila tarkasteli asutustoiminnan merkitystä koko maan kannalta ja kiitteli erityisesti sallalaista raivaajien sukupolvea suurenmoisesta työstä. Hänen puheessaan nousi esille myös raivaajapolven muistomerkin pystyttäminen pääkirjaston etupihalle. Ahvenselkäläisen Antero Miettisen mukaan Sallassa oli 60 maidonlähettäjää ja kymmenkunta lihakarjan kasvattajaa. Elettiin EU-aikaa eikä Venäjä mestari ja Pavarottin säestäjä löysivät yhteisen sävelen tulevaisuudesta ollut kenelläkään varmaa tietoa. Miettinen totesi, etteivät maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän suunnitelmat suomalaisista suurnavetoista sovi Sallaan. Supernavetat sitovat tilalliset tiukasti työhön. Pitkiä päiviä töitä tekevät ihmiset erakoituvat eivätkä ehdi osallistumaan mihinkään, vaikka samanaikaisesti peräänkuulutetaan kylien talkoohenkeä. Salla-päivän juhla huokui kansainvälisyyttä vuonna Se Salla-päivien historian kansainvälisin, jos mittapuuna käytetään useista eri maista tulleita esiintyjiä ja muita vieraita. Venäjän Kovdorista saapui kansalaulukuoro ja Arkangelista ohjelmaryhmä nimeltään Balaguri. Viron Pärnusta tuli Cantelo-ryhmä ja Norjan Båtsfjordista edellisen vuoden Salla-päiviltä tuttu Hilja Bjerk ja pianisti Sjur Magnus. Harmonikkapuolelta oli vieraaksi saatu todellinen alan ammattilainen, maestro Ari Haatainen. Maailman musiikkimetropoleissa soittanut ja muun muassa italialaista muhkeaäänistä oopperalaulaja Luciano Pavarottia säestänyt Haatainen ihastui Sallaan ja teki orkesterinsa kanssa Erittäin Sallainen-kasetin, jossa on useita Sauli Viitalan säveltämiä lauluja. Ari Haataisen kanssa harmonikkaa soitteli venäläinen Valera Ohaplin, kolminkertainen Venäjän harmonikan soittajan mestari. Venäjän mestari ja Pavarottin säestäjä löysivät helposti yhteisen sävelen. Suvilaulajien, Sallan Laulun ja Sallan Torvipoikien esitykset keräsivät runsaat suosionosoitukset samoin kuin Tuula Klocken johtama tanhuryhmä. Sotkajärven jälkipolvea Sallassa Suurta huomiota saivat osakseen Juonnin kylästä tulleet vieraat. He olivat Kuolajärven Korjan kylästä vuonna 1757 Venäjän Juonniin autioon lappalaiskenttään muuttaneen Matti Sotkajärven perillisiä. Suomea suhteellisen hyvin puhuvien juonnilaisten pakeilla riitti raatikavereita, joista monet etsivät sukulaisuussuhteitaan itärajan takaa. Karjalan kielen sointuvalla nuotilla suomea puhunut Nestori Tapio kertoi vuolaasti Juonnin historiasta ja tästä päivästä muun muassa sen, että kylässä oli Neuvostoliiton aikana suuri sovhoosi ja monet puhuivat suomen kieltä. Nykyään kielen taitaa enää muutama, nuoret eivät lainkaan. Monissa puheissa muisteltiin Vanhan-Sallan aikaa ja avauspuheessaan Matti Salmijärvi totesi ilahtuneensa, että entisille kotikonnuille päästään kulkemaan Kelloselän rajanylityspaikan kautta. Sallan-Seura oli pystyttänyt torille aitan, jonka seinille oli ripustettu valokuvia luovutetulle alueelle jääneestä kirkonkirkonkylästä sekä Kutsasta, Vuorikylästä ja Sovakylästä. Muun muassa Rauno Kurvinen katseli kuvasta Sovakylän nykyisiä maisemia. 12

13 Sallapäivät 2001 Sallapäivät Tämä on parasta yhdessäoloa Sallapäivät 1998 Heikki ja Senja lauloivat kansan sydämiin Salla-päivillä on aina ohjelmaa myös lapsille. - Tämä on sitä parasta yhdessäoloa, kiteyttivät Ensio Kotala ja Olavi Mattila Salla-päivän olennaisimman sisällön vuonna Kotalan ja Mattilan mielestä Salla-päivänä on erinomainen mahdollisuus tavata sukulaisia ja muita tuttuja. Salla-päivästä onkin vuosien varrella kehittynyt merkittävä sosiaalinen tapahtuma, joka omalta osaltaan ylläpitää sallalaista identiteettiä. - Näinä EU:n yhdentymisen aikoina kaikki tuntuu suurentuvan ja yhdenmukaistuvan. Me tarvitsemme tällaisen Salla-päivän kaltaisia ta- Sallapäivät 2000 Kyläluuta elvyttämään kylästelyperinnettä Aholanvaaran kyläpäällikkö Heikki Ahola toi vuosituhannen ensimmäisen Salla-päivän juhliin kyläluudan. Hänen mukaansa luudan tarkoituksena on elvyttää kyläilyperinnettä, joka uhkaa hiipua olemattomiin. - Luuta on viikon kussakin talossa, jonka jälkeen se viedään seuraavaan taloon. Luudasta ikään kuin asiantynkää mennä naapuriin. Kirjaston tiloissa kaupattiin poistokirjoja ja tutustuttiin kelloselkäläisen Reijo Tolosen tauluihin. - Kai sitä on sen verran poikonen vielä kun nuo vanhat autot kiinnostavat, harrastajataitelija tuumi. pahtumia korostamaan paikallisuutta, sanoi kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja Hannu Nikka toivottaessaan tuhatpäisen yleisön tervetulleeksi Sallan-päivän viettoon. Ohjelmatarjonta oli tälläkin kertaa monipuolista. Leikkimielisessä sumopainikisassa innostuivat aikuiset miehetkin kisailemaan voitosta, jonka lopulta nappasi Bart Braafhart. - Harva pitäjäseura yltää etelän rintamaillakaan samanlaisiin suorituksiin mitä täällä on tehty yksistään rajan taakse suuntautuvien kotiseutumatkojen ja muistomerkkien osalta puhumattakaan muusta toiminnasta, totesi kenraali evp Matti Autio Salla-seuran 10-vuotisjuhlassa. Salla-seuran 10-vuotishistoriikin koonnut Tuomo Haurunen kertoi Vanhaan-Sallaan suuntautuneille kotiseutumatkoille osallistuneen tähän mennessä noin henkilöä. - Se oli eräs tavoite kun Salla-seuraa perustettiin; antaa Vanhassa-Sallassa syntyneille mahdollisuus päästä entisille kotitantereilleen vanhoja muistojaan verestämään. 10-vuotisjuhlassa palkittiin Salla-seuran perustajajäsen Oiva Kunnari Suomen Kotiseutuliiton mitalilla. Vuoden 1998 Salla-päivänä nuoret sallalaiset Heikki Kivelä ja Senja Niskala lauloivat niin lasten kuin aikuistenkin sydämiin. Heikki oli aiemmin voittanut Kittilässä järjestetyn Lapin Tenavatähtikilpailun ja Senja sijoittunut hienosti toiselle sijalle. Kotiyleisön edessä esiintyneet tenavatähdet palkittiin runsain suosionosoituksin ja samaa luokkaa olivat teinitähtilaulukilpailussa jatkoon selvineen Salla Rauanterän saamat aplodit. Salla-päivänä on perinteiseen tapaan runsaasti ohjelmaa ja tekemistä perheiden pienimmille. Tällä kertaa lapsia hauskuttivat Pelle Piparminttu sekä Peppi Pitkätossu ja kunnanviraston alakerrassa pääsi seikkailemaan kummituslinnaan. Varttuneemman väen musiikillista osaamista näyttivät Anne Kallio-Oinas ja Matti Eteläaho esittäen näytteitä juuri julkaisemaltaan Sallaiset kansiot -kasetiltaan. Naapuripitäjä Savukoskelta oli saatu esiintymään Lapin vahvin mies Raimo Karjalainen. Hänen vahvoissa käsissään 350-kiloinen traktorin rengas oli sangen kevyttä tavaraa. Päivän monipuoliseen ohjelmaan kuului myös pelastusnäytös, jossa Sallan pelastustoimen ammattilaiset näyttivät kuinka toimitaan vakavan liikenneonnettomuuden jälkeen. Kolariauton katto irtosi kuin säilykepurkin kansi ja onnettomuudessa pahoin loukkaantunut henkilö saatiin asianmukaiseen hoitoon. Sallapäivät 1999 Seppälän rautaherrat Sallan Karhujen rautaherrojen Martti ja Kimmo Seppälän kouravoimia tottelivat isommatkin puntit vuoden 1999 Salla-päivän voimanostokilpailussa. Isä ja poika olivat voimanostokisan ainoat osallistujat, mutta väkevät tulokset puhuvat puolestaan. Isä-Martti nosti 250 ja Kimmo-poika 230 kiloa. Kimmon meriittilistalla komeili Pohjois-Suomen mestaruus. Martti oli puolestaan saavuttanut hyviä sijoituksia ikämiesten EM-kisoista sekä ikämiesten SM-kultaa. Vanhat autot komeilivat Tolosen tauluissa, mutta esillä oli myös hänen maalaamiaan sykähdyttävän tunnelmallisia maisematauluja. Salla-päivä vuonna Sallalaiset laulajat esiintymässä. 13

14 Sallapäivät 2004 Sallapäivät Kirjaston pihalle istutettiin rajapuu Rajaseutuliitto valitsi Sallan Vuoden 2004 Rajakunnaksi ja liiton puheenjohtaja Jussi Carpén luovutti Salla-päivänä kunnan omistukseen Kuolajärven kirkonkylässä 1930-luvun alussa Heikki Korhosen majatalon yhteydessä pidetyn Sallan Majan vieraskirjan, johon nimensä kirjoittanut noin 300 vierailijaa. - Kiitoksia paljon. Kirja saa arvoisena kodin, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tatu Vaarala kiitteli. Vuoden Rajakunta-titteli oli järjestyksessään kolmas Rajaseutuliiton myöntämä huomionosoitus, jonka ennen Sallaa olivat saaneet Vironlahti ja Suomussalmi. Sallan kirjaston pihalle istutettiin rajapuu. Pihlajan istutuspuuhissa oli mukana kunniavieraaksi kutsuttu Lapin läänin maaherra Hannele Pokka. Salla-päivää juhlisti myös kansalaisopiston 30-vuotisjuhla, jossa juhlapuheen piti opetusministeriön entinen kansliapäällikkö Jaakko Numminen. Aurinkoinen sää oli houkutellut paikalle tuhatmäärin yleisöä. Musiikki soi ja kymmenien myyntikojujen ympärillä riitti väkeä. - Muikkua menee noin 60 kiloa päivässä, tuumivat savukoskelaiset Leila ja Martti Aaltonen, jotka olivat myyneet Salla-päivillä muikkuja ja pyttipannua ainakin kymmenen kertaa. - Parasta täällä on se, että tapaa vanhoja tuttuja. Tulee ihan nuoruus mieleen, Kiimingissä asuva sallalaislähtöinen Aarre Aatsinki kertoili. Sallapäivät 2005 Vieraita evakkopitäjästä Salla-päivänä vuonna 2005 puhunut Kälviän kunnanjohtaja Timo Mämmi ehdotti yhteisen evakkohistorian kokoamista. Mämmin mukaan arkistoissa oleva tieto säilyy jälkipolville, mutta evakkoajan henkilökohtaisesti kokeneiden ihmisten muistot pitäisi saada puolin ja toisin talteen. Sallan kunnanjohto suhtautui myötämielisesti evakkopitäjän kunnanjohtajan ehdotukseen. Kälviän mieslaulajille ja viihdekuorolle samoin kuin kunnasta saapuneille vieraille Salla-päivästä muodostui unohtumaton elämys. Sallan ja Kälviän siteet ovat vahvat, sillä Lapin sodan jaloista evakuoitiin noin sallalaista. Evakkoaikana solmittiin myös kymmeniä avioliittoja. Salla-päivien yleisömäärä on suurta luokkaa. Arviot liikkuvat tuhansissa kävijöissä. Sallapäivät 2000 Professori Hannu Kuusela kehotti terveeseen nurkkakuntaisuuteen Sallaan raja-aseman avaamisesta puhui tuore kunnanjohtaja Kari Väyrynen vuonna 2000 Salla-päivän seminaarissa lähes ääriään myöten täynnä olleessa valtuustosalissa. Väyrysen mukaan avautuva raja avaa uusia mahdollisuuksia matkailun ja elinkeinoelämään, mutta tarvitaan myös muita yhteisiä hankkeita, joita pitää kunnassa myös yksissä tuumin viedä eteenpäin. Sallalaissyntyinen taloustieteen professori Hannu Kuusela patisti tekopitäjänsä väkeä terveeseen nurkkakuntaisuuteen, jota naapuripitäjä Kuusamossa on menestyksellisesti sovellettu elinkeinojen kehittelyyn. Kuusela tuumasikin, että Sallan päättäjien kannattaisi käydä opintomatkalla naapurikunnassa. Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Nieminen puolestaan kehotti ottamaan tulevaisuuden haltuun ja pitämään silmällä maailmalla vallitsevia megatrendejä. Maailmalla ja Suomessa monissa yhtiöissä elettiin informaatioteknologian aallonharjalla. Nieminen epäili, ettei Salla ehdi mukaan viimeisimpäänkään informaatioteknologian aaltoon, joten huomiota kannattaa kiinnittää pienyrittäjyyden toimintaedellytysten parantamiseen. Maaherra Hannelle Pokka istutti rajapuun ja media kiinnostui maaherrattaren puuhista samoin kuin Salla-päivistä yleensä. Nieminen tunnusti rajanylityspaikan avaamisen merkityksen, mutta muistutti Venäjän viimekädessä päättävän mitä rajan yli kulkee ja kuinka paljon. 14

15 Sallapäivät Sallapäivät 2006 Tarinoista uusi Sallan ihme - Sallan uusi ihme voisi perustua tarinatalouteen. Meillä on täällä vaikuttava historia, vaihteleva luonto ja lääniä olla ja ajatella, sanoi filosofian tohtori Vesa Heikkinen juhlapuheessaan vuoden 2006 Salla-päivänä. Sallalaissyntyisen tohtorin mielestä sallalainen muistelee menneitä -lauseesta on tullut tuhansien tarinoiden muodostama tavaramerkki. Siitä voisi kehitellä julkisuuteen ja internetin verkostoihin tarinoista muodostuvan uuden Sallan ihmeen. Heikkisen mielestä tarinatalous voisi olla seuraava Sallan suuri savotta, sillä etelässä kuuleman mukaan puhutaan imagoista ja visioista. - Niilläkin on mahdollista rakentaa vaurautta ja hyvinvointia. Jos tarpeen on, osaa sallalainen muistella tuleviakin, Heikkinen yllytti. Historiassa Sallan ihmeeksi kutsuttiin sotienjälkeistä jälleenrakentamista, kylmien tilojen rakentamista ja peltojen raivaamista luvun lopulla Salla oli maidontuotannon kärkipitäjä Lapin läänissä. Salla-päivänä juhli Sallan lukio 40-vuotistaivaltaan. Kunnallinen keskikoulu aloitti jo 1950-luvun alussa, mutta sitkeä toiminta oman lukion saamiseksi tuotti tulosta vasta Kautta vuosikymmenten Sallan lukion henki on säilynyt hyvänä, voi sanoa että kodikkaana, sanoi koulun pitkäaikaisen opettaja ja rehtori Eero Väänänen. Sallapäivät 2002 Valopilkkuna rajan avaaminen - Imatran raja-asema avattiin jo kansainväliselle liikenteelle ja seuraavana on Sallan vuoro, hehkutti kunnanjohtaja Kari Väyrynen vuoden 2002 Salla-päivänä. Julkisuudessa oli ollut esillä, että pääministerit Paavo Lipponen ja Mihail Kasjanov avaavat raja-aseman syyskuussa. Väyrysen mukaan raja-aseman avaamisen myötä alkaa sotienjälkeisessä Sallassa kolmas myönteinen ajanjakso. Meistä itsestämme riippuu kuinka myönteinen siitä tulee, Väyrynen muistutti. Valopilkkuna tuikki raja-aseman avaaminen ja sekin, että kunnan väkiluvun vähentyminen oli hidastanut. Tilastojen mukaan Sallasta oli lähtenyt muualle vain 35 henkilöä. Suuren urheilujuhlan tunnelmaa painonnostokilpailun palkintojenjaon päätteeksi. Sallapäivät 2007 Maailman myllerrykset eivät Sallaa lannista - Maailman myllerrykset eivät lannista nykyisinäkään vuosina Sallaa ja sallalaisia. Tätä luottamusta pohjustaa myös tieto kokemuksista, joita sallalaisilla on menneestä; vuoden eivät ole sisaruksia eivätkä tulevaisuuden haasteet ole aina olleet edeltä käsin tiedossa. Näin muistutti filosofian tohtori h.c. Samuli Onnela vuonna 2007, joka oli kunnan ja seurakunnan 150-vuotisjuhlavuosi. Salla-päivän juhlapuheessaan Onnela korosti, että kunnan kivijalka on peräisin kansakouluista ja niiden viitseliäistä opettajista, varhain virinneestä yhdistystoiminnasta, sodan kärsimyksistä ja peräänantamattomasta jälleenrakentamisesta. Kunnanjohtaja Kari Väyrynen julisti Sallaan päätavoitteeksi itsenäisyyden säilyttämisen. - Itsenäisinä voimme valita panostuksemme Sallatunturiin tai johonkin muuhun kunnan alueella olevaan kohteeseen, ei muualle seutukuntaan. Vastaamme itsenäisinä omista tekemisistämme. Myös virheistämme. Salla-päivän vihittiin käyttöön uusi tori ja kiertoliittymä, joka on lajissaan ensimmäinen Koillis-Lapin alueella. Sallansuut-näytelmäryhmän esittämä Kekkosen vika-näytelmä nousi kertaheitolla Salla-päivän suosikiksi. 150-vuotiasta kuntaa juhlittiin myös Vanhassa-Sallassa. Runsaslukuinen yleisö seurasi päivän monipuolista ohjelmaa, jota tarjosivat muun muassa Vi- Sallan kulttuuripalkinnot ron Saarenmaalta Sallaan saapuneet tanssijat, sallalaiset kantri- ja senioritanssijat sekä musiikkileiriläiset. - Mukava hetki tavata tuttuja, vaikka kyllä täällä tulee muutenkin käytyä, sanoi Jyrki Hänninen. - Tässä on meitä kaksi, jätkä ja herra, naureskelivat jälleennäkemisestä riemastuneet Reijo Mattila ja Veikko Salo. Juhlakansa ei suuremmin säikkynyt ajoittain taivaalta ropsahtaneita sadekuuroja vaan siirtyi kunnanviraston katoksen alle suojaan. - Vieläkin paremmat mahdollisuudet tavata tuttuja kun pieneen tilaan pakkaudutaan, Erkki Kurvinen tuumasi. Sallan kulttuuripalkintojen saajat vuosina Palkinnot on luovutettu perinteisesti Sallapäivänä. Vuonna 1986 Haunio Heikki, 1987 Hautajärven kylän historiatoimikunta, 1988 Kelloniemi Aarno, 1989 Kantola Olavi, 1990 Hämäläinen Markku, 1991 Luukinen Matti, 1992 Klocke Tuula, 1993 Väänänen Eero, 1994 Kallunki Rauno, 1995 Sova Heimo, 1996 Haataja Vesa, 1997 Niskala Martti, 1998 Rönkä Tapani, 1999 Kellokumpu Nestori, 2000 Kivelä Veijo, 2001 Ilvonen Jouko, 2002 Eteläaho Matti, 2003 Kunnari Oiva, 2004 Hautaniemi Eila, 2005 Kivelä Eino, 2006 Sari Sipola ja Päivi Virkkula, 2007 Sauli Viitala, 2008 Sallan Laulu, 2009 Stalingrad Cowgirls, Kalevi Loisa sekä 2010 Seppo Leinonen ja Salla-seura. 15

16 Sallapäivät Sallapäivät 2009 Hyvinvointiräppiä ja saijalaisia perinneasuja Sää on suosinut monet kerrat Salla-päivän viettäjä. Kaunein piha-kilpailussa menestyneet palkittiin kauniissa keskikesän säässä. Sallapäivät 2007 Jaa, että niin suosittu Salla-päivät ovat kautta aikain olleet vahvasti musiikkipitoisia ja tanssi on kuulunut myös päivän kuvioihin. Levottomat-yhtyeen alkusoitot siivittivät tunnelmaa Salla-päivän aamuna vuonna Senioritanssijoiden esittämä Salla-valssi sai raikuvat suosionosoitukset ja musiikkileiriläiset soittivat komeasti. tapahtuma Salla-päivä kiinnostaa myös matkailijoita. - Hyvä ja virkeä paikka. Varmasti kerromme muillekin kuinka hyvä. Ja palvelu on pelannut erittäin hyvin, jatkakaa samaan malliin. - Jaa, että huomenna Salla-päivä. Jaa, että niin suosittu tapahtuma. Kyllä vakavasti harkitaan, että Salla-päivän tapahtumia tullaan kat- somaan, koska majoitusvuorokausia on vielä jäljellä, tuumivat oululaiset Matti Määttä ja Paavo Takola Sallan aurinkoisella torilla Salla-päivän aattona Syntyperäisiltä sallalaisilta tulee vastauksia kuin apteekin hyllyltä. - Salla-päivä ei jää tälläkään kertaa väliin. Siellä näkee tuttavia ja myös tuttuja, joita harvemmin pääsee näkemään, Mikko Tervo sanoo. Hilkka Ainasto kertoo olleensa mukana kaikilla Salla-päivillä. Torimyynnissä menee kaupaksi kahvia ja mansikoita. - Hyvä tapahtuma ja sääkin on ollut hyvä lähes joka kerta. Salla-päivän lämpöennätys on 29,3 Maija Kivelä ja Janne Hänninen johdattivat yleisön hyvinvointiräpin menoon ja meininkiin. Itämaiset tanssijat toivat tuulahduksen kaukaisten maiden tanssikulttuurista ja tanssin taitoihin yleisöä opasti Raija Rajasalo Levottomien säestämänä. Kirjaston tiloissa laulettiin kauneimpia koululauluja Timo Leskelän johdolla. Muotinäytöksiäkin on Salla-päivällä nähty, mutta tällä kertaa saijalaiset esittelivät yleisölle entisten aikojen värikkäitä ja käytännöllisiä perinneasuja. Eräs Salla-päivän kestopuheenaiheista on edellisten Salla-päivien sään muisteleminen. On totta, että aurinko on paistanut monina päivinä, mutta on ollut myös sateista ja koleaa. Tähänastinen Salla-päivän lämpötilaennätys on vuodelta 2000, jolloin kirkonkylän virallinen ylin lämpötila on 29,3 astetta. Pohjoinen Suomi oli silloin Euroopan kuuminta seutua, sillä Sevettijärvellä mitattiin peräti 32,4 asteen lämpötila. Viileintä on ollut vuonna 1994, jolloin elohopea asettui ylimmillään 9,4 asteen lukemaan. Seuraavassa Salla-päivän eli 19.heinäkuuta ylimmät lämpötilat vuodesta 1982 vuoteen 2010 Sallan kirkonkylässä. Salla-päivien ohjelmisto on runsas. On ollut puujaloilla kävelyä, kissanhännänvetoa ja tässä sumopainia , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Lähde: Ilmatieteen laitos/ Ilmastokeskus, Pauli Jokinen.

17 Tasokasta opetusta ja rentoa yhdessäoloa Sallan musiikkileirillä Pari kymmentä nuorta Sallasta ja eri puolilta Suomea vietti mukavan viikon Sallan musiikkileirillä Lomakodilla. Sallan musiikkileireillä on rento tunnelma. Musiikinopetusta on pari tuntia päivässä, ja lisäksi esimerkiksi iltaohjelmiin, kuten letunpaistoiltoihin, kuuluu musisointia. Lisäksi leireillä on monenlaista muuta ohjelmaa. Oppilaat soittavat koulujen musiikkiluokissa ja Sallansuussa kunnan soittimilla, joten leiriläisillä ei tarvitse olla omia soittimia. Tänä vuonna rummut olivat suosituin soitin, niiden opetukseen osallistui seitsemän leiriläistä. Muita suosittuja olivat basso, kitara ja piano, jonka suosio on kasvanut viime vuosina. Laulun opetuksen suosio sen sijaan väheni roimasti; lauluun ilmoittautui vain kaksi henkilöä. Aiempina vuosina leiriläisten enemmistö on ollut tyttöjä, nyt poikia oli 11 ja tyttöjä 10. Leiriläiset olivat vuotiaita. Sallan musiikkileiri järjestettiin tänä vuonna 37.kertaa. Sallan musiikkileireillä on tarjolla tasokasta opetusta. Lähes kaikki musiikinopettajat olivat tänä vuonna uusia, lukuun ottamatta laulunopettaja Jenni Ahlsvediä sekä bändiohjausta antavaa Heikki Kivelää. Leiri- ja bändiohjaaja Heikki Kivelä opiskelee Jyväskylän yliopistossa musiikkitiedettä sekä muun muassa taiteen- ja kulttuurintutkimusta. Hän on syntyjään sallalainen. Laulua ja bändiohjausta opetti Jenni Ahlsved, joka on musiikkipedagogi, muusikko, laulaja ja laulunopettaja Helsingistä. Kitaransoiton opetuksesta vastasi Antti Jokinen, joka on valmistunut muusikoksi pop- ja jazz-konservatoriosta ja musiikkipedagogiksi pääaineenaan sähkökitara. Antti on Vuoden 2011 musiikkileirin opiskelijat ja opettajat. työskennellyt freelancer-muusikkona ja työskentelee päätoimisena soitonopettajana. Rumpujensoittoa opetti vastasi Vesa Kykling, joka on freelance-rumpali ja rumpujensoiton opettaja. Eemeli Männistö, leirin bassonopettaja, on opiskellut mm. Jyväskylän ammattiopiston konserva- toriolla, josta hän valmistui pop- ja jazz -muusikon ammattiin keväällä Musiikkileirin päätöskonsertti pidetään Sallan jäähallissa lauantaina 9.7.kello 18 alkaen. Pääesiintyjänä on Stalingrad Cowgirls. Terttu Pohtila Kesäpakina Homma hanskassa Sallassa homma on harvemmin hanskassa, mutta useinkin se on siinä kinttaalla. Elikkä puheena oleva asia saattaa olla tapahtumassa tai ei, aika näyttää. Täällä asuvat ulkomaalaiset oppivat suomen kielen, mutta kymmenen Sallan vuoden jälkeen minä kamppailen yhä kinttaiden ja muihin käsineisiin liittyvien murrekäsitteiden kanssa. Ne, mitkä Sallassa ovat kinttaat (kintas - kinttaat), ovat etelämpänä Itä-Suomessa rukkaset. Sallassa kinttaat ovat nahasta tehdyt käsineet, joissa peukaloa lukuun ottamatta muut sormet ovat yhdessä, ne voivat olla kirkonkylä- tai työkäyttöön, aikuisen tai lapsen. Pohjois-Karjalassa rukkaset ovat lapsen ulkokäsineet tai aikuisen työkäsineet. Melkein kaikkia muita käsineitä voi kutsua hanskoiksi. Sormikkaista olemme yhtä mieltä lappilaisten kanssa. Kudotut vanttuut ovat siellä neulotut kintaat (kinnas kintaat) tai lapaset. Siellä kudotaan mattoa ja ommellaan nappi paitaan. Täällä kudotaan myös esimerkiksi sukkia ja nappi neulotaan. Eräs suomen kielen professori kertoi, että hänen armeija-aikanaan eräänä aamuna käskettiin laittaa käsiin kintaat. Eri murrealueelta olevana hän oli ainoa, joka seisoi rivissä villalapasissa, kaikilla muilla oli nahkakäsineet työntekoa varten. Yleiskielestä ei ole tässä minulle apua, sillä se noudattelee käsineiden nimityksissä itämurteita. Kun katson rautakaupan kuvastoa, siellä on erilaisia rukkasia, ei yksiäkään kinttaita. Kun perhepiirissä esitetään kysymys: Olekko nähäny niitä minun uusia kinttahia?, esitän tarkentavia jatkokysymyksiä. Kerran minulta kysyttiin: Oisko teillä lainata kinttaita? --- No tuota, nuohan ovat rouhekinttaat, tarkotin että niin kun tavallisia nahkakinttaita. Ei haittaa, vaikka käsitteet olisivat hukassa, hankalampi silloin kun käsineet itse ovat. Osoittamalla ja kuvailemalla pääsee aina pitkälle vieraassa kieliympäristössä. Ja hanskat ja kinttahat eivät ole Lapissa läheskään niin tärkeä asia kuin se keltainen, kesällä jängillä kasvava marja. (Jänkä muuten siis on mikä tahansa suo. Tänne muutettuani luulin, että se on jokin erikoinen, vain Lapissa esiintyvä suotyyppi. Ja sääski on sama elukka kuin etelämpänä itikka ja hyttynen, ei niitä verenhimoisempi eikä isompi.) Jos hillaa sanoo lakaksi, sallalainen saattaa heittäytyä ymmärtämättömäksi, niin kuin ennen ahvenanmaalaisten asiakaspalvelijoiden sanottiin heittäytyneen, kun asiakas puhui suomea. Oiskohan tuolla Kahenvaaranojankorvessa lakkoja, jos kävis illalla kahtomassa? Mitä? (vilpitön hämmästys) Miten sitä vernissaa jängällä? Ei, sitähän on tuolla hallissa! Terttu Pohtila MONIPUOLINEN RUOKAKAUPPA PALVELUKSESSASI SALLAN KESKUSTASSA! Avoinna: ma-pe 8-21 la 8-21, su PUOLUKKA Kuusamontie 9, Salla Puh Fax

18 Lavatanssit ovat monien talkootuntien tulos Vallovaarassa pääsee nauttimaan vanhan ajan lavatanssitunnelmasta sydänkesän lauantai-iltoina. Tunnelman tekevät mahdolliseksi Vallovaaran maamiesseuran talkoolaiset. Talkoolaiset aloittavat työnsä lavan perusteellisella kevätsiivouksella, hankkivat tykötarpeet keittiöön kahvitusta varten ja työskentelevät keittiössä, toimivat järjestysmiehinä ja lipunmyynnissä, paistavat makkaraa ja siivoavat lavan tanssien jälkeen. Mikä saa tulemaan talkoisiin vuodesta toiseen? - Parasta on yhdessäolo. Ei täältä voi olla poiskaan, sanovat Marja-Leena Ulkuniemi ja Anne-Mari Harju, jotka ovat tottuneet talkoiluun jo nuoresta asti. - Talkoista on tullut tapa. On mukava, että tanssit pyörivät lavalla kesälauantaisin, Ulkuniemi sanoo. - Vanhat isännät ovat rakentaneet tanssiperinteen emäntiensä kanssa, perintöä ei voi heittää hukkaan, sanoo jo kolmella vuosikymmenellä mukana ollut Raimo Harju. Jokainen osallistuu talkoisiin kaksi kertaa kesässä, jotkut useamminkin. Talkoolaisia on noin Se on hyvä määrä pienehkölle kylälle, mutta uusia tekijöitä tarvitaan aina. - Porukkaan mahtuu aina lisää, uudet ovat erittäin tervetulleita mukaan, sanoo Vallovaaran maamiesseuran puheenjohtaja Mika Onkamo. Hän kiittää hiljaisia puurtajia, joista osa käy lavalla siivoamassa jo ennen varsinaisia talkoita. Lisäksi hän antaa erityiskiitokset niille, jotka työskentelevät lavatanssien hyväksi, vaikka he eivät itse olekaan maamiesseuran jäseniä. Souvarit Vallovaarassa Tänä kesänä tanssikauden aloitti Eero Aven heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Seuraavana lauantaina, 9.7., on vuorossa Levottomat. Torstaina lavalle nousee Souvarit, jonka esiintyminen Vallovaarassa on yhtyeelle kesän ainoa lavatanssikeikka Pohjois-Suomessa. Souvarit on esiintynyt Vallovaarassa kerran aiemmin, ja silloin keikka oli menestys, seinät pullistelivat väkeä. Anne-Mari Harju ja Marja-Leena Ulkuniemi ovat osallistuneet lavatalkoisiin monien vuosien ajan. - Souvarit esiintyi kevättalvella Revontulessa, ja sovimme silloin alustavasti lavakeikasta. Heidän saamisensa Vallovaaraan oli monien mukavien yhteensattumien summa, Onkamo kertoo. Myös Vallovaaran uimaranta on avoinna yleisölle samalla tavalla kuin aiemminkin. Kyläyhdistys on rakentanut paikalle laiturin ja grillikodan, jotka ovat uimareiden käytössä. Vallovaaralaiset toimivat aktiivisesti myös muuten kuin lavatoiminnassa. Kyläyhdistys järjestää esimerkiksi kummikylätoimintaa Viron Sallan kanssa, ja Vallovaarassa käy Salla-päivänä vieraita Virosta. Samoin Vallovaarasta matkataan Viron Salla-päiville elokuussa. Terttu Pohtila Raimo Harju ja Mika Onkamo suorittavat teknistä korjausta. vallovaaran-maamiesseura-ry/ Tervetuloa lavatansseihin kauniin lammen rannalle! Tanssit lavalla heinäkuussa lauantaisin La 9.7.Levottomat To Souvarit La Jari Kujala La Tarmo Niskala & Nostalgia ja Ruttojuuri 18

19 Maalaismaisemaan uimaan! Sallan vapaa-ajantoimi tarkkailee ja huoltaa Sallan luonnonvesiuimarantojen siisteyttä ja veden laatua. Hyvässä kunnossa olevia uimarantoja löytyy yhteensä 14 kappaletta ympäri Sallan kunnan aluetta. Alla lueteltujen lisäksi kunnan ylläpitämiä uimarantoja ovat myös Sallatunturin uimaranta, Keselmäjärvi Onkamon uimaranta, Onkamojärvi, Niskantie Kallungin uimaranta, Kallunkijärvi Hautajärven uimaranta, Koutajoki, Häkkilän ranta Hirvasvaaran uimaranta, Hirvasjärvi Kursun uimaranta, Keskijärvi Kursun uimaranta, Porolampi Pahkakummun uimaranta, Aitalampi Varvikon uimaranta, Varvikkojärvi Saijan uimaranta, kaupanranta Vallovaaran uimaranta Ruuhijärven uimaranta Ruuhijärven uimaranta sopii erinomaisesti lapsille. Vallovaaran lavan tuntumassa on pehmeähiekkainen uimaranta. Matonpesussa Sallan Ruuhijärvellä: Lämsä Helena vasemmalla, yläkuvassa Sipola Anja, Ahola Antti ja Berg Seppo. Salmivaaran uimaranta Aatsinkijoen uimaranta Salmivaaran uimarannalla on pukukoppi, pöytä ja penkit. Aatsinkijoen uimarannalla on grillikota, uimakoppi ja laituri. 19

20 Sallan luonto on Paula Viitasen akvarellien innoittaja Taiteilija Paula Viitasen akvarellit ovat tuttuja sallalaisille. Hänen herkkiä märkätekniikalla maalattuja maisemiaan ja erityisesti talvisia luonnon kuvauksia on monien kotien seinillä. Viitanen muutti Sallaan kaksikymmentä vuotta sitten ruska-aikaan. Hän on syntyjään Teuvalta, Etelä-Pohjanmaalta, ja hän on asunut myös Saksassa ja Italiassa. - Vastasin jo 7-vuotiaana kysyjille, että minusta tulee isona taiteilija. Taiteilijaelämän aloitin Pisan tornin juurella Italiassa, Viitanen kertoo. Ruuhkaisissa kaupungeissa vietettyjen vuosien jälkeen Lapin rauha on tuntunut kodilta. - Pidän Sallan karusta kauneudesta, ja se näkyy töissäni. Erityisesti Aatsingin kylä on minulle inspiroiva. Kylässä on pehmeyttä ja herkkyyttä. Se on rauhallinen, mutta elävä, Viitanen kuvaa. Hänellä on Sallassa monia muitakin rakkaita paikkoja, joissa hän käy luonnostelemassa töitään. - Sallaan tulon jälkeen minulla on ollut luovin kausi joulu-tammikuussa ja yleensäkin lumen aikaan. Sininen hämärä, lumi ja pakkaspäivien pastellisävyt koskettavat. Vuodenkierto inspiroi koko ajan, mutta talvi on minulle läheisin vuodenaika. - Minulla liittyy Lapin luontoon vahvasti myös Lapin ihminen. Kaikki täällä rakastavat luontoa. Ihmiset eivät ole materialisteja, vaan luonto ja ympäristö ovat tehneet ihmisestä nöyrän. Tällainen kulttuuriympäristö sopii myös taiteilijalle. Viitanen toteaa, että Sallassa on suhtauduttu taiteilijan ammattiin hyväksyvästi. - Töistäni heijastuva elämänmyönteisyys perustuu paljolti siihen, että en etsi elämän tarkoitusta enää taiteesta, vaan olen löytänyt sen hengellisistä arvoista. Maisemien ja luonnon yksityiskohtien lisäksi Viitanen maalaa kukka- ja lintuaiheita sekä muotokuvia, erityisen mielellään lapsista. myös haastava. - Välillä on ollut todella vaikeita aikoja taloudellisesti. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että en ole antanut periksi ja muuttanut pois. Salla on ollut huikean positiivinen ja ainutkertainen kokemus, Viitanen sanoo. Taulujen lisäksi hän maalaa kortteja ja adresseja, joita on myynnissä Putiikissa, Poropuistossa ja Sallaiset tilit -tilitoimistossa. Sallan luonto on innostanut Viitasta myös kirjoittamaan. - Kun tulen Etelä-Suomesta ja menen suon reunalle luonnostelemaan akvarelleja, alkaakin tulla sanoja, ja lopputuloksena on kirjoitelma. Runoja on pulpunnut vuosien varrella varsinkin talvisin. Viitanen on keskustellut kustantajan kanssa ja toiveissa on, että runoja ja kirjoitelmia sisältävä lahjakirja Lumilaidunten lumoissa, jonka kuvituksena on akvarelleja, ilmestyy syksyllä. Terttu Pohtila Paula Viitasen näyttely avautuu osana Salla erämaassa -näyttelyä su 17.7 kello 13 lautakuntien kokoushuoneessa. Muu osa näyttelyä avataan Näyttelyt ovat avoinna 18.8.saakka. Toiveissa runokirja Viitanen on ansainnut elantonsa maalaamalla vuodesta Hän on maalannut uransa aikana yli taulua. Ne ovat kotien ja yritysten seinillä ympäri Suomea, Euroopassa ja monissa muissakin maissa. Tauluja on myynnissä taideliikkeissä eri puolilla Suomea ja lisäksi kesänäyttelyissä. Hänellä on ollut näyttelyjä Helsingin lisäksi lukuisissa Suomen kaupungeissa ja paikkakunnilla, ja Sallan Poropuistossa on ollut pysyvä näyttely vuodesta Salla on inspiroiva paikka maalata, mutta sijainti kaukana suurista markkinoista on Talvi on Paula Viitaselle läheisin vuodenaika. Taideseuran näyttely Teletalossa Sallan taideseuran taideseuran TAIDENÄYTTELY Sallan Taideseuran taidenäyttely avautuu torstaina kello 10 Teletalon (Postipolku 4) toisessa kerroksessa. Sen viimeinen avoinna olopäivä on Salla-päivä 19.7., jolloin taideseuran jäsenet myyvät tiloissa kahvia ja arpoja. Näyttely on avoinna päivittäin Esillä on totuttuun tapaan jäsenten tauluja ja Postipolku 4 ( ent. työvoimatoimisto, Teletalo) klo (joka päivä) Näyttely koostuu Taideseuran jäsenistön tarjoamista töistä. Maalauksia, akvarelleja, valokuvia ja veistoksia. Vapaa pääsy. Mahdollisuus ostaa teoksia. TERVETULOA! muuta taidetta, esimerkiksi keramiikkaa ja kirjoja. Töiden vastaanotto on 12.7 klo Taideseuran jäsenten töiden pysyvä näyttely on lounaskahvila Johannassa. Sallan Taideseuran puheenjohtajana toimii Leena Niemelä. Hän kertoo, että seurassa on nyt noin 40 jäsentä. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81 Lapin Mestaruuspilkki 13.3.2010 Kemijärvi / Kaisanlahti Tulokset: Nuoret alle 12v. 1. Heidi Harju 780 g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 287 3. Riikka Kumpula 250 Sodankylän Perhokalastajat 4. Jonna Harju

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä POLVIJÄRVI-PÄIVÄT ke - su 17.-21.7.2013 keskiviikko 17.7. klo 18.30 Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä Leikkimielisessä kisassa valitaan

Lisätiedot

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies 10.3.2012 Naantali Hyvät kilpailijat, Turun VPK:lla on mieluisa tehtävä järjestää palokuntien SM- Pilkki -kilpailut. Kilpailu järjestetään Naantalin merialueella aivan Naantalin vanhan kaupungin tuntumassa.

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset Sivu 1 / 6 Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset 100m juoksu M30 +0,5m/s 1) Sami Koivunen Noormarkun Nopsa 12,21 +0,5m/s 1) Juho-Pekka Karjalainen Kunto-Pirkat 11,91 2) Aku Kallio Kosken Kaiku

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN. Kilpnro: Nimi: Seura: Paino / g

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN. Kilpnro: Nimi: Seura: Paino / g LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN 1. 8. Kokkonen Jouni Meri-Lapin urheilukalastajat 9780 2. 6. Uusitalo Jari Meri-Lapin urheilukalastajat 5545 3. 41. Ohtonen Kari 5520 4. 17. Sipola Jani Keminseudun

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 1 Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 PÖYTÄKIRJA 18/2013 Hallituksen sähköpostikokous Aika: 2.-4.11.2013 Osallistujat: Puheenjohtaja Soili Niskanen Eeva Mattila varajäsen Asia 1 Sopimuksen tekeminen Nettihotellin

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU Päijänteen KUHAUISTELU-CUP 2010 Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! HARVIA - KUHAUISTELU Lauantai 19.6.- Sunnuntai 20.6. Jyväskylä, Korpilahden satama klo.

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Ohjelmassa. Kemijoki on näkyvä osa elämää jokivarressa. Toivomme että mahdollisimman moni ryhmä innostuu kertomaan, millä tavoin joki on tärkeä.

Ohjelmassa. Kemijoki on näkyvä osa elämää jokivarressa. Toivomme että mahdollisimman moni ryhmä innostuu kertomaan, millä tavoin joki on tärkeä. 1 Ohjelmassa Kilpailu pähkinänkuoressa Ketkä voivat osallistua Ilmoittautuminen Sitten luodaan! Kilpailu huipentuu! Kisatunnelmat jakoon Instagramissa Olemme apunasi kilpailun aikana Kemijoki on näkyvä

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

18.8.2010. Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista.

18.8.2010. Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista. 18.8.2010 Jakelussa mainituille KUTSU LAPIN KUNTAPÄIVÄÄN 22.9.2010 Arvoisa vastaanottaja, Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista. Tilaisuus järjestetään

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt Palkintosäännöt Yleistä Säännöt koskevat Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry:n jäseniä ja heidän omistuksessaan, osaomistuksessaan tai hallinnassaan olevia koiria. Vuoden toko-, palvelus- ja agilitykoira-

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Kyu Cup 2015 SIJAINTI ALUSTAVA OHJELMA KENDO. Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015

Kyu Cup 2015 SIJAINTI ALUSTAVA OHJELMA KENDO. Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015 Kyu Cup 2015 Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015 Pori Kendoseura järjestää Kyu Cup kendokilpailut lokakuun lopulla 31.10. 1.11.2015 Porissa. Kaikki kyu tasoiset kendon, iaidon ja jodon

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot