Tove, sivut ja sivellin Opettajan oheismateriaali

Transkriptio

1 Tove, sivut ja sivellin Opettajan oheismateriaali Kohderyhmä: 6. ja 7. luokat Näyttely: Tampereen taidemuseo, Muumilaakso Ajankohta: syyslukukausi 2009 Teemat: Taiteilija Tove Jansson, Muumikirjat, lastenkirjallisuus Tehtävät: 1. Tapahtumapaikka, äidinkieli 2. Uusi olento, kuvataide, äidinkieli 3. Keskustelu, äidinkieli 4. Lasten ja nuortenkirjallisuuden klassikot, äidinkieli 5. Sarjakuva analyysi, englanti, kuvaamataito, äidinkieli 1. Tapahtumapaikka, äidinkieli Hiljaisuus oli rauhallinen ja täynnä odotusta. Joku huokasi toisinaan ja käpertyi syvemmälle makuukuoppaansa. Kuunsäde vaelsi keinutuolia pyyhkäisten salongin pöydälle, ryömi vuoteen päädyn messinkinappuloiden ylitse ja paistoi suoraan Muumipeikon kasvoihin. Ja sitten tapahtui jotain sellaista, mitä ei ollut nähty ei kuultu siitä päivin, jolloin ensimmäinen muumi vaipui talviuneen. Muumipeikko heräsi eikä saanut enää unta. Taikatalvi Tove Jansson on luonut kokonaisen rikkaan ja uuden maailman Muumikirjoissaan. Tiedämme lukemattomia yksityiskohtia Muumien tavoista ja historiasta, luonteesta ja asuinpaikoista. Elävä kokonaisuus muodostuu yksityiskohdista ja siitä, että ne toistuvat samanlaisina useissa kirjoissa. Kirjoitta itse tarkka kuvaus jostain tutusta tai vieraasta paikasta. Paikka voi olla todella olemassa tai voit keksiä sen kokonaan itse. Aloita luettelemalla paikkoja, joista haluaisit kirjoittaa tai lukea. Lista voisi näyttää vaikka tältä: vuoren huippu viidakko autiotalo metsä autokauppa huvipuisto talvella hiekka aavikko karkkikauppa vieras planeetta Valitse paikoista yksi ja kirjoita siitä. Muistilista paikan rakentajalle: Keksi paikalle nimi Missä paikka on? Onko se arkinen vai poikkeuksellinen? Onko se autio vai asuuko siellä joku? Miltä se näyttää? Tuoksuuko siellä joltain? Kuuluuko ääniä, musiikkia tai askeleita? Liittyykö paikkaan joku iloinen tai synkkä salaisuus? Mikä tai kuka vartioi paikkaa? (Myrskyt, piikkipensaat, vahtimestari, sotilaat, eläimet, poliisit, taiat, portti ja niin edelleen.)

2 Sijoita itsesi päähenkilöksi tapahtumaan, joka tapahtuu kuvailemassasi paikassa. Miten jouduit paikkaan? lähde: Timantinmetsästäjä, luovan kirjoittamisen opas, Parkkola & Repo, WSOY, Uusi olento, kuvataide, äidinkieli, Muumilaakso on täynnä olentoja, jotka Tove Jansson on keksinyt alusta loppuun. Piirroksista näemme miltä esimerkiksi mörkö näyttää ja tekstistä tiedämme millainen hän on. Muumipeikon kuva syntyi ensimmäisenä ja se muuttui vuosien myötä pyöreämmäksi ja isokuonoisemmaksi. Kokeile samaa, kuin Tove ja tee lyijykynäpiirros olennosta, jota ei ole olemassa. Keksi olennollesi nimi ja muutama keskeinen luonteenpiirre. Mieti, mitä se pelkää ja mitä se haluaa. Nyt sinulla on päähenkilö esimerkiksi sarjakuvaan. Voit tehdä sarjakuvan tai kirjoittaa tarinan, jossa olentosi tavoittelee haluamaansa asiaa ja joutuu kohtaamaan sen mitä pelkää eniten. kuva: Tove Jansson, Tampereen taidemuseo 3. keskustelu, äidinkieli Kirjassa Taikatalvi Muumipeikko herää kesken talviunien, nousee ylös ja huomaa, että koko tuttu laakso on muuttunut. Muumipeikko on tottunut kysymään neuvoa äidiltään, mutta hän ei saa Muumimammaa hereille. Lopulta hän lähtee ulos tutkimaan talvista maailmaa. Jos olette lukeneet kirjan, tiedätte varmaan vastaukset näihin kysymyksiin. Jos ette vielä ole lukeneet kirjaa, voitte arvata vastauksia sen perusteella, mitä tiedätte pikku Myystä ja Muumipeikosta. 1. Mitä Muumipeikko tekee ensiksi herättyään? (yrittää herättää äidin) 2. Miten Muumipeikko suhtautuu kylmään ja pimeään, lumeen ja jäähän? 3. Mitä Muumipeikko toivoo? 4. Miten pikku Myy suhtautuu talveen? 5. Mihin Muumimamma lopulta herää? (Muumin aivastukseen) Talvi ei kenellekään meistä ole vieras asia, mutta oletko joskus joutunut kokonaan uuteen tilanteeseen, jossa et ole oikein tiennyt miten pitää toimia. Et ehkä ole tuntenut ketään paikalla olevista ihmisistä. Muistele, miten selviydyit uudesta tilanteesta? Millaisia neuvoja voisit antaa uuteen tilanteeseen joutuneelle? Mitä itse voisit tehdä, jos huomaat jonkun olevan hämmentynyt tai peloissaan? Nyt uimahuoneesta tulee jälleen uimahuone, hän sanoi. Sitten kun tulee kuuma ja kaikkialla vihertää ja sinä makaat vatsa uimalaiturin lämpöisiä lankkuja vasten ja kuulet, miten vesi liplattaa rannassa Mikset sanonut tuota talvella, huoahti Muumipeikko. Se olisi lohduttanut minua. Taikatalvi

3 4. Lasten ja nuortenkirjallisuuden klassikot, äidinkieli Karjalan Maa, Perjantaina N:o 79 Samoja lastenkirjoja ja leluja myydään vuosikymmenestä toiseen Astrid Lindgren loi kymmeniä unohtumattomia satuhahmoja. Peppi Pitkätossu, Eemeli ja Ronja Ryövärintytär lumoavat aina uusia lapsia. Hyvä tarina tai korkea laatu tekee klassikon Tietyt lelut ja lastenkirjat kestävät aikaa muita paremmin. Hyvä tarina ja ajattomat hahmot kantavat satukirjaa läpi vuosikymmenien niin, että vuonna 1957 kirjoitettuja Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen tarinoita luetaan lapsille tänä päivänäkin. Lelukaupasta äiti tai isä voi löytää lukuisia tuotteita, joilla on itsekin pienenä leikkinyt. Esimerkiksi Brion puurautatie sekä Afrikan tähti lautapeli viihdyttävät yhä uusia sukupolvia. Klassikkotuotteet säilyttävät asemansa uusien interaktiivisten, muodikkaiden ja valitettavan lyhytikäisten lelujen ja kirjojen keskellä. Suomalaisen kirjakaupan Joensuun Kauppakadun myymälän myymäläpäällikkö Anne Ikonen mainitsee lastenkirjaklassikoista ensimmäiseksi Astrid Lindgrenin teokset. Lindgrenin sadut ovat kaupan myydyimpiä käännösklassikoita. Lisäksi Ikonen tuo esiin Hanhiemon Satuaarteen, joka on ikivanha teos, jota myydään aina. Suomalaisista ensimmäiseksi tulevat mieleen Kirsi Kunnaksen runot ja Marjatta Kurenniemen kirjat, kuten Onnelin ja Annelin talo. Myydyimpiä suomalaisia klassikoita ovat Tove Janssonin Muumi kirjat. Lorukirjoista varsinainen klassikko on vuonna 1947 ilmestynyt Pikku Marjan eläinkirja. Nuorten kirjoista Ikonen esittelee Enid Blytonin Viisikot ja Salaisuus sarjan, Anni Polvan Tiina kirjat sekä L. M. Montgomeryn Anna ja Runotyttö sarjat, joista tulee jatkuvasti uusia painoksia. Uudempi klassikko on Elina Karjalaisen Uppo Nalle, jota monet tällä hetkellä isä ja äiti iässä olevat ovat pienenä lukeneet ja ostavat nyt omille lapsilleen. Risto Räppääjästä tulee klassikko? Ikosen mielestä lastenkirjasta tekee klassikon ennen kaikkea hyvä tarina. Kuten muissakin klassikoiksi nousseissa teoksissa, myös lastenkirjoissa on hyvä tarina ja sanoma, joka koskettaa ihmisiä vuosikymmenistä ja sadoista riippumatta. Kirjojen hahmot ja käsitellyt asiat ovat ajattomia. Esimerkiksi Lindgrenin Eemeli kirjat tapahtuvat täysin eri vuosikymmenellä kuin mitä nyt eletään, mutta ne viihdyttävät tämän päivän lukijaakin.

4 Ikosen mukaan kauppaan tulee silloin tällöin asiakkaita, jotka kysyvät jotakin kirjaa, jota ovat itse pienenä lukeneet. Useammin kyllä käy niin, että asiakkaat huomaavat hyllyssä vaikka Hanhiemon satuaarteen ja ihastelevat, että minullahan oli pienenä tällainen. Sitten he ostavat sen omille lapsilleen. Ikonen uskoo, että nykyisissä lastenkirjoissakin on ainesta klassikoiksi. Esimerkiksi Uppo Nallen tarina oli riittävän hyvä nostamaan kirjat unohtumattomiksi. En ihmettelisi, jos vaikkapa Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä tai Heinähattu ja Vilttitossu kirjoista tulisi klassikkoja. Ne ovat tällä hetkellä myydyimpiä lastenkirjoja. Harry Potter on vähän kysymysmerkki, mutta tällä hetkellä uskon, että kirjoista voi tulla klassikoita. Nyt ne ovat muotijuttu, mutta kirjojen tarinat ovat todella hyviä ja pysyvät sellaisina trendin ohi mentyäkin. Elämään jäävät Ikosen mukaan ilman muuta myös Mauri Kunnaksen kirjat, joita monet keräävät itselleen, vaikka heillä ei vielä olekaan lapsia. He ovat lukeneet niitä pienenä ja siirtävät ne myöhemmin omille lapsilleen. Lasten ja nuorten kirjat ovat muuttuneet samalla kuin maailmakin. Ennen kirjoissa ei käsitelty kipeitä ja vaikeita asioita, mutta nyt nuorten kirjat kertovat esimerkiksi anoreksiasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja huumeista. Lasten sadut ja tarinat ovat onneksi pysyneet edelleen murheettomina ja turvallisina. Sadun taika on tallella, ainoastaan ympäristö on muuttunut, kun esimerkiksi tietokoneet ovat ilmestyneet kuviin. Kysymyksiä artikkelista 1. Alleviivaa tekstistä kaikki kirjat, joista olet kuullut. Ympäröi ne kirjat tai kirjasarjat, joita olet lukenut. 2. Puuttuuko listalta, joku lasten tai nuortenkirja, joka ehdottomasti ansaitsisi tulla mainituksi? 3. Mikä oli lempikirjasi pienenä? 4. Millainen on unohtumaton lastenkirja artikkelin perusteella? 5. Millainen on hyvä lastenkirja sinun mielestäsi? 6. Millainen on hyvä nuortenkirja sinun mielestäsi? 7. Ovatko vanhempasi lukeneet sinulle omasta lapsuudestaan tuttuja kirjoja? 8. Minkä kirjan haluaisit ehdottomasti antaa omille lapsillesi? Sarjakuva analyysi, englanti, kuvaamataito, äidinkieli Opettajalle: Tulosta oppilaille omat sivut tai heijasta sarjakuva kaikkien nähtäville piirtoheittimellä. Analyysi voidaan tehdä itsekseen, pareittain tai koko luokan kesken. Suomentakaa sarjakuva Muumi hahmot englanniksi: Muumipeikko = Moomintroll (Moomin) Muumipappa = Moominpappa Muumimamma = Moominmamma Niiskuneiti = The Snork Maiden Pikku Myy = Little My Nuuskamuikkunen = Snufkin Haisuli = Stinky Mörkö = The Groke Nipsu = Sniff Hemuli = Hemulen Hattivatit= Hattifatteners Tuu tikki = Too Ticky

5 Oppilaille: Tutki piirrosjälkeä. Onko piirros monimutkaista vai yksinkertaista? Onko valkoista vai mustaa enemmän? Millä tekniikalla sarjakuva on tehty? Huomaa varjostukset, välillä ne on tehty rasteroimalla, jolloin jälki on harmaata ja välillä tussilla viivoittamalla, jolloin jälki on tummempaa. Esimerkiksi ensimmäisen rivin kolmannessa ruudusta löytyy molempia (meri rasteroitu ja kivet viivoitettu). Muumi sarjakuville on tyypillistä, että kuvat eivät aina rajaudu ruutujen viivojen mukaan. Löytyykö tästä näytteestä muita rajaustapoja? Ovatko viivat aivan teräviä ja suoria? Mihin ympäristöön sarjakuvan tapahtumat sijoittuvat? Millaisia luonnonelementtejä kuvissa esiintyy? Tove on taitava välittämään henkilöidensä tunnetiloja. Koska yleensä Muumien suu ei näy, miten eri tunteet voi tunnistaa? Niiskuneiti käy sarjakuvassa läpi monenlaisia tunteita. Etsi ruutu, jossa Niiskuneiti on iloinen/surullinen/vihainen/epätoivoinen. Millä keinolla Tove on korostanut Muumipeikon rakastumisen tunnetta rivillä kolme? Henkilöt: Ketkä ovat sarjakuvan pää ja sivuhenkilöitä? Millainen kuva sinulle syntyy eri henkilöiden persoonista sarjakuvan perusteella? Kuvaile jokaista hahmoa muutamalla adjektiivilla. Vertaa animaatiosarjan Muumeja sarjakuvan Muumeihin. Näyttävätkö ne samalta? Ovatko luonteet samanlaiset? Mitä eroja/yhtäläisyyksiä löydät? Jos olisit joku sarjakuvan henkilöistä, kuka olisit? Juoni: Mikä ongelma Niiskuneidillä on? Millaista ratkaisua Mymmeli ehdottaa? Niiskuneiti tarttuu vinkkiin, mutta toimiiko se? Millaiset suhteet henkilöiden välillä on? Niiskuneiti Muumipeikko, Muumipeikko Primadonna? Primadonna Emeraldo? Niiskuneiti Primadonna? Miltä Niiskuneidistä tuntuu lopussa? Entä Muumipeikosta? Miten tarina mielestäsi jatkuu tästä eteenpäin? Moomin falls in love / Tove Jansson 1956, kuvat Tampereen Taidemuseo

6