PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2014 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ. Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto 3.12.

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2014 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

2 Sisällys MITOITUSVÄKI... 5 TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO... 6 KAUPAN PALVELURAKENNE... 8 MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUKSEN TASO MUUT KANNANOTOT HYPPÄYS UUDENLAISESTA LUONNOKSESTA EHDOTUKSEEN LIIAN ISO VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET PUUTTUVAT OSALLISTUMINEN SELKEYS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUTTUU MERKINTÖJEN KUVAUKSET JA MÄÄRÄYKSET PUUTTUVAT MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAINVASTAISUUS ELINKEINOELÄMÄN TARPEET YHTEISTYÖ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA JA MAANKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN ALUETYYPIT vs. ALUETYPOLOGIA KEMIKAALIONNETTOMUUSVAARA EHDOTUKSIA TARKEMPAA ALUEVARAUSSUUNNITTELUA VARTEN MUUTOSPAINEALUEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO KAAVAN TIEVERKON TARKKUUSTASO JA OHJAUSVAIKUTUS HENNAN LENTOKENTTÄ HÄMEEN OIKORATA TUULIVOIMA-ALUEET UUDET MAANVASTAANOTTOALUEET... 45

3 METSÄENERGIATERMINAALIT UUSI JÄTEHUOLLON ALUE MUUTOSPAINEALUEET MUUT KANNANOTOT VT VT12/raidelii-kenne Maantie/Valtatie Muu rataverkko Liikennekäytävät Ampumarata Moottoriurheilu Yhdysvesijohto Voimajohto Voimalinjat Mobiilitukiasema Biokaasu Kiviainesten ottoalueet Elinkeinoelämän alueet Pohjavesi Pohjavesi/tuulivoima Maa- ja kiviainestenotto Kallioalue EO-merkintä EP-alueet Päijänne MAASEUTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ LUONNONYMPÄRISTÖ

4 VIRKISTYS MATKAILU LOMA-ASUMINEN MUUTOSPAINEALUEET MUUT KANNANOTOT Muutoksia V-alueiden rajauksiin tai ehdotuksia uusiksi alueiksi Muutoksia SL-alueiden rajauksiin tai ehdotuksia uusiksi alueiksi Muutoksia MU-alueiden rajauksiin Arvokkaiden maisemien ja kulttuuriympäristöjen rajaukset Arvokkaat geologiset muodostelmat Ulkoilureitit Kaavamerkinnät Tehdyt selvitykset ja niiden riittävyys Osallistuminen kaavaprosessiin Metsästys virkistyskäyttömuotona Turvetuotanto Maaseudun kaavamerkinnät Muutoksia tai ehdotuksia kyläverkostoon Muutoksia, ehdotuksia ja kommentteja matkailualueisiin Maaseutuvaikutukset Kylät ja hajarakentaminen Maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus Kulttuuriympäristön tarkennuksia Loma-asuminen ja jokamiehen oikeudet Päijänteen alue Sekalaista/kohdentamatonta palautetta

5 PERIAATTEELLINEN KYSYMYS MITOITUSVÄKI Mitä väkimäärää tulisi käyttää maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana? Miten se jakautuisi maakunnan sisällä? MIELIPITEEN TAI LAUSUNNON ESITTÄJÄT KESKEINEN SISÄLTÖ VASTINE Hollolan kunta asukasta ja Hollolan kunnan kasvua 16,9 %. Käytetään mitoitusväestönä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy - 1 % väestönkasvutavoitetta maakuntakaavan lähtökohtana jatkossa realistinen asukasta 2035, mutta Asikkala kunta vuoteen 2035 tehdään väkimäärästä välitarkastelu vuotta Hartolan kunta asukasta vuoteen 2035 mennessä ja jakautuminen huomioiden väestöennusteiden 2025 varten historia ja tulevaisuus sekä liikenneyhteyksien kehitysnäkymät. selvitetään mahdollisuus tarkastella väestön Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri - syytä pitäytyä Tilastokeskuksen realistisessa ennusteessa sijoittumista maakunnan eri osiin ry. aluetypologiaan pohjautuen kytketään kaavan ohjausvaikutuksen tehostaminen ja väkitavoitteet yhteen (kts. kohta Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso ) Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - n asukasta - radanvarsipaikkakunnilla on hyvät mahdollisuudet saada seuraavan kymmenen vuoden aikana selkeästi lisää asukkaita. - Väestön väheneminen maaseutumaisilla paikkakunnilla sekä Päijät-Hämeen pohjoisosissa on kuitenkin hyvin todennäköistä ja siksi väestönkasvu koko Päijät-Hämeessä pysynee maltillisena. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - maaseutua säilytetään elinvoimaisena. Metsänomistajien liitto, Etelä- - maaseutua ei tyhjennetä Suomi MTK Hämeenkoski ry. - voimakkaan väestönkasvun alueita tulee maahamme tuskin lisää - kehittämisen lähtökohtana voisi pitää nykyisen asujaimiston ja asuinpaikkojen tarpeita ja realistista oletusta niiden mahdollisesta muuttumisesta. - -Ratamallin väestönkasvua pidämme epärealistisena Sysmän kunta - tulee huomioida vakituisten asukkaiden lisäksi vapaa-ajan asukkaiden määrä Suomen Lähikauppa Oy - Jotta väestönkehitys voitaisiin saavuttaa, tulisi suosia kohtuuhintaista kerrostalorakentamista ja siten pyrkiä alentamaan kerrostaloasumisen kustannuksia - suunniteltaessa uusia asuinalueita tai olemassa olevien asuinalueiden tiivistämistä, suunnittelun lähtökohdaksi otettaisiin 2500 asukkaan asuinaluekohtainen minimiväestöpohja Hollolan ympäristöyhdistys ry. - tulisi käyttää tilastokeskuksen laatimaa väestönkehitysennustetta, aiemmat ylimitoitettuja Suomen Metsäkeskus, Hämeen- Uudenmaan alueyksikkö - Mahdollisimman runsas asukasmäärä mahdollistaa palvelujen saatavuuden ja sillä tavoin elämisen ja työskentelyn edellytykset maaseudulla Päijät-Hämeen Yrittäjät - monikeskusvaihtoehdon mahdollistama asukkaan väestömäärä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - maakuntakaavan lähtökohdaksi on otettu maakuntasuunnitelman 2009 mukainen väestötavoite vuoteen Monikeskuksinen, verkottuva ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuva aluerakenne, jossa palveluiden saavutettavuus ja liikkumisen edellytykset ovat mahdollisimman hyvät ja tasapuoliset, on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen lähtökohta - Yksityiskohtaisempi tavoiteasettelu väestön sijoittumisesta ja keskusverkostosta edellyttää suunnittelua, yhteisvaikutusten tarkastelua ja vaihtoehtojen vertailua. MTK-Häme - oletettavaa, että Suomessa on alkamassa melko pitkä hitaan talouskasvun kausi Lahden kaupunki, tekninen lautakunta - väestö kasvaa noin henkilöön vuoteen 2035 mennessä. - tulisi käyttää asukasta vuonna Lahden yleiskaavan 2025 aluevaraukset perustuvat vähintään yhden prosentin vuotuisen väestön kasvuun - Lahden kasvutavoitteen toteutuessa ja muiden kuntien väestön kehittyessä Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti asukasta ylittyisi vuonna 2025 ja edelleen jatkuessaan vuonna Lisäksi Lahti-Helsinki kehityskäytävälle on suunnitteilla uusi asukkaan Henna, Maakuntasuunnitelman väestötavoite asukasta vuonna 2035 oli muutaman tuhannen verran tilastokeskuksen ennustetta suurempi. Maakuntasuunnitelman väestötavoitteeseen sisältyi ajatus, että tavoitteen katsottaisiin toteutuvan +/- 3 % tarkkuudella. Nyt esitetty asukasta on esitetyssä tarkkuustasossa. Maakuntakeskuksen ja koko kaupunkiseudun sekä Hennaan syntyvän uuden taajaman kehittymisen lisäksi on perusteltua varata mitoitusväen määrän kautta mahdollisuuksia maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen. Loma-asumisen määrä on varsin korkea myös Päijät-Hämeessä ja sen ottaminen huomioon osittaisena mitoitusväkimääränä on tarpeen. Maakunnassa on nähty tarpeellisena tarkastella erityyppisiä kuntarajoista riippumattomia osa-alueita ottaen huomioon niiden erityispiirteet. Kaupunkimaisilla alueilla väestötiheys, ikärakenne, palvelut, julkinen liikenne ja monet muut tekijät ovat hyvin erilaiset kuin harvaan asutulla maaseudulla. Tarkoituksena on testata Suomen ympäristökeskuksessa pian valmistuvan hallinnollisista rajoista riippumattoman 5

6 TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO Miten tavoitteellista keskusverkkoa määriteltäessä tulisi suhtautua Lahden kaupunkiseudun kuntatason keskuksiin Salpakangas ja Rakokivi verrattuna kaupunkiseudun aluekeskuksiin? Olisiko Orimattila nähtävä seutukeskuksena? Miten maaseutukyliä ja hajaasutuskyliä tulisi käsitellä osana tavoitteellista keskusverkkoa? 6 Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus - Riittävän tavoitteellinen kehitys mahdollistaa riittävästi vaihtoehtoisia väestön sijoittumisvaihtoehtoja, mutta ekologiset ja kestävän kehityksen tavoitteet on kirjoitettava riittävän ohjaaviksi - Tällöin Päijät-Hämeen väestötavoite on asukasta - maakunnan kehittyminen kiinni liikenneverkon ja sen muotojen kehittymisestä - Heinolan kasvua vauhdittaisivat ratayhteydet pohjoiseen - noin 100 asukkaan vuosittainen kasvu lisää suunnittelukaudella maakunnan väkilukua noin 2000 hengellä - Vuoteen 2035 mennessä Hennan asukasluvun arvioidaan olevan tulisi maakuntakaavan väestötavoite olla henkeä vuonna vuoteen 2030 mennessä voidaan arvioida jonkin verran väestölisäystä - Koko Päijät-Hämeen osalta edellytykset esitetylle mitoitusväelle ovat olemassa. Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - kannattaa tarkastella mitoitusväestökysymyksiä kaavan ohjausvaikutuskysymysten kanssa ja harkita kaavan ajoitukseen liittyvien määräysten käyttömahdollisuuksia Hollolan kunta - monikeskusvaihtoehto-skenaariota on kaavoituspohjana perusteltu - Jaottelu aluetyypeittäin on luontainen - Hollolan kuntakeskus muodostaa oman aluekeskuksensa - vahvoilla maaseutukylillä on oma identiteetti ja merkitys kunnan/alueen elinvoimassa. Vahvojen ja edelleen vahvistuvien kylien asema tulisi merkitä kaavaan kuten kirkonkylä (kulttuuri ja matkailu) ja Nostava (logistiikka ja työpaikka-alue) Asikkalan kunta - Monikeskusvaihtoehtoa pidetään kaikissa väestötavoitteissa ainoana mahdollisena ratkaisuna - Maaseutu ja haja-asutuskylien tulevaisuus voidaan turvata tukemalla uusien liikkumisvälineiden käyttöönottoa sekä tukemalla pidentyvää loma-asutusaikaa Hartolan kunta, kunnanhallitus - pitää monikeskusvaihtoehtoa kaikissa väestötavoitteissa ainoana mahdollisena ratkaisuna kunnan maaseutumaisen rakenteen takia - kunnan halki kulkeva vt 4 luo mahdollisuuksia myös joukkoliikenteen toimivuudelle. Liikkumisen aiheuttamat haitat ovat korvattavissa paremman teknologian liikkumisvälineillä. - Maaseutu ja haja-asutuskylien tulevaisuus voidaan turvata mahdollistamalla uusi asutus sekä tukemalla loma-asutuksen lisääntymistä. Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Koko maakunnan eteläisten osien kehittämisen kannalta on tärkeää kehittää Salpakangas Lahti Uusikylä nauhaa yhtenäisesti riippumatta mahdollisista kuntarajoista. - Palvelujen jakautuminen tälle nauha-alueelle on niiden helpon saavutettavuuden kannalta keskeistä. - Orimattila on todennäköisesti vahvistumassa yhdeksi merkittäväksi kuntakeskukseksi - Orimattilan tilanteessa palvelujen jakautuminen usealle alueelle voi tuottaa haasteita kunnan kehittämiselle. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - Kaavaratkaisun tulee tukea maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta Metsänomistajien liitto, Etelä- - Kaavaratkaisun tulee tukea kylien elinvoimaisuutta Suomi MTK Hämeenkoski ry. - Hämeenkosken ainoat kylämerkinnät ovat Putula ja Uusi-Pätilä. - Seudulle tyypillisiä ovat kuitenkin hajakylät. - haja-asutusalueilla asuva väki ja ennen kaikkea sinne tuleva uusi väestö on lukumäärältään niin vähäinen, että tämän asutuksen ohjaamisella saavutettavat hyödyt ovat olemattomia. Nastolan kunta - Rakokivi tulisi osoittaa kuntatason keskukseksi. - Maakuntakaavassa liikekeskus on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja se on Nastolan merkittävin kaupallinen keskittymä. aluetypologian soveltuvuutta kaavasuunnittelussa. Tavoitteellisen keskusverkon lähtökohta on monikeskuksinen keskusverkko sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden että maakuntasuunnitelman mukaisesti. Määritetään tavoitteellinen keskusverkko niin, että otetaan huomioon väestön tavoiteltu kehitys ja sijoittuminen (kts. väestön tavoite) liikennejärjestelmän tavoiteltu palvelutaso tuleva tieverkko (tulevien asuin ja työpaikka-alueiden vaikutus arvioituna), rataverkko, julkisen liikenteen verkosto ja seudulliset pyöräilyn kehityskäytävät palveluiden tavoiteltu sijoittuminen keskusverkon nykytilan tiedot erityisesti asioinnin suuntautuminen eri keskuksiin (keskusten vaikutusalueet) sekä palveluiden saavutettavuus (Päijät-Hämeen keskusverkko, 2011) arvioidaan keskusverkon kehittämistarpeet määritetään kehittämisen periaatteet ja toimenpiteet tavoiteverkon saavuttamiseksi Orimattila on maakuntasuunnitelmassa esitetty Heinolan tavoin Lahden suurkaupunkikeskusta tukevana hyvän kaupunkitason keskuksena. Maakunnan monikeskuksisuuteen perustuvaa keskusverkkoa tasapainottaisi Orimattilan ja Heinolan esittäminen seutukeskuksina. Tätä

7 7 - Maakuntakaavan luonnosaineiston tavoitteellisen keskusverkon kartta-aineistosta se kuitenkin puuttuu kokonaan. - Uudenkylän osayleiskaavan yhtenä tavoitteena on vahvistaa Rakovien asemaa kunnan keskuksena. Markku Meriluoto - Nastolassa kaikki terveen yhdyskuntarakenteen osatekijät: asutus, hallinto, kaupalliset ja terveydenhoidon palvelut sekä työpaikat sijaitsevat hajallaan kuin haulikolla ammuttuna pitkin kymmenkilometristä nauhataajamaa. - Nastolassa nykyisellään ei siis ole kuntakeskusta vastaavassa merkityksessä kuin esimerkiksi Hollolassa ja Iitissä Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy Suomen Metsäkeskus, Hämeen- Uudenmaan alueyksikkö maakuntakaavassa olevassa tavoitteellisessa keskusverkossa on Hollolan keskustan osalta osuvampi merkintä kuin luonnosaineiston kartassa. - Salpakankaalla on kaupunkiseudun aluekeskuksiin verrattuna kunnantalon palvelut lähellä eli näiden erilainen merkintä pysytettävä mahdolliseen kuntaliitokseen asti. - ehdotuksen kylän saamiseksi toiminnallisesti ja tilastollisesti pienimmäksi yksiköksi kunnan sijaan - pitää erityisen tärkeänä, että maaseutu pidetään elinvoimaisena ja elävänä. - kaavaratkaisujen tulee tukea tätä tavoitetta kaikin tavoin sekä haja-asutuksen että kyläasumisen kohdalla. Päijät-Hämeen Yrittäjät - Monikeskusvaihtoehto mahdollistaa maakunnan kuntakeskusten sekä kylien elinvoimaisuuden paremmin kuin muut rakennevaihtoehdot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY - Seutu- ja kuntakeskusten sekä maaseudun kylien muodostaman verkoston hierarkia on osa tarkempaa tavoitteiden asettelua ja vaihtoehtotarkastelua liikenne vastuualue - tehty keskusverkkoselvitys poikkeaa nykyisen maakuntakaavan mukaisesta keskusverkosta - Olisi hyvä selvittää, miten keskusten sijoittuminen eri kategorioihin vaikuttaa niiden kehittämiselle ja koko keskusverkolle - MRL velvoite maakuntakaavan toteutumisen edistämisestä edellyttää viranomaisten pitkäjänteistä sitoutumista maakunnan ja kuntien kehittämisessä - tulee esittää keskusten ja kylien kehittämisen periaatteet ja toimenpiteet. - Keskuksia ja kyliä tulee perustellusti priorisoida siten, että maakuntakaavan mukaiseen keskusten ja kylien verkostoon ja palvelutason pysyvyyteen tai kehittämiseen on resursseja ja sitoutumisen edellytyksiä sekä maakunnassa että yksittäisissä kunnissa MTK-Häme - Kaavaluonnoksessa on kuvattu maakunnan tavoitteellinen keskusverkko, joka perustuu Päijät-Hämeen keskusverkko selvitykseen. - Nykyiseen keskusverkkoon verrattuna on useita kyliä tiputettu pois verkosta. Kaavaluonnoksessa ei kerrota, mitä merkitystä tällä tarkastelulla on. - koko keskusverkkotarkastelu on perustaltaan turha ja vanhakantainen. Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - Kuntakeskusten vaikutuspiiriin kuuluvia aluekeskuksia ei ole tarpeen esittää maakuntakaavan mittakaavassa keskusverkon luokittelussa - Mikäli luokittelu esitetään, tulee sen periaatteiden mukaisesti esittää sekä Renkomäki että Karisto aluekeskuksena - Heinolan keskusta-alue on merkitty seutukeskukseksi, joka on oikea määritelmä. Seutukeskus eli kaupungin keskusta-alue rajautuu ydinkeskustasta Heinola E-Risteykseen Citymarketin alueeseen - tavoitteellista keskusverkkoa tulee tarkistaa seuraavasti: - Kuntatason keskuksia Heinolassa ovat Kirkonkylä-Vuohkallio ja Vierumäen kyläkeskus ympäristöineen - Kaupunkiseudun aluekeskuksia ovat Tommola, Jyränkö ja Tähtiniemi (mm. koulu, päiväkoti, kauppa, ravintola) ja kaupunkiseudun muita keskuksia sekä kyläverkkoa on tarpeen selvittää edellä kuvatuin keinoin, jolloin lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt kannanotot yksittäisistä keskuksista tulevat käsitellyiksi yhteismitallisesti. Keskuksia kuvaava käsitteistö on syytä määritellä. Yhden kunnan sisällä olevia alakeskuksia ja niiden vaikutusalueita on tarpeen tarkastella kaupan palveluista johtuen. Lahden kaupungin alueella sekä Heinolan, Hollolan ja Nastolan nauhamaisissa taajamaalueissa on väestöpohjaltaan jo nyt niin isoja alueita, että kaupan palveluiden järjestämistä on syytä selvittää kuntaa tarkemmalla tasolla. Kaavaluonnoksen selostuksessa esitettyä Päijät-Hämeen keskusverkkoselvityksen karttaa oli erehdytty tulkitsemaan tämän maakuntakaavatyön tavoitteelliseksi keskusverkoksi. Kartalla oli kuitenkin kuvattu selvityksessä syntynyt käsitys keskusverkon nykytilasta.

8 Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus - lähi- ja paikalliskeskuksia Lusi ja Myllyoja. - Kylät, jotka tulee olla tavoitteellisessa keskusverkossa merkittyinä, ovat Paaso, Koskenmylly, Imjärvi, Hirvisalo-Hujansalo, Marjoniemi-Vaippila, Lauhjoki-Pääsiniemi, Korkee, Paistjärvi-Kesiö - Heinolan kaupunkiseutu tai Heinolan seutu tulisi ottaa terminä käyttöön maakuntakaavan laadinnassa. - Maakunnan tavoitteellisessa keskusverkon määrittelyssä tulee huomioida maakunnan tasapuolinen kehittäminen, alueiden ominaispiirteet ja niiden kehittymispotentiaalit. - keskusverkkoselvityksessä on epätarkkuuksia Heinolan osalta. - termit aluekeskukset kaupunkiseudulla ja kuntatason keskukset ovat epäselviä ja vaativat tarkennuksia tai mahdollisesti termien yhdistämistä - Orimattila olisi nähtävä tulevaisuudessa Heinolan kaltaisena seutukeskuksena - Orimattilan keskusta toimii kaupallisten palvelujen keskuksena myös kaupungin eteläpuolella oleville kunnille - kaupungin keskusta on yhdyskuntarakenteellisesti selvästi erillään Lahden taajamamaisen maankäytön alueesta - Putulan kylä tulisi näkyä edelleen haja-asutuskylänä, kuten se on nykyisessäkin maakuntakaavassa, mikäli haja-asutuskyliä kaavaan edelleen merkitään. Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - Uudelle maalle vaikutuksia tulee luultavasti enemmän Orimattilan asemasta keskusverkossa kuin Lahden kaupunkiseudun sisällä olevien keskusten merkitsemistavasta - Orimattilaa lähellä oleva Mäntsälä on merkitty Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa kuntakeskukseksi ja lähin seutukeskus on Hyvinkää. KAUPAN PALVELURAKENNE Miten varmistettaisiin päivittäistavarakaupan osalta kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino? Millä sijoittumisperiaatteilla erikoiskaupan osalta toimitaan? Hollolan kunta - Maakuntakaavassa tulee hakea alueellista tasapainoa myös erikoiskaupan osalta Tulevia kaupan ratkaisuja on syytä peilata lausunnoilla olevan ympäristöministeriön oppaan kanssa. Kesko Kaakkois-Suomen alue - Kaupan kannalta on tärkeätä, että maakuntakaavalla ei rajata kehittämistä liiaksi - Kuluttajalähtöisten konseptien kehittämistä ei saa kaavoilla kangistaa liikaa. - Tekstissä on lausuttu, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön koon alaraja on 3000 kerrosneliömetriä on yksi hyvä kannanotto. - Jotta Lahden läntisen alueen palvelurakenne pystyy jatkossakin vastaamaan kehittyvän väestön tarpeita, tulee Hennala-Okeroisen alueen mahdollista suuryksikkötarvetta tarkastella uudelleen. - Ksm Okeroinen sijaitessaan keskeisesti yhdyskuntarakenteen sisällä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää alueen palvelurakennetta vastaamaan myös tulevaan väestökehitykseen. - Toivomme, että maakuntakaava työn edetessä alueelle saadaan vähittäiskaupan suuryksikkö - merkintä Asikkalan kunta - Kylien elinvoimaisuutta ja väkimäärää kehitettävä, jotta pienet päivittäistavarakaupan yksiköt voivat toimia elinkelpoisesti - Erikoiskaupan sijoittumisen on oltava mahdollista myös maakuntakeskuksen ulkopuolelle Hartolan kunta - Kylien elinvoimaisuutta ja väkimäärää on kehitettävä, jotta pienet päivittäistavarakaupan yksiköt voivat menestyä - erikoiskaupan sijoittumisen pitää olla mahdollista myös muualla kun maakuntakeskuksessa, esimerkiksi runsaaseen tieliikenteeseen tukeutuvana ja pitää huomioida kohtuulliset etäisyydet erikoiskauppaan Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Erityisesti isot yli 2000m² kaupan yksiköt tulee sijoittaa korostaen keskusta-alueita ja niiden maankäyttöä. - Erikoiskaupan sijoittumisperiaatteissa tulisi vahvistaa nyt varattujen alueiden saavutettavuutta ja kasvua. Tällä hetkellä kaupan yksiköille varattuja erikoiskaupan alueita on Määritellään kaupan palveluverkko siten, että: varaudutaan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti palvelemaan yli maakunnan oman väestöpohjan (lomaasuminen, matkailuvirrat jne.) hahmotetaan ensin kohdan Tavoitteellinen keskusverkko mukaisesti väestön ja työpaikkojen sijoittuminen ja tähän liittyvä liikenneverkko käytetään Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenneselvityksen laskelmia suuntaa antavina kokonaismitoituksen hahmottamisessa ja sen jakautumisessa eri alueille kohdennetaan ohjeistuksessa edellytetty mitoitus tavoitteellisessa keskusverkossa esitetyille keskuksille hakien alueellisesti tasapainoista ratkaisua haetaan ratkaisua siihen, miten voitaisiin ohjata päivittäistavarakaupan lähipalveluja 8

9 9 sijoitettu lähinnä Päijät-Hämeen eteläisiin osiin. - Lakes esittää harkittavaksi maakunnan pohjoisiin osiin sijoitettavia alueita. Esimerkiksi Vuohkallion alueen Nastolan kunta, - Seudullisesti merkittävän vähittäisyksikön koon alaraja tulisi määritellä riittävän isoksi, jotta turvataan maakuntakaavan väljyys ja kaupan sijoittumiselle annettaisiin kuntatason kaavoissa riittävästi ratkaisumahdollisuuksia. - Nastolaan tulisi lisäksi osoittaa tilaa vievälle kaupalle ja huoltamotoiminnalle aluevaraus Uuteenkylään Osuuskauppa Hämeenmaa - kaupan pinta-alojen rajoittamista tulisi välttää - Uusiin tuleviin palvelualueisiin tulisi varata riittävästi tilaa palveluiden kehittämiseen Liikenne- ja viestintäministeriö - Hyvät liikenneyhteydet ovat alueiden kehittymisen keskeinen edellytys, ja yksi tärkeimmistä kaupan sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä - kaupan alueellinen sijoittuminen vaikuttaa liikennemuotojen valintaan. Tämä on merkittävä kestävän yhdyskuntasuunnittelun sekä liikennesektorin ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta. - yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen voidaan vaikuttaa myös sijoittamalla kaupan keskittymät keskustatoimintojen alueille Suomen Lähikauppa Oy - olennaisena kysymyksenä tulisi esittää, että Mitä palveluja ja mitä hankintakanavia vuoden 2035 väestö käyttää? - Luontainen etäisyys asioida päivittäistavarakaupassa jalan on tiiviissä keskustarakenteessa noin kaksi korttelia ja lähiö- / taajamarakenteessakin alle 0,5 kilometriä. - luonnoksen lisätilantarve päivittäistavarakaupalle on moninkertaisesti ylimitoitettu tarkastellaan sitä sitten suhteessa väestönkasvuun tai muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen - päivittäistavarakaupan tilatehokkuus kasvaa luontaisesti vähintään inflaation verran sekä lisäksi erilaisin tilateknisin ratkaisuin pystysuuntaista tilankäyttöä tehostamalla vieläkin enemmän, tulisi lisätilantarpeenmitoitusta kohtuulista lopullisessa maakuntakaavaehdotuksessa. Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy - tasapaino saavutetaan parhaiten siten, että kaupan suuryksiköiden määrää rajoitetaan tai jopa vähennetään nykyisestä ja luodaan näin pienemmille kaupan yksiköille mahdollisuus menestyä - Erikoiskauppoja ei tule sijoittaa hypermarkettien sisään, koska se vääristää kilpailua Päijät-Hämeen Yrittäjät - Maantieteellisesti kattavat kaupan palvelut mahdollistetaan edistämällä monikeskusrakennetta, jossa myös pienempiin keskuksiin tavoitellaan riittävää ostovoimaa. - Kesäasukkaiden suuri osuus on myös huomioitava mökkikuntien palveluiden käyttäjinä - pienissä keskuksissa tulee kiinnittää huomiota kaavoituksen riittävään väljyyteen, jotta tilaa vaativalle kaupalle löytyy sijoittumismahdollisuuksia kuntakeskuksista. - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rajana voidaan pitää kerrosneliömetriä sekä pienemmissä keskuksissa kerrosneliömetriä - Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus tulee arvioida yksityiskohtaisesti suunnittelun aikana hyödyntäen vaikutusten arviointivälineitä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - Alueellisen tasapainon kriteereitä ovat väestöpohja ja kehitys, ostovoima sekä liikenneyhteydet, mukaan lukien julkinen liikenne, pyöräily ja kävely - Kaupan mitoituksen tavoitteenasettelussa huomion arvoista on myös verkkokaupankäynnin lisääntyminen etenkin erikoistavarakaupassa. - Jatkotarkasteluissa ja ratkaisuissa tuleekin välttää ylimitoituksen kumulatiivista vaikutusta - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön ylä- ja alarajoihin voidaan ottaa kantaa vasta kun maankäyttö ja kaupan sijoittuminen on arvioitavissa kokonaisuutena lähelle asukkaita haetaan ratkaisu siihen, miten vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan ensisijaisesti sijoittaa keskustatoimintojen alueille (tarvittaessa merkintätekniikkaa uudistamalla) sijoitetaan tilaa vaativan kaupan suuryksiköt ensisijassa kaavavarannon puitteissa hyvin saavutettaville taajama-alueille (myös julkinen ja kevyt liikenne), mutta kuitenkin hakien alueellista tasapainoa selvitetään, mitä vaikuttaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan määrittäminen 3000 kerrosneliönä Kaupan mitoituksessa on monta muuttujaa, joissa kehitys voi olla laskelmissa nyt käytettyjen arvojen osalta tulevaisuudessa erisuuruinen. Kaupan nykytilan määrityskään ei ole yksikäsitteistä. Maakuntakaavatyössä haetaan kuitenkin näillä saatavilla olevilla tiedoilla ratkaisua, joka mahdollistaisi sekä kuntien kaavoitukselle että kaupan toimijoille joustovaraa kuitenkin niin, että palveluiden saavutettavuus ja saatavuus eivät vaarantuisi. Eri keskuksien vaikutusalueiden väestöpohjalla ja sen tulevalla kehityksellä on tärkeä merkitys kaupan ratkaisujenkin kannalta. Asemakaavojen lainvoimainen kaavavaranto on pääosin syntynyt ennen uusien kaupan säädöksien voimaan tuloa, ja se on otettava ratkaisuja harkittaessa huomioon. Tämä saattaa käytännössä johtaa siihen, että kaupan lisätilantarpeen yhteenlaskettu määrä suurentuu, koska samalla on pidettävä alueellista tasapainoa.

10 10 - kannattavat ajoitusta koskeviksi kaavamääräyksiksi, esimerkiksi kaupan toteuttamisen ajoittamisen sitomista muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen kuten uusien asuinalueiden tai liikenneyhteyksien rakentumiseen MTK-Häme - Kunnilla tule olla jatkossakin valtaa ohjata kaupan sijoittumista alueellaan Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - huolehdittava siitä, että maakunnan alueväljyys ei kasva, vaan yhdyskuntarakenne täydentyy ja eheytyy, ja että päivittäistavarakaupalle on kaavoitettu riittävä määrä oikein sijoittuvaa rakennusoikeutta - Tämä mahdollistaa sen, että maakunnan kuntakeskuksiin ja riittävän suuren väestöpohjan (> 2500 asukasta) lähivaikutusalueille syntyy päivittäistavarakaupan toiminalle edellytykset - ensisijaista tulee olla keskustahakuisen erikoistavarakaupan edellytysten turvaaminen taajamakeskustoissa ja paljon tilaa vaativan kaupan sijoittaminen keskusta-alueiden reunalle tai ulkopuolelle. - Päivittäistavarakauppaa ei ole perusteltua sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolisille paljon tilaa vaativan kaupan alueille - Maakunnan rajat ylittävän erikoistavarakaupan palvelujen turvaaminen edellyttää erikoistavarakaupan vahvaa keskittymistä ja Lahden kaupunkiseudun merkittävää osuutta. - Sekä keskustahakuiselle että paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulee maakuntakaavassa varata riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. - Seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön alarajana keskusta-alueiden ulkopuolella voi olla k-m2. - Vuoden 2006 maakuntakaavan mukaisilla Ca-alueilla, lähinnä vanhoilla lähiö- ja ostoskeskusalueilla päivittäistavarakauppaa sisältävän seudullisesti merkittävän vähittäiskapan suuryksikön alarajana voi Lahden ja Heinolan kaupunkiseuduilla pitää k- m2, edellyttäen että ko. alueet on kuntien yleiskaavoissa tai maakuntakaavassa näin osoitettu. - Näillä alueilla voi siis olla sekä päivittäistavarakauppaa että muuta vähittäistavarakauppaa. Keskusta-alueiden ulkopuolisilla paljon tilaa vaativan kaupan alueilla seudullisesti merkittävän vähittäistavarakaupan suuryksikön alaraja Lahden kaupungin alueella tulee olla vähintään k-m2. - Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan taajama-alueilla alaraja voi olla k-m2 - muualla Päijät-Hämeessä k-m2, sijoittuen kuitenkin aina kuntakeskukseen tai sen välittömään läheisyyteen. - mitoituksen ja sisällön ohjaus maakuntakaavassa ei voi olla liian yksityiskohtaista - Erityisesti kerrosalapohjainen enimmäismitoitusmäärittely on ongelmalliseksi mm. käytettävissä olevan lähtötietoaineiston puutteellisuuden ja tulkinnanvaraisten tarvelaskelmien vuoksi - Kysynnän suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon asukasmäärän lisäksi työpaikkamäärät ja loma-asutus. - tärkeämpi on kysyntään perustuva mahdollistava ohjaus. - Kaupan selvityksessä esitetyt alueittaiset enimmäismitoitusesitykset ovat liian pieniä, paikoin jopa pienempiä, kuin mikä on jo toteutuneen pinta-alan määrä. Näiden osalta yksityiskohtaisemmat kommentit on esitetty muutospainealueita koskevissa kommenteissa - Vierumäellä selkeää painetta niin vapaa-ajan kuin pysyvälle asutukselle ja niiden tarvitsemille kaupallisille palveluille - Tähtiniemi sijaitsee Heinolan eteläisessä moottoritieliittymässä keskellä kaupunkimaista rakennetta. Voimassa olevassa asemakaavassa Citymarketin alueella on rakennusoikeutta k-m² ja on olemassa oleva tarve laajentaa kaupallisia palveluita. Lisäksi Sepänniemen

11 Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus alueella sijaitse entinen Högforsin tehdasalue, jossa on potentiaalia ja mahdollisuuksia kehittää aluetta myös kaupallisiin palveluihin. - Heinolan Vuohkalliossa on asemakaavan mukaista kaupalle osoitettua rakennusoikeutta yli k-m² ja Vuohkallion alueella on lisäksi olemassa olevaa pienteollisuusaluetta, jolla on muutospainetta kaupallisien palveluiden suuntaan. Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että kyseisellä olemassa olevalla Vuohkallion alueella on rakennusoikeutta noin k-m². Lisäksi Vuohkalliossa on potentiaalia/reserviä Sukurantien pohjoispuolella. Vuohkallio ja Heinolan kirkonkylä tulisi esittää maakuntakaavassa alakeskustatoimintojen (cs) tai vastaavana alueena yhtenä kokonaisuutena. - Vapaa-ajanasumisen ja virkistykseen liittyvien toimintojen merkitys ostovoimaa lisäävänä tekijänä tulee huomioida. - Heinolassa on kuusi moottoritien risteysaluetta. Moottorien liikennevirta (KVL ) toimii markkinointikanavana, jota Heinolalla tulee olla mahdollisuus tarvittaessa hyödyntää sekä kaupan että teollisuuden tarpeisiin. - kaikin kaavallisin keinoin tuettava kaupungin keskusta-alueiden kehittymistä kaupan alueina - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan koon alarajan määritteleminen koko maakunnan alueella lakimääräistä suuremmaksi on kannatettava ajatus. - Kuntakohtaiset enimmäismitoitukset tulisi määritellä riittävän suuriksi ja vähintään sen kokoisiksi, että kuntiin on mahdollista sijoittua sen oman ostovoiman vaatima määrä kaupallisia palveluja. - Orimattilan osalta esitetään tutkittavaksi mahdollisuutta jättää enimmäismitoitus määrittelemättä. - Kaupunki näkee tärkeänä, että maakuntakaava jättää kuntakaavoitukselle mahdollisuuden sijoittaa erilaisia kaupan hankkeita keskusta taajama-alueelle sekä Hennan keskustan ja Tuuliharjan alueille. - Kauppakeskukset tulisi sijoittaa nykyiseen rakenteeseen eikä rakentaa erillisiä kauppakeskusalueita Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - vaikutukset Uudellemaalle riippuvat siitä, millaisia määräyksiä Päijät-Hämeessä tullaan antamaan maakuntakaavaan - Uudellamaalla kaupan mitoitus perustuu pääosin Uudenmaan väestön tarpeisiin ja kuntakohtaisiin väestökehitysarvioihin MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUKSEN TASO Onko tarpeen parantaa maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja millä keinoilla? Hollolan kunta, kunnanvaltuusto - Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen lisäämiseen ei ole tarpeita. Mitoitusväkitavoitteen kohdalla esitetty Asikkalan kunta, kunnanhallitus - Maakuntakaavan tarkkuustasoa ei pidä keventää tieverkkojen eikä aluevarausten suhteen mahdollistava väkitavoite tarvitsee - Kaavassa on noudatettava aiemman maakuntakaavan tarkkuutta rinnalleen maakuntakaavan - Uusien rakennuspaikkojen syntyminen tulee sallia ja niitä tihentää ohjausvaikutusta tehostavia keinoja. Hartolan kunta - Uusien rakennuspaikkojen syntyminen tulee sallia erilaisille ja huomioida rauhallisen maaseudun ominaisuudet selvitetään yhteistyössä kuntien kanssa tiivistettävät alueet, reservialueet ja HSL Helsingin seudun liikenne - Maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen parantaminen taajamien toteuttamisen ajoituksen suosituksilla on kannatettavaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen näkökulmasta väestön välitarkastelu vuodelle 2025, testataan paikkatietoaineistojen Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - laadittava toimivat pelisäännöt ja suunnitelma siitä, millaiset toimialat ja toiminnot soveltuvat tiivistämiseen hyödyntämismahdollisuuksia tiivistämismahdollisuuksien tarkemmassa - Samoin tulee laatia suunnitelma, jossa otetaan huomioon pohjavesien tuomat haasteet suunnittelulle ja etsitään sellaisia uusia alueita maakunnassa, missä eri toimintoja voidaan riskittömästi harjoittaa tarkastelussa arvioidaan nykyisen maakuntakaavan aluevarauksista mahdolliset reservialueiksi - Maakuntakaavan ohjauksella pystytään edistämään alueen yritysystävällisyyttä parantamalla alueen suunnitelmien ennakoitavuutta. muutettavat hyödynnetään liikennemallia 11

12 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - Ohjausvaikutuksen tulee keskittyä vain asioihin, jotka ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä ja useamman kunnan yhteisiä Metsänomistajien liitto, Etelä- Suomi - Mielestämme maakuntakaavan ohjausvaikutuksen tulee keskittyä asioihin, jotka ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä ja useamman kunnan yhteisiä. Yhtä kuntaa koskevat asiat tulee jättää kuntakaavoitukseen Metsäteollisuus ry. - Maakuntakaavan tulee olla yleispiirteinen ja yksityiskohtaiset haja-asutusalueelle sijoittuvat merkinnät ja maankäytön rajoitukset pitäisi jättää seuraavan asteen kaavoihin. Uudet aluevarausmerkinnät eivät saa olla tulkinnanvaraisia. MTK Hämeenkoski ry. - Mikäli kaavan laadintaan joudutaan niin pian edellisen jälkeen kuin nyt, on syytä pohtia, onko toteutunut kaava ollut liian yksityiskohtainen - olisiko siten tällä kertaa syytä keskittyä vain kaikkein merkityksellisimpiin ja ohjausta vaativimpiin asioihin, joita ei muulla lainsäädännöllä jo ohjailla - tulevien merkintöjen oikeusvaikutusten yksiselitteisyys sekä tarpeettomien merkintöjen pois jättäminen. - merkintöjen tulee olla realistisella pohjalla ja ne eivät saa estää mahdollisesti ilman ohjausta nousevia kehitysajatuksia tai tulevaisuuden mahdollisuuksien toteutumista MTK Lahti ry. - Erityisesti taajama-alueille kaavoitusta laadittaessa on muistettava, että lain määrittelemä elinkeinovapaus toteutuu eikä kaavoitusta käytetä yksittäisen maanomistajan painostamiseen joidenkin alueiden takia esim. kunnallistekniikan rakentamiseksi peltojen läpi Nastolan kunta - tulisi kuitenkin huomioida olemassa olevat kunnallistekniset verkostot ja niiden mahdollisimman hyvä hyödyntäminen - Tiivistämispyrkimykset ovat Nastolan pohjavesialueilla melko hankalia toteuttaa - Aluevarauksissa tulisi myös olla vaihtoehtoja tai reservialueita, jotta kuntien maapolitiikan hoito olisi joustavaa tai taloudellista. - Mikäli maakuntakaavan ohjausvaikutusta halutaan kuitenkin parantaa, tulisi ottaa käyttöön enemmän merkintätapoja - Merkinnöiltä ja alueiden rajauksilta toivotaan esitystavan osalta selkeyttä ja yksiselitteisyyttä Sysmän kunta - kauempana taajamista olevien alueiden maakuntakaavan ohjausvaikutuksen tasoa ei ole syytä nostaa liiallisilla kaavamerkinnöillä. Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan piiri BirdLife Suomi ja Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy - keskittämällä uudisrakentamista nykyisiin taajamiin ja kyläverkostoon lähelle hyviä julkisia liikenneyhteyksiä, mieluiten ratoja säästetään luontoa ja ympäristöä sekä pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan ja asukkaidenkin kustannuksia. Maakuntakaavan ohjausvaikutusta hajaasutuksen leviämistä vastaan tulee vahvistaa. - Kaavamerkintöjen ja -määräysten on oltava riittävän seikkaperäisiä, jotta ne toimivat aidosti alempien kaavatasojen ohjaajina - kaavamääräysten tulee olla siinä määrin selkeitä, että ne määrittelevät sen, mitä kullakin alueella pitäisi tehdä ja mitä ei saisi tehdä. - Pidämme tärkeänä, että kaava-aineiston osana julkaistaan myös tehdyt selvitykset, jotka osaltaan voivat ohjata toimintaa myös kaavan ns. valkoisilla alueilla - Maakuntakaavojen ohjausvaikutusta on lisättävä samalle tasolle kuin oli entisissä seutukaavoissa - Kartat on laadittava nykyistä yksityiskohtaisemmiksi ja mahdollisuuksien mukaan suurimittakaavaisemmiksi Päijät-Hämeen kylät ry. - Näkemyksemme on, että ainakin haja-asutusalueella pitäisi antaa suuria vapauksia, koska yhteiskunnan palvelujen ja rasitteiden pitää olla jossain suhteessa toisiinsa liikenneverkkoon kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa sitten kun hahmotelmat asumisen ja kaupan sijoittumisesta ja määrästä ovat käytettävissä Ohjausvaikutuksen tehostamiseen on mahdollisuus päästä sekä uusilla merkinnöillä ja määräyksillä tai suositusluontoisesti tai näitä yhdistelemällä. Tiukempien ohjausvaikutusten tehostamiskeinojen käyttöön otto edellyttää, että niihin löydetään selkeät määrittelyt ja toimintatavat, kuten esimerkiksi reservialueiden käyttöön oton reunaehdoista. Huolena on mm. se, että maanhankinnan hankaluuksista johtuen reservialueen käyttöön ottoon olisi päädyttävä toivottua aiemmin. Ratkaistaan keinot tarkemmin kaavatyön etenemisen myötä ja pohditaan samalla onko ohjausvaikutusta mahdollista muokata maakunnan eri osien näkökulmasta (aluetyypit). Taajamissa ja niiden lievealueilla ongelmat ovat erilaiset kuin hiljaisilla maaseudun haja-asutusalueilla. 12

13 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - kannattavat ehdotusta ajoitusta koskeviksi kaavamääräyksiksi, esimerkiksi kaupan toteuttamisen ajoittamisen sitomista muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen kuten uusien asuinalueiden tai liikenneyhteyksien rakentumiseen - pitää esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavoissa olevia ohjaavia ja tarkentavia merkintöjä tarkoituksenmukaisina ja tarpeellisina maakuntakaavamerkintöinä - puoltavat maakuntakaavan tarkkuustason muuttamista yleispiirteisempään suuntaan - Yleiskaavoissa voi olla myös aluevarauksia, joiden toteutuminen ei ole seudullisesti merkittävää, eikä näin ollen aina edellytä varausta maakuntakaavassa - Uusien ja oleellisesti muuttuvien alueiden erottuminen nykyisistä maakuntakaavan aluevarauksista kuvaisi havainnollisesti maakunnan kehittämispotentiaalia ja parantaisi kaavan luettavuutta MTK-Häme - Jo nyt on maaseudulla asuminen vähemmän ilmastoa kuormittavaa kuin taajamissa asuminen - Maaseudulla voidaan päästä hyvin pitkälle suljettuihin kiertoihin niin energiassa kuin ravinteiden kierrossakin. - Asukkaat maksavat huomattavalta osin itse vesi- ja jätevesiratkaisut ja teiden ylläpidon ja käytännössä ainoa kunnallinen palvelu, joka haja-asutusalueella edes enää on, on koululaisten kyytipalvelut - MTK Häme vastustaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kasvattamista - Kunnissa on riittävä osaaminen, eikä lisäohjausta näiltä osin tarvita Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - ohjausvaikutusta on tarve parantaa - Hajarakentamista ohjaavien määräysten tulee olla selkeitä ja haja-rakentamisen määrää vähentäviä. - Riittävän suuri nykyisen taaja-asutusrakenteen ja kylien kehittämistä tukeva väestön mitoitus mahdollistaa aluerakenteen vaiheittaisen kehittämisen ja erilaisten asumismuotojen tarjonnan - Lahdessa hajarakentamisen osuus on erittäin vähäistä ja koko asemakaavoittamaton alue on suunnittelutarvealuetta. Myös maakuntakaavassa voi osoittaa vastaavia merkintöjä - tulee miettiä millä tavoin ohjausta voidaan lisätä viemättä kunnilta vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuutta ja kilpailukykyä. - Reservialueiden osoittaminen on ilmeisen hyvä ratkaisu, mutta niiden osalta pitää etukäteen määritellä selkeät toimintatavat kaikkien eri osapuolien välillä - Maakuntakaavan tulee keskittyä pääasiassa valtakunnallisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden osoittamiseen ja ohjaukseen - Ohjausvaikutuksen taso on ollut nykyisessä maakuntakaavoituksessa riittävä Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus Hämeenkosken kunta, - Ei ole tarpeita parantaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksia kunnanhallitus Uudenmaan liitto - kannattaa tarkastella mitoitusväestökysymyksiä kaavan ohjausvaikutuskysymysten kanssa ja harkita kaavan ajoitukseen liittyvien määräysten käyttömahdollisuuksia Jyrki Patomäki, Ilkka Tähkäpää, Heidi Kantanen, Tiina Bragge - Voitaisiinko maakuntakaavan taajamatoimintojen aluevarauksiin liittää määräykset, missä järjestyksessä aluevarauksia saa toteuttaa ei vain jokaisen kunnan sisällä vaan koko maakunnassa? - Kaavoista on poistettava ne aluevaraukset, jotka ovat olleet siellä vain ylioptimistisen toiveajattelun tuomina 13

14 MUUT KANNANOTOT HYPPÄYS UUDENLAISESTA LUONNOKSESTA EHDOTUKSEEN LIIAN ISO VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET PUUTTUVAT 14 Metsänomistajien liitto, Etelä- Suomi - lausunnolla oleva versio poikkeaa normaalista luonnosvaiheen tilanteesta, koska osa kaavan laatimiseksi tehtävistä selvityksistä on vielä kesken eikä ole esitetty miten tehdyt ja keskeneräiset selvitykset huomioidaan luonnoksessa - luonnoksessa on esitetty enemmän kysymyksiä kuin ratkaisuehdotuksia - pidämme siirtymistä nykyisestä versiosta suoraan ehdotusvaiheeseen liian suurena harppauksena. - Esitämme, että meillä olisi mahdollisuus lausua mielipiteemme normaalin tyyppisestä valmiimmasta kaavaluonnoksesta ennen varsinaisen kaavaehdotuksen tekemistä. Rudus Oy - kaavaluonnoskartta muutospainealuemerkintöineen ja kaavaselostuksen periaatekysymykset on laadittu hyvin yleispiirteisiksi ja siten kaavaehdotuksen varaan jätetään paljon - osallisen näkökulmasta kaavan sisältöön vaikuttaminen ei enää kaavaehdotusvaiheessa ole kovinkaan mielekästä Uudenmaan liitto - koska kaavaratkaisu merkintöineen, määräyksineen sekä arviointeineen esitetään vasta ehdotusvaiheessa, voi ehdotusvaiheen palaute tuoda vielä merkittäviä muutosesityksiä kaavaehdotukseen. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - esitettyihin yksittäisiin muutospainealueisiin ei niiden yleispiirteisyyden takia suunnittelun tässä vaiheessa ole mahdollista ottaa kantaa - ehdottavat, että valmisteluvaiheen suunnittelua jatketaan ja maakuntakaava asetetaan vielä luonnoksena uudelleen nähtäville siinä vaiheessa, kun maankäytön tavoiteltu tulevaisuus ja muutostarpeet ovat tarkentuneet myös kartalle - selvityksiä ja vaihtoehtovertailuja on myös syytä jatkaa pidemmälle, ennen kuin kaava etenee lopulliseen luonnosvaiheeseen. Museovirasto - in-keskukset sta ottaa - Lähestymistapa on mielenkiintoinen ja sikäli aiheellinen, että maakuntakaavaan oleellisesti liittyvät selvitykset ovat vielä keskeneräisiä - ninniitä ovat erityisesti tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten ja historiallisen ajan muinaisjäännösten selvittäminen - Ongelmana on, että vasta ehdotusvaiheessa eli hyvin myöhään on tarkasteltavana varsinainen kaavakartta - Viranomaisten kuten muidenkin toimijoiden vaikutusmahdollisuudet kaava-aiheiden yhteensovittamiseen sekä konkreettisempiin kaavamerkintöihin ja määräyksiin jäänevät puutteellisiksi ja kovin myöhäisiksi. Marika Manninen - vaadin, että maakuntakaava palautetaan uudelleen valmisteluun ja valmistelu suoritetaan MRL:n mukaisesti. - Valmisteluaineisto tulee käsitellä tämän jälkeen uudelleen ja valmisteluun liittyvä vuorovaikutus on järjestettävä niin, että osallisilla on todellinen mahdollisuus arvioida valmisteluaineiston riittävyyttä ja lainmukaisuutta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue Marika Manninen toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, - tavoiteasetteluvaiheessa ei ole vielä tuotu esiin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita niin, että olisi selvää mitkä tavoitteet ovat tälle maakuntakaavalle relevantteja ja miten niitä otetaan huomioon - jatkotyössä VAT tulee käsitellä riittävän kattavasti ja arvioida ratkaisujen vaikutukset niihin - Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita liittyen aluerakenteeseen, kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön, ekologiseen kestävyyteen sekä merkittävien ympäristöhaittojen vähentämiseen. Maakuntakaavan valmisteluvaiheelle (ts. luonnosvaiheelle) ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa, asetuksessa tai ympäristöministeriön ohjeissa määritelty tarkkaa muotoa tai esitystapaa, vaan sisältömääräykset sekä karttaa ja selostusta koskeva ohjeistus koskevat vahvistettavaksi esitettävää maakuntakaavaa. Valmisteluvaiheen aineisto voidaan siis räätälöiden maakunnan omista tarpeista lähtien sopivaan muotoon. Maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa tähdätään laajaan osallistumiseen ja avoimeen suunnitteluun. Edustuksellisten ryhmien laajalla ja monipuolisella jäsenistöllä ja tulevan maakuntakaavaehdotuksen esittelyillä pyritään mahdollistamaan osallistuminen ja tiedonsaanti. Liiton kotisivulta on mahdollista seurata myös työn etenemistä. Maakuntakaavatyöhön on mahdollista tulla myös liiton toimistoon tutustumaan. Kaavatyössä edetään ehdotusvaiheen valmisteluun. Aikanaan nähtävillä oleva kaavaehdotus laitetaan tarvittaessa uudelleen nähtäville siinä tilanteessa, että ehdotus todettaisiin lakisääteisessä viranomaisneuvottelussa puutteelliseksi tai siihen edellytettäisiin tehtäväksi merkittäviä muutoksia, Kaavaluonnoksen selostuksessa on kutakin keskeistä periaatekysymystä koskevat relevantit valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet esitetty kohdassa Lähtökohdat. Ne ovat lähtökohtia maakuntasuunnitelman ja muun lainsäädännön ohella koko maakuntakaavatyölle. Nähtävillä olleessa

15 15 Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen OSALLISTUMINEN Jaakko Kerppilä - On valitettavaa, että asukas/kansalaiskeskustelu on täysin olematonta. - Sidosryhmät ovat korostetusti valmistelussa mukana ja avainasemassa, kun sen sijaan asukkaat ovat vasta lopputuloksen kanssa kuultavana. Marika Manninen toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - Päijät-Hämeen maakuntakaavaa valmisteltaessa ei ole noudatettu MRL :ssa määriteltyjä menettelyjä vuorovaikutuksesta - Edellä esitetyn perusteella vaadin, että maakuntakaava palautetaan uudelleen valmisteluun ja valmistelu suoritetaan MRL:n mukaisesti. Valmisteluaineisto tulee käsitellä tämän jälkeen uudelleen ja valmisteluun liittyvä vuorovaikutus on järjestettävä niin, että osallisilla on todellinen mahdollisuus arvioida valmisteluaineiston riittävyyttä ja lainmukaisuutta. - Maakuntakaavan valmisteluun osallistuvia ryhmiä tulee täydentää Heinolan edustajilla. Heinola pitää välttämättömänä, että erityisesti Elinkeinoelämän maankäytön tarpeet - ja Kauppa - sekä Kulttuuri -ryhmissä on edustus myös Heinolasta. Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Eri tahojen sitoutumisen edistämiseksi tulee valmisteluvaiheessa keskustella eri intressiryhmien kanssa avoimesti eri näkökulmista, jottei erimielisyyksiä ratkota maakuntakaavaprosessin jälkeen toteutus- tai kuntakaavavaiheissa, ja näin hidasteta hankkeidenetenemistä. luonnosaineistossa ei esitetä ratkaisuja, vaan ne syntyvät kaavaehdotukseen maakuntavaltuuston hyväksymien tavoitteiden viitoittamina. Kaavan valmisteluvaiheen aineistosta (luonnosaineistosta) on kuulutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunnissa ja kuulutukset julkaistu kuntien virallisissa lehdissä sekä liiton kotisivuilla. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on myös ollut nähtävillä MRL mukaisesti ja siitä on saatavilla tieto kaavatyön etenemisestä ja mahdollisuuksista osallistua. Asukkaiden osallistuminen on suuresti kiinni omasta aktiivisuudesta. Eri intressiryhmät on koottu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti edustuksellisiin ryhmiin. Ryhmien kokoonpano tarkistetaan vuodenvaihteessa. Ryhmien sekä yksittäisten sidosryhmien kanssa järjestetään neuvotteluja ja esittelytilaisuuksia. Asukkaille järjestetään yleisötilaisuuksia kaavatyön etenemisen myötä ja ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. SELKEYS Jaakko Kerppilä - tarvittaisiin selkokielinen lyhyt tiivistelmä siitä, mikä on muutos ja ennustettu kehitystavoite Kokonaismaakuntakaavan laatiminen on Päijät-Hämeen kylät ry. - Maakuntakaava-aineisto koetaan perin vaikeaselkoiseksi, eikä siitä lyhyessä ajassa saa paljoa selvää nykyisessä tilanteessa haasteellista. Ilmastoja energia-asioiden sekä maankäytön, - kannattaisiko aineistosta tehdä selkokielisempi "internetversio", jos kerran halutaan laajaa osallistumista työhön? asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen yhteensovittaminen (MALPEajattelu) Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry. - Epämääräisten vierasperäisten sanojen määrää olisi myös syytä vähentää viestien selkeyttämiseksi painottaminen edellyttävät uusien suunnittelumenettelyjen kehittämistä ja - toivoo, että jatkossa maakuntakaavatyöhön olisi sijoitettavissa enemmän työaikaa huolellisen hämäläisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Aluepoliittisena selkärankana maakuntakaava ansaitsee sen laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Niiden kuvaaminen lyhyesti ja selkeästi ei ole helppoa, mutta teemme parhaamme ja pyrimme hyödyntämään internetin suomat mahdollisuudet. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUTTUU Museovirasto - kaavaluonnoksen selostuksesta puuttuvat vielä kokonaan vaikutusten arviot kaikilta osaalueilta Marika Manninen - Kaavaselostus ei sisällä lainkaan maakuntakaavaluonnoksen vaikutusten arviointia. toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen Maakuntakaavan luonnosaineistossa ei esitetä ratkaisuja, joista vaikutuksia olisi arvioitavissa. Mitoitusväkimäärää koskevan periaatekysymyksen taustatiedoissa on kuvattu tehtyjä rakennetarkasteluja, joista on tiivistetysti esitetty mm. liikenteellisiä vaikutuksia, vaikutuksia väestöjakaumaan, asumisen ja liikkumisen kustannuksiin.

16 MERKINTÖJEN KUVAUKSET JA MÄÄRÄYKSET PUUTTUVAT Keski-Suomen liitto - Kaavamerkintöjen kuvaukset ja merkintöjen suunnittelumääräykset näyttäisivät luonnosaineistosta kuitenkin puuttuvan, mikä jossain määrin vaikeuttaa kaavan tulkintaa. Heikki Niinimäki - Kaavakartan merkintäselostejono ei vastaa kaikkia karttapinnan merkintöjä: pieni neliö =? (Itä-Hämeen Värivalinnat=? Yhteensopivuus toteutettava ennenkuin edes luotettavia lausuntoja voi luonnonsuojeluyhdistys ry.) kukaan antaa Rakennetarkastelujen malleihin on myös arvioitu kaupan ratkaisuja ja niiden liikenteellisiä vaikutuksia. Ne on esitetty kauppaa koskevassa selostuksen kohdassa. Kaavakarttana on esitetty lainvoimaisen maakuntakaavan päälle esitetyt muutospainealueet. Kartan esitystekniikka on kuvattu selostuksen johdannossa ja sivulla 50. Muutospainealueisiin ei sisälly määräyksiä, vaan ne kohdentavat huomion likimääräisesti niihin alueisiin, joihin tullaan tekemään muutoksia nykyiseen maakuntakaavaan verrattuna. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAINVASTAISUUS Marika Manninen toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen - Päijät-Hämeen maakuntakaavan valmisteluaineisto ei täytä maakuntakaava-aineistolle asetettuja vaatimuksia - Kaavaluonnos on sisällöltään ja esitystavaltaan epämääräinen - Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnos ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin - Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnos on maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten (MRL 28 ) vastainen. Maakuntakaavan valmisteluvaiheen aineistolle tai sisällölle ei ole osoitettu maankäyttö- ja rakennuslaissa tai ministeriön ohjeissa vaatimuksia. Se voidaan siis laatia maakunnan omien tarpeiden mukaisesti. Päijät-Hämeessä on katsottu tarpeelliseksi ilmasto- ja energia ohjelmasta, vastuullisen maakunnan tavoittelusta sekä maakäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän (MALPE-ajattelu) yhteensovittamisen tarpeista johtuen edetä suuremmista periaateratkaisuista kohti aluevarauksina esitettävää maakuntakaavaehdotusta. Keskeisiä sovittamistarpeista toteutetaan käynnissä olevan liikennejärjestelmätyön ja maakuntakaavan suunnittelun etenemisen myötä. Tähän etenemistapaan nähden valmisteluvaiheen selvitysaineisto on riittävä ja käynnissä olevien ja vielä käynnistettävien selvitysten osalta asiaa on kuvattu selostuksessa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. ELINKEINOELÄMÄN TARPEET Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Maakuntakaavaluonnoksen muutospainealueissa on lukuisia elinkeinoelämän alueita, jotka sijaitsevat pohjavesialueella 16 Maakuntakaavan sisältövaatimuksia koskeva MRL 28 koskee vahvistettavaksi asetettavaa maakuntakaava eikä siis valmisteluvaiheen aineistoa. Lisätään valtuustolle hyväksyttäväksi esitettäviin tarkempiin tavoitteisiin

17 - Mikäli alueiden käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa tai pohjavesien suojelun myötä tullaan asettamaan rajoituksia eri toiminnoille, on syytä pikaisesti tarkastella maakuntakaavassa uusien korvaavien alueiden tarvetta ja sijaintia, ja tehdä elinkeinoelämän kasvun mahdollistavat aluevaraukset maakuntakaavaan. - esittää, että maakuntakaavaprosessin yhteydessä arvioidaan kokonaisuudessaan elinkeinoelämälle varattujen alueiden riittävyys pitkällä aikavälillä. - uusien yritysalueiden kaavoitusta tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, kuntarajat unohtaen - Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila kuntien välisellä yhteisellä suunnittelulla, voitaisiin löytää uudentyyppisiä ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin tulevaisuudessa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy - Teollisuustyöpaikkojen määrä Päijät-Hämeessä on edelleen jatkanut voimakkaasti laskuaan - menestyvien teollisuusyritysten sisällä painopiste on siirtymässä erilaisiin teollisuustuotteiden oheen liitettävien palvelujen tuottamiseen - teollisuuden tarvitsemat maa-aluevaraukset tulevat pienenemään - korvaavat palvelutyöpaikat tarvitsevat perinteistä teollisuutta vähemmän maa-aluetta käyttöönsä. - keskeisillä paikoilla sijaitsevien aiemmin teollisuuden käytössä olleiden maa-alueiden muuntuminen muuhun maankäyttöön asumiseen ja palvelutyöpaikkoihin, tulee jatkumaan Päijät-Hämeen Yrittäjät - Pidämme suurimpana puutteena sitä, että yritysten toimintaedellytysten turvaaminen maankäytön kysymyksenä ei ole saanut riittävää painotusta - Monet esitetyistä muutospainealueista koskevat yritysalueita ja niillä nähdään tarkennustarvetta juuri pohjavesialueella sijainnin vuoksi - Ympäristönäkökohtien sekä yritysaluetarpeiden yhteensovittaminen on noussut usean kunnan alueella ongelmaksi - maakuntakaavassa on uusien, hyvien alueiden löytymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. - yritysalueiden riittävän tarjonnan turvaaminen Päijät-Hämeessä olisi pitänyt nostaa yhdeksi niistä keskeisistä periaatekysymyksistä, joihin maakuntakaavaluonnoksen käsittelyssä halutaan löytää vastauksia - Edellytämme, että seuraavassa luonnosvaiheessa tarkastellaan yritysalueiden kokonaistarjonnan riittävyyttä ottaen huomioon nykyisten alueiden muutospaineet sekä joidenkin kuntien alueella vallitsevan puutteen vapaista yritystonteista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveyskeskus, terveydensuojelu - Maakunnan alueella sijaitsee joitakin olemassa olevia teollisuusalueita pohjavesialueilla - Sijainti pohjavesialueella rajoittaa alueelle sijoittuvan teollisuuden luonnetta - Pohjaveden suojelemiseksi olisi suositeltavaa, että maakuntakaavassa ei osoitettaisi uusia teollisuusalueita pohjaesialueille - Olemassa olevien alueiden osalta tulisi rajauksia mahdollisuuksien mukaan tarkentaa siten, että pohjavesialueille sijoittuisi mahdollisimman vähän teollisuusalueita. elinkeinoelämän maankäytön tarpeita koskevat tavoitteet. Haetaan maakuntakaavaan uusia teollisuusja varastoalueita sekä työpaikka-alueita niin, että ne mahdollistavat kunnille ja yrityselämälle vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia pohjavesialueiden ulkopuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Otetaan huomioon taajamatoimintojen ja kyläalueiden aluevarauksien laajuudessa se, että niille on kuntakaavoituksessa mahdollista sijoittaa muuta sellaista yritystoimintaa, joka ei aiheuta häiriötä ympäristölleen. Selvitetään yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden ja ympäristöviranomaisten kanssa, millä maakuntakaavan merkintätekniikalla jo pohjavesialueille sijoittuneiden yrittäjien toimintaedellytykset ja pohjaveden suojelu t mahdollistetaan. Hollolan kunta - Pohjavesien aiheuttamat elinkeinotoiminnan rajoitteet ovat viime vuosina olleet merkittävästi esillä - Tilanne on erityisen haasteellinen Päijät-Hämeessä ja Hollolassa, missä suurin osa yrityksistä sijaitsee pohjavesialueen päällä. Näitä vaikutuksia tulisi laajemmin arvioida. - Tämä edellyttää rajoitteiden (pohjavesi) ja tulevan (ennustepohjaisen) työpaikkakehityksen ja -rakenteen pohjalta tapahtuvaa tarvearviota sen arvioimiseksi, onko maakunnan alueella 17

18 tarjolla riittävästi työpaikka-alueita eri toimialoille. - Kokonaiskuvan hahmottaminen ja strategisten alueiden asemointi tärkeää. Jyrki Patomäki, Ilkka Tähkäpää, Heidi Kantanen, Tiina Bragge - Päijät-Hämeen liiton tulee tehostaa kuntien välistä elinkeinoyhteistyötä. Tulisi tutkia, voiko tämä tapahtua maakuntakaavoituksen avulla - Voitaisiinko maakuntakaavan avulla poistaa tätä kuntien taloudelle tuhoisaa kilpailukierrettä YHTEISTYÖ Etelä-Savon maakuntaliitto - Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet tavoitteellisen pitkän tähtäyksen valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan laadinnan (ALLI), jonka prosessia ja antia on hyvä tässä yhteydessä hyödyntää Uudenmaan liitto - Uudenmaan liitto tekee yhteistyötä Päijät-Hämeen liiton kanssa mm. laajan metropolialueeen tulevaisuustarkastelussa - esittää, että tarkastelussa valittävät yhteiset kehittämisteemat ja muut tulokset hyödynnetään ehdotuksen valmistelussa. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNIT ELMA JA MAANKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja maakuntakaavatyön yhteinen aikataulu mahdollistaa maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkemisen toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi - on syytä tavoitella yhteisesti keinoja, joilla iteroituva vuorovaikutteisuus toteutuu käytännössä - ratkaisuja on syytä hakea maankuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteista sekä olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisen lähtökohdista - maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteiset tavoitteet tulevat täsmennettäviksi ennen maakuntakaavan suunnitelmien tarkentumista. Tämän jälkeen kaavaluonnoksen arviointia on mahdollista jatkaa. - Suoraa uutta maankäyttöä päätien varrella, eli maankäyttöä jonka odotetaan liittyvän päätiehen omalla liittymällä, ei tulisi suunnitella - Uuden maankäytön lisääminen tienvarrella sijaitsevan taajamarakenteen tien vastakkaiselle puolelle on myös ristiriidassa pääteiden kehittämistavoitteiden kanssa ALUETYYPIT vs. ALUETYPOLOGIA Nastolan kunta - paikkatietopohjainen menetelmä tuottamaa Päijät-Hämeen aluetyyppijakoa on tarkasteltava kriittisesti - Nastolan osalta on havaittavissa, että menetelmä ei ole tuottanut todellisuutta vastaavaa aluejakoa edes yleispiirteisellä tasolla eikä sitä tule ottaa pohjaksi maakuntakaavan laadinnassa - on harhaanjohtavaa esittää kaupunkimainen alue siten, että se käsittää harvaan asuttuja maaseutualueita - Kaupunkimainen alue tulee osoittaa nauhataajaman suuntaisena siten, että se käsittää myös Villähteen tai vaihtoehtoisesti koko Nastolan pientalovaltaisena alueena. Seurataan ja osallistutaan valtakunnalliseen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan laadintaa ja hyödynnetään siinä syntyvää aineistoa. Hyödynnetään yhteisesti valittavat kehittämisteemat ja muut tulokset kaavaehdotuksen valmistelussa. Yhteensovittaminen on yksi keskeisistä teemoista käynnissä olevassa maakuntakaavatyössä ja vuorovaikutukseen haetaan konkreettisia ratkaisuja. Ennen varsinaisen kaavan aluevaraussuunnittelua tehdään väestön, työpaikkojen ja palvelujen karkea sijaintisuunnittelua liikennejärjestelmätyön kanssa käytävänä vuoropuheluna. Lopulliset ratkaisut ovat sitten arvioitavissa kaavaehdotuksessa ja siitä tehtävässä vaikutusten arvioinnissa. Maakuntatasolla uusi menettely vaatii kummassakin prosessissa aitoa yhteistyön hakemista ja osallistumista. Rakennetarkasteluissa käytetty aluetyyppijako tehtiin maa- ja metsätalousministeriön maaseututyypitystä soveltaen ja lähinnä rakennetarkastelujen tulostietojen esittämistä varten. Maaseututyypitys ei kuntajakoon perustuvana ollut sopiva kyseiseen tarkoitukseen. Samaan aikaa on ollut Suomen ympäristökeskuksessa käynnissä 18

19 Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - maakuntakaavan laatimista varten tuottama aluetyyppijako ei tuota Heinolan kannalta kaupunkia kuvaavaa nauhamaista aluerakennetta - jatkosuunnittelua varten tulee tarkistaa aluetyyppien rajauksia siten, että aluejaotus kuvaa paremmin kuntien todellista aluerakennetta ja niiden kehittämisen mahdollisuuksia. vastaavaan ajatukseen perustuva paikkatietopohjainen alueiden tyypittely (aluetypologia), joka ei ole sidottu kuntarajoihin. Tämä tyypittely ei ollut vielä käytettävissä rakennetarkastelujen tuloksien esittämistä varten. KEMIKAALIONNETTOMUUSVAA RA (Seveso-direktiivi) EHDOTUKSIA TARKEMPAA ALUEVARAUSSUUNNITTELUA VARTEN Työ- ja elinkeinoministeriö - Työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat rahoittaneet aluetypologiahanketta, jossa päätoteuttajana on Suomen ympäristökeskus - Aiemmista luokitteluista poiketen hallinnollinen jako ei ohjaa luokittelua, vaan alueet muodostetaan paikkatietopohjaisesti - luokituksen perustuu fyysistoiminnallisiin alue- ja yhdyskuntarakenteen elementteihin sekä maankäyttöön - Uusi alueluokitus valmistunee vuoden vaihteen tienoilla riippuen ruututietojen koordinaatistopäivityksen aikataulusta Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Turvallisuus ja kemikaalivirasto, Tukes Orimattilan ympäristölautakunta, viranhaltijalausunto ympäristönsuojelusihteeri Heikki Niinimäki (Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry.) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Idealtaan aluetypologia mahdollistaisi maakuntakaavatyössä ensimmäisen vaiheen sijoittelun asumisen ja työpaikkojen osalta maakuntaa tarkemmalla aluejaolla. Aluetypologian käyttökelpoisuutta on tarkoitus kokeilla kaavatyössä. - kemikaalionnettomuuden vaaraa aiheuttavat laitokset tulee merkitä maakuntakaavaan Tarkistetaan tiedot ja otetaan - Päijät-Hämeen alueella olevat suuronnettomuusvaaralliset kohteet huomioidaan myös Päijät- Hämeen tulevassa maakuntakaavassa - Ympäristöministeriö yhdessä Tukesin kanssa on päivittämässä kaavoituksellista ohjetta - nykyiset kohteet sijaitsevat Lahden, Heinola ja Orimattilan kaupungin alueilla. Luettelo kohteista on liitteenä Kromipinta, tulipalovaarariski huomioitava kaavoituksessa Useita lainvoimaisen maakuntakaavan varauksia koskevia ehdotuksia esim.: - A 29:n W-ranta: kalliot ja laaksot MU, ge tai MV-ge. - HE 5:n T15 alasajoon sitä mukaa kuin teollisuushallit kannattamattomiksi ja vapautumisen myötä rannat V- puistoiksi rakennettava. Teollisuuden rantakäyttö evättävä vapautumisen myötä. Uutta teollisuutta ei enää veteen asti. Sorakuopan W-puolen oikein säästetty mäntyrinne jääköön V- ja U- käyttöön. - HE 9, HE 8 ja koko Vierumäen päätemoreenimetsien kangasvuokkojen säästämiseen edelleenkin erityishuomio. - Sammutusveden saanti tulee varmistaa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman mukaisesti. Uusia Teollisuus-, toimitila-, asuin-, ym. alueita kaavoitettaessa on huomioitava palokunnan riskialueluokituksen mukainen saavutettavuus sekä pelastusteiden rakentaminen. suuronnettomuusvaaralliset kohteet huomioon maakuntakaavaehdotuksen laadinnassa. Otetaan mielipiteet ja lausunnot tarkasteluun tarkemmassa aluevaraussuunnittelussa. Otetaan muutospainealueista saatu palaute tarkasteluun tarkemmassa aluevaraussuunnittelussa. MUUTOSPAINEALUEET HARTOLA HA1 Keskusta 4-tien risteysalue 19 Hartolan kunta Hartola pitää alueen kehittymistä tärkeänä ja korostaa, että keskeisellä alueella on jo asemakaava. Asemakaavaan sisältyy KM merkinnällä varustettu tontti, minkä osalta kunnalla on yrityksen kanssa sopimus, eikä tätä sopimusta pidä vaarantaa maakuntakaavan merkinnällä. Alue on osa Kirkonkylää, sillä vt4:n ja Kirkonkylä pääristeyksen väli on vain 650 metriä ja tällä välillä taajama on jatkuvaa. Risteysalueen laajentumismahdollisuus pitää varmistaa sellaisella kaavamerkinnällä, mikä mahdollistaa lisäalueiden kaavoituksen ja on huomioitava, että tämä alue on osa Hartolan

20 HEINOLA HE3 Vuohkallion alue Matti ja Kaija Nyrjä Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä kirkonkylää, eli vt 4 varrelle ei olla muodostamassa uutta erillistä palveluiden aluetta. Nyt teolliset työpaikat ovat vt 4 länsipuolella. Maanomistajat haluavat tuoda esiin jo vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2006 aikaisen muistutuksensa Hartolan taajaman alueella omistamiensa tilojen osalta. - Kuntayhtymällä on useita koulukokonaisuuksia omistuksessaan. Kuntayhtymä edellyttää joustavaa maapolitiikkaa ja alueita tulee voida kehittää muihinkin toimintoihin varsinaisen opetustoiminnan lisäksi, jotta supistuvaa kiinteistömassaa voidaan hyödyntää alueiden muuttuviin tarpeisiin. Eila Kuisma, Maija Nurminen ja Leena Nygrén - Yllä mainitut yhtymän osakkaat esittävät Rupisenmäki-tilan alueen varattavaksi asuntoalueeksi. - VAIHTOEHTOISESTI esitämme Rupisenmäen tilan alueen jätettäväksi blankoksi, kuten Ruotsalainen-järveen rajoittuvalle Laajalahden Pitkäniemen Sukuranlahden alueelle tehtiin jossain aikaisemmassa maakuntakaavassa. Laajalahden alue oli sitä edeltäneessä maakuntakaavassa varattu virkistysalueeksi. Kun maakuntakaava näyttää otettavan uudelleen käsittelyyn melko tiiviiseen tahtiin, Rupisenmäki-tilan kaavoitustarvetta voidaan paremmin suunnitella/ tarkastella jossain tulevassa maakuntakaavassa kaavoitustarpeen ajankohtaistuessa. HEINOLA HE6 Tähtiniemen tyvi Kauppakaaren alue HEINOLA HE7 Myllyojan teollisuusalue HEINOLA HE8 Moottoritien risteysalueen ympäristö Vierumäellä Heinola kaupunki, kaupunginhallitus Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - HE6-alue tulisi laajentaa ja liittää osaksi Heinolan keskustatoimintojen aluetta. - Alueen muutospaineita harkittaessa tulee huomioida teollisuuden/kaupan sijoittumistarpeet näkyvälle paikalle moottoritien varteen. Alueella olevien teollisuusalueiden laajentumistarpeet tulee huomioida. UPM-Kymmene Oyj - Kohteen HE 8 moottoritieliittymän vaikutusalue on houkuttelevaa yritystoiminnan aluetta ja tarjoaa hyvät edellytykset maankäytön monipuoliseksi kehittämiseksi. UPM haluaa korostaa, että maankäytön pitkän aikavälin kehittämisessä tulisi ottaa lähtökohdaksi radan ja asemaympäristön tarjoamat mahdollisuudet joukkoliikenteen ja kuljetusten järjestämiseen Päijät-Hämeen kylät ry. - Vierumäen kyläyhdistys haluaa tuoda esiin kaavaselostukseen voimassaolevan osayleiskaavan vanhentumisen ja uuden osayleiskaavan olevan tekeillä. Uudessa kaavassa painotetaan asutusta Vuolenkoskentien varteen, asemakaavoitus on työn alla. Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - Alueella on selkeät muutostarpeet, joten alueen HE8 rajausta tulee laajentaa alueeseen HE9 saakka ja samalla varata teollisuuden laajentumisaluetta radan itäpuolelle Vuolenkoskentien eteläpuolelle ja rautatieasema sekä sen läheisyyteen tiiviimpää asumista strategisen yleiskaavaluonnoksen linjauksen mukaan. Alueella olevien teollisuusalueiden laajentumistarpeet tulee huomioida. 20