PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2014 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ. Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto 3.12.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2014 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ. Maakuntahallitus 12.11.2012 Maakuntavaltuusto 3.12."

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2014 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

2 Sisällys MITOITUSVÄKI... 5 TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO... 6 KAUPAN PALVELURAKENNE... 8 MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUKSEN TASO MUUT KANNANOTOT HYPPÄYS UUDENLAISESTA LUONNOKSESTA EHDOTUKSEEN LIIAN ISO VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET PUUTTUVAT OSALLISTUMINEN SELKEYS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUTTUU MERKINTÖJEN KUVAUKSET JA MÄÄRÄYKSET PUUTTUVAT MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAINVASTAISUUS ELINKEINOELÄMÄN TARPEET YHTEISTYÖ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA JA MAANKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN ALUETYYPIT vs. ALUETYPOLOGIA KEMIKAALIONNETTOMUUSVAARA EHDOTUKSIA TARKEMPAA ALUEVARAUSSUUNNITTELUA VARTEN MUUTOSPAINEALUEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO KAAVAN TIEVERKON TARKKUUSTASO JA OHJAUSVAIKUTUS HENNAN LENTOKENTTÄ HÄMEEN OIKORATA TUULIVOIMA-ALUEET UUDET MAANVASTAANOTTOALUEET... 45

3 METSÄENERGIATERMINAALIT UUSI JÄTEHUOLLON ALUE MUUTOSPAINEALUEET MUUT KANNANOTOT VT VT12/raidelii-kenne Maantie/Valtatie Muu rataverkko Liikennekäytävät Ampumarata Moottoriurheilu Yhdysvesijohto Voimajohto Voimalinjat Mobiilitukiasema Biokaasu Kiviainesten ottoalueet Elinkeinoelämän alueet Pohjavesi Pohjavesi/tuulivoima Maa- ja kiviainestenotto Kallioalue EO-merkintä EP-alueet Päijänne MAASEUTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ LUONNONYMPÄRISTÖ

4 VIRKISTYS MATKAILU LOMA-ASUMINEN MUUTOSPAINEALUEET MUUT KANNANOTOT Muutoksia V-alueiden rajauksiin tai ehdotuksia uusiksi alueiksi Muutoksia SL-alueiden rajauksiin tai ehdotuksia uusiksi alueiksi Muutoksia MU-alueiden rajauksiin Arvokkaiden maisemien ja kulttuuriympäristöjen rajaukset Arvokkaat geologiset muodostelmat Ulkoilureitit Kaavamerkinnät Tehdyt selvitykset ja niiden riittävyys Osallistuminen kaavaprosessiin Metsästys virkistyskäyttömuotona Turvetuotanto Maaseudun kaavamerkinnät Muutoksia tai ehdotuksia kyläverkostoon Muutoksia, ehdotuksia ja kommentteja matkailualueisiin Maaseutuvaikutukset Kylät ja hajarakentaminen Maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus Kulttuuriympäristön tarkennuksia Loma-asuminen ja jokamiehen oikeudet Päijänteen alue Sekalaista/kohdentamatonta palautetta

5 PERIAATTEELLINEN KYSYMYS MITOITUSVÄKI Mitä väkimäärää tulisi käyttää maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana? Miten se jakautuisi maakunnan sisällä? MIELIPITEEN TAI LAUSUNNON ESITTÄJÄT KESKEINEN SISÄLTÖ VASTINE Hollolan kunta asukasta ja Hollolan kunnan kasvua 16,9 %. Käytetään mitoitusväestönä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy - 1 % väestönkasvutavoitetta maakuntakaavan lähtökohtana jatkossa realistinen asukasta 2035, mutta Asikkala kunta vuoteen 2035 tehdään väkimäärästä välitarkastelu vuotta Hartolan kunta asukasta vuoteen 2035 mennessä ja jakautuminen huomioiden väestöennusteiden 2025 varten historia ja tulevaisuus sekä liikenneyhteyksien kehitysnäkymät. selvitetään mahdollisuus tarkastella väestön Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri - syytä pitäytyä Tilastokeskuksen realistisessa ennusteessa sijoittumista maakunnan eri osiin ry. aluetypologiaan pohjautuen kytketään kaavan ohjausvaikutuksen tehostaminen ja väkitavoitteet yhteen (kts. kohta Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso ) Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - n asukasta - radanvarsipaikkakunnilla on hyvät mahdollisuudet saada seuraavan kymmenen vuoden aikana selkeästi lisää asukkaita. - Väestön väheneminen maaseutumaisilla paikkakunnilla sekä Päijät-Hämeen pohjoisosissa on kuitenkin hyvin todennäköistä ja siksi väestönkasvu koko Päijät-Hämeessä pysynee maltillisena. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - maaseutua säilytetään elinvoimaisena. Metsänomistajien liitto, Etelä- - maaseutua ei tyhjennetä Suomi MTK Hämeenkoski ry. - voimakkaan väestönkasvun alueita tulee maahamme tuskin lisää - kehittämisen lähtökohtana voisi pitää nykyisen asujaimiston ja asuinpaikkojen tarpeita ja realistista oletusta niiden mahdollisesta muuttumisesta. - -Ratamallin väestönkasvua pidämme epärealistisena Sysmän kunta - tulee huomioida vakituisten asukkaiden lisäksi vapaa-ajan asukkaiden määrä Suomen Lähikauppa Oy - Jotta väestönkehitys voitaisiin saavuttaa, tulisi suosia kohtuuhintaista kerrostalorakentamista ja siten pyrkiä alentamaan kerrostaloasumisen kustannuksia - suunniteltaessa uusia asuinalueita tai olemassa olevien asuinalueiden tiivistämistä, suunnittelun lähtökohdaksi otettaisiin 2500 asukkaan asuinaluekohtainen minimiväestöpohja Hollolan ympäristöyhdistys ry. - tulisi käyttää tilastokeskuksen laatimaa väestönkehitysennustetta, aiemmat ylimitoitettuja Suomen Metsäkeskus, Hämeen- Uudenmaan alueyksikkö - Mahdollisimman runsas asukasmäärä mahdollistaa palvelujen saatavuuden ja sillä tavoin elämisen ja työskentelyn edellytykset maaseudulla Päijät-Hämeen Yrittäjät - monikeskusvaihtoehdon mahdollistama asukkaan väestömäärä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - maakuntakaavan lähtökohdaksi on otettu maakuntasuunnitelman 2009 mukainen väestötavoite vuoteen Monikeskuksinen, verkottuva ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuva aluerakenne, jossa palveluiden saavutettavuus ja liikkumisen edellytykset ovat mahdollisimman hyvät ja tasapuoliset, on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen lähtökohta - Yksityiskohtaisempi tavoiteasettelu väestön sijoittumisesta ja keskusverkostosta edellyttää suunnittelua, yhteisvaikutusten tarkastelua ja vaihtoehtojen vertailua. MTK-Häme - oletettavaa, että Suomessa on alkamassa melko pitkä hitaan talouskasvun kausi Lahden kaupunki, tekninen lautakunta - väestö kasvaa noin henkilöön vuoteen 2035 mennessä. - tulisi käyttää asukasta vuonna Lahden yleiskaavan 2025 aluevaraukset perustuvat vähintään yhden prosentin vuotuisen väestön kasvuun - Lahden kasvutavoitteen toteutuessa ja muiden kuntien väestön kehittyessä Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti asukasta ylittyisi vuonna 2025 ja edelleen jatkuessaan vuonna Lisäksi Lahti-Helsinki kehityskäytävälle on suunnitteilla uusi asukkaan Henna, Maakuntasuunnitelman väestötavoite asukasta vuonna 2035 oli muutaman tuhannen verran tilastokeskuksen ennustetta suurempi. Maakuntasuunnitelman väestötavoitteeseen sisältyi ajatus, että tavoitteen katsottaisiin toteutuvan +/- 3 % tarkkuudella. Nyt esitetty asukasta on esitetyssä tarkkuustasossa. Maakuntakeskuksen ja koko kaupunkiseudun sekä Hennaan syntyvän uuden taajaman kehittymisen lisäksi on perusteltua varata mitoitusväen määrän kautta mahdollisuuksia maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen. Loma-asumisen määrä on varsin korkea myös Päijät-Hämeessä ja sen ottaminen huomioon osittaisena mitoitusväkimääränä on tarpeen. Maakunnassa on nähty tarpeellisena tarkastella erityyppisiä kuntarajoista riippumattomia osa-alueita ottaen huomioon niiden erityispiirteet. Kaupunkimaisilla alueilla väestötiheys, ikärakenne, palvelut, julkinen liikenne ja monet muut tekijät ovat hyvin erilaiset kuin harvaan asutulla maaseudulla. Tarkoituksena on testata Suomen ympäristökeskuksessa pian valmistuvan hallinnollisista rajoista riippumattoman 5

6 TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO Miten tavoitteellista keskusverkkoa määriteltäessä tulisi suhtautua Lahden kaupunkiseudun kuntatason keskuksiin Salpakangas ja Rakokivi verrattuna kaupunkiseudun aluekeskuksiin? Olisiko Orimattila nähtävä seutukeskuksena? Miten maaseutukyliä ja hajaasutuskyliä tulisi käsitellä osana tavoitteellista keskusverkkoa? 6 Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus - Riittävän tavoitteellinen kehitys mahdollistaa riittävästi vaihtoehtoisia väestön sijoittumisvaihtoehtoja, mutta ekologiset ja kestävän kehityksen tavoitteet on kirjoitettava riittävän ohjaaviksi - Tällöin Päijät-Hämeen väestötavoite on asukasta - maakunnan kehittyminen kiinni liikenneverkon ja sen muotojen kehittymisestä - Heinolan kasvua vauhdittaisivat ratayhteydet pohjoiseen - noin 100 asukkaan vuosittainen kasvu lisää suunnittelukaudella maakunnan väkilukua noin 2000 hengellä - Vuoteen 2035 mennessä Hennan asukasluvun arvioidaan olevan tulisi maakuntakaavan väestötavoite olla henkeä vuonna vuoteen 2030 mennessä voidaan arvioida jonkin verran väestölisäystä - Koko Päijät-Hämeen osalta edellytykset esitetylle mitoitusväelle ovat olemassa. Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - kannattaa tarkastella mitoitusväestökysymyksiä kaavan ohjausvaikutuskysymysten kanssa ja harkita kaavan ajoitukseen liittyvien määräysten käyttömahdollisuuksia Hollolan kunta - monikeskusvaihtoehto-skenaariota on kaavoituspohjana perusteltu - Jaottelu aluetyypeittäin on luontainen - Hollolan kuntakeskus muodostaa oman aluekeskuksensa - vahvoilla maaseutukylillä on oma identiteetti ja merkitys kunnan/alueen elinvoimassa. Vahvojen ja edelleen vahvistuvien kylien asema tulisi merkitä kaavaan kuten kirkonkylä (kulttuuri ja matkailu) ja Nostava (logistiikka ja työpaikka-alue) Asikkalan kunta - Monikeskusvaihtoehtoa pidetään kaikissa väestötavoitteissa ainoana mahdollisena ratkaisuna - Maaseutu ja haja-asutuskylien tulevaisuus voidaan turvata tukemalla uusien liikkumisvälineiden käyttöönottoa sekä tukemalla pidentyvää loma-asutusaikaa Hartolan kunta, kunnanhallitus - pitää monikeskusvaihtoehtoa kaikissa väestötavoitteissa ainoana mahdollisena ratkaisuna kunnan maaseutumaisen rakenteen takia - kunnan halki kulkeva vt 4 luo mahdollisuuksia myös joukkoliikenteen toimivuudelle. Liikkumisen aiheuttamat haitat ovat korvattavissa paremman teknologian liikkumisvälineillä. - Maaseutu ja haja-asutuskylien tulevaisuus voidaan turvata mahdollistamalla uusi asutus sekä tukemalla loma-asutuksen lisääntymistä. Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Koko maakunnan eteläisten osien kehittämisen kannalta on tärkeää kehittää Salpakangas Lahti Uusikylä nauhaa yhtenäisesti riippumatta mahdollisista kuntarajoista. - Palvelujen jakautuminen tälle nauha-alueelle on niiden helpon saavutettavuuden kannalta keskeistä. - Orimattila on todennäköisesti vahvistumassa yhdeksi merkittäväksi kuntakeskukseksi - Orimattilan tilanteessa palvelujen jakautuminen usealle alueelle voi tuottaa haasteita kunnan kehittämiselle. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - Kaavaratkaisun tulee tukea maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta Metsänomistajien liitto, Etelä- - Kaavaratkaisun tulee tukea kylien elinvoimaisuutta Suomi MTK Hämeenkoski ry. - Hämeenkosken ainoat kylämerkinnät ovat Putula ja Uusi-Pätilä. - Seudulle tyypillisiä ovat kuitenkin hajakylät. - haja-asutusalueilla asuva väki ja ennen kaikkea sinne tuleva uusi väestö on lukumäärältään niin vähäinen, että tämän asutuksen ohjaamisella saavutettavat hyödyt ovat olemattomia. Nastolan kunta - Rakokivi tulisi osoittaa kuntatason keskukseksi. - Maakuntakaavassa liikekeskus on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja se on Nastolan merkittävin kaupallinen keskittymä. aluetypologian soveltuvuutta kaavasuunnittelussa. Tavoitteellisen keskusverkon lähtökohta on monikeskuksinen keskusverkko sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden että maakuntasuunnitelman mukaisesti. Määritetään tavoitteellinen keskusverkko niin, että otetaan huomioon väestön tavoiteltu kehitys ja sijoittuminen (kts. väestön tavoite) liikennejärjestelmän tavoiteltu palvelutaso tuleva tieverkko (tulevien asuin ja työpaikka-alueiden vaikutus arvioituna), rataverkko, julkisen liikenteen verkosto ja seudulliset pyöräilyn kehityskäytävät palveluiden tavoiteltu sijoittuminen keskusverkon nykytilan tiedot erityisesti asioinnin suuntautuminen eri keskuksiin (keskusten vaikutusalueet) sekä palveluiden saavutettavuus (Päijät-Hämeen keskusverkko, 2011) arvioidaan keskusverkon kehittämistarpeet määritetään kehittämisen periaatteet ja toimenpiteet tavoiteverkon saavuttamiseksi Orimattila on maakuntasuunnitelmassa esitetty Heinolan tavoin Lahden suurkaupunkikeskusta tukevana hyvän kaupunkitason keskuksena. Maakunnan monikeskuksisuuteen perustuvaa keskusverkkoa tasapainottaisi Orimattilan ja Heinolan esittäminen seutukeskuksina. Tätä

7 7 - Maakuntakaavan luonnosaineiston tavoitteellisen keskusverkon kartta-aineistosta se kuitenkin puuttuu kokonaan. - Uudenkylän osayleiskaavan yhtenä tavoitteena on vahvistaa Rakovien asemaa kunnan keskuksena. Markku Meriluoto - Nastolassa kaikki terveen yhdyskuntarakenteen osatekijät: asutus, hallinto, kaupalliset ja terveydenhoidon palvelut sekä työpaikat sijaitsevat hajallaan kuin haulikolla ammuttuna pitkin kymmenkilometristä nauhataajamaa. - Nastolassa nykyisellään ei siis ole kuntakeskusta vastaavassa merkityksessä kuin esimerkiksi Hollolassa ja Iitissä Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy Suomen Metsäkeskus, Hämeen- Uudenmaan alueyksikkö maakuntakaavassa olevassa tavoitteellisessa keskusverkossa on Hollolan keskustan osalta osuvampi merkintä kuin luonnosaineiston kartassa. - Salpakankaalla on kaupunkiseudun aluekeskuksiin verrattuna kunnantalon palvelut lähellä eli näiden erilainen merkintä pysytettävä mahdolliseen kuntaliitokseen asti. - ehdotuksen kylän saamiseksi toiminnallisesti ja tilastollisesti pienimmäksi yksiköksi kunnan sijaan - pitää erityisen tärkeänä, että maaseutu pidetään elinvoimaisena ja elävänä. - kaavaratkaisujen tulee tukea tätä tavoitetta kaikin tavoin sekä haja-asutuksen että kyläasumisen kohdalla. Päijät-Hämeen Yrittäjät - Monikeskusvaihtoehto mahdollistaa maakunnan kuntakeskusten sekä kylien elinvoimaisuuden paremmin kuin muut rakennevaihtoehdot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY - Seutu- ja kuntakeskusten sekä maaseudun kylien muodostaman verkoston hierarkia on osa tarkempaa tavoitteiden asettelua ja vaihtoehtotarkastelua liikenne vastuualue - tehty keskusverkkoselvitys poikkeaa nykyisen maakuntakaavan mukaisesta keskusverkosta - Olisi hyvä selvittää, miten keskusten sijoittuminen eri kategorioihin vaikuttaa niiden kehittämiselle ja koko keskusverkolle - MRL velvoite maakuntakaavan toteutumisen edistämisestä edellyttää viranomaisten pitkäjänteistä sitoutumista maakunnan ja kuntien kehittämisessä - tulee esittää keskusten ja kylien kehittämisen periaatteet ja toimenpiteet. - Keskuksia ja kyliä tulee perustellusti priorisoida siten, että maakuntakaavan mukaiseen keskusten ja kylien verkostoon ja palvelutason pysyvyyteen tai kehittämiseen on resursseja ja sitoutumisen edellytyksiä sekä maakunnassa että yksittäisissä kunnissa MTK-Häme - Kaavaluonnoksessa on kuvattu maakunnan tavoitteellinen keskusverkko, joka perustuu Päijät-Hämeen keskusverkko selvitykseen. - Nykyiseen keskusverkkoon verrattuna on useita kyliä tiputettu pois verkosta. Kaavaluonnoksessa ei kerrota, mitä merkitystä tällä tarkastelulla on. - koko keskusverkkotarkastelu on perustaltaan turha ja vanhakantainen. Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - Kuntakeskusten vaikutuspiiriin kuuluvia aluekeskuksia ei ole tarpeen esittää maakuntakaavan mittakaavassa keskusverkon luokittelussa - Mikäli luokittelu esitetään, tulee sen periaatteiden mukaisesti esittää sekä Renkomäki että Karisto aluekeskuksena - Heinolan keskusta-alue on merkitty seutukeskukseksi, joka on oikea määritelmä. Seutukeskus eli kaupungin keskusta-alue rajautuu ydinkeskustasta Heinola E-Risteykseen Citymarketin alueeseen - tavoitteellista keskusverkkoa tulee tarkistaa seuraavasti: - Kuntatason keskuksia Heinolassa ovat Kirkonkylä-Vuohkallio ja Vierumäen kyläkeskus ympäristöineen - Kaupunkiseudun aluekeskuksia ovat Tommola, Jyränkö ja Tähtiniemi (mm. koulu, päiväkoti, kauppa, ravintola) ja kaupunkiseudun muita keskuksia sekä kyläverkkoa on tarpeen selvittää edellä kuvatuin keinoin, jolloin lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt kannanotot yksittäisistä keskuksista tulevat käsitellyiksi yhteismitallisesti. Keskuksia kuvaava käsitteistö on syytä määritellä. Yhden kunnan sisällä olevia alakeskuksia ja niiden vaikutusalueita on tarpeen tarkastella kaupan palveluista johtuen. Lahden kaupungin alueella sekä Heinolan, Hollolan ja Nastolan nauhamaisissa taajamaalueissa on väestöpohjaltaan jo nyt niin isoja alueita, että kaupan palveluiden järjestämistä on syytä selvittää kuntaa tarkemmalla tasolla. Kaavaluonnoksen selostuksessa esitettyä Päijät-Hämeen keskusverkkoselvityksen karttaa oli erehdytty tulkitsemaan tämän maakuntakaavatyön tavoitteelliseksi keskusverkoksi. Kartalla oli kuitenkin kuvattu selvityksessä syntynyt käsitys keskusverkon nykytilasta.

8 Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus - lähi- ja paikalliskeskuksia Lusi ja Myllyoja. - Kylät, jotka tulee olla tavoitteellisessa keskusverkossa merkittyinä, ovat Paaso, Koskenmylly, Imjärvi, Hirvisalo-Hujansalo, Marjoniemi-Vaippila, Lauhjoki-Pääsiniemi, Korkee, Paistjärvi-Kesiö - Heinolan kaupunkiseutu tai Heinolan seutu tulisi ottaa terminä käyttöön maakuntakaavan laadinnassa. - Maakunnan tavoitteellisessa keskusverkon määrittelyssä tulee huomioida maakunnan tasapuolinen kehittäminen, alueiden ominaispiirteet ja niiden kehittymispotentiaalit. - keskusverkkoselvityksessä on epätarkkuuksia Heinolan osalta. - termit aluekeskukset kaupunkiseudulla ja kuntatason keskukset ovat epäselviä ja vaativat tarkennuksia tai mahdollisesti termien yhdistämistä - Orimattila olisi nähtävä tulevaisuudessa Heinolan kaltaisena seutukeskuksena - Orimattilan keskusta toimii kaupallisten palvelujen keskuksena myös kaupungin eteläpuolella oleville kunnille - kaupungin keskusta on yhdyskuntarakenteellisesti selvästi erillään Lahden taajamamaisen maankäytön alueesta - Putulan kylä tulisi näkyä edelleen haja-asutuskylänä, kuten se on nykyisessäkin maakuntakaavassa, mikäli haja-asutuskyliä kaavaan edelleen merkitään. Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - Uudelle maalle vaikutuksia tulee luultavasti enemmän Orimattilan asemasta keskusverkossa kuin Lahden kaupunkiseudun sisällä olevien keskusten merkitsemistavasta - Orimattilaa lähellä oleva Mäntsälä on merkitty Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa kuntakeskukseksi ja lähin seutukeskus on Hyvinkää. KAUPAN PALVELURAKENNE Miten varmistettaisiin päivittäistavarakaupan osalta kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino? Millä sijoittumisperiaatteilla erikoiskaupan osalta toimitaan? Hollolan kunta - Maakuntakaavassa tulee hakea alueellista tasapainoa myös erikoiskaupan osalta Tulevia kaupan ratkaisuja on syytä peilata lausunnoilla olevan ympäristöministeriön oppaan kanssa. Kesko Kaakkois-Suomen alue - Kaupan kannalta on tärkeätä, että maakuntakaavalla ei rajata kehittämistä liiaksi - Kuluttajalähtöisten konseptien kehittämistä ei saa kaavoilla kangistaa liikaa. - Tekstissä on lausuttu, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön koon alaraja on 3000 kerrosneliömetriä on yksi hyvä kannanotto. - Jotta Lahden läntisen alueen palvelurakenne pystyy jatkossakin vastaamaan kehittyvän väestön tarpeita, tulee Hennala-Okeroisen alueen mahdollista suuryksikkötarvetta tarkastella uudelleen. - Ksm Okeroinen sijaitessaan keskeisesti yhdyskuntarakenteen sisällä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää alueen palvelurakennetta vastaamaan myös tulevaan väestökehitykseen. - Toivomme, että maakuntakaava työn edetessä alueelle saadaan vähittäiskaupan suuryksikkö - merkintä Asikkalan kunta - Kylien elinvoimaisuutta ja väkimäärää kehitettävä, jotta pienet päivittäistavarakaupan yksiköt voivat toimia elinkelpoisesti - Erikoiskaupan sijoittumisen on oltava mahdollista myös maakuntakeskuksen ulkopuolelle Hartolan kunta - Kylien elinvoimaisuutta ja väkimäärää on kehitettävä, jotta pienet päivittäistavarakaupan yksiköt voivat menestyä - erikoiskaupan sijoittumisen pitää olla mahdollista myös muualla kun maakuntakeskuksessa, esimerkiksi runsaaseen tieliikenteeseen tukeutuvana ja pitää huomioida kohtuulliset etäisyydet erikoiskauppaan Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Erityisesti isot yli 2000m² kaupan yksiköt tulee sijoittaa korostaen keskusta-alueita ja niiden maankäyttöä. - Erikoiskaupan sijoittumisperiaatteissa tulisi vahvistaa nyt varattujen alueiden saavutettavuutta ja kasvua. Tällä hetkellä kaupan yksiköille varattuja erikoiskaupan alueita on Määritellään kaupan palveluverkko siten, että: varaudutaan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti palvelemaan yli maakunnan oman väestöpohjan (lomaasuminen, matkailuvirrat jne.) hahmotetaan ensin kohdan Tavoitteellinen keskusverkko mukaisesti väestön ja työpaikkojen sijoittuminen ja tähän liittyvä liikenneverkko käytetään Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenneselvityksen laskelmia suuntaa antavina kokonaismitoituksen hahmottamisessa ja sen jakautumisessa eri alueille kohdennetaan ohjeistuksessa edellytetty mitoitus tavoitteellisessa keskusverkossa esitetyille keskuksille hakien alueellisesti tasapainoista ratkaisua haetaan ratkaisua siihen, miten voitaisiin ohjata päivittäistavarakaupan lähipalveluja 8

9 9 sijoitettu lähinnä Päijät-Hämeen eteläisiin osiin. - Lakes esittää harkittavaksi maakunnan pohjoisiin osiin sijoitettavia alueita. Esimerkiksi Vuohkallion alueen Nastolan kunta, - Seudullisesti merkittävän vähittäisyksikön koon alaraja tulisi määritellä riittävän isoksi, jotta turvataan maakuntakaavan väljyys ja kaupan sijoittumiselle annettaisiin kuntatason kaavoissa riittävästi ratkaisumahdollisuuksia. - Nastolaan tulisi lisäksi osoittaa tilaa vievälle kaupalle ja huoltamotoiminnalle aluevaraus Uuteenkylään Osuuskauppa Hämeenmaa - kaupan pinta-alojen rajoittamista tulisi välttää - Uusiin tuleviin palvelualueisiin tulisi varata riittävästi tilaa palveluiden kehittämiseen Liikenne- ja viestintäministeriö - Hyvät liikenneyhteydet ovat alueiden kehittymisen keskeinen edellytys, ja yksi tärkeimmistä kaupan sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä - kaupan alueellinen sijoittuminen vaikuttaa liikennemuotojen valintaan. Tämä on merkittävä kestävän yhdyskuntasuunnittelun sekä liikennesektorin ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta. - yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen voidaan vaikuttaa myös sijoittamalla kaupan keskittymät keskustatoimintojen alueille Suomen Lähikauppa Oy - olennaisena kysymyksenä tulisi esittää, että Mitä palveluja ja mitä hankintakanavia vuoden 2035 väestö käyttää? - Luontainen etäisyys asioida päivittäistavarakaupassa jalan on tiiviissä keskustarakenteessa noin kaksi korttelia ja lähiö- / taajamarakenteessakin alle 0,5 kilometriä. - luonnoksen lisätilantarve päivittäistavarakaupalle on moninkertaisesti ylimitoitettu tarkastellaan sitä sitten suhteessa väestönkasvuun tai muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen - päivittäistavarakaupan tilatehokkuus kasvaa luontaisesti vähintään inflaation verran sekä lisäksi erilaisin tilateknisin ratkaisuin pystysuuntaista tilankäyttöä tehostamalla vieläkin enemmän, tulisi lisätilantarpeenmitoitusta kohtuulista lopullisessa maakuntakaavaehdotuksessa. Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy - tasapaino saavutetaan parhaiten siten, että kaupan suuryksiköiden määrää rajoitetaan tai jopa vähennetään nykyisestä ja luodaan näin pienemmille kaupan yksiköille mahdollisuus menestyä - Erikoiskauppoja ei tule sijoittaa hypermarkettien sisään, koska se vääristää kilpailua Päijät-Hämeen Yrittäjät - Maantieteellisesti kattavat kaupan palvelut mahdollistetaan edistämällä monikeskusrakennetta, jossa myös pienempiin keskuksiin tavoitellaan riittävää ostovoimaa. - Kesäasukkaiden suuri osuus on myös huomioitava mökkikuntien palveluiden käyttäjinä - pienissä keskuksissa tulee kiinnittää huomiota kaavoituksen riittävään väljyyteen, jotta tilaa vaativalle kaupalle löytyy sijoittumismahdollisuuksia kuntakeskuksista. - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rajana voidaan pitää kerrosneliömetriä sekä pienemmissä keskuksissa kerrosneliömetriä - Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus tulee arvioida yksityiskohtaisesti suunnittelun aikana hyödyntäen vaikutusten arviointivälineitä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - Alueellisen tasapainon kriteereitä ovat väestöpohja ja kehitys, ostovoima sekä liikenneyhteydet, mukaan lukien julkinen liikenne, pyöräily ja kävely - Kaupan mitoituksen tavoitteenasettelussa huomion arvoista on myös verkkokaupankäynnin lisääntyminen etenkin erikoistavarakaupassa. - Jatkotarkasteluissa ja ratkaisuissa tuleekin välttää ylimitoituksen kumulatiivista vaikutusta - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön ylä- ja alarajoihin voidaan ottaa kantaa vasta kun maankäyttö ja kaupan sijoittuminen on arvioitavissa kokonaisuutena lähelle asukkaita haetaan ratkaisu siihen, miten vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan ensisijaisesti sijoittaa keskustatoimintojen alueille (tarvittaessa merkintätekniikkaa uudistamalla) sijoitetaan tilaa vaativan kaupan suuryksiköt ensisijassa kaavavarannon puitteissa hyvin saavutettaville taajama-alueille (myös julkinen ja kevyt liikenne), mutta kuitenkin hakien alueellista tasapainoa selvitetään, mitä vaikuttaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan määrittäminen 3000 kerrosneliönä Kaupan mitoituksessa on monta muuttujaa, joissa kehitys voi olla laskelmissa nyt käytettyjen arvojen osalta tulevaisuudessa erisuuruinen. Kaupan nykytilan määrityskään ei ole yksikäsitteistä. Maakuntakaavatyössä haetaan kuitenkin näillä saatavilla olevilla tiedoilla ratkaisua, joka mahdollistaisi sekä kuntien kaavoitukselle että kaupan toimijoille joustovaraa kuitenkin niin, että palveluiden saavutettavuus ja saatavuus eivät vaarantuisi. Eri keskuksien vaikutusalueiden väestöpohjalla ja sen tulevalla kehityksellä on tärkeä merkitys kaupan ratkaisujenkin kannalta. Asemakaavojen lainvoimainen kaavavaranto on pääosin syntynyt ennen uusien kaupan säädöksien voimaan tuloa, ja se on otettava ratkaisuja harkittaessa huomioon. Tämä saattaa käytännössä johtaa siihen, että kaupan lisätilantarpeen yhteenlaskettu määrä suurentuu, koska samalla on pidettävä alueellista tasapainoa.

10 10 - kannattavat ajoitusta koskeviksi kaavamääräyksiksi, esimerkiksi kaupan toteuttamisen ajoittamisen sitomista muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen kuten uusien asuinalueiden tai liikenneyhteyksien rakentumiseen MTK-Häme - Kunnilla tule olla jatkossakin valtaa ohjata kaupan sijoittumista alueellaan Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - huolehdittava siitä, että maakunnan alueväljyys ei kasva, vaan yhdyskuntarakenne täydentyy ja eheytyy, ja että päivittäistavarakaupalle on kaavoitettu riittävä määrä oikein sijoittuvaa rakennusoikeutta - Tämä mahdollistaa sen, että maakunnan kuntakeskuksiin ja riittävän suuren väestöpohjan (> 2500 asukasta) lähivaikutusalueille syntyy päivittäistavarakaupan toiminalle edellytykset - ensisijaista tulee olla keskustahakuisen erikoistavarakaupan edellytysten turvaaminen taajamakeskustoissa ja paljon tilaa vaativan kaupan sijoittaminen keskusta-alueiden reunalle tai ulkopuolelle. - Päivittäistavarakauppaa ei ole perusteltua sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolisille paljon tilaa vaativan kaupan alueille - Maakunnan rajat ylittävän erikoistavarakaupan palvelujen turvaaminen edellyttää erikoistavarakaupan vahvaa keskittymistä ja Lahden kaupunkiseudun merkittävää osuutta. - Sekä keskustahakuiselle että paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulee maakuntakaavassa varata riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. - Seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön alarajana keskusta-alueiden ulkopuolella voi olla k-m2. - Vuoden 2006 maakuntakaavan mukaisilla Ca-alueilla, lähinnä vanhoilla lähiö- ja ostoskeskusalueilla päivittäistavarakauppaa sisältävän seudullisesti merkittävän vähittäiskapan suuryksikön alarajana voi Lahden ja Heinolan kaupunkiseuduilla pitää k- m2, edellyttäen että ko. alueet on kuntien yleiskaavoissa tai maakuntakaavassa näin osoitettu. - Näillä alueilla voi siis olla sekä päivittäistavarakauppaa että muuta vähittäistavarakauppaa. Keskusta-alueiden ulkopuolisilla paljon tilaa vaativan kaupan alueilla seudullisesti merkittävän vähittäistavarakaupan suuryksikön alaraja Lahden kaupungin alueella tulee olla vähintään k-m2. - Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan taajama-alueilla alaraja voi olla k-m2 - muualla Päijät-Hämeessä k-m2, sijoittuen kuitenkin aina kuntakeskukseen tai sen välittömään läheisyyteen. - mitoituksen ja sisällön ohjaus maakuntakaavassa ei voi olla liian yksityiskohtaista - Erityisesti kerrosalapohjainen enimmäismitoitusmäärittely on ongelmalliseksi mm. käytettävissä olevan lähtötietoaineiston puutteellisuuden ja tulkinnanvaraisten tarvelaskelmien vuoksi - Kysynnän suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon asukasmäärän lisäksi työpaikkamäärät ja loma-asutus. - tärkeämpi on kysyntään perustuva mahdollistava ohjaus. - Kaupan selvityksessä esitetyt alueittaiset enimmäismitoitusesitykset ovat liian pieniä, paikoin jopa pienempiä, kuin mikä on jo toteutuneen pinta-alan määrä. Näiden osalta yksityiskohtaisemmat kommentit on esitetty muutospainealueita koskevissa kommenteissa - Vierumäellä selkeää painetta niin vapaa-ajan kuin pysyvälle asutukselle ja niiden tarvitsemille kaupallisille palveluille - Tähtiniemi sijaitsee Heinolan eteläisessä moottoritieliittymässä keskellä kaupunkimaista rakennetta. Voimassa olevassa asemakaavassa Citymarketin alueella on rakennusoikeutta k-m² ja on olemassa oleva tarve laajentaa kaupallisia palveluita. Lisäksi Sepänniemen

11 Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus alueella sijaitse entinen Högforsin tehdasalue, jossa on potentiaalia ja mahdollisuuksia kehittää aluetta myös kaupallisiin palveluihin. - Heinolan Vuohkalliossa on asemakaavan mukaista kaupalle osoitettua rakennusoikeutta yli k-m² ja Vuohkallion alueella on lisäksi olemassa olevaa pienteollisuusaluetta, jolla on muutospainetta kaupallisien palveluiden suuntaan. Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että kyseisellä olemassa olevalla Vuohkallion alueella on rakennusoikeutta noin k-m². Lisäksi Vuohkalliossa on potentiaalia/reserviä Sukurantien pohjoispuolella. Vuohkallio ja Heinolan kirkonkylä tulisi esittää maakuntakaavassa alakeskustatoimintojen (cs) tai vastaavana alueena yhtenä kokonaisuutena. - Vapaa-ajanasumisen ja virkistykseen liittyvien toimintojen merkitys ostovoimaa lisäävänä tekijänä tulee huomioida. - Heinolassa on kuusi moottoritien risteysaluetta. Moottorien liikennevirta (KVL ) toimii markkinointikanavana, jota Heinolalla tulee olla mahdollisuus tarvittaessa hyödyntää sekä kaupan että teollisuuden tarpeisiin. - kaikin kaavallisin keinoin tuettava kaupungin keskusta-alueiden kehittymistä kaupan alueina - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan koon alarajan määritteleminen koko maakunnan alueella lakimääräistä suuremmaksi on kannatettava ajatus. - Kuntakohtaiset enimmäismitoitukset tulisi määritellä riittävän suuriksi ja vähintään sen kokoisiksi, että kuntiin on mahdollista sijoittua sen oman ostovoiman vaatima määrä kaupallisia palveluja. - Orimattilan osalta esitetään tutkittavaksi mahdollisuutta jättää enimmäismitoitus määrittelemättä. - Kaupunki näkee tärkeänä, että maakuntakaava jättää kuntakaavoitukselle mahdollisuuden sijoittaa erilaisia kaupan hankkeita keskusta taajama-alueelle sekä Hennan keskustan ja Tuuliharjan alueille. - Kauppakeskukset tulisi sijoittaa nykyiseen rakenteeseen eikä rakentaa erillisiä kauppakeskusalueita Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - vaikutukset Uudellemaalle riippuvat siitä, millaisia määräyksiä Päijät-Hämeessä tullaan antamaan maakuntakaavaan - Uudellamaalla kaupan mitoitus perustuu pääosin Uudenmaan väestön tarpeisiin ja kuntakohtaisiin väestökehitysarvioihin MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUKSEN TASO Onko tarpeen parantaa maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja millä keinoilla? Hollolan kunta, kunnanvaltuusto - Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen lisäämiseen ei ole tarpeita. Mitoitusväkitavoitteen kohdalla esitetty Asikkalan kunta, kunnanhallitus - Maakuntakaavan tarkkuustasoa ei pidä keventää tieverkkojen eikä aluevarausten suhteen mahdollistava väkitavoite tarvitsee - Kaavassa on noudatettava aiemman maakuntakaavan tarkkuutta rinnalleen maakuntakaavan - Uusien rakennuspaikkojen syntyminen tulee sallia ja niitä tihentää ohjausvaikutusta tehostavia keinoja. Hartolan kunta - Uusien rakennuspaikkojen syntyminen tulee sallia erilaisille ja huomioida rauhallisen maaseudun ominaisuudet selvitetään yhteistyössä kuntien kanssa tiivistettävät alueet, reservialueet ja HSL Helsingin seudun liikenne - Maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen parantaminen taajamien toteuttamisen ajoituksen suosituksilla on kannatettavaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen näkökulmasta väestön välitarkastelu vuodelle 2025, testataan paikkatietoaineistojen Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - laadittava toimivat pelisäännöt ja suunnitelma siitä, millaiset toimialat ja toiminnot soveltuvat tiivistämiseen hyödyntämismahdollisuuksia tiivistämismahdollisuuksien tarkemmassa - Samoin tulee laatia suunnitelma, jossa otetaan huomioon pohjavesien tuomat haasteet suunnittelulle ja etsitään sellaisia uusia alueita maakunnassa, missä eri toimintoja voidaan riskittömästi harjoittaa tarkastelussa arvioidaan nykyisen maakuntakaavan aluevarauksista mahdolliset reservialueiksi - Maakuntakaavan ohjauksella pystytään edistämään alueen yritysystävällisyyttä parantamalla alueen suunnitelmien ennakoitavuutta. muutettavat hyödynnetään liikennemallia 11

12 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - Ohjausvaikutuksen tulee keskittyä vain asioihin, jotka ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä ja useamman kunnan yhteisiä Metsänomistajien liitto, Etelä- Suomi - Mielestämme maakuntakaavan ohjausvaikutuksen tulee keskittyä asioihin, jotka ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä ja useamman kunnan yhteisiä. Yhtä kuntaa koskevat asiat tulee jättää kuntakaavoitukseen Metsäteollisuus ry. - Maakuntakaavan tulee olla yleispiirteinen ja yksityiskohtaiset haja-asutusalueelle sijoittuvat merkinnät ja maankäytön rajoitukset pitäisi jättää seuraavan asteen kaavoihin. Uudet aluevarausmerkinnät eivät saa olla tulkinnanvaraisia. MTK Hämeenkoski ry. - Mikäli kaavan laadintaan joudutaan niin pian edellisen jälkeen kuin nyt, on syytä pohtia, onko toteutunut kaava ollut liian yksityiskohtainen - olisiko siten tällä kertaa syytä keskittyä vain kaikkein merkityksellisimpiin ja ohjausta vaativimpiin asioihin, joita ei muulla lainsäädännöllä jo ohjailla - tulevien merkintöjen oikeusvaikutusten yksiselitteisyys sekä tarpeettomien merkintöjen pois jättäminen. - merkintöjen tulee olla realistisella pohjalla ja ne eivät saa estää mahdollisesti ilman ohjausta nousevia kehitysajatuksia tai tulevaisuuden mahdollisuuksien toteutumista MTK Lahti ry. - Erityisesti taajama-alueille kaavoitusta laadittaessa on muistettava, että lain määrittelemä elinkeinovapaus toteutuu eikä kaavoitusta käytetä yksittäisen maanomistajan painostamiseen joidenkin alueiden takia esim. kunnallistekniikan rakentamiseksi peltojen läpi Nastolan kunta - tulisi kuitenkin huomioida olemassa olevat kunnallistekniset verkostot ja niiden mahdollisimman hyvä hyödyntäminen - Tiivistämispyrkimykset ovat Nastolan pohjavesialueilla melko hankalia toteuttaa - Aluevarauksissa tulisi myös olla vaihtoehtoja tai reservialueita, jotta kuntien maapolitiikan hoito olisi joustavaa tai taloudellista. - Mikäli maakuntakaavan ohjausvaikutusta halutaan kuitenkin parantaa, tulisi ottaa käyttöön enemmän merkintätapoja - Merkinnöiltä ja alueiden rajauksilta toivotaan esitystavan osalta selkeyttä ja yksiselitteisyyttä Sysmän kunta - kauempana taajamista olevien alueiden maakuntakaavan ohjausvaikutuksen tasoa ei ole syytä nostaa liiallisilla kaavamerkinnöillä. Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan piiri BirdLife Suomi ja Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy - keskittämällä uudisrakentamista nykyisiin taajamiin ja kyläverkostoon lähelle hyviä julkisia liikenneyhteyksiä, mieluiten ratoja säästetään luontoa ja ympäristöä sekä pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan ja asukkaidenkin kustannuksia. Maakuntakaavan ohjausvaikutusta hajaasutuksen leviämistä vastaan tulee vahvistaa. - Kaavamerkintöjen ja -määräysten on oltava riittävän seikkaperäisiä, jotta ne toimivat aidosti alempien kaavatasojen ohjaajina - kaavamääräysten tulee olla siinä määrin selkeitä, että ne määrittelevät sen, mitä kullakin alueella pitäisi tehdä ja mitä ei saisi tehdä. - Pidämme tärkeänä, että kaava-aineiston osana julkaistaan myös tehdyt selvitykset, jotka osaltaan voivat ohjata toimintaa myös kaavan ns. valkoisilla alueilla - Maakuntakaavojen ohjausvaikutusta on lisättävä samalle tasolle kuin oli entisissä seutukaavoissa - Kartat on laadittava nykyistä yksityiskohtaisemmiksi ja mahdollisuuksien mukaan suurimittakaavaisemmiksi Päijät-Hämeen kylät ry. - Näkemyksemme on, että ainakin haja-asutusalueella pitäisi antaa suuria vapauksia, koska yhteiskunnan palvelujen ja rasitteiden pitää olla jossain suhteessa toisiinsa liikenneverkkoon kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa sitten kun hahmotelmat asumisen ja kaupan sijoittumisesta ja määrästä ovat käytettävissä Ohjausvaikutuksen tehostamiseen on mahdollisuus päästä sekä uusilla merkinnöillä ja määräyksillä tai suositusluontoisesti tai näitä yhdistelemällä. Tiukempien ohjausvaikutusten tehostamiskeinojen käyttöön otto edellyttää, että niihin löydetään selkeät määrittelyt ja toimintatavat, kuten esimerkiksi reservialueiden käyttöön oton reunaehdoista. Huolena on mm. se, että maanhankinnan hankaluuksista johtuen reservialueen käyttöön ottoon olisi päädyttävä toivottua aiemmin. Ratkaistaan keinot tarkemmin kaavatyön etenemisen myötä ja pohditaan samalla onko ohjausvaikutusta mahdollista muokata maakunnan eri osien näkökulmasta (aluetyypit). Taajamissa ja niiden lievealueilla ongelmat ovat erilaiset kuin hiljaisilla maaseudun haja-asutusalueilla. 12

13 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - kannattavat ehdotusta ajoitusta koskeviksi kaavamääräyksiksi, esimerkiksi kaupan toteuttamisen ajoittamisen sitomista muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen kuten uusien asuinalueiden tai liikenneyhteyksien rakentumiseen - pitää esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavoissa olevia ohjaavia ja tarkentavia merkintöjä tarkoituksenmukaisina ja tarpeellisina maakuntakaavamerkintöinä - puoltavat maakuntakaavan tarkkuustason muuttamista yleispiirteisempään suuntaan - Yleiskaavoissa voi olla myös aluevarauksia, joiden toteutuminen ei ole seudullisesti merkittävää, eikä näin ollen aina edellytä varausta maakuntakaavassa - Uusien ja oleellisesti muuttuvien alueiden erottuminen nykyisistä maakuntakaavan aluevarauksista kuvaisi havainnollisesti maakunnan kehittämispotentiaalia ja parantaisi kaavan luettavuutta MTK-Häme - Jo nyt on maaseudulla asuminen vähemmän ilmastoa kuormittavaa kuin taajamissa asuminen - Maaseudulla voidaan päästä hyvin pitkälle suljettuihin kiertoihin niin energiassa kuin ravinteiden kierrossakin. - Asukkaat maksavat huomattavalta osin itse vesi- ja jätevesiratkaisut ja teiden ylläpidon ja käytännössä ainoa kunnallinen palvelu, joka haja-asutusalueella edes enää on, on koululaisten kyytipalvelut - MTK Häme vastustaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kasvattamista - Kunnissa on riittävä osaaminen, eikä lisäohjausta näiltä osin tarvita Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - ohjausvaikutusta on tarve parantaa - Hajarakentamista ohjaavien määräysten tulee olla selkeitä ja haja-rakentamisen määrää vähentäviä. - Riittävän suuri nykyisen taaja-asutusrakenteen ja kylien kehittämistä tukeva väestön mitoitus mahdollistaa aluerakenteen vaiheittaisen kehittämisen ja erilaisten asumismuotojen tarjonnan - Lahdessa hajarakentamisen osuus on erittäin vähäistä ja koko asemakaavoittamaton alue on suunnittelutarvealuetta. Myös maakuntakaavassa voi osoittaa vastaavia merkintöjä - tulee miettiä millä tavoin ohjausta voidaan lisätä viemättä kunnilta vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuutta ja kilpailukykyä. - Reservialueiden osoittaminen on ilmeisen hyvä ratkaisu, mutta niiden osalta pitää etukäteen määritellä selkeät toimintatavat kaikkien eri osapuolien välillä - Maakuntakaavan tulee keskittyä pääasiassa valtakunnallisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden osoittamiseen ja ohjaukseen - Ohjausvaikutuksen taso on ollut nykyisessä maakuntakaavoituksessa riittävä Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus Hämeenkosken kunta, - Ei ole tarpeita parantaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksia kunnanhallitus Uudenmaan liitto - kannattaa tarkastella mitoitusväestökysymyksiä kaavan ohjausvaikutuskysymysten kanssa ja harkita kaavan ajoitukseen liittyvien määräysten käyttömahdollisuuksia Jyrki Patomäki, Ilkka Tähkäpää, Heidi Kantanen, Tiina Bragge - Voitaisiinko maakuntakaavan taajamatoimintojen aluevarauksiin liittää määräykset, missä järjestyksessä aluevarauksia saa toteuttaa ei vain jokaisen kunnan sisällä vaan koko maakunnassa? - Kaavoista on poistettava ne aluevaraukset, jotka ovat olleet siellä vain ylioptimistisen toiveajattelun tuomina 13

14 MUUT KANNANOTOT HYPPÄYS UUDENLAISESTA LUONNOKSESTA EHDOTUKSEEN LIIAN ISO VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET PUUTTUVAT 14 Metsänomistajien liitto, Etelä- Suomi - lausunnolla oleva versio poikkeaa normaalista luonnosvaiheen tilanteesta, koska osa kaavan laatimiseksi tehtävistä selvityksistä on vielä kesken eikä ole esitetty miten tehdyt ja keskeneräiset selvitykset huomioidaan luonnoksessa - luonnoksessa on esitetty enemmän kysymyksiä kuin ratkaisuehdotuksia - pidämme siirtymistä nykyisestä versiosta suoraan ehdotusvaiheeseen liian suurena harppauksena. - Esitämme, että meillä olisi mahdollisuus lausua mielipiteemme normaalin tyyppisestä valmiimmasta kaavaluonnoksesta ennen varsinaisen kaavaehdotuksen tekemistä. Rudus Oy - kaavaluonnoskartta muutospainealuemerkintöineen ja kaavaselostuksen periaatekysymykset on laadittu hyvin yleispiirteisiksi ja siten kaavaehdotuksen varaan jätetään paljon - osallisen näkökulmasta kaavan sisältöön vaikuttaminen ei enää kaavaehdotusvaiheessa ole kovinkaan mielekästä Uudenmaan liitto - koska kaavaratkaisu merkintöineen, määräyksineen sekä arviointeineen esitetään vasta ehdotusvaiheessa, voi ehdotusvaiheen palaute tuoda vielä merkittäviä muutosesityksiä kaavaehdotukseen. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - esitettyihin yksittäisiin muutospainealueisiin ei niiden yleispiirteisyyden takia suunnittelun tässä vaiheessa ole mahdollista ottaa kantaa - ehdottavat, että valmisteluvaiheen suunnittelua jatketaan ja maakuntakaava asetetaan vielä luonnoksena uudelleen nähtäville siinä vaiheessa, kun maankäytön tavoiteltu tulevaisuus ja muutostarpeet ovat tarkentuneet myös kartalle - selvityksiä ja vaihtoehtovertailuja on myös syytä jatkaa pidemmälle, ennen kuin kaava etenee lopulliseen luonnosvaiheeseen. Museovirasto - in-keskukset sta ottaa - Lähestymistapa on mielenkiintoinen ja sikäli aiheellinen, että maakuntakaavaan oleellisesti liittyvät selvitykset ovat vielä keskeneräisiä - ninniitä ovat erityisesti tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten ja historiallisen ajan muinaisjäännösten selvittäminen - Ongelmana on, että vasta ehdotusvaiheessa eli hyvin myöhään on tarkasteltavana varsinainen kaavakartta - Viranomaisten kuten muidenkin toimijoiden vaikutusmahdollisuudet kaava-aiheiden yhteensovittamiseen sekä konkreettisempiin kaavamerkintöihin ja määräyksiin jäänevät puutteellisiksi ja kovin myöhäisiksi. Marika Manninen - vaadin, että maakuntakaava palautetaan uudelleen valmisteluun ja valmistelu suoritetaan MRL:n mukaisesti. - Valmisteluaineisto tulee käsitellä tämän jälkeen uudelleen ja valmisteluun liittyvä vuorovaikutus on järjestettävä niin, että osallisilla on todellinen mahdollisuus arvioida valmisteluaineiston riittävyyttä ja lainmukaisuutta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue Marika Manninen toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, - tavoiteasetteluvaiheessa ei ole vielä tuotu esiin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita niin, että olisi selvää mitkä tavoitteet ovat tälle maakuntakaavalle relevantteja ja miten niitä otetaan huomioon - jatkotyössä VAT tulee käsitellä riittävän kattavasti ja arvioida ratkaisujen vaikutukset niihin - Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita liittyen aluerakenteeseen, kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön, ekologiseen kestävyyteen sekä merkittävien ympäristöhaittojen vähentämiseen. Maakuntakaavan valmisteluvaiheelle (ts. luonnosvaiheelle) ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa, asetuksessa tai ympäristöministeriön ohjeissa määritelty tarkkaa muotoa tai esitystapaa, vaan sisältömääräykset sekä karttaa ja selostusta koskeva ohjeistus koskevat vahvistettavaksi esitettävää maakuntakaavaa. Valmisteluvaiheen aineisto voidaan siis räätälöiden maakunnan omista tarpeista lähtien sopivaan muotoon. Maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa tähdätään laajaan osallistumiseen ja avoimeen suunnitteluun. Edustuksellisten ryhmien laajalla ja monipuolisella jäsenistöllä ja tulevan maakuntakaavaehdotuksen esittelyillä pyritään mahdollistamaan osallistuminen ja tiedonsaanti. Liiton kotisivulta on mahdollista seurata myös työn etenemistä. Maakuntakaavatyöhön on mahdollista tulla myös liiton toimistoon tutustumaan. Kaavatyössä edetään ehdotusvaiheen valmisteluun. Aikanaan nähtävillä oleva kaavaehdotus laitetaan tarvittaessa uudelleen nähtäville siinä tilanteessa, että ehdotus todettaisiin lakisääteisessä viranomaisneuvottelussa puutteelliseksi tai siihen edellytettäisiin tehtäväksi merkittäviä muutoksia, Kaavaluonnoksen selostuksessa on kutakin keskeistä periaatekysymystä koskevat relevantit valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet esitetty kohdassa Lähtökohdat. Ne ovat lähtökohtia maakuntasuunnitelman ja muun lainsäädännön ohella koko maakuntakaavatyölle. Nähtävillä olleessa

15 15 Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen OSALLISTUMINEN Jaakko Kerppilä - On valitettavaa, että asukas/kansalaiskeskustelu on täysin olematonta. - Sidosryhmät ovat korostetusti valmistelussa mukana ja avainasemassa, kun sen sijaan asukkaat ovat vasta lopputuloksen kanssa kuultavana. Marika Manninen toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - Päijät-Hämeen maakuntakaavaa valmisteltaessa ei ole noudatettu MRL :ssa määriteltyjä menettelyjä vuorovaikutuksesta - Edellä esitetyn perusteella vaadin, että maakuntakaava palautetaan uudelleen valmisteluun ja valmistelu suoritetaan MRL:n mukaisesti. Valmisteluaineisto tulee käsitellä tämän jälkeen uudelleen ja valmisteluun liittyvä vuorovaikutus on järjestettävä niin, että osallisilla on todellinen mahdollisuus arvioida valmisteluaineiston riittävyyttä ja lainmukaisuutta. - Maakuntakaavan valmisteluun osallistuvia ryhmiä tulee täydentää Heinolan edustajilla. Heinola pitää välttämättömänä, että erityisesti Elinkeinoelämän maankäytön tarpeet - ja Kauppa - sekä Kulttuuri -ryhmissä on edustus myös Heinolasta. Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Eri tahojen sitoutumisen edistämiseksi tulee valmisteluvaiheessa keskustella eri intressiryhmien kanssa avoimesti eri näkökulmista, jottei erimielisyyksiä ratkota maakuntakaavaprosessin jälkeen toteutus- tai kuntakaavavaiheissa, ja näin hidasteta hankkeidenetenemistä. luonnosaineistossa ei esitetä ratkaisuja, vaan ne syntyvät kaavaehdotukseen maakuntavaltuuston hyväksymien tavoitteiden viitoittamina. Kaavan valmisteluvaiheen aineistosta (luonnosaineistosta) on kuulutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunnissa ja kuulutukset julkaistu kuntien virallisissa lehdissä sekä liiton kotisivuilla. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on myös ollut nähtävillä MRL mukaisesti ja siitä on saatavilla tieto kaavatyön etenemisestä ja mahdollisuuksista osallistua. Asukkaiden osallistuminen on suuresti kiinni omasta aktiivisuudesta. Eri intressiryhmät on koottu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti edustuksellisiin ryhmiin. Ryhmien kokoonpano tarkistetaan vuodenvaihteessa. Ryhmien sekä yksittäisten sidosryhmien kanssa järjestetään neuvotteluja ja esittelytilaisuuksia. Asukkaille järjestetään yleisötilaisuuksia kaavatyön etenemisen myötä ja ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. SELKEYS Jaakko Kerppilä - tarvittaisiin selkokielinen lyhyt tiivistelmä siitä, mikä on muutos ja ennustettu kehitystavoite Kokonaismaakuntakaavan laatiminen on Päijät-Hämeen kylät ry. - Maakuntakaava-aineisto koetaan perin vaikeaselkoiseksi, eikä siitä lyhyessä ajassa saa paljoa selvää nykyisessä tilanteessa haasteellista. Ilmastoja energia-asioiden sekä maankäytön, - kannattaisiko aineistosta tehdä selkokielisempi "internetversio", jos kerran halutaan laajaa osallistumista työhön? asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen yhteensovittaminen (MALPEajattelu) Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry. - Epämääräisten vierasperäisten sanojen määrää olisi myös syytä vähentää viestien selkeyttämiseksi painottaminen edellyttävät uusien suunnittelumenettelyjen kehittämistä ja - toivoo, että jatkossa maakuntakaavatyöhön olisi sijoitettavissa enemmän työaikaa huolellisen hämäläisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Aluepoliittisena selkärankana maakuntakaava ansaitsee sen laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Niiden kuvaaminen lyhyesti ja selkeästi ei ole helppoa, mutta teemme parhaamme ja pyrimme hyödyntämään internetin suomat mahdollisuudet. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUTTUU Museovirasto - kaavaluonnoksen selostuksesta puuttuvat vielä kokonaan vaikutusten arviot kaikilta osaalueilta Marika Manninen - Kaavaselostus ei sisällä lainkaan maakuntakaavaluonnoksen vaikutusten arviointia. toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen Maakuntakaavan luonnosaineistossa ei esitetä ratkaisuja, joista vaikutuksia olisi arvioitavissa. Mitoitusväkimäärää koskevan periaatekysymyksen taustatiedoissa on kuvattu tehtyjä rakennetarkasteluja, joista on tiivistetysti esitetty mm. liikenteellisiä vaikutuksia, vaikutuksia väestöjakaumaan, asumisen ja liikkumisen kustannuksiin.

16 MERKINTÖJEN KUVAUKSET JA MÄÄRÄYKSET PUUTTUVAT Keski-Suomen liitto - Kaavamerkintöjen kuvaukset ja merkintöjen suunnittelumääräykset näyttäisivät luonnosaineistosta kuitenkin puuttuvan, mikä jossain määrin vaikeuttaa kaavan tulkintaa. Heikki Niinimäki - Kaavakartan merkintäselostejono ei vastaa kaikkia karttapinnan merkintöjä: pieni neliö =? (Itä-Hämeen Värivalinnat=? Yhteensopivuus toteutettava ennenkuin edes luotettavia lausuntoja voi luonnonsuojeluyhdistys ry.) kukaan antaa Rakennetarkastelujen malleihin on myös arvioitu kaupan ratkaisuja ja niiden liikenteellisiä vaikutuksia. Ne on esitetty kauppaa koskevassa selostuksen kohdassa. Kaavakarttana on esitetty lainvoimaisen maakuntakaavan päälle esitetyt muutospainealueet. Kartan esitystekniikka on kuvattu selostuksen johdannossa ja sivulla 50. Muutospainealueisiin ei sisälly määräyksiä, vaan ne kohdentavat huomion likimääräisesti niihin alueisiin, joihin tullaan tekemään muutoksia nykyiseen maakuntakaavaan verrattuna. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAINVASTAISUUS Marika Manninen toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen - Päijät-Hämeen maakuntakaavan valmisteluaineisto ei täytä maakuntakaava-aineistolle asetettuja vaatimuksia - Kaavaluonnos on sisällöltään ja esitystavaltaan epämääräinen - Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnos ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin - Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnos on maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten (MRL 28 ) vastainen. Maakuntakaavan valmisteluvaiheen aineistolle tai sisällölle ei ole osoitettu maankäyttö- ja rakennuslaissa tai ministeriön ohjeissa vaatimuksia. Se voidaan siis laatia maakunnan omien tarpeiden mukaisesti. Päijät-Hämeessä on katsottu tarpeelliseksi ilmasto- ja energia ohjelmasta, vastuullisen maakunnan tavoittelusta sekä maakäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän (MALPE-ajattelu) yhteensovittamisen tarpeista johtuen edetä suuremmista periaateratkaisuista kohti aluevarauksina esitettävää maakuntakaavaehdotusta. Keskeisiä sovittamistarpeista toteutetaan käynnissä olevan liikennejärjestelmätyön ja maakuntakaavan suunnittelun etenemisen myötä. Tähän etenemistapaan nähden valmisteluvaiheen selvitysaineisto on riittävä ja käynnissä olevien ja vielä käynnistettävien selvitysten osalta asiaa on kuvattu selostuksessa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. ELINKEINOELÄMÄN TARPEET Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Maakuntakaavaluonnoksen muutospainealueissa on lukuisia elinkeinoelämän alueita, jotka sijaitsevat pohjavesialueella 16 Maakuntakaavan sisältövaatimuksia koskeva MRL 28 koskee vahvistettavaksi asetettavaa maakuntakaava eikä siis valmisteluvaiheen aineistoa. Lisätään valtuustolle hyväksyttäväksi esitettäviin tarkempiin tavoitteisiin

17 - Mikäli alueiden käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa tai pohjavesien suojelun myötä tullaan asettamaan rajoituksia eri toiminnoille, on syytä pikaisesti tarkastella maakuntakaavassa uusien korvaavien alueiden tarvetta ja sijaintia, ja tehdä elinkeinoelämän kasvun mahdollistavat aluevaraukset maakuntakaavaan. - esittää, että maakuntakaavaprosessin yhteydessä arvioidaan kokonaisuudessaan elinkeinoelämälle varattujen alueiden riittävyys pitkällä aikavälillä. - uusien yritysalueiden kaavoitusta tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, kuntarajat unohtaen - Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila kuntien välisellä yhteisellä suunnittelulla, voitaisiin löytää uudentyyppisiä ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin tulevaisuudessa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy - Teollisuustyöpaikkojen määrä Päijät-Hämeessä on edelleen jatkanut voimakkaasti laskuaan - menestyvien teollisuusyritysten sisällä painopiste on siirtymässä erilaisiin teollisuustuotteiden oheen liitettävien palvelujen tuottamiseen - teollisuuden tarvitsemat maa-aluevaraukset tulevat pienenemään - korvaavat palvelutyöpaikat tarvitsevat perinteistä teollisuutta vähemmän maa-aluetta käyttöönsä. - keskeisillä paikoilla sijaitsevien aiemmin teollisuuden käytössä olleiden maa-alueiden muuntuminen muuhun maankäyttöön asumiseen ja palvelutyöpaikkoihin, tulee jatkumaan Päijät-Hämeen Yrittäjät - Pidämme suurimpana puutteena sitä, että yritysten toimintaedellytysten turvaaminen maankäytön kysymyksenä ei ole saanut riittävää painotusta - Monet esitetyistä muutospainealueista koskevat yritysalueita ja niillä nähdään tarkennustarvetta juuri pohjavesialueella sijainnin vuoksi - Ympäristönäkökohtien sekä yritysaluetarpeiden yhteensovittaminen on noussut usean kunnan alueella ongelmaksi - maakuntakaavassa on uusien, hyvien alueiden löytymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. - yritysalueiden riittävän tarjonnan turvaaminen Päijät-Hämeessä olisi pitänyt nostaa yhdeksi niistä keskeisistä periaatekysymyksistä, joihin maakuntakaavaluonnoksen käsittelyssä halutaan löytää vastauksia - Edellytämme, että seuraavassa luonnosvaiheessa tarkastellaan yritysalueiden kokonaistarjonnan riittävyyttä ottaen huomioon nykyisten alueiden muutospaineet sekä joidenkin kuntien alueella vallitsevan puutteen vapaista yritystonteista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveyskeskus, terveydensuojelu - Maakunnan alueella sijaitsee joitakin olemassa olevia teollisuusalueita pohjavesialueilla - Sijainti pohjavesialueella rajoittaa alueelle sijoittuvan teollisuuden luonnetta - Pohjaveden suojelemiseksi olisi suositeltavaa, että maakuntakaavassa ei osoitettaisi uusia teollisuusalueita pohjaesialueille - Olemassa olevien alueiden osalta tulisi rajauksia mahdollisuuksien mukaan tarkentaa siten, että pohjavesialueille sijoittuisi mahdollisimman vähän teollisuusalueita. elinkeinoelämän maankäytön tarpeita koskevat tavoitteet. Haetaan maakuntakaavaan uusia teollisuusja varastoalueita sekä työpaikka-alueita niin, että ne mahdollistavat kunnille ja yrityselämälle vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia pohjavesialueiden ulkopuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Otetaan huomioon taajamatoimintojen ja kyläalueiden aluevarauksien laajuudessa se, että niille on kuntakaavoituksessa mahdollista sijoittaa muuta sellaista yritystoimintaa, joka ei aiheuta häiriötä ympäristölleen. Selvitetään yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden ja ympäristöviranomaisten kanssa, millä maakuntakaavan merkintätekniikalla jo pohjavesialueille sijoittuneiden yrittäjien toimintaedellytykset ja pohjaveden suojelu t mahdollistetaan. Hollolan kunta - Pohjavesien aiheuttamat elinkeinotoiminnan rajoitteet ovat viime vuosina olleet merkittävästi esillä - Tilanne on erityisen haasteellinen Päijät-Hämeessä ja Hollolassa, missä suurin osa yrityksistä sijaitsee pohjavesialueen päällä. Näitä vaikutuksia tulisi laajemmin arvioida. - Tämä edellyttää rajoitteiden (pohjavesi) ja tulevan (ennustepohjaisen) työpaikkakehityksen ja -rakenteen pohjalta tapahtuvaa tarvearviota sen arvioimiseksi, onko maakunnan alueella 17

18 tarjolla riittävästi työpaikka-alueita eri toimialoille. - Kokonaiskuvan hahmottaminen ja strategisten alueiden asemointi tärkeää. Jyrki Patomäki, Ilkka Tähkäpää, Heidi Kantanen, Tiina Bragge - Päijät-Hämeen liiton tulee tehostaa kuntien välistä elinkeinoyhteistyötä. Tulisi tutkia, voiko tämä tapahtua maakuntakaavoituksen avulla - Voitaisiinko maakuntakaavan avulla poistaa tätä kuntien taloudelle tuhoisaa kilpailukierrettä YHTEISTYÖ Etelä-Savon maakuntaliitto - Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet tavoitteellisen pitkän tähtäyksen valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan laadinnan (ALLI), jonka prosessia ja antia on hyvä tässä yhteydessä hyödyntää Uudenmaan liitto - Uudenmaan liitto tekee yhteistyötä Päijät-Hämeen liiton kanssa mm. laajan metropolialueeen tulevaisuustarkastelussa - esittää, että tarkastelussa valittävät yhteiset kehittämisteemat ja muut tulokset hyödynnetään ehdotuksen valmistelussa. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNIT ELMA JA MAANKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja maakuntakaavatyön yhteinen aikataulu mahdollistaa maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkemisen toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi - on syytä tavoitella yhteisesti keinoja, joilla iteroituva vuorovaikutteisuus toteutuu käytännössä - ratkaisuja on syytä hakea maankuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteista sekä olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisen lähtökohdista - maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteiset tavoitteet tulevat täsmennettäviksi ennen maakuntakaavan suunnitelmien tarkentumista. Tämän jälkeen kaavaluonnoksen arviointia on mahdollista jatkaa. - Suoraa uutta maankäyttöä päätien varrella, eli maankäyttöä jonka odotetaan liittyvän päätiehen omalla liittymällä, ei tulisi suunnitella - Uuden maankäytön lisääminen tienvarrella sijaitsevan taajamarakenteen tien vastakkaiselle puolelle on myös ristiriidassa pääteiden kehittämistavoitteiden kanssa ALUETYYPIT vs. ALUETYPOLOGIA Nastolan kunta - paikkatietopohjainen menetelmä tuottamaa Päijät-Hämeen aluetyyppijakoa on tarkasteltava kriittisesti - Nastolan osalta on havaittavissa, että menetelmä ei ole tuottanut todellisuutta vastaavaa aluejakoa edes yleispiirteisellä tasolla eikä sitä tule ottaa pohjaksi maakuntakaavan laadinnassa - on harhaanjohtavaa esittää kaupunkimainen alue siten, että se käsittää harvaan asuttuja maaseutualueita - Kaupunkimainen alue tulee osoittaa nauhataajaman suuntaisena siten, että se käsittää myös Villähteen tai vaihtoehtoisesti koko Nastolan pientalovaltaisena alueena. Seurataan ja osallistutaan valtakunnalliseen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan laadintaa ja hyödynnetään siinä syntyvää aineistoa. Hyödynnetään yhteisesti valittavat kehittämisteemat ja muut tulokset kaavaehdotuksen valmistelussa. Yhteensovittaminen on yksi keskeisistä teemoista käynnissä olevassa maakuntakaavatyössä ja vuorovaikutukseen haetaan konkreettisia ratkaisuja. Ennen varsinaisen kaavan aluevaraussuunnittelua tehdään väestön, työpaikkojen ja palvelujen karkea sijaintisuunnittelua liikennejärjestelmätyön kanssa käytävänä vuoropuheluna. Lopulliset ratkaisut ovat sitten arvioitavissa kaavaehdotuksessa ja siitä tehtävässä vaikutusten arvioinnissa. Maakuntatasolla uusi menettely vaatii kummassakin prosessissa aitoa yhteistyön hakemista ja osallistumista. Rakennetarkasteluissa käytetty aluetyyppijako tehtiin maa- ja metsätalousministeriön maaseututyypitystä soveltaen ja lähinnä rakennetarkastelujen tulostietojen esittämistä varten. Maaseututyypitys ei kuntajakoon perustuvana ollut sopiva kyseiseen tarkoitukseen. Samaan aikaa on ollut Suomen ympäristökeskuksessa käynnissä 18

19 Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - maakuntakaavan laatimista varten tuottama aluetyyppijako ei tuota Heinolan kannalta kaupunkia kuvaavaa nauhamaista aluerakennetta - jatkosuunnittelua varten tulee tarkistaa aluetyyppien rajauksia siten, että aluejaotus kuvaa paremmin kuntien todellista aluerakennetta ja niiden kehittämisen mahdollisuuksia. vastaavaan ajatukseen perustuva paikkatietopohjainen alueiden tyypittely (aluetypologia), joka ei ole sidottu kuntarajoihin. Tämä tyypittely ei ollut vielä käytettävissä rakennetarkastelujen tuloksien esittämistä varten. KEMIKAALIONNETTOMUUSVAA RA (Seveso-direktiivi) EHDOTUKSIA TARKEMPAA ALUEVARAUSSUUNNITTELUA VARTEN Työ- ja elinkeinoministeriö - Työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat rahoittaneet aluetypologiahanketta, jossa päätoteuttajana on Suomen ympäristökeskus - Aiemmista luokitteluista poiketen hallinnollinen jako ei ohjaa luokittelua, vaan alueet muodostetaan paikkatietopohjaisesti - luokituksen perustuu fyysistoiminnallisiin alue- ja yhdyskuntarakenteen elementteihin sekä maankäyttöön - Uusi alueluokitus valmistunee vuoden vaihteen tienoilla riippuen ruututietojen koordinaatistopäivityksen aikataulusta Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Turvallisuus ja kemikaalivirasto, Tukes Orimattilan ympäristölautakunta, viranhaltijalausunto ympäristönsuojelusihteeri Heikki Niinimäki (Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry.) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Idealtaan aluetypologia mahdollistaisi maakuntakaavatyössä ensimmäisen vaiheen sijoittelun asumisen ja työpaikkojen osalta maakuntaa tarkemmalla aluejaolla. Aluetypologian käyttökelpoisuutta on tarkoitus kokeilla kaavatyössä. - kemikaalionnettomuuden vaaraa aiheuttavat laitokset tulee merkitä maakuntakaavaan Tarkistetaan tiedot ja otetaan - Päijät-Hämeen alueella olevat suuronnettomuusvaaralliset kohteet huomioidaan myös Päijät- Hämeen tulevassa maakuntakaavassa - Ympäristöministeriö yhdessä Tukesin kanssa on päivittämässä kaavoituksellista ohjetta - nykyiset kohteet sijaitsevat Lahden, Heinola ja Orimattilan kaupungin alueilla. Luettelo kohteista on liitteenä Kromipinta, tulipalovaarariski huomioitava kaavoituksessa Useita lainvoimaisen maakuntakaavan varauksia koskevia ehdotuksia esim.: - A 29:n W-ranta: kalliot ja laaksot MU, ge tai MV-ge. - HE 5:n T15 alasajoon sitä mukaa kuin teollisuushallit kannattamattomiksi ja vapautumisen myötä rannat V- puistoiksi rakennettava. Teollisuuden rantakäyttö evättävä vapautumisen myötä. Uutta teollisuutta ei enää veteen asti. Sorakuopan W-puolen oikein säästetty mäntyrinne jääköön V- ja U- käyttöön. - HE 9, HE 8 ja koko Vierumäen päätemoreenimetsien kangasvuokkojen säästämiseen edelleenkin erityishuomio. - Sammutusveden saanti tulee varmistaa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman mukaisesti. Uusia Teollisuus-, toimitila-, asuin-, ym. alueita kaavoitettaessa on huomioitava palokunnan riskialueluokituksen mukainen saavutettavuus sekä pelastusteiden rakentaminen. suuronnettomuusvaaralliset kohteet huomioon maakuntakaavaehdotuksen laadinnassa. Otetaan mielipiteet ja lausunnot tarkasteluun tarkemmassa aluevaraussuunnittelussa. Otetaan muutospainealueista saatu palaute tarkasteluun tarkemmassa aluevaraussuunnittelussa. MUUTOSPAINEALUEET HARTOLA HA1 Keskusta 4-tien risteysalue 19 Hartolan kunta Hartola pitää alueen kehittymistä tärkeänä ja korostaa, että keskeisellä alueella on jo asemakaava. Asemakaavaan sisältyy KM merkinnällä varustettu tontti, minkä osalta kunnalla on yrityksen kanssa sopimus, eikä tätä sopimusta pidä vaarantaa maakuntakaavan merkinnällä. Alue on osa Kirkonkylää, sillä vt4:n ja Kirkonkylä pääristeyksen väli on vain 650 metriä ja tällä välillä taajama on jatkuvaa. Risteysalueen laajentumismahdollisuus pitää varmistaa sellaisella kaavamerkinnällä, mikä mahdollistaa lisäalueiden kaavoituksen ja on huomioitava, että tämä alue on osa Hartolan

20 HEINOLA HE3 Vuohkallion alue Matti ja Kaija Nyrjä Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä kirkonkylää, eli vt 4 varrelle ei olla muodostamassa uutta erillistä palveluiden aluetta. Nyt teolliset työpaikat ovat vt 4 länsipuolella. Maanomistajat haluavat tuoda esiin jo vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2006 aikaisen muistutuksensa Hartolan taajaman alueella omistamiensa tilojen osalta. - Kuntayhtymällä on useita koulukokonaisuuksia omistuksessaan. Kuntayhtymä edellyttää joustavaa maapolitiikkaa ja alueita tulee voida kehittää muihinkin toimintoihin varsinaisen opetustoiminnan lisäksi, jotta supistuvaa kiinteistömassaa voidaan hyödyntää alueiden muuttuviin tarpeisiin. Eila Kuisma, Maija Nurminen ja Leena Nygrén - Yllä mainitut yhtymän osakkaat esittävät Rupisenmäki-tilan alueen varattavaksi asuntoalueeksi. - VAIHTOEHTOISESTI esitämme Rupisenmäen tilan alueen jätettäväksi blankoksi, kuten Ruotsalainen-järveen rajoittuvalle Laajalahden Pitkäniemen Sukuranlahden alueelle tehtiin jossain aikaisemmassa maakuntakaavassa. Laajalahden alue oli sitä edeltäneessä maakuntakaavassa varattu virkistysalueeksi. Kun maakuntakaava näyttää otettavan uudelleen käsittelyyn melko tiiviiseen tahtiin, Rupisenmäki-tilan kaavoitustarvetta voidaan paremmin suunnitella/ tarkastella jossain tulevassa maakuntakaavassa kaavoitustarpeen ajankohtaistuessa. HEINOLA HE6 Tähtiniemen tyvi Kauppakaaren alue HEINOLA HE7 Myllyojan teollisuusalue HEINOLA HE8 Moottoritien risteysalueen ympäristö Vierumäellä Heinola kaupunki, kaupunginhallitus Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - HE6-alue tulisi laajentaa ja liittää osaksi Heinolan keskustatoimintojen aluetta. - Alueen muutospaineita harkittaessa tulee huomioida teollisuuden/kaupan sijoittumistarpeet näkyvälle paikalle moottoritien varteen. Alueella olevien teollisuusalueiden laajentumistarpeet tulee huomioida. UPM-Kymmene Oyj - Kohteen HE 8 moottoritieliittymän vaikutusalue on houkuttelevaa yritystoiminnan aluetta ja tarjoaa hyvät edellytykset maankäytön monipuoliseksi kehittämiseksi. UPM haluaa korostaa, että maankäytön pitkän aikavälin kehittämisessä tulisi ottaa lähtökohdaksi radan ja asemaympäristön tarjoamat mahdollisuudet joukkoliikenteen ja kuljetusten järjestämiseen Päijät-Hämeen kylät ry. - Vierumäen kyläyhdistys haluaa tuoda esiin kaavaselostukseen voimassaolevan osayleiskaavan vanhentumisen ja uuden osayleiskaavan olevan tekeillä. Uudessa kaavassa painotetaan asutusta Vuolenkoskentien varteen, asemakaavoitus on työn alla. Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - Alueella on selkeät muutostarpeet, joten alueen HE8 rajausta tulee laajentaa alueeseen HE9 saakka ja samalla varata teollisuuden laajentumisaluetta radan itäpuolelle Vuolenkoskentien eteläpuolelle ja rautatieasema sekä sen läheisyyteen tiiviimpää asumista strategisen yleiskaavaluonnoksen linjauksen mukaan. Alueella olevien teollisuusalueiden laajentumistarpeet tulee huomioida. 20

OTE PÖYTÄKIRJASTA 162 24.09.2012

OTE PÖYTÄKIRJASTA 162 24.09.2012 HARTOLAN KUNTA Kunnanhallitus 162 24.09.2012 OTE PÖYTÄKIRJASTA Lausunnon antaminen Päijät-Hämeen maakuntakaavan 20141uonnoksesta KH 162 Asian valmistelija Antti Kailio, tekninen johtaja, gsm 044 743 2252

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

kysymyksistä ennen varsinaisen kaavaehdotuskartan laadintaa.

kysymyksistä ennen varsinaisen kaavaehdotuskartan laadintaa. C~ HÄMEENKOSKEN KUNTA Kunnanhallitus 1.10.2012 168 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN 2014 LUONNOSAINEISTOISTA Maakuntahallitus päätti 12.6.2012 asettaa maakuntakaavan luonnosaineiston julkisesti nähtäville

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Maakuntakaavaehdotus 2014

Maakuntakaavaehdotus 2014 Maakuntakaavaehdotus 2014 Täytä paikallisyhdistyksen huomiot maakuntakaavaehdotuksesta kommenttikenttään! Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset: Lisätiedot: Paikallisyhdistyksen kommentit: Taajama-alueet

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen SEMINAARIN OHJELMA 9.00 Maakuntakaavatyön tilanne, Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Kaupan suunnittelukysymykset

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA

OTE PÖYTÄKIRJASTA ORIMATTILAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus 271 24.09.2012 OTE PÖYTÄKIRJASTA Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta 161 /10/02/00/2012 Kaupunginhallitus 271 Päijät-Hämeen liitto on asettanut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO HOLLOLAN KUNNAN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA 1. Vastauksenaan kaavaluonnoksessa eitettyihin periaatekysymyksiin Hollolan kunta toteaa seuraavaa: MITOITUSVÄKI Mitä väkimäärää tulisi käyttää maakuntakaavan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus MAL työpaja Joensuu 29.09.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavan 4. vaihe eteneminen MKH päätti käynnistää mk 4. vaiheen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

KUHMOINEN RUOKOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu tark

KUHMOINEN RUOKOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu tark KUHMOINEN RUOKOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 17.1.2008. tark 6.5.2008. Kartta 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Lahden kaupungin lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta

Lahden kaupungin lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta 1 (12) Lahden kaupungin lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta D/3050/10.02.02.00.05/2012 Perusteluosa Päijät-Hämeen liitto pyytää lausuntoa Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta.

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty

Lisätiedot

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti OAS A-2716 1 (6) A-2716 22.5.2017 Asemakaavan muutos Kurenojantie pää, Villähde Lahti.fi OAS A-2716 2 (6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavan

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ /JÄRVELÄ Päiväys 3.11.2016 TEOLLISUUSTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto)

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto) Yhdyskuntalautakunta 96 16.08.2011 Kaupunginhallitus 173 31.08.2011 Yhdyskuntalautakunta 69 22.05.2012 Kaupunginhallitus 143 30.05.2012 Yhdyskuntalautakunta 149 04.12.2012 Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot