PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2014 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ. Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto 3.12.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2014 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ. Maakuntahallitus 12.11.2012 Maakuntavaltuusto 3.12."

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2014 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

2 Sisällys MITOITUSVÄKI... 5 TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO... 6 KAUPAN PALVELURAKENNE... 8 MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUKSEN TASO MUUT KANNANOTOT HYPPÄYS UUDENLAISESTA LUONNOKSESTA EHDOTUKSEEN LIIAN ISO VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET PUUTTUVAT OSALLISTUMINEN SELKEYS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUTTUU MERKINTÖJEN KUVAUKSET JA MÄÄRÄYKSET PUUTTUVAT MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAINVASTAISUUS ELINKEINOELÄMÄN TARPEET YHTEISTYÖ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA JA MAANKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN ALUETYYPIT vs. ALUETYPOLOGIA KEMIKAALIONNETTOMUUSVAARA EHDOTUKSIA TARKEMPAA ALUEVARAUSSUUNNITTELUA VARTEN MUUTOSPAINEALUEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO KAAVAN TIEVERKON TARKKUUSTASO JA OHJAUSVAIKUTUS HENNAN LENTOKENTTÄ HÄMEEN OIKORATA TUULIVOIMA-ALUEET UUDET MAANVASTAANOTTOALUEET... 45

3 METSÄENERGIATERMINAALIT UUSI JÄTEHUOLLON ALUE MUUTOSPAINEALUEET MUUT KANNANOTOT VT VT12/raidelii-kenne Maantie/Valtatie Muu rataverkko Liikennekäytävät Ampumarata Moottoriurheilu Yhdysvesijohto Voimajohto Voimalinjat Mobiilitukiasema Biokaasu Kiviainesten ottoalueet Elinkeinoelämän alueet Pohjavesi Pohjavesi/tuulivoima Maa- ja kiviainestenotto Kallioalue EO-merkintä EP-alueet Päijänne MAASEUTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ LUONNONYMPÄRISTÖ

4 VIRKISTYS MATKAILU LOMA-ASUMINEN MUUTOSPAINEALUEET MUUT KANNANOTOT Muutoksia V-alueiden rajauksiin tai ehdotuksia uusiksi alueiksi Muutoksia SL-alueiden rajauksiin tai ehdotuksia uusiksi alueiksi Muutoksia MU-alueiden rajauksiin Arvokkaiden maisemien ja kulttuuriympäristöjen rajaukset Arvokkaat geologiset muodostelmat Ulkoilureitit Kaavamerkinnät Tehdyt selvitykset ja niiden riittävyys Osallistuminen kaavaprosessiin Metsästys virkistyskäyttömuotona Turvetuotanto Maaseudun kaavamerkinnät Muutoksia tai ehdotuksia kyläverkostoon Muutoksia, ehdotuksia ja kommentteja matkailualueisiin Maaseutuvaikutukset Kylät ja hajarakentaminen Maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus Kulttuuriympäristön tarkennuksia Loma-asuminen ja jokamiehen oikeudet Päijänteen alue Sekalaista/kohdentamatonta palautetta

5 PERIAATTEELLINEN KYSYMYS MITOITUSVÄKI Mitä väkimäärää tulisi käyttää maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana? Miten se jakautuisi maakunnan sisällä? MIELIPITEEN TAI LAUSUNNON ESITTÄJÄT KESKEINEN SISÄLTÖ VASTINE Hollolan kunta asukasta ja Hollolan kunnan kasvua 16,9 %. Käytetään mitoitusväestönä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy - 1 % väestönkasvutavoitetta maakuntakaavan lähtökohtana jatkossa realistinen asukasta 2035, mutta Asikkala kunta vuoteen 2035 tehdään väkimäärästä välitarkastelu vuotta Hartolan kunta asukasta vuoteen 2035 mennessä ja jakautuminen huomioiden väestöennusteiden 2025 varten historia ja tulevaisuus sekä liikenneyhteyksien kehitysnäkymät. selvitetään mahdollisuus tarkastella väestön Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri - syytä pitäytyä Tilastokeskuksen realistisessa ennusteessa sijoittumista maakunnan eri osiin ry. aluetypologiaan pohjautuen kytketään kaavan ohjausvaikutuksen tehostaminen ja väkitavoitteet yhteen (kts. kohta Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso ) Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - n asukasta - radanvarsipaikkakunnilla on hyvät mahdollisuudet saada seuraavan kymmenen vuoden aikana selkeästi lisää asukkaita. - Väestön väheneminen maaseutumaisilla paikkakunnilla sekä Päijät-Hämeen pohjoisosissa on kuitenkin hyvin todennäköistä ja siksi väestönkasvu koko Päijät-Hämeessä pysynee maltillisena. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - maaseutua säilytetään elinvoimaisena. Metsänomistajien liitto, Etelä- - maaseutua ei tyhjennetä Suomi MTK Hämeenkoski ry. - voimakkaan väestönkasvun alueita tulee maahamme tuskin lisää - kehittämisen lähtökohtana voisi pitää nykyisen asujaimiston ja asuinpaikkojen tarpeita ja realistista oletusta niiden mahdollisesta muuttumisesta. - -Ratamallin väestönkasvua pidämme epärealistisena Sysmän kunta - tulee huomioida vakituisten asukkaiden lisäksi vapaa-ajan asukkaiden määrä Suomen Lähikauppa Oy - Jotta väestönkehitys voitaisiin saavuttaa, tulisi suosia kohtuuhintaista kerrostalorakentamista ja siten pyrkiä alentamaan kerrostaloasumisen kustannuksia - suunniteltaessa uusia asuinalueita tai olemassa olevien asuinalueiden tiivistämistä, suunnittelun lähtökohdaksi otettaisiin 2500 asukkaan asuinaluekohtainen minimiväestöpohja Hollolan ympäristöyhdistys ry. - tulisi käyttää tilastokeskuksen laatimaa väestönkehitysennustetta, aiemmat ylimitoitettuja Suomen Metsäkeskus, Hämeen- Uudenmaan alueyksikkö - Mahdollisimman runsas asukasmäärä mahdollistaa palvelujen saatavuuden ja sillä tavoin elämisen ja työskentelyn edellytykset maaseudulla Päijät-Hämeen Yrittäjät - monikeskusvaihtoehdon mahdollistama asukkaan väestömäärä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - maakuntakaavan lähtökohdaksi on otettu maakuntasuunnitelman 2009 mukainen väestötavoite vuoteen Monikeskuksinen, verkottuva ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuva aluerakenne, jossa palveluiden saavutettavuus ja liikkumisen edellytykset ovat mahdollisimman hyvät ja tasapuoliset, on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen lähtökohta - Yksityiskohtaisempi tavoiteasettelu väestön sijoittumisesta ja keskusverkostosta edellyttää suunnittelua, yhteisvaikutusten tarkastelua ja vaihtoehtojen vertailua. MTK-Häme - oletettavaa, että Suomessa on alkamassa melko pitkä hitaan talouskasvun kausi Lahden kaupunki, tekninen lautakunta - väestö kasvaa noin henkilöön vuoteen 2035 mennessä. - tulisi käyttää asukasta vuonna Lahden yleiskaavan 2025 aluevaraukset perustuvat vähintään yhden prosentin vuotuisen väestön kasvuun - Lahden kasvutavoitteen toteutuessa ja muiden kuntien väestön kehittyessä Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti asukasta ylittyisi vuonna 2025 ja edelleen jatkuessaan vuonna Lisäksi Lahti-Helsinki kehityskäytävälle on suunnitteilla uusi asukkaan Henna, Maakuntasuunnitelman väestötavoite asukasta vuonna 2035 oli muutaman tuhannen verran tilastokeskuksen ennustetta suurempi. Maakuntasuunnitelman väestötavoitteeseen sisältyi ajatus, että tavoitteen katsottaisiin toteutuvan +/- 3 % tarkkuudella. Nyt esitetty asukasta on esitetyssä tarkkuustasossa. Maakuntakeskuksen ja koko kaupunkiseudun sekä Hennaan syntyvän uuden taajaman kehittymisen lisäksi on perusteltua varata mitoitusväen määrän kautta mahdollisuuksia maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen. Loma-asumisen määrä on varsin korkea myös Päijät-Hämeessä ja sen ottaminen huomioon osittaisena mitoitusväkimääränä on tarpeen. Maakunnassa on nähty tarpeellisena tarkastella erityyppisiä kuntarajoista riippumattomia osa-alueita ottaen huomioon niiden erityispiirteet. Kaupunkimaisilla alueilla väestötiheys, ikärakenne, palvelut, julkinen liikenne ja monet muut tekijät ovat hyvin erilaiset kuin harvaan asutulla maaseudulla. Tarkoituksena on testata Suomen ympäristökeskuksessa pian valmistuvan hallinnollisista rajoista riippumattoman 5

6 TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO Miten tavoitteellista keskusverkkoa määriteltäessä tulisi suhtautua Lahden kaupunkiseudun kuntatason keskuksiin Salpakangas ja Rakokivi verrattuna kaupunkiseudun aluekeskuksiin? Olisiko Orimattila nähtävä seutukeskuksena? Miten maaseutukyliä ja hajaasutuskyliä tulisi käsitellä osana tavoitteellista keskusverkkoa? 6 Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus - Riittävän tavoitteellinen kehitys mahdollistaa riittävästi vaihtoehtoisia väestön sijoittumisvaihtoehtoja, mutta ekologiset ja kestävän kehityksen tavoitteet on kirjoitettava riittävän ohjaaviksi - Tällöin Päijät-Hämeen väestötavoite on asukasta - maakunnan kehittyminen kiinni liikenneverkon ja sen muotojen kehittymisestä - Heinolan kasvua vauhdittaisivat ratayhteydet pohjoiseen - noin 100 asukkaan vuosittainen kasvu lisää suunnittelukaudella maakunnan väkilukua noin 2000 hengellä - Vuoteen 2035 mennessä Hennan asukasluvun arvioidaan olevan tulisi maakuntakaavan väestötavoite olla henkeä vuonna vuoteen 2030 mennessä voidaan arvioida jonkin verran väestölisäystä - Koko Päijät-Hämeen osalta edellytykset esitetylle mitoitusväelle ovat olemassa. Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - kannattaa tarkastella mitoitusväestökysymyksiä kaavan ohjausvaikutuskysymysten kanssa ja harkita kaavan ajoitukseen liittyvien määräysten käyttömahdollisuuksia Hollolan kunta - monikeskusvaihtoehto-skenaariota on kaavoituspohjana perusteltu - Jaottelu aluetyypeittäin on luontainen - Hollolan kuntakeskus muodostaa oman aluekeskuksensa - vahvoilla maaseutukylillä on oma identiteetti ja merkitys kunnan/alueen elinvoimassa. Vahvojen ja edelleen vahvistuvien kylien asema tulisi merkitä kaavaan kuten kirkonkylä (kulttuuri ja matkailu) ja Nostava (logistiikka ja työpaikka-alue) Asikkalan kunta - Monikeskusvaihtoehtoa pidetään kaikissa väestötavoitteissa ainoana mahdollisena ratkaisuna - Maaseutu ja haja-asutuskylien tulevaisuus voidaan turvata tukemalla uusien liikkumisvälineiden käyttöönottoa sekä tukemalla pidentyvää loma-asutusaikaa Hartolan kunta, kunnanhallitus - pitää monikeskusvaihtoehtoa kaikissa väestötavoitteissa ainoana mahdollisena ratkaisuna kunnan maaseutumaisen rakenteen takia - kunnan halki kulkeva vt 4 luo mahdollisuuksia myös joukkoliikenteen toimivuudelle. Liikkumisen aiheuttamat haitat ovat korvattavissa paremman teknologian liikkumisvälineillä. - Maaseutu ja haja-asutuskylien tulevaisuus voidaan turvata mahdollistamalla uusi asutus sekä tukemalla loma-asutuksen lisääntymistä. Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Koko maakunnan eteläisten osien kehittämisen kannalta on tärkeää kehittää Salpakangas Lahti Uusikylä nauhaa yhtenäisesti riippumatta mahdollisista kuntarajoista. - Palvelujen jakautuminen tälle nauha-alueelle on niiden helpon saavutettavuuden kannalta keskeistä. - Orimattila on todennäköisesti vahvistumassa yhdeksi merkittäväksi kuntakeskukseksi - Orimattilan tilanteessa palvelujen jakautuminen usealle alueelle voi tuottaa haasteita kunnan kehittämiselle. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - Kaavaratkaisun tulee tukea maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta Metsänomistajien liitto, Etelä- - Kaavaratkaisun tulee tukea kylien elinvoimaisuutta Suomi MTK Hämeenkoski ry. - Hämeenkosken ainoat kylämerkinnät ovat Putula ja Uusi-Pätilä. - Seudulle tyypillisiä ovat kuitenkin hajakylät. - haja-asutusalueilla asuva väki ja ennen kaikkea sinne tuleva uusi väestö on lukumäärältään niin vähäinen, että tämän asutuksen ohjaamisella saavutettavat hyödyt ovat olemattomia. Nastolan kunta - Rakokivi tulisi osoittaa kuntatason keskukseksi. - Maakuntakaavassa liikekeskus on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja se on Nastolan merkittävin kaupallinen keskittymä. aluetypologian soveltuvuutta kaavasuunnittelussa. Tavoitteellisen keskusverkon lähtökohta on monikeskuksinen keskusverkko sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden että maakuntasuunnitelman mukaisesti. Määritetään tavoitteellinen keskusverkko niin, että otetaan huomioon väestön tavoiteltu kehitys ja sijoittuminen (kts. väestön tavoite) liikennejärjestelmän tavoiteltu palvelutaso tuleva tieverkko (tulevien asuin ja työpaikka-alueiden vaikutus arvioituna), rataverkko, julkisen liikenteen verkosto ja seudulliset pyöräilyn kehityskäytävät palveluiden tavoiteltu sijoittuminen keskusverkon nykytilan tiedot erityisesti asioinnin suuntautuminen eri keskuksiin (keskusten vaikutusalueet) sekä palveluiden saavutettavuus (Päijät-Hämeen keskusverkko, 2011) arvioidaan keskusverkon kehittämistarpeet määritetään kehittämisen periaatteet ja toimenpiteet tavoiteverkon saavuttamiseksi Orimattila on maakuntasuunnitelmassa esitetty Heinolan tavoin Lahden suurkaupunkikeskusta tukevana hyvän kaupunkitason keskuksena. Maakunnan monikeskuksisuuteen perustuvaa keskusverkkoa tasapainottaisi Orimattilan ja Heinolan esittäminen seutukeskuksina. Tätä

7 7 - Maakuntakaavan luonnosaineiston tavoitteellisen keskusverkon kartta-aineistosta se kuitenkin puuttuu kokonaan. - Uudenkylän osayleiskaavan yhtenä tavoitteena on vahvistaa Rakovien asemaa kunnan keskuksena. Markku Meriluoto - Nastolassa kaikki terveen yhdyskuntarakenteen osatekijät: asutus, hallinto, kaupalliset ja terveydenhoidon palvelut sekä työpaikat sijaitsevat hajallaan kuin haulikolla ammuttuna pitkin kymmenkilometristä nauhataajamaa. - Nastolassa nykyisellään ei siis ole kuntakeskusta vastaavassa merkityksessä kuin esimerkiksi Hollolassa ja Iitissä Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy Suomen Metsäkeskus, Hämeen- Uudenmaan alueyksikkö maakuntakaavassa olevassa tavoitteellisessa keskusverkossa on Hollolan keskustan osalta osuvampi merkintä kuin luonnosaineiston kartassa. - Salpakankaalla on kaupunkiseudun aluekeskuksiin verrattuna kunnantalon palvelut lähellä eli näiden erilainen merkintä pysytettävä mahdolliseen kuntaliitokseen asti. - ehdotuksen kylän saamiseksi toiminnallisesti ja tilastollisesti pienimmäksi yksiköksi kunnan sijaan - pitää erityisen tärkeänä, että maaseutu pidetään elinvoimaisena ja elävänä. - kaavaratkaisujen tulee tukea tätä tavoitetta kaikin tavoin sekä haja-asutuksen että kyläasumisen kohdalla. Päijät-Hämeen Yrittäjät - Monikeskusvaihtoehto mahdollistaa maakunnan kuntakeskusten sekä kylien elinvoimaisuuden paremmin kuin muut rakennevaihtoehdot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY - Seutu- ja kuntakeskusten sekä maaseudun kylien muodostaman verkoston hierarkia on osa tarkempaa tavoitteiden asettelua ja vaihtoehtotarkastelua liikenne vastuualue - tehty keskusverkkoselvitys poikkeaa nykyisen maakuntakaavan mukaisesta keskusverkosta - Olisi hyvä selvittää, miten keskusten sijoittuminen eri kategorioihin vaikuttaa niiden kehittämiselle ja koko keskusverkolle - MRL velvoite maakuntakaavan toteutumisen edistämisestä edellyttää viranomaisten pitkäjänteistä sitoutumista maakunnan ja kuntien kehittämisessä - tulee esittää keskusten ja kylien kehittämisen periaatteet ja toimenpiteet. - Keskuksia ja kyliä tulee perustellusti priorisoida siten, että maakuntakaavan mukaiseen keskusten ja kylien verkostoon ja palvelutason pysyvyyteen tai kehittämiseen on resursseja ja sitoutumisen edellytyksiä sekä maakunnassa että yksittäisissä kunnissa MTK-Häme - Kaavaluonnoksessa on kuvattu maakunnan tavoitteellinen keskusverkko, joka perustuu Päijät-Hämeen keskusverkko selvitykseen. - Nykyiseen keskusverkkoon verrattuna on useita kyliä tiputettu pois verkosta. Kaavaluonnoksessa ei kerrota, mitä merkitystä tällä tarkastelulla on. - koko keskusverkkotarkastelu on perustaltaan turha ja vanhakantainen. Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - Kuntakeskusten vaikutuspiiriin kuuluvia aluekeskuksia ei ole tarpeen esittää maakuntakaavan mittakaavassa keskusverkon luokittelussa - Mikäli luokittelu esitetään, tulee sen periaatteiden mukaisesti esittää sekä Renkomäki että Karisto aluekeskuksena - Heinolan keskusta-alue on merkitty seutukeskukseksi, joka on oikea määritelmä. Seutukeskus eli kaupungin keskusta-alue rajautuu ydinkeskustasta Heinola E-Risteykseen Citymarketin alueeseen - tavoitteellista keskusverkkoa tulee tarkistaa seuraavasti: - Kuntatason keskuksia Heinolassa ovat Kirkonkylä-Vuohkallio ja Vierumäen kyläkeskus ympäristöineen - Kaupunkiseudun aluekeskuksia ovat Tommola, Jyränkö ja Tähtiniemi (mm. koulu, päiväkoti, kauppa, ravintola) ja kaupunkiseudun muita keskuksia sekä kyläverkkoa on tarpeen selvittää edellä kuvatuin keinoin, jolloin lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt kannanotot yksittäisistä keskuksista tulevat käsitellyiksi yhteismitallisesti. Keskuksia kuvaava käsitteistö on syytä määritellä. Yhden kunnan sisällä olevia alakeskuksia ja niiden vaikutusalueita on tarpeen tarkastella kaupan palveluista johtuen. Lahden kaupungin alueella sekä Heinolan, Hollolan ja Nastolan nauhamaisissa taajamaalueissa on väestöpohjaltaan jo nyt niin isoja alueita, että kaupan palveluiden järjestämistä on syytä selvittää kuntaa tarkemmalla tasolla. Kaavaluonnoksen selostuksessa esitettyä Päijät-Hämeen keskusverkkoselvityksen karttaa oli erehdytty tulkitsemaan tämän maakuntakaavatyön tavoitteelliseksi keskusverkoksi. Kartalla oli kuitenkin kuvattu selvityksessä syntynyt käsitys keskusverkon nykytilasta.

8 Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus - lähi- ja paikalliskeskuksia Lusi ja Myllyoja. - Kylät, jotka tulee olla tavoitteellisessa keskusverkossa merkittyinä, ovat Paaso, Koskenmylly, Imjärvi, Hirvisalo-Hujansalo, Marjoniemi-Vaippila, Lauhjoki-Pääsiniemi, Korkee, Paistjärvi-Kesiö - Heinolan kaupunkiseutu tai Heinolan seutu tulisi ottaa terminä käyttöön maakuntakaavan laadinnassa. - Maakunnan tavoitteellisessa keskusverkon määrittelyssä tulee huomioida maakunnan tasapuolinen kehittäminen, alueiden ominaispiirteet ja niiden kehittymispotentiaalit. - keskusverkkoselvityksessä on epätarkkuuksia Heinolan osalta. - termit aluekeskukset kaupunkiseudulla ja kuntatason keskukset ovat epäselviä ja vaativat tarkennuksia tai mahdollisesti termien yhdistämistä - Orimattila olisi nähtävä tulevaisuudessa Heinolan kaltaisena seutukeskuksena - Orimattilan keskusta toimii kaupallisten palvelujen keskuksena myös kaupungin eteläpuolella oleville kunnille - kaupungin keskusta on yhdyskuntarakenteellisesti selvästi erillään Lahden taajamamaisen maankäytön alueesta - Putulan kylä tulisi näkyä edelleen haja-asutuskylänä, kuten se on nykyisessäkin maakuntakaavassa, mikäli haja-asutuskyliä kaavaan edelleen merkitään. Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - Uudelle maalle vaikutuksia tulee luultavasti enemmän Orimattilan asemasta keskusverkossa kuin Lahden kaupunkiseudun sisällä olevien keskusten merkitsemistavasta - Orimattilaa lähellä oleva Mäntsälä on merkitty Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa kuntakeskukseksi ja lähin seutukeskus on Hyvinkää. KAUPAN PALVELURAKENNE Miten varmistettaisiin päivittäistavarakaupan osalta kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino? Millä sijoittumisperiaatteilla erikoiskaupan osalta toimitaan? Hollolan kunta - Maakuntakaavassa tulee hakea alueellista tasapainoa myös erikoiskaupan osalta Tulevia kaupan ratkaisuja on syytä peilata lausunnoilla olevan ympäristöministeriön oppaan kanssa. Kesko Kaakkois-Suomen alue - Kaupan kannalta on tärkeätä, että maakuntakaavalla ei rajata kehittämistä liiaksi - Kuluttajalähtöisten konseptien kehittämistä ei saa kaavoilla kangistaa liikaa. - Tekstissä on lausuttu, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön koon alaraja on 3000 kerrosneliömetriä on yksi hyvä kannanotto. - Jotta Lahden läntisen alueen palvelurakenne pystyy jatkossakin vastaamaan kehittyvän väestön tarpeita, tulee Hennala-Okeroisen alueen mahdollista suuryksikkötarvetta tarkastella uudelleen. - Ksm Okeroinen sijaitessaan keskeisesti yhdyskuntarakenteen sisällä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää alueen palvelurakennetta vastaamaan myös tulevaan väestökehitykseen. - Toivomme, että maakuntakaava työn edetessä alueelle saadaan vähittäiskaupan suuryksikkö - merkintä Asikkalan kunta - Kylien elinvoimaisuutta ja väkimäärää kehitettävä, jotta pienet päivittäistavarakaupan yksiköt voivat toimia elinkelpoisesti - Erikoiskaupan sijoittumisen on oltava mahdollista myös maakuntakeskuksen ulkopuolelle Hartolan kunta - Kylien elinvoimaisuutta ja väkimäärää on kehitettävä, jotta pienet päivittäistavarakaupan yksiköt voivat menestyä - erikoiskaupan sijoittumisen pitää olla mahdollista myös muualla kun maakuntakeskuksessa, esimerkiksi runsaaseen tieliikenteeseen tukeutuvana ja pitää huomioida kohtuulliset etäisyydet erikoiskauppaan Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Erityisesti isot yli 2000m² kaupan yksiköt tulee sijoittaa korostaen keskusta-alueita ja niiden maankäyttöä. - Erikoiskaupan sijoittumisperiaatteissa tulisi vahvistaa nyt varattujen alueiden saavutettavuutta ja kasvua. Tällä hetkellä kaupan yksiköille varattuja erikoiskaupan alueita on Määritellään kaupan palveluverkko siten, että: varaudutaan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti palvelemaan yli maakunnan oman väestöpohjan (lomaasuminen, matkailuvirrat jne.) hahmotetaan ensin kohdan Tavoitteellinen keskusverkko mukaisesti väestön ja työpaikkojen sijoittuminen ja tähän liittyvä liikenneverkko käytetään Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenneselvityksen laskelmia suuntaa antavina kokonaismitoituksen hahmottamisessa ja sen jakautumisessa eri alueille kohdennetaan ohjeistuksessa edellytetty mitoitus tavoitteellisessa keskusverkossa esitetyille keskuksille hakien alueellisesti tasapainoista ratkaisua haetaan ratkaisua siihen, miten voitaisiin ohjata päivittäistavarakaupan lähipalveluja 8

9 9 sijoitettu lähinnä Päijät-Hämeen eteläisiin osiin. - Lakes esittää harkittavaksi maakunnan pohjoisiin osiin sijoitettavia alueita. Esimerkiksi Vuohkallion alueen Nastolan kunta, - Seudullisesti merkittävän vähittäisyksikön koon alaraja tulisi määritellä riittävän isoksi, jotta turvataan maakuntakaavan väljyys ja kaupan sijoittumiselle annettaisiin kuntatason kaavoissa riittävästi ratkaisumahdollisuuksia. - Nastolaan tulisi lisäksi osoittaa tilaa vievälle kaupalle ja huoltamotoiminnalle aluevaraus Uuteenkylään Osuuskauppa Hämeenmaa - kaupan pinta-alojen rajoittamista tulisi välttää - Uusiin tuleviin palvelualueisiin tulisi varata riittävästi tilaa palveluiden kehittämiseen Liikenne- ja viestintäministeriö - Hyvät liikenneyhteydet ovat alueiden kehittymisen keskeinen edellytys, ja yksi tärkeimmistä kaupan sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä - kaupan alueellinen sijoittuminen vaikuttaa liikennemuotojen valintaan. Tämä on merkittävä kestävän yhdyskuntasuunnittelun sekä liikennesektorin ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta. - yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen voidaan vaikuttaa myös sijoittamalla kaupan keskittymät keskustatoimintojen alueille Suomen Lähikauppa Oy - olennaisena kysymyksenä tulisi esittää, että Mitä palveluja ja mitä hankintakanavia vuoden 2035 väestö käyttää? - Luontainen etäisyys asioida päivittäistavarakaupassa jalan on tiiviissä keskustarakenteessa noin kaksi korttelia ja lähiö- / taajamarakenteessakin alle 0,5 kilometriä. - luonnoksen lisätilantarve päivittäistavarakaupalle on moninkertaisesti ylimitoitettu tarkastellaan sitä sitten suhteessa väestönkasvuun tai muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen - päivittäistavarakaupan tilatehokkuus kasvaa luontaisesti vähintään inflaation verran sekä lisäksi erilaisin tilateknisin ratkaisuin pystysuuntaista tilankäyttöä tehostamalla vieläkin enemmän, tulisi lisätilantarpeenmitoitusta kohtuulista lopullisessa maakuntakaavaehdotuksessa. Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy - tasapaino saavutetaan parhaiten siten, että kaupan suuryksiköiden määrää rajoitetaan tai jopa vähennetään nykyisestä ja luodaan näin pienemmille kaupan yksiköille mahdollisuus menestyä - Erikoiskauppoja ei tule sijoittaa hypermarkettien sisään, koska se vääristää kilpailua Päijät-Hämeen Yrittäjät - Maantieteellisesti kattavat kaupan palvelut mahdollistetaan edistämällä monikeskusrakennetta, jossa myös pienempiin keskuksiin tavoitellaan riittävää ostovoimaa. - Kesäasukkaiden suuri osuus on myös huomioitava mökkikuntien palveluiden käyttäjinä - pienissä keskuksissa tulee kiinnittää huomiota kaavoituksen riittävään väljyyteen, jotta tilaa vaativalle kaupalle löytyy sijoittumismahdollisuuksia kuntakeskuksista. - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rajana voidaan pitää kerrosneliömetriä sekä pienemmissä keskuksissa kerrosneliömetriä - Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus tulee arvioida yksityiskohtaisesti suunnittelun aikana hyödyntäen vaikutusten arviointivälineitä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - Alueellisen tasapainon kriteereitä ovat väestöpohja ja kehitys, ostovoima sekä liikenneyhteydet, mukaan lukien julkinen liikenne, pyöräily ja kävely - Kaupan mitoituksen tavoitteenasettelussa huomion arvoista on myös verkkokaupankäynnin lisääntyminen etenkin erikoistavarakaupassa. - Jatkotarkasteluissa ja ratkaisuissa tuleekin välttää ylimitoituksen kumulatiivista vaikutusta - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan yksikön ylä- ja alarajoihin voidaan ottaa kantaa vasta kun maankäyttö ja kaupan sijoittuminen on arvioitavissa kokonaisuutena lähelle asukkaita haetaan ratkaisu siihen, miten vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan ensisijaisesti sijoittaa keskustatoimintojen alueille (tarvittaessa merkintätekniikkaa uudistamalla) sijoitetaan tilaa vaativan kaupan suuryksiköt ensisijassa kaavavarannon puitteissa hyvin saavutettaville taajama-alueille (myös julkinen ja kevyt liikenne), mutta kuitenkin hakien alueellista tasapainoa selvitetään, mitä vaikuttaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan määrittäminen 3000 kerrosneliönä Kaupan mitoituksessa on monta muuttujaa, joissa kehitys voi olla laskelmissa nyt käytettyjen arvojen osalta tulevaisuudessa erisuuruinen. Kaupan nykytilan määrityskään ei ole yksikäsitteistä. Maakuntakaavatyössä haetaan kuitenkin näillä saatavilla olevilla tiedoilla ratkaisua, joka mahdollistaisi sekä kuntien kaavoitukselle että kaupan toimijoille joustovaraa kuitenkin niin, että palveluiden saavutettavuus ja saatavuus eivät vaarantuisi. Eri keskuksien vaikutusalueiden väestöpohjalla ja sen tulevalla kehityksellä on tärkeä merkitys kaupan ratkaisujenkin kannalta. Asemakaavojen lainvoimainen kaavavaranto on pääosin syntynyt ennen uusien kaupan säädöksien voimaan tuloa, ja se on otettava ratkaisuja harkittaessa huomioon. Tämä saattaa käytännössä johtaa siihen, että kaupan lisätilantarpeen yhteenlaskettu määrä suurentuu, koska samalla on pidettävä alueellista tasapainoa.

10 10 - kannattavat ajoitusta koskeviksi kaavamääräyksiksi, esimerkiksi kaupan toteuttamisen ajoittamisen sitomista muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen kuten uusien asuinalueiden tai liikenneyhteyksien rakentumiseen MTK-Häme - Kunnilla tule olla jatkossakin valtaa ohjata kaupan sijoittumista alueellaan Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - huolehdittava siitä, että maakunnan alueväljyys ei kasva, vaan yhdyskuntarakenne täydentyy ja eheytyy, ja että päivittäistavarakaupalle on kaavoitettu riittävä määrä oikein sijoittuvaa rakennusoikeutta - Tämä mahdollistaa sen, että maakunnan kuntakeskuksiin ja riittävän suuren väestöpohjan (> 2500 asukasta) lähivaikutusalueille syntyy päivittäistavarakaupan toiminalle edellytykset - ensisijaista tulee olla keskustahakuisen erikoistavarakaupan edellytysten turvaaminen taajamakeskustoissa ja paljon tilaa vaativan kaupan sijoittaminen keskusta-alueiden reunalle tai ulkopuolelle. - Päivittäistavarakauppaa ei ole perusteltua sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolisille paljon tilaa vaativan kaupan alueille - Maakunnan rajat ylittävän erikoistavarakaupan palvelujen turvaaminen edellyttää erikoistavarakaupan vahvaa keskittymistä ja Lahden kaupunkiseudun merkittävää osuutta. - Sekä keskustahakuiselle että paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulee maakuntakaavassa varata riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. - Seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön alarajana keskusta-alueiden ulkopuolella voi olla k-m2. - Vuoden 2006 maakuntakaavan mukaisilla Ca-alueilla, lähinnä vanhoilla lähiö- ja ostoskeskusalueilla päivittäistavarakauppaa sisältävän seudullisesti merkittävän vähittäiskapan suuryksikön alarajana voi Lahden ja Heinolan kaupunkiseuduilla pitää k- m2, edellyttäen että ko. alueet on kuntien yleiskaavoissa tai maakuntakaavassa näin osoitettu. - Näillä alueilla voi siis olla sekä päivittäistavarakauppaa että muuta vähittäistavarakauppaa. Keskusta-alueiden ulkopuolisilla paljon tilaa vaativan kaupan alueilla seudullisesti merkittävän vähittäistavarakaupan suuryksikön alaraja Lahden kaupungin alueella tulee olla vähintään k-m2. - Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan taajama-alueilla alaraja voi olla k-m2 - muualla Päijät-Hämeessä k-m2, sijoittuen kuitenkin aina kuntakeskukseen tai sen välittömään läheisyyteen. - mitoituksen ja sisällön ohjaus maakuntakaavassa ei voi olla liian yksityiskohtaista - Erityisesti kerrosalapohjainen enimmäismitoitusmäärittely on ongelmalliseksi mm. käytettävissä olevan lähtötietoaineiston puutteellisuuden ja tulkinnanvaraisten tarvelaskelmien vuoksi - Kysynnän suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon asukasmäärän lisäksi työpaikkamäärät ja loma-asutus. - tärkeämpi on kysyntään perustuva mahdollistava ohjaus. - Kaupan selvityksessä esitetyt alueittaiset enimmäismitoitusesitykset ovat liian pieniä, paikoin jopa pienempiä, kuin mikä on jo toteutuneen pinta-alan määrä. Näiden osalta yksityiskohtaisemmat kommentit on esitetty muutospainealueita koskevissa kommenteissa - Vierumäellä selkeää painetta niin vapaa-ajan kuin pysyvälle asutukselle ja niiden tarvitsemille kaupallisille palveluille - Tähtiniemi sijaitsee Heinolan eteläisessä moottoritieliittymässä keskellä kaupunkimaista rakennetta. Voimassa olevassa asemakaavassa Citymarketin alueella on rakennusoikeutta k-m² ja on olemassa oleva tarve laajentaa kaupallisia palveluita. Lisäksi Sepänniemen

11 Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus alueella sijaitse entinen Högforsin tehdasalue, jossa on potentiaalia ja mahdollisuuksia kehittää aluetta myös kaupallisiin palveluihin. - Heinolan Vuohkalliossa on asemakaavan mukaista kaupalle osoitettua rakennusoikeutta yli k-m² ja Vuohkallion alueella on lisäksi olemassa olevaa pienteollisuusaluetta, jolla on muutospainetta kaupallisien palveluiden suuntaan. Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että kyseisellä olemassa olevalla Vuohkallion alueella on rakennusoikeutta noin k-m². Lisäksi Vuohkalliossa on potentiaalia/reserviä Sukurantien pohjoispuolella. Vuohkallio ja Heinolan kirkonkylä tulisi esittää maakuntakaavassa alakeskustatoimintojen (cs) tai vastaavana alueena yhtenä kokonaisuutena. - Vapaa-ajanasumisen ja virkistykseen liittyvien toimintojen merkitys ostovoimaa lisäävänä tekijänä tulee huomioida. - Heinolassa on kuusi moottoritien risteysaluetta. Moottorien liikennevirta (KVL ) toimii markkinointikanavana, jota Heinolalla tulee olla mahdollisuus tarvittaessa hyödyntää sekä kaupan että teollisuuden tarpeisiin. - kaikin kaavallisin keinoin tuettava kaupungin keskusta-alueiden kehittymistä kaupan alueina - Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan koon alarajan määritteleminen koko maakunnan alueella lakimääräistä suuremmaksi on kannatettava ajatus. - Kuntakohtaiset enimmäismitoitukset tulisi määritellä riittävän suuriksi ja vähintään sen kokoisiksi, että kuntiin on mahdollista sijoittua sen oman ostovoiman vaatima määrä kaupallisia palveluja. - Orimattilan osalta esitetään tutkittavaksi mahdollisuutta jättää enimmäismitoitus määrittelemättä. - Kaupunki näkee tärkeänä, että maakuntakaava jättää kuntakaavoitukselle mahdollisuuden sijoittaa erilaisia kaupan hankkeita keskusta taajama-alueelle sekä Hennan keskustan ja Tuuliharjan alueille. - Kauppakeskukset tulisi sijoittaa nykyiseen rakenteeseen eikä rakentaa erillisiä kauppakeskusalueita Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Uudenmaan liitto - vaikutukset Uudellemaalle riippuvat siitä, millaisia määräyksiä Päijät-Hämeessä tullaan antamaan maakuntakaavaan - Uudellamaalla kaupan mitoitus perustuu pääosin Uudenmaan väestön tarpeisiin ja kuntakohtaisiin väestökehitysarvioihin MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUKSEN TASO Onko tarpeen parantaa maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja millä keinoilla? Hollolan kunta, kunnanvaltuusto - Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen lisäämiseen ei ole tarpeita. Mitoitusväkitavoitteen kohdalla esitetty Asikkalan kunta, kunnanhallitus - Maakuntakaavan tarkkuustasoa ei pidä keventää tieverkkojen eikä aluevarausten suhteen mahdollistava väkitavoite tarvitsee - Kaavassa on noudatettava aiemman maakuntakaavan tarkkuutta rinnalleen maakuntakaavan - Uusien rakennuspaikkojen syntyminen tulee sallia ja niitä tihentää ohjausvaikutusta tehostavia keinoja. Hartolan kunta - Uusien rakennuspaikkojen syntyminen tulee sallia erilaisille ja huomioida rauhallisen maaseudun ominaisuudet selvitetään yhteistyössä kuntien kanssa tiivistettävät alueet, reservialueet ja HSL Helsingin seudun liikenne - Maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen parantaminen taajamien toteuttamisen ajoituksen suosituksilla on kannatettavaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen näkökulmasta väestön välitarkastelu vuodelle 2025, testataan paikkatietoaineistojen Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - laadittava toimivat pelisäännöt ja suunnitelma siitä, millaiset toimialat ja toiminnot soveltuvat tiivistämiseen hyödyntämismahdollisuuksia tiivistämismahdollisuuksien tarkemmassa - Samoin tulee laatia suunnitelma, jossa otetaan huomioon pohjavesien tuomat haasteet suunnittelulle ja etsitään sellaisia uusia alueita maakunnassa, missä eri toimintoja voidaan riskittömästi harjoittaa tarkastelussa arvioidaan nykyisen maakuntakaavan aluevarauksista mahdolliset reservialueiksi - Maakuntakaavan ohjauksella pystytään edistämään alueen yritysystävällisyyttä parantamalla alueen suunnitelmien ennakoitavuutta. muutettavat hyödynnetään liikennemallia 11

12 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme - Ohjausvaikutuksen tulee keskittyä vain asioihin, jotka ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä ja useamman kunnan yhteisiä Metsänomistajien liitto, Etelä- Suomi - Mielestämme maakuntakaavan ohjausvaikutuksen tulee keskittyä asioihin, jotka ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä ja useamman kunnan yhteisiä. Yhtä kuntaa koskevat asiat tulee jättää kuntakaavoitukseen Metsäteollisuus ry. - Maakuntakaavan tulee olla yleispiirteinen ja yksityiskohtaiset haja-asutusalueelle sijoittuvat merkinnät ja maankäytön rajoitukset pitäisi jättää seuraavan asteen kaavoihin. Uudet aluevarausmerkinnät eivät saa olla tulkinnanvaraisia. MTK Hämeenkoski ry. - Mikäli kaavan laadintaan joudutaan niin pian edellisen jälkeen kuin nyt, on syytä pohtia, onko toteutunut kaava ollut liian yksityiskohtainen - olisiko siten tällä kertaa syytä keskittyä vain kaikkein merkityksellisimpiin ja ohjausta vaativimpiin asioihin, joita ei muulla lainsäädännöllä jo ohjailla - tulevien merkintöjen oikeusvaikutusten yksiselitteisyys sekä tarpeettomien merkintöjen pois jättäminen. - merkintöjen tulee olla realistisella pohjalla ja ne eivät saa estää mahdollisesti ilman ohjausta nousevia kehitysajatuksia tai tulevaisuuden mahdollisuuksien toteutumista MTK Lahti ry. - Erityisesti taajama-alueille kaavoitusta laadittaessa on muistettava, että lain määrittelemä elinkeinovapaus toteutuu eikä kaavoitusta käytetä yksittäisen maanomistajan painostamiseen joidenkin alueiden takia esim. kunnallistekniikan rakentamiseksi peltojen läpi Nastolan kunta - tulisi kuitenkin huomioida olemassa olevat kunnallistekniset verkostot ja niiden mahdollisimman hyvä hyödyntäminen - Tiivistämispyrkimykset ovat Nastolan pohjavesialueilla melko hankalia toteuttaa - Aluevarauksissa tulisi myös olla vaihtoehtoja tai reservialueita, jotta kuntien maapolitiikan hoito olisi joustavaa tai taloudellista. - Mikäli maakuntakaavan ohjausvaikutusta halutaan kuitenkin parantaa, tulisi ottaa käyttöön enemmän merkintätapoja - Merkinnöiltä ja alueiden rajauksilta toivotaan esitystavan osalta selkeyttä ja yksiselitteisyyttä Sysmän kunta - kauempana taajamista olevien alueiden maakuntakaavan ohjausvaikutuksen tasoa ei ole syytä nostaa liiallisilla kaavamerkinnöillä. Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan piiri BirdLife Suomi ja Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Hollolan ympäristöyhdistys ry. Päijät-Hämeen vihreät ry. yhtyy - keskittämällä uudisrakentamista nykyisiin taajamiin ja kyläverkostoon lähelle hyviä julkisia liikenneyhteyksiä, mieluiten ratoja säästetään luontoa ja ympäristöä sekä pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan ja asukkaidenkin kustannuksia. Maakuntakaavan ohjausvaikutusta hajaasutuksen leviämistä vastaan tulee vahvistaa. - Kaavamerkintöjen ja -määräysten on oltava riittävän seikkaperäisiä, jotta ne toimivat aidosti alempien kaavatasojen ohjaajina - kaavamääräysten tulee olla siinä määrin selkeitä, että ne määrittelevät sen, mitä kullakin alueella pitäisi tehdä ja mitä ei saisi tehdä. - Pidämme tärkeänä, että kaava-aineiston osana julkaistaan myös tehdyt selvitykset, jotka osaltaan voivat ohjata toimintaa myös kaavan ns. valkoisilla alueilla - Maakuntakaavojen ohjausvaikutusta on lisättävä samalle tasolle kuin oli entisissä seutukaavoissa - Kartat on laadittava nykyistä yksityiskohtaisemmiksi ja mahdollisuuksien mukaan suurimittakaavaisemmiksi Päijät-Hämeen kylät ry. - Näkemyksemme on, että ainakin haja-asutusalueella pitäisi antaa suuria vapauksia, koska yhteiskunnan palvelujen ja rasitteiden pitää olla jossain suhteessa toisiinsa liikenneverkkoon kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa sitten kun hahmotelmat asumisen ja kaupan sijoittumisesta ja määrästä ovat käytettävissä Ohjausvaikutuksen tehostamiseen on mahdollisuus päästä sekä uusilla merkinnöillä ja määräyksillä tai suositusluontoisesti tai näitä yhdistelemällä. Tiukempien ohjausvaikutusten tehostamiskeinojen käyttöön otto edellyttää, että niihin löydetään selkeät määrittelyt ja toimintatavat, kuten esimerkiksi reservialueiden käyttöön oton reunaehdoista. Huolena on mm. se, että maanhankinnan hankaluuksista johtuen reservialueen käyttöön ottoon olisi päädyttävä toivottua aiemmin. Ratkaistaan keinot tarkemmin kaavatyön etenemisen myötä ja pohditaan samalla onko ohjausvaikutusta mahdollista muokata maakunnan eri osien näkökulmasta (aluetyypit). Taajamissa ja niiden lievealueilla ongelmat ovat erilaiset kuin hiljaisilla maaseudun haja-asutusalueilla. 12

13 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - kannattavat ehdotusta ajoitusta koskeviksi kaavamääräyksiksi, esimerkiksi kaupan toteuttamisen ajoittamisen sitomista muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen kuten uusien asuinalueiden tai liikenneyhteyksien rakentumiseen - pitää esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavoissa olevia ohjaavia ja tarkentavia merkintöjä tarkoituksenmukaisina ja tarpeellisina maakuntakaavamerkintöinä - puoltavat maakuntakaavan tarkkuustason muuttamista yleispiirteisempään suuntaan - Yleiskaavoissa voi olla myös aluevarauksia, joiden toteutuminen ei ole seudullisesti merkittävää, eikä näin ollen aina edellytä varausta maakuntakaavassa - Uusien ja oleellisesti muuttuvien alueiden erottuminen nykyisistä maakuntakaavan aluevarauksista kuvaisi havainnollisesti maakunnan kehittämispotentiaalia ja parantaisi kaavan luettavuutta MTK-Häme - Jo nyt on maaseudulla asuminen vähemmän ilmastoa kuormittavaa kuin taajamissa asuminen - Maaseudulla voidaan päästä hyvin pitkälle suljettuihin kiertoihin niin energiassa kuin ravinteiden kierrossakin. - Asukkaat maksavat huomattavalta osin itse vesi- ja jätevesiratkaisut ja teiden ylläpidon ja käytännössä ainoa kunnallinen palvelu, joka haja-asutusalueella edes enää on, on koululaisten kyytipalvelut - MTK Häme vastustaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kasvattamista - Kunnissa on riittävä osaaminen, eikä lisäohjausta näiltä osin tarvita Lahden kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - ohjausvaikutusta on tarve parantaa - Hajarakentamista ohjaavien määräysten tulee olla selkeitä ja haja-rakentamisen määrää vähentäviä. - Riittävän suuri nykyisen taaja-asutusrakenteen ja kylien kehittämistä tukeva väestön mitoitus mahdollistaa aluerakenteen vaiheittaisen kehittämisen ja erilaisten asumismuotojen tarjonnan - Lahdessa hajarakentamisen osuus on erittäin vähäistä ja koko asemakaavoittamaton alue on suunnittelutarvealuetta. Myös maakuntakaavassa voi osoittaa vastaavia merkintöjä - tulee miettiä millä tavoin ohjausta voidaan lisätä viemättä kunnilta vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuutta ja kilpailukykyä. - Reservialueiden osoittaminen on ilmeisen hyvä ratkaisu, mutta niiden osalta pitää etukäteen määritellä selkeät toimintatavat kaikkien eri osapuolien välillä - Maakuntakaavan tulee keskittyä pääasiassa valtakunnallisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden osoittamiseen ja ohjaukseen - Ohjausvaikutuksen taso on ollut nykyisessä maakuntakaavoituksessa riittävä Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus Hämeenkosken kunta, - Ei ole tarpeita parantaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksia kunnanhallitus Uudenmaan liitto - kannattaa tarkastella mitoitusväestökysymyksiä kaavan ohjausvaikutuskysymysten kanssa ja harkita kaavan ajoitukseen liittyvien määräysten käyttömahdollisuuksia Jyrki Patomäki, Ilkka Tähkäpää, Heidi Kantanen, Tiina Bragge - Voitaisiinko maakuntakaavan taajamatoimintojen aluevarauksiin liittää määräykset, missä järjestyksessä aluevarauksia saa toteuttaa ei vain jokaisen kunnan sisällä vaan koko maakunnassa? - Kaavoista on poistettava ne aluevaraukset, jotka ovat olleet siellä vain ylioptimistisen toiveajattelun tuomina 13

14 MUUT KANNANOTOT HYPPÄYS UUDENLAISESTA LUONNOKSESTA EHDOTUKSEEN LIIAN ISO VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET PUUTTUVAT 14 Metsänomistajien liitto, Etelä- Suomi - lausunnolla oleva versio poikkeaa normaalista luonnosvaiheen tilanteesta, koska osa kaavan laatimiseksi tehtävistä selvityksistä on vielä kesken eikä ole esitetty miten tehdyt ja keskeneräiset selvitykset huomioidaan luonnoksessa - luonnoksessa on esitetty enemmän kysymyksiä kuin ratkaisuehdotuksia - pidämme siirtymistä nykyisestä versiosta suoraan ehdotusvaiheeseen liian suurena harppauksena. - Esitämme, että meillä olisi mahdollisuus lausua mielipiteemme normaalin tyyppisestä valmiimmasta kaavaluonnoksesta ennen varsinaisen kaavaehdotuksen tekemistä. Rudus Oy - kaavaluonnoskartta muutospainealuemerkintöineen ja kaavaselostuksen periaatekysymykset on laadittu hyvin yleispiirteisiksi ja siten kaavaehdotuksen varaan jätetään paljon - osallisen näkökulmasta kaavan sisältöön vaikuttaminen ei enää kaavaehdotusvaiheessa ole kovinkaan mielekästä Uudenmaan liitto - koska kaavaratkaisu merkintöineen, määräyksineen sekä arviointeineen esitetään vasta ehdotusvaiheessa, voi ehdotusvaiheen palaute tuoda vielä merkittäviä muutosesityksiä kaavaehdotukseen. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue - esitettyihin yksittäisiin muutospainealueisiin ei niiden yleispiirteisyyden takia suunnittelun tässä vaiheessa ole mahdollista ottaa kantaa - ehdottavat, että valmisteluvaiheen suunnittelua jatketaan ja maakuntakaava asetetaan vielä luonnoksena uudelleen nähtäville siinä vaiheessa, kun maankäytön tavoiteltu tulevaisuus ja muutostarpeet ovat tarkentuneet myös kartalle - selvityksiä ja vaihtoehtovertailuja on myös syytä jatkaa pidemmälle, ennen kuin kaava etenee lopulliseen luonnosvaiheeseen. Museovirasto - in-keskukset sta ottaa - Lähestymistapa on mielenkiintoinen ja sikäli aiheellinen, että maakuntakaavaan oleellisesti liittyvät selvitykset ovat vielä keskeneräisiä - ninniitä ovat erityisesti tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten ja historiallisen ajan muinaisjäännösten selvittäminen - Ongelmana on, että vasta ehdotusvaiheessa eli hyvin myöhään on tarkasteltavana varsinainen kaavakartta - Viranomaisten kuten muidenkin toimijoiden vaikutusmahdollisuudet kaava-aiheiden yhteensovittamiseen sekä konkreettisempiin kaavamerkintöihin ja määräyksiin jäänevät puutteellisiksi ja kovin myöhäisiksi. Marika Manninen - vaadin, että maakuntakaava palautetaan uudelleen valmisteluun ja valmistelu suoritetaan MRL:n mukaisesti. - Valmisteluaineisto tulee käsitellä tämän jälkeen uudelleen ja valmisteluun liittyvä vuorovaikutus on järjestettävä niin, että osallisilla on todellinen mahdollisuus arvioida valmisteluaineiston riittävyyttä ja lainmukaisuutta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan ELY liikenne vastuualue Marika Manninen toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, - tavoiteasetteluvaiheessa ei ole vielä tuotu esiin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita niin, että olisi selvää mitkä tavoitteet ovat tälle maakuntakaavalle relevantteja ja miten niitä otetaan huomioon - jatkotyössä VAT tulee käsitellä riittävän kattavasti ja arvioida ratkaisujen vaikutukset niihin - Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita liittyen aluerakenteeseen, kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön, ekologiseen kestävyyteen sekä merkittävien ympäristöhaittojen vähentämiseen. Maakuntakaavan valmisteluvaiheelle (ts. luonnosvaiheelle) ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa, asetuksessa tai ympäristöministeriön ohjeissa määritelty tarkkaa muotoa tai esitystapaa, vaan sisältömääräykset sekä karttaa ja selostusta koskeva ohjeistus koskevat vahvistettavaksi esitettävää maakuntakaavaa. Valmisteluvaiheen aineisto voidaan siis räätälöiden maakunnan omista tarpeista lähtien sopivaan muotoon. Maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa tähdätään laajaan osallistumiseen ja avoimeen suunnitteluun. Edustuksellisten ryhmien laajalla ja monipuolisella jäsenistöllä ja tulevan maakuntakaavaehdotuksen esittelyillä pyritään mahdollistamaan osallistuminen ja tiedonsaanti. Liiton kotisivulta on mahdollista seurata myös työn etenemistä. Maakuntakaavatyöhön on mahdollista tulla myös liiton toimistoon tutustumaan. Kaavatyössä edetään ehdotusvaiheen valmisteluun. Aikanaan nähtävillä oleva kaavaehdotus laitetaan tarvittaessa uudelleen nähtäville siinä tilanteessa, että ehdotus todettaisiin lakisääteisessä viranomaisneuvottelussa puutteelliseksi tai siihen edellytettäisiin tehtäväksi merkittäviä muutoksia, Kaavaluonnoksen selostuksessa on kutakin keskeistä periaatekysymystä koskevat relevantit valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet esitetty kohdassa Lähtökohdat. Ne ovat lähtökohtia maakuntasuunnitelman ja muun lainsäädännön ohella koko maakuntakaavatyölle. Nähtävillä olleessa

15 15 Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen OSALLISTUMINEN Jaakko Kerppilä - On valitettavaa, että asukas/kansalaiskeskustelu on täysin olematonta. - Sidosryhmät ovat korostetusti valmistelussa mukana ja avainasemassa, kun sen sijaan asukkaat ovat vasta lopputuloksen kanssa kuultavana. Marika Manninen toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen Heinolan kaupunki, kaupunginhallitus - Päijät-Hämeen maakuntakaavaa valmisteltaessa ei ole noudatettu MRL :ssa määriteltyjä menettelyjä vuorovaikutuksesta - Edellä esitetyn perusteella vaadin, että maakuntakaava palautetaan uudelleen valmisteluun ja valmistelu suoritetaan MRL:n mukaisesti. Valmisteluaineisto tulee käsitellä tämän jälkeen uudelleen ja valmisteluun liittyvä vuorovaikutus on järjestettävä niin, että osallisilla on todellinen mahdollisuus arvioida valmisteluaineiston riittävyyttä ja lainmukaisuutta. - Maakuntakaavan valmisteluun osallistuvia ryhmiä tulee täydentää Heinolan edustajilla. Heinola pitää välttämättömänä, että erityisesti Elinkeinoelämän maankäytön tarpeet - ja Kauppa - sekä Kulttuuri -ryhmissä on edustus myös Heinolasta. Lahden seudun kehittämisyhtiö Oy - Eri tahojen sitoutumisen edistämiseksi tulee valmisteluvaiheessa keskustella eri intressiryhmien kanssa avoimesti eri näkökulmista, jottei erimielisyyksiä ratkota maakuntakaavaprosessin jälkeen toteutus- tai kuntakaavavaiheissa, ja näin hidasteta hankkeidenetenemistä. luonnosaineistossa ei esitetä ratkaisuja, vaan ne syntyvät kaavaehdotukseen maakuntavaltuuston hyväksymien tavoitteiden viitoittamina. Kaavan valmisteluvaiheen aineistosta (luonnosaineistosta) on kuulutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunnissa ja kuulutukset julkaistu kuntien virallisissa lehdissä sekä liiton kotisivuilla. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on myös ollut nähtävillä MRL mukaisesti ja siitä on saatavilla tieto kaavatyön etenemisestä ja mahdollisuuksista osallistua. Asukkaiden osallistuminen on suuresti kiinni omasta aktiivisuudesta. Eri intressiryhmät on koottu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti edustuksellisiin ryhmiin. Ryhmien kokoonpano tarkistetaan vuodenvaihteessa. Ryhmien sekä yksittäisten sidosryhmien kanssa järjestetään neuvotteluja ja esittelytilaisuuksia. Asukkaille järjestetään yleisötilaisuuksia kaavatyön etenemisen myötä ja ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. SELKEYS Jaakko Kerppilä - tarvittaisiin selkokielinen lyhyt tiivistelmä siitä, mikä on muutos ja ennustettu kehitystavoite Kokonaismaakuntakaavan laatiminen on Päijät-Hämeen kylät ry. - Maakuntakaava-aineisto koetaan perin vaikeaselkoiseksi, eikä siitä lyhyessä ajassa saa paljoa selvää nykyisessä tilanteessa haasteellista. Ilmastoja energia-asioiden sekä maankäytön, - kannattaisiko aineistosta tehdä selkokielisempi "internetversio", jos kerran halutaan laajaa osallistumista työhön? asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen yhteensovittaminen (MALPEajattelu) Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry. - Epämääräisten vierasperäisten sanojen määrää olisi myös syytä vähentää viestien selkeyttämiseksi painottaminen edellyttävät uusien suunnittelumenettelyjen kehittämistä ja - toivoo, että jatkossa maakuntakaavatyöhön olisi sijoitettavissa enemmän työaikaa huolellisen hämäläisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Aluepoliittisena selkärankana maakuntakaava ansaitsee sen laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Niiden kuvaaminen lyhyesti ja selkeästi ei ole helppoa, mutta teemme parhaamme ja pyrimme hyödyntämään internetin suomat mahdollisuudet. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUTTUU Museovirasto - kaavaluonnoksen selostuksesta puuttuvat vielä kokonaan vaikutusten arviot kaikilta osaalueilta Marika Manninen - Kaavaselostus ei sisällä lainkaan maakuntakaavaluonnoksen vaikutusten arviointia. toisessa mielipiteessä: Marko Manninen, Elli Saari, Matti Verta, Pirjo Verta, Liisa Väkevä, Mirja-Riikka ja Lassi Kilponen Maakuntakaavan luonnosaineistossa ei esitetä ratkaisuja, joista vaikutuksia olisi arvioitavissa. Mitoitusväkimäärää koskevan periaatekysymyksen taustatiedoissa on kuvattu tehtyjä rakennetarkasteluja, joista on tiivistetysti esitetty mm. liikenteellisiä vaikutuksia, vaikutuksia väestöjakaumaan, asumisen ja liikkumisen kustannuksiin.

OTE PÖYTÄKIRJASTA 162 24.09.2012

OTE PÖYTÄKIRJASTA 162 24.09.2012 HARTOLAN KUNTA Kunnanhallitus 162 24.09.2012 OTE PÖYTÄKIRJASTA Lausunnon antaminen Päijät-Hämeen maakuntakaavan 20141uonnoksesta KH 162 Asian valmistelija Antti Kailio, tekninen johtaja, gsm 044 743 2252

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen SEMINAARIN OHJELMA 9.00 Maakuntakaavatyön tilanne, Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Kaupan suunnittelukysymykset

Lisätiedot

Maakuntakaavaehdotus 2014

Maakuntakaavaehdotus 2014 Maakuntakaavaehdotus 2014 Täytä paikallisyhdistyksen huomiot maakuntakaavaehdotuksesta kommenttikenttään! Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset: Lisätiedot: Paikallisyhdistyksen kommentit: Taajama-alueet

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO HOLLOLAN KUNNAN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA 1. Vastauksenaan kaavaluonnoksessa eitettyihin periaatekysymyksiin Hollolan kunta toteaa seuraavaa: MITOITUSVÄKI Mitä väkimäärää tulisi käyttää maakuntakaavan

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Lahden kaupungin lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta

Lahden kaupungin lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta 1 (12) Lahden kaupungin lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta D/3050/10.02.02.00.05/2012 Perusteluosa Päijät-Hämeen liitto pyytää lausuntoa Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto)

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto) Yhdyskuntalautakunta 96 16.08.2011 Kaupunginhallitus 173 31.08.2011 Yhdyskuntalautakunta 69 22.05.2012 Kaupunginhallitus 143 30.05.2012 Yhdyskuntalautakunta 149 04.12.2012 Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava.

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot