PAPERISALKUN KÄYTTÖHJEET

Transkriptio

1 PAPERISALKUN KÄYTTÖHJEET

2 SALKUN SISÄLTÖ Paperisalkun käyttöohjeet Pelkkää paperia kirja Frenkcellin kirjapainon kirja v Otavan Koulukartasto Pakkaus, Carmen suklaakonvehteja Paperinarua Tykkimyssyn koppa Paperihattu Paperikengät Paperikassi Kreppipaperiverho Pergamiinipaperia Vauvan kuiva-alusta -pakkaus Jouluinen paperikaitaliina Pikasäilytin-kansio, joka sisältää asiapapereita

3 SALKUN KÄYTTÖOHJE Muistelusalkun esineitä voidaan käydä läpi yhdessä vapaasti keskustellen. 1. Ryhmän kooksi sopii 4-10 henkeä. 2. Ryhmällä on hyvä olla vetäjä, joka ohjaa keskustelua ja on perehtynyt salkun sisältöön. 3. Esineitä kierrätetään ryhmässä. Kaikkia esineitä saa kosketella ja tutkia. 4. Tarvittaessa ryhmän ohjaaja tai avustaja kierrättää esineitä katseltavina ja kosketeltavina. 5. Kaikkia ryhmän jäseniä rohkaistaan jakamaan toisille niitä ajatuksia, muistoja ja tunteita, joita esineet herättävät. 7. Salkkua voidaan käydä läpi spontaanisti esine kerrallaan tai keskustella niistä asioista ja muistoista, mitä ryhmästä kumpuaa. 8. Muistoja voi kirjata ylös Marimekko-muistoja kirjaseen. 9. Anna palautetta salkussa olevalla lomakkeella. 12. Pakkaa tavarat huolella salkkuun. 13. Palauta salkku museolle sovittuna aikana, jotta se on ajoissa seuraavan ryhmän käytössä. Suomen käsityön museo Kilpisenkatu Jyväskylä puh

4 JOKAPÄIVÄINEN PAPERIANNOS Paperia pidetään tänä päivänä niin arkisena ja itsestään selvänä hyödykkeenä, että se on muuttunut meille lähes näkymättömäksi. Suodatinpussit, kauppakassit, hygieniatuotteet, pakkaukset ynnä muut paperituotteet liittyvät saumattomasti arkeemme ilman että pysähdymme miettimään niiden käyttöä. Myös tämä näyttelysalkku on tehty paperista. 1. PELKKÄÄ PAPERIA Suomen käsityön museon tuottamassa Pelkkää paperia kirjassa on runsaasti tietoa paperin valmistuksesta ja paperin käytöstä.

5 2. KIRJA Suomen ensimmäinen kirjapaino perustettiin Turkuun 1642, yli kaksisataa vuotta kirja- painotaidon keksimisestä. Sitä ennen pääosa Suomen kirjallisuudesta painettiin Tukholmassa. Kun 1800-luvulla paperin raaka-aine muuttui lumpusta puuksi ja valmistus teolliseksi, mahdollisti se kirjan voittokulun kulttuurin massatuotteeksi. Liimaselkäisten taskukirjojen (pokkareiden) tulo markkinoille demokratisoi lopullisesti kirjan kaikkien ulottuville. Frenckellin kirjapaino oli ensimmäisiä kirjapainoja Suomessa. Johan Christoffer Frenckell oli Suomen kirjapainon merkkimies ja maamme ainoan kirjapainodynastian perustaja ( ). Salkussa oleva Totisen kääntymisen harjoitus eli Tie kirja on präntätty Turussa 1850 J. C. Frenckellin ja Pojan tykönä. 3. KARTTAKIRJA Vasta paperi mahdollisti monet nykyisin itsestään selvinä pidettävät käyttötarkoitukset. Esimerkiksi karttoja ei kyetty painamaan aikaisemmin vaan ne kopioitiin käsin yksitellen. Kuparipiirrostekniikan kehittäminen mahdollisti suurtenkin karttojen painamisen ja suuret painosmäärät. Otavan Koulukartasto vuodelta 1949 on auttanut monia koululaisia maantieteen opiskelussa. 4. PAHVINEN SUKLAARASIA Paperin valmistuksen koneellistuttua paperia alettiin käyttää myös muihin tarkoituksiin kuin kirjoittamiseen ja julkaisujen painamiseen, kuten pakkauksiin. Pahvilaatikko kehitettiin Englannissa jo 1800-luvun alussa.

6 5. PAPERINARU 1960-luvulla sekatavarakaupan myyjä paketoi asiakkaalle niin silakat kuin kankaatkin valkoiseen puoti- eli makulatuuripaperiin. Paketti sidottiin kiinni paperinarulla. 6. TYKKIMYSSY Kansallispukuun kuuluvan päähineen - tykkimyssyn - koppaosa on valmistettu sanomalehdestä ja ruskeasta voimapaperista käyttäen liimana ruisjauhoista keitettyä liisteriä. Sanomalehtiä on käytetty moneen tarkoitukseen, niillä on tapetoitu myös seiniä PAPERISET ASUSTEET Jatkosodan aikana paperia tarvittiin moneen asiaan. Teollisuus valmisti paperinarusta hattuja, kenkiä ja laukkuja. 10. KREPPIPAPERIVERHOT Kreppipaperia kuvioimalla saatiin ikkunaverhot ja mustasta kreppipaperista pimennysverhot.

7 11. PERGAMENTTIPAPERI Perheenemännät turvautuivat paperiin kangasja saippuapulan takia. Kun ei ollut saippuaa, millä pestä kankaita korvattiin ne paperilla. Siivousriepuinakin käytettiin paperia. Astianpesurievuksi suositeltiin neljään osaan taiteltua pergamenttipaperia. Kun se kuivatettiin välillä, kesti se useamman päivän. 12. VAUVAN ALUNEN Vauvan vaipat taiteltiin nekin erilaisista papereista. Vauvan vuoteessa käytettiin paperista valmistettuja alusia. 13. JOULULIINA Paperinen liina korvasi jo pulaaikana kankaisen pöytäliinan ja niitä käytetään nykyisin esimerkiksi ruokaloissa.

8 14. PIKASÄILYTIN-KANSION SISÄLTÖINEEN 1. SANOMALEHTI Suomessa paperin valmistuksessa käytettiin lumppupaperia eli vaaterievuista valmistettua paperia noin 1800-luvun puoliväliin asti. Puusta ruvettiin kehittelemään paperi sen jälkeen. Puusta valmistettu paperi kellastui kuitenkin nopeasti ennen kuin paperin valmistusprosessia kehitettiin. Paperi loi edellytykset laajamittaiselle tiedonvälitykselle. Tieto merkittävistä tapahtumista levisi yli Euroopan aikaisempaa nopeammin, muutamassa viikossa. Finlands Allmänna Tidning perustettiin Se oli nykyisen Virallisen-lehden edeltäjä ja se on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt sanomalehti.

9 2. ASIAPAPERIT Hallinto ja kauppa ovat tarvinneet paperia päätösten kirjaamiseen, veronkantoon, laskuihin, kuitteihin ja kirjeenvaihtoon. Jo arabien keskuudessa kauppamiehet olivat ahkeria paperin hyväksikäyttäjiä. Ilman paperille pantua liikekirjeenvaihtoa ja tilinpitoa kauppa ja kauppahuoneet eivät olisi kyenneet kehittymään Euroopassakaan. Myös monilla muilla tieteen aloilla paperi edisti tiedon syntyä ja leviämistä kirjeenvaihdon ja tieteellisten piirrosten muodossa. Sinetti oli tärkeä osa kirjettä ja antoi saajalle varmuuden lähettäjän henkilöllisyydestä. Lakkasinetillä kirjeeseen voitiin liittää myös linnunhöyheniä kuvaamaan sen kiireellisyyttä. Kiireellisyyttä voitiin korostaa myös aaltoviivoilla, rukseilla tai pyynnöllä: Kuljetetaan päivin ja öin, mieheltä miehelle. 3. KIRJE Paperi mahdollisti yksityishenkilöiden yhteyden pidon myös kirjeitse. Kirje oli ainoa tapa kommunikoida toisten kanssa, jos ei itse halunnut tai voinut matkustaa.

10 4. KIRJEKUORET JA POSTIMERKKI Valtion hallinto käytti virallisia kirjeitä, joihin ei tarvittu postimerkkiä. Kuvattomia postikortteja käytettiin virallisten asioiden hoitoon. Toiselle puolelle kirjoitettiin osoitetiedot ja toiselle puolelle asia. Postileimoilla vaikutettiin yleiseen ilmapiiriin, kuten esimerkiksi Säästäen kaikki käytä. Mustareunainen kirjekuori toi kutsun hautajaisiin. Pieni pala paperia mullisti postinkuljetuksen 1840, kun julkaistiin ensimmäinen postimerkki Musta penny Englannissa. Ennen postimerkin keksimistä postilähetyksen vastaanottaja maksoi postinkantajalle postimaksun, joka vaihteli matkan pituuden mukaan. Verraten usein posti joutui kuljettamaan lähetyksiä ilmaiseksi edestakaisin, koska vastaanottaja ei suostunut maksamaan vastaanottomaksua. 5. KUVALLISET POSTIKORTIT Kuvalliset postikortit lähetettiin ilman kirjekuorta ja tällöin viesti oli muiden nähtävillä. Postikorttityyppejä ovat mm. joulukortti, pääsiäiskortti, syntymäpäiväkortti ja lomamatkalta maisemakortti. Korteilla haluttiin ja halutaan edelleen ilahduttaa ystäviä, tuttavia ja sukulaisia.

11 6. VALOKUVAT Paperia on tarvittu valokuvien esittämiseen ja filmien säilytykseen. Valokuvia on kehitetty paperille 1840-luvulta lähtien ja ne ovat tärkeitä dokumentteja menneisyydestä. Voimme vain kiittää menneitä sukupolvia siitä, että he ovat kuvanneet edellisten sukupolvien ihmisiä heidän omassa ympäristössään ja tallentaneet historiallisia tapahtumia. Vaikka nykyisin otetaan digitaalisia kuvia, halutaan niistä edelleen konkreettisia todisteita paperille. 7. SETELIT Rahat olivat alkuun metallirahoja ja niiden arvo vastasi metallin arvoa. Niinpä eurooppalaisten oli vaikea uskoa, että kiinalaiset käyttivät painettua paperia rahana. Euroopassa paperia alettiin käyttää seteleiksi katsottaviin maksuvälineisiin 1600-luvulla. Setelipaperi kuuluu niin sanottuihin varmuuspapereihin, joihin voidaan liittää erilaisia tunnisteita, jotta väärentäminen olisi mahdollisimman vaikeaa. Setelipaperilla on kovemmat vaatimukset kuin millään muulla paperilaadulla. Se ei saa repeytyä ja sen pitää kestää kastumista. Dollarista on asetettu säädös, että sen pitää kestää taittokertaa. Euroseteleistä ei vastaavia lukuja ole kerrottu.

12 8. VEKSELI Vekseli on määrämuotoon laadittu maksusitoumus, jolla vekselin asettaja joko kehottaa toista henkilöä maksamaan erääntymispäivänä tietyn rahasumman tai lupautuu maksamaan itse luvulla vekseleitä käytettiin paljon. Ne olivat tavallaan lyhytaikaista lainaa esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi. Niin kuin lainalle yleensä, vekseliin tarvittiin takaaja tai takaajia. 9. SHEKKI Shekin käyttö maksuvälineenä alkoi kasvaa 1920-luvulla. Shekkiin kirjoitettiin joko ostoksen tasasumma tai summa korkeintaan sadalle markalle, jolloin vaihtorahan sai ostospaikan kassasta käteisenä. Pankit olivat sitoutuneet lunastamaan enintään 100 markalle asetetut shekit, tarkistamatta shekinkäyttäjän henkilötietoja tai pankkitilillä olevaa katetta. 10. PULA-AJAN OSTOKORTIT Kansanhuolto hoiti elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden säännöstelyä vuodesta 1939 lähtien noin kymmenen vuoden ajan. Ensimmäisenä kortille meni sokeri. Kortteja oli eriarvoisia riippuen kortinhaltijan iästä ja ammatista. Säännöstelykortteja oli enimmillään 162 erilaista ja samanaikaisesti kansalaisella saattoi olla 51 erilaista korttia.

13 11. WC-PAPERI JA HENGITYSSUOJAIN Suomessa WC-paperin valmistus aloitettiin G. A. Serlachius Oy:n Mäntän tehtaalla jo 1900-luvun alkupuolella. Nykymuotoista pehmopaperia siellä alettiin valmistaa vuonna Paperitehtaat eivät kuitenkaan aluksi sallineet nimeään käytettävän WC-papereissa eikä terveyssiteissä, joten esimerkiksi A. Ahlströmin tehtaat käyttivät nimeä Loistoeriöpaperi. Hengityssuojain on suunniteltu suojelemaan käyttäjäänsä pölyltä ja pöpöiltä. Kertakäyttöisiä hengityssuojaimia tehtiin aluksi ihan yksinkertaisesta paperista. 12. KIILTOKUVAT JA JOULUINEN PAPERIPUSSI Kiiltokuvia alettiin painaa 1800-luvulla. Niiden pinta saatiin erityisen kiiltäväksi lakan avulla. Yleisiä kiiltokuvien aiheita olivat enkelit, kukat, lapset, eläimet sekä raamatun aiheet. Kiiltokuvia käytettiin mm. Ystäväkirjoissa, joihin kirjan omistajan ystävät kirjoittivat pienen värssyn ja liimasivat kiiltokuvan. Kiiltokuvia myös vaihdeltiin ahkerasti. Koulujen kuusijuhlassa joulupukki jakoi lapsille paperipusseja, joissa saattoi olla piparkakku, omena tai karkkeja.