TAMPERE-SEINÄJOKI, NOPEUDEN NOSTO, KOERAKENNUSKOHDE N:O 90 (Km ) LAADUNVALVONTA- JA ASIANTUNTIJATYÖN RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPERE-SEINÄJOKI, NOPEUDEN NOSTO, KOERAKENNUSKOHDE N:O 90 (Km 320+400-320+700) LAADUNVALVONTA- JA ASIANTUNTIJATYÖN RAPORTTI"

Transkriptio

1 1( 34 ) Tilaaja: Pääurakoitsija: Rakennuttaja: Suunnittelu-, laadunvalvonta- ja asiantuntijatyöt: Junaturvallisuus- ja asiantuntijapalvelut: Asiantuntijatyön ohjaus: Ratahallintokeskus (RHK) Hyvinkään Tieluiska Oy CMC Terasto Oy Sito Oy Oy VR-Rata Ab / Länsi-Suomi Oy VR-Rata Ab / Rsu-Geo

2 2( 34) SISÄLLYSLUETTELO A. TIIVISTELMÄ... 3 A.1 MASSASTABILOINNIN TOIMIVUUS RADAN VAKAUTTAJANA... 3 A.2 KOKEMUKSET JA HUOMIOT TULEVIA SUUNNITELMIA JA TOTEUTUKSIA VARTEN... 3 A.3 KUSTANNUKSET... 4 A.4 TURPEEN MASSASTABILOINTI JA STABILOITAVUUS... 5 B. RAPORTTI... 6 B.1 YLEISTÄ... 6 B.2 LÄHTÖTILANNE... 7 B.3 RAKENTAMINEN... 9 B.4 SEURANTAMITTAUKSET B.5 SEURANNAN TULOKSET B.6 TYÖN SUORITUKSEEN JA SUUNNITTELUUN LIITTYVIÄ HUOMIOITA... 30

3 3( 34 ) A. TIIVISTELMÄ A.1 MASSASTABILOINNIN TOIMIVUUS RADAN VAKAUTTAJANA Turpeen massastabilointi kasvattaa stabiloitavan turvemuodostuman leikkauslujuutta ja estää vaarallisten liukupintojen syntymisen turpeen läpi. Tämä vaatii massastabiloinnin ulottumista riittävän lujiin maakerroksiin ja sitä, ettei turpeeseen jää tasomaisia heikkousvyöhykkeitä. Menetelmä on teknisesti toimiva ja selkeä vaihtoehto olemassa olevan radan penkereen vahvistamiseksi. Massastabilointi on erityisen varteenotettava vaihtoehto kohteissa joissa: -vastapenger aiheuttaa erityisiä painuma- ja kunnossapito-ongelmia -vastapengertä ei voida vastapenkereen oman sortumariskin takia rakentaa kyllin suureksi -suurten massamäärien kuljettaminen kohteelle on hankalaa ja arvokasta -vahvistustoimet täytyy aluesyistä pysyttää kapealla vyöhykkeellä radan vieressä Lyhytaikaista hyötyä penkereen sivusiirtymien, lakoamisen ja painuman keskeyttäjänä ei tällä tutkimuksella pystytty neljän kuukauden ajanjaksona osoittamaan. Kuitenkin on selvää, että vastapengerrakentamisen aiheuttamat lisäpainumahaitat ja itse vastapenkereen sortumariski voidaan poistaa, valitsemalla vahvistusmenetelmäksi massastabilointi. A.2 KOKEMUKSET JA HUOMIOT TULEVIA SUUNNITELMIA JA TOTEUTUKSIA VARTEN 2.1 Huokosvedenpaine Huokosvedenpaine ei pohjaolosuhteiltaan tämänkaltaisessa kohteessa kasva ongelmallisesti stabiloinnin tai junaliikenteen vaikutuksesta. 2.2 Siirtymät Radassa ei havaittu massastabiloinnista tai stabilointiin liittyvästä kaivusta aiheutuvia siirtymiä. Tämä on kuitenkin täysin kohdekohtainen havainto, jonka ei voi olettaa olevan yleispätevä muissa vastaavissa kohteissa. Seuranta on ehdottomasti järjestettävä toteutettaviin kohteisiin. Toimivat valvontarajat ovat esimerkiksi seuraavat: 20 mm toimii ilmoitusrajana ja vastaavasti 30 mm hälytysrajana. Rajojen ylitykset johtavat ennalta päätettyjen turvatoimien käynnistämiseen. 2.3 Talvi Talvi vaikuttaa olennaisesti työskentelyolosuhteisiin. Talviaikaan pimeys tulee nopeasti. Pimeys estää seurantamittaamisen ja pakottaa keskeyttämään vakavuuteen vaikuttavien töiden tekemisen. Kylmyys hidastaa pintakerrosten lujittumista. Sen lisäksi, että jäätynyt maa kantaa, se lisää myös työvaiheita. Esimerkiksi massastabilointia varten on jäätynyt maa poistettava. Tämä välttämätön kaivu on huomioitava suunnitelmissa. Huomattavaa on kuitenkin, että talvinen maaperän jäätyminen on suo-olosuhteissa eduksi, joskus jopa välttämätöntä työn toteuttamiseksi.

4 4( 34) Tärkeä asia huomioida on kylmyyden aiheuttama kiskoihin syntyvä jännitys. Jännittynyt kisko ei käyttäydy kuten lepotilassa oleva, vaan voi pingottua poikkeavaan tilaan. Lisäksi jännittyneellä kiskolla on suurempi katkeamisriski. Jännitysten kasvu ja mahdollinen neutralointi on harkittava talvitöissä erikseen. 2.4 Inklinometrien sijoittaminen Penkereen vakavuutta selvitettäessä ei inklinometriä tarvitse tai kannata asentaa liian lähelle raidetta, koska mittausputki saa siirtymiä junan liikkeistä. Tällöin voi olla hankalaa erottaa todellisia penkereen liikkeitä ja putken vatkaamista junan liikkeiden mukana. Putken suojaus kannattaa aina tehdä. Penkereen yläpuolella vapaasti heiluva putken tai suojan osa kannattaa pitää mahdollisimman lyhyenä. 2.5 Huokosvedenpaineen kasvu: Kohteessa tehtyjen huokospainemittausten perusteella voidaan todeta, ettei tämänkaltaisella turpeen massastabiloinnilla ole merkittävää suoraa vaikutusta huokosvedenpaineeseen. A.3 KUSTANNUKSET Massastabilointi oli kokonaiskustannuksiltaan tässä pienessä koerakennuskohteessa noin 2,5 3,0 kertaa vastapengerrakentamista kalliimpaa. Massastabilointirakenteen kustannus oli noin 1300 /r-m ja siihen liittyvät työnaikaiset lujittumis- ja laadunvalvontakustannukset olivat noin 700 /r-m. Massastabiloinnin kustannuksista sideaineen suhteellinen osuus oli noin %. Tämän hankkeen kustannussuhteeseen vaikuttavat monet seikat, kuten työmaan aloitus- ja ylläpitokustannukset, kuljetusetäisyydet, kohteen koko, tavoitelujuudet, työmenetelmien ja kaluston kehittäminen jne.. Massastabilointityöhön tulee jatkossakin liittymään vastapengerrakentamista enemmän lopputuotteen laatuun, juna- ja liikennöintiturvallisuuteen liittyvää henkilö- ja koneresursseja vaativaa työtä, vaikka kohdekoko olisikin suurempi ja kalustoja toimintamenettelyt kehittyneempiä. Vastapengerrakentaminen on huomattavasti nopeampaa stabilointiin verrattuna. Rakentamisen nopeus on riippuvainen kalustosta ja kuljetusetäisyyksistä, mutta vastapengerrakentamisen nopeus on suuruusluokaltaan kymmenkertainen. Toisaalta vastapenkereen ja ratapenkereen asettuminen vie aikansa. Painumakohteissa kyse voi olla vuodesta tai vuosista. Massastabilointi sen sijaan ei aiheuta pitkäaikaisia painumaongelmia. Penkereen vakavuuden kasvu saavutetaan vastapengerrakentamisella välittömästi, stabiloitaessa noin viikossa. A.4 TURPEEN MASSASTABILOINTI JA STABILOITAVUUS

5 5( 34 ) Turve käyttäytyy stabiloinnissa eri tavalla kuin savi. Se ei nesteydy häiriintyessään kuten savi. Siitä syystä sementin sekoittuminen ei voi olla täydellistä kuten savea stabiloitaessa. Turve pysyy tuppoina, ei liuota sementtiä ja vaatii selvästi pidempää sekoitusaikaa kuin savi. Turpeen sekoittaminen erityisesti syvemmissä kerroksissa vaatii koneelta aivan eri luokan tehoja kuin saven sekoittaminen. Stabilointiurakoitsijan on etukäteen pystyttävä osoittamaan, että laitteisto on riittävän tehokas myös syvien turvekerrosten massastabilointiin. Lisäksi laitteella on kyettävä tekemään sekoitustyötä myös silloin, kun sementin syöttö ei ole käynnissä. Nykytekniikka jättää paljon stabiloijan ammattitaidon varaan. Osaamiseen perustuvat esimerkiksi stabilointikuutioiden määrittäminen, turpeen tai stabiloitavan kerroksen alapinnan määrittäminen ja sementin tasainen jakautuminen. Kairauksia voidaan tehdä, mutta pitkien massastabilointivyöhykkeiden tapauksissa turpeen alapinnan muotoa tuskin voidaan tarkasti ennakkoon selvittää. Sideaineen oikealla valinnalla saadaan parempia pitkä- ja lyhytaikaisia lujittumistuloksia. Tämä vähentää työnaikaisia vakavuusriskejä ja helpottaa aikataulutusta. Sideaineen määrän kasvattaminen ei kuitenkaan välttämättä ole paras ratkaisu, mikäli tavoitellaan vain pieniä loppulujuuksia. Sementin määrällä on merkittävä kustannusvaikutus. Oleellista on löytää nopeasti reagoiva sideaine. Siten vältytään tarpeettoman suurelta sideainemäärän käytöltä.

6 6( 34) B. RAPORTTI B.1 YLEISTÄ 1.1 Hanke Turpeen massastabilointia on viimevuosina kokeiltu erilaisissa ratapenkereiden vahvistustöissä. Menetelmä ja sen käyttösovellukset ovat vielä kokeiluasteella ja kehitteillä eri suunnittelutoimistoissa ja RHK:n työkohteissa. Uusi menetelmä on suolle rakennetun, olemassa olevan penkereen vakauttaminen stabiloimalla turvetta penkereen reunoilta ja penkereen liepeiden alapuolelta. Koekohde 90 hankkeen tavoitteena oli: saada tarkempaa tietoa stabiloinnin toimivuudesta olemassa olevan radan vakauttajana kerätä kokemuksia ja ohjeistaa tämänkaltaisen kohteen suunnittelua ja toteutusta tehdä toimivuuteen sidottua kustannusvertailua massastabilointi- ja vastapengerrakentamisen välillä tutkia yleisemmin turpeen stabilointia ja stabiloitavuutta Tutkimus toteutettiin Tampere Seinäjoki, nopeuden nosto -projektin yhteydessä Peräseinäjoella kevättalvella Koekohde 90 Tilaaja: Pääurakoitsija: Rakennuttaja: Suunnittelu-, laadunvalvonta- ja asiantuntijatyöt: Junaturvallisuus- ja asiantuntijapalvelut: Asiantuntijatyön ohjaus: Ratahallintokeskus (RHK) Hyvinkään Tieluiska Oy CMC Terasto Oy Sito Oy Oy VR-Rata Ab / Länsi-Suomi Oy VR-Rata Ab / Rsu-Geo Koekohde liittyy RHK:n hankkeeseen Tampere Seinäjoki, nopeuden nosto. Tavoitteena on nostaa Tampereen ja Seinäjoen välisellä rataosuudella henkilöliikenteen nopeutta 160 km/h:sta nopeuteen 200 km/h ja tavaraliikenteen nopeutta arvoon 100 km/h akselipainolla 250 kn. Kohde 90 Peräseinäjoki Pohjois-Louko Km on 1510 m pitkä ja kulkee Valkianevan suon poikki. Alueella on VAPO:n turpeenottoalue.

7 7( 34 ) Kohteella parannettiin radan vakavuutta ja hallittiin penkereen liikkeitä tekemällä rataa reunustavien pehmeikköjen massastabilointia ja rakentamalla vastapenkereitä. Kohteen rakennettavia osia ja rakentamatonta referenssialuetta seurattiin huokospainemittauksin (huokospaine vaikuttaa maaperän tehokkaisiin lujuusparametreihin), inklinometrimittauksin (inklinometreillä seurataan ratapenkereen sisällä tapahtuvia liikkeitä) sekä radasta ja ratajohtopylväistä tehtävin siirtymämittauksin. Lisäksi stabiloinnin lujittumista seurattiin sideaineen määrämittauksin ja määrittämällä kairaamalla eri-ikäisten stabilointien leikkauslujuuksia. Koealueen pituus oli 300 m, joka jakaantui 100 m vastapengeralueeseen, 100 m stabilointialueeseen ja 100 m referenssialueeseen. B.2 LÄHTÖTILANNE 2.1 Ratapenger ja maaperä Ratapenger ulottuu metriä luonnollisen maanpinnan yläpuolelle. Ratapenger on rakennettu osittain suolle turpeen varaan. Turpeen ja liejun paksuus on suurimmillaan noin 6 m. Näiden alapuolella on silttiä enimmillään lähes 5 metriä. Siltin alla on kantavaa moreenia. Pengertäyte on painunut keskeltä lähelle turpeen alapintaa, mutta liepeiltään se kelluu kokoon puristuneen turpeen varassa. Ratatäytön alaraja poikkileikkauspiirustuksissa arvioitiin kairaustietojen ja maatutkaluotausten perusteella.

8 8( 34) Vuosien mitatut painumat ovat olleet mm, eli mm/vuosi. Myös ratajohtopylväiden perustukset ovat kallistuneet ja niitä on oiottu asentamalla aluslevyjä pulttikiinnikkeisiin. Vuosien 2003 ja 2004 aikana asennetut inklinometriputket osoittivat ratapenkereelle mm kohtisuoraa sivusiirtymää. Mittaustulosten mukaan ratapenger 'lakoaa' hitaasti, mutta jatkuvasti ympäröivään turpeeseen. Turpeen ominaisuuksia selvitettiin ennen rakennustyön käynnistämistä. Kyseessä oli pääosin keskimääräisesti maatunut turve, jonka vesipitoisuus vaihteli neljästä pisteestä otetuissa näytteissä välillä 383 % %. Tutkimuksista on erillinen raportti Tampere-Seinäjoki ratahanke, koerakennuskohde 90: Turpeen stabilointi, loppuraportti. Raportin taulukosta 2, Laboratoriossa määritetyt luokitteluominaisuudet on kopio liitteenä E 5. Koekohteen käynnistysvaiheessa tehtiin stabiloimattomasta turpeesta perustutkimuksia, joiden tulokset on esitetty liitteessä E Vakavuuslaskelmat ja tavoitelujuudet Koekohteen 90 osalta turpeen leikkauslujuus häiriintymättömänä oli noin 10 kn/m 2. Vakavuustarkastelun mukaan koekohteen 90 kokonaisvarmuusluku on 2.11 liukusortumaa vastaan. Laskelmapiirustus on liitteenä E 1. Muissa, vakavuudeltaan heikommissa kohteissa, (kuten kohteessa 27) riittävään vakavuuteen laskennallisesti päädyttiin, kun massastabilointi tehdään 4 m levyisenä ja lujuudeltaan 40 kn/m 2. Esimerkkilaskelma kohteelta 27 (Km Majajärvi Karhejärvi, suopehmeikkö) on liitteenä E 2. Vakavuuslaskelmat kaikkineen on esitetty hankkeen Tampere-Seinäjoki, nopeuden nosto: Rakentamissuunnitelma km , suunnitelmaselostuksessa. Alkuperäisten vakavuustarkastelujen perusteella päädyttiin kohteessa 90 seuraavassa esitettyihin tavoitelujuuksiin. Jotta massastabiloinnin aiheuttama turpeen häiriintymisellä ei olisi vaikutusta, täytyy stabiloidun turpeen leikkauslujuuden kasvaa arvoon 10 kn/m 2, ennen kuin stabiloidun kentän viereistä kenttää voitiin ryhtyä stabiloimaan. Tällä perusteella valittiin 10 kn/m 2 lyhyen ajan tavoitelujuudeksi. Loppulujuudeksi tavoiteltiin riittävään vakavuuteen johtavaa turpeen lujuutta 40 kn/m Ennakkokokeet

9 9( 34 ) Inklinometrit Kohteen liikkeitä seurattiin ennen rakennustöihin ryhtymistä kahdeksalla inklinometrillä. Inklinometrien seurantamittaukset on esitetty liitteissä A. Inklinometrien sijainti on esitetty kartalla ja leikkauksissa Sideaine Turpeen stabiloitavuus ja eri sideaineiden toimivuus selvitettiin ennakkoon tehdyllä stabilointitutkimuksella. Tutkimus on esitetty kokonaisuudessaan joulukuulle 2004 päivätyssä raportissa Tampere-Seinäjoki ratahanke, koerakennuskohde 90: Turpeen stabilointi, loppuraportti, jonka on koostanut Suomalainen Insinööritoimisto Oy:n toimeksiannosta Ramboll Oy. Tutkimustulokset on esitetty tiivistetysti raportin taulukossa 3: Stabiloituvuustutkimusten tulokset. Taulukko 3 on tämän raportin liitteenä E 3. Tulosten perusteella tehtiin koekohteelle seuraavat valintapäätökset: Sideaineena käytettiin sulfaatinkestävää sementtiä SR- Sementti CEM I 42,5 N ja sideainemääränä 100kg/m 3. Tällöin saavutetaan riittävällä varmuudella lyhyen ajan tavoitelujuus 24 tuntia stabiloinnin päättymisen jälkeen, ja vastaavasti riittävällä varmuudella pitkäaikaisen lujittumisen jälkeen lujuus 40kN/m 2. Ratkaisevaksi seikaksi muodostui lyhytaikainen lujuus. Pitkäaikaislujuus olisi saavutettu selvästi pienemmilläkin sideainemäärillä. Toisaalta määrää alle 100 kg/m 3 pidettiin liian pienenä työtekniikan kannalta. Liian pieni sideainemäärä kasvattaa riskiä saada sekoitettua riittävästi sementtiä jokaiseen turvekuutioon. Sideainemäärä varmistettiin vielä ensimmäisistä stabiloinneista tehtyjen tutkimusten perusteella, kun ensimmäinen stabilointi oli 3 päivän ikäistä Niton kalibrointi Niton mittauksia varten otettiin kohteesta näytteitä luonnontilaisen- ja stabiloidun turpeen kemiallisten koostumusten vertailua varten. Stabiloimattoman turpeen perustutkimusten tulokset ovat liitteenä E 4. B.3 RAKENTAMINEN 3.1 Vastapenger Ratapenkereen vakavuutta parannettiin 100 metrin matkalta kilometrivälillä vastapenkereillä. Vastapenkereet rakennettiin molemmin puolin raidetta kerrospengerryksenä kahdessa vaiheessa kokonaisuutena 1,2 m paksuisena kerroksena. Vastapenger ulotettiin 15 m päähän raiteen keskilinjasta, jolloin vastapenkereen leveydeksi tuli noin 8 m.

10 10( 34) Vastapenkereiden tiedettiin painuvan perusmaahan ja aiheuttavan painumia ratapenkereessä. Tämän vuoksi vastapenkereiden teon ajaksi asetettiin raiteille 80 km/h nopeusrajoitukset. Tämän lisäksi varmistettiin, että radan kunnossapitäjät tiesivät radan tulevan tarvitsemaan ylimääräistä kunnossapitoa. 3.2 Massastabilointi Massastabilointia tehtiin 100 metrin matkalta kilometrivälillä Stabilointia käytettiin turpeen lujittamiseen. Lujittunut turve estää ratapenkereen varisemisen turpeeseen, penkereen leviämisen maanpinnan alapuolella ympäröivään turpeeseen ja penkereen liukusortuman turpeen läpi.

11 11( 34 ) Massastabilointi tehtiin kaivinkoneeseen kiinnitetyn sekoitinyksikön avulla turpeen yläpinnalta. Vastapengertä purettiin ja massastabilointia tehtiin 5 m lamelleissa. Viereistä lamellia ei saanut tehdä ennen kuin edellisen lamellin teosta oli kulunut vähintään 24 h. Kartalla on esitetty lamelleihin jako. Ennen massastabilointia levitettiin alueelle 10 m leveäksi työalustaksi, työmaatieksi ja ratapenkereen vakavoittamiseksi suodatinkangas ja 500 mm kitkamaapenger. Kaivua ei vakavuussyistä saanut tehdä tason alapuolelle. Massastabiloinnin päälle asennettiin vahvistekangas, ja sen päälle rakennettiin painopenger stabilointityön päätyttyä. Työjärjestysohjeet olivat pääpiirteittäin seuraavanlaiset: 1. Levitetään työmaatien /työalustan alle suodatinkangas. Levitetään turpeen päälle 500 mm paksu työpenger. 2. Kaivetaan radan suunnassa 5 m stabilointikenttä auki turpeen yläpintaan saakka. I VAIHEEN stabilointi Massastabiloidaan ala turpeen alapintaan saakka. 3. Asennetaan stabiloinnin pintaan vahvistekangas.

12 12( 34) Palautetaan kaivettu penger stabiloinnin päälle. Penkerettä kasvatetaan siten, että sen paksuus on vähintään 1000 mm. 4. II VAIHEEN stabilointi. Kaivetaan penkereen juuri auki max 5 m leveydeltä. Massastabiloidaan vinosti penkereen alta niin suuri alue, kuin teknisesti on mahdollista. 5. Palautetaan vahvistekangas ja penger 3. kohdan jälkeiseen tilaan. B.4 SEURANTAMITTAUKSET 4.1 Inklinometriseurannat Kohteelle oli asennettu vuonna 2003 kaksi ja vuonna 2004 kuusi inklinometriputkea, joista seurattiin radan penkereen liikkeitä ennen vahvistustoimenpiteitä. Työn aikana neljä rakennustoimenpiteiden tuhoamaa putkea korvattiin uusilla ja lisäksi asennettiin yksi lisäputki työnaikaista seurantaa ja työn jälkeistä seurantaa varten. Jälkikäteen korvattiin yksi inklinometri sähköisesti seurattavalla automaattiinklinometrillä. 4.2 Sideaineen määrän seurannat Sideaineen sekoittumista stabiloidussa turpeessa seurattiin massastabiloiduista kentistä tehdyillä NITON-mittauksilla. Niton tutkimuksia tehtiin kahden ensimmäisen päivän aikana yhteensä kahdeksasta näytepisteestä. Seurannan vuoksi sideaineen sekoittuminen varmistettiin vielä kahdesta 12. päivänä tehtävästä massastabiloinnista. Sideaineen syöttömäärää seurattiin stabilointilaitteen antamilla tiedoilla sekä mittaamalla massastabiloidut kuutiot. Niton tutkimusten perusteita: Niton mittaukset tehdään hyvin pienikokoisista maanäytteistä. Tämän johdosta yksittäinen, tai vain muutama tutkimus osoittaa heikosti koko kohteen sideainepitoisuutta. Menetelmän mukaisten tulosten luotettavuus kasvaa tutkittavien näytteiden määrän kasvaessa. Rakennenäytteiden sideainepitoisuuden määritys (Niton) perustuu laboratoriossa sekoitettujen maanäytteiden (kalibrointinäytteiden) perusteella laskettujen vastaavuussuorien käyttöön. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa mitataan hallitusti sekoitettujen (sideainemäärä suhteessa turpeen määrään tunnettu, esim kg/m 3 ) kalibrointinäytteiden Ca-pitoisuutta (g/kg) röntgenfluoresenssiin perustuvalla alkuaineanalysaattorilla (Niton XL - 745S). Näin saadaan turvekuutioon sekoitetun sideainemäärän (kg/m 3 ) ja Niton-röntgenfluorometrillä näytteestä mitattavan Ca-pitoisuuden välinen yhteys selville. Kaikki mittaukset on tehty suorina pintamittauksina otetuis-

13 13( 34 ) RATAHALLINTO- ta näytteistä/tehdyistä kalibrointinäytteistä. Kalibrointinäytteet on mitattu 5 rinnakkaismittauksena ja varsinaiset sideainemääritykset 3 rinnakkaismittauksena, joiden keskiarvon perusteella on laskettu ilmoitettu sideainemäärä. Kalibrointimittausten perusteella määriteltävää muuntosuoraa käyttäen varsinaisista sideainemääritysnäytteistä mitattavat Ca-pitoisuudet voidaan muuntaa sideaineen määräksi kuutiossa siten, että Nitonilla mitattavista näytteistä saatuja Ca-tuloksia verrataan stabiloitua runkomateriaalia (turve) mahdollisimman hyvin vastaavaa kalibrointinäytettä ( puhdas turve + sideaine) käyttäen laboratoriossa sekoitettujen näytteiden Ca-pitoisuuksiin ja edelleen muunnetaan pitoisuus määritettyjen kalibrointisuorien avulla kiloiksi kuutiossa. Menetelmän luotettavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kalibroinnissa käytetyt runkomateriaalit ja sideaine vastaavat mahdollisimman hyvin kentällä vallitsevaa tilannetta. Mm. turpeen laatuvaihtelu syvyyssuunnassa on pyritty huomioimaan käyttämällä laskennoissa sekä syvyystasoilta 0-1 m että 2-3 m tehtyjä kalibrointisuoria. 4.3 Stabiloinnin lujuudenkehitys Pilarisiipikairauksia tehtiin kahdesta ensimmäisestä massastabiloinnista kaksi kappaletta 24 tunnin lujittumisen jälkeen, yhteensä neljä kairausta. Sama toistettiin toisena päivänä kahdelle 48 tunnin ikäiselle massastabiloinnille. Kaikista tutkituista stabiloinneista tehtiin vielä 3 vuorokauden ikäisenä kaksi pilarisiipikairausta.

14 14( 34) Saatujen tulosten perusteella varmistettiin, että stabilointi on riittävän lujaa, jotta viereisen kentän massastabilointi voitiin turvallisesti toteuttaa, ja että kuukauden kuluessa loppulujuus kasvaa vähintään tavoitelujuuteen saakka. Seurannan ja loppulujuuden varmistuksen vuoksi tehtiin pilarikairauksia tutkituista stabiloinneista yksi kappale vielä 7 vuorokauden ja noin 28 vuorokauden ikäisinä. Lisää lyhyen ajan tutkimustuloksia hankittiin noin kaksi viikkoa myöhemmin tehtävistä stabiloinneista. Kahdesta kentästä tehtiin vastaavat 1, 3, 7 ja 28 päivän kairaukset. 4.4 Huokospaineen seuranta Huokospainetta seurattiin kahdessa poikkileikkauksessa km ja km Kumpaankin poikkileikkaukseen asennettiin huokospaineen mittauskärkiä neljä kappaletta. Kärjet asennettiin kahdelle eri korkeudelle molemmin puolin pengertä. Stabilointityön aikana huokospaineet mitattiin kahdesti työvuoron aikana. Lisämittauksia tehtiin esimerkiksi raskaan teräsjunan (suurin nykyään sallittu junakuorma) kulkiessa osuuden läpi. Huokospainekärkien sijainti on esitetty leikkauksissa ja Radan siirtymien seuranta Radan liikkeiden seuranta kuului työnaikaisen turvallisuuden varmistamiseen, ei niinkään koekohteen tulosten hankkimiseen. Seurantaa tehtiin kiskoista, mikä ei

15 15( 34 ) RATAHALLINTO- kovilla pakkasilla ole välttämättä paras paikka. Kylmyys jännittää kiskot pituussuuntaisesti ja pienentää kiskoissa näkyvää liikettä vedossa olevien kiskojen pingottuessa penkereen päälle. Mittauksia tehtiin noin 300 m matkalta seurannan alkaessa ennen toimenpidealueita ja päättyen 50 m päähän toimenpidealueista referenssialueelle. Molempiin kiskoihin merkittiin ennen työn aloitusta maalimerkit noin 10 m välein stabilointialueella, vastapengeralueella 20 m välein ja seuranta-alueella 40 m välein. Seurantapisteet merkittiin myös ratajohtopylväisiin. Mittapisteet mitattiin ennen rakennustöiden aloitusta, rakennustyön aikana vähintään kahdesti päivittäin sekä paikallisesti kaivu ja stabilointitöiden yhteydessä. Mittaukset tehtiin mikrometrillä varustetulla vaaituskojeella ja takymetrikalustolla samalta asema-/kiintopisteeltä koko seurannan ajan. Mittamerkeistä mitataan korkeustaso ja sijainti. Päivittäisistä perusmittauksista laadittiin pöytäkirja, junaturvallisuuteen liittyvästä jatkuvasta seurannasta ei pöytäkirjoja tehty. Huomattavat poikkeamat referenssipisteeseen nähden, korkeustasossa yli ± 20 mm ja sijainnissa yli ± 20 mm toimivat ilmoitusrajana ja vastaavat poikkeamat yli 30 mm hälytysrajana, jotka johtivat riskienhallintasuunnitelman mukaisten toimien käynnistämiseen. B.5 SEURANNAN TULOKSET 5.1 Inklinometrit Inklinometrit on esitetty kartalla ja leikkauksissa. Inklinometritulokset on esitetty liitteissä A. Inklinometri 1 Inklinometri 1 (1v) sijaitsee rakentamattomalla alueella kohteen eteläpuolella, etäisyys raiteesta noin 7.5 m itään. Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset, 2003, 2004 (liite A 1-1) Radan suuntaiset (suunta 185) siirtymät ovat täysin olemattomia. Poikittaiset siirtymät (suunta 95) osoittavat yläpään taipuneen tasaisesti vuoden aikana noin 14 mm, mikä tekee keskimäärin 1 mm/kuukausi. Tulos on yhtäpitävä inklinometrin 8 antamien tulosten kanssa. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 1-2) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat täysin olemattomia. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen noin pari millimetriä. Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 1-3) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat täysin olemattomia. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen noin 2 mm ennen korotustyötä, mikä on yh-

16 16( 34) RATAHALLINTO- täpitävä vanhojen mittausten kanssa ja 3 mm lisää korotustyön jälkeen. Radan korottaminen erottuu liikkeen nostajana. Inklinometri 2 2v vastapengeralueella, etäisyys raiteesta noin 7.5 m itään. Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset 2004 (liite A 2-1) Radan suuntaiset (suunta 187) siirtymät ovat täysin olemattomia. Yläpää, osittain maanpinnan yläpuolella on heilahtanut luultavasti ulkoisesta kuormasta. Poikittaiset siirtymät (suunta 97) osoittavat mittarin taipuneen parin viikon aikana noin 2 mm. Yläpää, osittain maanpinnan yläpuolella on heilahtanut luultavasti ulkoisesta kuormasta. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 2-2) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat 2-3 mm sisällä ja suoraviivaisia. Minkäänlaista kallistusta ei ole tapahtunut. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen ensin yhtäkkisesti, sitten hiljakseen. Siirtymä sattui ajanjaksoon, jolloin inklinometrin kohdalle asennettiin vastapenger. Yläpää taipuu voimakkaasti poispäin radasta. Syynä on uusi painumaa aiheuttava vastapenger. Liike ei ole vakavuuden kannalta oleellisten liukupintojen suuntaista eikä näin ollen vaaranna penkereen kokonaisvakavuutta. Tulos on yhdenmukainen inklinometrin 3 mittausten kanssa. Inklinometrin mittaaminen keskeytettiin maaliskuun 24 päivän jälkeen, koska yläpää oli siirtynyt niin paljon, ettei tuloksia enää voitu pitää luotettavina. Korvaava inklinometri, työnaikaiset tutkimukset (liite A 2-3) Hajonnut inklinometri 2v korvattiin uudella mittarilla 2u. Mittari sijaitsee 2v vastapengeralueella, noin 5.5 m raiteesta itään. Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat vähäisiä, noin 2 mm viikon mittausjakson aikana. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Yläpäähän on syntynyt liikettä ulkoisesta kuormasta. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään olevan liikkeessä vastapenkereen rakentamisen jälkeen. Tapahtunut siirtymä on yhdenmukaista vanhan mittarin osoittaman vastapenkereen aiheuttaman yläpään siirtymän kanssa. Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 2-4) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat täysin olemattomia. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen noin sentin kuukaudessa. Siirtymät ovat selvää seurausta vastapenkereiden painumisesta ympäröivään suohon. Radan korottaminen ei enää näin suuren liiketilan seasta erotu. Liike on nimenomaan yläpään kallistumista. Kokonaisliike on puolen vuoden ajalta jo kym-

17 17( 34 ) RATAHALLINTO- menisen senttiä. Siirtymän muoto ei näytä siltä, että penkereen vakavuus olisi vaarassa. Kyse on penkereen ja helmojen kallistumisesta alaspäin. Tulos on yhdenmukainen inklinometrin 3 mittausten kanssa. Inklinometri 3 3v vastapengeralueella, etäisyys raiteesta noin 7.5 m länteen. Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset 2004 (liite A 3-1) Radan suuntaiset (suunta 3) siirtymät ovat täysin olemattomia kahden viikon mittausjakson aikana. Poikittaiset siirtymät (suunta 273) ovat 1 mm luokkaa, eli noin 2-3 mm kuukaudessa. Mittari hajosi vastapenkereen asentamisen yhteydessä, eikä siitä ole enempää mittaustuloksia. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 3-2) Hajonnut inklinometri 3v korvattiin uudella mittarilla 3u. Mittari sijaitsee vastapengeralueella, noin 5.5 m raiteesta itään. Radan suuntaiset (Axis A) liikettä on havaittu kertaluonteisesti noin 6-9 m syvyydessä. Ylempänä liike on ollut olematonta. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpäähän taipuvan voimakkaasti poispäin radasta. Syynä on uusi painumaa aiheuttava vastapenger. Liike ei ole vakavuuden kannalta oleellisten liukupintojen suuntaista, eikä näin ollen vaaranna penkereen kokonaisvakavuutta. Tulos on yhdenmukainen inklinometrin 2 mittausten kanssa. Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 3-3) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat täysin olemattomia. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen noin sentin kuukaudessa. Siirtymät ovat selvää seurausta vastapenkereiden painumisesta ympäröivään suohon. Liike on nimenomaan yläpään kallistumista. Kokonaisliike on viiden kuukauden ajalta noin seitsemän senttiä. Siirtymän muoto ei näytä siltä, että penkereen vakavuus olisi vaarassa. Kyse on penkereen ja helmojen kallistumisesta alaspäin. Tulos on yhdenmukainen inklinometrin 2 mittausten kanssa. Inklinometri 4 4v stabilointialueella, etäisyys raiteesta noin 6 m itään. Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset 2004 (liite A 4-1) Inklinomeriä 4v on mitattu kahden viikon ajan ennen stabilointityöhön aloitusta. Radan suuntaiset (suunta 187) siirtymät ovat täysin olemattomia. Yläpää, osittain maanpinnan yläpuolella on heilahtanut luultavasti ulkoisesta kuormasta. Poikittaiset siirtymät (suunta 97) ovat kauttaaltaan hyvin pieniä. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 4-2)

18 18( 34) Kohteelle asennettiin uusi inklinometri 4u korvaamaan vanhaa inklinometriä, joka jäi stabiloinnin alle. 4u sijaitsee stabilointialueella. Etäisyys raiteesta noin 3.5 m itään. Radan suuntaiset (Axis-A) siirtymät ovat 10 mm luokkaa. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Tulokset ovat yhtäpitäviä inklinometrin 5u tulosten kanssa. Poikittaiset (Axis-B) siirtymät ovat enimmillään 3 mm, aivan yläpäässä 5 mm, lukuun ottamatta loppuvaiheen voimakasta yläpään liikahdusta, mikä johtunee ulkoisesta kuormasta. Liikenopeus on siis noin 3-5 mm kuukaudessa. Mittausjakson aikana ei vakavuuden kannalta huolestuttavaa siirtymää tapahtunut. Stabilointivaiheet eivät erotu inklinometrimittauksissa. Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 4-3) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat muutaman mm luokkaa. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Tulokset ovat yhtäpitäviä inklinometrin 5u tulosten kanssa. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen aivan pintaa lukuun ottamatta noin 3 mm kuukaudessa, mikä on saman verran, mitä tapahtui työnaikaisesti. Liike on vähäisesti kasvanut penkereen korotuksen yhteydessä. Siirtymässä erottuu pientä siirtymistä myös syvemmissä kerroksissa, eli liukupinnan suunnassa. Liike viittaisi kuitenkin pikemmin siihen, että penger tiivistyy kaivujen jälkeen vasten uutta stabilointia. Inklinometri 5 5v stabilointialueella, etäisyys raiteesta noin 7 m länteen. Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset 2004 (liite A 5-1) Inklinomeriä 5v on mitattu kahden viikon ajan ennen stabilointityöhön aloitusta. Radan suuntaiset (suunta 10) siirtymät ovat täysin olemattomia. Yläpää, osittain maanpinnan yläpuolella on heilahtanut luultavasti ulkoisesta kuormasta. Poikittaiset mittaukset (suunta 280) osoittavat mittarin taipuneen nopeudella noin 4 mm kuukaudessa, mikä on yhtäpitävä tulos muiden ennakkomittausten kanssa. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 5-2) Inklinomeriä 5v on mitattu kahden viikon ajan stabilointityön alettua eri puolella rataa kuin missä inklinometri sijaitsee. Radan suuntaiset (Axis-A) siirtymät ovat vähäisiä, noin 2 mm viikon mittausjakson aikana. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä.

19 19( 34 ) Poikittaiset (Axis-B) siirtymät ovat noin 1 mm, eli 2-3 mm kuukaudessa. Viimeinen mittaus osoittaa kuitenkin voimakasta liikettä, mutta tulos vaikuttaa epäuskottavalta. Kyseessä lienee virhe mittaustilanteessa Korvaava inklinometri, työnaikaiset tutkimukset (liite A 5-3) Kohteelle asennettiin uusi inklinometri 5u korvaamaan vanhaa inklinometriä, joka jäi stabiloinnin alle. 5u sijaitsee stabilointialueella. Etäisyys raiteesta noin 3 m länteen. Radan suuntaiset (Axis-A) siirtymät ovat 17 mm. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Tulokset ovat yhtäpitäviä inklinometrin 4u tulosten kanssa. Poikittaiset (Axis-B) siirtymät ovat maanpinnan sisällä (puoli metriä maanpinnasta, 2 m putken yläpäästä) noin 20 mm luokkaa, tasaisena osuutena useita millejä kuukaudessa. Kuvio osoittaa penkereen yläpään olevan liiketilassa poispäin radasta. Liike ei ole vakavuuden kannalta oleellisten liukupintojen suuntaista, eikä näin ollen vaaranna penkereen kokonaisvakavuutta. Selvä liikahdus on havaittavissa hetkellä, jolloin inklinometrin kohdalla ollut lamelli stabiloitiin. Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 5-4) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat 20 mm luokkaa. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen noin 17 mm, eli 4 mm kuukaudessa. Liike on lähes samaa suuruusluokkaa, kuin mitä tapahtui työnaikaisesti. Liike on vähäisesti kasvanut penkereen korotuksen yhteydessä. Inklinometri 6 Inklinometri 6 (6v) on referenssialueella, etäisyys raiteesta noin 7 m itään. Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset 2004 (liite A 6-1) Inklinomeriä 6v on mitattu kahden viikon ajan ennen stabilointityöhön aloitusta. Radan suuntaiset (suunta 186) siirtymät ovat 2-3 mm luokkaa. Poikittaiset mittaukset (suunta 96) osoittavat noin 6 mm siirtymää reilussa viikossa, mikä on enemmän, kuin muissa kohteissa. Tämän voidaankin olettaa olevan koekohteen vakavuuden kannalta heikoin osuus. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 6-2) Inklinomeriä 6v on mitattu koko rakennustyön ajan. Radan suuntaiset (Axis-A) siirtymät ovat vähäisiä, noin 2 mm viikon mittausjakson aikana. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Poikittaiset (Axis-B) siirtymät ovat noin 3 mm, mikä on samaa luokkaa kuin muissa inklinometreissä. Tätä mittaria on seurattu pidempään kuin vaihtuneita mittareita 2-4. Liikettä tapahtuu nimenomaan liukupinnan suunnassa.

20 20( 34) Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 6-3) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat merkityksettömiä, 2 mm luokkaa. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen noin 10 mm, eli 2-3 mm kuukaudessa, mikä on vähemmän kuin toimenpidealueilla. Tulos on ristiriitainen vanhoihin tutkimuksiin verrattuna, joissa tämä inklinometri näytti suurinta siirtymää. Inklinometri 7 Inklinometri 7 (7v) on referenssialueella, etäisyys raiteesta noin 7 m länteen. Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset 2004 (liite A 7-1) Inklinomeriä 6v on mitattu kahden viikon ajan ennen stabilointityöhön aloitusta. Radan suuntaiset (suunta 356) siirtymät ovat 2 mm luokkaa. Poikittaiset mittaukset (suunta 266) osoittavat 2-3 mm siirtymää, mikä on yhtäpitävä tulos muiden ennakkomittausten kanssa. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 7-2) Inklinomeriä 7v on mitattu koko rakennustyön ajan. Radan suuntaiset (Axis-A) siirtymät ovat vähäisiä, noin 2 mm viikon mittausjakson aikana. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Poikittaiset (Axis-B) siirtymät olivat olemattomia, kunnes ilmeisesti ulkoinen kuorma liikautti mittarin yläpäätä 4-6 mm. Tulos on yhtäpitävä muiden inklinometrien antamien tulosten kanssa. Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 7-3) Jälkimittaukset tehtiin testattavana olevalla automaatti-inklinometrillä, jota korjailtiin useassa vaiheessa. Tuloksia ei voi suoraan käyttää inklinometrien keskinäiseen vertailuun. Inklinometri 8 Inklinometri 8 (8v) sijaitsee rakentamattomalla alueella kohteen pohjoispuolella, etäisyys raiteesta noin 7 m itään. Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset, 2003, 2004 (liite A 8-1) Radan suunnassa (suunta 185) liikettä on tapahtunut edestakaisesti noin 4 mm. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Poikittaiset siirtymät (suunta 95) osoittavat yläpään taipuneen tasaisesti vuoden aikana noin 16 mm, mikä tekee keskimäärin 1,5 mm/kuukausi. Tulos on yhtäpitävä inklinometrin 1 antamien tulosten kanssa. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 8-2)

21 21( 34 ) Inklinomeriä 8v on mitattu koko rakennustyön ajan. Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat olleet edestakaisia ja vähäisiä, noin 2 mm. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) ovat olleet alle 1 mm. Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 8-3) Radan suuntaiset (Axis A) siirtymät ovat muutaman mm luokkaa. Siirtymät johtuvat junan jarrutus ja kiihdytysliikkeistä. Poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat yläpään taipuneen noin 6 mm, eli 1,5 mm kuukaudessa. Liike on samaa suuruusluokkaa, kuin mitä ennen työmaan käynnistymistä. Työmaa ei ole vaikuttanut tähän kohteeseen lainkaan. Inklinometri 9 Inklinometri 9 (9u) sijaitsee stabilointialueella, stabiloinnin ulkopuolella, etäisyys raiteesta noin 20 m itään. Inklinometrillä seurattiin stabiloinnin painopenkereen vakavuutta suon suuntaan. Työnaikaiset tutkimukset (liite A 9-1) Inklinomeriä 9u on mitattu koko rakennustyön ajan. Inklinometrin siirtymät ovat suuria, onhan se kokonaisuudessaan suolla. Painopenkereeseen nähden poikittaiset siirtymät (Axis-B) osoittavat maanalaista pullistumaa liukupinnan suunnassa. Suuruudeltaan liike on lähelle 10 mm, mikä ei vielä ole huolestuttavaa vakavuuden kannalta, mutta osoittaa sen, että suolle rakennettaessa vastapenkereen (tai kuten tässä, painopenkereen) vakavuus on vakavasti huomioon otettava asia. Siirtymätulokset ovat osittain hyvin epämääräisiä, koska inklinometriä ei voitu suojata ulkoisilta voimilta. Työn jälkeiset tutkimukset (liite A 9-2) Rakennustyön jälkeen, kun työkoneet eivät enää vaikuta inklinometrin läheisyydessä, ovat siirtymät jääneet molemmin suuntaisesti pieniksi ja suunnaltaan epämääräisiksi. Tulokset kootusti ja johtopäätöksiä Seuraavaan on koottu taulukkomuotoon inklinometrien tulokset muunnettuna siirtymäksi kuukautta kohden. Jako on, ennen rakennustöitä tehdyt mittaukset, rakennustyön aikaiset mittaukset ja rakennustyön jälkeen tehdyt mittaukset. Taulukosta on huomioitava muutamia asioita. Mittareiden 2-7 seurantajakso ennen rakennustöiden aloittamista oli erittäin lyhyt, mikä vaikuttaa tulosten tarkkuuteen. Näitä onkin pidettävä vain suuntaa-antavina.

22 22( 34) Valittu taulukoitu piste on noin 1 m syvyydessä, koska aivan ylin piste liikkui poikkeuksetta muita enemmän, eikä anna yhtä hyvää vertailutulosta muiden mittareiden kanssa. Radan korkeustasoa nostettiin jonkin verran jälkiseurannan aikana. Jälkiseuranta tapahtui maaperän sulamisen aikoihin, jolloin liikkeet ovat suurimmillaan. Pisteen 7 jälkiseuranta tehtiin suunnittelun alla olevalla automaatti-inklinometrillä, jota mittauksen aikana korjailtiin usein. Tulokset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden tulosten kanssa. Ennen n Aikana n Jälkeen n Sijainti mittari referenssi kaukana kohteesta (liite A 1) vastapenger (liite A 2) vastapenger (liite A 3) stabilointi (liite A 4) ,5 stabilointi (liite A 5) referenssi (liite A 6) referenssi (liite A 7) referenssi kaukana kohteesta (liite A 8) Taulukko 1: Havaittu liike n. 1 metrin syvyydessä mm / kuukaudessa. Stabilointi ja vastapengerrakentamisella on työnaikaisesti suuri vaikutus radan liikkeisiin. Tämä onkin luonnollista. Stabiloinnin vaikutus on pienempi ja jälkivaikutukset pienemmät kuin vastapengerrakentamisella. Stabiloitu osa liikkuu vain noin neljänneksen siitä, mitä vastapengeralue, suunnilleen yhtä paljon tai vain vähän enemmän kuin ennen rakennustyötä. Stabiloinnilla ei siis saavuteta nopeita painumien tai pengerliikkeiden pysäytyksiä, mutta se aiheuttaa painumahaittoja huomattavasti vähemmän kuin vastapenger, mikäli ensisijaisesti pyritään parantamaan kohteen vakavuutta. Painumien täysi pysähtyminen on todennäköistä aikaa myöden, mutta vielä 4 kuukautta ei siihen riitä. 5.2 Sideaineen määrä Sideaineen sekoittumista stabiloidussa turpeessa seurattiin stabiloidusta kentistä tehdyillä NITON-mittauksilla. Niton tutkimuksia tehtiin kahden ensimmäisen päi-

23 23( 34 ) RATAHALLINTO- vän aikana yhteensä kahdeksasta näytepisteestä. Seurannan vuoksi sideaineen sekoittuminen varmistettiin vielä kahdesta 12. päivänä tehtävästä stabiloinnista. Tulosten mukaan sideainetta oli eniten pintakerroksissa, mikä johtui toisaalta siitä, että paineella syötetty sementti pyrki kulkemaan pienimmän vastuksen suuntaan, eli nousemaan sekoittimen vartta pitkin pintakerroksiin ja toisaalta siitä, että sekoittimen teho heikkeni syvemmälle mentäessä pyöritysvastuksen kasvaessa. Lisäksi tasainen sekoittuminen on hyvin paljon kiinni stabilointityön tekijästä. Niton mittauksen tulokset on esitetty liitteessä B Kuvasta liite B-3 on huomioitava, että lamelleissa 53 ja 64 stabilointisyvyys oli vain noin m maanpinnasta, joten sen tason alapuolisissa näytteissä ei kuulu olla juuri lainkaan sideainetta. 5.3 Stabiloinnin lujuudenkehitys Kairausdiagrammit on esitetty liitteessä C. Kairauspisteet on esitetty kartalla ja kairausten sijainnit leikkauksissa. Leikkauksiin ei ole lisätty kairausdiagrammeja, koska tulokset ovat aikaan sidottuja eivätkä näin ollen keskenään vertailtavissa eivätkä enää todellista tietoa. Kairaukset ikäryhmittäin 1 ja 2 vrk:n kairaukset on tehty pilarisiipikairalla, ellei toisin sanottu. 1 vrk:n kairaukset, piste 1 lamellista 15 (liite C 1-1): Lujuus noin 8-12 kn/m 2 yläosistaan, alempana enemmän. Alhaalta kairaus on siltissä. 1 vrk:n kairaukset, piste 2 lamellista 15 (liite C 1-2): Yhdessä tasossa n. 8 kn/m 2, muuten kn/m 2. Sementtiä 100 kg/m 3. 1 vrk:n kairaukset, piste 3 lamellista 21 (liite C 1-4): Ensimmäinen metri lujittumaton. Sen alla kn/m 2. 1 vrk:n kairaukset, piste 4 lamellista 21 (liite C 1-5): Yläosistaan noin 9-10 kn/m 2, alaosistaan lähelle 20 kn/m 2. Sementtiä 120 kg/m 3 2 vrk:n kairaukset, piste 5 lamellista 25 (liite C 1-7): Ylin metri lujittumaton. Sen alla noin 15 kn/m 2. 2 vrk:n kairaukset, piste 6 lamellista 25 (liite C 1-8): Kauttaaltaan noin 8-10 kn/m 2. Sementtiä 110 kg/m 3 2 vrk:n kairaukset, piste 7 lamellista 34 (liite C 1-10): Kauttaaltaan lujittumaton. Piste on maastossa lähes lamellin ulkopuolella. 2 vrk:n kairaukset, piste 8 lamellista 34 (liite C 1-11): Sama lamelli, nyt tulos kauttaaltaan noin 15 kn/m 2. Sementtiä 100 kg/m 3

24 24( 34) 1 vrk:n kairaukset, piste 61 lamellista 43 (liite C 1-13): Lujuus noin 20 kn/m 2 tasaisesti. Heikko kerros turpeen ja siltin rajapinnassa. 1 vrk:n kairaukset, piste 62 lamellista 43 (liite C 1-14): Lujuus noin 20 kn/m 2 tasaisesti. Heikko kerros turpeen ja siltin rajapinnassa. Lamelli 51 kairattiin pilarikairalla. 1 vrk:n kairaukset, piste 51 lamellista 51 (liite C 1-16): Lujuus noin 40 kn/m 2 tasaisesti. Alapinnassa kairattu silttiä/erittäin tiukkaa turvetta. 1 vrk:n kairaukset, piste 52 lamellista 51 (liite C 1-17): Lujuus noin 40 kn/m 2 tasaisesti. Alapinnassa kairattu silttiä/erittäin tiukkaa turvetta. 1 vrk:n kairaukset, piste 53 lamellista 51 (liite C 1-18): Lujuus noin 50 kn/m 2 tasaisesti. Turve muuttuu erittäin tiukaksi alapinnassaan. Tästä on kaivettu näyte, joka silmällä todettiin turpeeksi. Pilarikaira ei sovellu liian pienten lujuuksien havainnointiin. Lopputulokset 40 kn/m 2 asti voivat olla mitä tahansa kn/m 2 välillä. Johtopäätökset 1-2 vrk:n kairauksista: Muutamasta alituksesta huolimatta saavutettiin riittävä 24 h tulos, koska vakavuuden kannalta tärkeämpi syvempi osuus oli kaiken kaikkiaan vähintään 10 kn/m 2. 2 vuorokauden tulokset syvällä olivat kasvaneet 30-50%. 3 vrk:n kairaukset tehtiin pilarikairalla. Edelleenkään ei olla pilarikairan kannalta optimilujuusalueella. 3 vrk:n kairaukset, pisteet 29 ja 30 lamellista 15 (liitteet C 2-1 3) keskiarvo: kn/m 2. 3 vrk:n kairaukset, pisteet 31 ja 32 lamellista 21 (liitteet C 2-4 6) keskiarvo: kn/ m 2. 3 vrk:n kairaukset, pisteet 33 ja 34 lamellista 25 (liitteet C 2-7 9) keskiarvo: 30 kn/ m 2. 3 vrk:n kairaukset, pisteet 35 ja 36 lamellista 34 (liitteet C ) keskiarvo: kn/ m 2. 3 vrk:n pilarisiipikairaukset, pisteet 63 ja 64 lamellista 42 (liitteet C ) antoivat tuloksen välille kn/ m 2.

25 25( 34 ) 3 vrk:n kairaukset, pisteet 49 ja 50 lamellista 53 (liitteet C ) keskiarvo: kn/m2. Noin kolmessa metrissä alkoi tulla erittäin sitkeää turvetta, jota ei ollut myöskään stabiloitu. Johtopäätökset 3 vrk:n kairauksista: Siipikairausten perusteella lujuudet olivat kehittyneet lamellissa 42 jo 20 kn/m 2 paremmalle puolelle. 7. vuorokauden kairaukset on tehty pilarikairalla. 7 vrk kairaukset, pisteet 37 ja 39 lamellista 15 (liitteet C 3-1 3) antavat erittäin tasaisen tuloksen 40 kn/m 2. 7 vrk kairaus, piste 38 lamellista 21 (liite C 3-4) antaa erittäin tasaisen tuloksen 40 kn/m 2. 7 vrk kairaus, piste 40 lamellista 25 (liite C 3-5) antaa erittäin tasaisen tuloksen 40 kn/m 2. 7 vrk kairaukset, pisteet 41 ja 42 lamellista 34 (liitteet C 3-6 8) antavat keskimääräisen tulokset 25 kn/m 2. 8 vuorokauden kairauksia tehtiin vain lamellista 12, pilarikairauksen ja siipikairauksen tulosten keskinäistä kalibrointia ja referointia varten. 8 vrk vastaavat pilarikairauspisteet 44 ja 45 (liitteet C ) antoivat tulokseksi 50 kn/m 2 ja 30 kn/m 2. Piste 43 (liite C 3-9) sijoittui huonosti stabiloidulle alueelle. 8 vrk siipikairauspisteet 59 ja 60 (liitteet C ) antoivat tulokseksi noin kn/m 2. Piste 58 (liite C 3-13) sijoittui huonosti stabiloidulle alueelle. Johtopäätökset viikon ikäisistä kairauksista: Siipikairaukset edelleen näyttävät noin 20 kn/m 2 lujuutta. Pilarikairalla ollaan pääosin edelleen pienemmissä lujuuksissa, kuin mihin pilarikairaa normaalisti käytetään vrk kairaukset tehtiin pilarikairalla. 12 vrk kairaus 68 lamellista 43 (liite C 4-1) näyttää tulokseksi vähintään kn/m 2. Osittain kairaus on mennyt lyönnin puolelle. 13 vrk kairaus 69 lamellista 51 (liite C 4-2) näyttää tulokseksi vähintään 60 kn/m 2. Osittain kairaus on mennyt lyönnin puolelle. 15 vrk kairaus 70 lamellista 53 (liite C 4-3) näyttää tulokseksi vähintään 60 kn/m 2. Osittain kairaus on mennyt lyönnin puolelle.

26 26( 34) 11 vrk kairaus 71 lamellista 43 (liite C 4-4) näyttää tulokseksi noin 50 kn/m 2. Osittain kairaus on mennyt lyönnin puolelle. Johtopäätökset kahden viikon ikäisistä kairauksista: Kahden viikon kuluttua lujuudet ovat kehittyneet pilarikairamittaukseen soveltuvalle alueelle. Tulokset ovat kasvaneet noin 20 kn/m 2 viikon takaisesta. 28 vrk kairaukset tehtiin pilarikairalla. 28 vrk kairaus 67 lamellista 15(liite C 5-1) antaa tuloksen kn/m vrk kairaus 72 lamellista 21 (liite C 5-2) antaa tuloksen kn/m vrk kairaus 65 lamellista 25 (liite C 5-3) näyttäisi jo lujuutta kn/m vrk kairaus 66 lamellista 34 (liite C 5-4) näyttää lujuutta, joka menee yli puristinosuuden, eli toiselle sadalle. Lujuus on erinomainen. 28 vrk kairaus länsipuolen lamelleista (liitteet C 5-6 9) näyttää lujuuksia kn/m 2. Johtopäätökset kuukauden ikäisistä kairauksista: Kuukauden ikäiset tulokset ovat parhaimmillaan linjassa kahden viikon takaisiin tuloksiin, mutta osoittavat kuitenkin itäpuolen lujuudenkehityksen heikommaksi kuin länsipuolella. Lamellikohtaisesti kehityskaari on seuraavanlainen (s = siipikairaustulos, p = pilarikairaustulos). Lamelli N:o 1 vrk 3 vrk 7 vrk 28 vrk Sementtiä kg/m3 15 s 10 p 35 p 40 P s 11 p 40 p 40 P s 11 p 15 p 20 P s 15 p 25 p 25 p länsipuoli s 20 p 50 p 50 p Kaaviokuvassa nimikkeellä lab. on esitetty laboratorio-olosuhteissa tehdyt ennakkokokeiden antamat lujittumistulokset.

27 27( 34 ) Koe 90 lujuudenkehitys 100 kn/m L15 siipi L15 pilari L21 siipi L21 pilari L25 siipi L25 pilari L34 siipi L34 pilari Länsi siipi Länsi pilari Lab 0 1d 3d 7d 28d Aika Johtopäätökset: Itäpuolen lyhyen ajan tulokset ovat heikompia kuin länsipuolen johtuen pääosin kolmesta seikasta: 1. Massastabiloinnit tehtiin kovilla pakkasilla. Kylmyys ei heikennä loppulujuutta, ainoastaan hidastaa lujuuden kasvua. Lujuudenkehitys on ollut tutkimusten päätyttyä edelleen käynnissä. 2. Itäpuolen stabilointeja seurattiin tiheästi ja jokaisessa vaiheessa tehtiin kentän painopenkereen auki kaivu. Tämä häirintä heikensi koelamellien lujuudenkehitystä, osittain varmasti rikkoi syntyneitä sementin sidoksia. 3. Länsipuolella stabiloitavat kuutiomäärät olivat pienempiä, jolloin sementtiä kului työtekniikasta johtuen enemmän kuutiota kohden. Massastabiloinnin lujuusvaihtelut olivat melkoisia. Tämä viittaa siihen, että nykyteknologian mukaiset savea stabiloimaan suunnitellut koneet eivät välttämättä sellaisenaan sovellu turpeen stabilointiin. Koneilta on vaadittava suhteellisen suuria tehoja ja sekoituskykyä. Näiden (konekohtaisten ominaisuuksien) osoittaminen tuleekin olemaan tekijänä menetelmän käyttöönotossa. 5.4 Huokospaineen kehitys Huokospaineiden kehityksen kuvaajat on esitetty liitteenä D 1 ja D 2. Liitteessä D 2 on mukana tulos ennen huokospaineiden tasoittumista. Mittareiden sijainti näkyy kartalla Huokospaineiden vaihtelu pysyi alun tasoittumisjakson jälkeen hyvin vähäisenä. Paineiden mittaustulokset nousivat ja laskivat vähäisesti työn kuluessa. Muutokset

28 28( 34) RATAHALLINTO- olivat pääsääntöisesti samanaikaisia kaikissa mittareissa, mikä viittaisi yhteisten olosuhteiden muutoksiin. Vaihtelu on ollut seurausta: -pohjavedentason normaalivaihtelusta -voimakkaasta, yli 30 ºC ilman lämpötilanvaihtelusta -stabilointien yläpuolisten auki kaivujen aiheuttamista paikallisista pohjavedentason muutoksista ja sementin reaktion vapaan veden sitomisesta Todellinen huokosylipaineen muodostuminen on työkohteessa ollut niin vähäistä, ettei sitä voi olosuhdevaihteluiden seasta erottaa. Tämä olikin odotettavissa ollut lopputulos, sillä paineellinen vesi pääsee turpeessa hyvin helposti purkautumaan. Lisämittauksia tehtiin kolmesta eri mittarista raskaan teräsjunan (suurin nykyään sallittu junakuorma) kulkiessa osuuden läpi. Huokospaine ei muuttunut yhdessäkään mittauksessa lainkaan. Johtopäätöksenä voi todeta, ettei tämänkaltaisella turpeen massastabiloinnilla ole merkittävää suoraa vaikutusta huokosvedenpaineeseen. 5.5 Radan liikkeiden seuranta Radan liikkeitä seurattiin alun perin 46 kiskoihin stanssatusta mittapisteestä ja kuudesta pylväisiin merkitystä pisteestä. Pisteväli oli stabilointialueella 10 m sekä vastapenger ja referenssialueella 20 m. Pisteet merkittiin pareina, eli samalla kilometriluvulla oli piste molemmissa kiskoissa. Työn kuluessa 8 kaukaisimman referenssialueen pisteen seuranta päätettiin lopettaa tarpeettomana. Seurantaa tehtiin kahdesti päivässä työn kuluessa ja aina myös päivä töiden taukoamisen jälkeen (esim. työviikon päätyttyä perjantaina, tehtiin mittaukset vielä lauantaina). Lisäksi tehtiin stabilointien aikana, erityisesti eri vaiheiden alkaessa työnaikaista seurantaa juuri stabiloitavalta kohdalta. Tuloksena oli, ettei radassa havaittu massastabilointityön aiheuttamaa liikettä. Lievää vasta- ja painopenkereiden aiheuttamaa painumaa voidaan radassa nähdä. Painuma syntyi kuitenkin pitkäaikaisesti, eikä ollut suoraa seurausta massastabiloinnista tai stabilointiin liittyvästä kaivusta. Penger oli alun alkaenkin painuvassa tilassa. 5.6 Raportti kunnossapitotiedoista Radan painuman seurantaa ja tulostusta rakennusvaiheen jälkeen jatkoi Oy VR- Rata Ab Länsi-Suomi ja Oy VR-Rata Ab - Rautatiesuunnittelu. Seurannasta on tehty raportti nimeltään Raportti kunnossapitotiedoista koerakentamiskohteesta rataosalta Tampere-Seinäjoki Km:ltä Seuraavassa lyhennelmä raportin tekstisisällöstä.

RAK Computational Geotechnics

RAK Computational Geotechnics Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a). 138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa

Lisätiedot

JULKINEN Rantaradan stabiliteetin parantaminen syvästabiloinnilla

JULKINEN Rantaradan stabiliteetin parantaminen syvästabiloinnilla syvästabiloinnilla Seppo Hakala Sisällysluettelo Lähtötiedot ja mitoitus Laboratoriokokeet ja sideaineen valinta Koestabilointi ja tuotantopilarointi Laadunvalvonta Seurantamittaukset Johtopäätökset ja

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki 15.9.2004 19385 Gallträskin rantojen stabiliteettitarkastelu Laskelmat Järven rantojen stabiliteettitarkastelu suoritettiin liukupintalaskelmina

Lisätiedot

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 2/1(9) LIITE 2/2(9) KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne KT51

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,

Lisätiedot

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi Harjoitus 11 Betonin lujuudenkehityksen arviointi Betonin lujuudenkehityksen arvioiminen Normaali- ja talviolosuhteet T = +5 +40 C lujuudenkehityksen nopeus muuttuu voimakkaasti, mutta loppulujuus sama

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS PORNAINEN, AIDUNAUEEN ASEMAKAAVAN SWECO Ympäristö Oy Inststo Arcus Oy aatinut Tarkastanut Hyväksynyt N Vehmas / Arcus K Andersson-Berlin / Arcus J Heikkilä / Arcus 17-01-03 17-01-03 17-01-03 Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Radan merkit turvallisuuden osana

Radan merkit turvallisuuden osana Rata 2018 Radan merkit turvallisuuden osana Tuomo Jacobsson 24.1.2018 Selkeys, näkyvyys ja johdonmukaisuus ovat avainsanoja liikennemerkkien ja nopeusrajoitusten kannalta. Liikennemerkkejä ei kuitenkaan

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

Matkanopeudet HSL-alueella 2011

Matkanopeudet HSL-alueella 2011 Matkanopeudet HSL-alueella Matkanopeudet HSL-alueella HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta A PL HSL puhelin (9) 4 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori puhelin 9

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

Käytettäessä Leca -kevytsoraa painumien vähentämiseksi tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

Käytettäessä Leca -kevytsoraa painumien vähentämiseksi tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: 20/12/2018 PAINUMAT Leca -kevytsora tarjoaa suuria etuja, kun täytyy ratkaista painumiin liittyviä ongelmia. Se tarjoaa tehokkaat ratkaisut tehokkaalla ja nopealla rakentamisella ja matalilla kustannuksilla.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Kouvolan ratapihan melumittaukset

Kouvolan ratapihan melumittaukset Kouvolan ratapihan melumittaukset 8.12. 9.12.2015 Kohde: Kouvolan ratapiha, Terminaalinkatu 1 Yhteystiedot: Tero Helve, VR Transpoint Toiminnan kuvaus: Ratapihalla tapahtuvaa junien liikennettä, vaunujen

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry Eurooppalainen standardi SFS-EN 206 mahdollistaa vaihtoehtoisen menettelyn käytön jatkuvan tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle eli niin sanotun

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖLÄJÄRVI-METSÄKYLÄ METSÄKYLÄ, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖLÄJÄRVI-METSÄKYLÄ METSÄKYLÄ, YLÖJÄRVI Työ nro 11505 01.02.2016 RAKENNETTAVUUSSEVITYS YÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖÄJÄRVI-METSÄKYÄ METSÄKYÄ, YÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKAA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368

Lisätiedot

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen

Lisätiedot

4 LABORATORIOKOERAPORTTI. 4.1 Johdanto

4 LABORATORIOKOERAPORTTI. 4.1 Johdanto 156 4 LABORATORIOKOERAPORTTI 4.1 Johdanto Projektin Ratapenkereiden vakavuuden laskenta tehokkailla parametreilla tavoitteena on ollut selvittää, mistä eroavaisuudet tehokkaiden jännitysten ja suljetun

Lisätiedot

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus 1.2018 Tuulivoimalan maaperustus Tuule200 tuulivoimalan 18 m maaperustuksen asennus Tuulivoimalan masto... 2 Tuulivoimalan perustustyön suunnittelu... 2 Maston perustuksen osat... 2 Asennuspaikan valmistelu...

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PIRTTIRANTA MAAPOHJAN KOKONAISVAKAVUUS TULVAPENKEREEN RAKENNETTAVUUS Kuntek/geotekniikka, H.

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PIRTTIRANTA MAAPOHJAN KOKONAISVAKAVUUS TULVAPENKEREEN RAKENNETTAVUUS Kuntek/geotekniikka, H. PIRTTIRANTA MAAPOHJAN KOKONAISVAKAVUUS TULVAPENKEREEN RAKENNETTAVUUS 21.6.2010 Pirttirannan maaperä Kuivakuorisaven paksuus on noin 1,5-4 m, paksuimmillaan jokipenkereessä Siipikairaustulosten perusteella

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 On tärkeää, että tekstiililaatat asennetaan oikein ja huolellisesti. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi noudata näitä ohjeita tarkasti. Yksi tekstiililaatan tärkeimpiä etuja on asennuksen nopeus

Lisätiedot

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen Jussi Takamaa Rautatieympäristö Junan nopeus max 220 km/h Jännite 25 000 volttia Juna liikkuu lähes äänettömästi Vaarallista? Rautatieympäristö Junaliikenne

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Repokallion kaava-alue

Repokallion kaava-alue S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara 26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

RADAN STABILITEETIN LASKENTA, OLEMASSA OLEVAT PENKEREET

RADAN STABILITEETIN LASKENTA, OLEMASSA OLEVAT PENKEREET RATAHALLINTOKESKUS RHK Ratahallintokeskuksen B 15 julkaisuja RADAN STABILITEETIN LASKENTA, OLEMASSA OLEVAT PENKEREET Helsinki 2005 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Ratahallintokeskuksen

Lisätiedot

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

Tavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen

Tavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen Tavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen Tero Savolainen 24.1.2018 Kuva: VR Group TYÖN TAUSTA Diplomityö: Peltola, M. 2010. Tavarajunien mäkeenjääntien estäminen. Mäkeenjääntikokeet Toijalassa 2011. Karvian

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus

Lisätiedot

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com 20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET

Lisätiedot

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO TYÖNUMERO: 60 2816 LIETO, KAIJASEN PELLON VESIHUOLTOLINJAT JA KADUT 1 YLEISTÄ Kaivantojen osalta tässä lausunnossa laaditaan periaateratkaisut

Lisätiedot

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17): Speedwayradan melumittaukset 15.8.2015 Kohde: Kuusaankosken speedwayrata (Kuusaantie 26, Kuusankoski) Yhteystiedot: Kuusaankosken moottorimieskerho ry (http://www.kmmkry.net/alkusivu.htm). Toiminnan kuvaus:

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus

Lisätiedot

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta

Lisätiedot

Varilan koulu PERUSTAMISTAPASELVITYS. Sastamala. Projektinumero

Varilan koulu PERUSTAMISTAPASELVITYS. Sastamala. Projektinumero Projektinumero 2017-5 PERUSTAMISTAPASELVITYS Varilan koulu Sastamala PERUSTAMISTAPASELVITYS 20.01.2017 1(4) Projektinumero 2017-5 Varilan koulu Sastamala YLEISTÄ Rakennuskohde Toimeksiannosta olen laatinut

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot