Metsävetoomus s. 8. Heikki Susiluoma liiton puheenjohtajaksi s. 6 7 Yhdistyskyselyn tulokset s. 10 Norppa-asiaa s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsävetoomus. 2005 s. 8. Heikki Susiluoma liiton puheenjohtajaksi s. 6 7 Yhdistyskyselyn tulokset s. 10 Norppa-asiaa s. 14 15"

Transkriptio

1 Metsävetoomus 2005 s. 8 Heikki Susiluoma liiton puheenjohtajaksi s. 6 7 Yhdistyskyselyn tulokset s. 10 Norppa-asiaa s MARKUS SIRKKA /LUONTOKUVAT HINTA 2 EUROA ISSN

2 Sivu 2 luonnonsuojelija 1/2005 Katse yhdistyksiin päin! PÄÄKIRJOITUS Kiitos luottamuksesta kaikki te aktiiviset puurtajat, jotka osallistutte Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaan niin valtuustossa, piireissä kuin yhdistyksissäkin. Järjestömme selkäranka toiminnan ja jäsenmäärän suhteen on yhdistyksissä. Yhdistysten aktiivinen toiminta kannattelee luonnonsuojelupiirien toimintaa ja sitä kautta koko järjestöä keskustoimistoa myöten. Kolmen vuoden luottamustehtävään minut valitsi piirien aktiiveista muodostettu valtuusto Ilmajoella viime vuoden lopulla. Kolmen vuoden kuluttua sääntömuutoksen mukaisesti puheenjohtajan valitsee suurempi joukko eli yhdistysten valitsemien piirien edustajista koostuva liittokokous. Aktiivinen paikallistoiminta luo tärkeän osan kansalaisjärjestömme luotettavuudesta. Yhdessä luonnonsuojelupiirien ja keskustoimiston kanssa yhdistykset muodostavat sen luonnonsuojelun asiantuntijuuden, johon erilaisten kyselytutkimusten mukaan suomalaiset luottavat. Yhdistyksille viime keväänä toteutettu kysely toiminnan muodoista ja aktiivisuudesta kantoihyvän hedelmän. Pitkähköön ja perusteelliseen kyselyyn vastattiin yllättävän aktiivisesti siitä kiitos! Aktiivisuus osoitti myös sen, että yhdistysten kehittämiseen halutaan jatkossakin panostaa. Kysely tuotti runsaasti pohtimisen aihetta ja kehittämisen tarvetta. Keskusjärjestön, siis keskustoimiston ja hallituksen, odotetaan olevan lähemmässä yhteydessä yhdistyksiin. Vaikka valtakunnallinen vaikuttaminen on aktiivijoukon repeämistä kymmeniin toimikuntiin, osallistumista valtakunnalliseen ja kansainväliseen keskusteluun sekä erilaisiin hankkeisiin, niin yhteys yhdistyksiin on rakennettava toimivammaksi. Yhdistysten yhteydenottotoiveisiin tullaan vastaamaan. Toivottavasti myös yhä nopeammat ja monipuolisemmat tietoliikenneyhteydet auttavat jatkossa tarpeen vaatiessa voittamaan maantieteelliset esteet. Yhdistysaktiivien uupuminen yhä paisuvan osallistumisvelvoitteen alla sekä uusien aktiivisten jäsenten rekrytointi ansaitsevat erityisen huomion. Yhtä, kaikille sopivaa ratkaisua ei varmaankaan ole löydettävissä, sillä tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat paikkakunnittain. Yhden ajatuksen kuitenkin uskoisisopivan lähes kaikille: toiminnan on oltava aika ajoin hauskaa, jotta jaksamme tehdä vapaaehtoistyötä. Itseään ja toisia on osattava myös palkita ja kiittää. Välillä on syytä juhlia sitä, mitä on saatu aikaan ja tuijottaa vähemän niitä asioita, mitä on vielä tekemättä. Yhdistyskyselyn kanssa samanaikaisesti käynnistynyt asiantuntijarekisterin kokoaminen on tärkeä askel siihen suuntaan, että tehtäviin on tulevaisuudessa helpompi löytää ihminen, jolle kulloinenkin asia on entuudestaan tuttu. Silti luonnon puolustamisessa paikallinen tahto on asiantuntemusta parhaimmillaan. Liiton päätöksentekojärjestelmää on ajoittain moitittu kankeaksi, resursseja ja aktiivisuutta syöväksi. Ennen kuin muutoksiin kannattaa ryhtyä, on syytä kokeilla olemassa olevan järjestörakenteen toimivuutta aktivoimalla ensisijassa perusyksikköjä yhdistyksiä. Siinä työssä tarvitaan meitä kaikkia. Aktiivinen paikallistoiminta myös tuottaa niitä ihmisiä, jotka kiinnostuvat alueellisesta ja valtakunnallisesta työstä. HEIKKI SUSILUOMA puheenjohtaja Metsistä Tehometsätalous on muuttanut perusteellisesti Suomen metsäluonnon ja aiheuttanut tuhansien lajien kannan romahduksen. Ilkka Hanski akatemiaprofessori Helsingin Sanomat Koskaan ei metsäluontomme ole ollut niin monimuotoinen ja niin paljon puustoa sisältävä kuin juuri nyt. Lauri Tuominen Helsingin Sanomat Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Aukkohakkuumetsä ei vastaa mitään. Jaakko Savola metsäomistaja Savon Sanomat Ilmastonmuutoksesta Tässä taistelussa tarvitaan jokaisen kukkarolle käyviä ratkaisuja. Maapallon pelastamisen luulisi olevan kuitenkin kohtuullisten uhrausten arvoinen tavoite. Carpe diem, tartu tilaisuuteen, on ainoa oikeudenmukainen vaihtoehto jokaista maapallolla elävää olentoa kohtaan. Näin on, vaikka ilmastonmuutoksen vastainen taistelu 31. vuosikerta nro 1/helmikuu ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja puh. (09) Reetta Harmaja, toimittaja, puh. (09) , VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky Huteja ja osumia alentaisi maamme bruttokansantuotteen kasvua laskelmien mukaisella puolella prosentilla. Turun Sanomat pääkirjoitus Luonnon näkemisestä Luonnonmaiseman näkeminen laukaisee stressiä nopeammin ja syvemmin kuin kylmä rakennettu kaupunkiympäristö. Luonnon näkeminen laskee verenpainetta, tasaa pulssia ja otsan lihasten jännitys laukeaa. Kalevi Korpela ympäristöpsykologian dosentti Kansan Uutiset MTV3:n Diili-ohjelmasta Asfalttiviidakossa taistellaan jakkuhameen helmat heiluen ja kamelinkarvat pörhössä työtehtävästä, jota kukaan ei ymmärrä ja jolle oikeassa elämässä ei ole mitään käyttöä. Huomiotaloudessa tärkeää ei olekaan se, mitä jokin asia on, vaan ainoastaan kuinka paljon se mahdollisesti tuottaa. Jouni Tervo Metro-lehti Sudesta ja vähän liito-oravastakin Komissiolla on täydellinen ymmärtämättömyys suomalais- PAINOPAIKKA Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Kokkola 2005 TILAUSHINTA 12 kk 31 euroa (sisältyy paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenmaksuun) TILAUKSET JA OSOITTEENMUU- TOKSET Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , ta maaseutua kohtaan. Epäilen, että takana ovat luontojärjestöt. Tästä ei ole näyttöä, mutta epäilen. Lauri Oinonen (kesk.) kansanedustaja Maaseudun Tulevaisuus Eikö komission mielestä ihmisiä koskevat asiat olekaan tärkeitä; mutta susia ja liito-oravia koskevat ovat? Mikko Ekorre Lapin Kansa Kulutuksesta Roskapussi kiikutetaan säännöllisesti ja kauniisti solmittuna - pihan roskikseen, tuohon kulutusyhteiskunnan kätevään mustaan aukkoon. Jätevuori kasvaa kyllä jossain, mutta meidän ei tarvitse kohdata sitä. Markus Peura tekniikan tohtori Helsingin Sanomat Luonnonsuojelu taas on luonnon suojelua ihmisen vaikutukselta. Ironista on, ettei tätä voi tehdä mikään muu kuin ihminen, koska ei luonto itse itseään voi suojella. Jan-Erik Enestam ympäristöministeri (rkp.) Salon Seudun Sanomat ILMOITUKSET Hinnat ja toimitustapa:1,7 euroa/palstamm. Ilmoitukset toimitetaan lopullisessa sähköisessä muodossa PDF-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2005 kuusi kertaa. Seuraavat lehdet ilmestyvät (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 4.4. (11.3.) (20.5.) 5.9. (12.8.) (23.9.) 5.12 (11.11.) Sudenmetsästys saatava aisoihin Euroopan komissio on vuosien odotuksen ja useiden huomautusten jälkeen päättänyt viedä Suomen EY-tuomioistuimeen luontodirektiivin rikkomisesta. Kyse on tällä kertaa poronhoitoalueen ulkopuolella harjoitettavasta susien metsästyksestä, joka ei täytä EU-direktiivejä eikä myöskään Suomen kansallista lainsäädäntöä. Sudet kuuluvat luontodirektiivin mukaisesti tiukasti suojeltuihin lajeihin, joita ei saa tappaa ilman erityisen painavaa syytä tai jos muita keinoja ei ole käytettävissä susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen ehkäisemiseksi, kuten susiaitoja rakentamalla. Suomessa suden tiukkaa suojelua on kierretty riistanhoitopiirille myönnettävin sudenmetsästyskiintiöin. Maa- ja metsätalousministeriö päättää vuosittain riistanhoitopiirien metsästyskiintiöistä, minkä jälkeen riistanhoitopiirit voivat itsenäisesti päättää kaatolupien myöntämisestä. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että sudenmetsästysluvat myönnetään heti marraskuun alussa metsästyskauden alettua, vaikka sudet eivät olisi aiheuttaneet mitään vahinkoa. Talven kuluessa ministeriöltä on sitten haettu lisää lupia jo myönnetyn kiintiön lisäksi, mikäli vahinkoa aiheuttavia ongelmasusia on ilmaantunut. Ongelma on kärjistynyt Suomen itärajalla, jossa kaukana asutuksesta liikkuvat, vahinkoa aiheuttamattomat susilaumat ovat joutuneet vainon kohteeksi. Komission edustajat kävivät syksyllä 2002 tutustumassa Kuhmon tilanteeseen. Tuolloin he muistuttivat, ettei Suomi ole noudattanut direktiivin määräyksiä, joiden mukaan uhanalaisia lajeja saa tappaa ainoastaan, mikäli ne aiheuttavat vahinkoa ja muita keinoja ei ole käytettävissä. Tuloksetta. Metsästyslupia myönnetään vuosi toisensa jälkeen myös niiden susien kaatamiseksi, jotka elävät kaukana asutuksesta ja jotka saalistavat ravinnokseen luonnonvaraisia hirvieläimiä, kuten hirviä tai metsäpeuroja. Näin ei voi jatkua. Maa- ja metsätalousministeriön on tunnustettava, ettei nykyinen järjestelmä toimi. Se on ristiriidassa sekä EU:n että Suomen oman lainsäädännön kanssa, jonka mukaan alkuperäislajien kannat on säilytettävä elinvoimaisina. Kiintiöistä ja kaatoluvista päätettäessä lähtökohtana tulee olla susikannan säilyminen elinvoimaisena. KOLUMNI Nykyinen susikanta (arviolta yksilöä) ei täytä näitä ehtoja. Ilman itärajan takaa tulevaa täydennystä Suomen susikanta alkaisi vähitellen kärsiä geneettisestä rappeutumisesta. Tutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö haluaa säilyttää susikannan elinvoimaisena. Tämä edellyttäisi Luonnonsuojeluliiton arvion mukaan Suomen susikannan nostamista vähintään yksilöön. Jatkossa uhanalaisten lajien metsästystä ja hoitoa koskevat asiat tulisi siirtää ympäristöministeriön vastuulle. Nykyinen käytäntö, jossa maa- ja metsätalousministeriö päättää susikiintiöistä ja riistanhoitopiirit kaatoluvista, on tullut tiensä päähän. EERO YRJÖ-KOSKINEN toiminnanjohtaja BENJAM PÖNTINEN/LUONTOKUVAT

3 luonnonsuojelija 1/2005 Sivu 3 Hyökyaallon jälkeen Kaakkois- Aasian tuhoisa luonnonkatastrofi iski yllättäen, mutta se alkoi jo ennen kuin aalto nousi merestä. Alueen rantaekosysteemien tuhoutuminen jo ennen tsunamia lisäsi uhrien määrää ja pahensi tilannetta tulevaisuuttakin ajatellen. Vesi vastaan maa Alkuperäiset rantaekosysteemit ovat sopeutuneet hyökyaaltoihin, joita esiintyy luonnon mittakaavassa säännöllisesti. Osa aiheutuu maanjäristyksistä, osa taifuuneista. Luonnon oma suojautuminen tsunamia vastaan alkaa jo koralliriutoista, jotka toimivat merenalaisen aallonmurtajan tavoin. Hyväkuntoinen koralliriutta-alue ottaa ensimmäisenä iskua vastaan, sitoo energiaa ja vähentää siten hyökyaallon voimaa. Seuraavana hyökyä vastassa ovat rantavyöhykkeessä kasvavat sitkeät mangrovetiheiköt, joiden on useassa paikassa katastrofialueella kerrottu suojanneen ihmisiä. Samaa tekee taaempi metsävyöhyke, jopa 70 metriä korkeine Dipterocarpus -puineen. Niiden jämäkät juuristot ulottuvat syvälle maan sisälle, toisin kuin turistirantojen harvaan istutetuilla palmuilla. Joskus, paikoin tälläkin kertaa, hyökyaaltojen voima on ollut ilmeisesti liikaa mangroveillekin. Hyökyaaltojen korkeus vaihteli alueittain, rannan pohjanmuodon mukaan. Suurimmat tuhot koituivat loiville mannerrannoille ja matalille merenlahdille. Tsunamit voivat olla tuntuvasti suurempiakin kuin tapaninpäivänä Megatsunameiksi kutsutaan aaltoja, joiden korkeus on yli 100 metriä merenpinnasta. Suurin tunnettu hyökyaalto syntyi Alaskan Litya Bayssa , jolloin kahdeksan Richterin maanjäristys sai aikaan kivivyöryn, joka nostatti valtavan tsunamin. Tämän on arvioitu olleen korkeimmillaan noin 515 metriä ja edenneen lentokoneen vauhdilla vastarannalle. Miljoonia puita kaatui viidensadan metrin korkeuteen asti. Koska kaikki tapahtui syrjäisellä seudulla ja vielä yöaikaan, vain kaksi veneilijää kuoli. Katkarapuja, koralleja ja rantarakentamista Kaakkois-Aasia on maailman nopeimmin kehittynyt turistialue. Maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuella toteutetut kehittämistoimet ovat tuhonneet rantaekosysteemejä hämmästyttävällä vauhdilla. Mangrovemetsistä on raivattu yli puolet erityisesti katkarapuviljelmiä varten. Kasvatusaltaat täytetään luonnollisia oloja jäljitellen suolavedellä, joka imeytyy maaperään ja päätyy maatalousalueillekin ikävin seurauksin. Riisi ja muut viljelykasvit eivät suolavedessä kasva. Katkarapualtaiden likaista ja ravinteikasta vettä lasketaan myös läheisiin vesistöihin. Viljelmät joudutaan hylkäämään muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta. Mangroven suojassa varttuville kalanpoikasille raivaus ei ole tiennyt hyvää. Kalakantoja ovat vähentäneet myös ulkomaiset kalastuslaivastot, jolloin paikallisilla kalastajilla on ollut täysi työ saada saalista. Saaliiden vähetessä koralliriutoilla on osittain siirrytty perinteisistä menetelmistä dynamiittikalastukseen. Koralliriutat ja mangrovet, monimuotoisuuden aarteistot, ovat yhteydessä toisiinsa: mangrovet suojelevat koralliriuttoja suodattamalla maa-alueilta mereen valuvaa lietettä. Maailman koralliriutoista on tuhoutunut jo aiemmin 70 prosenttia. Kun mangrovemetsät eivät ole pidättelemässä rantaeroosiota, korallit tukahtuvat. Korallit ovat saaneet osansa turismistakin: esimerkiksi Phuketin korallikävelyille, joilla kävellään ilmaletku suussa korallien päällä, on osallistunut yli matkailijaa vuodessa. Vakava virhe turistialueilla, niin luonnon kuin turvallisuuden kannalta, on ollut innokas rantarakentaminen. Mangrove ei ole aina turistin mieleen: Kuka haluaa viettää lomaansa puskassa, kun matkailuesitteissä luvataan palmuja ja valkoista hiekkaa? Hiekkarannan läheisyys myy tunnetusti hyvin vuodepaikkoja. Jatkossa ei varmaankaan aivan yhtä hyvin. Hawaijilla tsunamien koettelemassa Hilon kaupungissa oppia on jo otettu. Rantaan on varattu satojen metrien levyinen rakentamaton puistoalue. Eläimet aistivat vaaran? Inhimillisen kärsimyksen lomassa havaittiin, hieman yllättäen, että onnettomuusrannikoilla ei esiintynyt eläinten joukkokuolemia. Vaikuttaa siltä, että eläinten tarkat aistit ovat auttaneet niitä pakenemaan ajoissa. Korkeasaaren eläintarhan johtaja Seppo Turunen kertoo, että eläimet kuulevat matalia infraääniä, joita syntyy esimerkiksi maanjäristyksissä, ja ne voivat siten havaita vaaran paremmin. Eläimet ovat myös parempia liikkujia, hän pohtii eläinten selviytymistä. Toivokin versoaa Indonesia on aiemmin tullut ikävällä tavalla tunnetuksi sademetsähakkuistaan, mihin suomalaisyhtiöilläkin on oma osuutensa. UPM-Kymmene ostaa edelleen jopa suojelualueilta kaadettua sademetsäsellua Kiinaan tehtaalleen, kritisoi Tove Selin Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanjasta. Kaiken jälkeen kuuluu nyt myös hyviä uutisia. Indonesia Mangrovemetsikkö toimii puskurina aaltoja vastaan. ja Intia ovat jo ilmoittaneet aloittavansa puiden istutuksen tuhoutuneilla rannikkoalueilla. Indonesian metsätalousministeri Malam Sambat Kabanin mukaan hallitus aikoo elvyttää noin hehtaaria metsiä rannikoillaan. Esimerkiksi Acehin maakuntaan, jossa yli ihmistä kuoli, on tarkoituksena istuttaa ainakin hehtaaria puita. Istutusaalto leviää. Intiassa hallitus aikoo palkata naisia istuttamaan taimia. Samalla estetään asuntojen rakentaminen lähelle merta. Malesiakin on havahtunut siihen, että mangrovet pitäisi suojella rannikon rakentamiselta. Pieniin versoihin lukeutuu sekin, että Luonnonsuojeluliitto on avustanut lahjoituksellaan Indonesian suurinta ympäristöjärjestöä Maan ystäviä (WALHI), joka koki katastrofin monin tavoin. WALHI menetti turmassa paikallisjohtajansa ja noin neljäkymmentä aktivistiaan. MATTI NIEMINEN JORMA LAURILA Sade- ja sulavedet tulvivat koulun pihalle Masalassa Kirkkonummella. JUSSI PESOLA Tulva nousi! Liiton ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin marraskuisen Tulva nousee -seminaarin uhkakuvat toteutuivat tammikuussa. Talvitulva nousi Helsingin Kauppatorille asti Ilmastonmuutos näkyi tammikuun suurtulvassa, onnistuneen seminaarin suunnitellut Luonnonsuojeluliiton vesiasiantuntija Hannele Ahponen kertoo. Tulviin varautumista ei pidä lykätä. Arktisen neuvoston syksyllä julkaiseman selvityksen mukaan ilmastonmuutos on nopeinta ja rajuinta Pohjolassa. Sadanta todennäköisesti kasvaa Suomessakin, Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Ilpo Kuronen kertoo. Todella suurten sateiden voimakkuus voi kasvaa jopa puolitoistakertaiseksi. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että tulvat huomioidaan kaavoituksessa sekä puhdistamoja ja muuta kunnallistekniikkaa suunniteltaessa. Hiekalle, mutakoihin ja rantaveteen ei kannata rakentaa, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin varapuheenjohtaja Jussi Pesola sanoo. Tämä ylimuistoinen hiljainen tieto on päässyt nykygryndereiltä unohtumaan. Tulvien vaikutusta voidaan pienentää muun muassa luonnonmukaisilla sadeveden käsittelymenetelmillä, Hannele Ahponen kertoo. Kaavoituksessa tulee lisätä vettä imeviä viheralueita sekä imeytys- ja viivytysaltaita. Kosteikoita ja perattuja puroja kannattaa ennallistaa. Luonnonmukaisten sadeveden käsittelymenetelmien tutkimusta tulee tehostaa osana ilmastonmuutosstrategiaa, Hannele Ahponen toteaa. TAPANI VEISTOLA Tulvaseminaarin yhteenveto ja esitelmät löytyvät osoitteesta:

4 Sivu 4 luonnonsuojelija 1/2005 Suomen Natura läpi! Vuosien taisteluille tuli loppu, kun EU hyväksyi Suomen Naturan. JARI NISKANEN/LUONTOKUVAT Nyt saa taas uusia suojelualueita Luonnonsuojelun pitkä talvi taittui uudenvuodenyönä. Ympäristöhallinto saa taas ostaa uusia suojelualueita. Viime vuosina uusien suojelualueiden hankintaa on estänyt valtion rahapula. Luonnonsuojelun rahoitusohjelman ( ) mukaan on toteutettu vain vanhoja suojeluohjelmia ja Naturaa. Niihin kuulumattomille uusille kohteille ei ole ollut rahaa. Valtioneuvoston METSOpäätöksen mukaisesti uusiin suojelualueisiin saa käyttää valtion maanmyyntituloja Komissio hyväksyi tammikuussa Suomen Natura luonnonsuojelualueet. Päätös koski luontodirektiivillä suojeltuja boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen kohteita. Tähän pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen kuuluu suurin osa Suomea. Tunturi-Lapin alpiiniseen vyöhykkeeseen kuuluvat Natura-alueet hyväksyttiin EU:ssa vuonna Lintudirektiivikohteiden suojelu on tullut voimaan jo aikaisemmin. Lintupaikat eivät tarvinneet komission päätöstä, vaan ne tulivat voimaan Suomen omalla ilmoituksella. Tehty päätös merkitsee sitä, että Suomen Natura-kiistat ovat loppu. MTK ja muut vastaavat Naturan vastustajat ovat valittaneet Komission päätöksistä EY-tuomioistuimeen. Se ei kuitenkaan koske enää Suomea, vaan MTK:n kiistakumppani on komissio. Hienosäätöä jäljellä Naturaan lisätään vielä vähän alueita. Viime syksyllä oli lausuntokierrolla Natura 5. Uusista alueista odotetaan valtioneuvoston päätöstä kevään aikana. Natura 5 sisältää sekä lintupaikkoja että luontodirektiivialueita. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tuomitsi Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden suojelun puutteista. Parhaita lintupaikkoja on suojeltava lisää. Luontodirektiivin puolella EU:n boreaalisen vyöhykkeen asiantuntijakokous paljasti puutteita monien lajien ja luontotyyppien suojelussa. viisi miljoonaa euroa vuodessa , kertoo projektipäällikkö Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä. METSO-aluetta on Etelä- Suomi, läntinen Pohjanmaa ja Lounais-Lappi. Uusia alueita voidaan hankkia myös vapaaehtoisella tarjouskilpailulla Itä-Uudellamaalla, Pohjois-Savossa ja Lounais-Lapissa. Ensimmäinen kauppa on tehty jo Sipoonkorvessa. METSO:n verkostohankkeiden kautta joitakin metsiä voidaan suojella myös Hämeen Metson, Keski-Karjalan lehtoverkoston, Lohjan seudun Metsä-Vasun ja Pohjanlahden rannikon Merestä metsäksi -hankkeen alueilla. Metsähallituksen MET- SO-inventointien tulokset julkistetaan vuoden 2005 alussa. Niistä odotetaan tulevan useita tuhansia suojeluhehtaareja lisää. Metsähallituksen Länsi- Suomen luonnonvarasuun- Komissio on määrännyt Suomen suojelemaan lisää alueita esimerkiksi raakulle. Kohteita ei ole paljon, mutta ne ovat laadullisesti tärkeitä. Joistakin alueista on yhä valituksia Suomen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yksi niistä on Kemihaaran suot eli Vuotoksen alue. Ne ilmoitetaan komissiolle luonnollisesti vasta, kun kotimaiset tuomioistuimet ovat lopullisen sanansa sanoneet. Natura menee merelle Viimeiseksi Naturaa täydennetään merialueilla. Komissio on tekemässä tulkintaohjetta vedenalaisten riuttojen ja hiekkasärkkien ja hylkeiden elinympäristöjen suojelusta, kertoo ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen. Mukaan otetaan myös meneillään olevien vedenalaisten luontotyyppien kartoitusten tulokset ja Suomen talousvyöhykkeen tuore laajennus avomerellä. TAPANI VEISTOLA nitelma valmistuu alkuvuonna. Parkanon Kaitojenvesien ja Virtain Riponevan kuukkelimetsän mielenosoitukset eivät olleet turhia, koska alueille on tulossa lisää suojelua. Ympäristöministeriö teettää tänä vuonna myös Etelä-Suomen kuukkelien suojelusuunnitelman. Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä. Monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn marraskuisen väliseminaarin ja Kansallisen biodiversiteettiohjelman arvioinnin alustavien tulosten mukaan luonnon uhanalaistuminen kuitenkin jatkuu. Tavoite 2010 vaatii reipasta loppukiriä. Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelun rahoitusohjelmaa tarkistetaan tänä vuonna joka tapauksessa uusien Natura-alueiden takia. TAPANI VEISTOLA Lomarauha myös kansalaisaktiiveille Päättäjät siivosivat pöytiään ennen vuoden vaihteen lomia. Usein päätöksenteon jälkeinen 30 päivän muutoksenhakuaika osuukin loma-aikaan. Esimerkiksi ympäristölupavirastot tekivät viime joulukuussa yli 60 ympäristö- ja vesilupapäätöstä. Luonnonsuojeluliitto esittää lausunto- ja muutoksenhakuaikojen siirtämistä lomakausien ulkopuolelle. Muutoksenhakuaikana ei asioihin perehtyneiltä virkamiehiltä saa lisätietoja, koska he ovat lomalla. Kansalaisten on myös vaikea tavoittaa järjestöjen ja korkeakoulujen asiantuntijoita, joten kuulemisen tai muutoksenhaun tarkoitus parantaa päätöksien tasoa vaarantuu. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin varapuheenjohtaja Jussi Pesola huomauttaa. "Monesti tulee mieleen, että muutoksenhaun ajankohta tarkoituksellisesti annetaan ajautua lomasesonkien päälle", Pesola jatkaa. Kanta-Hämeen maakuntakaava rikkoi Luonto-Liiton suojeluasiantuntija Keijo Savolan joulurauhan. Kaavasta piti valittaa, koska siinä oli paljon puutteellisiin selvityksiin perustuvia turpeen, kalliokiviaineksen sekä soran ja hiekan ottoaluevarauksia. Myös Kanta-Hämeen valtakunnallisestikin tärkeä rooli pohjaveden suojelussa oli kaavoittajilta unohtunut, Savola kertoo. Luonto-Liiton lisäksi kaavasta valitti myös Luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen piiri. Jussi Pesola lähettää päättäjille terveisiä ensi juhannusta ajatellen: Olisi kädenojennus kansalaisille, jos oikeusministeriö ohjeistaisi viranomaisia ajoittamaan lausunto- ja muutoksenhakuajat lomakausien ulkopuolelle. TAPANI VEISTOLA REETTA HARMAJA Kansallispuistot laajenevat Monta Luonnonsuojeluliiton suojeluesitystä meni läpi, kun eduskunta hyväksyi ennen viime vuoden joulua joukon kansallispuistolakeja. Kiista metsästyksestä suojelualueilla kuitenkin jatkuu. Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta tuli voimaan helmikuun alussa. Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kunnissa sijaitseva suurkansallispuisto yhdistää ja laajentaa vanhoja suojelualueita. Tuloksena on hehtaarin suuruinen ja sadan kilometrin pituinen tunturivyö. Etelässä laajennetaan maaliskuun alussa Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoja yhteensä yli hehtaarilla. Piskuisen Liesjärven pinta-ala melkein nelinkertaistuu. Etelä-Suomen metsien suojelu etenee hitaasti, mutta varmasti. Metsästys puhuttaa Eduskunta lisäsi säännöksen paikallisten asukkaiden metsästys- ja kalastusoikeuksista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Sitä vastoin Etelä-Suomen puistoissa metsästysvaatimukset torjuttiin. Lakiesityksiä eduskunnassa hidastanut metsästyskiista siirrettiin myöhempään työryhmään. Suomen Luonto -lehti kysyi lokakuussa Taloustutkimuksen kautta suomalaisilta: Pitäisikö metsästys sallia Etelä-Suomen kansallispuistoissa? Tulokset olivat selvät. Peräti 71 prosenttia vastasi kysymykseen kieltävästi. Vain 23 prosenttia vastaajista oli metsästyksen puolella. Pyhä lehto rakennetaan Lehdon hävityslupa Lahdessa paljasti lainsäädännön korjaustarpeita. Lahden Karjusaaressa on hieno lehmusmetsä. Hämeen ympäristökeskus on rauhoittanut sen luonnonsuojelulain luontotyypinä. Lahti halusi rakentaa kolmanneksen lehdosta taloiksi. Hämeen ympäristökeskus antoi sille poikkeusluvan. Salpausselän Luonnonystävät ja Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri valittivat päätöksestä monien muiden kanssa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset tammikuussa. Luonnonsuojelulain mukaan järjestöt voivat valittaa monenlaisesta luonnon tuhoamisesta, mutta eivät luontotyypin poikkeusluvasta. Vastaavia perustuslain ja Århusin sopimuksen vastaisia muutoksenhakuoikeuden puutteita on löytynyt muistakin laeista, kuten metsästyslaista. Luonnonsuojeluliitto aikoo nyt kartoittaa kaikki ympäristölainsäädäntömme tiedonsaanti-, osallistumis- ja valitusoikeuden aukot. TAPANI VEISTOLA Ilmastokokous epäonnistui YK:n kymmenes ilmastokokous joulukuussa Buenos Airesissa päättyi vailla merkittäviä tuloksia. Luonnonsuojeluliiton mielestä paras tuki kansainvälisten neuvottelujen jatkamiseksi on, että EU ja Suomi tehostavat nyt ilmastonmuutoksen torjuntaa kotimaisin toimin. Kun Venäjä ratifioi Kioton sopimuksen, mahdollisuudet neuvotteluille vuoden 2012 jälkeisestä ilmastopolitiikasta olivat hyvät. Kansainvälinen yhteisö kuitenkin epäonnistui tulevaisuusneuvottelujen käynnistämisessä. EU:n tulee jatkaa ilmastopolitiikan veturina, pitää kiinni Kioton toteuttamisesta ja etsiä uusia liittolaisia kehitysmaista, Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Simo Kyllönen vaatii. Joustomekanismien käyttö lähialueilla ja kehitysmaissa on kohdistettava vain kestävää kehitystä aidosti toteuttaviin hankkeisiin. Malmin koneet Naturaalueelle? Viime Luonnonsuojelijassa kerrottiin, kuinka Lopen Keihäsjärvi onnistuttiin pelastamaan Malmin lentokentän siirrolta. Sen jälkeen lentokenttävaraus saatiin pois myös Riihimäen Sammalistonsuolta läheisen asutuksen takia. Seuraavaksi Helsinki siirsi katseensa Varsinais-Suomeen. Pääkaupunki päätti Kiikalan pikkukenttään vedoten sanoa irti Malmin vuokrasopimuksen valtion kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriö tutkii asiaa. Luonnonsuojeluliitto vaatii Malmista ja korvaavista suunnitelmista ympäristövaikutusten arviointia, koska siirron tai toimintojen hajauttamisen ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Kiikala taas sijaitsee keskellä Naturaa ja pohjavesialuetta. Kentällä elää useita uhanalaisia paahdeympäristöjen lajeja. Suomen Gallupin tutkimuksen mukaan selvä enemmistö helsinkiläisistä asettaisi Malmin lentoaseman säilyttämisen asuntorakentamisen edelle. Myös pääministeri Vanhanen otti kantaa Malmin puolesta. TAPANI VEISTOLA

5 luonnonsuojelija 1/2005 Sivu 5 Metsäsertifikaattien erot pähkinänkuoressa Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisivat viime syksynä raportin suomalaisesta metsäsertifiointijärjestelmästä FFCS:stä (Finnish Forest Certification System). Certifying extinction? analysoi uudistetun FFCS-sertifioinnin vaikutuksia metsänhoitoon ja vertaa toisaalta standardia kansainväliseen ympäristöjärjestöjen tukemaan FSC-sertifiointiin (Forest Stewardship Council). Käytännössä kaikki Suomen metsät on sertifioitu FFCSjärjestelmällä. Kiista erilaisista metsien sertifiointijärjestelmistä nousi taas esiin, kun Britannian ympäristöministeriö suositteli luotettavana järjestelmänä kansalaisjärjestöjen suosittelemaa FSC: tä, mutta jätti ulkopuolelle toisen merkittävän eurooppalaisen merkinnän PEFC: n. Suomalainen FFCS on osa PEFC-järjestelmää. Mitä nämä kirjainyhdistelmät tarkoittavat? Ohessa järjestelmät lyhyesti. Certifying Extinction -raportti on luettavissa osoitteessa metsat/ FFCS (osa kansainvälistä PEFCjärjestelmää) 4tulee sanoista Finnish Forest Certification System 4osa kansainvälistä PEFCjärjestelmää (Programme for the Endorsement of Forest Certification) 495% Suomen metsistä FFCS-sertifioituja 4PEFC:n hallinnossa ympäristöjärjestöillä ei äänivaltaa kolmannet osapuolet eivät voi myöskään tehdä valituksia FFCS/PEFC-sertifioinnista 4metsäteollisuuden ja MTK:n tukema Kriteerit: 4edellyttää uhanalaisten suojelua vain jos ympäristökeskus on rajannut esiintymän 4ei käytännössä edellytä muiden kuin lakisääteisesti suojeltujen tärkeiden elinympäristöjen säästämistä 4edellyttää 3-5 metrin suojavyöhykkeen vesistöille hakkuissa 4sallii arvokkaiden korpien kunnostusojituksen ja hakkuut FSC 4tulee sanoista Forest Stewardship Council 4Suomen standardi tekeillä, tähän asti käytetty kansainvälistä kriteeristöä 4toistaiseksi kokeiltu Suomessa vain muutamilla alueilla 4FSC:ssä äänivalta jakautuu tasaisesti ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kamarin kesken 4ympäristöjärjestöjen laajalti tukema järjestelmä Kriteerit: 4edellyttää kaikkien tiedossa olevien uhanalaisesiintymien säästämistä 4edellyttää useiden arvokkaiden elinympäristöjen säästämistä, kuten vanhojen metsien jokaisen suurmaanomistajan tulee FSC-sertifioinnissa jättää 5% metsistä hakkaamatta 4edellyttää vähintään 20 metrin suojavyöhykkeen vesistöille 4suojelee korpia kunnostuojitukselta ja hakkuilta SINI HARKKI metsäasiantuntija Vapaat rannat voittivat Korkein hallinto-oikeus pisti rantarakentamiselle rajoja Luonnonsuojeluliiton piirin valituksen johdosta. Paltamo kaavoitti Oulujärvelle paljon mökkejä ja vähän vapaata rantaa. Rakennuspaikkoja oli peräti 8,1 muunnettua rantakilometriä kohti, Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkö Merja Ylönen kertoo. Hyväksyttyjen kaavojen tiheys on ollut pienimmillään 2 ja yleensä korkeintaan 4 5 muunnettua rantakilometriä kohti. Kainuun luonnonsuojelupiiri valitti rantaosayleiskaavasta korkeimpaan hallintooikeuteen. KHO hyväksyi valituksen joulukuussa. Oikeus ei pitänyt alueen aikaisempaa tiheää rakentamista eikä maanomistajien tasapuolista kohtelua perusteena ohittaa maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Merja Ylönen tiivistää tärkeän ennakkopäätöksen: Luonnonarvojen säilyminen ja yleinen virkistyskäyttö on turvattava ja maanomistajien oikeudet mitoitettava niin, että se on mahdollista. Oulujärven lisäksi kannattaa muistaa myös samanlainen Luopioisten Kukkianjärven KHO-päätös. Se syntyi Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin valituksesta. TAPANI VEISTOLA Merenkurkusta maailmanperintöä Suomi esitti tammikuussa UNESCO:lle maailmanperintökohteeksi Merenkurkkua. Merenkurkkua esitetään Ruotsin Höga Kustenin liitännäisalueeksi, kertoo ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä. Jos kaikki menee hyvin, Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde näkee päivänvalon heinäkuussa Kulttuurin takia valittuja maailmanperintökohteita Suomessa ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden kirkko, Verlan tehdasalue ja Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue. Martinlaakson jätteenpolttolaitos nurin Vantaan Energia ilmoitti tammikuussa luopuvansa Martinlaakson jätteenpolttohankkeesta Luonnonsuojeluliiton valituksen takia. Jätteenpoltolle on tiukemmat päästösäännöt kuin tavalliselle voimalaitokselle, Luonnonsuojeluliiton ympäristöasiantuntija Anssi Vaittinen kertoo. Jätteenpoltosta pääsee paljon erilaisia yhdisteitä, koska jätteen seassa voi olla vaikka mitä. Martinlaakson kokeilussa yritettiin kiertää säädöksiä ja välttää kalliit ilmanpuhdistuslaitteet. Taikatemppuna oli jätekasan ja savupiipun väliin pistettävä kaasutuslaitos. Jätteestä tehtäisiin ensin kaasua, jonka Vantaa Energia tulkitsi tuotteeksi eikä jätteeksi. Kaasun polttoon kun ei niin ollen tarvittaisi yhtä tehokkaita ja kallita ilmanpuhdistimia kuin jätteenpolttoon. EU oli kuitenkin tukkinut tämän porsaareiän etukäteen jo direktiiviä tehdessään. Direktiivin mukaan kaikki jätteenpolttoon johtavat prosessit tulee laskea yhdeksi polttolaitokseksi, Anssi Vaittinen toteaa. Luonnonsuojeluliitto valitti Martinlaaksosta vaarallisena ennakkotapauksena yhdessä Uudenmaan piirinsä ja Vantaan paikallisyhdistyksensä kanssa. Jos porsaanreikä olisi hyväksytty, sitä olisi käytetty mallina direktiivin kiertämiseen muuallakin. Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi Luonnonsuojeluliiton valituksen ja hylkäsi Martinlaakson luvan. Asia on kuitenkin yhä kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vantaan Energia on valittanut hallintooikeuden päätöksestä. Valitusta ei ole vedetty pois. "Riittävät ilmanpuhdistuslaitteet ovat välttämättömiä luonnon ravintoketjujen ja ihmisten terveyden takia. Jätteenpoltto ei ole halpaa", Anssi Vaittinen toteaa. "Tässäkin syystä kierrätys olisi kannattavamapaa." TAPANI VEISTOLA Olut tölkkeihin, kossupullo lasimurskaksi Eduskunta päätti lakkauttaa juomapakkausten uudelleentäyttöä tukevan verojärjestelmän. Vero tulee olemaan yhtäläinen materiaalisesti kierrätettäville ja uudelleentäytettäville pakkauksille kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Tämä tarkoittaa käytännössä uudelleentäytettävien pakkausten hävimistä markkinoilta sitä mukaa kun panimot ja Alko uusivat pullotuslinjojaan. Koskenkorva ja olut tulee tästä lähtien kauppoihin ohuemmassa, kertakäyttöisessä pullossa tai tölkissä. Pullojen uudelleentäytöllä on vähennetty pakkausjätteen määrää noin tonnia vuosittain. Veromuutoksen suurin vaikutus on se, että lasijätteen ja lasimurskan määrä tulee moninkertaistumaan tulevina vuosina. Kaikkia juomia ei jatkossakaan pakata tölkkeihin tai muovipulloihin. Myös kertakäyttöisten lasipullojen määrä lisääntyy. Uudelleentäyttö loppuu tai vähentyy merkittävästi. Samalla Suomeen syntyy kokonaan uudellainen jäteongelma. Lisääntyneelle lasmurskalle on keksittävä käyttöä. Lasimurskan käyttöä mm. kaatopaikkojen katteena tai tienpohjana on harkittu uusina käyttömuotoina. Elinkaarianalyysit ovat osoittaneet uudelleentäytettävien pullojen olevan kertakäyttöistä materiaalisesti kierrätettävää tölkkiä parempia kaikilla keskeisillä ympäristöindikaattoreilla arvioituna. Verouudistuksen suurin vaikutus tulee kuitenkin olemaan uudelleentäytettävien ja kierrätettävien lasipullojen määrissä. Tätä ei edes tutkittu ennen kun valtionvarainministeriö laati ehdotuksensa. ANSSI VAITTINEN ympäristöasiantuntija MATTI YLÄTUPA/LUONTOKUVAT

6 Sivu 6 luonnonsuojelija 1/2005 Heikki Susiluomasta puheenjohtaja Luonnonsuojeluliitolle uusi dramaturgi Maaseutututkija, näyttelijä, luonnonsuojelija, baarinpitäjä FT Heikki Susiluoma ei ole helppo tapaus luokiteltavaksi. Luonnonsuojelu on kuitenkin uuden puheenjohtajan elämää siivittävä johtoajatus, johon kaikki muu tavalla tai toisella liittyy. Laaja kokemus on luonut vankan pohjan uuteen tehtävään. Susiluoma määrittelee puheenjohtajan tärkeimmäksi tehtäväksi edesauttaa järjestön yhteisen tahdon kiteyttämistä ja toteuttamista. Kiteyttäminen tarkoittaa näkökantojen yhteensovittamista ja sellaisen yhtenäisen näkemyksen muodostamista, jonka mahdollisimman moni voi hyväksyä. Toisaalta kaikkien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden on huolehdittava, että tehdyt päätökset toteutuvat, näkyvät budjetissa ja toiminnassa. Puheenjohtaja on tärkeällä paikalla seuraamassa tilannetta, Susiluoma kuvaa. Draaman termein toimintasuunnitelma on vuoden näytelmän käsikirjoitus, ja dramaturgin eli puheenjohtajan tehtävänä on muokata käsikirjoitus esityskuntoon. Missä asiassa sitten erityisesti tarvitaan yhtenäistä näkemystä? Kyllä suurin huolenaiheeni on paikallisyhdistysten jaksaminen. Meillä on hienosti toimivia yhdistyksiä, mutta toiset yhdistykset vaikuttavat yhteydenottojen perusteella olevan aivan yksin. Esimerkiksi pienten maaseutuyhdistysten ei ole helppoa tehdä luonnonsuojelutyötä ja ne tarvitsevat hengen nostatusta. Asiapuolella hän arvioi metsäkysymysten jakavan eniten mielipiteitä. Metsiensuojelussa on useimmiten kyse myös paikallisista asioista ja elinkeinosta. En näe realistisena, että ääripäiden näkemyksiä saadaan koskaan sovitettua yhteen. Yleensä luotamme suojelukysymyksissä biologiseen asiantuntijuuteen, mutta myös luonnosta elantonsa saavia ihmisiä, kuten kalastajia on pystyttävä kuuntelemaan. Susiluoman mukaan puheenjohtajan tehtävänä on kiistanalaisissa kysymyksissä tarjota liiton sisällä eri näkemysvaihtoehtoja ja sovitella näkökantoja. Jos puheenjohtaja itse vetää näkemyksellisesti erittäin kovaa linjaa, hän politikoi itsensä ulos. Maaseudun kasvatti Tuore puheenjohtaja aikoo tiivistää liiton yhteyksiä maanviljelijöihin. Koen lähentymisen maanviljelijäväestöön henkilökohtaisena haasteena. Maaseutukysymyksissä puhutaan vesistä, rantarakentamisesta, maisemista, luonnon monimuotoisuudesta, puhtaasta ruuasta ja metsistä eli kaikesta, mikä liittyy luonnonvarojen käyttöön. Vaikkei ollakaan samaa mieltä talon peruskorjauksesta, niin voidaan silti yhdessä kantaa halot liiteriin pois sateesta kastumasta, Susiluoma kuvaa potentiaalista yhteistyötä. Kiinnostus maaseutukysymyksiin on Susiluoman omin sanoin periytynyt sukupolvien riippakivenä. Isä Köpi Luoma oli 50-luvulla mukana Veikko Vennamon kanssa perustamassa Suomen pientalonpoikien puoletta. Kun perhe myöhemmin vuonna 1965 muutti Seinäjoelle, isä toimitti 8-vuotiaan Heikin ja isoveljen Jaakon partioon. Veljekset viihtyivät luontoretkillä ja käynnistivät Seinäjoella Luonto-Liiton paikalliskerhon eli Suokulaisen. Heikki kertoo veljensä olleen erityisen aktiivinen ja perustaneen lukioikäisenä useita luontokerhoja eri puolille Pohjanmaata. Susiluoma päätyi opiskelemaan suunnittelumaantiedettä Helsingiin, mutta palasi graduvaiheessa kotiseuduilleen tutkimaan Kyrönjokilaakson historiallista kehittymistä. Ensimmäinen oikea työpaikka tarjoutui Syväniemen ekokylän projektisihteerinä Savossa. Susiluoman pitkän tutkijanuran merkittävimpiä virstanpylväitä on ollut Yrittäjäksi maalle -tutkimushanke. Tutkimuksessa purettiin tabua maaseudun auvoisuudesta punaisesta tuvasta ja perunamaasta, mikä herätti paljon julkista keskustelua. Osa maallemuuttajista hyväksyttiin heti kyläyhteisön jäseniksi, mutta toiset kokivat valtavaa ahdistusta kyttäämisestä ja savustuksesta. Tietysti oli myös niitä sarvikuononahkaisia yrittäjiä, jotka olivat asuneet jo aiemmin maalla ja tiesivät mitä odottaa Teatterista tiettömille taipaleille Luonto-Liiton talvipäivillä v järjestettiin ooppera Kotkan kaupungintalon portailla. Susiluoman luotsaaman esityksen päärooleissa olivat ympäriministeri Matti Ahde (silloinen ympäristöministeri) ja ämpäriministeri Esko Ollila (kauppa- ja teollisuusministeri). Juoni kulki suurinpiirtein niin, että ensin ämpärillä liattiin Itämerta, josta sitten nousi "ahti" valittamaan saastuttamisesta. Teatteri on Susiluomalle tärkeä harrastus ja ajattelutapa. Näytteljäksi hän ryhtyi sattumalta: Nuori opiskelija näki Ylioppilasteatterin pääsykoeilmoituksen, pyrki ja tuli valituksi. Teatteriharrastus helpottaa kaikkea elämää, koska teatterissa suhteellistetaan ja kyseenalaistetaan asioita. Silloin, kun elämä menee muissa osioissa liian vakavaksi, teatteri helpottaa ja auttaa nauramaan myös itselleen. Teatteri on elämän matkimista, joten se on hyvin terapeuttista. Saa hetkeksi hypätä jonkun muun nahkoihin ja roolissa purkaa paineita, Pietarsaaren näyttämöllä nykyään esiintyvä Susiluoma kertoo. Tärkeää miehelle on myös sil- RITVA KUPARI loin tällöin päästä luontoon rauhoittumaan. Olen itse retkeilijä, suhteeni luontoon ei ole missään nimessä tekninen tai luonnontieteellinen. Retkeilyssä on tärkeää olla kaukana muista ihmisistä tiettömien taipaleiden takana. Sitä haen. Että saa olla yötä erämaassa ja että kukaan ei tule vastaan. Kun olen vuorokauden verran kävellyt pois maantieltä, en koskaan pelkää metsässä. Uhka tulee ihmisestä, ei luonnosta. Olen yrittänyt tavoittamalla tavoittaa esimerkiksi karhua, mutta en ole onnistunut. Kaavalausuntojen jälkeinen elämä Liiton jäsenmäärä on viime vuosina hieman notkahtanut alaspäin, mutta nyt lasku näyttää pysähtyneen. Jäsenhankintaan täytyy puheenjohtajan mielestä edelleen panostaa. Suuri jäsenmäärä ei kuitenkaan ole puheenjohtajalle itseisarvo, tärkeämpää on toiminnan vaikuttavuus. Liiallinen asiantuntijuuden korostuminen liiton toiminnassa voi asettaa kynnyksen järjestötyöhön mukaantulolle. Susiluoma lainaakin mielellään myös maantieteilijänä tunnetun Aaro Hellaakosken runonpätkää, jossa herkullisesti pilkataan liiallista tieteellistä kaikkivoipaisuutta. Läjä tietoja, nimiä, käsitteitä vain kapulakasa, joka kalisee ja kasvaa. Niinköhän meitä paholainen sinuttelee? (Aaro Hellaakoski - Hukkuva minä) (kuva vasemmalla) Paras paikka Suomen luonnossa on liiton tuoreen puheenjohtajan mielestä keskellä suurta suota. Kuva Suomussalmen Martinselkosesta. Susiluoma päätti tutkijakaverinsa kanssa soveltaa käytäntöön neuvojaan maaseudun kehittämisestä ja perustaa paikallisen kuppilan Ala-Härmään vuonna Baari 230 volttia jäi 2-vuoden ikäiseksi yrittäjäkurssiksi. Perhepotretti Luonto-Liiton 60-vuotisjuhlista vuonna Reunoilla veljekset Heikki Susiluoma (vas) ja Jaakko Luoma (oik.). Keskellä Heikin tytär Saara, joka opiskelee Jyväskylässä opettajaksi ja edistää luonnonsuojeluaatetta Vantaan luontokoulussa, Luonto-Liiton hallituksessa ja SLL:n valtuustossa. Heikki Susiluoma esitti vuonna 2002 Pietarsaaren Näyttämön näytelmässä Tie Mekkaan kalvinistipappia Mariusta. HARRI HÖLTTÄ ESKO VUORIO MARKKU JOKELA

7 luonnonsuojelija 1/2005 Sivu 7 Toki asiantuntiuutta tarvitaan ja hankalatkin kapulahommat, kuten kaavalausunnot täytyy tehdä. Tärkeää on kuitenkin myös, että yhdessä viihdytään, jotta niitä raskaitakin hommia jaksetaan tehdä. Mutta miten rohkaista yhdistyksiä löytämään miellyttäviä yhdessäolon muotoja? Ei kannata kuvitella, että työläältä kuulostava kaavailta vetää valtavasti väkeä, paitsi jos kyseessä on akuutti kysymys, joka koskee omaa asuinseutua. Ihmisen perusluonteeseen kuuluvat laiskuus ja itsekkyys niitä on turha yrittää muuttaa. Uusi puheenjohtaja uskoo, että ekologinen elämäntapa tuo ihmiset yhteen. En tarkoita fundamentaalista kaiken kieltämistä ja itsensä ruoskimista. Mutta olemmeko me iloisesti esimerkkejä vähemmän kuluttavasta elämäntavasta?, hän kysyy. REETTA HARMAJA Heikki Susiluoma 4Syntynyt v Kouvolassa Luoman perheeseen. Nimi muuttui Susiluomaksi avioliiton myötä, vaimon sukunimen Wulff perusteella 4Asui lapsuuden ja nuoruuden Seinäjoella 4Toimi maaseutututkijana 13 vuotta Chydeniusinstituutissa Jyväskylässä 4Suunnittelumaantieteen tohtori, Helsingin yliopisto Väitöskirjan aiheena maaseudun kehittäminen osallistuvan toimintatutkimuksen näkökulmasta ekologinen visio 4Perustajana ja suunnittelijana ekologisen liiketoiminan kehittämiseen erikoistuneessa yrityksessä, Ekointernet Oy:ssä Viimeistelee parhaillaan Teatterin ja draaman opetuksen kurssia (15 ov). Avoin yliopisto 4Luonto-Liitto ry:n puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen jäsen , , Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n hallituksen jäsen Pietarsaaren seudun Luonto ry:n hallituksen jäsen Tärkeitä erävaellusalueita Pohjanmaa, Kainuu, Lappi 4Asuu Pietarsaaressa lukiota käyvän 17-vuotiaan Niilon kanssa. 21-vuotias tytär Saara opiskelee Jyväskylässä. SLL uusi hallitustaan Liittohallituksen kokoonpanoa täydennettiin valtuuston syyskokouksessa Ilmajoella Puheenjohtajaksi valittiin FT Heikki Susiluoma, kun FT Heikki Simola jätti tehtävän kahden kaksivuotiskauden jälkeen. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin helsinkiläinen Katja Viberg, joka työskentelee alueellisena ympäristökasvattajana Suomen ympäristökasvatuksen seurassa. Hän toimii myös aktiivisesti Luonto-Liitossa. Kaikki hallituksen erovuorossa olleet kolme jäsentä ilmoittivat olevansa edelleen käytettävissä ja valtuusto myös valitsi heidät seuraavalle toimikaudelle Muut jäsenet tulevat erovuoroon tämän vuoden lopussa. Liittohallituksen kokoonpano vuonna 2005 on seuraava: - Filosofian tohtori Heikki Susiluoma Pietarsaaresta - Filosofian kandidaatti Tuire Laurinolli Hämeenkyröstä - Filosofian maisteri Vesa Luhta Inarista - Luontokartoittaja Esko Vuorinen Karjaalta - Oikeustieteiden kandidaatti, hallintotieteiden lisensisaatti ja varatuomari Leila Suvantola Savonlinnasta - Kotimaisen historian ja ympäristönsuojelun opiskelija Harri Hölttä Joensuusta, - Filosofian maisteri, tutkija Kati Kärkkäinen Helsingistä - Rakennusmestari, kauppateknikko ja luontokartoittaja Markku Suominen Kankaanpäästä - Ympäristökasvattaja Katja Viberg Helsingistä - Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Jouni Nissinen Helsingistä. Huomattava lahjoitus liitolle Luonnonsuojeluliitto sai viime vuoden lopulla poikkeuksellisen arvokkaan testamenttilahjoituksen. Helsingissä asunut, mutta Lahdesta kotoisin ollut Marjatta Mallinen jätti koko omaisuutensa liitolle. Mallinen toimi liiton jäsenenä 80- luvulta lähtien.testamentin mukaisesti kiinteä omaisuus realisoidaan tänä keväänä ja varat käytetään liiton toiminnan tukemiseen. Toiminnanjohtajan Eero Yrjö- Koskisen mukaan tieto Mallisen testamentista otettiin liitossa kiitollisuudella vastaan. Sekä suuret että pienet lahjoitukset auttavat ja kannustavat jatkamaan työtä luonnonsuojelun puolesta. Liitto saa vuosittain muutamia testamenttilahjoituksia. Väitös suoekologiasta Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Teemu Tahvanainen väitteli Joensuun yliopistossa aiheesta Kainuun soiden veden kemian ja kasvillisuuden monimuotoisuus. Luonnonsuojeluliitto onnittelee Teemua! Historiallinen valtuusto Syysvaltuuston kokous Ilmajoella oli ainutlaatuinen, sillä siellä valittiin viimeisen kerran valtuuston päätöksellä liittohallituksen puheenjohtaja. Liiton uudistetun hallintomallin mukaan hallituksen puheenjohtajan vaali siirtyy liittokokoukselle, joka on liiton ylin päättävä elin. Samalla liittokokousväli piteni kahdesta kolmeen vuoteen. Uudistuksen tarkoituksena on korostaa liittokokouksen asemaa: Nyt kokous valitsee sekä hallituksen että valtuuston puheenjohtajan. Paikallisyhdistysten asema liiton päätöksenteossa vahvistuu, kun yhdistykset saavat aloiteoikeuden liittokokouksessa - aikaisemmin se on ollut luonnonsuojelupiireillä. Aloitteet tulee tehdä liittohallitukselle kirjallisesti liittokokousvuoden helmikuun loppuun mennessä. Seuraava uusien sääntöjen mukainen liittokokous pidetään keväällä Hallintomalliuudistusta pohdittiin perusteellisesti vuosina Järjestövaliokunta valmisteli vaihtoehtoisia malleja, joista pyydettiin paikallisyhdistysten lausunto vuoden 2001 lopulla. Mikään uusista ehdotuksista ei kuitenkaan selvästi noussut ylitse muiden. Niinpä kevään 2004 liittokokous totesi vanhan hallintomallin olevan pääosin edelleen käyttökelpoinen ja tyytyi edellä mainittuihin muutoksiin. TARJA KETOLA järjestöpäällikkö Seppo Hakala on poissa Heti vuodenvaihteen jälkeen saimme suruviestin. Työtoverimme, Luonnonkuva-arkistossa lähes kymmenen vuotta työskennellyt Seppo Hakala kuoli kotonaan Helsingissä uudenvuodenyönä suolistosyöpään vain 47-vuotiaana. Sepon sairaus todettiin kesällä 2003 ja tilanne oli vaikea: syöpä oli levinnyt laajalle. Seppo kuitenkin aloitti vaimonsa Alice Karlssonin kanssa taistelun sairautta vastaan. Seppo kävi valittamatta läpi lukuisia solunsalpaajahoitoja sekä sädehoitoja. Seppo sairasti enimmäkseen kotona. Lyhyillä sairaalajaksoilla oli aina mukana uskollinen ystävä kiikari lintujen ja tähtitaivaan (ja Medihelin) tarkkailuun. Se lievensi vähän koti-ikävää. Aluksi näytti siltä, että tauti saattaisi nujertua, mutta viime syksynä alkoi tulla yhä huonompia uutisia. Joulu uussuurperheen kuuden naisen kanssa oli silti lämmin ja iloinen. Aattona Seppo voitti vielä Suomen luonnonsuojeluliiton organisaatiorakenne Liiton organisaatiossa henkilöjäsenet kuuluvat paikallisyhdistyksiin, jotka puolestaan kuuluvat luonnonsuojelupiireihin. Varsinaisesti liiton jäseniä ovat luonnonsuojelupiirit ja Luonto- Liitto. Liittohallitus: 4panee toimeen päätökset 4muodostuu puheenjohtajasta ja 9 jäsenestä 4kokoontuu kerran kuukaudessa Liitovaltuusto: 4vahvistaa liiton toimintasuunnitelman ja budjetin sekä edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 4vahvistaa jäsenmaksut ja -suositukset 4muodostuu puheenjohtajasta ja luonnonsuojelupiirien 25 edustajasta 4kokoontuu 2 kertaa vuodessa SLL Luonnonsuojelupiirit (15 kpl) ja Luonto-Liitto Paikallisyhdistykset (207 kpl) Henkilöjäsenet ( henkilöä) Päätöksenteko Luonnonsuojeluliitossa: pyörätuolissa istuen sitkeän Trivial Pursuit -kisan. Tapaninpäivänä hän ihaili täysikuuta. Lopulta voimat kuitenkin hiipuivat. Seppo oli luonnonystävä henkeen ja vereen, innokas retkeilijä, jota kiinnosti luonto laajasti luvulla hän kouluttautui eräoppaaksi ja veti Luonnonsuojeluliitossakin Veikko Piirosen kanssa Pärjäätkö luonnossa -kursseja. Vielä syksyllä hän opiskeli työväenopistossa tähtitiedettä. Sepon viimeisiä haaveita oli, että kun pääsisi vielä retkelle. Seppo oli lämmin ja sosiaalinen ihminen. Hyvä, hauska ja luotettava ystävä. Luonnonkuva-arkistossa hän oli pätevä ja pidetty asiakaspalvelija, jonka ammattitaitoa lisäsi monipuolinen luonnontuntemus. Me jäämme kaipaamaan Seppoa. JORMA LAURILA Liittokokous: 4ylin päättävä elin 4valitsee liittohallituksen ja valtuuston puheenjohtajan sekä jäsenet 4vahvistaa liiton pitkän aikavälin tavoiteohjelman sekä kolmivuotissuunnitelman 4käsittelee kertomuksen liiton toiminnasta ja taloudesta kolmelta edelliseltä vuodelta 4paikallisyhdistyksillä on liittokokouksessa virallinen aloiteoikeus 4muodostuu 73 edustajasta 4kokoontuu joka kolmas vuosi Kunkin luonnonsuojelupiirin edustajien määrä sekä valtuustossa että liittokokouksessa määräytyy piiriin kuuluvien paikallisyhdistysten henkilöjäsenten lukumäärän mukaan. Sepon muistoa voi kunnioittaa lahjoituksella Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle Sampo tai Nordea sekä Tähtitieteelliselle yhdistykselle Ursalle Sampo Laita viestiksi: Sepon muistolle. Seppo Hakala ( )

8 Sivu 8 luonnonsuojelija 1/2005 METSÄVETOOMUS 2005 KÄYNNISTYI Suojelumetsien määrää nostettava Luonnonsuojelujärjestöt ovat aloittaneet valtakunnallisen nimenkeräyskampanjan metsiensuojelun puolesta. Kampanjalla pyritään vauhdittamaan Etelä-Suomen, Lounais-Kainuun, Pohjanmaan ja Lounais-Lapin metsien suojelua. Tällä alueella metsiä on suojeltu vain kaksi prosenttia metsäalasta, joissakin maakunnissa alle prosentin. Useiden tutkimusten mukaan nykyinen suojelutaso ei riitä turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Jopa tuhatta metsässä elävää eläin-, kasvi- ja sienilajia uhkaa häviäminen metsänhakkuiden takia. Voimaperäinen metsätalous on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta ja metsien virkistysmahdollisuuksia. Avohakkuut ovat pirstoneet metsämaisemat. Metsissä retkeily ja muu virkistyskäyttö on vaikeutunut. Etenkin Etelä-Suomessa luonnossa liikkujan on yhä hankalampaa löytää virkistäytymiseensä luonnontilaisia ja elämyksellisiä metsiä. JUSSI PESOLA Metsävetoomus 205 -kampanjan suojelija Eeva Kilpi allekirjoitti vetoomuksen ensimmäisenä. Oikealla liiton uusi viestintäpäällikkö Matti Nieminen. Allekirjoita vetoomus ja kerää nimiä Nyt sinä voit vaikuttaa metsien suojelun tulevaisuuteen allekirjoittamalla JUSSI PESOLA kampanjan kansalaisvetoomuksen. Vetoomuksen keskeinen vaatimus on, että Suomi nostaa kampanja-alueen suojelumetsien määrään viiteen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä sekä pitkällä aikavälillä kymmeneen prosenttiin. Mie vetoon erityisesti kaikkiin Suomen mummoihin. Kampanjan suojelija Eeva Kilpi Vaatimus perustuu ekologiseen arvioon, jonka mukaan metsäluonnon monimuotoisuus voidaan näin kohtuullisesti turvata. Lisäksi tarvitaan talousmetsien luonnonmukaisempaa metsänkäsittelyä. Valtaosa tarvittavasta lisäsuojelusta on mahdollista toteuttaa valtion, metsäyhtiöiden ja kuntien metsien ennallistavan suojelun avulla. Metsävetoomuksen keräysaika on asti. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle elokuussa 2005 Voit allekirjoittaa vetoomuksen kampanjan omilla kotisivuilla: www. metsavetoomus.fi. Tai tilata adressilomakkeen. Kerää nimiä myös ystäviltäsi ja levitä tietoa kampanjasta. Mitä enemmän allekirjoituksia saadaan, sitä suurempi vaikutus sillä on poliittiseen päätöksentekoon. Kaikkia jäseniä ja yhdistyksiä tarvitaan nimien keruuseen! Lisätiedot ja adressitilaukset: Luonto-Liitto, tai projektikoordinaattori Marjo Kuisma p , fi Metsävetoomuskampanjassa ovat mukana Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, BirdLife Suomi, Greenpeace, Maan ystävät ja Natur och Miljö. Kampanjan suojelijana toimii kirjailija Eeva Kilpi. MARJO KUISMA ALLEKIRJOITA METSÄVETOOMUS Maailman luonnonsuojelijat: Ihmiset ja luonto vain yksi maailma Marraskuussa 2004 Bangkokissa kokoontui lähes luonnonsuojelijaa kolmanteen maailman luonnonsuojelukongressiin. Eri puolilta maailmaa tulleet järjestöjen edustajat, tiedemiehet, poliitikot, virkamiehet ja yritysmaailman edustajat keskustelivat luonnonsuojelun ajankohtaisista kysymyksistä. Koko kongressin teemana oli Ihmiset ja luonto - vain yksi maailma. Tieto maailman tilasta ei ole lohdullinen. Lajien ja elinympäristöjen tuhoutuminen jatkuu. Bangkokissa julkistetussa vuoden 2004 uhanalaisten lajien punaisessa listassa on lajia. Maailman linnuista on uhanalaisia 12 % ja nisäkkäistä 23 %. Biodiversiteetin vähenemisen pysäyttäminen on haaste johon tarvitaan kaikkien toimia. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN Kongressin järjestäjä oli Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN, joka tunnetaan luonnonsuojelun asiantuntijana kaikkialla maailmassa ja mm. kansallispuistoluokituksen ylläpitäjänä sekä uhanalaisten lajien punaisesta listasta. Suomen luonnonsuojeluliitto oli yksi IUCN:n perustajajärjestöistä vuonnna Nykyään järjestössä on jäsenenä yli 80 valtiota yli 100 kansallista viranomaista tai laitosta ja yli 800 kansallista tai kansainvälistä luonnonsuojelujärjestöä. Ja IUCN jatkaa kasvamistaan sekä vahvistumistaan. Suomesta jäseninä ovat SLL:n lisäksi valtio, Metsästäjien keskusliitto, Natur och Miljö ja WWF. Laajan ja monipuolisen jäsenkenttänsä ja yli henkilön asiantuntijaverkostonsa ansiosta IUCN:llä on erikoisasema luonnonsuojelussa. Monet kansainväliset ympäristösopimukset ovat lähtöisin IUCN:n piirissä tehdystä valmistelusta. Kongressin yhteydessä järjestettiin myös IUCN:n jäsenkokous, jossa vahvistettiin toimintalinjaukset vuosille , tehtiin yli 100 jäsenaloitetta, valittiin liittoa johtavan neuvoston jäsenet ja asiantuntijakomissioiden puheenjohtajat. Koko IUCN: n uudeksi puheenjohtajaksi äänestettiin Etelä-Afrikan entinen ympäristöministeri Valli Moosa. Monimuotoisuus Euroopassa ja kehitysmaissa Luonnonsuojelu on kaikkien asia. Meidän tulee tehdä luonnonsuojelu osaksi kaikkea toimintaamme ja itseämme uusi puheenjohtaja Valli Moosa julisti. IUCN-Eurooppa esitteli Bangkokissa 2010-kampaanjaansa (Countdown 2010), jossa Luonnonsuojeluliittokin on mukana. EU:n valtioiden päämiehet ja koko Euroopan ympäristöministerit ovat allekirjoittaneet sitoumuksen biodiversiteetin häviämisen pysäyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä kampanjalla pidetään huolta siitä, että ministerit muistavat sitoumuksensa ja myös toimivat sen mukaisesti. Luonnonsuojelun merkitys köyhyyden vähentämisessä oli yksi keskusteluja kokoava teema. Köyhyyden vähentäminen on jokaisen vastuulla maailmassa, jossa lähes viidennes ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Köyhät ovat myös kaikista riippuvaisempia elinympäristöjen terveydestä. Luonnonsuojelu on köyhyyden kestävän vähentämisen edellytys. Samalla luonnonsuojelun tulee ottaa vastuuta omista käytännöistään. Suomessa osallistumiskäytännöt luonnonsuojelualueiden perustamisessa ovat toimineet jo pitkään, mutta erityisesti kehitysmaissa luonnonsuojelun TIMO KURONEN

9 luonnonsuojelija 1/2005 Sivu 9 Ekoenergiasta opetuspaketti Luonnonsuojeluliitossa on valmisteltu Vaikuttavat energiavalinnat -koulutusmateriaali, jossa käydään läpi kuluttajan mahdollisuuksia energiantuotannon ympäristöhaittojen vähentämiseen. Kuvien ja tausta-aineiston avulla voi tutustua ympäristömerkityn sähkön ideaan ja energiantuotannon erilaisiin ympäristöhaittoihin. Lisäksi saatavilla on koulutusmetodiaineistoa niitä varten, jotka käyttävät materiaalia opetuksessa. Aineistokokonaisuus on vapaasti ladattavissa -sivuilta. EU:n SAVE Energy Labels -hanke sekä kauppa- ja teollisuusministeriö ovat tukeneet materiaalin tuottamista. Hankkeen taustaa Kolme neljäsosaa Suomessa käytetystä energiasta on peräisin uusiutumattomista, pääasiassa ulkomaisista lähteistä. Ympäristövaikutukset eivät aina näy siellä, missä energiaa käy- tetään. Energiankulutuksesta esitellään mielellään kasvavia käyriä, koska kasvun on katsottu lisäävän hyvinvointia. Asian toinen puoli on, että sekä päästöt että ympäristön mekaaninen rasitus lisääntyvät nekin. Myös energiansäästön voidaan katsoa lisäävän taloudellista toimeliaisuutta, mutta ympäristöä säästäen. Lisäksi tulee pyrkiä uusiutumattomien energianlähteiden korvaamiseen uusiutuvilla, mikä sekin luo hyvinvointia ja työpaikkoja. Nykyistä huomattavasti tehokkaampi säästäminen on edellytys sille, että energiajärjestelmä voisi jossain vaiheessa perustua uusiutuviin lähteisiin. Euroopan komissio on laskenut, että energian loppukulutus on EU:ssa nyt 20 prosenttia suurempi kuin puhtaasti taloudellisilla syillä olisi perusteltavissa. Suomi päättää vuonna 2005 uudesta ilmastostrategiasta. Sen toimenpidepakkiin uusiutuvan energian ja energiansäästön tulisi kuulua olennaisena osana. Lisäksi energiayhtiöiden tulisi keskittyä enemmän energiaa säästävän tekniikan myymiseen sähköä kuluttavien laitteiden kauppaamisen sijaan. Päivitettävä materiaali keskusteluteemoilla Koska koulutusmateriaali julkaistaan vain internetissä, voidaan sitä päivittää tarpeen mukaan. Palautetta voi antaa Luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaavalle. Opetuspaketissa on runsaasti linkkejä lisätiedon lähteille. Taustaksi on tulossa myös argumentti- / vasta-argumenttilista. Lisäksi tarjotaan koulutustilanteita varten valmiita keskusteluteemoja taustatietoineen. Esimerkiksi sähkön hinnasta voidaan keskustella seuraavaan johdannon avulla: Mitä sähkön hinta merkitsee kotitaloudelle tai yritykselle? Ympäristömerkityn sähkön valinta on teknisesti helppo ympäristöteko, mutta painavatko ympäristösyyt tarpeeksi valittaessa sähkönmyyjää? Esimerkiksi keskivertoperhe kaksi aikuista ja kaksi lasta sadan neliön omakotitalossa tuottaa asumisen ja autoilun kautta vuodessa yli 7500 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Lisänä tulevat radioaktiiviset jätteet ja muut päästöt ydinvoimatuotannon ketjusta, voimalaitostuhkat lämpövoimalaitoksista, uraanin ja fossiilisten polttoaineiden kaivuun ja porauksen aiheuttama ympäristön tuhoutuminen jne. Miten ympäristöhaittoja voitaisiin tuoda näkyvämmiksi tavallisille kuluttajille ja yritysten sähkönostajille? Riittääkö se, että uuden lain mukaan energiayhtiöiden on toimitettava sähkölaskun yhteydessä kuluttajille tieto niistä lähteistä, joista yhtiön myymä sähkö koostuu? SIRKKA TEPPONEN nykyisenkin maineen rasitteena on siirtomaavallan aikaiset käytännöt, joihin kuului paikallisväestöjen pakkosiirtoja ja alueiden aitaamista piikkilangoin ja paikallisen köyhyyden edistäminen. Bangkokissa keskusteltiin myös luonnonsuojelun oman historian selvittämisestä ja luonnonsuojelualueiden sosiaalisten vaikutusten arvioinnnista. IUCN ja yritykset Yritysten roolia luonnonsuojelussa käsiteltiin lukuisissa seminaareissa ja keskusteluissa. Kongressiin osallistui runsaasti myös yritysten edustajia ja IUCN on korostanut yritysten roolia biodiversiteetin suojelussa. Myös kongressin kuluista suuri osa katettiin yrityssponsorien avulla. Kiivasta keskustelua käytiin siitä, miten ja kenen ehdoilla yhteistyö sujuu. Luonnonsuojelu vaatii globaalisti vahvoja toimijoita. Kongressin menestys ja kasvava jäsenmäärä kuvaavat IUCN:n merkityksen kasvua. Mutta se ei ole vielä riittävää. Maailman luonnonsuojeluliitosta on tehtävä yhtä tunnettu ja kuunneltu kuin mitä Maailman kauppajärjestö WTO on, puheenjohtaja Moosa asetti tavoitteekseen. HANNA MATINPURO kv.asioiden päällikkö Lisätietoja: Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN: IUCN:n Euroopan toimisto: Suomen IUCN-työryhmä: Kampanja biodiversiteetin pysäyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä: Vaikea vuosi päättyi hyvin Vuosi 2004 oli vaikeiden ratkaisujen aikaa liiton ajauduttua pari vuotta aiemmin talousvaikeuksiin. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n postimyyntitoiminnan aiheuttamat tappiot pakottivat syksyllä 2003 käynnistämään yt-neuvottelut hallintomenojen karsimiseksi. Suurin osa leikkauksista toteutettiin vuoden 2004 aikana, mikä aiheutti melkoisia paineita liiton päivittäisen toiminnan pyörittämisen kannalta. Vaikeuksista kuitenkin selvittiin. Tästä erityiskiitos liiton työntekijöille ja aktiiveille, jotka jaksoivat hoitaa tehtävänsä ja jatkaa luonnonsuojelutyötä hankalista olosuhteista huolimatta. Toiminnan kannalta keskeisessä asemassa säilyi metsien- ja uhanalaisten lajien suojelu. Metsähallituksen kanssa käydyt neuvottelut Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelusta etenivät tuskallisen hitaasti. Koko päivän kestäneitä kokouksia järjestettiin vuoden aikana yli 50! Tämä osoittaa kuinka vaikeata yhteisymmärryksen saavuttaminen metsäsektorilla yhä on. Vesiensuojelun puolella painopiste oli vesipolitiikan puitedirektiivin valmisteluissa. Aiheesta julkaistiin kattava liite kesän jälkeen ilmestyneessä Luonnonsuojelija-lehdessä. Lisäksi liitossa käynnistettiin työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnattu koulutus valmiuksien luomiseksi vesilain uudistamisesta. Ympäristönsuojeluaiheista keskeisiä olivat luonnonvarojen kulutuksesta kumpuavat kysymykset, kuten jätepolitiikka ja ekologinen verouudistus, joista liiton edustajat olivat toistuvasti kuultavina mm. eduskunnassa ja kestävän kehityksen toimikunnassa. Luonnonvarojen käytöstä käynnistyi myös laaja tutkimushanke, johon saatiin rahoitus ympäristö- ja liikenneministeriöistä sekä useista liikelaitoksista. Ilmasto- ja energiapoliittisen toiminnan osalta huolta aiheuttivat etenkin Suomen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kasvu. Tämä oli täydessä ristiriidassa Kioton ilmastosopimuksen ja viidennen ydinvoimalan rakentamispäätöksen yhteydessä tehtyjen periaatepäätösten kanssa, joiden mukaan kasvihuonepäästöjä tulisi päinvastoin leikata. Järjestötoiminnan kannalta kärkitapahtumia oli toukokuussa Savonlinnan Varparannalla järjestetty liittokokous, jossa päätettiin sääntömuutoksista ja valittiin liittovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi Pertti Siilahti. Liiton jäsenmäärän osalta saavutettiin sikäli myönteinen tulos, että pitkään jatkunut lasku saatiin likipitäen pysäytettyä. Tätä ei olisi saavutettu ilman paikallisyhdistysten merkittävää panosta uusien jäsenten hankkimiseksi. Lämmin kiitos siitä kaikille jäsenhankintaan osallistuneille aktiiveille. Marraskuussa järjestetyssä syysvaltuuston kokouksessa valittiin puolestaan liittohallituksen uusi puheenjohtaja. Valituksi tuli hallituksen pitkäaikainen jäsen ja Luonto-Liiton entinen puheenjohtaja FT Heikki Susiluoma. Hän luotsaa liittoa seuraavat kolme vuotta. EERO YRJÖ-KOSKINEN toiminnanjohtaja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa käyttörahastosta apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tutkimustyöhön, julkaisutoimintaan, luonnonharrastustoimintaan, luontoa lähellä olevaan taiteelliseen ja kirjalliseen toimintaan sekä luonnonkuvaukseen. Jaettavana summa on noin euroa. Lisäksi jaetaan Rafael Kuusakosken muistorahastosta apurahoja Itämeren suojelua ja Suomenlahden saariston lintujen suojelua edistäviin hankkeisiin, tieteellisiin tutkimuksiin ja koulutukseen. Jaettava summa on noin euroa. Apurahoja haetaan Säätiön hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi anottavan apurahan suuruus ja käyttökohde. Hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma, suunnitelma taiteellisesta työstä tai hankkeen toteuttamisesta, varojen käyttösuunnitelma, hakijan ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta ja selvitys muista haettavista apurahoista. Kirjalliset hakemukset lähetetään osoitteella: Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamies, Kotkankatu 9, Helsinki ja niiden tulee olla perillä klo mennessä. Huom! Hakemuksia ei voi lähettää faksilla tai sähköpostitse. Uutena rahoitusmuotona Suomen Luonnonsuojelun Säätiön Itämerirahastosta jaetaan avustuksia Itämeren tilan äkillisiä muutoksia ja vahinkoja ennalta ehkäisevään työhön, tutkimukseen ja toimintaan, tapahtuneiden vahinkojen torjuntaan ja puhdistustöihin sekä kansalaisjärjestöjen Itämeriyhteistyöhön ilman erityistä määräaikaa. Hakemukset, jotka saapuvat klo mennessä, käsitellään ja päätös avustusten saajista tehdään Säätiön kevätkokouksessa huhtikuussa Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, puh , gsm , ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus

10 Sivu 10 luonnonsuojelija 1/2005 Kentältä kuuluu Katsaus yhdistyskyselyn tuloksiin Liiton järjestövaliokunta kartoitti keväällä 2004 paikallisyhdistysten toimintaa kyselyllä. Tavoitteena oli paitsi luodata yhdistysten toimintaa ja tilannetta, myös etsiä keinoja vastata tulevaisuudessa paremmin paikallisyhdistysten tarpeisiin niin piireissä kuin liitossakin Kentän ääni on ilmeisesti kanavaa jo kaivannutkin, sillä miltei kaksi kolmannesta yhdistyksistä vastasi. Ennätyksen teki Pohjois-Pohjanmaan piiri, jossa peräti neljä viidestä yhdistyksestä urakoi lomakkeen lähetyskuntoon. Vaikka tuloksissa riittää pureskeltavaa vielä pitkään, joitakin suuntaviivoja voidaan jo luonnostella. Taulukko 1. Paikallisyhdistysten toiminta Retkiä, talkoita, paikallista vaikuttamista Yhdistysten perustoiminnassa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Vuoden 2003 toiminnan vertailuvuotena on 1997, jolloin Esa Konttinen selvitti yhdistysten toimintaa Jyväskylän yliopistossa tekemäänsä tutkimukseen Ympäristökansalaisuuden kyläsepät (Esa Konttinen ja SoPhi 1999). (Taulukko 1.) Retket ovat yhä yhdistysten yleisin toimintamuoto, mutta talkoot ja erilaiset luontotapahtumat ovat vallanneet sijaa. Päätöksentekoon vaikuttaminen lausunnoilla, muistutuksilla ja valituksilla on pysynyt vakaana osana yhdistysten arkea. Retkien järjestämistä ja maankäyttöön vaikuttamista pitivät myös useimmat yhdistykset tärkeimpinä toimintamuotoinaan. Julkiset kannanotot ja vetoomukset ovat vähentyneet selvästi vuodesta 1997, jonkin verran myös selvitysten tekeminen. Yhdistysten kurssi- ja tapahtumatarjotin on todella monipuolinen: luontokuvausta, vaihto- ja kierrätystoria, kasvisruokakurssia, oopperaa, soutukilpailua, eläinten asuntomessuja, luontokerhoa, suurpetoleiriä... Kunnat tärkeimpiä yhteistyötahoja Yhdistykset tekevät yhteistyötä hyvin monien tahojen kanssa. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kunnat, useimmiten ympäristö- ja kaavoitustoimi. Kunnan mainitsi yli puolet vastanneista. Kolmen kärkeen mahtuvat lisäksi luonnonsuojelupiirit ja muut luontojärjestöt. Yhteistyötä tehdään melko paljon myös ympäristökeskuksen, Metsähallituksen luontopalveluiden ja asukasyhdistysten kanssa. Useamman kerran mainittuihin kumppaneihin kuuluvat myös metsästys- ja kalastusseurat, koulut ja oppilaitokset sekä seurakunnat. Yritykset ilmoitti tärkeiksi yhteistyötahoiksi vain kaksi yhdistystä. V.1997 % (n=141) V.2004 % (n=114) Järjesti retkiä (1-49 kpl. keskim. 3 retkeä/v.) Laati lausunnon, muistutuksen, valituksen (1-kymmeniä; yleensä 1-4) Järjesti talkoita ja/tai luontotapahtumia (1-20 kpl, yleensä 1-3/v) Järjesti luento- ja/tai keskustelutilaisuuksia (1-10 kpl, yleensä 1/v) Laati kannanoton julkisessa tiedotusvälineessä (1-20, yleensä 1-2) Teki selvityksiä Keräsi nimiä vetoomukseen 14 4 Järjesti mielenosoituksen tai osallistui siihen 4 4 Jäsenilta Turun Ruissalossa Yllättävää ehkä on, että 4H ja Martat nousevat yhteistyökumppaneina samalle viivalle kuin toiset paikallisyhdistykset (7 %). Paikallisyhdistysten keskinäisen yhteistyön mahdollisuuksia voitaisiin avata mm. tiedonkulkua parantamalla. Riittävästi tietoa toisten paikallisyhdistysten toiminnasta ilmoitti saavansa vain 40 % yhdistyksistä, kun vastaava osuus oli keskustoimiston osalta 70 % ja piirien osalta peräti 85 %. Yhdistys elää ihmisistä Luonnontuntemus on paikallisyhdistysten toiminnan kulmakivi. Reilusti yli puolet vastanneista ilmoitti sen vahvuudekseen. Myös lajituntijoita löytyy nisäkkäille, linnuille, kasveille, hyönteisille, sienille ja kaloillekin. Ympäristönsuojelun asiantuntemusta yhdistyksissä on vähemmän. Vahvuutena sen mainitsi vain kahdeksan, vaikka yksittäisiä erikoisalojen asiantuntijoita löytyykin aina valtakunnallisiin tarpeisiin asti. Yhdistys elää ihmisten varassa. Yhdistyksen toimintaa ja innostavia aktiiveja mainitsi vahvuudekseen vajaa neljännes yhdistyksistä. Toisaalta yli puolet yhdistyksistä on huolissaan aktiivien vähäisyydestä. Jäsenet siis rohkeasti mukaan toimintaan + yhdistys kyllä keksii jokaiselle käyttöä! Toimijoiden ikääntyminen tuottaa harmaita hiuksia yli puolessa yhdistyksistä. Valoakin onneksi pilkahtelee. Muutamassa yhdistyksessä podetaan jopa konkareiden puutetta. Puheenjohtajistakin kaksi kolmannesta on ollut toimessaan alle kuusi vuotta. Niukka budjetti Paikallisyhdistysten osuus jäsenmaksusta on nyt noin viidesosa. Niukka enemmistö yhdistyksistä piti jäsenmaksun nykyjakoa oikeudenmukaisena. Kosolti oli kuitenkin niitäkin yhdistyksiä noin 40 % kyselyyn vastanneista joiden mielestä jako on epäoikeudenmukainen. Useimmat näistä ehdottivat paikallisyhdistysten osuuden korottamista. Niukka budjetti rajoittaa mo- Taulukko 2. Millaista tukea paikallisyhdistys toivoo liitolta? Materiaaleja, tietoa, ohjeita, vinkkejä 19 Koulutusta Asiantuntijatukea Taloudellista tukea Toiveita liiton omalle toiminnalle Vierailua/tukea järjestötoimintaan Taulukko 3. Millaista tukea paikallisyhdistys toivoo luonnonsuojelupiiriltä? V % (n=114) Yhteydenpito ja yhteistyö 11 Materiaaleja, tietoa, ohjeita, vinkkejä Konkreettista työpanosta Asiantuntija-apua/taloudellista tukea Vierailua tai henk.koht. yhteydenottoa Koulutusta/maakunnallista edunvavontaa nen yhdistyksen toimintaa. Kolmannes vastanneista arvioi hyviä ideoita jäävän toteuttamatta rahapulan vuoksi. Suuri osa yhdistyksistä, peräti neljä viidestä, hankkiikin lisärahoitusta eri tavoilla. Noin puolet myy joko omia tai toisten tuotteita: linnunpönttöjä, joulukuusia, kortteja, kalentereita, paitoja ja pinssejä. Toiseksi tärkein lisävarojen lähde ovat pääasiassa kuntien myöntämät avustukset. Työ on kolmannella sijalla, merkittävimpänä perinnebiotooppien hoito. Työsarkaan sisältyy kuitenkin monenmoista kasvillisuuskartoituksista kirjoittamiseen ja linnunpönttöjen puhdistuksesta siivoamiseen. Varoja saadaan myös toiminnan tuotoista, kuten retkistä, leireistä ja kursseista. Arpajaisiakin muutamat yhdistykset järjestävät. MERVI OIKOINEN Tukea kaivataan Selvä enemmistö yhdistyksistä toivoo liitolta tukea toiminnalleen, piiriltä noin puolet. (Taulukot 2 ja 3.) Liitolta useimmat toivoivat liitolta materiaaleja, tietoa, ohjeita ja vinkkejä: näyttelymateriaalia, julisteita, esitteitä, materiaalia V % (n=114) 10 lapsille ja nuorille, tietopaketteja, toimintaohjeita ongelmatilanteisiin ja valituspohjia. Koulutustarpeita muutamat täsmensivätkin, mm. yhdistystoimintaan, kaavoitukseen ja viestintään liittyen. Asiantuntija-apua kaivattiin pääasiassa lainsäädäntöön ja kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Taloudellinen tuki on tervetullutta niin liitolta kuin piiriltäkin. Yhdistykset esittivät toiveita myös liiton ja piirin omalle toiminnalle tai mukaantuloa paikallisiin kannanottoihin. Moni yhdistys odottaa liiton ja piirin edustajien jalkautuvan kentälle. Tärkeimmät toiveet piireille voi listata neljään yyhyn: yhteydenpito, yhteistyö, yhdistysvierailut ja yhteystiedot, kuten luennoitsijapankki. Piiriltä tai piirin työntekijältä odotetaan myös konkreettista työpanosta sekä asiantuntija-apua. Yli puolet vastanneista pitää myös yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden valtakunnallista koulutusta ja tapaamisia tarpeellisina Ja sitten toimeksi Kyselyn tuloksista on tarkoitus ottaa vaarin. Yhdistysten tilaisuuksissa vierailtiin loppuvuodesta vilkkaasti ja tavoitteena on pitää tahtia yllä kuluvanakin vuonna. Järjestökoulutuksen materiaali uudistetaan keväällä, ja muita tukitoimia pohditaan yhdessä piirien kanssa. Perusteellisempi kooste kyselyn tuloksista toimitetaan paikallisyhdistyksille alkuvuodesta. TUIRE LAURINOLLI TARJA KETOLA

11 Salaperäinen metsä innosti Lempäälän lapsia piirtämään Lempäälän ympäristöyhdistyksen järjestämä piirustuskisa innosti 450 eka- ja tokaluokkalaista taiteilemaan. luonnonsuojelija 1/2005 Aihe löytyi arkisesti: metsä on maalaispitäjässä monia lähellä, ja onhan se jatkuvasti tämänkin lehden aiheena. Ja tänä vuonna metsien suojeluponnistukset jatkuvat. Päätökset syntyvät kokouspöydissä, mutta niiden perustaksi tarvitaan paljon rivikansalaisten tukea. Metsään esimerkiksi piirustuskisan muodossa paneutunut voi joskus isompana sitä suojella. ANTERO KORHONEN Sivu 11 Hienoa, että töitä tuli näin paljon. Tuomariston tehtävä ei ollut helppo, mutta sarjojen voittajat valittiin kuitenkin yksimielisesti, kertoo idean äiti Mari Larikka ympäristönsuojeluyhdistyksestä. Tuomaristoon kuului kaksi kuvataiteen ammattilaista, yhdistyksen edustaja ja metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja. Kussakin kolmessa sarjassa jaettiin neljä metsäaiheista palkintoa, lisäksi palkittiin tusina arvalla. Runsasta osanottoa selittää kilpailun hyvä suunnittelu ja huolellinen toteutus. Tieto meni kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin ja niistä edelleen koteihin. Kaikki työt laitettiin luvatusti muutamaksi viikoksi näytteille. Tilaa järjestyi pääkirjastosta, kahden pankin sekä kelan konttorin seiniltä ja ikkunoilta. Kela on tunnetusti tarkka julkisuuskuvastaan ja informaatiostaan. Niinpä Lempäälän konttori ensin epäröi ikkunoittensa antamista ympäristöyhdistyksen tarkoituksiin. Kysyjiä kuulemma on vuosien mittaan ollut paljon. Yksitotisten ikkunoiden muututtua kuviksi salaperäisestä metsästä henkilökunta oli tyytyväinen toimiston vetovoiman lisäykseen. Ympäristönsuojeluyhdistyksen piirustuskilpailu oli osana Lempäälän lastenkulttuurin vuotta. Yhdistyksessä on jäseniä vähän yli sata, joten valtaosa piirustaneista oli ei-jäseniä. Kilpailulla oli kaksi tarkoitusta: lisätä yleistä kiinnostusta ympäristönsuojeluun ja kertoa, että paikkakunnalla on yhdistys ja ihmisiä asian päällä. Yhdistyksen puheenjohtajana allekirjoittanut on sitä mieltä, että ympäristöväen asiana on tiukan vaikuttamisen ohella tarjottava myös yleisöön menevää tietoa ja toimintaa. Sitä kautta voi saada tärkeää hyväksyntää ja uusia jäseniä. ANTERO KORHONEN Piirustuskisan palkintojenjako oli joka tavoin värikästä. Takana vasemmalla idean keksinyt Mari Larikka. Luonto-Liiton kevätseuranta käynnistyy Seuraa miltä kevät näyttää ulkona luonnossa, toreilla, rannoilla tai puistoissa, ja osallistu samalla arvokkaan tutkimuksen tekemiseen. Kevätseurantaa on tehty vuosittain 1960-luvun alusta lähtien. Tutkimuksen avulla pystytään vertailemaan kevään alkamista ja edistymistä eri vuosina. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimisessa. Jokainen voi osallistua kevätseurantatutkimukseen omalla kotipaikkakunnallaan täyttämällä kevätseurantalomakkeen. Seuranta perustuu kevään ensihavaintoihin luonnossa. Mukana on helppoja, lähes kaikille tuttuja lajeja, kuten siili tai leskenlehti tai vaativampia kuten tuulihaukka. Lajilistaa kannattaa kokeilla täyttää, vaikka ei tuntisikaan itseään miksikään lajiguruksi, tavoitteeksi voi ottaa vaikka muutamaan itselle ennalta tuntemattoman lajin tunnistamisen. Yksittäinenkin havainto on tärkeä. Palauta lomake, vaikka siinä olisi vain muutama merkintä. Seurattavista lajeista kirjataan ensihavaintojen päivämäärä; kasveista ensimmäinen kukintahavainto ja eläimistä ensimmäinen havainto liikkeelläolosta. Tämän vuoden kevätseurantapäivät ovat seuraavina viikonloppuina: , , , , ja Havainnointia ei tarvitse kuitenkaan rajoittaa vain noihin päivämääriin, vaan kaikki kevään mittaan tehdyt havainnot ovat tervetulleita. Urbaaneja havaintoja kaupungin keväästä Erikoisteemana tänä vuonna on kevään merkkien havainnointi kaupunkiympäristössä. Seurantaretkillä kaupungissa voi perinteisen lajilistan lisäksi lomakkeeseen merkitä omia urbaaneja havaintojaan. Millaisia kevään merkkejä erityisesti kaupungissa on? Milloin krookukset ja tulppaanit puhkeavat kukkaan? Entä milloin kaupungin ihmiset heräävät kevääseen? Bongaa ensimmäinen skeittari tai se hetki, kun kahvilan terassi aukeni. Milloin aurinko alkoi lämmittää kasvoja? Urbaanin kevätseurannan avulla halutaan rohkaista ihmisiä tutustumaan oman elinympäristönsä kautta kaupungin ja luonnon väliseen suhteeseen, rennosti ja kevätpäivistä samalla nautiskellen. Kevätseuranta toteutetaan Yleisradion Aamu-tv:n kanssa, ja kevätseurantapäivien havaintoja voi JARI NISKANEN/LUONTOKUVAT raportoida myös suoraan YLE:n kevätseurantasivuille (www.yle.fi/ aamutv/luonto). Auta tutkimuksessa ja palauta lomake mennessä. Lomakkeen palauttaneiden kesken arvotaan digikamera. Lapsille oma Kevättuuli Lapsille on ihan oma kevätseuranta, nimeltään Kevättuuli, joka vie koko perheen kevätretkille. Kevättuulilomakkeita saa tilata Luonto-Liiton toimistolta tai sen voi printata Luonto-Liiton nettisivuilta. Lomake ilmestyy myös Luonto-Liiton lasten lehden Siepon (2/2005) välissä. Lasten lomakkeessa on 12 helppoa lajia, kuten leppäkerttu ja siili. To 30.6 mennessä vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Kaikkien lomakkeen palauttaneiden nimet julkaistaan Siepossa. Kysy lisää tai tilaa lomake! Lisätietoja kevätseurannasta ja siihen liittyvistä retkistä sekä tulostettavan kevätseuranta- lomakkeen löydät osoitteesta: www. luontoliitto.fi/kevatseuranta Lomakkeita voit tilata osoitteesta: Luonto-Liitto, Annankatu 26 A, Helsinki, puh , fax SATU TIHVERÄ LAURA MANNINEN

12 Sivu 12 luonnonsuojelija 1/2005 Neljä piiriä ja kolmannes paikallisyhdistyksistä kasvuun Uusia jäseniä liittoon saatiin viime vuonna lähes Se ei aivan riittänyt saamaan kokonaisjäsenmäärää kasvuun. Jäsenmäärän laskuvauhti kuitenkin taittui ja oli vain 0,6% (180 jäsentä), kun vuonna 2003 lasku oli 3,9% (1156 jäsentä). Maksaneita jäseniä vuoden 2004 marraskuun lopussa oli Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä on nyt jäsentä, joista on varsinaisia jäseniä, 1332 perhejäseniä ja 4242 nuorisoeli Luonto-Liiton jäseniä. Luonto-Liiton omien sääntöjen mukainen jäsenmäärä on ja siihen luetaan kahden edellisen kalenterivuoden aikana jäsenmaksunsa maksaneet. Lisäksi Luonto- Liitolla on lasten kerhotoiminnan piirissä tuhansia lapsia, jotka eivät ole jäseniä. Piireistä Pohjois-Karjala kasvoi eniten Luonnonsuojelupiireistä Pohjois-Karjala ylsi parhaaseen tulokseen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,7%. Hienosti kasvuun pääsivät myös Pohjois-Pohjanmaa (kasvu 1,9%), Pirkanmaa (kasvu 1,3%) ja Kymenlaakso (kasvu 0,4%). Lämpimät onnittelut! Yhdistykset talkoiden vauhdittajina Syksyllä 2003 käynnistyivät jäsenhankintalkoot, joissa kuka tahansa voi haastaa tuttaviaan Luonnosuojeluliiton jäseniksi (kts. Talko-ohjeet tämän sivun alareunasta). Osana talkoita aloitettiin viime vuonna myös yhdistysten välinen jäsenhankintakilpailu. JÄSENHANKINTAKILPAILUN VOITTAJAYHDISTYKSET (suluissa jäsenmäärän kasvu) Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (+30) Joensuun luonnonystävät (+29) Tampereen ympäristönsuojeluyhd. (+23) Keski-Karjalan Luonto (+22) Oulun luonnonsuojeluyhdistys (+17) Outokummun luonnonsuojeluyhd. (+14) Pohjois-Kymen Luonto (13) Inarin luonnonystävät (+12) Keurusseudun luonnonystävät (+11) Ylöjärven luonnonsuojeluyhdistys (+11) Lappeenrannan luonnonsuojeluyhd. (+10) Tulokset saatiin vertaamalla vuoden 2003 ja 2004 virallisia jäsenmääriä. Kolmannes paikallisyhdistyksistä (62 kpl) kasvatti jäsenmääräänsä edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi 23 yhdistystä onnistui pitämään sen edellisvuoden tasolla hieno saavutus sekin! Piirien työntekijöistä ja järjestöpäällikkö Tarja Ketolasta koostuva raati päätti, että kaikki jäsenmääräänsä kasvattaneet yhdistykset saavat kunniamaininnan ja vähintään kymmenellä jäsenellä jäsenmääräänsä kasvattaneet palkitaan. Palkintoina on Suomen Luonto- ja Luonnonsuojelija -lehtien vuosikertoja lahjoitettavaksi vaikkapa kirjastoihin. Kuopio ja Joensuu voittajayhdistyksiä Voittajaksi yhdistysten välisessä kilpailussa tuli Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys, jonka jäsenmäärä nousi viime vuonna 30 henkilöllä. Onnittelut Kuopioon! Melkein yhtä hyvään suoritukseen ylsivät Joensuun luonnonystävät (kasvu 29 henkilöä). Jäsenhankintatalkoot jatkuvat myös vuonna 2005, samoin yhdistysten välinen jäsenhankintakilpailu. Yhdistykset voivat edelleen esitellä toimintaansa Luonnonsuojelijassa talkoojuttujen yhteydessä. Tässä numerossa esittäytyy Kiuruveden yhdistys. Tulkaa mukaan talkoisiin! TARJA KETOLA SARI POUTIAINEN KUNNIAMAININNAT (kasvu 1-9 uutta jäsentä) Kiuruveden luonnonystävät (+9) Vantaan ympäristöyhdistys (+9) Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys (+8) Tornion luonnonsuojeluyhdistys (+8) Kirkkonummen ympäristöyhdistys (+7) Kuusamon luonnonystävät (+7) Kokkolanseudun luonto (+6) Laukaan luonnonystävät (+6) Pirkkalan ympäristöyhdistys (+6) Kempeleen-Oulunsalon lsy (+5) Mynämäen-Mietoisten lsy (+5) Haukiputaan luonnonsuojeluyhdistys (+4) Kajaanin Seudun Luonto (+4) Nokian Luonto (+4) Pyhtään Luonto (+4) Akaan ympäristöyhdistys (+3) Hangon ympäristöyhdistys (+3) Iin luonnonsuojeluyhdistys (+3) Järvi-Kymen Luonto (+3) Lakeuden Luonto (+3) Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys (+3) Nousiaisten seudun lsy.(+3) Paraisten luonnonsuojeluyhdistys (+3) Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys (+3) Saarijärven seudun luonnonystävät (+3) Ähtärinjärven luontoyhdistys (+3) Askolan luonnonystävät (+2) Kaakkoisen Keski-Suomen lsy (+2) Kangasalan luonnonsuojeluyhdistys(+2) Kurun ympäristöyhdistys (+2) Kyrön Luonto (+2) Kyrön seudun luonnonsuojeluyhdistys (+2) Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys (+2) Paltamon Luonto (+2) Rauman seudun luonnonystävät (+2) Suupohjan ympäristöseura (+2) Vaasan ympäristöyhdistys (+2) Harjavallan seudun ympäristöyhdistys (+1) Kauniaisten ympäristöyhdistys (+1) Keravan ympäristöyhdistys (+1) Kolarin Luonto (+1) Lohjan seudun ympäristöyhdistys (+1) Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys (+1) Nastolan luonnonsuojeluyhdistys (+1) Perhojokilaakson Luonto (+1) Petäjäveden Luonto (+1) Pohjois-Suomenselän lsy. (+1) Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys (+1) Taivalkosken Luonto (+1) Tohmajärven-Värtsilän luonnonystävät (+1) Vuolijoen luonnonsuojeluyhdistys (+1) Lämpimät onnittelut ja kiitokset aktiivisuudesta jäsenhankinnassa! Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen väki eli tysyläiset retkellä Kintulammelle. JÄSENHANKINTA- TALKOOT JATKUVAT v. 2005! Kirjoita oheiseen palvelukorttiin selvällä käsialalla (mieluiten tekstaten) haastamiesi henkilöiden nimet ja joko kotipuhelinnumerot (suuntanumero mukaan) tai kännykkänumerot. Muista kuitenkin kysyä ensin lupa tuttavaltasi, sillä henkilörekisterilain 5 :n mukaan yhteystietoja ei saa antaa ilman henkilön suostumusta. Kirjoita myös oma osoitteesi, jotta voimme lähettää Sinulle korvauksen osallistumisesta talkoisiin: Yhdestä haasteesta saat Norppa-aiheisen hihamerkin (arvo 3 euroa). Kolmesta haasteesta saat lisäksi valita jonkin seuraavista oppaista: Luonnon poluilla, Luonnon marjat ja hedelmät värikuvina tai Pieni Seikkailukirja (kunkin arvo 11,50 euroa). Muista ruksata viereiseen palvelukorttiin, minkä oppaan haluat! Viidestä tai useammasta haasteesta saat lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 12 euroa). Eli jos haastat viisi tai useamman, saat hihamerkit, oppaan ja seinäkalenterin. Saadaksesi palkinnon, haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Riittää, kun nimi ja puhelinnumero toimivat eli saamme vietyä haasteesi perille. Emme lähde nimien perusteella hakemaan puhelinnumeroita, mikäli ne ovat virheellisiä. Haastettavan henkilön tulee myös muistaa Sinut. Kaikki uudet jäsenet saavat hopeisen jäsenmerkin (arvo 6 euroa). Suomen luonnonsuojeluliitto ry JÄSENHANKINTATALKOOT Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi: Nimi: Puhelin kotiin tai matkapuhelin: 1. ( ) 2. ( ) 3. ( ) 4. ( ) 5. ( ) Lähettäkää minulle Luonnon poluilla Luonnon marjat ja hedelmät Pieni Seikkailukirja Haastajan nimi: Osoite: Postinumero ja toimipaikka: Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti. Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI

13 luonnonsuojelija 1/2005 Sivu 13 Nuutti Piippo pappansa Olavi Rytkösen kanssa retkieväitä syömässä Tulponsuon hiihtoretkellä. SUSANNA RYTKÖNEN Kiuruveden luonnonystävien tarina: Maasta se pienikin ponnistaa Suomen suurimmassa maitopitäjässä Pohjois-Savon Kiuruvedellä toimii pieni mutta aktiivinen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Tällä hetkellä yhdistyksessä on yli 70 jäsentä. Erityistä yhdistyksessä on sen jäsenten laaja ikä- ja ammattitausta. Nykyiseen hallitukseen kuuluu jäseniä lukioikäisistä eläkeläisiin ja biologian opettajista pankkityöntekijöihin. Yhdistyksen taivallus ei kuitenkaan ole ollut helppoa menneiden vuosien varrella, sillä aktiivisten perustamisvuosien jälkeen toiminta oli vaarassa lopahtaa kokonaan. Yhdistys perustettiin vuonna1981 ja se toimi vuoteen 1993 saakka nimellä Kiuruveden luonnonsuojelijat, jonka jälkeen nimi vaihtui Kiuruveden luonnonystäviksi. Yksi perustajista oli luonnosta ja valokuvauksesta kiinnostunut peruskoulun opettaja Silveri Jussila. Hänen luotsaamanaan yhdistys toimi useita vuosia aktiivisesti. Vähitellen aktiivisten yhdistysläisten joukko kuitenkin vanheni ja entisten aktiivien poismuuton myötä pieni ryhmä väsähti luvun loppupuolella. Hallitukseen kaivattiin uutta voimaa - erityisesti toivottiin, että mukaan saataisiin nuoria jäseniä. Yhdistys eli hiljaiseloa noin viisi vuotta ja jäsenmäärä laski noin 40:een, mutta toiminta ei kuitenkaan missään vaiheessa lakannut täysin. Käänteentekevä luontokuvailta Vuonna 2002 Kiuruveden luonnonystävät päättivät, että yhdistystä ei saa päästää kuolemaan ja päättivät tehdä asialle jotakin. Tarvittiin yhteistä ponnistelua ja muutama hyvä yhteensattumakin. Lokakuun lopussa 2002 järjestettiin Kiuruvedellä luontokuvailta Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin johdolla. Valokuvaajat Kai Jäderholm ja Kari Saukkonen näyttivät parhaita otoksiaan ja kertoivat luontokuvaamisesta. Luontokuvaillan jälkeen pidettiin kokous, jossa koottiin uusi hallitus. Päivä oli varsin onnekas, sillä luontokuvailta oli kerännyt kokoon suuren joukon luonnonsuojelusta innostuneita ihmisiä, joiden joukossa oli myös useita lukioikäisiä nuoria. Uuteen hallitukseen saatiin mukaan myös muutama vanhempi yhdistysläinen sekä uudeksi puheenjohtajaksi Mannerheimin lastensuojeluliiton Kiuruveden yhdistyksessä vankkaa kokemusta hankkinut Susanna Rytkönen. Susannan vanhemmat Pirkko ja Olavi Rytkönen kannustivat tytärtään Kiuruveden luonnonsuojeluyhdistykseen mukaan ja ovat olleet merkittävä yhdistystä hengissä pitävä voima koko yhdistyksen historian ajan. Luontokuvailta oli positiivinen ja innostava kokemus paikalla olleille, ja nuoret saivat sysäyksen luonnonsuojelutoimintaan, pohtii Susanna Rytkönen luontokuvaillan nostattamaa innostusta. Nuoret halusivat tuoda omia kokemuksiaan ja tietojaan mukaan toimintaan ja heiltä saatiin ideoita nuoria kiinnostavista toimintamuodoista. Lukiolaiset Inka Nykänen, Anna Nieminen ja Jenni Harmoinen ovat uutta sukupolvea, joka pyörittää hallituksessa järjestön toiminnan ydintä. Inka Nykänen on jatkanut ympäristöjärjestötyötä myös Pohjois-Savon ympäristönsuojelupiirin hallituksessa. Inkan äiti Tuula Nykänen ja Jennin isä Paavo Harmoinen ovat myös yhdistyksessä mukana. Innostunut hallitus johtaa joukkoa Hallituksen ryhtiliike sai toiminnan uudelleen jaloilleen, kertoo Rytkönen. Hallitus suunnitteli ja päätti toiminnan jatkamisesta ja jokainen antoi oman osansa onnistumisen eteen. Nuoret toivat uusia ideoita ja innostusta ja vanhoilla jäsenillä oli kokemusta järjestötoiminnasta ja tietoa yhdistyksen perinteistä. Hallitukseemme kuuluu eri ammattialojen edustajia, joilla on tietämystä esimerkiksi ympäristökasvatuksesta ja talousasioiden hoidosta. Uusin voimin alettiin hankkia lisää jäseniä ja järjestää toimintaa. Ensimmäiseksi tiedotettiin yleisölle ja jäsenille, että uusi hallitus on koottu ja yhdistys toimii taas täydellä teholla. Kiuruveden luonnonystävät järjestivät osin ilmaisia bussiretkiä lähialueen luontokohteisiin. Bussimatkan aikana Susanna kertoi yhdistyksestä ja sen toiminnasta ja matkalla jaettiin tiedotusmateriaalia ja jäsenkaavakkeita. Retkillä jäseniksi saatiin monia uusia ihmisiä ja toisaalta kuultiin toiveita yhdistyksen toimintamuodoista. Retkeilyä ja tiedon jakamista Luontoretket ovat yhdistyksen toiminnan perusta. Useana keväänä on järjestetty retki Liminganlahdelle lintujen muuton aikaan. Iisalmen paikallisyhdistyksen kanssa retkeiltiin Pörsämäen valkovuokkolehtoon. Keväthankien aikaan on matkattu kauniille Tulponsuolle. Vaikka retkikohteita on etsitty kauempaakin, tarjoaa Kiuruveden luonto monipuolisia luontokokemuksia. Itä-Suomen, Oulun ja Kuopion seutujen rajamailla sijaitseva Kiuruveden maalaiskaupungin luonto on monipuolista; metsiä, peltoja, järviä ja mäkiä. Alueella sijaitsee useita lintujärviä ja esimerkiksi Paljakanvuori on upea kohde luonnonystävälle. Yhdistys on osallistunut pohjoismaiseen Luonnonkukkien päivään jo kahtena vuonna. Etenkin ensimmäisenä vuonna lähijärven rannalle järjestetty kukkaretki biologi Anneli Pennasen johdolla oli menestys. Vuosittaisiin tapahtumiin on kuulunut myös linnunpönttöjen puhdistustalkoot lähiluonnossa, syksyiset lyhdetalkoot sekä lyhteiden myynti paikallisissa joulumyyjäisissä. Luonto- ja ympäristöviikolla huhtikuussa 2004 yhdistys oli jakamassa tietoa toiminnastaan paikkakunnan kirjastossa. Valokuvailtojakaan ei ole unohdettu, sillä vuoden 2003 kevät- ja syyskokousten yhteydessä yhdistys järjesti luontokuvaillat Seppo Ronkaisen suurpetotutkimuksen pohjalta. Ronkainen kertoi kuvien avulla susien ja karhujen elämästä niin elävästi, että osallistujista useat suunnistivat valokuvaillan jälkeen kirjastoon etsimään lisää susi- ja karhutietoa. Viime vuosien aktiivinen toiminta on alkanut tuottaa tulosta, sillä kuluvan vuoden aikana yhdistys on saanut edelleen uusia jäseniä. Pienikin yhdistys voi olla varsin aktiivinen, kun mukana on jäseniä, joilla on tarpeeksi tahtoa olla toteuttamassa paikallistasolla luonnonsuojeluliiton ideologiaa. Painopisteeksi perhetoiminta? Jatkossa Kiuruveden luonnonystävät haluaa painottaa toiminnassaan erityisesti perhetoimintaa. Näin saadaan osaltaan pidettyä yllä jatkuvuutta yhdistyksen toiminnassa ja siirrettyä luontotietoa jäsenille esimerkiksi perheluontokerhon avulla, toteaa Rytkönen. Perinteikkäitä luontoretkiä on myös tarkoitus jatkaa ja suunnitteilla on yleisöluentoja. Pyrimme hakemaan uusiin toimintamuotoihin ideoita Pohjois-Savon piiristä. Haluaisimme oppia laajentamaan näkökulmaamme Luonnonsuojeluliitosta ja saada tietoa siitä, mitä muuta voisimme retkien lisäksi tehdä, kertoo Rytkönen. Pohjois-Savon piiriltä on saatu ideoita ja tukea mm. ensimmäiseen luontokuvailtaan ja piiriläiset ovat käyneet yhdistyksemme vuosikokouksissa. Piiri on ollut tärkeä voimavara ja kannustaja yhdistyksemme työssä, sanoo Rytkönen. Myös yhteistyö Iisalmen paikallisyhdistyksen kanssa on ollut erittäin hedelmällistä. Yhteistyö toisen paikallisyhdistyksen kanssa auttaa pientä yhdistystä erityisesti siinä vaiheessa, kun toiminta uhkaa hiipua. Yhteiset retket ja asiantuntijoiden vaihto ovat olleet erittäin tärkeitä yhteistyön muotoja, Rytkönen toteaa. Rekisteri asiantuntijoista yhdistyksittäin auttaisikin kartoittamaan muiden yhdistysten asiantuntemusta ja vaihtamaan tietoja ja taitoja. Myös alueen asukkaiden paikallistuntemus on arvokasta ympäristöyhdistyksille. Rytkönen kehottaakin yhdistyksiä menemään piirien syys- ja kevätkokouksiin, sillä näin saadaan vaihdettua ideoita, asiantuntemusta ja kokemuksia. Kiuruveden luonnonystävissä toimintani aikana olen kokenut paljon upeita hetkiä. Hienojen retkikokemusten ja Seppo Ronkaisen suurpetokuvaillan lisäksi päällimmäisenä mielessä on hyvä ja lämminhenkinen ydinporukka, joka kannustaa jatkamaan eteenpäin, kiteyttää Rytkönen. Ovatko Kiuruveden luonnonsuojelijat voineet vaikuttaa toiminnallaan? Ainakin muutama ihminen on varmasti kokenut hienoja luontokokemuksia. Vaikka ympäristöasenteet lähtevätkin mielestäni kotoa, luonnonsuojeluyhdistys voi auttaa luontotiedon siirtämisessa. Yhdistyksen avulla voi saada tietoa luontoretkikohteista ja kotiseudun luonnosta, Rytkönen toteaa. HANNELE AHPONEN

14 Sivu 14 luonnonsuojelija 1/2005 Saimaannorppa sai oman koulutuspaketin Saimaannorppa on yksi suomalaisen luonnonsuojelutyön symboleja ja Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläin. Saimaannorppa on aito suomalainen ja saimaalainen laji, jota ei tavata missään muualla maailmassa. Se on yksi harvoja makean veden hyljelajeja ja yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Kuten monet tietävät, kyseessä on viimeisen jääkauden jälkeisen jään sulamisen ja maankohoamisen seurauksena Saimaan altaaseen eristäytynyt relikti- eli jäännelaji. Samaa alkuperää ovat sen lähisukulaiset laatokan- ja itämerennorppa. Saimaannorppaa on metsästetty ja vuoteen 1948 asti siitä maksettiin jopa tapporahaa. Vuonna 1955 saimaannorppa rauhoitettiin. Suojelutyö käynnistyi hitaasti ja luvuilla kanta laski edelleen. Vuonna 1979 perustettiin saimaanhyljetyöryhmä ja 1980-luvulla käynnistyi tutkimustoiminta Joensuun yliopiston alaisuudessa. Tiedon ja kokemuksen määrä on vuosien myötä kasvanut. Pitkäjänteinen ja monimuotoinen tutkimus- ja viranomaistyö sekä vapaaehtoinen suojelu- ja valistustoiminta yhdessä ovat tuottaneet tulosta. Uudistunut lainsäädäntö, EU: n tuomat velvoitteet sekä tietoon ja tutkimukseen perustuva moninainen suojelu- ja valistustyö ovat muokanneet asenteita ja näkyvät käytännön toimissa. Saimaannorppa otetaan nykyään huomioon erilaisissa toiminnoissa, hankkeissa ja suunnitelmissa. Verkkokalastusrajoitukset tai Saimaan vedenpinnan vaihtelu ja juoksutusten suunnittelu ovat hyviä esimerkkejä käytännön suojelutoimista. Uhanalaisen lajin kannankehitys on saatu kääntymään lievään nousuun. Tieto ja valistus tärkeää Norpan ja sen elinympäristön, Saimaan, suojelukysymykset ovat olleet Saimaan alueen luonnonsuojelupiirien ja -yhdistysten keskeistä toimintaa. Tiedonjako ja asennekasvatus ovat tärkeä työväline luonnonsuojelutyössä. Norppailloissa ja retkillä on kuultu tarinoita ja nähty kuvia, mutta aina tahdotaan lisää. Alustuksia ja luentoja luonnosta ja erityisesti saimaannorpasta kysytään jatkuvasti. Tähän asti kuvia ja materiaalia on haalittu aina tilanteen mukaan eri tahoilta. Valmiin valistuspaketin tarve on ollut jatkuva. Tietoa saimaannorpasta on yllin kyllin, mutta se on hajallaan eikä ole helposti esitettävässä muodossa. Nyt valmistunut valistuspaketti on Vertailua ihmisen ja saimaannorpan biologisista ominaisuuksista Ihminen Saimaannorppa 3.5 Syntymäpaino (kg) Paino 2 kk:n iässä (kg) Aikuisen paino Aikuisen pituus (cm) / Verenpaine (mmhg) 120/80 Verimäärä (I) 12 Hemoglobiini (g/l verta) 250 Syö kalaa/vuosi (kg) Uintikilometrit/vuosi ensimmäinen laaja esitettävä ja lainattava kokonaisuus erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Aineistoa löytyy pienimmille kuulijoille suunnatusta sadusta tiukkaan asiatietoon, julistesarjaa esille laitettavaksi ja pehmonorpat katseenvangitsijoina ja houkuttimina. Valistuspaketin kokoaminen pystyttiin toteuttamaan lahjoitusvaroin. Norpansuojeluun on lahjoitettu rahaa erilaisin keräyksin sekä vapaaehtoisin lahjoituksin. Viimeisen sysäyksen antoi lopulta eräs merkittävä yksittäinen lahjoittaja, jonka toiveena oli varojen käyttö nimenomaan valistustarkoituksiin. Viimeisin tieto ja taito käytössä Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin norppatyöryhmä käynnisti ideoinnin valituspaketin muodoista ja keinoista syksyllä Työryhmään kuuluvat aluepäällikkö Kaarina Tiainen, luokanopettaja Marjaana Närhi ja biologi Raija Aura. Lennokkaiden ideoiden, perusteellisen pohdinnan sekä olemassa olevien varojen puitteissa paketti alkoi muotoutua nykyisiin mittoihinsa. Paketti on koottu tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen ja Joensuun yliopiston norppatutkijoiden kanssa. Myös norppa- ja luontokuvaajat ovat tarjonneet kuvansa projektin käyttöön veloituksetta. Mittavan ja monenlaisia taitoja vaativan rakentamisen ja käytännön toteutuksen on tehnyt Saimaan luonnonsuojelukeskuksen aluepäällikkö Kaarina Tiainen. Kaarinan taitavissa käsissä syntyivät upeat piirroskuvat ja pehmonorpat. Kirjalliset ja kuvalliset taidot yhdistyvät oikeaa tietoa jakavassa kuvitetussa sadussa Veeti kuutin vuosi. Luonnollisessa koossa olevat pehmonorpat, emo ja kuutti, antavat todellisen kuvan saimaannorpan olemuksesta ja jäävät varmasti mieleen esityksen jälkeenkin. Tietopainotteiset 21-sivuinen perusteksti, 50 dian kuva- ja 40 sivun kalvosarja esittelevät monipuolisesti norppaa lajina, sen elinympäristöä, historiaa ja kannankehitystä, tutkimusta, uhkatekijöitä, suojelua ja tulevaisuutta sekä vinkkejä jokamiehen suojelutyöhön. Tiedotustilaisuudet valmistuneesta materiaalista pidettiin Lappeenrannassa ja Helsingissä Paketti sai heti erittäin myönteisen ja kiinnostuneen vastaanoton. Kuvat, kalvot ja pehmonorpat ovat ilahduttaneet eteläkarjalaisia kouluja ja päiväkoteja ja kyselyjä riittää. Valistuspaketti kehittyy edelleen tarpeen ja resurssien mukaan. Ideoita jäi toteuttamatta, mutta mitään ei haudattu lopullisesti. Saimaannorpan suojelussa ja sitä tukevassa valistustyössä ja asennekasvatuksessa riittää työtä tulevaisuudessakin. Eläköön saimaannorppa ja tärkeä luonnonsuojelutyö! RAIJA AURA Vs. aluepäällikkö KAARINA TIAINEN NORPPAKOULUTUSMATERIAALI Peruspaketti: 4Tekstiosio (21 sivua) 4Kuvasarja (50 diaa + kuvatekstit) 4Kalvosarja ( kalvoa) 4 Tee itse oma norppa teko ohje 30 cm pehmonorpalle 4 Veeti-kuutin vuosi kuvitettu satu vuotiaille (6 sivua) Peruspaketti on saatavilla CD-rompulla sekä ladattavissa kuvasarjaa lukuun ottamatta liiton nettisivuilta (julkaistaan 15.2.). Lisäksi on mahdollista lainata lähetyskuluja vastaan: 4Julistesarja (5 kpl A2 kokoista laminoitua julistetta) 4Pehmonorpat luonnollisessa koossa (emo + kuutti) Norppakoulutuspakettia voi tiedustella lainaksi tai esiteltäväksi: Saimaan luonnonsuojelukeskus vs aluepäällikkö Raija Aura Katariinantori LAPPEENRANTA puh ,

15 luonnonsuojelija 1/2005 Sivu 15 Juha Taskinen: IDÄN IHMEITÄ - Jäänalaisia norppakuvia - Vienan Karjalan runokyliä ja vesistöreittejä - Laatokan luontoa Luontokuvailta Turun Yliopistolla Calonia1-Salissa, Vänrikinkatu 2, 1. krs klo , vapaa pääsy Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Turun Ylioppilaskamerat ry org.utu.fi/tyyala/ylioppilaskamerat/ JUHA TASKINEN/LUONTOKUVAT Suomen Vienan uusi maisema-alue esittäytyy Suomussalmen Kuivajärven ja Hietajärven kylät ovat osa Vienan Karjalaa. Niiden ympärille vuonna 2004 perustettu maisema-alue on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suomussalmen ja Kuhmon itäosissa ovat kohdanneet kainuulainen ja vienalainen kulttuuri luoden niin luonnon, rakentamisen kuin henkisen perinteen monimuotoisuutta. Kyliä suojelevan maisemaalueen pohjoispuolella sijaitsee melko laaja ja erämainen Murhisalon luonnonsuojelualue, jonka koostuu soidensuojelualueesta ja siihen liittyvistä vanhoista metsistä. Murhisalo on ollut ikiajat pienten vienalaiskylien ja lähiseudun kainuulaiskylien nautinta-aluetta. Luonnon perinteisestä käytöstä kertovat mm. vanhat ruununportaat eli pitkospuut, puronvarsien niityt ja Murhijärven Saunasaaren vanhat eräsaunat, jotka yhä ovat myös ne rakentaneiden ihmisten sukujen käytössä. Kuivajärven ja Hietajärven maisema-alueella ja Murhisalolla tapahtuu tulevana pääsiäisenä. Siellä mm hiihdetään 18. Vienan Hiihto ja vietetään kulttuuri-iltaa musiikin ja historian parissa. Hiihtoreitti on aivan erityinen: Hiihtäjät pääsevät käymään Vuokkijärven Kalmosaaressa aivan Suomen ja Venäjän rajalla. Murhisalo tarjoaa rauhaa ja hiljaisuutta. Hyvällä onnella hiihtäjä yhyttää saukon tai ahman jäljet. Keväthanget ovat parhaimmillaan pääsiäisenä. Kuivajärvellä on mahdollisuus majoittua sekä syödä ja saunoa. RIITTA NYKÄNEN Saimaannorppa on valittu liiton vuoden 2005 nimikkoeläimeksi Saimaannorppa aloittaa uuden perinteen Luonnonsuojeluliitossa. Liittohallitus päätti kokouksessaan 29.1., että liitolle valitaan vuosittain nimikkoeliölaji, jonka elämää seurataan tiivimmin. Saimaannorppa sai kunnian olla ensimmäinen nimikkolaji. Ajatus tästä syntyi laajan saimaannorpasta kertovan valistus- ja koulutuspaketin valmistuttua vuonna 2004 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin toimesta. Tarkoituksena on muistuttaa sympaattisen viiksekkään elämää uhkaavien ihmisen toimien vaikutuksista. Mutta ennen kaikkea pyritään pitkin vuotta tuomaan esille norpan elinkiertoa tietoiskujen, valistustoiminnan ja yleisötilaisuuksien keinoin. Samalla voidaan kertoa siitä, miten meistä jokainen voi omalla toiminnallaan edistää saimaannorpan elinympäristön säilymistä suotuisana tulevaisuudessakin. Saimaalla liikkuminen kesäisin ja talvisin, mökkeily, kalastus ja muu toiminta voi tapahtua myös rauhallisen rinnakkaiselon muodossa. Jatkossa siis Luonnonsuojeluliitolle valitaan vuosittain nimikkoeliölaji, jonka elämään ja elinympäristön käyttöön kohdistuvilla valinnoilla itse kukin voi osallistua monimuotoisen elämän säilyttämiseen kotiseuduillaan. PERTTI SIILAHTI liittovaltuuston puheenjohtaja LAHJA LUONNOLLE Tilaa norppalogo kännykkääsi 2 eurolla numerosta Viesti: norppalogo. Toimii puhelimissa, joissa on gprs-toiminto. Tai tee puhelinlahjoitus: (5 euroa) (10 euroa) Palvelun tuottaa Sonera. OHJELMA Lankalauantaina klo Kuivajärven Tsasounan esittely ja rukoushetki Ensimmäisenä pääsiäispäivänä XVIII VIENAN HIIHTO klo 11:00 thteislähtö Domnan Pirtiltä Hiihdetään yhdessä väli Domnan Pirtti - Vuokkijärven Kalmosaari, jossa paikan esittely. Rajavyöhykkeeltä palattua on tauko- ja evästelypaikka Hietajärvellä. (Oma muki mukaan!) Hietajärveltä voi palata Domnan Pirtille (matka silloin n 15 km) tai jatkaa Murhijärven Saunasaareen, missä toinen taukopaikka ja mehu ja edelleen Domnan pirtille, jolloin matka n. 20 km. Umpihankihiihtoryhmä hiihtää omia reittejään ympäristöä tarkkaillen Kalmosaaressa käynnin jälkeen, matkaa noin 20 km. Hinnat: Aikuiset 10 euroa, lapset: alle 12 v. 5 euroa, alle kouluikäisiltä ei maksua Klo 15:30 Lönnrotin reitit Kainuussa, fil. lis. Helinä Romppanen Vienalaiskylien maisema-alue kuvin ja sanoin, suunnitelman laatija Suvi Tauriainen Klo 18:00 Domnan Pirtillä Illanvietto Esitelmä: Toarie Huovisen arvoitus, fil. tri Heikki Rytkölä Diaesitys: Valokuvaaja Petri Karttimon uusia kuvia Kuivajärven ja Hietajärven kyliltä Musiikkia: Perinteentaitaja Jussi Huovinen ja mahdollisesti muita esiintyjiä Runsas iltateepöytä n 10 euroa aikuisilta, 5 euroa lapsilta. Koe huikea luontoelämys - keskellä Helsinkiä! VUODEN LUONTOKUVA tapahtuma Finlandia-talo, klo (aulanäyttelyt avautuvat jo 17.30) Käyttävätkö eläimet niille tehtyjä vihersiltoja? Mitä Stadiin eksyvälle citykarhulle tehdään? Miten ekologiset käytävät turvataan kaavoituksessa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa ELÄINTEN KULKUREITIT seminaari ke 6.4. klo Luonnontieteellisessä museossa (Eläinmuseo), Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki Lisätietoja tapahtumasta: Matti Vainio Majoitus, ruokailu, sauna, illanvietto: Suvi Tauriainen Kuljetus Kajaanin rautatie- ja lentoasemilta: Veikko Heikkinen Lapsiparkki (tiedustelu ja varaukset): Petri Mäkeläinen Tapahtuma järjestetään samanaikaisesti neljällä paikkakunnalla ja päätapahtuma on Helsingin Finlandia-talolla. Ohjelmassa mm. Markus Varesvuon tinkimättömiin lintukuviin ja Hannu Jänneksen luomaan äänimaailmaan perustuvan ohjelman odotettu ensi-ilta. Suurlähettiläs Pertti Salolaisen kuvaesityksen aiheena on Lontoon keskustan kettuperhe. Illan päättää Jorma Luhdan Yömetsä. Suomalaisen maiseman sisin paljastuu, tähdet ja räiskyvät revontulet virittävät pohjoisen erämaan tunnelmaa. Ryhmäliput, Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, -kuva.org, Puh./Fax tai Yksittäisliput suoraan Lippupalvelusta. Ps. kuvista on parhaillaan menossa yleisöäänestys osoitteessa: Eläinten kulkureittejä käsitellään monipuolisesti tutkimuksissa ja käytännössä, lainsäädännössä ja hallinnossa, tiehankkeissa ja kaavoituksessa. Käytännön esimerkkejä esitellään meiltä ja muualta sekä eri eliöryhmistä. Puhujista ovat tulonsa jo varmistaneet: Seija Väre (YS-konsultit), Keijo Savola (Luonto-Liitto), Lasse Rekola (Uudenmaan liitto), tutkija Katja Holmala, riistapäällikkö Reijo Orava (Uudenmaan riistanhoitopiiri) ja Arto Kärkkäinen (Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri). Puheenjohtajana toimii Harri Dahlström. Seminaari on ilmainen, mutta lounas omakustanteinen. Tarkempi ohjelma päivitetään ilmoittautumisohjeineen internetiin www. sll.fi. Lisätiedot: projektivastaava Tapani Veistola, puhelin (09) , Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Suomen Eläinsuojeluyhdistys ja Uudenmaan riistanhoitopiiri MATTI VAINIO

16 Sivu 16 luonnonsuojelija 1/2005 Autuaaksi tekevä tievalaistus? Oletko koskaan maantiellä liikkuessasi ajatellut, ketä varten se tievalaistus siellä oikein loimottaa? Minulle asia on tullut mieleen usein. Olen joskus ajanut useita kymmeniä, ilmeisesti jopa toista sataa kilometriä yhtäjaksoisesti valaistua tietä myöten. Autoissa on valot. Jalankulkijoita ei näy. Kuka tievalaistusta tällaisissa tilanteissa tarvitsee? En kiellä, ettei tievalaistus joissakin oloissa parantaisi liikenneturvallisuutta. Mutkikkailla risteysalueilla valoista toki on apua. Samoin ymmärrän katujen valaisemisen taajamissa. Ymmärrykseni loppuu silloin, kun valaistaan suoria valtateitä, joita aivan hyvin pystyisi ajamaan pimeässäkin etenkin kun vielä muistaa, ettei siellä jalankulkijoita juuri ole. Onko tievalaistuksen liikenneturvallisuutta parantava vaikutus todella niin suuri, että se tekee oikeutetuiksi kaiken sen rahankulutuksen ja ne ympäristöhaitat, joita tievalaistuksesta aiheutuu? Sähkönkulutusta pitäisi Suomessakin hillitä. Yhteiskunta ei näytä kovin hyvää esimerkkiä ylvämällä tievalaistuksen kaltaista valosaastetta ainakin näennäisen määrättömästi joka puolelle. Jotenkin tuntuu turhalta kotona miettiä, sammutanko nyt tuon yhden kattolampun puoleksi tunniksi huoneesta poistuessani, kun ikkunasta voi katsella horisonttiin ulottuvaa tievalojonoa. Onko kukaan koskaan selvittänyt kansalaisten suhtautumista tievalaistukseen? Eräs nyt jo eläkeikäinen tuttuni, joka työskenteli vuosikymmenet autonkuljettajana, harmittelee teiden valaisemista, koska hänen mielestään pimeässä olisi helpompi ajaa. Ajatus on aivan järkevä. Eikö tasainen pimeys tai hämäryys luo suuremman turvan maantielle kuin jatkuvasti himmenevä ja kirkastuva keinovalo? Valopylväiden kohdallahan on kirkasta, pylväiden välissä hämärää ja sammuneiden valojen kohdalla lähes pimeää. Ei kuljettajan silmä voi tottua moiseen vaihteluun. Tämän vasta luulisikin vaaratilanteita tuottavan. Kuka tietää, millä tavoin tätä sähkön ja rahan tuhlausta vastaan voisi taistella? Kuka pystyisi kääntämään nykyisen kehityksen niin, että tievalaistusta ruvettaisiin jopa vähentämään, sen sijaan että sitä rakennetaan yhä kiihtyvällä vauhdilla lisää? Mitä tähän vaaditaan? Valaistujen tiekilometrin lisääminen ei ole mitenkään kansakuntaa Lukijoilta autuaaksi tekevä kehityssuunta. Pikemminkin se on merkki ajattelemattomuudesta ja välinpitämättömästä energiantuhlauksesta, joka oheisvaikutuksenaan kehittää uuden ongelman: valosaasteen. VALON VAIVAAMA Biotekniikka ja luonnonsuojeluliitto Toiminnanjohtaja Yrjö-Koskisen kolumnin (Luonnonsuojelija 6/04) innoittamana palaan aiheeseen, jota olen jo aiemmin tällä palstalla käsitellyt. STM:n sekaantuminen kansalaisjärjestön vapaaseen nimitysoikeuteen valittaessa edustajia erilaisiin toimikuntiin ei varmastikaan kuulu hyvään hallintokäytäntöön. Tästä ei sen enempää. Sen sijaan minua syvästi huolestuttaa Suomen Luonnonsuojeluliiton edustajavalinnoissaan ottama äärimmäisen asenteellinen linja biotekniikkaan. Viittaan luonnonsuojeluliiton varaedustajan nimeämiseen biotekniikan neuvottelukuntaan. Luonnon- ja ympäristönsuojelu on aatetta, mutta aatteen on perustuttava tietoon, ei tunteeseen. Kun puhumme metsäasioista, niin äänessä tulisi olla metsäbiologian ja -ekosysteemien asiantuntijoiden, ei innostuneiden amatöörien. Energia-asioissa meillä pitäisi olla samoin Lähetä tekstit (max. pituus 2000 merkkiä): vankan luonnontieteellisen ja taloudellisen asiantuntemuksen omaavia henkilöitä muotoilemaan kannanottomme ja esittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sama koskee biotekniikkaa. Olen itse biotekniikan tutkija. Mielestäni geenitekniikka teknologiana on luonnon- ja ympäristönsuojelun suhteen aivan yhtä neutraalia kuin perinteiset kasvinja eläinjalostustekniikatkin. Turvallisuusarvioinneissa pitäisi kiinnittää huomiota lopputuloksena syntyneen tuotteen vaikkapa uuden kasvilajikkeen ominaisuuksiin, ei tekniikkaan, jolla se on tehty. Kansalaisten Bioturvayhdistys vastustaa ohjelmallisesti geenitekniikkaa. Tähän yhdistyksellä on luonnollisesti oikeus. Sen sijaan Suomen Luonnonsuojeluliiton ohjelmaan ei ymmärtääkseni kuulu geenitekniikan periaatteellinen vastustaminen, ja tämä tulisi ottaa huomioon myös liiton edustajien nimeämisessä. Biotekniikassa luonnonsuojelu- ja kuluttajajärjestöt valitettavasti näyttävät helposti lähtevän seuraamaan tahoja, jotka lietsovat pelkoja ja hysteriaa esittämällä retoriikalla perusteltuja ennakkoluuloja. ATTE VON WRIGHT Ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan professori Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry KARI NIEMELÄINEN/LUONTOKUVAT Etelä-Suomen Sanomat rikkoi hyvää journalista tapaa Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen äänin 8 2 Etelä-Suomen Sanomille, koska neuvosto katsoi lehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa ja antoi sille huomautuksen. Lehden pääkirjoituksessa hyökättiin ennennäkemättömällä tavalla vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä tekevää Salpausselän luonnonystävät ry:tä vastaan ja käytettiin nimityksiä kuten nihilistit, anarkistit, demokratian väärinkäyttäjät, kateelliset. Samana päivänä alkoi suorastaan lainvastaiseen toimintaan yllyttävä kirjoittelu ESS-verkkolehdessä, josta Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen.verkkolehden keskustelupalstalla julkaistiin yhdistyksen hallituksen jäseniin kohdistuneita uhkauksia ja puhelinhäirintään yllyttäviä kirjoituksia, kuten [yhdistyksen jäsenten] kuvat, nimet, osoitteet ja auton rekkarit nettiin ja aletaan katsomaan missä tulevat vastaan. Tämän jälkeen verkkolehdessä julkaistiin kaksi kertaa hallituksen jäsenten osoitteet ja yhteystiedot. Toinen esimerkki: Ei ole kiellettyä soittaa toiselle joskus, jatkuvastihan ei voi soitella, mutta jos kymmenentuhatta kaupunkilaista soittaa tuon listan lävitse. Uhkaukset alkoivat sen jälkeen, kun yhdistys oli tehnyt laillisen ja perustellun kaavavalituksen Kariston asemakaavaehdotuksesta, jossa rakentamista oli osoitettu oikeusvaikutteisten seutukaavan virkistysalueelle. Symbioosi ry julistaa haettavaksi APURAHAN LUONNONSUOJELUUN Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen avustus myönnetään yhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä yhteen tai useampaan luonnonsuojelua edistävään hankkeeseen. Keväällä 2005 tulee rahastosta jaettavaksi euroa. Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämään postitse osoitteeseen: Symbioosi ry, c/o Sanna Mäkeläinen, Alempi Talonpojantie 4 C 087, HELSINKI Hakemusten on oltava perillä viimeistään ke Luonnonsuojelurahan jakamisesta päätetään Symbioosi ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 23. helmikuuta Päätös on kokouksen jälkeen nähtävillä osoiteessa: Lisätietoja saa Symbioosi ry:n hallitukselta tai hallituksen puheenjohtajalta Sanna Mäkeläiseltä, sanna. p Neuvoston päätös lähetettiin asianosaisille päivätyllä kirjeellä. Kopiot päätöksestä toimitettiin saapumista seuraavana päivänä Etelä-Suomen Sanomiin, Uusi Lahteen, Lahden Radioon ja Radio 99:iin. Julkisen sanan neuvosto ei vaatinut päätöstä julkaistavaksi muuta kuin ESS:n verkkolehdessä. Olisi kuitenkin luullut, että uutinen olisi yleisen kiinnostavuuden ja uutisarvon johdosta julkaistu myös printtipuolella ja luettu paikallisradiossa. Mutta jostain syystä, jota voin vain arvailla, tätä Julkisen sanan neuvoston päätöstä ei haluttu kertoa suurelle yleisölle, vaan uutinen vaiettiin ja aiheutettiin tahra tiedonvälityksen uskottavuudelle Lahdessa. MARTTI VIKBERG Salpausselän luonnonystävät ry Lahti JSN:on päätös luettavissa: www. jsn.fi/paatos.asp?sivuid=3354/ SL/04 Susipolitiikan uudet haasteet Kuten tiedetään, viime marraskuussa ministeriö myönsi Kainuun poronhoitoalueen eteläpuolelle viisi kaatolupaa nimenomaan ongelmasusien poistamiseksi. Kyse oli yksilöistä, jotka aiheuttavat taloudellisesti erittäin huomattavia vahinkoja ja ovat uhka yleiselle turvallisuudelle. Sen kummemmin ongelmia odottelematta Kainuun riistanhoitopiiri pisti kaikki luvat heti käyttöön ns. ennaltaehkäisevinä lupina. Neljä niistä ohjattiin Kuhmoon. Luvan myöntäjä nähtävästi hyväksyi uuden sovelluksen. Nyt paikalliset metsästäjät saivat vapauden itse määrätä susiongelman tason sekä käsitteen ongelmasusi. Joulukuun puolessa välissä kaikki neljä lupaa oli jo käytetty kyseisen uuden sovelluksen mukaisesti. Tunnetuimpana ongelmana oli RKTL: n tutkimussusi, alfauros Igor. Sen tappamisen laillisuudesta Kainuun luonnonsuojelupiiri teki selvityspyynnön. Kainuun riistanhoitopiirin vastauksen mukaan kaato oli laillinen ja ministeriön lupaehtojen mukainen. Mutta entäs ne kolme muuta? Luontojärjestöt ovat jo pitkään vaatineet ministeriöltä luotettavaa sudenhoitosuunnitelmaa (jota näemmä myös EU nyt kaipaa Suomen valtiolta uhkasakkojen myötä). Toivottavasti se tulee käytäntöön jo tämän vuoden aikana. Mielestäni hoitosuunnitelma pitää perustua seuraaviin tämän vuosituhannen arvoihin: yhteistyökyky, avoimuus, tieto ja vastuu! Siis melkoisia haasteita nykyiseen verrattuna. Kannanhoitoon kuuluu ehdottomasti myös kannan säätely ja ongelmia aiheuttavien yksilöiden poistaminen. Tämä tapahtuu metsästämällä. Äskeisestä Kainuun mallista oppineena sen on tapahduttava viranomaisjohtoisesti (esim. RKTL:n edustaja). Tällöin varmistetaan, että pyynti kohdistuu vain niihin yksilöihin, johon on tarkoitettu ja ovat lupaehtojen mukaiset.samalla loppuu metsästäjäjärjestöjen kikkailu lupien sisäisistä järjestelyistä ja omista sovelluksista. Pyynninjohtaja on suoraan vastuussa lupia myöntävälle ministeriölle. Tämä taas edustaa Suomen valtiota ja niitä sopimuksia, joihin Suomi EU-maana on sitoutunut. Toivon SLL:n edistävän tällaista käytäntöä. Susiasiat ovat niin herkkiä ja tärkeitä, ettei niitä pidä jättää pelkästään metsästäjäjärjestöjen vastuulle. Teatteri Poleemi esittää: VEITSEN TERÄLLÄ TERO POUKKANEN Kuhmo Paikka: Oranssi, Herttoniemi, Hiihtäjäntie 1 ensi-ilta pe klo 19. Muut esitykset 27.2., 3.3., 6.3., 11.3., 13.3., 16.3., 18.3., 20.3., 27.3., kaikki klo 19. Liput 7/5euroa, varaukset: Vierailuesitykset myös Jyväskylässä Baari Vakiopaineen teatteritilassa (Kauppak.6) pe 4.3. klo 19 ja la 5.3. klo 14 ja 19. Liput 7/5e, varaukset: Kolmen esityksen lipputuotot lahjoitetaan kokonaan hyväntekeväisyyteen: su Aseistakieltäytyjäliitolle to 3.3. Susi ry:lle su 6.3. Rekku Rescue Ry:n kautta Tallinnan löytöeläintarhan hoidokeille Veitsen terällä on draama, osin musta komedia Varpu-tytön kasvamisesta epävarmaksi naiseksi, joka käyttää itsensä viiltelyä keinona ahdistuneisuutta vastaan. Nuoren tytön ja naisen paha olo heijastuu myös pyrkimyksenä auttaa kärsiviä eläimiä. Opiskelijamaailmasta Varpu löytää bile- ja aatetovereita, mutta sisällä jomottava musta möykky jatkaa kasvamistaan.

17 luonnonsuojelija 1/2005 Sivu 17 Kirjat Leipäpuusta arvopaperia Vastuun ja oikeudenmukaisuuden haasteet metsäpolitiikassa Ari Lehtinen & Pertti Rannikko (toim.) 291 s., Metsälehti kustannus 2004 Leipäpuusta arvopaperia on edustava läpileikkaus Joensuun yliopistossa suoritetusta yhteiskuntatieteellisestä metsäntutkimuksesta. Tarkastelemalla metsiä ja metsätaloutta monista eri näkökulmista naisten asemasta metsäteollisuuden kansainvälistymiseen luodaan kirjassa monipuolinen kuva niistä valinnoista, joita metsissämme on tehty. Tämä auttaa siten ymmärtämään paremmin nykyistä tilannetta metsissä. Valaisevaa oli esimerkiksi Ari Jokisen kuvailu, kuinka metsätalouden kehitys on kasaantuvaa, aikaisemman päälle rakentuvaa. Ryhtyminen esimerkiksi alaharvennukseen tuottaa ketjun, joka johtaa väistämättä päätehakkuuseen ja koko puuston poistamiseen. Lähestymistapa on samalla kirjan vahvuus ja heikkous. Lukija saa vajaassa kolmessa sadassa sivussa nopean yleiskatsauksen metsäalan nykytilaan ja varsinkin siihen, kuinka tähän on päästy, mutta samalla monet asiat kuitataan ylimalkaisilla heitoilla. Lisäperusteluita olisi kaivannut esimerkiksi Teijo Rytterin väite, jonka mukaan 1800-luvun puolenvälin jälkeen: Suomalaisen metsäpolitiikan päämääräksi tuli puuntuotannollisesti kestävä metsätalous, jonka perusteeksi voidaan tulkita sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Oman näkemykseni mukaan silloista talonpoikaista metsänkäyttöä ei suinkaan pyritty rajoittamaan tulevien sukupolvien vuoksi, vaan teollisuuden puun tarpeen turvaamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiryhmän tyrmäävän kritiikin sivuuttamista kansallisen metsäohjelman pikaisessa tarkastelussa ei myöskään voi pitää perusteltuna. Vastaavanlainen perustelematon heitto on Pertti Rannikon väite, jonka mukaan: vanhojen metsien suojelussa keskeisimmässä asemassa ollut ympäristöliike oli Greenpeace. Vanhojen metsien suojelun kannalta merkittävämpi järjestö lienee kuitenkin Talaskangas-liikkeestä kuoriutunut Luonto- Liiton metsäryhmä. En myöskään allekirjoita Rannikon väitettä, jonka mukaan luonnonsuojelijat eivät juurikaan ota huomioon suojelun vaikutuksia paikallisten asukkaiden elinkeinoihin ja elinoloihin, vaikka hän oikeutetusti huomauttaa myös, että metsätöiden uudelleen järjestelyt on merkittävämpi työttömyyden aiheuttaja. Varsinkin Lapin metsäkiistoissa paikallisten elinkeinojen tulevaisuus on ollut luonnonsuojelijoiden toiminnan keskiössä, ja esimerkiksi Talaskankaalle Kainuussa mentiin aikoinaan juuri paikallisten pyynnöstä. Nykyään Talaskangas on Vuolijoen kunnan merkittävimpiä matkailuvaltteja. Vastaavanlaisia esimerkkejä Pohjois-Karjalasta löytyy Ilkka Eiston artikkelista kirjassa. Kirjan suurin ansio on ennen kaikkea ajatusten herättäjänä. Itselleni eniten ajatuksia heräsi Minna Tanskasen soiden metsittämistä käsittelevästä artikkelista. Hän kuvaa, kuinka samaan tarkasteluun asetettiin ajalliselta kestoltaan kolme täysin eri sarjan asiaa: senhetkinen työttömyysongelma, kymmenien vuosien päähän sijoittuva puuntuoton lisäyksestä saatava taloudellinen hyöty ja satoja, jopa tuhansia vuosia kestävä soistumisprosessi. Samanlaista perspektiiviä soisi laajemmin myös nykyiseen metsäkeskusteluun, varsinkin kirjassa kuvailtujen metsänkäsittelyn menneiden jälkien korjaamiseen. Ennallistaminen loisi runsaasti välittömiä työpaikkoja, pidemmällä perspektiivillä palautuvia lakkasoita ja paremmat edellytykset luontomatkailulle ja lajiston säilyminen tuleville sukupolville. Mielenkiintoista on myös huomata, miten hitaasti soita koskevat ajatukset ovat muuttuneet. Artikkelissa esitetty 1950-luvulta oleva näkemys soiden runsaudesta ja työttömien suuren määrän yhtenevyydestä on samanhenkinen kuin Esaias Wegeliuksen parisataa vuotta aiemmin esittämä näkemys soiden runsauden aiheuttamista terveyshaitoista ja kylmästä ilmastosta. Kirjan kolmessa viimeisessä artikkelissa pohditaan metsäteollisuuden yhteiskunnallista vastuuta ja kansainvälistymisen luomia haasteita. Jakob Donner-Amnellin mukaan: Erilaisia intressejä hyvin huomioon ottavan toimintatavan kehittäminen erilaisiin metsä- ja yhteiskuntaoloihin voi olla pohjoismaisille metsäyhtiöille tie menestykseen. JAN KUNNAS Kirjoittaja on vanha metsäaktivisti ja tutkii soiden ja metsien käytön historiaa Helsingin yliopistossa. Tuoretta kaloista Hannu Lehtonen: Iso kalakirja Ahvenesta vimpaan. 280 s., WSOY Ilmasto lämpenee, miten käy kalojen ja kalastuksen? Monet kalalajit elävät täällä levinneisyytensä äärirajoilla, joilla muutokset ilmenevät voimakkaampana kuin levinneisyyden keskialueilla, Iso kalakirja ennustaa. Alun yleislukujen jälkeen kaikki Suomen kalalajit käsitellään kirjassa seikkaperäisesti; tuntomerkit, elinympäristöt, lisääntyminen, kasvu, ravinto, pyyntitavat ja merkitys ihmiselle tehdään selväksi. Esimerkiksi suutarin tiedot löytyvät seuraavien väliotsikoiden alta: "Pyöreänturpea viiksekäs punasilmä", "Lämpöä rakastava sitkeähenkinen pohjakala", "Kutu keskikesällä", "Nopeakasvuinen särkikala", "Pohjantonkija" ja "Oivallinen ruokakala". Kirjan lopussa esitellään vielä ihmisen meille tuomat kalalajit ja vesillemme eksyneet harhailijat sekä kerrotaan, kuinka kalan pituus ja paino pitää mitata, jotta saaliinsa voisi ilmoittaa ennätyskalaksi. Kirjaa varten Maija Raitanen on laatinut piirroskuvat kaikista kalalajeistamme. Teoksen kirjoittaja Hannu Lehtonen on kalataloustieteen professori Helsingin yliopistossa ja niin ollen tuntee alan tuoreimman tutkimustiedon. Sen hän tarjoilee nyt kaikille kalaharrastajille Isossa kalakirjassaan kiitettävällä tavalla ja taidolla. Esimerkillinen historiikki Susanna Perko ja Touko Perko: Mustasta valkoiseksi. Ekokem, ongelmajätteet ja yhteiskunta s., Ekokem Oy Ab Lähihistoriakin on mielenkiintoista. Kun ongelmajätelaitosta sijoitettiin Suomeen, kaksi Suomen luonnonsuojeluliiton entistä puheenjohtajaa Pekka Nuorteva ja Olli Ojala olivat näkyvästi esillä ja kaiken lisäksi vastakkaisilla puolilla. Ekokemin 25-vuotishistoria on erityisen elävästi kirjoitettu kappale paitsi suomalaista yritys- myös yhteiskuntahistoriaa.teos on kirjoittajien tulkinta. Dosentti Touko Perko ja VTM Susanna Perko tutustuivat runsaan kahden vuoden ajan Ekokemin hallintoneuvoston, hallituksen ja johtoryhmän kokousten pöytäkirjoihin, lehtileikkeisiin ja yhtiön julkaisuihin. Lisäksi he haastattelivat lukuisan joukon yhtiön historiaan vaikuttaneita henkilöitä. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksistä suurin osa on Ekokemin ikäisiä. Ne voisivat laatia historiikkejään vähän Ekokemin malliin. TERHO POUTANEN HAETAAN TYÖNTEKIJÖITÄ LUONTO-LIITON KESÄLEIREILLE UUDENMAAN PIIRI (LUP) Luonto-Liiton Uudenmaan piiri järjestää kesällä 2005 seitsemän lastenleiriä ja kaksi nuortenleiriä. Lastenleirijaksot ovat seuraavat: 1. jakso: ma-la ja ma-la jakso: la-to ja ma-la jakso: ma-la , ma-la ja mala Nuortenleirit: La-la Luonnonharrastusleiri La-la Ympäristötaideleiri Haemme: LEIRIJOHTAJIA: suunnittelu- ja muut järjestelytyöt kevään aikana ohjaajien kanssa, Benkun rakenteluviikonloppuun osallistuminen pe-su , leirillä ohjelman toteutus ohjaajien kanssa, raportointi leirin jälkeen leirityöryhmälle, yhteydenpito saareen ja vuoroista sopiminen, vastuu leiristä; mm. luontoleirin ohjelma, turvallisuudesta jne. Johtajalta toivomme soveltuvaa koulutusta ja/tai kokemusta lastenleirien järjestämisestä ja johtamisesta. Johtajalla tulee olla hyvä luonnontuntemus, ensiaputaidot ja ideointikykyä. Johtajien tulee olla vähintään 18-vuotiaita. Lastenleirien johtajaksi haetaan pareittain yhdeksi jaksoksi kerrallaan, nuortenleireille haemme yhtä johtajaa/leiri. Johtajille maksetaan palkkaa 290 euroa/johtaja/leiri. LEIRIOHJAAJIA: leirisuunnittelutapaamiset kevään aikana, rakenteluviikonloppuun osallistuminen pe-su Benkussa, ohjelman toteutus leirillä. Ohjaajilta edellytetään leirikokemusta, vähintään 15 vuoden ikää (lastenleirit) tai vähintään 17 vuoden ikää (nuortenleirit) ja leirinohjaajakurssin suorittamista. Luonnonharrastuskokemus katsotaan eduksi. Hakemuksessa on ilmoitettava, mitkä leiriajankohdat sopivat hakijalle. Lastenleirien ohjaajat valitaan 1-3 leirille, nuortenleirien ohjaajat vain yhdelle. Ohjaajille maksetaan päivärahaa 85 euroa/leiri (15-18v) tai 100 euroa/leiri (>18v) sekä matkakulut rakenteluviikonloppuun ja leirille. HUOM! Osa leirinohjaajista voidaan valita myöhemmin keväällä, jos tarvetta ilmenee. Näille lisäohjaajille, joiden ei tarvitse osallistua leirin suunnitteluun, maksetaan 70/85 euroa/leiri sekä em. matkakulut. Lisäksi haemme lastenleireille 1-2 apuohjaajaa/leiri. Apuohjaajat avustavat leirinjohtajia ja ohjaajia leirillä. Apuohjaajille korvataan em. matkakulut ja ylläpito leirin aikana. Varsinaista palkkiota ei makseta. Apuohjaajan tulee olla yläasteikäinen tai vanhempi. Elämäsi tilaisuus hankkia kokemusta leirinohjauksesta! Kirjalliset hakemukset ilman todistuksia LUPin toimistolle to (johtajat) ja to (ohjaajat) mennessä. VANTAAN LUONNONYSTÄVÄT (VaLu) Vantaan Luonnonystävät järjestää kesällä 2005 kaksi 8-12-vuotiaille tarkoitettua lasten luontoleiriä Vantaan kaupungin leirikeskuksessa Lemillä. 1. leiri ma-la leiri la-to Haemme seuraavia leirityöläisiä: LEIRIJOHTAJA(IA):Leirinjohtaja vastaa leirien sujuvuudesta sekä leiriohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta leiriohjaajien avustuksella. Leirinjohtaja on mukana valitsemassa ohjaajia ja organisoi suunnittelukokoukset. Leirinjohtaja huolehtii myös leirien materiaalihankinnoista ja on yhteydessä VaLun toimistoon. Työ edellyttää oma-aloitteisuutta, vastuuntuntoa sekä kokemusta lasten luontoleirien järjestämisestä. Eduksi ovat mm. ensiaputaidot, luonnontuntemus sekä lapsiin ja luontoon liittyvä työkokemus tai koulutus. Myös leirinjohtajakurssin käyminen on suotavaa. Leirinjohtajan tulee olla täysi-ikäinen. Leirinjohtajan tulisi työskennellä molemmilla leireillä. Leirinjohtajaksi voi hakea joko yksin tai pareittain. Palkka yhdelle johtajalle on 700 euroa koko työajalta. Kahdelle johtajalle palkka on 450 euroa kummallekin koko työajalta. KOKKIA: Kokki suunnittelee ja valmistaa yhdessä apukokin kanssa ruoat yhteensä noin neljällekymmenelle leiriläiselle ja leirityöläiselle. Kokki vastaa myös ruokatarvikehankinnoista sekä erityisruokavalioiden ja allergioiden huomioimisesta. Kokilta edellytetään täysi-ikäisyyttä sekä kokemusta leiri- tai kurssiruokailujen järjestämisestä. Eduksi on erityisruokavalioiden ja ruoka-allergioiden tuntemus. Kokki työskentelee molempien leirien ajan ja palkkaa maksetaan koko ajalta 700 euroa. APUKOKKEJA: Apukokki toimii kokin oikeana kätenä ja osallistuu tarpeen ja kiinnostuksen mukaan myös leiriohjelmaan. Toivomme apukokilta oma-aloitteisuutta ja innostusta sekä vähintään 15 vuoden ikää. Apukokiksi voi hakea yhden tai useamman leirin ajaksi. Palkka yhdeltä leiriltä on 120 euroa. LEIRIOHJAAJIA: Leiriohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat leirin ohjelman yhdessä leirinjohtajan kanssa. Leiriohjaajina toimivat ovat vähintään 15 vuotta täyttäneitä oma-aloitteisia ja vastuullisia nuoria, jotka pitävät lasten kanssa toimimisesta. Eduksi ovat mm. kokemus luontoleireistä, luonnontuntemus sekä ensiapu- ja musisointitaidot. Luonto-Liiton leiriohjaajakurssin käyminen on suotavaa. Leiriohjaajaksi voi hakea yhdelle tai molemmille leireille. Yhdestä leiristä maksetaan palkkaa 120 euroa. APUOHJAAJIA: Apuohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat leirin ohjelmaa leirinjohtajan ja - ohjaajien avustuksella. Aikaisempi luontoleirikokemus on eduksi, mutta ei välttämätöntä; tärkeintä on innostus toimia lasten kanssa sekä kiinnostus luontoon. Apuohjaajana voi toimia yhdellä tai molemmilla leireillä. Apuohjaajille ei makseta varsinaista palkkaa, mutta matka- ja muut kulut korvataan. Johtaja- ja kokkihakemusten tulee olla perillä VaLussa viimeistään pe Apukokkien, leirinohjaajien sekä apuohjaajien hakemusten deadline on puolestaan pe 1.4. Hakemukset toimitetaan VaLun toimistolle joko paperilla tai sähköpostitse, osoitteeseen Ratatie Vantaa tai Lisätietoa leireistä ja työnkuvasta voi kysyä toimistolta p. (09) tai sähköpostilla. Töihin VaLun nuorten luontoleirille kesällä Vime kesän hyvien kokemusten perusteella järjestetään myös tänä kesänä vuotiaille tarkoitettu luontoleiri. Paikkaa ei ole vielä päätetty, mutta se sijaitsee todennäköisesti jonkin eteläisen Suomen kansallispuiston alueella ja leiriläisten on tarkoitus majoittua teltoissa. Leiri tulee olemaan noin viikon mittainen, ajankohta on vielä auki. Leirillä on tarkoitus tutustua monipuolisesti luontoon ja luonnonharrastukseen myös vetäjien oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Haemme kolmen hengen vetäjäporukkaa, joka suunnittelee ja toteuttaa leirin. Ohjaajien lisäksi haemme leiriolosuhteissa pärjäävää kokkia. Kaikilta leirityöntekijöiltä edellytetään vähintään 18 vuoden ikää. Etusijalla ovat Luonto-Liiton leiriohjaaja- tai johtajakurssin käyneet ja ensiaputaitoiset henkilöt sekä kokeneet luonnonharrastajat. Leirityöläisen palkka on 170 euroa per henkilö. Mikäli vetäjät löytyvät ajoissa, on heillä mahdollisuus päästä vaikuttamaan leirin paikkaan ja ajankohtaan. Toivomme vetäjähakemuksia pe mennessä. Hakemukset lähetetään VaLuun joko postitse osoitteeseen Ratatie 2, Vantaa tai sähköpostitse Lisätietoja voi kysyä sähköpostilla tai puhelimitse (09) KESKI-SUOMEN PIIRI (Kessu) Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri (Kessu) järjestää ensi kesänä kaksi lasten luontoleiriä. 1. leiri ma-pe Korpilahdella, Putkilahden kylätalolla 2. leiri ma-pe Korpilahdella, Putkilahden kylätalolla Haemme: KOKKIA: Kokki suunnittelee ja valmistaa leiriläisten ja vetäjien (n kpl) ruuan allergiat ja muut erikoisruokavaliot huomioon ottaen. Ruuan tulee olla kasvispainotteista. Kokki huolehtii myös ruoka-aineiden hankinnasta. Apunaan kokilla on tarvittaessa leirin ohjaaja. Kokilta edellytämme täysi-ikäisyyttä sekä kokemusta ryhmäruokailujen järjestämisestä. Eduksi ovat mm. erikoisruokavalioiden tuntemus ja aiempi kokemus leirikokkina. Kokin palkkio on 135 euroa/leiri. OHJAAJIA: Ohjaajat suunnitelevat ja toteuttavat ohjelmaa yhdessä johtajien ja apuohjaajien kanssa ja vastaavat erityisesti lasten viihtyvyydestä. Eduksi katsotaan aiempi kokemus leireistä, luonnontuntemus, kädentaidot, ensiaputaidot, musisointitaidot, ajokortti, kokemus lasten kanssa toimimisesta... Kerro meille mitä kaikkea osaat, pienetkin asiat voivat olla merkityksellisiä! Lisäksi ohjaajilta edellytetään osallistumista leirisuunnittelu-iltoihin (2-3 kpl). Ohjaajan tulee olla vähintään 15-vuotias. Ohjaajan palkkio on 85 euroa/leiri. Valinnan tulokset ilmoitetaan valituille viikolla 15. Vapaamuotoiset hakemukset pe 1.4. mennessä Kessun leirityötekijälle osoitteeseen: Kessun leirit/jaana Kuorelahti, Rantapellonpolku 6 B 28 a, Jyväskylä tai fi. Lisätietoja Jaanalta p

18 Sivu 18 luonnonsuojelija 1/2005 ETELÄ-HÄME Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Kevätkokous pidetään Riihimäellä rautatieaseman kokoustilassa 2. kerros la klo 12. Kokoustilaan on kulku asemaravintolan puoleisesta päädystä. Tervetuloa! Pe 8.4 ERIlainen luontoliike koko perheen luontotaidetapahtuma kan- Toimintaa Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma pe klo Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma pe klo Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki puh. (09) , faksi (09) Avoinna ma pe klo Sähköposti: työntekijät: materiaalitilaukset: Internet-sivut: TOIMISTO Mirja Breider, toimistosihteeri (sijainen Anne Vaara) TOIMINNANJOHTAJA Eero Yrjö-Koskinen KANSAINVÄLISTEN ASIAIN PÄÄLLIKKÖ Hanna Matinpuro LUONNONSUOJELU- PÄÄLLIKKÖ Ilpo Kuronen TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ Matti Nieminen JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Tarja Ketola JÄRJESTÖSIHTEERI Susanna Kirkkola FINNWATCH Eeva Simola EKOENERGIA Sirkka Tepponen METSÄT Sini Harkki RUUHKA-SUOMI JA NATURA 2000 Tapani Veistola YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Anssi Vaittinen TALOUS Rauni Järvinen, talouspäällikkö Sirkka Oinas, kirjanpitäjä JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja LAKIASIAT Raisa Tarasuo, juristi VIENTILUOTTOKAMPANJA Tove Selin SUOMEN LUONTO Antti Halkka, toimittaja Alice Karlsson, toimitussihteeri Ritva Kupari, toimitussihteeri Jorma Laurila, päätoimittaja Juha Valste, toimittaja Juha Kauppinen, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti (äitiyslomalla, sijainen Leena Kurkela) Johanna Mehtola, toimittaja LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskus Markku Kuontti, vs. aluepäällikkö Rovaniemi faksi (016) , gsm Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus Merja Ylönen, aluepäällikkö Kajaaninkatu 13, Oulu, puh. (08) , faksi (08) , Saimaan ls-keskus Raija Aura, vs. aluepäällikkö Katariinantori 6, Lappeenranta puh. (05) , faksi (05) , Uudenmaan ls-keskus Hanna Kaisa Saastamoinen puh. (09) , faksi (09) Varsinais-Suomen ls-keskus Hannu Klemola, aluepäällikkö Martinkatu 5, Turku puh. (02) , faksi (02) , Etelä-Hämeen ls-piiri Kaija Helle, piirisihteeri Hämeentie 2 A 6 as. 2, Hämeenlinna puh. (03) Kaipaatko potkua luontokasvatukseen? Tiedätkö miten saat faktat jakeluun? Oletko jo löytänyt leikin tarkoituksen? Tule luontoleikkikurssille tutustumaan luonto- ja ympäristökasvatukseen teoriassa ja käytännössä, leikin varjolla. Kurssi soveltuu erinomaisesti luontokerhojen ja -leirien vetäjille sekä muille lasten ja nuorten parissa työskenteleville, jotka haluavat leikkiä ja leikittää. Kurssimateriaalina käytetään Luontoleikit-vihkoa. Kouluttajana kurssilla on Jaana Hiltunen (draamaohjaaja, ympäristökasvattaja). Kursseja järjestetään eri puolilla Suomea. Ensimmäinen kurssi pidetään Jyväskylässä la Muut kurssit järjestetään Kouvolassa la 19.2., Vantaalla ti ja Oulussa su Hinta: päiväkurssi 20/30 euroa jäsenet/muut ja iltakurssi 10/20 euroa. Kurssin kesto on la/su klo ja arki-iltana Hintaan sisältyy ohjelman lisäksi Luontoleikit-vihko ja ruokailu (iltakurssilla pientä purtavaa). Lisätietoja ja ilmoittautumiset: p. (09) , Minna Ertimo, Luonto-Liitsallismaisemassa Aulangonniemellä klo n Yhteislähtö Aulankokeskuksen pihasta n Ohjelmaa myös kaupungilla ja Aulankokeskuksessa (klo 18-20) tätä ennen, Aulankokeskuksella mm. luento kansallismaisemista. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: La 26.2 Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen metsäaiheinen Etelä-Savon ls-piiri Eeva Taimisto, piirisihteeri Pappilankatu 3, Savonlinna puh. (015) , Kainuun ls-piiri Jouni Laaksonen, piirisihteeri Lentiirantie Kuhmo, (08) , Keski-Suomen ls-piiri Juhani Paavola, piirisihteeri Kilpisenkatu 8, Jyväskylä puh./faksi (014) , ti ( 18), Kymenlaakson ls-piiri Hanna Majander, piirisihteeri (Kirsi Kiviranta 9.7. asti) Asemakatu Kouvola puh/fax (05) , Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Näsilinnankatu 48E, Tampere, p. (03) , faksi (03) , Pohjanmaan ls-piiri Jan Gäddnäs, piirisihteeri Wolffintie 36 F 12, Vaasa puh. (06) , Pohjois-Karjalan ls-piiri Kauppakatu 44, Joensuu puh. (013) , Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Mariko Lindgren, piirisihteeri Kirkkokatu 35, Kuopio puh./faksi (017) Satakunnan ls-piiri Maija Lammi, piirisihteeri Otavankatu 11, Pori puh. ja faksi (02) , LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, Helsinki Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle tilille: Sampo SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, Helsinki puh. (09) , faksi (09) Puhelinmarkkinointi yrityksille: puh. (09) , faksi (09) LUONNONKUVA-ARKISTO Kotkankatu 9, Helsinki puh. (09) JÄSENMAKSU ,50 euroa, perhejäsenmaksu 8,50 euroa LUONTOKAUPAT (itsenäisiä yrittäjiä): Helsinki: Nervanderinkatu 11, puh. (09) Forssa: Greenmix, Torikatu 8, puh. (03) Hämeenlinna: Raatihuoneenkatu 20, puh. (03) Jyväskylä: Kurjenkello, Kauppakatu 5, puh. (014) Kouvola: Tmi Irma Saarinen, Keskikatu 6, puh. (05) Oulu: Hallituskatu 11, puh. (08) Tampere: Laukontori 4, puh (03) Porvoo: Porvoon Luontokauppa, Jokikatu 10, puh Turku: Turun Luontokauppa, Kristiinankatu 6, puh. (02) Lahjoitukset luonnonsuojeluliitolle Tilille Sampo Lisätietoja lahjoituksista ja testamenteista, puh, (09) Lähetä ilmoitukset: vuosikokous Aulankokeskuksessa Hämeenlinnassa. Vuosikokouksen luentoina esitellään liiton metsäadressiprojektia ja Linkolan perustaman Luonnonperintösäätiön toimintaa. Tervetuloa! ETELÄ-KARJALA Imatran Seudun luonnonsuojeluyhdistys: Pöllöretki pe klo 19, tapaaminen kerhotalo Koskis, Imatrankoski. Ensin katsomme retkeen liittyvän videoesityksen oppaan Ari Vaaranmäen vetämänä. Sen jälkeen maastoon mielelellään kimppakyydein. Paljon vaatetta päälle, kiikarit, eväät ja kuumaa juotavaa mukaan. Retken lomassa käydään Ollinmajan "huuhkajasalolla" tulilla evästelemässä. Mahdollisuus paistaa makkaraa. Soittele Tuija Mertaselle viimeistään ti 8.3., mikäli tarvitset kyytiä, p Luontokuvailta ja kevätkokous to klo 18.30, kerhotalo Koskis, Einonkatu 9, Imatrankoski. Aloitetaan ilta Hannu Siitosen upealla musiikkivideoesityksellä "Kuukkelimetsä", lisäksi luontokuvia Parikkalasta. Mahdollisuus ostaa Hannun vuoden 2004 luontokirjaa Kuukkeli-Sielunlintu ym. luontoaiheista materiaalia. Esityksen jälkeen yhdistyksen kevätkokous. Lämpimästi tervetuloa. KAINUU Lentua-Seura: Perinteinen Jämäsvaara-hiihto su Lämmintä juotavaa ja pientä purtavaa tarjolla Jämäshovissa klo Ajo-ohjeet paikallislehti Kuhmolaisessa lähempänä. Lisätietoja Eero Juntunen p KESKI-SUOMI Keski-Suomen piiri ja Jyväskylän yhdistys: Kevätkokoukset to piiri klo 17 ja yhdistys alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Esillä sääntömääräiset asiat, kuten toimintakertomus ja tilinpäätös. Kokousten jälkeen klo 18 yleisötilaisuudessa Markku Könkkölä näyttää ja kertoo luontokuvistaan Norjasta.Tervetuloa! LAPPI Inarin Luonnonystävät ry. Kevätkokous ke klo 18 alkaen Inarin kunnantalon valtuustosalissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen aluksi Terhi Hultamo kertoo sanoin ja kuvin Etelä-mantereen ja Tulimaan retkestään. POHJOIS-KARJALA Joensuun seudun luonnonystäviät: La 26.2 kevätkokous Lykynlammen kodalla klo alkaen. La 26.2 hiihtoretki Lykynlammelle. Lähtö klo 9 Vesikon uimahallin edestä. Keittolounas ja kahvit paikan päällä noin klo 12 (omat astiat mukaan!). Ruokailun järjestämiseksi pyydetään ilmoittautumaan to 24.2 mennessä, Ursula Strandberg tai p KYMENLAAKSO Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Opastettu tutustumisvierailu Loviisan ydinvoimalaan to Lähtö kimppakyydillä Kotkasta n. klo 15. Ohjelmassa laitoksen esittely sanoin ja kuvin sekä kiertoajelu voimalaitoksen alueella. Lisätietoja ja ilmoittautumiset ma mennessä Tiina Lecklin, p tai Kevätkokous ke klo 18 Haminan varuskuntakerholla. Paikallisyhdistysilta to klo 18 Luontotoimistolla Kouvolassa, Asemakatu 2. Luontoleikkikurssi Kouvolassa la Kurssi soveltuu erinomaisesti luontokerhojen ja -leirien vetäjille sekä muille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Kouluttajana kurssilla on Jaana Hiltunen (draamaohjaaja, ympäristökasvattaja). Hinta: Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenet 5euroa, muut 10euroa. Hintaan sisältyy ohjelman lisäksi Luontoleikit-vihko ja pientä purtavaa. Kurssi järjestetään Maan mukuloiden kurssitilassa Kouvolassa (samassa rakennuksessa kuin Luontotoimisto), Asemakatu 2. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. (09) , Minna Ertimo, Luonto-Liitto, Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin toimisto ja Luontopuoti ovat avoinna ma-pe klo Lisäksi joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo Kotkan Luonto ry: Sääntömääräinen kevätkokous to klo 18 Kotka-Tuvalla, Korkeavuorenkatu 2 4, Kotka. Tervetuloa! LuovaLuonto-kerho kokoontuu Kouvolassa luontotoimistolla Asemakatu 2 seuraavasti: La Kankaanpainanta La Siementen kylvö, ruukkujen maalaus, kehyskudonta Kevään aikana järjestetään linnunpönttötalkoot Kouvolassa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset piiritoimistolle p. (05) Pohjois-Kymen Luonto ry: Kevätkokous ti 8.3. Luontotoimisto, Asemakatu 2, Kouvola. PIRKANMAA Valkeakosken luonnonsuojeluyhdistys Keväkokous ke klo 18. Myllyportti, Valkeakoski. Lisätietoja: Matti Närvä, p. (03) Pirkamaan luonnonsuojelupiiri: La klo 12 luonnonsuojelupiiri ry:n kevätkokous Vanhan Kirjastotalon luentosalissa. To 5.5. perinteinen linturetki Porin kohteille. Lähtö klo 8 Keskustorin Vanhan kirkon turistipysäkiltä. Ruokailun sisältävä hinta jäseniltä 25 ja muilta 30 euroa. Ilmoittautumiset toimistoon p. (02) , tai Nokian Luonto: Su klo 15 Nokian Luonto kevätkokous Nokian kerholan Polonésalissa. Kokouksen alussa valokuvaaja Raine Lehtoranta kertoo sanoin ja kuvin Kaakkois-Aasian järkyttävästä katastrofista. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys: Pe klo 18 liito-oravailta Valkeakoski-opistolla. Liito-oravatutkija Risto Sulkava valottaa salaperäisen liitäjän elintapoja, elinympäristövaatimuksia ja yhteiselomahdollisuuksia ihmisen kanssa. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys: Uusien ilta ma 7.2. klo 18 luonnonsuojelupiirin toimistolla, Näsilinnankatu 48E. Tule mukaan kuulemaan Tysyn toiminnasta! Kevätkokous Keskustorin Vanhalla kirjastotalolla la klo 13. Kokouksen jälkeen klo tutkija Olli Haukkovaara kertoo lepakoiden elämästä. Luento järjestetään yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa, vapaa pääsy. Tervetuloa! Tysyn vuoden ensimmäinen jäsenkirje ilmestyy viikolla 9. Aineisto kirjeeseen toimitetaan Minnalle ma mennessä. Tampereen seudun luonto lehti ilmestyy viikolla 15, aineisto Minnalle to mennessä, p Jäsenten tekstit, kuvat ym. otetaan ilolla vastaan! POHJOIS-SAVO Kuopion Luonnon Ystävien Yhdistys: Kevätkokous Kuopion museon kokoushuoneessa (Kauppakatu 35) ma 7.3. klo 18 alkaen. POHJOIS-POHJANMAA Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Olsyn retkikerho jalkautuu myös talviseen luontoon. Syvennä luontoharrastustasi kaikille avoimessa retkikerhossa. Lähiaikojen retkiä: laavuyö la 12.2., talviretki Rantsilaan la 5.3, jäähiihtoretki Oulun edustan saarille su ja pilkkiretki su 3.4. Pöllöretkiä helmi-maaliskuussa.tarkemmat tiedot html tai p Olsyllä on tänä keväänä kaksi uutta projektia. Kokoamme Oulujokisuistoon kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suiston luonnon historiasta kertovan kävelyreitille sijoitettavan posterinäyttelyn. Toinen ryhmä pohtii toimintatapoja vaikuttaa lähimetsien käsittelyyn. Tule mukaan toimimaan kotikaupunkisi lähiluonnon puolesta. Kysy lisää näistä työryhmistä p tai seuraa nettisivuja. Kevätkokous ma klo 18 luonnonsuojelukeskuksella, Kajaaninkatu 13. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntömuutosehdotus. Pullakahvitarjoilu. Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys: Yleiskokous pidetään ke klo 18. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa katsellaan Liminganlahdesta kertova video. Kokouspaikka on vielä avoin, mutta lisätietoa seuraa jäsenkirjeessä ja paikallislehdessä. Hiihtoretki lähiluontoon la 26.2., retkikohteena on Oulunsalon nokka. Pöllöretkelle lähdetään viikolla 13. Molempien retkien ilmoittautumiset ja lisätietoja Markku Paso, p tai com. SATAKUNTA Satakunnan luonnonsuojelupiiri: Kevätkokous järjestetään Porissa la klo 14. Kokouksen jälkeen jatketaan ajankohtaisten vesiasioiden parissa. Vesipuitedirektiiviä ja sen toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä esittelee luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Paikka ja tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Tervetuloa! Porin seudun ympäristöseura: Kevätkokous järjestetään ke 2.3. klo Luontotalo Arkissa, Pohjoispuisto 7, Pori. Tervetuloa! UUSIMAA Vantaan ympäristöyhdistys: Vuosikokous ma klo 18. Katso paikka VYY:n helmikuun jäsenkirjeestä 1/2005 tai yhdistyksen nettisivuilta fi. Tilaisuudessa Arto Nironen esittää luontokuviaan. Kokouksessa valitaan myös yhdistykselle puheenjohtaja. Espoon ympäristöyhdistys: La koko perheen ulkoiluretki Luukin leirikeskuksessa alkaen klo 14. Paikalla on mahdollisuus myös saunomiseen. Lisätiedot Stephen Venn, p. (09) Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Nordenskiöldien jäljillä -luentosarja. Paikkana Mäntsälän kunnantalon valtuustosali (Heikinkuja 4). Tilaisuudet alkavat klo 19. Ke 9.2. ornitologi Heikki Karhu kertoo sanoin ja kuvin retkestään Venäjän tiedeakatemian vierailevana tutkijana Tsuktsien niemimaalla v.2002 sekä professori Matti Alangon kommenttipuheenvuoro Nordensiöldin Vegan matkan lintuhavainnoista. Ke professori Matti Lehtinen: Nils Gustaf ja Adolf Erik Nordenskiöl mineralogeina sekä Lsy:n puheenjohtaja Olli Elo: Luontoiltojen päättäminen mitä jäljet kertoivat. (Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.) Kevätkokouksen aika ja paikka: seuraa paikallislehtiä! Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Lisätiedot tapahtumista järjestösihteeri Johanna Ojalta, puh , tai yhdistyksen nettisivuilta Tervetuloa mukaan! Hallituksen kokoukset: ti 8.2., 8.3. ja to klo SLL:n toimistolla, Kotkankatu 9, 2. krs. Kevätkokous ti 5.4. klo 18 Tieteiden talon salissa 309. Aluksi Aija Staffansin esitelmä Vaikuttavat asukkaat kaupunkisuunnittelun haasteena. Kahvitauon jälkeen käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kaikki mukaan! Muut tapahtumat: Ti klo 18 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6), salissa 309 Harri Kuosan luento Kasviplankton maapallolla jo yli 3 miljardia vuotta. Ti 1.3. klo Helsyn jäsenilta Maunulan majalla. Keskustellaan Helsyn toiminnasta sekä pohditaan luontosuhdettamme ympäristökasvattaja Jaana Hiltusen opastuksella. Kaikki uudet, vanhat ja tulevat jäsenet erityisen tervetulleita! Ma 7.3. klo 18 SLL:n toimistolla (Kotkankatu 9, 3. krs) Arto Nirosen luento Nisäkkäitä Helsingissä. La klo 11 alkaen retkeillään Viikissä tutustuen talviasuisiin puihin. Lähtö Gardenian pihalta (Koetilantie 1). Ti klo 18 Tieteiden talon salissa 312 Sanna Laaka-Lindbergin luento Sammalet pientä vihreää kiven päällä? La pääsiäistulet Torpalla. Kokko syttyy klo 19, mutta paikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin. Ota eväät, pihagrillissä voi paistaa makkaraa! Lisätietoa Annelilta, puh La 9.4. klo retki Lahtipolun maisemiin Rastilan metsään ja Ramsinniemeen. Lähtö Rastilan metroasemalta (länsipäästä). Ota halutessasi eväät! Viikolla 15 alkaa kaikille sopiva lintuharrastuskurssi, opettajana Arto Nironen. Kurssin luennot pidetään ti 12.4., ja 7.6. klo 18 SLL:ssa. Retket suuntautuvat la klo Suomenlinnaan, klo 8-11 Viikkiin ja klo Mätäjoelle. Tarkemmat tiedot netissä ja seuraavassa LS:ssa sekä Johannalta (ks. yllä), jolle myös voi ilmoittautua. Luontopolkua laatimaan! Lahtipolun suosion innoittamana Helsy ryhtyy laatimaan luontopolkua myös Länsi-Helsinkiin, Mätäjoen ympäristöön. Käytännön työn tekee polkutyöryhmä, jonka perustava kokous pidetään to klo 17 SLL:n toimistolla, Kotkankatu 9, 2. krs. Kaikki kiinnostuneet ja työhön sitoutumaan valmiit tervetulleita! Jos haluat mukaan mutta et pääse tähän kokoukseen, ilmoita Tiina Raivikolle puh VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin jäsenilta ti 8.2. klo. 18. Raimo Hakilan esitys: Luonnonarvokauppa - ratkaisu vai kupla? Luonnonsuojelukeskus, Martinkatu 5, Turku.Vapaa pääsy, tervetuloa! Luontokuvailta - Idän ihmeitä. Juha Taskinen esittelee jäänalaisia norppakuvia, Vienan Karjalan runokyliä ja vesistöreittejä sekä Laatokan luontoa. Turun yliopistolla Calonia1-salissa, Vänrikinkatu 2, 1. krs ti klo , vapaa pääsy. Perinteiset Saaristomeren kansallispuiston hoitotalkooleirit Houtskari, Bjonholm (telttamajoitus) pe-su Houtskari, Jungfruskär to-su Houtskari, Jungfruskär ma-su Kevätleireillä siivotaan ja raivataan, kesällä niitetään ja haravoidaan saariston perinnemaisemia. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, p. (02) , LUONTO-LIITTO

19 luonnonsuojelija 1/2005 Sivu 19 KESÄN 2005 LUONNON- HARRASTUSKURSSIT Kurssien ilmoitukset julkaistaan seuraavassa Luonnonsuojelijassa, joka ilmestyy 4.4. Kurssi-ilmoitukset ovat luettavissa myös 7.3. alkaen liiton verkkosivuilla to (www. luontoliitto.fi). Kurssille mahtuu mukaan 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta! Nuorten retkiohjaajakurssi Oulussa La-su Kurssi on tarkoitettu yli 16-vuotiaille nuorten kanssa toimimisesta kiinnostuneille. Kurssilaisilta edellytetään aikaisempaa retkikokemusta. Kurssi tarjoaa perusvalmiudet suunnitella ja ohjata retkiä nuorille. Kurssiohjelmassa mm. - retken suunnittelun merkitys ja johtaminen - retkenvetäjän ominaisuudet ja taidot, vuorovaikutustaidot, ryhmäyttäminen - nuorten ohjaaminen retken aikana ja retkeilysosiodraamaa - ympäristövastuullinen retkeily ja oma luontosuhde - jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet - kurssiretki Lisäksi kurssilla kerrataan retkitaitoja (mm. ensiapu, suunnistaminen, ruokahuolto ) ja suunnitellaan erilaisia retkiä toteutettavaksi eri vuodenaikoina. Kurssin hintatiedot selviävät myöhemmin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Luonto-Liitto, p. (09) , sami. tai Suomen Latu/Matti Hirvonen, p. (09) , Kurssin järjestävät Suomen Latu (www.suomenlatu.fi), Luonto-Liitto (www.luontoliitto. fi), Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ja OK-opintotoiminnan keskusliitto. La Luonto-Liiton liittovaltuustokokous Hämeessä. Lisätietoja To-su Leiriohjaaja- ja johtajakurssi sekä leirikokkikurssi Nummi-Pusulan Sierlassa Leiriohjaaja- ja johtajakurssi tarjoaa tietoa ja käytännön vinkkejä luontoleirin suunnittelusta, vetämisestä, menetelmistä ja materiaaleista. Kurssi on tarkoitettu uusille luontoleirien ohjaajille ja johtajille. Kurssin käymisestä on etua jos haluaa leirityöntekijäksi Luonto-Liiton talvi- tai kesäleireille. Leirikokkikurssilla opetellaan tekemään ruokaa isommalle ryhmälle erityisruokavaliot huomioiden. Leirikokkikurssilaiset kokkaavat kurssilaisille ruuat. Kurssin ohjelmassa: - luontoleirien tavoitteet ja erityispiirteet - leirin tekijät (johtajuus/ohjaaminen) - lasten kohtelu ja yhteistoiminta - leirin turvallisuus - leiriruokailujen valmistaminen ja suunnittelu - erityisruokavaliot - hygienia Lisäksi kurssilla käsitellään ympäristökasvatusta, suunnistusta ja luontoleikkejä, suunnitellaan luontoleiriohjelmia ja tutustutaan erilaisiin menetelmiin ja materiaaleihin. Opetusmateriaalina käytetään Luonto-Liiton Leka-opas luontoleirin järjestäjälle -kansiota. Kurssihinta, Helsinki: Luonto-Liiton jäsenet 50 euroa, muut 65 euroa. Hintaan sisältyy ohjelma, materiaalit, ruuat ja majoitus. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: p. (09) Luonto-Liiton metsäryhmä: Inarin inventointiretkeily ma-su Metsäryhmän suuri inventointiretkeily Inarin ja Enontekiön laajoihin ja suojelemattomiin vanhoihin metsiin. Ryhmä jakautuu pienempiin osaryhmiin retkeilemään ja kerää mahdollisimman paljon luontotietoa ja kuvamateriaalia Ylä-Lapin suojelemattomista valtionmetsistä. Ennen retkeä järjestetään koulutus-, suunnittelu- ja informaatiotilaisuus lähtijöille. Huippuosaamista metsälajistosta ei välttämättä tarvita, omatoimisuutta ja hyvät varusteet kyllä. Kuvaamisestakin on jo hyötyä ja mukaan voi lähteä myös pelkästään retkeilemään! Osallistujat maksavat omat matkansa ja ruokansa, tehokkaimmille raportoijille maksetaan kuluja ja ehkä pientä korvaustakin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Olli Manninen p Metsäryhmän muusta toiminnasta voi kysellä metsävastaava Juho Kytömäeltä fi tai Markku Koskiselta markku. (pääkaupunkiseudun metsäasiat). Tulossa vielä ainakin liito-oravakurssi. Katso myös www. luontoliitto.fi/metsa Vantaan Luonnonystävät (VaLu): Vuosikokous pidetään ti klo 18 Tonttulan nuorisotalolla Tikkurilassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2004 ja toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle Lisäksi valitaan uusi hallitus VaLulle. Ennen kokousta pidetään vanhan hallituksen kokous klo 17 samassa paikassa. Molempiin kokouksiin ovat kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleita. VaLuRAUTAA -talkoot tiiistaina 8.3. VaLuRAUTAA -tapahtumaa valmistellaan Tonttulassa tekemällä flyereita ja pääsylippuja ja tussaamalla keikkajulisteita. Talkoot alkavat kello 18 Tonttulan nuorisotalolla Tikkurilassa (osoite Ratatie 2). Talkoissa on tarjolla myös pientä iltapalaa. VaLuRAUTAA pe klo on Vantaan Luonnonystävien järjestämä kulutuskriittinen musiikkitapahtuma, joka järjestetään Vernissassa Tikkurilassa. Aiempien VaLuRAUTAA-klubien tapaan tiedossa on luonteikkaita kotimaisia esiintyjiä. Tämän vuoden esiintyjät ovat Disco Ensemble, Echo is your love ja Plain ride Liput maksavat 7 e / 6 e (ennakkoon ostettuna, Luonto-Liiton ja Velmun jäsenille myös ovelta). Tiedustelut ja lippujen ennakkomyynti: Vantaan Luonnonystävät p. (09) / Mikäli haluat mukaan talkoolaiseksi tapahtumaan, ota yhteyttä toimistolle. www. valu.fi/valurautaa Tähti- ja pöllöretki pe 4.3. Tiiraa tähtiä, kuulostele pöllöjä ja koe talviyön pimeys ja hiljaisuus... Tähtipöllöretkeltä ei elämyksiä puutu! Käytössämme on lämmin tilausbussi, kaukoputki sekä tietävät ja taitavat oppaat. Sinä tuot mukanasi eväät ja lämmintä juotavaa, reilusti vaatetta sekä kiikarit jos sellaiset omistat. Hinta 10 euroa (L-L:n jäsenet)/12 euroa (muut). Ilmoittautumiset VaLuun ke mennessä. Retki kestää myöhään yöhön joten sitä ei suositella aivan pienimmille. Retkibussin kyytiin voi tulla Korsosta (taksiasema klo 17.45), Tikkurilasta (Kaupunginmuseon edusta, Tikkurilan bussiasema klo 18) tai Myyrmäestä (juna-aseman allaoleva bussiasema noin klo 18.20). Paluu Vantaalle on noin klo 24. Retki järjestetään OK-opintokeskuksen tuella. Vantaan Luonnonystävät (VaLu), Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat (Eny, ) ja Luonto-Liiton Uudenmaan piiri (LUP): Etelä-Suomen talvilomaviikolla kaksi lasten luontoleiriä Luukissa, Espoossa. Ensimmäistä leiriä su-ke isännöivät VaLu ja ENY ja toisen leirin ke-la järjestämisestä on puolestaan vastuussa LUP. Molemmilla leireillä tutustutaan talvisen luonnon ihmeisiin ja nautitaan leirielämästä ja hauskanpidosta niin ulkona retkeillen kuin sisätiloissakin askartelun ja leikkien merkeissä. Leirit on tarkoitettu ala-asteikäisille lapsille. Molempien leirien hinta on 80 euroa Luonto-Liiton jäsenille ja 100 euroa muille. Hintaan kuuluu majoitus, maukkaat ruoat, vakuutus, leiriohjelma ja yhteiskuljetus Helsingistä Luukkiin ja takaisin. Leireille ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet lapset asuinpaikasta riippumatta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset VaLun ja ENYn leirille ( ) VaLun toimistolle p. (09) tai Lisätiedot ja ilmoittautumiset LUPin leirille ( ) LUPin toimistolle p. (09) tai Talviloman luonnontutkimusleiri vuotiaille Sipoossa Haluaisitko? - tietää, mitä metsän eläimet tekevät talvella - selvittää, mitä kaikkea eläinten jäljet kertovat - kuvata talvista luontoa taiteen keinoin - miettiä miten ihminen vaikuttaa ympäristöönsä - lähteä retkelle lumiseen metsään Tämä leiri on juuri sinua varten! Vantaan Luonnonystävien vuotiaille tarkoitetulla luonnontutkimusleirillä perehdymme luonnon hienouksiin ja kummajaisuuksiin hauskojen ja asiantuntevien vetäjien kanssa. Mukana tuttuun tapaan tietenkin myös leikkejä ja hauskanpitoa sekä tunnelmallisia iltoja nuotiolla lämmitellen ja tähtiä ihmetellen. Leirin hinta 80 euroa Luonto-Liiton jäsenille ja 100 euroa muille ja sisältää majoituksen, mielenkiintoisen ohjelman, maukkaat ruuat ja vakuutuksen. Leiripaikkana on Sipoossa Hindsbyn kylässä sijaitseva luontokoulu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Vantaan Luonnonystäviin puh: (09) tai Kaakkois-Suomen piiri (KaaSu): KaaSun kokoontumiset Luonto-toimistolla Asemakatu 2, Kouvola to 3.2. klo 18 ja ke 2.3. klo 18. Talvinen metsäretki Jaalaan la-su Lisätiedot Mikko Heino Pöllöjen kevätlauluretki Valkealan takametsiin la 2.4. ja kevätretki Mäntyharjulle la-su Lisätiedot Mikko Heino Kaasu pitää Luonto-puotia auki joka kuun ensimmäinen lauantai klo (Asemakatu 2, Kouvola). Vaihtelevia teemoja. Tervetuloa tutustumaan! Lisätiedot: Titti Pyörälä, Keski-Suomen luontopiiri (Kessu): Koko perheelle tarkoitettu koskikararetki la Laukaan koskille. Lähtö Harjukadun tilausajolaiturilta klo Ilmoittautumiset Hannu Laakkoselle pe mennessä numeroon Retken lopuksi mennään Tarvolan laavupaikalle syömään eväitä, joten mukaan omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Kiikarit voi ottaa mukaan jos on vuotiaiden lasten talvileiri Kortepohjan koululla hiihtoloman aikana ti-pe Luvassa talvista ulkoilua, pelejä, leikkejä, retkiä, askartelua, linnunpönttöjen rakentelua ym. Leiri järjestetään päiväleirinä eli ohjelmaa on neljän päivän ajan klo Hinta: Luonto-Liiton jäsenet 30 euroa, muut 35 euroa. Hintaan sisältyvät ruokailut. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ma mennessä, Anne Lehto p tai sähköpostitse osoitteeseen Luonto-Liiton Uudenmaan piiri (LUP): Torstai-illat klo Nuorten Luontotalolla (Pauligin huvila), Mechelininkatu Hallitus kokoontuu Vaatteidenkorjausta / batiikkivärjäystä Ruokailta / afganistanilaista kasvisruokaa 3.2. Ilmasto- ja energiailta Hallitus kokoontuu Peli-ilta Hiihtoloma, ei to-iltaa 3.3. Metsäilta Kevätkokous Larin alustus Pääsiäisretki, ei to-iltaa Kevätseurantailta 7.4. Hallitus kokoontuu Kääpäilta Tavaranvaihtopäivät Pauligilla Ydinvoimalaretki 5.5. Helatorstai, ei to-iltaa Hallitus kokoontuu Perunanistutusta Niittytalkoot ja grillausta Torstai-illat ovat yli 13-vuotiaille nuorille tarkoitettuja iltoja, joissa tapaat samanhenkisiä ihmisiä. Iltoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa! Lisätietoja Luonto-Liiton Uudenmaan piiristä, p. (09) tai Lupin legendaarinen lintukurssi on täällä taas! Kevään aikana tutustumme lähiympäristön lintuihin ja lintupaikkoihin pätevän vetäjän opastuksella. Luentokerroilla käydään läpi lintu nokasta varpaisiin ja opitaan mitä opittavissa on. Retkillä todetaan jälleen, ettei se olekaan niin helppoa... Ensimmäinen luento Pauligin huvilalla ti 8.3. klo 17 osoitteessa Mechelininkatu 36, Helsinki. Sovitaan siellä parhaiten sopiva retkiaikataulu. Retket aamuisin tai iltaisin pitkin kevättä pääkaupunkiseudun kohteisiin. Vetäjänä Petro Pynnönen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Lupin toimistoon p. (09) tai LUP järjestää pe-su leppoisan talviretken Hankoon, Bengtsårin leirisaarelle. Retkellä nautitaan yhdessä talvisesta luonnosta retkeillen, notskilla istuskellen ja luonnon ääniä kuunnellen. Majoitumme mukavasti lämpimään merisaunaan, jossa laitamme yhdessä maittavaa herkkuruokaa. Mukana kokeneita Benkunkävijöitä. Lähtö illalla, paluu iltapäivällä. Hinta 20 e jäsenille, 35 e muille. Hinta sisältää matkat Helsingistä, ruoat, majoituksen ja vakuutukset. Ilmoittautumiset viimeistään pe Lupin toimistoon (09) tai Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat (ENY): Luontoillat Villa Apteekissa (Pappilantie 5, Espoon keskus) keskiviikkoisin klo 18-20: eläinten talvehtiminen (retki eläinmuseoon su 30.1.) eläinten jäljet ja jätökset (retki Luukkiin su 27.2.) kevätseuranta (la 2.4.) liito-orava (retki to 5.5.) lepakot (retki joko tai 25.5.) Sääntömääräinen kevätkokous to klo 18 alkaen Villa Apteekissa. Käsitellään vuoden 2004 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä jäsenistön esille tuomia asioita. Tarjolla pientä purtavaa. Kesän luontoleirien työntekijähaku. Etsitään johtajia, kokkia ja ohjaajia seuraaville ajankohdille: Lasten päiväluontoleiri ma-pe ja ma-pe Espoon keskuksessaperheleiri ti-la ja lasten telttaleiri ma-pe Nuuksion Kattilajärvellä. Lisätietoja ENYn toimistosta ja Luppi-tiedotteesta. Vantaan Luonnonystävät (VaLu) ja Luonto-Liiton Susiryhmä; Petoilta Vantaan Tikkurilassa, Tonttulan talo (Ratatie 2) ti alkaen kello 18. Biologian opiskelija ja Susiryhmän jäsen Mia Valtonen kertoo Suomen susista, suden ekologiasta ja susitutkimuksesta. Lisäksi Susiryhmä esittelee toimintaansa. Lisätietoja osoittesta fi tai Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Luonto-Liiton Susiryhmä: Hiihtoapahtuma on jaettu kolmeen erilliseen osaan, jotka eroavat paitsi maantieteellisen pitopaikkansa, niin myös sisältönsä ja fyysisen raskautensa puolesta toisistaan. Osa I: to-su Jälki- ja maastohiihtokurssi Ilomantsissa. Kurssi on tarkoitettu kaikille eläinten lumijäljistä ja talvisessa luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille. Tavoitteena on tutustuttaa osallistujia eläinten käyttäytymiseen talvisessa luonnossa ja opettaa tunnistamaan hangelta löytyvät jäljet. Perehdytään myös hiihtämiseen metsäsuksilla ja suksien huoltoon. Suuri osa oppimisesta tapahtuu maastossa retkeillen. Mahdollisena bonuksena osallistujat saattavat hyvinkin löytää susilauman jäljet. Opettajina Anna Kähkönen ja Teppo Rämä. Kurssi soveltuu sekä metsähiihtoa jo jonkin aikaa harrastaneille että niille, joita vasta kiinnostaisi ensimmäistä kertaa kokeilla. Päivämatkat ovat lyhyitä, eivätkä teknisesti kovin vaativia. Viikonloppu on erityisen sopiva nuorille. Myös koko perheet ovat tervetulleita, joskin osallistujien alaikäraja on 14 vuotta. Yläikärajaa ei ole. Majoitumme kurssilla maalaistalossa. Talossa on lattiamajoitus. Käytössämme on sauna. Kurssille mahtuu 20 henkilöä. Hinta: Susiryhmän ja Luonto-Liiton jäsenille 50 euroa ja muille 70 euroa. Hinta sisältää opetuksen, kuljetuksen Ilomantsista sekä vaatimatonta leiriruokaa. Osa II: to-su Susihiihto Lieksassa Hiihdämme jo edellisten vuosien hiihdoista tutuksi tulleissa Ruunaanjärven maisemissa. Matkan varrella saamme ihailla vanhaa metsää, karsikkopuita ja mitä luultavimmin suurpetojen ja ehkä myös metsäpeuran jälkiä. Pitkän viikonlopun aikana opimme tunnistamaan maastossa eläinten lumijälkiä ja seurailemme niistä mielenkiintoisimpia. Lieksan susihiihdoilla toimivat oppaina paikalliset rajavartijat ja Anna Kähkönen. Majoitumme Uramon kämppään, jossa osalle väestä riittää sänkyjä, kun taas osa joutuu turvautumaan lattiamajoitukseen. Käytössämme on sauna. Hiihtäjille tarjotaan päivittäin aamupala, vaatimattomat eväät koko päivän retkelle ja illalla lämmin ruoka. Lieksan susihiihto on vaativuudeltaan tapahtuman keskitasoa. Päivittäiset hiihtomatkat ovat vähintään toistakymmentä, mutta toisinaan jopa vähän yli kaksikymmentä kilometriä. Suosittelemme, että osallistujat hiihtäisivät jonkin verran tänä talvena jo ennen susihiihtoon lähtöä. VANTAAN LUONTOKOULU Vantaan luontokoulun vuoden 2005 kurssikalenteri löytyy luontokoulun nettisivuilta Eläinten jäljillä -ilta ke klo Ilta alkaa pienellä retkellä luontokoulun lähimaastoon eläinten jättämiä jälkiä tarkkailemaan. Retken jälkeen illan vetäjä Arto Nironen näyttää diakuvia eläimistä (lähinnä nisäkkäistä) joita näillä seuduin asustaa ja kertoo niiden elintavoista sekä omista kohtaamisistaan eläinten kanssa. Keskustellaan esityksen lomassa luontohavainnoista ja luonnon havainnoinnista. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset p tai Hinnat Luonto-Liiton tai Susiryhmän jäsenille 50 euroa ja muille 70 euroa. Hinnat sisältävät tarvittaessa kuljetukset Lieksasta, ruuat ja ohjelman. Tapahtumaan otetaan 15 osallistujaa. Su-to Matkalla pohjoiseen Jos haluat kokonaisvaltaisen hiihtoelämyksen, ilmoittaudut myös tälle osuudelle. Siirrymme jakson aikana Lieksasta Kuhmoon. Emme hiihdä koko matkaa, mutta osa reitistä edetään etappihiihtona. Ennen kaikkea tarkoituksena on edetä hienoissa maastoissa rauhallista tahtia ja ottaa kaikki ilo irti kevätauringosta, hankihiihdosta ja metsän hiljaisuudesta. Otamme maksimissaan 6 osallistujaa tälle osuudelle. Hinta 75 euroa Luonto-Liiton tai Susiryhmän jäsenille ja 105 euroa muille. Hinta sisältää osallistumisen sekä Lieksan että Kuhmon viikonloppuhiihtoihin ja välipäivähiihdot kuljetuksineen sekä ruokineen. Osa III: to-su Kuhmon susihiihto Susihiihdot palaavat monen vuoden tauon jälkeen nyt Kainuuseen, kun retkeilemme Jonkerinjärven maisemissa Kuhmossa. Alueella elelee pantasusilauma, ja muidenkin suurpetojen jälkiä on todennäköistä löytää viikonlopun aikana. Perehdymme hangelta löytyviin jälkiin ja seuraamme kiinnostavimpia. Teemme hiihdolla koko päivän retkiä tukikohdastamme käsin. Tämä osuus on tapahtuman vaativin, hiihtomatkat ovat päivittäin noin parinkymmenen kilometrin mittaisia, välillä vähän pidempiäkin. Oppainamme toimivat eräopas Urpo Piirainen ja Anna Kähkönen. Majoitumme mukaviin sisätiloihin ja käytössämme on myös sauna. Hiihtäjille tarjotaan aamulla ennen lähtöä aamupalaa ja eväät mukaan otettaviksi. Illalla tukikohdassa syödään lämmin ateria. Hinta Luonto-Liiton tai Susiryhmän jäsenille 50 euroa ja muille 70 euroa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset kaikkiin osioihin mielellään sähköpostilla tai toissijaisesti p Ellet omista metsäsuksia, pystymme järjestämään muutaman parin lainaksi. Muista ilmoittaa lainatarpeesta ilmoittautuessasi! Kursseja Koko perheen luontokahvilat. Su 6.2. klo vietetään laskiaista. Seuraavat kahvilat pidetään su klo ja su klo Tuttuun tapaan tilaisuuksissa on perheelle sopivaa luonto-ohjelmaa, nuotiotuli palamassa sekä mahdollisuus ostaa reilun kaupan kahvia ja luomupullaa. Tilaisuudet ovat osa Vantaan Luontokoulun toteuttamaa, Urban II -ohjelman rahoittamaa Lähiluonto-hanketta. Myttyskurssi la vuotiaiden lasten ryhmien vetämisen taidot ja temput omana kurssinaan. Vetäjänä metsämörritoiminnan uranuurtaja Gunilla Cavonius. Hinta vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 42 euroa, muille 52 euroa. Hinta sisältää opetuksen sekä lounaan ja kahvit.

20 Sivu 20 luonnonsuojelija 1/2005

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997 N:o 906 912 SISÄLLYS N:o Sivu 906 Asetus puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta... 3579 907

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista Kuntalaisaloite lisämäärärahan hakemiseksi sivistystoimeen oppilassiirtojen välttämiseksi lukuvuotena 2012-2013 " Tämän aloitteen tavoitteena on saada kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa, jotta perusopetus

Lisätiedot

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 19.3.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot