Talous kukoistamaan VTT. arktinen kilpavarustelu on käynnistynyt s. 60. nuorekkuutta pohjolan villistä marjasta s. 68

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talous kukoistamaan VTT. arktinen kilpavarustelu on käynnistynyt s. 60. nuorekkuutta pohjolan villistä marjasta s. 68"

Transkriptio

1 VTT Lehti tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta Talous kukoistamaan TULEVAISUUDEssa SYÖPÄä hoidetaan yksilöllisesti s. 28 arktinen kilpavarustelu on käynnistynyt s. 60 nuorekkuutta pohjolan villistä marjasta s. 68 tiede VTT tekee tieteellisestä tutkimuksesta kannattavaa liiketoimintaa. Lehden tämä osio kertoo, miten monialainen tutkimus johtaa innovaatioihin (s.20 40)

2 PÄÄKIRJOITUS Kestävä talouskasvu luo edellytykset työlle ja hyvinvoinnille Jyrki Katainen pääministeri Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia Suomi on jo pitkään elänyt ulkomaankaupasta, mutta maailmantalouden murros on tehnyt globaaleilla markkinoilla menestymisestä entistä tärkeämpää suomalaisille yrityksille ja koko Suomelle. Suomalaisyritykset elävät tänään maailman markkinoiden paineessa, jossa ei enää pärjää tekemällä laatutuotteita paljon ja halvalla. Avoimet markkinat ja talouden sääntelyn vähentäminen ovat muuttaneet täysin yritysten toimintaympäristön sitten 1980-luvun. Myös kansantaloutemme rakenne on muuttunut. Maamme hyvinvointi ja menestys ovat ratkaisevasti kiinni viennin vetämisestä, sillä viennistä tulee lähes 40 prosenttia kokonaistuotannostamme. Vientimarkkinoilla pärjäävät vain hyvät, terveet ja kilpailukykyiset yritykset. Taloudessa ja samalla politiikassa tarvitaankin nyt taitoa ja päätöksiä, jotka kannustavat yrittäjyyteen sekä parantavat yritystoiminnan edellytyksiä ja lisäävät tätä kautta työpaikkojen määrää. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainroolissa, kun haetaan kasvua ja Suomen tulevan menestyksen tekijöitä. Uskon, että tulevaisuuden pk-yritykset menestyvät silloin, kun niiden toiminnan perustana on markkina- ja kasvuhakuisuus, uusi teknologia, korkea jalostusaste ja radikaalit palveluinnovaatiot. Näin syntyy menestystuotteita vientimarkkinoillemme ja menestystarinoita suomalaisyrityksistä maailmalla ja tämän seurauksena työtä ja hyvinvointia Suomeen. Suomessa on EU:n korkein peruskoulutustaso. Myös sitä pitää hyödyntää. Tärkein pääomamme on lopulta osaaminen. Olemme metsä-, energia-, bio- ja ICT-osaamisessa muita edellä, ja voimme teknologialla vastata maailmanlaajuisiin ilmastonmuutos- ja raaka-ainehaasteisiin sekä synnyttää vientituotteita, joista maailmalla on kysyntää. Suomessa syntyy ja häviää joka vuosi jopa työpaikkaa. Meidän on pidettävä huolta siitä, että häviävien työpaikkojen tilalle syntyy enemmän ja korkeamman lisäarvon työpaikkoja yksityiselle sektorille. Ylivoimaisesti suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keski- suuriin yrityksiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Euroopan tasolla uusista työpaikoista jopa 85 prosenttia syntynyt juuri pk-yrityksiin. Suomessa olemmekin valinneet linjan, jolla kannustetaan erityisesti suomalaisia kasvuyrityksiä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi on päätetty määräaikaisesta verokannustimesta tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Lisäksi investointien lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus on määräaikaisesti kaksinkertaistettu ja pääomatuloverotuksessa otetaan väliaikaisesti käyttöön kasvuyritykseen tehtävien sijoitusten verokannustin. Juuri nyt tarvitaan Team Finland -henkeä, joka luo tahtotilan ja tähtää kasvuun ja pk-yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen. Vienninedistämis- ja kansainvälistymispalveluiden toimijat yhteen kokoava verkostomainen Team Finland tarvitsee julkisen vallan selkänojan, elinkeinoelämän tuen, vahvan taloudellisen pohjan sekä laajan joukon kumppaneita. Tarvitaan muun muassa VTT:n kaltaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita, jotka voivat tuottaa uusia innovaatioita ja huipputeknologiaan perustuvia ratkaisuja suoraan yritysten hyödynnettäviksi. Vienninedistämisen rinnalla meidän on edistettävä laaja-alaisesti kaikkea toimintaa, joka houkuttelee aiempaa enemmän kansainvälisiä investointeja Suomeen. Koko hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu viime kädessä työnteolle. Hyvinvointimme säilyttäminen edellyttää yrittäjyyttä, investointeja ja kestävää talouskasvua. Kestävän kasvun edellytyksenä on, että taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tavoitteet ja toimenpiteet kulkevat käsi kädessä. Jokainen osatekijä vaikuttaa suoraan toiseen, ja tässä ketjussa teknologiaosaamisella on ohittamaton paikkansa. Vain kilpailukykyinen ja terve elinkeinorakenne luo kestävää talouskasvua, jolla ohitamme hitaan talouskasvun vaiheen ja selätämme väestömme ikääntymisen sekä talouden rakennemurroksen tuomat haasteet. VTT IMPULSSI 2

3 VTT Impulssissa nyt 2 Kohtaamisia: Aaro Cantell, Normet 6 Lyhyesti 9 Kolumni 10 Polttopiste 12 Eurooppa hakee kasvua EU uskoo tutkimukseen ja innovaatioihin talouskasvun moottorina. EU-rahoituksen täytyy mennä Euroopan parhaalle tutkimukselle. Robert-Jan Smits, pääjohtaja, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto s. 12 Tiede 20 Anturiverkkojen tulevaisuus Antureiden käyttö on monilla aloilla vielä lapsenkengissä. Ennen uuden kehittämistä kannattaa kuitenkin tutkia olemassa olevan teknologian mahdollisuudet. tutkimusprofessori, tekniikan tohtori Heikki Seppä, VTT 28 Tulevaisuuden syöpähoito on yksilöllistä Syövän diagnostiikkamenetelmien ja hoitomuotojen kehitys vie kohti yksilöllistä hoitoa. Taudin voittaminen kokonaan ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä. johtava tutkija, filosofian tohtori Marko Kallio, VTT 36 Pintojen fysiikkaa uusiksi Nanomittakaavan mittaus- ja mallinnusmenetelmien edistysaskeleista huolimatta eräät pintafysiikan perusilmiöt tunnetaan huonosti. Tarvitaan uudenlaista ajattelua. johtava tutkija, filosofian tohtori Lasse Makkonen, VTT 28 VTT IMPULSSI

4 TEKNOLOGIA 42 Yrittäjä lämpenee hitaasti mutta varmasti Kärsivällisyys on avu VTT:n asiamiehelle. 44 Säästöjä ja älyä raskaaseen liikenteeseen Raskaat hyötyajoneuvot kurovat kiinni henkilöautojen etumatkaa energiatehokkuudessa. 48 Jarru syöpäsoluille Solusiruseulonta valmistelee tietä täsmälääkkeille Saapasmaasta sulhanen Suomi-neidolle Suomen ja Italian tutkimusyhteistyö tiivistyy. Enemmän kuin kahden summa. 58 Otaniemestä ekokampus Kiinteistönomistajien visioissa Otaniemen kampus on päästötön ja energiaomavarainen Arktinen kilpavarustelu on alkanut Ilmaston lämpeneminen kasvattaa arktisen osaamisen kysyntää. Suomella sitä on. vastaa lukijakyselyyn s. 81 ja voit voittaa Nokian Lumian! 60 VTT IMPULSSI

5 liiketoiminta 66 Spinno pinnistää miljardimarkkinoille VTT:n siipien suojista ponnistanut TactoTek tavoittelee siivua maailman kosketusteknologiamarkkinoista. 68 Nuorekkuutta Pohjolan villistä marjasta Lumene toi ensimmäisenä kauneudenhoidon markkinoille tuotteen, jossa hyödynnetään pohjoisten marjojen kantasoluviljelyä. 74 Nanosellu markkinakuntoon Nanoselluloosa lupaa houkuttelevia ominaisuuksia lukuisille tuotteille eri teollisuudenaloilla. UPM Biofibrillit -hanke tasoittaa tietä soveltajille. 78 Suomalaista osaamista maailmalle Arctic Machinen koneet auraavat yhä useampia teitä ympäri maailmaa VTT Facebookissa VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Laaja-alaista osaamista yhdistämällä VTT voi auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja ja näin lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla VTT varmistaa tiedon ja teknologian tehokkaan siirron ja hyödyntämisen. Teknologiapainopistealueet Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Yhteiskunnan teknologiat Liiketoimintatutkimus VTT Impulssi on VTT:n julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomeksi ja englanniksi. Julkaisija: VTT, Vuorimiehentie 5, Espoo, PL 1000, VTT. Puhelin Päätoimittaja: Olli Ernvall, puhelin Toimitusneuvosto: Erkki KM Leppävuori, Jouko Suokas, Anne-Christine Ritschkoff, Kari Larjava, Petri Kalliokoski ja Paula Bergqvist. Toimitus: Cocomms Oy. Ulkoasu: MCI Press Oy. Paino: Edita, Helsinki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: ISSN Julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat haastateltavien esittämiä eivätkä välttämättä vastaa VTT:n kantaa. VTT IMPULSSI

6 KOHTAAMISIA AARO CANTELL Rohkeuden puute on yritysten helmasynti Teksti Marjo Kosonen Kuva Vesa Tyni Nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa on suurempi riski olla tekemättä mitään, kuin olla liian rohkea, sanoo Normetin pääomistaja ja yrittäjä Aaro Cantell. Yritysjohto yleensä keskittyy manageeraamaan riskejä ja suunnitelmista poikkeamisia, mikä varastaa huomiota kaikkein tärkeimmältä asialta eli bisneksen kehittämiseltä ja uusiutumiselta. Vaarana on paikoilleen jämähtäminen. Uusia mahdollisuuksia on etsittävä ja niihin on tartuttava aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Yrittäjä korostaa, että matalan kasvun ja markkina-aseman säilyttämisen tai pienin askelin kiiruhtamisen tie ei riitä. Kaiken aikaa pitäisi hakea esimerkiksi uusia lisäarvoa tuovia tuotteita tai palveluita. Miten tämä sitten toteutuu käytännössä? Hyvä keino kannustaa ovat innostavat esimerkit. Esimerkiksi olympiamitalit tietyssä urheilulajissa saavat aikaan piikin lajin harrastajamäärissä. Samoin yritysten onnistumiset ja menestystarinat voisivat näyttää esimerkkiä muille. Cantell arvelee, että yksi syy riskienhallinnan korostumiseen liiketoiminnassa on corporate governance -ajattelu. Pörssiyhtiöiden hallintotapaa koskevat säännöt korostavat riskien hallinnan ja ennaltaehkäisyn merkitystä. Uusiudu tai kuole Uusiutuminen ja rohkea kehittäminen ovat välttämättömiä. Cantell viittaa Mikko Kososen ja Yves Dozin Nopea strategia -kirjan ajatukseen. Yritykset eivät yleensä kuole siksi, että ne tekevät vääriä asioita. Ne kuolevat, koska ne ovat jämähtäneet 2 VTT IMPULSSI

7 Tarttuva innostus on vahva väkipyörä, pohtii Aaro Cantell. Aaro Cantell Aiemmin pääomasijoittajanakin toiminut diplomiinsinööri Aaro Cantell on kasvuyritys Normetin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Cantell toimii myös pörssilistatun it-yhtiön Affecton hallituksen puheenjohtajana ja VTT:n johtokunnan jäsenenä. VTT IMPULSSI 3

8 On melkein se ja sama, mennäänkö naapurimaahan vai kauemmas. toistamaan samaa, menneisyydessä voittoisaksi osoittautunutta kaavaa. Paras tapa uusiutua on pysytellä mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä ja kumppanuudessa asiakkaan kanssa. Näin voidaan varmistua siitä, että asiakas pysyy tyytyväisenä. Tarjooman kehittämisessä on lähdettävä siitä, miten asiakkaalle voidaan synnyttää uutta lisäarvoa. Cantell toteaa, että yksinkertaistettuna lisäarvoa voidaan synnyttää kahdella tavalla. Joko tehdään vanhat tuotteet halvemmalla tai kehitetään uusia suuremman lisäarvon tuotteita. Tämän oivaltaminen on mahdollisuus myös Suomelle. Halvan tuotannon maana emme pärjää, mutta jatkuvan ketterän kehittämisen ympäristönä voimme menestyä, Aaro Cantell visioi. Suomella on monen alan huippuosaamista niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissa, kuten VTT:llä, korkeakouluissa ja Tekesillä. Cantellin mukaan yhteistyö esimerkiksi VTT:n kanssa teknologian ja tuotteiden kehittämisessä voi olla keskeisessä roolissa, kun mietitään, missä maassa yhtiön tuotekehitystä on viisainta tehdä. Teknologian kehittäminen on älyttömän tärkeää. Teknologia kehittyy koko ajan ja ulottaa lonkeronsa yhä useammille toimialoille. Valtiovalta voi auttaa Suomessa tehtävää tuotekehitystä muun muassa kehittämällä verotusta ja varmistamalla, että jatkossakin on olemassa VTT:n ja Tekesin kaltaisia, kansainvälisestikin arvostettuja huipputason instituutioita. Myös riittävää tekniikan alan koulutusta tarvitaan, sillä yritykset tarvitsevat osaavia ihmisiä. Loppu on yrittäjistä ja yrityksistä itsestään kiinni. Ole maailman paras Toimintaansa uudistavaa yritystä Cantell neuvoo valitsemaan liiketoiminta-alueen, jolla on jo vahva ja jolla haluaa olla maailman paras. Suomessa kotimarkkinat ovat pienet ja siksi rajalliset. Tämän vuoksi etenkään suomalaisten yritysten ei kannata tuudittautua siihen luuloon, että vain kotikentällä pelaamalla voisi nousta tähdeksi. Nykyisin markkinat kuin markkinat ovat globaalit, ja haastaja saattaa tulla mistä päin maailmaa tahansa. Cantell toteaa, että fyysinen etäisyys asiakkaasta ei enää nykyään ole ratkaisevaa. On mentävä sinne, missä bisnes ja asiakkaat ovat. Kun kerran lentokoneeseen hypätään, on melkein se ja sama, mennäänkö naapurimaahan vai vähän kauemmas. Tähtäin korkealle Cantell katsoo, että on omistajien, hallituksen ja johdon tehtävä nostaa tavoitteet riittävän korkealle. Hallitus asettaa tavoitteet ja varmistaa, että strategia on oikea. Tarvitaan hyvä porukka ja positiivinen innostus. Kovat tavoitteet ja mahdollisuus kokeilla uusia asioita innostavat ihmisiä aivan erityisellä tavalla varsinkin, kun niissä onnistutaan, Cantell toteaa. Cantell naurahtaa, että voisi ajan salliessa puhua innostuksen merkityksestä hyvinkin puoli päivää. Yrittäjävetoisilla pk-yrityksillä on Cantellin mukaan tietty etulyöntiasema verrattuna isoi- 4 VTT IMPULSSI

9 Yrittäjänä lähden liikkeelle siitä, mikä on mahdollista riskejä mietin vasta sitten. Normetin Aaro Cantell sanoo. hin, esimerkiksi pörssiyhtiöihin. Ne kykenevät tarpeen vaatiessa nopeampaan päätöksentekoon, kun omistajat, hallitus ja johto ovat osin samoja henkilöitä. Omistamassaan Normetissa Cantell istuu itse kaikki hatut päässä. Meillä pystytään olemaan samaa mieltä nopeastikin. Nopeat päätökset ovat tuottaneet tulosta. Normet on kasvanut seitsemässä vuodessa Cantellin tultua ruoriin keskimäärin noin 30 prosenttia vuodessa. Maanalaisen louhinnan ratkaisuja maailmanlaajuisesti toimittava Normet on Iisalmen suurin yksityinen työnantaja. Yhtiön kuluvan vuoden liikevaihto nousee 230 miljoonaan euroon. Merkitystä on silläkin, onko omistaja kasvollinen vai jääkö se hahmottomaksi ja etäiseksi, Cantell pohtii. Henkilöomistaja on hyvässä ja pahassa konkreettinen ja selkeä omistaja. Henkilöstölle sillä voi olla iso merkitys. Kasvua kaikissa kokoluokissa Konepajayhtiö Normetin pääomistajan Aaro Cantellin mielestä Suomessa usein puhutaan harhaanjohtavasti kasvuyrityksistä synonyyminä startupeille. Pienet ja etenkin keskikokoiset yritykset on jo kuitenkin todennäköisesti kovissa liemissä keitetty, ennen kuin ne ovat ehtineet nykyiseen kokoonsa. Jos 50 miljoonan euron yritys tuplaa liikevaihtonsa, yhteiskunnallinen vaikutus on sama kuin startupin kasvattamisella nollasta 50 miljoonaan euroon. Olemassa olevan yrityksen kasvattaminen on kuitenkin paljon helpompaa, ja sen onnistuminen todennäköisempää. Cantell korostaa, että Suomessa on paljon tällaisia yrityksiä, joilla olisi mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa huomattavasti nykyistä nopeammin. Oy Suomi Ab:n kannattaisikin talouskasvun tekijöiden etsinnöissään muistaa myös jo kannuksensa ansainneet yritykset ja niissä piilevä potentiaali. Kaiken kokoiset yritykset voivat olla kasvuyrityksiä ja Suomi tarvitsee niitä kaikkia. VTT IMPULSSI 5

10 LYHYESTI ESINEIDEN INTERNET U-koodipalvelua ensimmäisenä Euroopassa Lisätietoja: Heikki Ailisto, VTT on ensimmäisenä Euroopassa ottanut käyttöön universaalin u-koodipalvelimen, jonka avulla erilaista digitaalista tietoa voidaan kytkeä esineisiin helposti. U-koodin tarkoituksena on liittää esineisiin tietoa tuotteista, paikoista, laitteista tai muista fyysisistä esineistä. Koodin avulla voidaan jäljittää esimerkiksi yksittäisen tuotteen alkuperää tai laatua ja liittää tuotteeseen huoltotiedot, historia tai sijainti. Tietoa voi helposti luoda ja lukea tavallisella älypuhelimella. Luotuja kohteita voi selata nettiselaimen avulla. VTT on perustajajäsen European Internet of Things -allianssissa, jonka tavoitteena on edistää maiden ja järjestöjen välistä, universaalia tietojenkäsittelyä ja Internet of Thingsiin liittyvää tutkimusta koskevaa yhteistyötä ja vuoropuhelua. 6 VTT IMPULSSI

11 ENERGIA TEKNOLOGIA Energiankulutus kuriin LED-valaistuksen ja maalämpöpumpun avulla Lisätietoja: sami siikanen, Maalämpöpumpun ja LED-valaistuksen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennusten energiankulutusta. VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan LED-putket kuluttavat yli 50 prosenttia vähemmän sähkövirtaa kuin rakennuksissa yleisimmin käytetyt T8-loisteputket. Maalämpöpumpun käyttö pienensi tutkitun sähkölämmitteisen kohteen sähkönkulutusta yli 60 prosenttia. Laskelmien mukaan toisen koekohteen investointi maksoi itsensä takaisin hieman alle seitsemässä vuodessa. LÄÄKETIEDE Maukasta, terveellistä leipää täysjyväkaurasta Lisätietoja: laura flander, VTT:n tutkija Laura Flander on väitöstyössään kehittänyt bioprosessointimenetelmiä, joilla voidaan muokata täysjyväkaurasta leivotun leivän makua ja rakennetta. Täysjyväkaura on leipomoille haasteellinen raaka-aine. Siitä on vaikeaa valmistaa korkealaatuisia tuotteita ilman, että kauran terveyttä edistävät ominaisuudet häviävät. Leivontareseptiä ja prosessimuuttujia optimoimalla voidaan valmistaa 51 prosenttia täysjyväkaurajauhoa sisältävä, maukas ja rakenteeltaan miellyttävä leipä, joka säilyy pitkään pehmeänä. Annos tätä leipää sisältää gramman beta-glukaania, mikä vaaditaan kolesterolia alentavan väittämän käyttöön EU:ssa. Leivän makua muokattiin hapanjuurella ja rakennetta entsyymeillä. Lakkaasin ja tyrosinaasin positiivisia vaikutuksia kauraleivonnassa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kehitettäessä niistä kaupallisia entsyymejä viljakuidun ja proteiinien muokkaamiseen. VTT IMPULSSI Elektroniikkaa massatuotteisiin nopeasti ja huokeasti Lisätietoja: kari rönkä, VTT:n painetun älyn laiteympäristö on laajentunut käsittämään rullalta rullalle -kokoonpanon, mikä mahdollistaa monipuolisten elektroniikkatuotteiden tekemisen. Ideana on valmistaa tuotteessa tarvittavaa, toimivaa elektroniikkaa suuria määriä valtavalla nopeudella ja niin pienillä kustannuksilla, että se voidaan liittää massatuotteisiin. Painettuun älyyn ja massatuotantoon perustuvia uusia 3D-muovituotteita voidaan valmistaa muun muassa kulutuselektroniikan, autoteollisuuden sekä terveys- ja hyvinvoinnin aloille. Automatisoidun linjaston ansiosta yritykset voivat kokeilla uusia tuotemallejaan ja saada ne markkinoille huomattavasti aiempaa nopeammin ja edullisemmin. Iinvestointi on osa PrintoCent-ohjelmaa. YMPÄRISTÖ VTT panostaa sähköautojen kehitykseen Lisätietoja: mikko pihlatie, VTT on laajentanut tutkimusympäristöään, jossa se kehittää tulevaisuuden sähköajoneuvoja, sähköisiä liikkuvia työkoneita, akustoja ja komponentteja. Laboratoriossa voidaan testata ja kehittää raskaitakin ajoneuvoja. Sähköisiä ajoneuvoja ja niiden voimalinjaa voidaan nyt tutkia kokonaisuutena, joka sisältää esimerkiksi sähkömoottorit, sähköelektroniikan ja akut. Ajoneuvojen suunnittelua vauhditetaan yhdistämällä testaus VTT:n voimalinjan mallintamisosaamiseen. Komponenttien valmistajat voivat nyt testata ja kehittää akkuja ja komponenttituotteitaan testisähköbussin avulla. VTT:n suunnittelema testibussi on koottu Kabus Oy:n bussirunkoon. 7

12 LYHYESTI TEOLLINEN BIOTEKNIIKKA DIGITAALINEN MEDIA Wihurin rahasto palkitsi Merja Penttilän Lisätietoja: merja penttilä, Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston hallitus on myöntänyt euron palkinnon VTT:n tutkimusprofessorille Merja Penttilälle tämän ansioista teollisen biotekniikan alalla. Palkinto luovutettiin Wihurin palkintojen ja apurahojen jakotilaisuudessa Finlandiatalossa lokakuussa. Penttilän erikoisalaa ovat teollinen biotekniikka ja erityisesti mikrobien käyttö entsyymien, kemikaalien ja polttoaineiden tuottamisessa geenitekniikan ja metabolianmuokkauksen avulla. YMPÄRISTÖ Biokompositti haastaa lastulevyn Mediatuoli vie matkalle Lappiin Lisätietoja: tatu harviainen, Istahdat mukavaan nojatuoliin ja nappaat käteesi Suomesta kertovan matkailuesitteen. Edessäsi oleva televisio herää eloon, ja sivujen lumisen tunturimaiseman tarina jatkuu ruudulla upeiden revontulien muodossa. Tuolin kaiuttimista soljuu musiikkia. Tällaisen käyttäjäkokemuksen tarjoaa lisätyn todellisuuden teknologiaan pohjautuva mediatuoli. Markkereita lukevilla kameroilla varustettu mediatuoli on kehitetty VTT:llä yhteistyössä UPM:n ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Idea syntyi VTT:n ja UPM etsiessä keinoja perinteisen printtimedian yhdistämiseksi digitaaliseen mediaan. UPM esitteli uutuuden toukokuussa graafisen alan Drupa-messuilla Düsseldorfissa. Lisätietoja: ali harlin, VTT:n yhdessä Puustelli-keittiöiden kanssa kehittämä uusi biokomposiittimateriaali mullistaa keittiökalusteiden valmistustekniikan ja suunnittelun. Materiaalin käyttö pienenee prosenttia ja hiilijalanjälki prosenttia. Kehitystyön lähtökohtana on ollut mahdollisimman pieni ympäristövaikutus. Luonnonkuitulujitteista ja muovipolymeereistä valmistettavan biokomposiittiin voidaan käyttää sahajauhoa, selluloosaa, pellavaa, hamppua tai turvetta. Uusi materiaali on selvästi lujempi kuin lastulevy ja kestää erinomaisesti kosteutta. Uuden materiaalin ansiosta tulevaisuuden keittiöiden rungot voidaan valmistaa muovituotannosta tuttujen ruiskuvalun tai suulakepuristuksen avulla. Lopputuloksena on mittatarkka kappale, jota ei tarvitse leikata eikä porata. Ruuveille tarvittavat reiät ovat valmiina. LÄÄKETIEDE Geenihiljennykset hidastavat syöpäsolujen etenemistä Lisätietoja: johanna ivaska, VTT:n ja Turun yliopiston professori Johanna Ivaska tutkimusryhmineen on on seulonut kymmeniä eturauhassyöpiä ja löytänyt syöpäsolujen leviämistä elimistössä estäviä geenihiljennyksiä. Tutkimus osoittaa, että laboratoriossa helposti mitattavissa oleva syöpäsolujen aktiivisuus on suoraan kytköksissä kyseisten syöpäsolujen kykyyn muodostaa etäpesäkkeitä. Seulomalla eturauhassyöpäsolujen aktiivisuutta sääteleviä tekijöitä voidaan siis löytää uusia lääkekehityskohteita. Tutkimusryhmän jäsenet Teijo Pellinen ja Juha Rantala hyödynsivät tutkimuksessa VTT:n kehittämää solusiruseulontamenetelmää. Menetelmä mahdollistaa koko genomin kaikkien geenien vaikutusten tutkimisen vain yhdellä koejärjestelyllä. 8 VTT IMPULSSI

13 KOLUMNI Olli Ernvall päätoimittaja VTT Impulssi Tulevaisuus haastaa talouden Taantuman voidaan katsoa alkavan silloin, kun kansantalouden tuotanto on ollut laskussa vähintään puoli vuotta. Ennusteet siitä, onko Suomi nyt taantumassa, vaihtelevat, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote oli plusmerkkinen. Elämme tässäkin suhteessa mielenkiintoisia aikoja. Miksi ylipäänsä puhua taantumasta ja sen määrityksestä? Onko käsitteellä merkitystä? On, sillä taloudessa ennusteet pyrkivät toteuttamaan itseään. Varovaisuus tekee ilmapiiristä empivän ja lisää epäluuloja. Kuten Euroopan rahoituskriisistä on todettu, yksi suuri syy kriisin syvenemiselle on ollut finanssimarkkinoiden toimijoiden epäluottamus toisiaan kohtaan. Toinen keskeinen syy talouden synkkenemiseen on tietenkin EU:n laajuisten pääomamarkkinoiden epävakaudessa, joka heijastuu riskinotto- ja investointihaluttomuuteen koko Euroopassa. Kun investointeja ei tehdä, ei myöskään synny kasvua. Poliittisilla linjauksilla voidaan luoda mahdollisuuksia talouskasvua edistäville investoinneille. Suomen valtiovalta on viisaasti päättänyt tukea tuotekehitystä verokannustimilla, jotka lisäävät uusia innovaatioita. Aito poliittinen, kasvuun tähtäävä tahtotila kiihdyttää T&K-toimintaa ja lisää siten investointeja. Toinen merkittävä avaus valtiovallalta on ollut niin kutsuttu Team Finland -konsepti, joka tähtää pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen. Suuryritykset elävät jo täysillä globaaleilla markkinoilla, joilla pelin ratkaisevat valmistuskustannukset ja tuotannon tehokkuus. Seurauksena tästä on ollut investointeja ulkomaille ja monen tuotantolaitoksen ulosliputtaminen. Halvalla ja paljon on kuitenkin kotimaisen teollisuuden strategiana kuljettu loppuun. Jatkossa Suomessa tuotettujen vientituotteiden kilpailukyky ja kannattavuus löytyy määrän sijaan korkeasta jalostusarvosta. Suurteollisuuden mottona voisi olla: vähemmän mutta arvokkaampaa. Suomen pk-teollisuuden tulevaisuudenkuva on toinen. Nykyisten pk-yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa tuotannossa, logistiikassa, materiaalitekniikassa, raaka-aineiden tehokkaassa käytössä ja kokonaan uusissa tuotteissa. Lisäarvoa syntyy myös uusista palveluista, joista voi syntyä täysin uusia toimialoja kansantalouden BKT-salkkuun. Nyt tarvitaan rohkeita avauksia ja uusia teknologioita, joiden pohjalle rakentaa tulevaisuutta. Puhdas teknologia, ICT, biotalous ja metsästä pitkälle jalostetut uudet tuotteet poikivat lupauksia ja kasvua. Rohkeaa ja pitkäjänteistä korkean riskin perustutkimusta tarvitaan kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Uuden tiedon nopea soveltaminen ja käyttöönotto ratkaisevat kuitenkin, syntyykö Suomelle kilpailukykyä, uusia yrityksiä, vientituotteita ja kasvua. Jos aiomme edelleen pysyä kansainvälisten kilpailukykymittauksien kärjessä, tarvitsemme taantumamantran sijaan rohkeita T&K-toimintaa koskevia päätöksiä ja optimismia. Nokka maassa kulkemisessa on riski kompastua, sillä omiin kengänkärkiin tuijottaminen estää horisonttiin katsomisen. Siihen Suomella ei ole varaa. VTT IMPULSSI 9

14 POLTTOPISTE TEAM FINLAND Vienti nousuun yhtenä joukkueena Teksti Paula Bergqvist Kuvat Team Finland Team Finland on uusi, verkostomainen toimintamalli yritysten tarvitsemien vienti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen. Se tuo yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Tavoitteena on muodostaa suomalaistoimijoista vahva, dynaaminen joukkue, joka vauhdittaa yrityksemme kansainväliseen läpimurtoon. Finlandia-talolle kokoontui syyskuussa yli 1500-päinen yleisö keskustelemaan kansainvälistymispalveluiden tulevaisuudesta. Tilaisuuden avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Yritysedustajien lisäksi äänessä olivat pääministeri Jyrki Katainen, elinkeinoministeri Jyri Häkämies sekä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Työpajoissa syntyi 36 toimenpide-ehdotusta. Suomen menestyksen kivijalka on yhteiskunnan eheys ja vakaus. Ne ovat nykymaailmassa myös kilpailuvaltti, Sauli Niinistö totesi. Kilpailukyvystä on osoituksena Maailman talousfoorumin tuore maavertailu, jossa Suomi kipusi takaisin kolmannelle sijalle. Nousevat, kehittyvät taloudet ovat Team Finlandin erityishuomion kohteena toimintatapoja kehitettäessä. Näiden maiden massiiviset haasteet liittyvät energian saantiin, elintarvike- ja vesihuoltoon, logistiikkaan, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Suomi voi pärjätä yhä paremmin, mikäli kykenemme löytämään ratkaisuja näiden yhteiskuntien kehittämiseen. Meillä on vahvat näytöt monilta sektoreilta, Niinistö sanoi. Yritysten julkinen palvelutarjonta on kattava mutta sirpaleinen. Niinistö peräänkuuluttaa yhteistyötä ja metsänhoidollisia toimenpiteitä muun muassa rahoitusinstrumenttien kehittämiseksi. Hyvinvointimme ja pärjäämisemme riippuu kolmesta tekijästä: meistä suomalaisista, menestyksen nälästä ja työstä eivät luonnonvaroista, tuurista tai rahan lainaamisesta. Kaikki irti nykyresursseista Team Finland -ohjausryhmän puheenjohtajan mukaan uusi konsepti lähtee halusta palvella suomalaista elinkeinoelämää nykyistä paremmin. Kyse ei ole isoista satsauksista vaan olemassa olevien voimavarojen paremmasta käytöstä. Etsimme toimenpiteitä, jotka helpottavat yritysten diilien saamista, Jyrki Katainen sanoo. Tavoitteena on tiivistää viranomaisyhteistyötä niin, että yritykset saavat tukea yhden luukun periaatteella. 10 VTT IMPULSSI

15 Maailmanlaajuisesti käynnissä on useita isoja muutosvirtoja, jotka liittyvät muun muassa uusiutuvaan energiaan, ydinenergiaan ja nousevien talouksien kehitystarpeisiin. Tässä kehityksessä yrityksillä ja toivottavasti erityisesti suomalaisyrityksillä on keskeinen rooli. Suomalaisyritysten pienten tai suurten innovaatiokyvystä ei pääministerin mukaan ole puutetta. Tämä on tullut hyvin esiin vienninedistämismatkoilla. Jyrki Katainen uskoo, että suomalainen yrittäjyys ja riskinotto kannattavat myös tulevaisuudessa. Tarvitaan muun muassa VTT:n kaltaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita, jotka voivat tuottaa uusia innovaatioita ja huipputeknologiaan perustuvia ratkaisuja suoraan yritysten hyödynnettäviksi, pääministeri toteaa myös tämän lehden pääkirjoituksessa. Tavoitteenamme on toimintamalli, jonka päällimmäinen tarkoitus on saada nykyvoimavarat paremmin käyttöön. Koko hallitus on valjastettu tavoitteiden saavuttamiseksi. Toivon, että pystymme ohjaamaan omaa toimintaamme siten, että se palvelee suomalaista työtä, yrittäjyyttä ja elinkeinoelämän menestymisen mahdollisuuksia entistä paremmin. Missä investoinnit Suomeen? Viennin edistäminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös tuonnin edistämistä eli investointeja Suomeen. Kilpailukykyinen ja hyvin toimiva globaalien yritysten verkosto toimii Kataisen mukaan vetovoimatekijänä Suomeen suuntautuvien investointien kohdalla. Suomi tunnetaan turvallisena ja vakaana maana, ja suomalaisia pidetään innovatiivisina, osaavina ja hyvin koulutettuina. Näiden ominaisuuksien pitäisi herättää ulkomaisen pääomasijoittajan huomio Suomeen. Suomesta käsin on myös helppo mennä Venäjän markkinoille. Yritystuen sirpaleisuus ja pääomien vähäisyys kuitenkin hidastavat yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Team Finlandin erityisenä haasteena onkin lisätä pääomasijoittajien kiinnostusta Suomen elinkeinoelämään. Tähtäimessä on myös julkisten palvelujen kehittäminen hallinnollisia rajoja häivyttämällä. Kyse on myös yritysyhteistyön edistämisestä. Valtionhallinto on jo ryhtynyt toimiin. Finpro ja Invest in Finland on yhdistetty. Finnveran kykyä ottaa riskiä on lisätty tuleville vuosille. Myös viennin rahoitusta on uudistettu. Vuonna 2013 otetaan käyttöön pääomasijoittajan verovähennys, jolla kanavoidaan yksityistä pääomaa kasvuyritysten tarpeisiin. Lisää uutisia on luvassa. Kehitystä voidaan ohjata valtionhallinnon päätöksillä. Esimerkiksi julkisen tiedon avaaminen kaupalliseen käyttöön on jo hallituksessa vireillä. Vihreän teknologian mallimaa Cleantech on ala, jossa Suomella on hyvät mahdollisuudet ponnistaa kirkkaimpaan kärki kastiin. Tästä yritysklusterista odotetaankin Team Finlandille veturia. Alan yritykset pohtivat omassa työpajassaan, miten uusi toimintamalli voi edistää niiden kansainvälistymistä. Puhtaan teknologian markkinat ovat mittavat ja voimakkaassa kasvussa. Kilpailu on kuitenkin kovaa, ja uudet ideat on saatava markkinoille nopeasti. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi Suomeen on synnytettävä edelläkävijämarkkinat, jotka toimivat osaamisemme markkinoinnin tukijalkana. Jos yritysten innovaatiot eivät ole Suomessa käytössä, ei olla uskottavia, työpajassa todettiin. Kotimarkkinoiden kehittäminen edellyttää nopeaa päätöksentekokykyä eri tahoilta. Suomalaisen cleantech-teollisuuden maine on jo hyvä tehtävänä on nyt pitää vihreyden mainetta yllä.. VTT ratkoo haasteita Kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden takana on paljon tutkimushankkeita ja osaamista. Suomessa on huippuosaamista, joka tulisi kytkeä tiukasti Team Finland -konseptiin, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori toteaa. Suomen hallitus on tehnyt budjettiriiheen esityksen yritysten tutkimuskulujen verovähennysoikeudesta. Verokannustin kannustaisi yrityksiä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Näin syntyisi uusia, elinkeinoelämän kilpailukykyä edistäviä innovaatioita. VTT ratkaisee kärki- ja innovaatio-ohjelmiensa kautta elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä haasteita. Näiden ohjelmien kautta toimimme Team Finlandin hyväksi, Leppävuori sanoo. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmissa tutkitaan ja kehitetään muun muassa teollisiin biomateriaaleja, tuoteprosessien digitalisointia, esineiden internetiä, vesihuoltoa, jätteenkäsittelyä, uusia energiaratkaisuja ja hyvinvointia. VTT IMPULSSI 11

16 12 VTT IMPULSSI

17 Eurooppa ottaa mallia Suomesta EU vahvistaa talouskasvua tutkimuksen ja innovaatioiden avulla. Kuten lama-suomikin aikoinaan. Teksti Kari Ahokas Kuvat istockphoto, MCI Press Oy VTT IMPULSSI 13

18 Mitä yhteistä on Suomella, Ruotsilla, Alankomailla ja Saksalla? Nämä maat ovat jo pitkään systemaattisesti investoineet innovaatiotoimintaan, tutkimukseen ja koulutukseen, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja Robert- Jan Smits sanoo. Ei ole sattumaa, että juuri ne ovat toistaiseksi selvinneet vaikeasta taloustilanteesta parhaiten. Smits tuntee Suomen 90-luvun alun talousongelmat. Hän kiittää silloista pääministeri Esko Ahon hallitusta, joka vaikeista budjettipäätöksistä huolimatta hillitsi tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen leikkauksia. Ja mihin tämä johtikaan! Nokia alkoi pian kukoistaa, Smits muistuttaa. Sanon nykyisille kriisimaille, että tehkää kuten Suomi aikanaan. Leikatkaa julkista kulutusta, mutta älkää kajotko koulutukseen, tutkimukseen ja muihin tulevaisuuden kasvualueisiin. Lisää rahaa EU hakee siis Eurooppaan talouskasvua ja uusia työpaikkoja kuin Suomi ennen. Komission ehdotus EU:n uudeksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaksi perustuu 80 miljardiin euron budjettiin. Tutkimuksen meneillään olevan seitsemännen puiteohjelman budjetti on hieman yli 50 miljardia euroa. Tosin vallitsevassa vaikeassa taloustilanteessa ei olisi täysin mahdotonta, että uuden Horisontti puiteohjelman budjetti ei toteutuisikaan ehdotuksen mukaisesti. Käydään vielä paljon keskustelua, ennen kuin löytyy kaikille jäsenmaille sopiva kompromissi. Komission esitys on kuitenkin toistaiseksi otettu vastaan hyvin, Smits muotoilee. Horisontti 2020 myös uudistaa puiteohjelman rakenteita. Meillä Euroopassa on ollut vaikeuksia tuotteistaa ja markkinoida tutkimuksen sinällään hyviä tuloksia, Smits myöntää. Aiemmin erillään olleet tutkimus- ja innovointiohjelmat yhdistetään Horisontissa nyt niin, että koko innovaatioketju tutkimuksesta tuotteeksi on saumaton, Smits lupaa. Uudistus on varmasti aiheellinen. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina ovat aktiivisia tutkimustulosten kaupallisessa hyödyntämisessä. Soveltavan tutkimuksen korostamisen ohella perustutkimuksen osuutta kuitenkin edelleen vahvistetaan EU:n suunnitelmissa. Perustutkimukselle ehdotettu budjetti Horisontti 2020:ssa laskutavasta riippuen vähintään kaksinkertaistuu edeltäneestä puiteohjelmasta. Smits huomauttaa, että Yhdysvaltain kyvykkyys muuttaa tutkimustulokset kauppa-tavaraksi Eurooppaa paremmin johtuu pitkälti pääomasijoitusten helpommasta saatavuudesta. Euroopassa tilanteen on kuitenkin määrä parantua vireillä olevan, riskirahan liikkuvuutta EU-maiden välillä helpottavan lakialoitteen myötä, Smits sanoo. 14 VTT IMPULSSI

19 Jatkossa ketju tutkimuksesta tuotteeksi on saumaton. Lupauksia horisontissa Horisontti 2020 on toimenpidepaketti, joka pyrkii lisäämään tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä Euroopassa vuosina Noin 80 miljardin euron budjetissa kootaan EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus ensimmäistä kertaa yhteen ohjelmaan. EU-komissio ilmoittaa Horisontti 2020:n päätavoitteiksi: tukea EU:n asemaa tieteen maailmanjohtajana 24,6 miljardilla eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti yliopistojen tieteellisen tutkimuksen rahoitusta. turvata teollisuuden innovointijohtajuutta 17,9 miljardilla eurolla rahoittaa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuja 31,7 miljardilla eurolla Horisontti 2020 on yksi kulmakivistä innovaatio-unionissa, joka on Euroopan globaalin kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä Eurooppa strategian lippulaivahanke. VTT IMPULSSI 15

20 Vähemmän paperisotaa Smits moittii EU-hankkeisiin tällä hetkellä liittyvää byrokratiaa. Järjestelmä on päässyt kehittymään liian monimutkaiseksi. Etenkin pkyritysten on ollut hankala lähteä mukaan. Parempaa on luvassa. Smits toteaa, että komissio on ehdottanut Horisontti 2020:aan yksinkertaisempia proseduureja, jotta pientenkin yritysten on helppo tulla mukaan. Pienille ja keskisuurille yrityksille on luvassa muutakin mukavaa. Nuoret startupit ja pk-yritykset ovat tulevaisuuden kasvunlähteitä, Smits muistuttaa. Niinpä komissio on ehdottanut niille korvamerkittyä rahoitusta noin kahdeksan miljardia euroa, ei pelkästään tutkimukseen vaan myös tutkimustulosten kaupallistamiseen. Keinona tässä on pienten yritysten innovaatiotoimintaan keskittyvä kokonaisuus, jonka periaate on pitkälti lainattu Yhdysvalloista niin sanotusta SBIR-ohjelmasta, Smits toteaa. Siinä komissio pyytää pienyrityksiltä ideoita tietyn aiheen ratkaisemiseksi, vaikkapa syövän varhaisen tunnistamisen mekanismeja. Komissio myöntää avustusta ideoiden kehittelyyn. Parhaita ehdotuksia tehneet yritykset voivat jatkokehittää ideoitaan joko yksinään tai yhdessä muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa, edelleen komission tukemana. Seuraavassa vaiheessa tutkimuksen tulokset tuodaan markkinoille riskirahoituksen avulla, ja komissio auttaa sen etsimisessä, Smits sanoo. Kuulostaa hyvältä ainakin teoriassa. Suomen Yrittäjät on jo toivonut lisätietoja siitä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Dynaaminen Suomi On käynyt jo selväksi, että EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston huipulla istuva Robert- Jan Smits arvostaa Suomen mallia tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa. Hän kertoo myös olevansa samaa mieltä suomalaisten kanssa siitä, millainen tutkimus on rahoituksen arvoista. EU-rahoituksen täytyy mennä Euroopan parhaalle tutkimukselle. Ainoastaan sen avulla Eurooppa voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Kansallisuus ei saa vaikuttaa rahoituksen myöntämiseen. Vain laatu ja tulokset merkitsevät, ja Smits näkeekin suomalaisten menestyvän dynaamisena, innovatiivisena yhteiskuntana hyvin tällä kriteerillä mitattuna. 16 VTT IMPULSSI

21 EU-rahoituksen täytyy mennä Euroopan parhaalle tutkimukselle. EU-hankkeeseen osallistuminen kannattaa Hollantilainen Belgiassa Robert-Jan Smits tuntee EU:n tutkimustoiminnan kirjaimellisesti tyvestä huipulle. Aloitin 19 vuotta sitten alimmalta tasolta ja olen käynyt läpi käytännössä kaikki työtehtävät täällä, tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston nykyinen pääjohtaja naurahtaa puhelimeen työpaikaltaan Brysselistä. Mikä EU-tutkimuksessa kiehtoo erityisesti? Ihmiset, joita tapaan työni puolesta. Euroopan lukuisat eri kulttuurit ovat sen vahvuus ja ihmiset tärkein voimavara. En haluaisi koskaan nähdä Eurooppaa, jonka kansat olisi laitettu samaan muottiin. Ajattele vaikka suomalaista luovuutta, italialaista muotoilua tai saksalaista insinöörityön laatua. Hollantilainen Smits vaimoineen on asunut jo vuosikymmeniä EU:n pääkallopaikalla Belgian pääkaupungissa. Ne harvat tunnit, kun en ole töissä, vietän metsässä patikoiden, lukien tai kotona crosstrainerilla kuntoillen, Smits kertoo. EU-projektiin osallistuminen on varteenotettava keino, kun yrityksen pitää uusiutua, kehittää liiketoimintaansa ja kansainvälistyä. Yritysten kannattaa ottaa EU-hankkeet kehitystoimintansa keinovalikoimaan. Useilla kumppaniyrityksillämme on hyviä kokemuksia niihin osallistumisesta yhdessä VTT:n kanssa, VTT:n EUasioiden johtaja Leena Sarvaranta toteaa. Erityisesti keskisuuret yritykset voivat saada hyötyä pääsemällä mukaan uusiin arvoketjuihin laajentamaan markkinointikanaviaan. Sarvaranta neuvoo pohtimaan tietyt asiat valmiiksi jo ennen hakuprosessia. On tärkeää, että yritys toimii tunnistettavissa olevalla nichemarkkinalla ja että sillä on siihen liittyvää selkeää osaamista, esimerkiksi teknologia, tuote, prosessi tai palvelu. Toiminnan on oltava vakiintunutta esimerkiksi kassavirran, taseen ja organisaation pitää olla kunnossa. Tarvitaan myös aitoa kehitys- ja kasvuhakuisuutta. Yrityksessä on siis ymmärretty, että markkinoita ja jakelukanavia on laajennettava maailmalle. Yhdessä meidän kanssamme yritys pystyy tunnistamaan niitä arvoketjuja ja klustereita, joihin sen kannattaa kiinnittyä, Sarvaranta sanoo. VTT IMPULSSI 17

22 Investointeja ei pidä tehdä pelkästään halvan työvoiman houkuttelemana. Maailmalle ei kannata sännätä suin päin Teksti Marjo Kosonen VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori toivoo, että suomalaiset teollisuusyritykset eivät rynnisi suin päin maailmalle halpatyövoiman perässä. Investointeja ei kannata tehdä pelkästään edullisen työvoiman houkuttelemana, vaan on huomioitava myös markkinoiden sijainti. Korkeat kuljetuskustannukset saattavat helposti syödä alhaisten valmistuskustannusten tuomat säästöt. Jos tuotteen markkinat ovat Euroopassa, saattaa olla kannattavampaa investoida tuotantoon kotimaassa. On olemassa valmistusmenetelmiä, jotka ovat käytännössä työvoimakustannuksista riippumattomia. Jos tuotantokustannukset ovat alle 10 prosenttia kokonaiskustannuksista, voidaan puhua paikkariippumattomasta valmistuksesta, Leppävuori sanoo. Automaatio avuksi Merkittäviinkin kustannussäästöihin voidaan päästä muun muassa automatisoimalla ja rationalisoimalla prosessia. Toinen keino erottautua kilpailijoista on tarjota asiakkaalle aitoa lisäarvoa. Ihannetapauksessa lopputuote antaa käyttäjälle mahdollisuuden tehdä omasta toiminnastaan entistä kilpailukykyisempää, Leppävuori toteaa. Kun tuote on ainutlaatuinen, sitä ei voida niin vain korvata kilpailevalla tuotteella. Näin yritys saa hinnoittelussa vapaammat kädet. Yksi kilpailukeino on tuoda perinteiseen tuotteeseen älyä. Etähuolto ja -valvonta tuovat uusia mahdollisuuksia. Kun esineisiin, koneisiin ja laitteisiin kytketään digitaalista tietoa, parannetaan niiden toiminnan luotettavuutta ja käytettävyyttä. Samalla sanoudutaan irti kilpailusta halpatyömaiden kanssa. 18 VTT IMPULSSI

23 Tiede Sivut VTT IMPULSSI TIEDE 19

24 Tiede TIEDE Teksti: Heikki Seppä Anturiverkkojen tulevaisuus Antureiden käyttö on monilla aloilla vielä lapsenkengissä. Ennen uuden kehittämistä kannattaa kuitenkin tutkia olemassa olevan teknologian mahdollisuudet. Tässä kirjoituksessa pyritään valottamaan langattomien ja langallisten anturiverkkojen nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä kuluttajan näkökulmasta. Vaikka teknologian kehitys antaa pohjan antureiden ja langattomien järjestelmien kehitystyölle, sen täytyy tuoda oleellista lisäarvoa kuluttajalle. Sen täytyy myös tuoda yrityksille kannattavaa liiketoimintaa kohtuullisella aikajänteellä. Anturiverkkojen kehitys on hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa. Teollisuudessa, autoissa ja kuluttajaelektroniikassa antureiden hyödyntäminen on ollut arkipäivää jo pitkään. Sen sijaan kiinteistöissä, ympäristön valvonnassa ja erityisesti terveydenhoidossa ollaan vasta lapsenkengissä. Anturijärjestelmät ovat yleensä kohteissa, joihin anturit on helppo viedä johtojen varassa. Jos langallista verkkoa ei voida rakentaa tai se käy liian kalliiksi, anturiverkon kehittäminen on jäänyt puolitiehen. On vain todettu, että langaton verkko tulee olemaan ratkaisu näissä sovelluksissa. Tämän kirjoituksen perimmäinen tarkoitus on kertoa, miksi langattomat verkot eivät ole kaikista ennusteista huolimatta päässeet markkinoille ja miten anturiverkot pitäisi toteuttaa. Anturiverkoille on tarvetta Antureiden tarpeen ja hyödyt määrittelee teollisuudessa prosessin optimointi, autoissa turvallisuuden lisääminen ja polttoaineen kulutuksen minimointi, kodinkoneissa hyvä käytettävyys ja energian ja veden säästö sekä kuluttajaelektroniikassa laitteen käytettävyys. Tilanne on jo tätä huomattavasti monimutkaisempi kiinteistöautomaatiossa ja erityisesti luonnon tilan seurannassa. Kiinteistöissä energiaa ja vettä pitää säästää, mutta miten säästöt saadaan kustannustehokkaasti ja miten järjestelmän luotettavuus voidaan varmistaa? Jos 1970-luvulla tehdyt rakennukset olisi varustettu kosteusantureilla, olisimme välttyneet nykyisen kaltaiselta talojen kosteuskatastrofilta. Kodinkoneiden valmistajat kehuvat laitteiden pientä energiankulutusta, mutta niiden käyttöikä on niin lyhyt, että luonnonvarojen kannalta tilanne vain huononee. Toisin sanoen tuotteen koko elinkaaren ekojälki on tärkeämpää kuin esimerkiksi kodinkoneen tai lampun energiatehokkuus. Terveydenhuollossa kaikki tietävät, että nykyisellä tavalla emme pysty hoitamaan ikääntyvää väestöä emmekä turvaamaan hyvää terveydenhoitoa. Ennaltaehkäisevä hoito on avainasemassa, kun pyritään pitämään terveydenhoidon kustannukset kurissa. Anturitekniikan avulla voidaan tukea omassa kodissa asumista, ja esimerkiksi palvelutaloissa valvontaa voidaan tehostaa seuraamalla vanhuksen tilaa ja aktiviteettia. Työkyvyn kannalta merkittävin sairaus eli masennus on usein seurausta stressistä. Ylikuormitustila ja stressi voidaan mitata ja 20 VTT IMPULSSI TIEDE

25 korjaavat toimenpiteet aloittaa heti. Tilannetta voidaan verrata urheilijan ylikuntoon, jonka havaitsemisen jälkeen treeniohjelmaa muutetaan välittömästi. Ympäristön tilan seuranta on välttämätöntä, mutta avoinna on, mitä mittaamme ja miten tieto siirretään mittauskohteesta tietoverkkoon. Luonnon tilan seuranta ei todennäköisesti olisi vaikuttanut ratkaisevasti hiilidioksidipäästöihin, mutta vesistöjen suojeluun sillä olisi ollut merkittävä vaikutus. Vesistöjen jatkuva valvonta antaisi tietoa jopa yksittäisen maatilan päästöistä, mikä väistämättä vaikuttaisi kuluttajien käyttäytymiseen ja sitä kautta pakottaisi poliitikkoja laittamaan maatalouden päästöt kuriin. Sama koskee kaivosteollisuutta, turveenergian tuotantoa ja muita vesistöihin vaikuttavia aloja. Luonnonkatastrofien vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää, jos niitä voidaan anturitiedon perusteella ennakoida mahdollisimman varhain ja varoittaa ihmisiä. Vaikka ongelma voidaan usein ratkaista ilman antureita, niillä on erittäin suuri merkitys turvallisuuden lisääjänä, katastrofien yhteydessä, energian kulutuksen optimoinnissa, luonnon tilan selvittämisessä sekä hyvinvoinnissa ja terveydessä. Epärealistiset odotukset Voidaan oikeutetusti kysyä, miksi anturiverkkoja ei sovelleta riittävästi varsinkaan kiinteistöissä. Tarpeet ovat ilmeisiä. Tarvittavat teknologiat ovat olemassa ja useimmissa tapauksissa hyvin edullisia. Väitän, että langattomiin antureihin liittynyt epärealistinen odotusarvo on ollut yksi syy tilanteeseen. Langattomia anturiverkkoja on tutkittu intensiivisesti jo kaksikymmentä vuotta, mutta käytännössä niitä on rakennettu erittäin vähän armeijan sovelluksia lukuun ottamatta. Sovellettua tutkimusta tehdään yleensä tieteelliseltä pohjalta, mutta ei nähdä tutkimuskohdetta kuluttajan tai liiketoimintalogiikan näkökulmasta. Ikävä kyllä monella tieteenalalla niin sanottu innovaatiopolitiikka on jopa heikentänyt järkevien keksintöjen kaupallistamista. Kun langattomien anturiverkkojen keskeiseksi ongelmaksi nousi energian saanti, energiaharvestereiden kehittäminen kasvoi valtavasti. Väitän, että yli 90 prosenttia näistä hankkeista on ollut täysin hyödyttömiä. Tosiasiassa vain muutamissa tapauksissa energiaa voidaan kerätä ympäristöstä niin, että mittauksen luotettavuus voidaan taata. Monimutkaisia itseorganisoituvia verkkoja on ehdotettu moniin sovelluksiin, vaikka useimmissa tapauksissa topologialtaan hyvin yksinkertaiset verkot ratkaisevat käytännön ongelman. Oleellista on ymmärtää ongelma ja hakea siihen helpoin ratkaisu. Teknologia on tässä prosessissa vain työväline, ei itseisarvo. Erilaiset anturiverkot Mitattavia suureita ja anturiratkaisuja on erittäin suuri määrä, joten niiden läpikäynti tässä olisi täysin mahdotonta. Oleellista tässä yhteydessä on se, että anturiverkkojen rakentamiseen on olemassa hyvin edullisia antureita. Pullonkaulat liittyvät tiedonsiirtoon, ohjauslaitteisiin sekä tietojärjestelmiin. Olen jakanut anturiverkkojen teknologiat viiteen osaan: langattomiin anturiverkkoihin, matkapuhelimessa oleviin teknologioihin (NFC, WLAN ja Bluetooth), matkapuhelinverkkoja hyödyntäviin järjestelmiin, langallisiin ratkaisuihin sekä lankaa että langattomuutta samaan aikaan hyödyntäviin järjestelmiin. Käsittelen myös anturiverkkoa, jossa sosiaalinen verkko hoitaa mittaukset ja lähettää tiedot palvelimeen. Langattomat anturiverkot 1990-luvun alussa Yhdysvalloista alkanut kehitys tähtäsi pienen tehonkulutuksen anturiverkkoihin, jotka viestivät langattomasti. Esimerkkinä voidaan mainita kaupallistettu ZigBee ja verkkoarkkitehtuuriltaan hiukan yksinkertaisempi AOM7. Energiankulutusta pyrittiin minimoimaan rakentamalla tiedonsiirtoverkko siten, että tieto siirtyy anturilta toiselle mahdollisimman lyhyttä reittiä tukiasemalle. Valitettavasti jokaisen anturisolun on silloin oltava koko ajan aktiivisessa tilassa, joten energian säästö on marginaalinen. Toisaalta tieto joudutaan usein välittämään järjestelmään vain harvakseltaan rajaarvojen ylityksen takia tai muutamia kertoja vuorokaudessa. Harvoin tapahtuva mittaustie- Luonnon tilan seurannalla olisi merkittävää vaikutusta vesistöjen suojeluun. VTT IMPULSSI TIEDE 21

26 TIEDE File: Heikki Seppä Tutkimusprofessori Heikki Seppä (TkT) aloitti 1970-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa kvanttimekaanisten ilmiöiden hyödyntämiseen tähtäävästä tutkimuksesta. VTT:n tutkimusprofessoriksi hänet nimitettiin vuonna luvun alussa hän aloitti Suomessa RFID-teknologiaan liittyvän tutkimuksen ja on yksi NFC-teknologian pioneereista maailmassa luvun loppupuolella hän keskittyi nanoskaalan kvanttimekaanisiin komponentteihin ja 2000-luvun puolivälissä aktivoi epäorgaanisiin printattaviin nanopartikkeleihin liittyvää tutkimustoimintaa. Seppä on toiminut vuodesta 2005 Suomen Akatemian huippuyksikön (kvanttimekaaniset laitteet) varajohtajana. Hänellä on noin 150 referoitua julkaisua eri tieteenaloilta ja noin 150 patenttia. don siirto kuluttaa usein vähemmän energiaa kuin itse mittaaminen. Jos anturiverkossa käytetään esimerkiksi 2,4 GHz:n taajuutta, siirto ei suju hyvin sisätiloissa. Tällöin soluja joudutaan asentamaan pelkästään tiedon siirtämistä varten. Solujen määrän minimointi ja tiedon siirron varmistaminen edellyttää usein myös kallista ammattimaista asennusta. Kehitysprosessi jatkuu edelleen, mutta mitään varsinaista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Keskeinen ongelma kaikissa langattomissa anturiverkoissa on energian saannin turvaaminen. Anturit toimivat pääosin paristoilla. Vaikka paristojen elinikä on jo saatu hyvin pitkäksi mikropiirien kehityksen seurauksena, ne aiheuttavat kuitenkin sekä huolto- että luettavuusongelmia. Lisäksi langattomille anturiverkoille varatuilla kaistoilla on hyvin pieni siirtokapasiteetti, jolloin järjestelmä tukkeutuu helposti anturiverkkojen yleistyessä. Kannettavat päätelaitteet eivät tue erikseen anturiverkkoihin kehitettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Koska Bluetooth on levinnyt useisiin päätelaitteisiin, sen käyttö langattomissa verkoissa on hyvin edullista. Yritysten on helppo turvautua tähän tekniikkaan, koska se on hyvin edullinen eikä niiden tarvitse investoida lukulaitteisiin. Lähiviestintä matkapuhelimen avulla 1990-luvun alussa Suomessa kehitettiin tekniikkaa RFID-lukulaitteen integroimiseksi matkapuhelimeen. Nykyisin tätä tekniikkaa kutsutaan nimellä lähiviestintä (Near Field Communication, NFC), koska lukuetäisyys on vain muutamia senttimetrejä. Itse ajattelin NFC-tekniikkaa käytettävän tiedon siirtämiseen anturista suoraan matkapuhelimeen, palvelun aktivoimiseen tai niin sanotun esineiden internetin (Internet of Things) välineenä. Sen sijaan sitä sovelletaan ensimmäisessä laajan mittakaavan vaiheessa liputtamiseen ja maksamiseen. RFID-pohjaiset anturit voivat olla passiivisia, jolloin ne eivät tarvitse paristoa. Mittauksen ja viestinnän tarvitsema energia voidaan ottaa matkapuhelimesta. Suurissa määrin tuotettuna anturin hinta voi olla selvästi alle euron. Jos mitataan vain lämpötilaa, RFID-anturin hinta voi olla jopa alle 0,1 euroa, mutta se edellyttää laajaa käyttöä. Ensimmäisen NFC-puhelimen toi markkinoille Nokia vuonna NFC Forum ryhtyi 2005 standardoimaan NFC-teknologiaa, jonka läpimurto on nyt alkamassa. Esimerkkinä tästä on Google Wallet. On itsestään selvää, että NFC-teknologiaa hyödynnetään laajasti antureissa sekä rajapintana anturitietoon. NFC:n merkittävin etu on antureiden passiivisuuden lisäksi sen mahdollistama yksinkertainen käyttöliittymä. Kosketus anturiin riittää tiedon siirtämiseen kohteesta puhelimeen. Jos tarvitaan pitkää lukuetäisyyttä, joudutaan käyttämään UHF-alueella toimivaa RFIDteknologiaa. Logistiikkasovelluksissa etäisyys voidaan saada jopa 10 metriin, mutta jos anturi edellyttää suurta tehotasoa, etäisyys voi pudota 2 metriin. Valitettavasti UHF-lukijaa ei tule matkapuhelimeen vähään aikaan, joten tekniikalla luetaan anturitietoja lähinnä logistiikassa. Bluetooth anturiverkoissa 1990-luvulla matkapuhelimiin kehitettiin lähinnä Ericssonin johdolla nykyään Bluetoothiksi kutsuttua lyhyen matkan radiota, joka toimii 2,4 GHz:n taajuusalueella. Ensimmäinen Ericssonin Bluetooth-puhelin julkistettiin vuonna Tavoitteena oli lähinnä langaton viestintä puhelimen ja lähistöllä olevien puhelimien, tietokoneiden, tulostimien ja vastaavien laitteiden välillä. Uusimmat Bluetooth-versiot pystyvät hyödyntämään mahdollisesti käytettävissä olevaa langatonta verkkoa nopeaan tiedonsiirtoon. Yhteen päätelaitteeseen voidaan kytkeä yhtä aikaa jopa kahdeksan laitetta. Uskon, että Bluetoothin käyttö lisääntyy entisestään ja sitä sovelletaan laajasti esimerkiksi yksilön hyvinvointiin tai terveyteen liittyvissä anturiratkaisuissa. Lähiverkko langattomasti 1980-luvulla kehitettiin ensimmäiset langattomat lähiverkot (WLAN), ja 1990-luvun alussa teknologiaa ryhdyttiin standardoimaan. Lähtökohtana WLANille oli langaton yhteys laitteesta internetiin. Ensimmäiset WLANin sisältävät puhelimet tulivat markkinoille 2000-luvun puolessavälissä. Todennäköisesti WLANia ei integroida antureihin kovinkaan usein, vaan se toimii osa- 22 VTT IMPULSSI TIEDE

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Unelmien innovaatiojärjestelmä. Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011

Unelmien innovaatiojärjestelmä. Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011 Unelmien innovaatiojärjestelmä Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011 (160htv) (390htv) 610M (250M Yot) Nykymalli 380M - Suomen Akatemia TEKES TEKES TEKES Yritykset Perus-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Cleantech-strategia 8.5.2014

Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

ICT apuna yhteiskunnan dematerialisoinnissa

ICT apuna yhteiskunnan dematerialisoinnissa ICT apuna yhteiskunnan dematerialisoinnissa 2009 Tieto Corporation Jouni Backman Executive Advisor Tieto, Public Industry jouni.backman@tieto.com Tietoyhteiskunta Etenee usean askelman kautta Automatiikka:

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet Konferenssin avaus RFID ja teollisen internetin mahdollisuudet Jukka Wallinheimo Toiminnanjohtaja RFIDLab Finland ry RFID ja Teollinen Internet konferenssin ohjelma

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot