M A T I N K Y L Ä. V e r s i o Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry

Transkriptio

1 E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T M A T I N K Y L Ä M A T I N L A A K S O T I I S T I L Ä P I I S P A N S I L T A G R Ä S A N L A A K S O N U O T T A N I E M I K O U K K U N I E M I K Ä V E LY O P A S V e r s i o Espoo Kaupugiosayhdistyste Liitto Esbo Stadsdelsföreigars Förbud ry

2 E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T M A T I N K Y L Ä M A T I N L A A K S O T I I S T I L Ä P I I S P A N S I L T A G R Ä S A N L A A K S O N U O T T A N I E M I K O U K K U N I E M I Versio kohdetta 7 tietolaatikkoa pääreittie pituus 15 km Toimitus ja ulkoasu Pauli Salorata / Suome Kotikaupukipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoo Kaupugiosayhdistyste Liitto 2015 Yhteistyössä Espoo kaupuki ja Matikylä-Seura Kiitos kaikille tietoja ataeille kaupukilaisille, virkamiehille ja yhteisöille! Aieisto o etissä: Espoo Kaupugiosayhdistyste Liitto ry eli EKYL o vuoa 1981 perustettu espoolaiste kaupugiosa- ja kotiseutuyhdistyste keskusliitto ja palveluorgaisaatio. Liitolla o 46 yhdistysjäsetä eri puolilta Espoota. Moipuoliste kotikaupukipolkuje laatimie o kaupugiosayhdistyste toimitamuoto, joka Pauli Salorata kehitti valtakuallisessa pilottihakkeessa Espoossa Espoo kaupugi ja Uudemaa liito rahoituksella. 2 Espoo kotikaupukipolut: Matikylä

3 J O H D A N T O Matikylä ja Olari ovat luvu vaihtee alueraketamise esimerkkitapauksia. Vahalle kartao- ja huvilaseudulle piti alkujaa tulla Tapiolaa liittyvä piei paikalliskeskus, mutta suuitelmat suureivat ja kauppalavaltuusto päätti tehdä Matikylästä aluekeskukse. Yhdessä Olari kassa siitä o muodostuut yli asukkaa kaksoiskaupuki ja Espoo urbaaei kaupukikeskusta. Matikylällä ja Olarilla o edellee vahat keskustasa, mutta paiopiste o ykyää siirtyyt Piispasiltaa, joka kehitys saa metro myötä yhä lisää ostetta tulevaisuudessa. K I R J A L L I S U U T T A Espoo kasvu äkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoo kaupugimuseo. Espoo oma lukusa. Pertti Maisala 2008, Espoo kaupukisuuittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkoe 1992, Espoo kaupuki. Espoo luotokohteet. Harri Attila ja Kati Beriger 2004, Espoo ympäristökeskus, 7. paios. Espoo rakeuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoo kaupugimuseo, 2. paios. Helsiki Espoo Kauiaie Vataa Arkkitehtuuriopas. Arvi Iloe 2000, Otava. Kylä-Espoo. Espoo vaha asutusimistö ja kylämaisema. Espoo kaupukisuuittelukeskus Lähiöt ja tehokkuude yhteiskuta. Johaa Hakoe 1994, väitöskirja, Tamperee tekillie korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Susihukkia ja puahilkkoja. Raportti Espoo ja Vataa itseäisyystaistelusta alueraketamise avulla. Raimo Markkae 1997, Rakeusala kustatajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoo koulutaloja Kari Jormakka

4 Matilaak so T iis tilä 11 kohdetta 2 tietolaatikkoa oi 4 km 1 Matikylä vaha ostoskeskus Valmistui Kaupugiosa keskus ee Iso Omea valmistumista. Alkuaikoia palveluvarustus oli hyvä: ruokakauppa, kaksi pakkia, ravitola, baari, Alko, tekstiililiike, apteekki, R-kioski ja kirjakauppa. Ostarilla piti toimistoaa pitkää myös Matikylä huolto, joka omistavat aluee 170 kiiteistö- ja asuto-osakeyhtiötä. Vielä vuoa 1996 ideoitii EU-rahoituksella ostari lähiympäristö kohetamista. Nyt suuitellaa se purkamista ja tilalle asuiraketamista. Matikadu toisella puolella avasi 2011 ovesa Kalliola settlemeti perustama asukastalo Kylämaja. 2 Maamerkit Matikylä keskeistä maisemaa hallitsevat 16-kerroksiset toritalot valmistuivat 1974 ja -75, suuittelija professori Erkki Helamaa. Kohde o poikkeus Haka tuotaossa, jossa ei tuoho aikaa yleesä käytetty imekkäitä arkkitehtejä. Erkki Helamaa ( ) toimi Tamperee tekillise korkeakoulu rakeusopi professoria ja kokosi vielä eläkepäivillää jättiläismäise Vaha raketaja saakirja. 3 Moitoimitalo Moari valmistui 1984, suuittelija Pirkko vo Brugge. Moitoimitalo toteutukse puuhamieheä oli uorisotoimejohtaja Kauko Laitie. Taloa käyttävät päiväkodit, kuvataide-, teatteri-, uoriso- ym. ryhmät. Aulassa o Riitta Ilari maalaus La Gioia vuodelta Nimi o italiaa ja tarkoittaa iloa. Teoksee kuuluu myös aulaa kiertävä boordi. Matiraitti muodostaa ruutukaava-aluee keskeise akseli, joka jatkeella äkyy maamerkkiä Matikylääki palveleva Haukilahde vesitori vuodelta Matikylä suuittelu Ku rakeusliike Haka suuitelmat Sudsbergissä Espoolahde läsiraalla eivät toteutueet, se hakki maata Matikylästä ja tarjoutui vuoa 1966 raketamaa täe asukkaa yhdyskua. Kohta mitoitusta kuiteki ostettii jopa asukkaasee tavoitevuotee 2000 meessä. Alueelle suuiteltii saatava samalla rusaasti työpaikkoja ja palveluita. Asemakaava laatimise sai tehtäväksee Espoo kauppala asemakaavaosasto uori arkkitehti Simo Järvie, joka ehdotti mm. koko aluee tasaamista. Järvise ruutukaava keskeie piirre ovat puoliavoimia kortteleita sisältä halkovat kävelykadut ja ulkoa syöttävät ajoväylät. Taloje arkkitehtuuri puolestaa perustuu Haka valmistamie betoielemettie mittasuhteisii. 4 Espoo kotikaupukipolut: Matikylä

5 Matikylä maamerkki. Alueraketamie ja lähiöt Ku suuri maaltamuutto alkoi 1960-luvulla, rakeusteollisuus oli juuri oppiut soveltamaa liukuhihatuotatoa betoielemetteihi. Ajateltii raketaa muuttajille opeasti vuokra-asutoja, jotka voidaa tarvittaessa vaikka purkaa, ku väki vaurastuu ja muuttaa omistusasutoihi. Helsigi ympäristö maalaiskuat ja kauppalat eivät olleet valmistautueet kasvu vaatimaa kaavoituksee ja kuallistekiika toteutuksee. Alueraketamisessa äihi kytkettii maahakita, rahoitus ja asutosäästämie yhteistuumi suurimpie pakkie kassa. Valtio ohjauksessa haettii tehokkuutta sarjallisuude ja ruutukaava avulla. Nosturirada ekoomia määräsi korttelie muodo. Alueraketamise tuloksea sytyeitä lähiöitä ei myöhemmi purettu, vaa iitä alettii korjata mittavissa lähiöprojekteissa. Nyt Suome 300 lähiössä asuu oi miljooa ihmistä. 5

6 4 Matikylä asukaspuisto Asukaspuistossa o ohjattua ja vapaata toimitaa lapsille ja lapsiperheille. Pieille koululaisille o lukukausie aikaa iltapäivisi maksullie välipala. Iltaisi ja viikoloppuisi tilat ovat asukkaide ja järjestöje käytössä. Vuoa 1970 perustettu kaupugiosayhdistys Matikylä-Seura järjestää asukaspuistossa vuosittaiset Raittikarevaalit toukokuussa ja Silakkamarkkiat syyskuu alussa. Asukaspuisto rakeus tullaa purkamaa ja se tilalle rakeetaa uusi puie talo ja puisto itäpäähä uusi suuri päiväkoti. Näide suuittelukilpailu voitti K2S-arkkitehtie ja Byma Ruokose ehdotus Salamateri. 5 Matikylä esimmäie kerrostalo Matiraitti 7. Talot A D valmistuivat 1969, E H 1970, suuittelijat Guy Michael ja Aio Virpi Maamies. Esimmäise talo peruskive muuraus oli juhlallie tapahtuma, jossa oli mukaa mm. päämiisteri Mauo Koivisto. Rakeukset ovat viime vuosia käyeet läpi elikaareesa kuuluvat esimmäiset suuret remotit, mm. julkisivuje uudistukse. Gräsalaakso polusta: 10 Urheilupuisto 6 Ruo lähde Espoo kaupugi ja rakeusyhtiö Haka 20-vuotislahja Matikylälle Kuvaveistäjä Laila Pullie suuitteli puliukkoje miehittämä pusiko paikalle ympäristötaideteokse, jossa ylhäältä kirjasto pihalta suihkulähteestä virtaa vesi kallio ehjää kylkeä alas altaasee. Prossie atiiki Leda-hahmo kutsuu harmaassa ruutukaavassa vaeltavaa kasaa saataitee parii. Professori Laila Pullie (s. 1933) o arvostetuimpia suomalaisia kuvaveistäjiä. Pullise töitä o ollut esillä ympäri maailmaa jo 1950-luvulta alkae ja hä o saaut Pro Filadia -mitali sekä useide eri maide asiomerkkejä. Pullie perehtyi opiskeluaikoiaa Italiassa klassisee kuvaveistoo ja mm. suihkulähteide suuitteluu. Valitettavasti Lähiöprojektit Lähiöide ogelmia o ratkottu moi keioi jo kymmeiä vuosia. Espoossa alkoi kaupugi virastoje välie yhteistyö 1980-luvulla valtakuallise Sofy-projekti myötä. Se tuotti toimitamalleja sosiaaliste ja fyysiste äkökohtie yhteesovittamisee tarjote samalla asukkaille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tämä oli aikaaa eekuulumatota. Projekti loppuraportissa esitetyt suositukset ovat edellee käyttökelpoisia. Pahite rapistumaa päässeitä rakeuksia o moderisoitu EU-rahoituksella luvu puolivälistä alkae. Viime vuosia o eri puolilla tutkittu mahdollisuutta korvata osa taloista uusilla, lisätä säilytettävie päälle uusia kattohuoeistoja tai vapauttaa parkkipaikat raketamisee siirtämällä pysäköiti maa alle. 6 Espoo kotikaupukipolut: Matikylä

7 Haka räjäytti taiteilija ohjee vastaisesti Ruo lähtee kallio ii, että siihe tuli hiushalkeamia, eikä vettä ole eää vuosii voitu juoksuttaa. 7 Matilahde koulu Valmistui 1970 Matikylä kasakouluksi, suuittelija arkkitehtitoimisto E. vo Uger-Sterberg & co. Laajeettu vuoa 2005 lisäämällä vahoje rakeuste välii e yhdistävä uusi ruokasaliosa, suuittelija arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partae. Samalla rakeus peruskorjattii ja se ilmettä koheettii uusimalla mm. julkisivut, lämpöeristys, ikkuat ja ilmavaihto. Nykyisessä vajaa 500 oppilaa alakoulussa o myös erityis- ja esiopetusta sekä koululaiste iltapäivätoimitaa. 8 Matikappeli Valmistui 1977, arkkitehti Erik Kråkström, peruskorjattu Olari seurakua kappelissa o samaa vaka puatiile tuelmaa kui Matimetsä päiväkodissa ja moitoimitalossa. 9 Matimetsä Kallioie ruutukaavapuisto, joho lähiöprojekti tuloksea suuiteltii 1990-luvulla joka kulmaa leikki- ja pelitoimita tai koristeistutus asukkaide virkistykseksi. 10 Tiistilä koulu Yhteäie lähes 700 oppilaa peruskoulu muodostettii 2012 yhdistämällä samassa pihapiirissä toimiutta koulua: vuoa 1976 perustettu Matikylä koulu sekä 1984 perustettu Tiistilä koulu, joka OAJ valitsi Vuode kouluksi Koulurakeukset o perusparaettu 2003 ja samalla valmistui iide välii lisärakeus, joka suuitteli arkkitehtitoimisto Aare vo Boehm. Esikoulu lisäksi toimii startti- ja valmistavia luokkia. Moikulttuurise koulu hekee kuuluvat kuukausittaiset yhteislaulutilaisuudet, tempaukset ja teemapäivät. Aulatiloissa o kaksi Eila Ekma- Björkmai suurikokoista ja iloiseväristä maalausta vuosilta 1984 ja Rajakallio (Råberget.) Vaha kyläraja paikka ja Matikylä korkei kohta 34,3 metriä merepiasta. Kallio oli saarea jääkaude jälkee Itämerta edeltäeessä Litoriameressä. Kallio luoteiskolkassa o pirupelto eli muiaisrataa kasaatueita, vede ja jää hiomia kiviä luvu alussa Matikylä-seura ehdotti uimahallia kallioo. Asiaa tutkittii, mutta se ei edeyt pidemmälle. 7

8 Piispasilta Gräsalaakso 14 kohdetta 3 tietolaatikkoa oi 4 km 1 Piispaaukio Piispaaukio o Matikylä 2000-luvu alu kaupukimaista keskusta-aluetta. Lähiseudu piispa-aiheiset imet viittaavat muiaisee Biskopsby kylää luvu asiakirjoista tuetaa myös kylä tai talo imi Biskopsböle. Nimellä olisi voitu kutsua piispa omistuksessa ollutta tilaa. Biskopsby joka tapauksessa sulautui Mattbyhy jo satoja vuosia sitte. 2 Iso Omea Valmistui 2001, suuittelija arkkitehtitoimisto Mauri Tommila. Espoo kaupukikeskustoje päivityskierroksella Matikylää ousi yli sada liikkee elikerroksie kauppakeskus. Metro tuloa eakoide sitä laajeetaa ii, että liikkeitä tulee olemaa vuoa 2016 jo yli 200. Samalla eergiatehokkuutta paraetaa Suome kauppakeskuksista esimmäiseä LEED-sertifikaati platiatasolle asetamalla mm. viherkatto, 600 m 2 aurikopaeeleita, vettä säästävät haat ja led-valot. Kauppakeskuse tiloissa toimivat myös Espoo kaupugi uorisotoime iformaatiopiste yesbox, kirjasto Omea sekä julkishallio yhteispalvelupiste. Olari seurakualla o Isossa Omeassa Suome esimmäie kauppakeskuspappi sekä Hiljaisuude kappeli. 3 Piispasilta Yhdistää Olari ja Matikylä toimiallisesti Läsiväylä yli. Läessä äkyy Piispaporti yrityskeskittymää, idässä Piispakallio asuialue. Fortumi toimitalo alkuperäie käyttäjä Fistroy oli isoje rakeusliikkeide Neuvostoliito-kaupa bulvaai, jote rakeukse yläkerrassa o luksussauatilat. NL: luhistumise jälkee Espoo sähkö osti talo lama keskellä vuoa Läsiväylä Etelä-Espoo ja Kirkkoumme pääväylä o yksi Suome vilkkaimmista teistä: sitä käyttää tällä kohtaa arkisi yli ajoeuvoa päivässä. Esimmäie Läsiväylä eli Jorvaksetie avattii Liiketee lisäätyessä se rakeettii moottoritieksi Läsiväylä kolmas vaihe valmistui Nyt Matikylää rakeetaa viimeiki liittymärampit myös Helsigi suutaa. Jorvaksetie lijaus ei ollut itsestää selvä. Vaihtoehtoia kilpailivat Leppävaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkimmäie valittii mm. siltoje määrästä johtuee suuremma rakeusaikaise työllisyysvaikutukse perusteella. 5 Tyyripuisto suuitelmat Matikylä keskusta paiopiste siirtyy lätee, ku tuleva metroasema yhteytee kootaa moipuolisesti erilaisia toimitoja. Tyyripuistosta suuitellaa viihtyisä keskustapuisto, joka eteläreuaa 8 Espoo kotikaupukipolut: Matikylä

9 suoraa metrokeskukse etee sijoittuvat uusi uimahalli ja perustettava Meri-Mati yhteäiskoulu. Koulu yhteytee tulevat myös aikuislukio ja uorisotila. Uimahalli kassa samaa korttelii rakeetaa hotelli, terveyskylpylä, liiketiloja ja asutoja. Näi toivotaa säästöä rakeuskustauksissa ja tuloja maakäyttömaksuista. Uimahalli raketamie o ajoitettu kaupugi ivestoitisuuitelmassa vuosii Seiorikeskus tulee sijoittumaa Suomelahdetie varrelle lähelle Isoa Omeaa ja metrokeskusta. 6 Metrokeskus Matikylä metroasema valmistuu 2015 ja siitä tulee pääteasema, kues Läsimetro jatko valmistuu joskus 2020-luvulla. Matkustajia odotetaa päivittäi. Asema suuittelee arkkitehtitoimisto HKP. Suoraa asema päälle rakeetaa metrokeskus, joka sisältää bussitermiaali, liitytäpysäköititaso sekä Iso Omea laajeukse. Kolmatee kerroksee muodostuu Espoo kaupugi palvelukeskus, ku sie muuttavat aluekirjasto, terveysasema, euvola, uorisopolikliikka ja yhteispalvelupiste. 7 Täydeysraketamie Metro tulo Matikylää o äkyyt jo vuosia raketamise vilkastumisea ja tottie käyttötarkoitukse muuttamisea asutovaltaisemmaksi. Matikylä ammattikoulu rakeukset vuodelta 1974 purettii ja tilalle rakeettii vuosia asuikerrostaloja. Samalla varauduttii asemakaavassa terveyskeskukse ja päiväkodi laajeuksii. Lisäksi Kotoiity puistoa kuostettii ja laajeettii etelää Matikadulle. 8 Matikartao Mattby kylä maiitaa jo 1540-luvu maakirjassa. Myöhemmi kylätotilla oli kartao, Mattby gård. Tila päärakeus paloi 1940-luvu lopussa ja samalle paikalle pystytettyä uutta päärakeusta kutsutaa yt Matikylä kartaoksi tai Matikartaoksi. Erittäi merkittävä vaikutus koko seudu tulevaisuutee oli sillä, ku tilaomistaja Hildig Fredriksso vuoa Läsimetro Helsigi metro lätistä osuutta o suuiteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espoosee moella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettii lopulta Vaihtoehtoa oli muide muassa oma pikaraitiotieverkosto kehittämie. Metrohake valmistuee 2016 sisältäe 14 km: mittaise kaksoistueli raiteiee ja huoltojärjestelmiee sekä 7 uutta asemaa, kustausarvio miljardi euroa. Alu peri oli tarkoitus siirtyä samalla automaattijuii, tavoitteea 2,5 miuuti vuoroväli. Matkustajia odotetaa päivittäi. Läsimetro jatkosta Espoolahtee tehtii jäittävie vaiheide jälkee päätös miihallituseuvotteluissa kesäkuussa

10 si lta ge uolitie ge tie ku ba Kvis Kuitim ä eti e met. lako t it. Ka tb Dis kee Nu ot ta Nuotta Nuottalahti Notvike tie 2 läka ari ie e t em i täjä py y lahde tie Tiis ti ljä Sä 4 g v ä ge Nuottalahti äköala kahvila tms. erata saaristovee metroasema Sepetlahde veesatama Sepetvike Notvike lj Hy leikkipaikka koirapuisto atie 5 Suomeoja veesatama Fio båtham 6 Nuottaieme Pohjakarta Kaupukimittausyksikkö, Espoo 2013 No Nuott Notud veesatama tilä T iis 10 astaj ja a l a K ku ajat. Kalast j. Verkkok 3 Pauli Salorata. kj tilä Ti is e v äg k ar Fis Hyl Sälörsväge Matikylä talli1 a Mirj yv. i mäk a j st a Kal a Espoo kaupuki Matikylä-seura Rullaiemetie 3 Distby MATINLAAKSO TIIS Espoo kaupugiosayhdistyste liitto ge at ttsg Ma 1 j. tuk Sa tie tilä Tii s e i Hyljekuja lit. r teis Hylje luodotie Luo. ksv vi i F titie ie Pyy e t o rpp d a lah e e ti m o e u S alao Tiistilä 11 K ar 5 ei L Fra. äsv m Piis Bisko 6 t. iity i t s Tii Kala t tie u ie katu 1 l astaja Ka Et u o l lari sth 4 c 2 14 Fio Lä 3 o sbr kop Bis si Frii itty i vä ge MATINKYLÄN KOTIKAUPUNKIPOLUT tie ato Fioo46 kohdetta Lpääreitit 15 km ka Nuo tt e äck

11 a v el K Nu ott a i sväge Notudd t a tie Itäie 8 ie k m e k ku 11 H H Iirisla hd. ta r a e d ah 12 til Ma 2 Pa Ko u losa 3 Ko me ukk p ui or etti Matilahti Mattvike 10 Nokkalaieme e m veesatama m ra taiemi dde Gäddvike ö tr s a al 7 et lsud empe T i lm a s i el 9pp ä dh ol m ss Se pe t ge NUOTTANIEMI 4 km ä v ot 13 N ok k. t. Nuotta ku ie et em i t ie 4 Haukilahti t. e ar e äg yv tb at M aku ot t aat. u N ik Me. ät Mathd.k. la de a r t s 5 ge 1.t. lahd vi k s Koukkuiemi Krokudde KOUKKUNIEMI 3 km tie 8 MATINKYLÄ MATTBY i- Gäd d kko kj. H a u kiver 6 7 au HAUKILAHTI GÄDDVIK Iris vik svä 6 8 a a t oj ra a äs Gr atu li k e p Aa j. l a Lei h de tie sv. år d tie kj e 4. 7 ta uk V ilp a STILÄ E ls 4 km ak Iiris mä ki Iirisl a kj. 2Aja Irisvik- ttg Ma ylä tik Ma 5 Iirislahti a er lahd u kat tie ti Ma p 10 s Iiri 7 t a 3 9 atie Kuh tie l io l a k Haue gsv d ber d ä G tti or v. hd kila H au opsbro ao M a t i kar t likkotie 4 km NePIISPANSILTA GRÄSANLAAKSO Fjä gsväge r d i Haue kallio tie spasilta 8 x e Bra Haukilahde veesatama t de u Br 13 Telam äe ti e 11 Gr äsa la h 12 a ks o pu ala u Ra itie Ta oh L im e tie t. a h La sgata äddvik isto elat. mp Ka ylä ä v i s Kotikaupukipolut ovat kävelyreittejä, jotka soveltuvat uusille ja vahoille asukkaille, suutaikävelyille ja tutkimusretkille. kotikaupukipolut

12 1965 möi rakeusliike Hakalle 185 hehtaaria maata 8 miljooalla markalla (vastaa ykyrahassa 14 miljooaa euroa). Viljelyä jatkettii kuiteki vielä luvulle. Tila avetta paloi 1971 pikkupoikie tulitikkuleikkie seurauksea. Nykyää kartaoa käyttävät Mattbergsskolai ruotsikielise ala-astee esiluokkalaiset. 9 Terveysasema Valmistui 1992, suuittelijat Timo ja Tuomo Suomalaie. Espoolaisarkkitehtie tuetui työ o Temppeliaukio kirkko Helsigissä. Matikylää kaavoittaja oli pyytäyt Suomalaisilta vastakohda kaduvarre harmaalle kerrostalorivistölle. Rakeus o jääyt kuiteki torsoksi, sillä kokoaisuutee kuuluvaa sosiaalikeskusta ei ole toistaiseksi toteutettu. 10 Urheilupuisto Matikylä urheilupuistossa o yleisurheilukettä, kolme jäähallia, lämmitettävä ja kylmä tekourmi, kolme teiskettää, koripallokettä, skeittipuisto Lapio, parkour-alue, häkkifudis ja liikutaleikkipaikka. Uimahalli oli alu peri kaavassa, mutta yt se oki tulossa metrokeskuksee Tyyripuistoo. Matikylässä itseki asuut Leea Lehtolaie o sijoittaut dekkareidesa tapahtumia äihi maisemii. Hauekalliotie risteyksee rakeetaa kristillise Majakka-seurakua kulttuurikeskus Valotalo. Rakeus sisältää 700 hege sali, päiväkodi, kerhoja kokoustiloja sekä louasravitola. 11 Gräsalaakso Gräsaoja pääuoma pituus o 3,5 km Makkaalta Haukilahtee. Oja latvahaaroja ovat Turvesuolta alkusa saava Makkaapuro ja Suurpellosta tuleva Lukupuro. Vesistö valuma-aluee laajuus o kaikkiaa lähes 26 km 2, josta suuri osa Espoossa ja hiema Kauiaisissa. Gräsaoja luoto Espoo kaupugi vuoa 2008 teettämässä luotoivetoiissa Gräsaoja alajuoksu vesikasveista vallitsevia olivat vesitatar ja ulpukka, ylempää myös järvikorte. Raoilla o paljo kurjemiekkaa, osmakäämiä ja rata-alpia. Gräsaoja vartee o joskus istutettu rusaasti valkopajua. Alajuoksua o ruopattu ja leveetty, seurauksea rehevöitymie vede juoksu hidastuessa. Mere ollessa korkealla puro virtaussuuta muuttuu välillä satoje metrie matkalla. Gräsaoja vesistö alkuperäie taimekata o häviyt, mutta Virtavesie hoitoyhdistys o istuttaut siihe igraskila- ja aurajoetaimeta 2000-luvu aikaa. Hauet ja lahat käyvät täällä kutemassa. Joitaki lepakkohavaitoja o tehty alueella. Pesimäliustoa havaittii vuoa 2008 yhteesä 83 paria 27 eri lajista, lukuisimpia pajulitu, satakieli sekä erilaiset rastaat ja kertut. Katso myös Olari Lystimäe polu tietolaatikko: Gräsa kartao. 12 Espoo kotikaupukipolut: Matikylä

13 Gräsaoja varrella o viheralueide ketju, joka o tärkeä sekä maisemallisesti että kasvillisuude moimuotoisuude ja eläite liikkumise kaalta. Nyt Gräsaoja läsiraalle o raketumassa uusi Matipuro asuikortteli etiselle teollisuusalueelle. Kävelysilla kupeessa o huvila vuodelta Matisyrjä koulukeskus Ruotsikielise koulukeskukse vahi osa valmistui 1959, laajeus Kokoaisuutee kuuluvat päiväkoti (Mattbergets daghem), alakoulu (Mattbergsskola), yläkoulu (Mattlides skola) ja lukio (Mattlides gymasium). Lukio o Espoo aioa ruotsikielie. Yläkoulu ja lukio periteet alkavat 1957 Lauttasaaresta, jossa imellä Drumsö Sveska Samskola perustettu yhteiskoulu siirrettii 1975 Matisyrjää. Kampuksella o yt yhteesä yli oppilasta. 13 Esztergomipuisto o imetty 2004 Ukarissa Budapesti pohjoispuolella Toava mutkassa sijaitseva Espoo ystävyyskaupugi mukaa. Espoolla o tätä ykyä kymmee ystävyyskaupukia ympäri maailmaa. L I S Ä K O H D E 14 Frisasi kylämäki Maisemallisesti ja historiallisesti arvokas paikka. Mäki o ollut merepia yläpuolella jo esimmäise vuosituhae lopulla, ku kapea lahti ulottui Fioossa 2 km sisämaaha luvu aikoihi mäelle sytyi kylä, joka sai ime Frisby, sittemmi Frisas. Nime taustalla lieee katatila isää kutsumaimi. Seuraavalla vuosisadalla kylässä oli kaksi taloa, jotka yhdistettii yhdeksi tilaksi oi Frisas sai maaratsutila asema Omistaja Olof Eriksso laajesi tiluksia liittämällä iihi Kaitasi talo. Maaratsutila omisti 1682 Uudemaa jalkaväkirykmeti kometaja, majuri Filip Sass ja vuotta myöhemmi lääikamreeri Has Godhe, joka liitti siihe vielä aapuritalo Dystby. Frisasi viimeie päärakeus oli ilmeisesti 1800-luvu alusta, purettii 1970-luvulla. Riteellä oli silloi vielä tuulimylly, joka muutettii äkötoriksi. Jäljellä o kivijalka, kiviaitoja ja rusas iittykasvillisuus, vahat syreeipesaat sekä vaha tie molemmi puoli kasvavat kaksi suurta lehmusta. Viljelyperiteet jatkuvat kylämäe juurella Espoo kaupugi suurimmalla viljelypalsta-alueella, jolla o yhteesä 225 palstaa. Suomelahdetie jatke tulee ylittämää laakso kylämäe eteläpuolelta maisemasiltaa pitki matkallaa kohti Fioo uutta kaupugiosaa. 13

14 Nuot t aiemi 13 kohdetta 1 tietolaatikko oi 4 km 1 Etelä-Espoo ratsastuskoulu Kahde harjatee välisee laaksoo sijoittuva koulu aloitti toimitasa Kaupuki osti aluee Tallipaikkoja o tätä ykyä 25. Pihapiirissä asuvat myös Harry-kuko johtama kaalauma, kaksi lammasta sekä Giuseppe-aasi. Koululla toimii myös ratsastusseura Etelä-Espoo Ratsastajat. 2 Fiovike Etie merelahti o padottu 1963 vedepuhdistamo saostusaltaaksi, ykyää ylivuotoaltaaa. Puhdistamo siirtyy 2020 meessä Muurala Blomimäkee, joe täältä louhitaa tueli. Allas o liustollisesti arvokas, muttei suojelukohde keiotekoise sytytapasa vuoksi. Sitä kehitetää silti jatkossaki luotokohteea. Läsireualle o jäämässä vuoa 1977 Espoo sähkölle rakeettu voimalaitos, joka omistaa ykyää Fortum. Se tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhteesä oi GWh vuosittai. Läsimetro jatko myötä Fioosee raketuu uusi asukkaa kaupugiosa. Metrokeskukse yhteytee odotetaa kauppakeskusta ja korkeita toritaloja. Ks. tietolaatikko: Läsimetro 3 Luotopolku Patoallasta kiertää Espoo ympäristökeskukse ylläpitämä luotopolku pituudeltaa 1,7 km. Polku o kuostettu helppokulkuiseksi vuoa Se varressa o kaksi litutoria, joista voi kosteikko- Itämeri, maailma uori meri Itämeri o tilavuudeltaa maailma toiseksi suuri murtovesiallas. Se kehittyi vai oi vuotta sitte suolaisemmasta Litoria-merestä, ku maa kohoamie madalsi Taska salmet. Mere pita-ala o km 2 ja valuma-aluee laajuus 1,7 miljooaa km 2. Valtamerii verrattua Itämeri o matala: syvi kohta o 459 metrissä Gotlai läsipuolella, keskisyvyys o 55 metriä ja eteki Suomelahde vai 37 m. Tämä yhdessä pieipiirteise raiko ja saaristo kassa tekee ekosysteemistä herkä öljypäästöille ja raviekuormitukselle. Harviaisia eläilajeja ovat mm. itämereorppa ja pyöriäie. Merekulu ja veeily käytössä Suome raikolla o km merkittyjä meriväyliä. Itämere tulevat vaiheet ovat sidoksissa maakuore oikeemisee viime jääkaude jäljiltä. Oikeemie jatkuu vielä pitkää, vähitelle hidastue, mutta arviolta vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vai muutamat syväteet. Espoo rataraitti jatkuu rataviivaa seuraille Saualahtee saakka. 14 Espoo kotikaupukipolut: Matikylä

15 lituje puuhie lisäksi tarkkailla Fioo kaupugiosa raketumista. 4 Sepetlahti Sepetlahde pohjukassa oli 1700-luvulta lähtie Sepet-imie kalastustorppa, josta imi. Sepetlahde veekerho hallioimassa veesatamassa o 96 veepaikkaa. 5 Hautaröykkiö Jyrkkäreuaise kallio laella, metri korkeudessa mere piasta yksityisellä totilla o matala prossi- tai rautakautie hautaröykkiö halkaisijaltaa 4,5 m. Kivikerroksia o 1 2. Röykkiötä o aikoje saatossa joki verra levitelty, mutta yt se o muiaismuistolai suojelema. 6 Villa Petry Huvila rakeettii alu peri Viipuri seudulle, josta se siirrätti Nuottaiemee kauppias, myöhemmi kauppaeuvos Mattrosoff. Nieme kärkee valmistui 1949 sauarakeus, suuittelija Aare Ervi. Huvila puisto o ykyää villiityyt. Juged-tyylie päärakeus korjattii Huvila o toimiut aikaaa Espoo Pursiseura paviljokia, yttemmi pitkää ravitolaa. Nuottaiemessä toimi 1800-luvulla puusepäverstas, joka tuotteet kuljetettii asiakkaille meritse, sillä alueelle ei ollut maatietä. Nuottaieme kalliosta hakkasivat mm. kiialaiset ja veäläiset työmiehet 1910-luvulla upukiviä Helsikii, Talliaa ja Pietarii. Huoommista kivistä rakeettii yhä olemassaoleva pitkä laituri, jota jatkettii puisilla arkuilla. Laiturille johti kapearaiteie rautatie. 7 Rauhoitetut mäyt Viisi mätyä, ympärysmitta cm, rauhoitettu Villa Carlstedt Ravitoloitsija Joha Wilhelm ja Amada Carlstedt rakeuttivat huvila, joka suuitteli arkkitehti Lars Sock. Masardikattoie rakeus o ulkoasultaa hyvi eksoottie; se tuo mielee muiaispohjoismaise hallirakeukse ja itämaiset pagodit. Isäsä huvila vieree rakeutti taiteilija Joha Birger Jarl Carlstedt itse suuittelemasa fuktioalistise ateljeerakeukse Häe puolisosa oli kuuluisa piaisti Frace Ellegaard. Huvila ympärillä o erikoie ja rehevä puisto jossa lammikko, portaita ja erikoisia kasveja. Puistosuuitelma teki Paul Olsso Iso Vasikkasaari Pita-ala 25 ha. Espoo vahimpia ja kaueimpia huvilasaaria. Jo ee huvilakautta Vasikkasaarella oli Gräsa kartaoo kuuluutta kalastaja-asutusta. Esimmäie huvila-asukas 1870-luvu lopulta alkae oli kualliseuvos, pakijohtaja ja svekofiili Abel Lade, joka rakeuttama huvila 0 Röda Villa. Arkkitehti Mieritz suuitteli 1896 Ladei tyttärelle Hildurille ja tämä miehelle, kreika kiele professori Ivar A. Heikelille suure koristeellise huvila, joka o säilyyt lähes sellaiseaa. 15

16 Abel Lade myös rakeutti 1897 vävyllee yllätykseksi läheiselle kallioiemelle Poseidoi temppeliä jäljittelevä suure huvimaja, jossa o Poseidoia esittävä suurikokoie maalaus. Ladei poja huvila lätisellä iemellä o Gula Villa ja siellä toimii ykyää kesäravitola. Saari o suurimmaksi osaksi kaupugi ulkoilualuetta, joe pääsee reittiveeellä Nokkalaiemestä. 10 Nokkala Nokkalassa o säilyyt vahoja kalastajie rakeuksia. Paikalla oli kalastustorppa jo 1700-luvu lopulla. Veekerhoje hallioimassa satamassa o 176 veepaikkaa. Vuoroveeellä pääsee Espoo saaristo ulkoilualueille sekä ohjelmallisille saaristoveeretkille. 11 Matilahti Matilahdessa o 400 metriä leveä loiva hiekkarata, valvottua uimarataa siitä 150 metriä. Käytössä o myös 75-metrie laituri. Talvella lämmitetää pukukoppi avatouimareille. 12 Café Mereeito Nykyie ratakahvila oli Dillemuthie huvilaa. Se jälkee Säästöpakkiopistolle, kues oi vuoa 1996 kaupugi haltuu. Nyt kahvilaa pitää Lähderitee yrittäjäperhe. Kahvila itäpuolella etisellä veelaituri jalustalla o Espoo 550-vuotisjuhlavuoa 2008 toteutettu Ulla-Kirsi Juttila teos Kristallimaja, joka lähtökohtaa o ollut kristallipallo taittama valo. Teoksee sisältyy teräksie huvimaja sekä katselupekki. 13 Täydeysraketamie Etise Säästöpakkiopisto ja hotelli Matilahde purkamie Ratamäki 5: ssä vuoa 2012 o mahdollistaut kahde uude asuikortteli osoittamise hyvälle paikalle mere tutumaa. Jo 2011 opisto eteläpuolelle Ratamäki 1 3:e rakeettii kutsukilpailu voittaee ehdotukse pohjalta seitsemä paritaloa ja eljä kerrostaloa, suuittelijat Kirsi Korhoe ja Mika Pettie. Kaikkie huoeistoje meriäköalat o maksimoitu rukoratkaisuilla ja suurilla ikkuoilla. Autokatokset o maisemoitu turvekatoilla. 16 Espoo kotikaupukipolut: Matikylä

17 Koukkuiemi 8 kohdetta 1 tietolaatikko oi 3 km Matilaakso polusta: 6 Ruo lähde 7 Matilahde koulu 1 Ratametsä Ratametsä-imie puisto o Lios Club Espoo Matikylä imikkopuisto, joka ylläpitoo Liosit ovat aikoiaa sitoutueet. He järjestävät siellä vuosittai periteise laskiaistapahtuma mikäli luta o riittävästi. Puistossa o mm. koirie ulkoiluaitaus sekä täyttömäki, jossa talvella eräs seudu parhaista pulkkamäistä. 2 Koukkuiemi Jo 1870-luvulla rakeettii Espoo raoille helsikiläiste kesähuviloita. Kaupukii kuljettii silloi höyrylaivoilla. Sittemmi ovat yhteydet opeutueet, asumie muuttuut ympärivuotiseksi ja moet ratoje yhdyskuat tiivistyeet suorastaa huvilakaupugeiksi. Koukkuieme rakeettu ympäristö o edellee melko yhteäie ja muodostaa omaleimaise kokoaisuude. 3 Villa Koli Villa Koli rakeutti 1915 arkkiatri, lääketietee ja kirurgia tohtori Juho Jaakko Karvoe. Suuittelija oli Suome esimmäie aisarkkitehti Wivi Lö. Tämä kadotti huvila piirustukset ollessaa matkalla Helsigistä rakeuspaikalle, mutta e saatii takaisi saomalehti-ilmoituksella, jote talo päästii raketamaa. Sitä ee raalla oli Lojader-suvu Villa Kolikari. Karvose kassa samoihi aikoihi tohtori Äyräpää rakeutti huvila joka sai imeksi Villa Kari. Mahdollisesti tästä syystä o kasa suuhu jääyt imi Kolikari puhuttaessa Villa Kolista. Villa Koli o peruskorjattu Totti o yttemmi supistuut tiivistyvä asutukse myötä, mutta rakeus pihapiireiee o suojeltu rakeusperitölai ojalla. Salme takaa äkyy Brädholm = palaut saari. 4 As. oy Iirisrata Taloryhmä valmistui Suuittelija Harto Helpie o etie Espoo yleiskaavapäällikkö. Itiimi pihapiiri muodostavassa, 13 asutoa käsittävässä kokoaisuudessa o keskieurooppalaista tuelmaa. As.oy Iirisraalla o myös veesatama. Espoo rataraiti viemie satama editse tuotti aikaaa mutkikkaa jupaka, joka ratkesi vasta korkeimmassa hallito-oikeudessa vuoa 2009 ja o poikiut jo aiaki yhde yliopistotasoise opiäytetyö. Gräsalaakso polusta: 11 Gräsalaakso 5 Iirislahdesilta Silta ylittää Gräsaoja juuri se tavoittaessa mere. 17

18 Espoo rataraitti o lähes yhteäie 39 km: mittaie kevye liiketee reitti, joka seurailee rataviivaa Tarvaspäästä Kivelahtee. Espoo kaupuki o paiattaut raitista karta ja tuottaut myös käykkäsovellukse kaikkie käyttöö. 6 Iirislahdetie 33 Valmistui 1973, suuittelija Erkki Kuoppamäki. Puurukoie ja lautavuorattu taloryhmä ympäröi kolmelta sivulta periteistä keskuspihaa, joho erillispihat liittyvät porteilla. Neljäe sivu rajaa sauarakeus. 7 Esperatotie Nimetty alueella asuee esperato urauurtaja, professori Vilho Setälä kuiaksi. Puolalaie Ludwig Zamehof ehdotti vuoa 1887 kieltä, joka olisi mahdollisimma helppo oppia ja joka toimisi kasaivälise kommuikaatio tasapuolisea välieeä. Gräsalaakso polusta: 10 Urheilupuisto L I S Ä K O H D E 8 Haukilahde vesitori Rakeettu 1968, suuittelija Erkko Virkkue. Säiliö tilavuus o m 3. Tori äköalatasae o avoia yleisölle lumettomaa aikaa, korkeus 76 metriä merepiasta. Torissa toimii ravitola Haikarapesä. Haukilahti Gäddvik o tuettu vahastaa samaimise lahde pohjoisraalla sijaiee yksiäistila imeä luvulta o merkitä itseäisestä Geddeuiki kylästä, se jälkee sulautui Olarsbyhy ja 1800-luvuilla Gäddvik oli torppaa. Moderi asuialuee imeksi 1960-luvulla, jolloi myös suomeettu Haukilahdeksi. Itse hauki o hyvi tuettu petokala, joka esiityy Kalevalassaki. 18 Espoo kotikaupukipolut: Matikylä

19 19

20