Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.

Transkriptio

1 Tanskan matka Kööpenhamina Järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan. Matkaraportti (toim. Tapio Kuure)

2 2 Tanskan matka Kööpenhamina / Korsör Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto Osallistujalista: Matkan tavoite: Tutustua Tanskana tuotantokoulujärjestelmään ja siihen, miten tuotantokoulut liittyvät muuhun koulutusjärjestelmään, erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Delegaatiossa oli mukana edustajia eri puolilta Suomea. Matkaan osallistujien erityisen mielenkiinnon kohteena oli - tutustua tanskalaiseen koulutusjärjestelmään kokonaisuutena - tutustua tuotantokoulujen nykytilaan ja tuotantokoulujen ja ammatillisen koulutuksen mahdolliseen yhteistyöhön - tutustua siihen miten Tanskassa on otettu käyttöön yksilöllisiä opintopolkuja ja muita vaihtoehtoisia koulutuspolkuja nuorille joille standardi opintopolut eivät mahdollista opintojen suorittamista. - tutustua siihen miten Tanska hoitaa ylipäätään nuorten uraohjauksen peruskoulutuksen jälkeiseltä ajalta ja pajakoulujen asema - tutustua Tanskan pedagogisiin ratkaisuihin, joilla tuetaan erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. - tutustua siihen, miten tuotantokoulut poikkeavat suomalaisesta pajatoiminnasta

3 3 1. Johdanto Raportissa esitellään vierailun aikataulun mukaisessa järjestyksessä matkan sisältöä. Matkalle osallistuneet esittävät matkan kohokohtia omasta näkökulmastaan. Lopuksi pohditaan Tanskan kokemusten sovellettavuutta Suomessa. Raportin on toimittanut siten, että Tapio Kuure on kirjoittanut raportin perustekstin, jota on täydennetty matkalle osallistujien lisäyksillä ja kommenteilla. Kommenttien antajien nimet on liitetty kommenttien perään. 2. Miksi Tanska on mielenkiintoinen maa tutustua? Mielenkiinnon syitä on monta. Ensinnäkin Tanska on väkimäärältään hiukan suurempi kuin Suomi, joten mittasuhteiltaan se on hyvin vertailukelpoinen. Toisekseen Tanska on yksi pohjoismaista ja siinä mielessä kulttuurisesti läheinen ja vertailukelpoinen maa kuitenkin Tanska on myös sekä maantieteelliseltä asemaltaan että kooltaan poikkeava muista pohjoismaista. Kulttuurisesti Tanskaa on pidetty muita pohjoismaita sallivampana maan verrattuna muihin pohjoismaihin. Sitä se onkin, jos mittarina pitää mm. sallivaa suhtautumista hashiksen polttamiseen ja näkyvään katuprostituutioon. Tanska on kulttuurisesti ja poliittisesti vireä maa. Sen syntyvyys on EU:n kärkiluokkaa ja sen kansalaiset ovat poliittisesti hyvin aktiivisia. Aktiivisuudesta saimme näyttöä paikan päällä sikäli, että maan opettajat olivat kunta- ja valtiotyönantajan asettamassa työsulussa, jolle haettiin ratkaisua vierailumme aikana. Työtaistelutilanne näkyi sekä kaduilla pienimuotoisina kulkueina, koulujen seinillä olevissa banderolleissa, lehdistössä ja tyhjissä luokkahuoneissa. Tämän raportin liitteenä olevasta Liisi Aron kuvaamasta videosta voi aistia opettajien taistelutunnelmia. Työtaistelun kohteena oli opettajien työaika. Työnantaja haluaa muuttaa opettajien työajan kokonaistyöajaksi, Ruotsissahan mallia on käytetty jo useamman vuoden ajan. Opettajat sen sijaan suosivat suomalaista mallia näin meille kerrottiin! Yksityiskohtaisemmin kiistan kohteena oli, kuinka suuren osan työajastaan opettaja käyttää muuhun työhön kuin opettamiseen. Opettajat halusivat työehtosopimustasoista määrittelyä työajan jaosta kun taas kunta- ja valtiotyönantaja ajoivat päätösvaltaa koulujen rehtoreille. Valtio lopetti kiistan työnantajan tahdon mukaisella poikkeuslailla. Suomalaisen nuorten työpajatoiminnan näkökulmasta Tanska on erityisen mielenkiintoinen tuotantokoulustaan. Tuotantokoululla on pitkä historia ja on osa virallista koulutusjärjestelmää. Suomalaista työpajatoimintaa rakennettaessa on inspiraatiota haettu usein juuri tanskalaisista tuotantokouluista. Joitakin tilastollisia tunnuslukuja Tanskan työmarkkinoista: Työllisyysaste 76% (EU-keskiarvo 69, Suomi 74, Ruotsi 89, EU-kriisimaat 55-61, luku vuodelta 2012). Mainittakoon, että EU 2020 strategiassa tavoitteena on 75% työllisyysaste, jonka Tanska on jo saavuttanut ja joka sillä on jo pitkään ollutkin. Työttömyysaste 7,2% (EU-keskiarvo 11, Suomi 8, Ruotsi 8, EU-kriisimaat 17-27, luku maaliskuussa 2013) Nuorten työttömyysaste 14% (EU-keskiarvo 23, Suomi 19, Ruotsi 24, EU-kriisimaat 37-55, luku vuodelta 2012)

4 4 NEET-nuorten osuus eli nuoret, jotka eivät ole koulutuksessa, töissä tai harjoittelemassa. Heidän osuutensa v ikäluokasta Tanskassa 9% (EU-keskiarvo 18, Suomi 13, Ruotsi 11, EU-kriisimaat 20-27, luku heinäkuussa vuodelta 2012) (Kaikissa tilastoissa lähteenä on käytetty Eurostatin tilastoja) 3. Keskiviikko aamupäivä Vierailu ammatillisessa koulutuskeskuksessa Teknisk Erhvervsskole Center TEC (Technical Vocational School Centre Kööpenhaminassa. Isäntänä koulun opettajana Benny Wielandt. TEC on Tanskan vanhin tekninen ammattioppilaitos, jossa on mahdollisuus suorittaa sekä ammattiopintoja että lukiota. Oppilaitos toimii viidessä eri yksikössä. Me vierailimme Tobaksvejen 19, 2860 Söborg osoitteessa. TEC:sä on oppilaita on yhteensä 4500 ja henkilökuntaa 700. Oppilaitoksen toiminnasta saa hyvä kuvan heidän kotisivuiltaan, tosin vain tanskaksi ( Benny Wielandt esitteli delegaatiollemme ensin tanskalaista koulutusjärjestelmää, joka on perusrakenteeltaan pääpiirteissään samanlainen kuin suomalainen eli rakenne perustuu 9- vuotiseen peruskouluun. Toisin sanoen sama rakenne kuin muissakin pohjoismaissa. Kaikki lapset aloittavat kuitenkin koulunkäyntinsä jo esikoulussa 6 vuoden ikäisinä. Virallinen koulun aloittamisikä on 7 vuotta, mutta vuoden 2009 lainsäädännön jälkeen esikoulu tuli käytännössä pakolliseksi. Yhdeksännen luokan jälkeen 60% oppilaista valitsee vielä kymppiluokan mieluummin kuin menee suoraan keskiasteelle. Vuoden 2010 tilastojen mukaan peruskoulun jälkeen lukioihin on kirjautuneena oppilasta, ammattiopistoihin oppilasta ja tuotantokouluihin 6300 oppilasta. Tyttöjen osuus lukiolaisista oli 53%, ammattioppilaitoksen opiskelijoista 44% ja tuotantokoulun opiskelijoista 39%. Luvuissa pitää huomioida se, että lukio ja ammattiopinnot kestävät noin kolme vuotta, mutta tuotantokouluissa nuoret ovat korkeintaan vuoden jakson. Kunkin ikäluokan koko on luokkaa , joten kustakin ikäluokasta ainakin runsas 8 % kiertää jossakin vaiheessa tuotantokoulujen palveluissa. Tilastotiedot on koottu lähteestä Vocational education and training in Denmark. Short descrtiption, Publications Office of the European Union, 2012, European Centre for the Development of Vocational Training. Lähde löytyy osoitteesta ( Kyseisestä lähteestä löytyy hyvin koottuna tietoa eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä. Sivustoa voi suositella kaikille, jotka haluavat ennalta tutustua matkakohteisiinsa ammatillisen koulutuksen saralla. Koulujärjestelmän esittelyn jälkeen Wielandt esitti ammattioppilaitoksensa kasvatusnäkemyksiä ja pedagogiikkaa. Oppilaitoksen kasvatusfilosofian taustalla ainakin esityksen mukaan näyttäisi olevan vahvana Jan Amos Komensky (Comenius), jonka nimissä toimii EU:n ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelma. Comenius eli vuosina ja hänen mainitaan olleen ensimmäisiä, joka korosti oppilaan omaa ajattelua, luovuutta, leikkiä

5 5 ja näiden seurauksena syntyvää uteliaisuuteen perustuvaa kiinnostusta erilaisiin aiheisiin. Tästä näkökulmasta Wielandt esitteli hyvin monipuolisesti EU elinikäisen oppimisen ohjelmaa, ohjelmassa kehitettyjä avainosaamisalueita (key competencies), käsitteen edelleen kehittelyä ja soveltamista ammattioppilaitoksessa. He olivat jakaneet kompetenssit neljään ulottuvuuteen eli kykyyn suorittaa annettu tehtävä, kykyyn integroida tehtävä kokonaisuuksiin, kykyyn vastata ennalta arvaamattomiin tilanteisiin tehtävää suoritettaessa ja kykyyn hallita toimintaympäristöä. Oppilaan taitojen (kvalifikaatiot) ja kompetenssin välistä eroa Wielandt kuvasi siten, että kompetenssi muodostuu sydämen, pään ja käden välisestä vuorovaikutuksesta. Toisin muotoillen persoonallisista piirteistä kuten asenne, tunne ja arvot; rationaalisesta ja kognitiivisesta ajattelusta kuten tieto, analyysi, synteesi; sekä työn tekemiseen liittyvistä tekijöistä kuten käsillä tekeminen ja muut motoriset suoritukset. Wielandtin esitys pisti miettimään, olisiko Suomessakin järkevää nostaa näkyvämmin esille kysymykset elinikäisen oppimisen ohjelmassa kehitetyistä avainosaamisista. Ne toimivat opetussuunnitelmien laatimisen perustana, mutta niistä keskustellaan jokseenkin vähän. Risto Tolosen kommentti: Itse jäin miettimään, kuinkahan hyvin Benny Wielandtin esittelemä pedagoginen ajattelu on juurtunut tavallisten opettajien työhön. Varsinkin kun ajattelee, että pääosa opettajista on peruskoulutukseltaan oman ammattialansa asiantuntijoita ja että heillä on varsin suppea pedagoginen koulutus. Toinen mieleen jäänyt asia oli ammatillisen koulutuksen ja työelämän läheinen yhteistyö. Ja vielä se, että käsityöammattien/duunarityön arvostus vaikutti suurelta. Formaalia opiskelua jopa jossain määrin väheksytään, joka näkyy myös tilastoissa (esim. tämän raportin luvussa 6). Merkillepantavaa olivat eri-ikäiset opiskelijat samoissa ryhmissä. (Liisi Aro, Pekka Huttunen). 4. Keskiviikko iltapäivä Vierailu tuotantokoulussa Kööpenhaminnan keskustassa (Ökologiske produktionsskole, Ecological Production School). Koulu sijaitsi alueella, jota pidettiin iltaisin ja öisin levottomana alueena parhaillaan käynnissä olevien jengien välienselvittelyjen vuoksi.. Alueella asuu paljon maahanmuuttajia ja alueen sosio-ekonominen tilanne on heikko. (kotisivu Vierailun emäntänä toimi Sisse Carelse, joka oli työskennellyt 15 vuotta tuotantokoulussa. Vierailu alkoi tuotantokoulun ravintolassa, missä söimme oppilaiden valmistaman ja tarjoileman lounaan. Lounaan jälkeen kiersimme lähes kaikki koulun 15 linjaa (puusepänverstas, valokuvaus, tekstiili, metalli, sleep in, graafinen muotoilu, toimistotyö jne.). Oppilaat yhdessä opettajien kanssa esittelivät työskentelyä koulussa. Tuotantokoulun kiinteistö oli vanha ja yleisvaikutelmana oli boheeminen, mikä osaltaan varmaankin sopi oppilaiden elämäntapaan ja tyyliin. Useimmat linjoista oli joko luovia ja taiteellisia, käsityöläismäisiä tai sitten ravintola- ja majoitusalaan valmentavia. Ilmeeltään Ökologiske Skolan oli huomattavasti erilainen kuin seuraavan päivän tutustumiskohde

6 6 Korsörin tuotantokoulu, jossa korostuivat uusi rakennuskanta, siisteys, avaruus ja valoisuus. (Pekka Huttunen). Olennainen osa Ökologiske Skolanin toimintaa oli yhteiskunnallinen osallistuminen avainsanoinaan demokratia, globaalisolidaarisuus ja ympäristö. Oppilaiden ja opiskelijoiden vuorovaikutus oli mutkatonta, koulu osallistui ympäristönsä kehittämiseen ja oli osallisena kehitysyhteistyöprojektissa ja lounasravintolan raaka-aineet olivat luomua. Tässä voinee nähdä grundtvigiläisen kansanvalistuksen vaikutuksen nykypäivään. Tanskalaisia tuotantokouluja luonnehtii suomalaisiin nuorten työpajoihin verrattuna seuraavat erot ja samankaltaisuudet: - tuotantokoulut ovat laissa virallistettu osa koulutusjärjestelmää (Suomessa virallista lainsäädännön tasolla olevaa normia ei ole) - tuotantokoulu on itsehallinnollinen ja säilyttänyt riippumattomuutensa (Anne Koivuporras) - vuoden 2011 tilastojen mukaan Tanskassa on 78 tuotantokoulua, joissa on opiskelupaikkoja n vuodessa. Vuoden 2010 tilaston mukaan oppilaita oli 6300, joten luvut vaihtelevat vuosittain. (Suomessa työpajoilla vuonna 2011) - tuotantokoulut ovat valmentavia kouluja, joissa vahvistetaan nuorten elämänhallintaa ja ohjataan nuoria heidän valinnoissaan eteenpäin (Suomessa samoja tavoitteita) - työpajojen opinnollistamiseen liittyvää keskustelua Tanskassa ei käydä (Liisi Aro), syynä tähän ehkä se, että tuotantokoulut on laissa määritelty omaksi itsenäiseksi osakseen koulutusjärjestelmää; lisäksi syynä on ehkä se, että ammattikoulutus perustuu duaalimalliin, joka jakaantuu toisaalta kouluun, toisaalta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen - sekä Tanskassa että Suomessa ammatilliset oppilaitokset voivat tunnustaa työpajoissa/tuotantokouluissa tehtyjä suorituksia osaksi ammatillisia opintoja - valtio rahoittaa tuotantokouluja tietyllä kruunumäärällä oppilasta kohti vuosittain (Suomessa hajanainen monirahoittajamalli) (Risto Tolonen) - Tanskassa tuotantokoulujen henkilökunta on opettajia ja toiminta perustuu pedagogiikkaan (Suomessa valmentajia ja yksilövalmennuksen perusteet löytyvät usein nuoriso- ja sosiaalityöstä) - Tanskassa tuotantokoulujen rahoitusta on supistettu viime vuosina kun taas Suomessa valtio on panostanut työpajoihin (Risto Tolonen). Toisaalta Tanskassa rahoitus on vakiintunut (Peter Rolin) - Ammattioppilaitoksella on myös mahdollista sijoittaa nuori osana hänen opinojaan tuotantokouluun, mutta näissä tapauksessa rahoitus ja vastuu nuoresta säilyvät oppilaitoksella. Tämähän on käytössä myös Suomessa jossain määrin. (Marika Ståhlberg) - Tuotantokouluja rahoittaa Tanskan opetusministeriö. Nuoren jakso tuotantokoulussa kestää maksimissaan vuoden (Pekka Huttunen). Vain poikkeustapauksissa jakso voi olla pidempi. Pohdintaa, Peter Rolin: Suomessa tulee myös jatkaa opinnollistamisen kehittämistä, juurruttamista ja rahoituksen vakiinnuttamista. Vaihtoehtona Suomessa on Tanskan kaltainen vaihtoehtorikkaampi, monipuolisempi ammatillinen koulutus. Kuinka kauan aikaa tähän menisi? Mielestäni myös Tanskan tuotantokouluissa opittua tulisi hyödyntää jatko-opinnoissa entistä paremmin. Suomesta pajoilta vertaiskehittämistä Tanskaan?

7 7 5. Torstai aamupäivä Vierailu tuotantokouluun osoitteessa Norvanger 15 Korsör. Korsör Production School. Koulu sijaitsi tunnin junamatkan päässä Kööpenhaminasta Själlandin saarella. Kotisivu Ökologiske Skolaniin verrattuna Korsörin tuotantokoulun yleisilme oli hyvin koulumainen. Se kutsuu itseään produktionshöjskoleksi eli tuotantokorkeakouluksi (vrt. folkhöjskole/kansankorkeakoulu) tavallisen tuotantokoulun sijaan ja näin haluaa liittää itsenä grundtvigilaiseen kansansivistysihanteeseen. (Risto Tolonen) Koulussa delegaatiomme otti vastaan johtaja Gerd Möller ja Tanskan tuotantokouluja koordinoivan organisaation kansainvälisistä yhteyksistä huolehtiva Verner Ljung. Yhdistyksen kotisivu on Kotisivulla on englanninkielinen tiivistelmä tuotantokoulusta. Koulun keskeisenä pedagogisena ja kasvatuksellisena toiminta-ajatuksena on tekemällä oppiminen. Opintolinjoja oli 11 (metalli, rakennus, musiikki, it & web design, lastenhoito, toimistotyö jne.). Isäntämme esittelivät meille eri opintolinjat. Myös täällä oppilaat esittelivät koulun työtapoja. Opettajien työsulun vuoksi heidän tapaamisensa ei ollut mahdollista. Paikalla oli kuitenkin opetettavien alojen ammattimiehiä/-naisia, jotka ohjasivat nuoria. Gerd Möller mainitsi heitäkin kutsuttavan opettajiksi ja piti heitä tosi pätevinä opettamaan tuotantokoulussa. Meillä vastaavissa tehtävissä ammattinimike on työvalmentaja. (Pekka Huttunen) Isäntämme kertoivat, että tuotantokoulun entisiä oppilaita käy koulussa kertomassa oppilaille omia jatkotarinoitaan (ja tanskalaiseen tapaan kiitoksena he saavat sixpackin olutta). (Risto Tolonen) Korsörin tuotantokoulun pääkiinteistöön tutustumisen jälkeen poikkesimme tuotantokoulun ylläpitämään lasten leiripaikkaan, jossa tuotantokoulun oppilaat ohjasivat lasten päiväretkiä maaseudulla sijaitsevassa leiripaikassa. Paikka on hyvin suosittu. Lapsilla on siellä mahdollisuus tutustua kotieläimiin, liikkua luonnossa ja nauttia ulkona valmistetusta ruoasta. Torstai iltapäivällä isännät tarjosivat lounaan ja keskustelua jatkettiin lounaan merkeissä Kööpenhaminan paluumatkalle lähtöön asti. Korsörin tuotantokoulu mahdollisti ja tarjosi laadukasta ja monipuolista yksilöllistä oppimista. Oppilaat saivat myös rahallista korvausta. Tuotantokoulu tukee nuoria realistisilla tavoitteilla kohti suunnattua päämäärää. Laadukas työ takaa tuotantokoulun hyvät tulokset. Tuotantokoulu oli itsehallinnollinen ja säilyttänyt riippumattomuutensa (Anne Koivuporras). Korsör Produgtions Hojskole motto ja tunnusmelodia Vi er alle sammen melodia palautuu yhä hetkessä mieleen (Anne Koivuporras).

8 8 6. Mitä opittavaa Tanskalta ja mitä sovellettavaa? Kun tarkastelee raportin alussa esiteltyjä tunnuslukuja ja kuunteli esityksiä paikan päällä, ainakin seuraavia ajatuksia tulee mieleen: 1. Tanska on onnistunut työllisyyspolitiikassaan, kun katselee työllisyysastetta ja työttömyysastetta sekä aikuisten että nuorten osalta. Mihin perustuu se, että työmarkkinat vetävät paremmin kuin Suomessa? Tanskan työmarkkinamalli perustuu kolmikantaan, josta kaikki osapuolet katsovat hyötyvänsä (flexicurity): irtisanomisajat ovat lyhyet ja sen vastapainoksi työttömyyskorvausten taso on korkea. Valtio panostaa vahvasti aktivointitoimenpiteisiin kuten työttömien koulutukseen ja kuntoutukseen keppi ja porkkana-mentaliteetilla. Tanskan yrityskenttä on erittäin pienyritysvaltainen. Tanskan elinkeinolainsäädäntö on liberaalia (joidenkin arvioiden mukaan Tanska on maailman uusliberaalein maa). (Risto Tolonen) 2. Pohjoismainen yhteistyö samankaltaisine yhteiskuntarakenteineen on mielestäni isona kuvana tavoitteellista. Oli mielenkiintoista tutustua ja erityisesti vertaillakin Tanskan ja Suomen koulutusjärjestelmien samankaltaisuuksia ja eroja. Tanskassa mielestäni koulutusjärjestelmä on monipuolisempi, useita eri polkuja ammattiin ja työhön. Yhteistyö tuotantokoulujen ja nuorten ohjaus- ja palvelukeskusten kanssa oli myös mielenkiintoinen. Tulevalla ESR-rakennerahastokaudella nuorisotyöttömyys ja kansainvälisyys ovat keskeisiä teemoja. Kenties lisää yhteistyötä tällä saralla, esim Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa? Mitä Tanskan valtionhallinto näkee tulevaisuuden kehittämiskohteina? (Peter Rolin) 3. Tanska on onnistunut myös koulutuspolitiikassaan, mistä osoituksena on NEETnuorten vähäinen määrä EU-vertailussa (Not employed, not in education or training). Tämä johtuu suurelta osin työmarkkinoiden vetokyvystä. 4. Tanskan nuorisoasteen koulutuksessa eli siis toisen asteen koulutuksessa on suurin piirtein yhtä paljon lukiolaisia kuin ammattioppilaitoksen oppilaita. Lukiolaiset valmistuvat kuitenkin alle 20-vuotiaina, kun taas ammattioppilaitosten oppilaat valmistuvat keskimäärin vasta 28-vuotiana! Keskeyttämisprosentit ovat suomalaisiin verrattuna huomattavat: lukiolaisista valmistuu 82% ja ammattioppilaitoksista 48%. Tämä näkyy OECD:n tilastoissa, joissa Tanska on pohjoismaista häntäpäässä. Toisen asteen koulutuksen saaneita on OECD:n tilastojen mukaan n. 80% verrattuna Suomen ja Ruotsin lähes 90%:iin ikäisistä. Vaikka keskeyttäneitä on paljon, se ei näyt NEET-määrissä, koska työmarkkinat vetävät. (Lähde: Vocational education and training in Denmark. European Centre for the Development of Vocational Training 2012) 5. Peruskoulusta valmistuneista (9. ja 10. luokka) pääsee jatkoon 80% kolmessa kuukaudessa. Määrä on prosentuaalisesti huomattavasti Suomea pienempi. 56% menee lukioon ja 23% ammattioppilaitokseen; ulos jää tässä vaiheessa siis 20%. Tästä näkökulmasta suomalainen ohjausjärjestelmä toimii huomattavasti paremmin. (Lähde: Vocational education 2012) 6. Tanskassa on luotu kansallinen malli, miten syrjäytymisen uhkaamia nuoria ohjataan palveluihin: ohjauskeskuksen kaikille työttömille, nuorisokeskukset hoitavat nuorten

9 9 uraohjauksen peruskoulusta lähtien, kaikkien palveluntuottajien käytössä oleva tietojärjestelmä. Tanskan sosiaaliturvaetuudet ovat runsaat mutta niiden vastapainoksi asiakkailta vaaditaan aktiivisuutta. Maantieteellisesti pienenä maana Tanska muodostaa yhden työssäkäyntialueen eikä siellä ole ammattisuojaa, jolloin ohjauskeskuksen ehdottamasta työpaikasta kieltäytymiselle ei juuri ole perusteita. (Risto Tolonen) 7. Matka todensi sen että yleinen työympäristö ei aina ole toiminnan este. Todella pienet, ahtaat ja jopa vaaralliset voivat olla nuorten toimintaympäristöt ja kuitenkin nuoret näyttivät viihtyvän. Toisaalta oli loistavan hyvät tilat ja koneistus eli laidasta laitaan, ei mitenkään yhdenvertaiset olot. (Liisi Aro) 8. Hienoa oli juuri se, että eri ikäiset olivat samassa ympäristössä ja että toiminta oli rauhallista, ei mitään järjestyshäiriöitä vaikka paljon oli väkeä. Väki oli myös luovaa. Annettiin mahdollisuuksia erilaisiin toimintatapoihin ja toteutuksiin RAJANA TAIVAS periaatteella. Opiskelijoiden tuotoksia arvostettiin ja töitä oli monessa paikassa näkyvillä eli oltiin ylpeitä opiskelijoiden/nuorten tekemistä. KANNUSTUKSEN merkitys motivoijana ja myös innoittajana saisi astua meillä Suomessa paremmin esiin ja arvioinnin voisi jäädä taka-alalle. Arvostuksen lisäämistä ja siten kannustamista positiivisin asioin, ei lytätä ja arvioida liikaa. Mahdollisuuksia enemmän, jolloin jokainen voi löytää vahvuutensa ja siten paikkansa yhteiskunnan jäsenenä. (Liisi Aro) Lopuksi pohdintaa: Peter Rolin: Mielestäni Tanskasta on opittu paljon viime vuosina. Pohjoismaisella tasolla keskusteltaessa ulkopuolisuudesta ja sosiaalisesta vahvistamisesta uskon Tanskan ja Suomen olevan kärjessä. Tuotantokoulujen ja ohjauskeskusten yhteistyö ja esimerkiksi tiedonsiirtovelvollisuus on mielestäni osittain yhtäläinen Suomen pajojen ja etsivän työn tiedonsiirtoineen. Suomessa useita eri toimintamuotoja ja linjoja omaavat pajat, kuten Omnia ja Siltavalmennus tekevät pedagogisella tasolla mielestäni tuotannolliseen toimintaan Tanskassa verrattavaa työtä ja opetusta. Verrattuna Tanskaan haasteena on kehittää pienten pajojen (70 %) 1-9 hengen yksiköitä ja näiden mahdollisuuksia olla mukana joustavissa opinpoluissa. Esim. yritys-oppilaitos-työpaja (työ ja työhönvalmennus). Tanskassa on tarjolla monimuotoisempia polkuja opiskella ammattiin ja koulutus on paremmin kytkeytynyt yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeeseen. Tanskassa tuotantokouluyhdistys on myös ottanut kantaa rahoituksen byrokratiaan, kunnat joutuvat maksamaan. Toiminnan rahoittaminen valtiolta olisi selvempää. Myöskin tuotantokouluissa on tuotu esiin nuorisotyöttömyyden ja ulkopuolisten kova ydin ja kysymys siitä, miten pitkiä valmennus- ja palveluprosesseja haasteellisimmille nuorille tulisi luoda. Yhteiskunnan askelmerkit heidän valmennuspolulleen? Eino Hietalahti: Tanskassa peruskoulun jälkeen kustakin ikäluokasta jatkaa suoraan opintojaan alle 80 prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että lukiosta valmistutaan keskimäärin alle 20-vuotiaina, mutta ammatillisista opinnoista vasta 28 vuoden iässä. Varmasti

10 10 selittäjänä on Tanskan hyvä työllisyystilanne, työllisyysaste 76 % ja vastaavasti alhainen työttömyys 7,2 %. Tämä koskee myös nuorisotyöttömyyttä (14 %), joka on selvästi alempana kuin Suomessa tai Ruotsissa. Ne nuoret, jotka eivät ole kiinnostuneita lukiomuotoisista jatko-opinnoista, haluavat töihin ja ansaitsemaan omaa elantoaan vastapainoksi peruskoulussa vietetylle ajalle. Tilastojen perusteella kiinnostus ammatillisiin opintoihin siis herää myöhemmin. Näyttää siltä, että Tanskassa elämää sävelletään vapaammin, koulutusputkea ei ole olemassa samalla tavalla kuin Suomessa. Ammatillinen osaaminen hankitaan sitten, kun tiedetään varmemmin, erilaisten kokeilujen jälkeen, omat kiinnostuksen kohteet. Peruskoulun jälkeen työelämän siirtyminen nähdään samanlaisena varteenotettavana mahdollisuutena kuin jatkokoulutus. Tästä kertoo myös NEET-nuorten Ruotsia ja Suomea pienempi määrä. Toisaalta ammatin hankkimiseen liittyvien mallien hakeminen Tanskasta näiden lukujen perusteella on perusteetonta siksi, että työllisyysluvut kertovat kuitenkin enemmän talous-, työvoima- ja koulutuspolitiikan onnistumisesta kokonaisuutena, ei välttämättä lainkaan tai ainoastaan viimeksi mainitun. Ehkä Tanskassa näkyy muita maita selkeämmin myös koulutuksen taustafilosofia, Comeniuksen opit, tasa-arvon ja oikeuksien korostaminen sekä se, että koulutusta hankitaan elämää varten ja yksi osa sitä on työelämä. Vaikutelmaksi matkasta jäi myös se, että kansakuntana osataan puhaltaa yhteen hiileen ja nähdään kaikkien osallisuus tärkeänä. Tanskan tuotantokoulumalli on vuosien varrella muuttunut. Aiemmin tavoitteena oli selkeämmin ammatillisten tutkintojen osat tai jopa ammatillinen tutkinto. Nyt tähdätään joko sellaisten ammatillisten valmiuksien saamiseen, jotka mahdollistavat siirtymisen työelämään tai vaihtoehtoisesti oman ammattialan ja jatkokoulutuspaikan löytymiseen. Tavoite määrittyy näin osin siksi, että tuotantokoulussa käytettävissä oleva aika on nykyään rajattu korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Tanskassa on haluttu painottaa normaalin järjestelmän roolia ammatillisessa koulutuksessa, joka on varsin joustava ja monimuotoinen. Suomalainen tuotantokoulumalli tähtää tutkintoon ja varmasti soveltuu paremmin suomalaiseen tarpeeseen tällä hetkellä, koska joustavat toteuttamistavat, rakenteet ja monimuotoisuus ovat vielä kehitysvaiheessa ammatillisessa koulutuksessa. Liite: Työsulussa olevia tuotantokoulun opettajia Kööpenhaminassa, Korsör Production School. Koulun kotisivu Liisi Aron kuvaama video. MVI_ MOV