Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan."

Transkriptio

1 Tanskan matka Kööpenhamina Järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan. Matkaraportti (toim. Tapio Kuure)

2 2 Tanskan matka Kööpenhamina / Korsör Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto Osallistujalista: Matkan tavoite: Tutustua Tanskana tuotantokoulujärjestelmään ja siihen, miten tuotantokoulut liittyvät muuhun koulutusjärjestelmään, erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Delegaatiossa oli mukana edustajia eri puolilta Suomea. Matkaan osallistujien erityisen mielenkiinnon kohteena oli - tutustua tanskalaiseen koulutusjärjestelmään kokonaisuutena - tutustua tuotantokoulujen nykytilaan ja tuotantokoulujen ja ammatillisen koulutuksen mahdolliseen yhteistyöhön - tutustua siihen miten Tanskassa on otettu käyttöön yksilöllisiä opintopolkuja ja muita vaihtoehtoisia koulutuspolkuja nuorille joille standardi opintopolut eivät mahdollista opintojen suorittamista. - tutustua siihen miten Tanska hoitaa ylipäätään nuorten uraohjauksen peruskoulutuksen jälkeiseltä ajalta ja pajakoulujen asema - tutustua Tanskan pedagogisiin ratkaisuihin, joilla tuetaan erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. - tutustua siihen, miten tuotantokoulut poikkeavat suomalaisesta pajatoiminnasta

3 3 1. Johdanto Raportissa esitellään vierailun aikataulun mukaisessa järjestyksessä matkan sisältöä. Matkalle osallistuneet esittävät matkan kohokohtia omasta näkökulmastaan. Lopuksi pohditaan Tanskan kokemusten sovellettavuutta Suomessa. Raportin on toimittanut siten, että Tapio Kuure on kirjoittanut raportin perustekstin, jota on täydennetty matkalle osallistujien lisäyksillä ja kommenteilla. Kommenttien antajien nimet on liitetty kommenttien perään. 2. Miksi Tanska on mielenkiintoinen maa tutustua? Mielenkiinnon syitä on monta. Ensinnäkin Tanska on väkimäärältään hiukan suurempi kuin Suomi, joten mittasuhteiltaan se on hyvin vertailukelpoinen. Toisekseen Tanska on yksi pohjoismaista ja siinä mielessä kulttuurisesti läheinen ja vertailukelpoinen maa kuitenkin Tanska on myös sekä maantieteelliseltä asemaltaan että kooltaan poikkeava muista pohjoismaista. Kulttuurisesti Tanskaa on pidetty muita pohjoismaita sallivampana maan verrattuna muihin pohjoismaihin. Sitä se onkin, jos mittarina pitää mm. sallivaa suhtautumista hashiksen polttamiseen ja näkyvään katuprostituutioon. Tanska on kulttuurisesti ja poliittisesti vireä maa. Sen syntyvyys on EU:n kärkiluokkaa ja sen kansalaiset ovat poliittisesti hyvin aktiivisia. Aktiivisuudesta saimme näyttöä paikan päällä sikäli, että maan opettajat olivat kunta- ja valtiotyönantajan asettamassa työsulussa, jolle haettiin ratkaisua vierailumme aikana. Työtaistelutilanne näkyi sekä kaduilla pienimuotoisina kulkueina, koulujen seinillä olevissa banderolleissa, lehdistössä ja tyhjissä luokkahuoneissa. Tämän raportin liitteenä olevasta Liisi Aron kuvaamasta videosta voi aistia opettajien taistelutunnelmia. Työtaistelun kohteena oli opettajien työaika. Työnantaja haluaa muuttaa opettajien työajan kokonaistyöajaksi, Ruotsissahan mallia on käytetty jo useamman vuoden ajan. Opettajat sen sijaan suosivat suomalaista mallia näin meille kerrottiin! Yksityiskohtaisemmin kiistan kohteena oli, kuinka suuren osan työajastaan opettaja käyttää muuhun työhön kuin opettamiseen. Opettajat halusivat työehtosopimustasoista määrittelyä työajan jaosta kun taas kunta- ja valtiotyönantaja ajoivat päätösvaltaa koulujen rehtoreille. Valtio lopetti kiistan työnantajan tahdon mukaisella poikkeuslailla. Suomalaisen nuorten työpajatoiminnan näkökulmasta Tanska on erityisen mielenkiintoinen tuotantokoulustaan. Tuotantokoululla on pitkä historia ja on osa virallista koulutusjärjestelmää. Suomalaista työpajatoimintaa rakennettaessa on inspiraatiota haettu usein juuri tanskalaisista tuotantokouluista. Joitakin tilastollisia tunnuslukuja Tanskan työmarkkinoista: Työllisyysaste 76% (EU-keskiarvo 69, Suomi 74, Ruotsi 89, EU-kriisimaat 55-61, luku vuodelta 2012). Mainittakoon, että EU 2020 strategiassa tavoitteena on 75% työllisyysaste, jonka Tanska on jo saavuttanut ja joka sillä on jo pitkään ollutkin. Työttömyysaste 7,2% (EU-keskiarvo 11, Suomi 8, Ruotsi 8, EU-kriisimaat 17-27, luku maaliskuussa 2013) Nuorten työttömyysaste 14% (EU-keskiarvo 23, Suomi 19, Ruotsi 24, EU-kriisimaat 37-55, luku vuodelta 2012)

4 4 NEET-nuorten osuus eli nuoret, jotka eivät ole koulutuksessa, töissä tai harjoittelemassa. Heidän osuutensa v ikäluokasta Tanskassa 9% (EU-keskiarvo 18, Suomi 13, Ruotsi 11, EU-kriisimaat 20-27, luku heinäkuussa vuodelta 2012) (Kaikissa tilastoissa lähteenä on käytetty Eurostatin tilastoja) 3. Keskiviikko aamupäivä Vierailu ammatillisessa koulutuskeskuksessa Teknisk Erhvervsskole Center TEC (Technical Vocational School Centre Kööpenhaminassa. Isäntänä koulun opettajana Benny Wielandt. TEC on Tanskan vanhin tekninen ammattioppilaitos, jossa on mahdollisuus suorittaa sekä ammattiopintoja että lukiota. Oppilaitos toimii viidessä eri yksikössä. Me vierailimme Tobaksvejen 19, 2860 Söborg osoitteessa. TEC:sä on oppilaita on yhteensä 4500 ja henkilökuntaa 700. Oppilaitoksen toiminnasta saa hyvä kuvan heidän kotisivuiltaan, tosin vain tanskaksi (http://www.tec.dk/tec/site.aspx?p=23). Benny Wielandt esitteli delegaatiollemme ensin tanskalaista koulutusjärjestelmää, joka on perusrakenteeltaan pääpiirteissään samanlainen kuin suomalainen eli rakenne perustuu 9- vuotiseen peruskouluun. Toisin sanoen sama rakenne kuin muissakin pohjoismaissa. Kaikki lapset aloittavat kuitenkin koulunkäyntinsä jo esikoulussa 6 vuoden ikäisinä. Virallinen koulun aloittamisikä on 7 vuotta, mutta vuoden 2009 lainsäädännön jälkeen esikoulu tuli käytännössä pakolliseksi. Yhdeksännen luokan jälkeen 60% oppilaista valitsee vielä kymppiluokan mieluummin kuin menee suoraan keskiasteelle. Vuoden 2010 tilastojen mukaan peruskoulun jälkeen lukioihin on kirjautuneena oppilasta, ammattiopistoihin oppilasta ja tuotantokouluihin 6300 oppilasta. Tyttöjen osuus lukiolaisista oli 53%, ammattioppilaitoksen opiskelijoista 44% ja tuotantokoulun opiskelijoista 39%. Luvuissa pitää huomioida se, että lukio ja ammattiopinnot kestävät noin kolme vuotta, mutta tuotantokouluissa nuoret ovat korkeintaan vuoden jakson. Kunkin ikäluokan koko on luokkaa , joten kustakin ikäluokasta ainakin runsas 8 % kiertää jossakin vaiheessa tuotantokoulujen palveluissa. Tilastotiedot on koottu lähteestä Vocational education and training in Denmark. Short descrtiption, Publications Office of the European Union, 2012, European Centre for the Development of Vocational Training. Lähde löytyy osoitteesta (http://www.cedefop.europa.eu/en/publications/19787.aspx). Kyseisestä lähteestä löytyy hyvin koottuna tietoa eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä. Sivustoa voi suositella kaikille, jotka haluavat ennalta tutustua matkakohteisiinsa ammatillisen koulutuksen saralla. Koulujärjestelmän esittelyn jälkeen Wielandt esitti ammattioppilaitoksensa kasvatusnäkemyksiä ja pedagogiikkaa. Oppilaitoksen kasvatusfilosofian taustalla ainakin esityksen mukaan näyttäisi olevan vahvana Jan Amos Komensky (Comenius), jonka nimissä toimii EU:n ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelma. Comenius eli vuosina ja hänen mainitaan olleen ensimmäisiä, joka korosti oppilaan omaa ajattelua, luovuutta, leikkiä

5 5 ja näiden seurauksena syntyvää uteliaisuuteen perustuvaa kiinnostusta erilaisiin aiheisiin. Tästä näkökulmasta Wielandt esitteli hyvin monipuolisesti EU elinikäisen oppimisen ohjelmaa, ohjelmassa kehitettyjä avainosaamisalueita (key competencies), käsitteen edelleen kehittelyä ja soveltamista ammattioppilaitoksessa. He olivat jakaneet kompetenssit neljään ulottuvuuteen eli kykyyn suorittaa annettu tehtävä, kykyyn integroida tehtävä kokonaisuuksiin, kykyyn vastata ennalta arvaamattomiin tilanteisiin tehtävää suoritettaessa ja kykyyn hallita toimintaympäristöä. Oppilaan taitojen (kvalifikaatiot) ja kompetenssin välistä eroa Wielandt kuvasi siten, että kompetenssi muodostuu sydämen, pään ja käden välisestä vuorovaikutuksesta. Toisin muotoillen persoonallisista piirteistä kuten asenne, tunne ja arvot; rationaalisesta ja kognitiivisesta ajattelusta kuten tieto, analyysi, synteesi; sekä työn tekemiseen liittyvistä tekijöistä kuten käsillä tekeminen ja muut motoriset suoritukset. Wielandtin esitys pisti miettimään, olisiko Suomessakin järkevää nostaa näkyvämmin esille kysymykset elinikäisen oppimisen ohjelmassa kehitetyistä avainosaamisista. Ne toimivat opetussuunnitelmien laatimisen perustana, mutta niistä keskustellaan jokseenkin vähän. Risto Tolosen kommentti: Itse jäin miettimään, kuinkahan hyvin Benny Wielandtin esittelemä pedagoginen ajattelu on juurtunut tavallisten opettajien työhön. Varsinkin kun ajattelee, että pääosa opettajista on peruskoulutukseltaan oman ammattialansa asiantuntijoita ja että heillä on varsin suppea pedagoginen koulutus. Toinen mieleen jäänyt asia oli ammatillisen koulutuksen ja työelämän läheinen yhteistyö. Ja vielä se, että käsityöammattien/duunarityön arvostus vaikutti suurelta. Formaalia opiskelua jopa jossain määrin väheksytään, joka näkyy myös tilastoissa (esim. tämän raportin luvussa 6). Merkillepantavaa olivat eri-ikäiset opiskelijat samoissa ryhmissä. (Liisi Aro, Pekka Huttunen). 4. Keskiviikko iltapäivä Vierailu tuotantokoulussa Kööpenhaminnan keskustassa (Ökologiske produktionsskole, Ecological Production School). Koulu sijaitsi alueella, jota pidettiin iltaisin ja öisin levottomana alueena parhaillaan käynnissä olevien jengien välienselvittelyjen vuoksi.. Alueella asuu paljon maahanmuuttajia ja alueen sosio-ekonominen tilanne on heikko. (kotisivu Vierailun emäntänä toimi Sisse Carelse, joka oli työskennellyt 15 vuotta tuotantokoulussa. Vierailu alkoi tuotantokoulun ravintolassa, missä söimme oppilaiden valmistaman ja tarjoileman lounaan. Lounaan jälkeen kiersimme lähes kaikki koulun 15 linjaa (puusepänverstas, valokuvaus, tekstiili, metalli, sleep in, graafinen muotoilu, toimistotyö jne.). Oppilaat yhdessä opettajien kanssa esittelivät työskentelyä koulussa. Tuotantokoulun kiinteistö oli vanha ja yleisvaikutelmana oli boheeminen, mikä osaltaan varmaankin sopi oppilaiden elämäntapaan ja tyyliin. Useimmat linjoista oli joko luovia ja taiteellisia, käsityöläismäisiä tai sitten ravintola- ja majoitusalaan valmentavia. Ilmeeltään Ökologiske Skolan oli huomattavasti erilainen kuin seuraavan päivän tutustumiskohde

6 6 Korsörin tuotantokoulu, jossa korostuivat uusi rakennuskanta, siisteys, avaruus ja valoisuus. (Pekka Huttunen). Olennainen osa Ökologiske Skolanin toimintaa oli yhteiskunnallinen osallistuminen avainsanoinaan demokratia, globaalisolidaarisuus ja ympäristö. Oppilaiden ja opiskelijoiden vuorovaikutus oli mutkatonta, koulu osallistui ympäristönsä kehittämiseen ja oli osallisena kehitysyhteistyöprojektissa ja lounasravintolan raaka-aineet olivat luomua. Tässä voinee nähdä grundtvigiläisen kansanvalistuksen vaikutuksen nykypäivään. Tanskalaisia tuotantokouluja luonnehtii suomalaisiin nuorten työpajoihin verrattuna seuraavat erot ja samankaltaisuudet: - tuotantokoulut ovat laissa virallistettu osa koulutusjärjestelmää (Suomessa virallista lainsäädännön tasolla olevaa normia ei ole) - tuotantokoulu on itsehallinnollinen ja säilyttänyt riippumattomuutensa (Anne Koivuporras) - vuoden 2011 tilastojen mukaan Tanskassa on 78 tuotantokoulua, joissa on opiskelupaikkoja n vuodessa. Vuoden 2010 tilaston mukaan oppilaita oli 6300, joten luvut vaihtelevat vuosittain. (Suomessa työpajoilla vuonna 2011) - tuotantokoulut ovat valmentavia kouluja, joissa vahvistetaan nuorten elämänhallintaa ja ohjataan nuoria heidän valinnoissaan eteenpäin (Suomessa samoja tavoitteita) - työpajojen opinnollistamiseen liittyvää keskustelua Tanskassa ei käydä (Liisi Aro), syynä tähän ehkä se, että tuotantokoulut on laissa määritelty omaksi itsenäiseksi osakseen koulutusjärjestelmää; lisäksi syynä on ehkä se, että ammattikoulutus perustuu duaalimalliin, joka jakaantuu toisaalta kouluun, toisaalta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen - sekä Tanskassa että Suomessa ammatilliset oppilaitokset voivat tunnustaa työpajoissa/tuotantokouluissa tehtyjä suorituksia osaksi ammatillisia opintoja - valtio rahoittaa tuotantokouluja tietyllä kruunumäärällä oppilasta kohti vuosittain (Suomessa hajanainen monirahoittajamalli) (Risto Tolonen) - Tanskassa tuotantokoulujen henkilökunta on opettajia ja toiminta perustuu pedagogiikkaan (Suomessa valmentajia ja yksilövalmennuksen perusteet löytyvät usein nuoriso- ja sosiaalityöstä) - Tanskassa tuotantokoulujen rahoitusta on supistettu viime vuosina kun taas Suomessa valtio on panostanut työpajoihin (Risto Tolonen). Toisaalta Tanskassa rahoitus on vakiintunut (Peter Rolin) - Ammattioppilaitoksella on myös mahdollista sijoittaa nuori osana hänen opinojaan tuotantokouluun, mutta näissä tapauksessa rahoitus ja vastuu nuoresta säilyvät oppilaitoksella. Tämähän on käytössä myös Suomessa jossain määrin. (Marika Ståhlberg) - Tuotantokouluja rahoittaa Tanskan opetusministeriö. Nuoren jakso tuotantokoulussa kestää maksimissaan vuoden (Pekka Huttunen). Vain poikkeustapauksissa jakso voi olla pidempi. Pohdintaa, Peter Rolin: Suomessa tulee myös jatkaa opinnollistamisen kehittämistä, juurruttamista ja rahoituksen vakiinnuttamista. Vaihtoehtona Suomessa on Tanskan kaltainen vaihtoehtorikkaampi, monipuolisempi ammatillinen koulutus. Kuinka kauan aikaa tähän menisi? Mielestäni myös Tanskan tuotantokouluissa opittua tulisi hyödyntää jatko-opinnoissa entistä paremmin. Suomesta pajoilta vertaiskehittämistä Tanskaan?

7 7 5. Torstai aamupäivä Vierailu tuotantokouluun osoitteessa Norvanger 15 Korsör. Korsör Production School. Koulu sijaitsi tunnin junamatkan päässä Kööpenhaminasta Själlandin saarella. Kotisivu Ökologiske Skolaniin verrattuna Korsörin tuotantokoulun yleisilme oli hyvin koulumainen. Se kutsuu itseään produktionshöjskoleksi eli tuotantokorkeakouluksi (vrt. folkhöjskole/kansankorkeakoulu) tavallisen tuotantokoulun sijaan ja näin haluaa liittää itsenä grundtvigilaiseen kansansivistysihanteeseen. (Risto Tolonen) Koulussa delegaatiomme otti vastaan johtaja Gerd Möller ja Tanskan tuotantokouluja koordinoivan organisaation kansainvälisistä yhteyksistä huolehtiva Verner Ljung. Yhdistyksen kotisivu on Kotisivulla on englanninkielinen tiivistelmä tuotantokoulusta. Koulun keskeisenä pedagogisena ja kasvatuksellisena toiminta-ajatuksena on tekemällä oppiminen. Opintolinjoja oli 11 (metalli, rakennus, musiikki, it & web design, lastenhoito, toimistotyö jne.). Isäntämme esittelivät meille eri opintolinjat. Myös täällä oppilaat esittelivät koulun työtapoja. Opettajien työsulun vuoksi heidän tapaamisensa ei ollut mahdollista. Paikalla oli kuitenkin opetettavien alojen ammattimiehiä/-naisia, jotka ohjasivat nuoria. Gerd Möller mainitsi heitäkin kutsuttavan opettajiksi ja piti heitä tosi pätevinä opettamaan tuotantokoulussa. Meillä vastaavissa tehtävissä ammattinimike on työvalmentaja. (Pekka Huttunen) Isäntämme kertoivat, että tuotantokoulun entisiä oppilaita käy koulussa kertomassa oppilaille omia jatkotarinoitaan (ja tanskalaiseen tapaan kiitoksena he saavat sixpackin olutta). (Risto Tolonen) Korsörin tuotantokoulun pääkiinteistöön tutustumisen jälkeen poikkesimme tuotantokoulun ylläpitämään lasten leiripaikkaan, jossa tuotantokoulun oppilaat ohjasivat lasten päiväretkiä maaseudulla sijaitsevassa leiripaikassa. Paikka on hyvin suosittu. Lapsilla on siellä mahdollisuus tutustua kotieläimiin, liikkua luonnossa ja nauttia ulkona valmistetusta ruoasta. Torstai iltapäivällä isännät tarjosivat lounaan ja keskustelua jatkettiin lounaan merkeissä Kööpenhaminan paluumatkalle lähtöön asti. Korsörin tuotantokoulu mahdollisti ja tarjosi laadukasta ja monipuolista yksilöllistä oppimista. Oppilaat saivat myös rahallista korvausta. Tuotantokoulu tukee nuoria realistisilla tavoitteilla kohti suunnattua päämäärää. Laadukas työ takaa tuotantokoulun hyvät tulokset. Tuotantokoulu oli itsehallinnollinen ja säilyttänyt riippumattomuutensa (Anne Koivuporras). Korsör Produgtions Hojskole motto ja tunnusmelodia Vi er alle sammen melodia palautuu yhä hetkessä mieleen (Anne Koivuporras).

8 8 6. Mitä opittavaa Tanskalta ja mitä sovellettavaa? Kun tarkastelee raportin alussa esiteltyjä tunnuslukuja ja kuunteli esityksiä paikan päällä, ainakin seuraavia ajatuksia tulee mieleen: 1. Tanska on onnistunut työllisyyspolitiikassaan, kun katselee työllisyysastetta ja työttömyysastetta sekä aikuisten että nuorten osalta. Mihin perustuu se, että työmarkkinat vetävät paremmin kuin Suomessa? Tanskan työmarkkinamalli perustuu kolmikantaan, josta kaikki osapuolet katsovat hyötyvänsä (flexicurity): irtisanomisajat ovat lyhyet ja sen vastapainoksi työttömyyskorvausten taso on korkea. Valtio panostaa vahvasti aktivointitoimenpiteisiin kuten työttömien koulutukseen ja kuntoutukseen keppi ja porkkana-mentaliteetilla. Tanskan yrityskenttä on erittäin pienyritysvaltainen. Tanskan elinkeinolainsäädäntö on liberaalia (joidenkin arvioiden mukaan Tanska on maailman uusliberaalein maa). (Risto Tolonen) 2. Pohjoismainen yhteistyö samankaltaisine yhteiskuntarakenteineen on mielestäni isona kuvana tavoitteellista. Oli mielenkiintoista tutustua ja erityisesti vertaillakin Tanskan ja Suomen koulutusjärjestelmien samankaltaisuuksia ja eroja. Tanskassa mielestäni koulutusjärjestelmä on monipuolisempi, useita eri polkuja ammattiin ja työhön. Yhteistyö tuotantokoulujen ja nuorten ohjaus- ja palvelukeskusten kanssa oli myös mielenkiintoinen. Tulevalla ESR-rakennerahastokaudella nuorisotyöttömyys ja kansainvälisyys ovat keskeisiä teemoja. Kenties lisää yhteistyötä tällä saralla, esim Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa? Mitä Tanskan valtionhallinto näkee tulevaisuuden kehittämiskohteina? (Peter Rolin) 3. Tanska on onnistunut myös koulutuspolitiikassaan, mistä osoituksena on NEETnuorten vähäinen määrä EU-vertailussa (Not employed, not in education or training). Tämä johtuu suurelta osin työmarkkinoiden vetokyvystä. 4. Tanskan nuorisoasteen koulutuksessa eli siis toisen asteen koulutuksessa on suurin piirtein yhtä paljon lukiolaisia kuin ammattioppilaitoksen oppilaita. Lukiolaiset valmistuvat kuitenkin alle 20-vuotiaina, kun taas ammattioppilaitosten oppilaat valmistuvat keskimäärin vasta 28-vuotiana! Keskeyttämisprosentit ovat suomalaisiin verrattuna huomattavat: lukiolaisista valmistuu 82% ja ammattioppilaitoksista 48%. Tämä näkyy OECD:n tilastoissa, joissa Tanska on pohjoismaista häntäpäässä. Toisen asteen koulutuksen saaneita on OECD:n tilastojen mukaan n. 80% verrattuna Suomen ja Ruotsin lähes 90%:iin ikäisistä. Vaikka keskeyttäneitä on paljon, se ei näyt NEET-määrissä, koska työmarkkinat vetävät. (Lähde: Vocational education and training in Denmark. European Centre for the Development of Vocational Training 2012) 5. Peruskoulusta valmistuneista (9. ja 10. luokka) pääsee jatkoon 80% kolmessa kuukaudessa. Määrä on prosentuaalisesti huomattavasti Suomea pienempi. 56% menee lukioon ja 23% ammattioppilaitokseen; ulos jää tässä vaiheessa siis 20%. Tästä näkökulmasta suomalainen ohjausjärjestelmä toimii huomattavasti paremmin. (Lähde: Vocational education 2012) 6. Tanskassa on luotu kansallinen malli, miten syrjäytymisen uhkaamia nuoria ohjataan palveluihin: ohjauskeskuksen kaikille työttömille, nuorisokeskukset hoitavat nuorten

9 9 uraohjauksen peruskoulusta lähtien, kaikkien palveluntuottajien käytössä oleva tietojärjestelmä. Tanskan sosiaaliturvaetuudet ovat runsaat mutta niiden vastapainoksi asiakkailta vaaditaan aktiivisuutta. Maantieteellisesti pienenä maana Tanska muodostaa yhden työssäkäyntialueen eikä siellä ole ammattisuojaa, jolloin ohjauskeskuksen ehdottamasta työpaikasta kieltäytymiselle ei juuri ole perusteita. (Risto Tolonen) 7. Matka todensi sen että yleinen työympäristö ei aina ole toiminnan este. Todella pienet, ahtaat ja jopa vaaralliset voivat olla nuorten toimintaympäristöt ja kuitenkin nuoret näyttivät viihtyvän. Toisaalta oli loistavan hyvät tilat ja koneistus eli laidasta laitaan, ei mitenkään yhdenvertaiset olot. (Liisi Aro) 8. Hienoa oli juuri se, että eri ikäiset olivat samassa ympäristössä ja että toiminta oli rauhallista, ei mitään järjestyshäiriöitä vaikka paljon oli väkeä. Väki oli myös luovaa. Annettiin mahdollisuuksia erilaisiin toimintatapoihin ja toteutuksiin RAJANA TAIVAS periaatteella. Opiskelijoiden tuotoksia arvostettiin ja töitä oli monessa paikassa näkyvillä eli oltiin ylpeitä opiskelijoiden/nuorten tekemistä. KANNUSTUKSEN merkitys motivoijana ja myös innoittajana saisi astua meillä Suomessa paremmin esiin ja arvioinnin voisi jäädä taka-alalle. Arvostuksen lisäämistä ja siten kannustamista positiivisin asioin, ei lytätä ja arvioida liikaa. Mahdollisuuksia enemmän, jolloin jokainen voi löytää vahvuutensa ja siten paikkansa yhteiskunnan jäsenenä. (Liisi Aro) Lopuksi pohdintaa: Peter Rolin: Mielestäni Tanskasta on opittu paljon viime vuosina. Pohjoismaisella tasolla keskusteltaessa ulkopuolisuudesta ja sosiaalisesta vahvistamisesta uskon Tanskan ja Suomen olevan kärjessä. Tuotantokoulujen ja ohjauskeskusten yhteistyö ja esimerkiksi tiedonsiirtovelvollisuus on mielestäni osittain yhtäläinen Suomen pajojen ja etsivän työn tiedonsiirtoineen. Suomessa useita eri toimintamuotoja ja linjoja omaavat pajat, kuten Omnia ja Siltavalmennus tekevät pedagogisella tasolla mielestäni tuotannolliseen toimintaan Tanskassa verrattavaa työtä ja opetusta. Verrattuna Tanskaan haasteena on kehittää pienten pajojen (70 %) 1-9 hengen yksiköitä ja näiden mahdollisuuksia olla mukana joustavissa opinpoluissa. Esim. yritys-oppilaitos-työpaja (työ ja työhönvalmennus). Tanskassa on tarjolla monimuotoisempia polkuja opiskella ammattiin ja koulutus on paremmin kytkeytynyt yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeeseen. Tanskassa tuotantokouluyhdistys on myös ottanut kantaa rahoituksen byrokratiaan, kunnat joutuvat maksamaan. Toiminnan rahoittaminen valtiolta olisi selvempää. Myöskin tuotantokouluissa on tuotu esiin nuorisotyöttömyyden ja ulkopuolisten kova ydin ja kysymys siitä, miten pitkiä valmennus- ja palveluprosesseja haasteellisimmille nuorille tulisi luoda. Yhteiskunnan askelmerkit heidän valmennuspolulleen? Eino Hietalahti: Tanskassa peruskoulun jälkeen kustakin ikäluokasta jatkaa suoraan opintojaan alle 80 prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että lukiosta valmistutaan keskimäärin alle 20-vuotiaina, mutta ammatillisista opinnoista vasta 28 vuoden iässä. Varmasti

10 10 selittäjänä on Tanskan hyvä työllisyystilanne, työllisyysaste 76 % ja vastaavasti alhainen työttömyys 7,2 %. Tämä koskee myös nuorisotyöttömyyttä (14 %), joka on selvästi alempana kuin Suomessa tai Ruotsissa. Ne nuoret, jotka eivät ole kiinnostuneita lukiomuotoisista jatko-opinnoista, haluavat töihin ja ansaitsemaan omaa elantoaan vastapainoksi peruskoulussa vietetylle ajalle. Tilastojen perusteella kiinnostus ammatillisiin opintoihin siis herää myöhemmin. Näyttää siltä, että Tanskassa elämää sävelletään vapaammin, koulutusputkea ei ole olemassa samalla tavalla kuin Suomessa. Ammatillinen osaaminen hankitaan sitten, kun tiedetään varmemmin, erilaisten kokeilujen jälkeen, omat kiinnostuksen kohteet. Peruskoulun jälkeen työelämän siirtyminen nähdään samanlaisena varteenotettavana mahdollisuutena kuin jatkokoulutus. Tästä kertoo myös NEET-nuorten Ruotsia ja Suomea pienempi määrä. Toisaalta ammatin hankkimiseen liittyvien mallien hakeminen Tanskasta näiden lukujen perusteella on perusteetonta siksi, että työllisyysluvut kertovat kuitenkin enemmän talous-, työvoima- ja koulutuspolitiikan onnistumisesta kokonaisuutena, ei välttämättä lainkaan tai ainoastaan viimeksi mainitun. Ehkä Tanskassa näkyy muita maita selkeämmin myös koulutuksen taustafilosofia, Comeniuksen opit, tasa-arvon ja oikeuksien korostaminen sekä se, että koulutusta hankitaan elämää varten ja yksi osa sitä on työelämä. Vaikutelmaksi matkasta jäi myös se, että kansakuntana osataan puhaltaa yhteen hiileen ja nähdään kaikkien osallisuus tärkeänä. Tanskan tuotantokoulumalli on vuosien varrella muuttunut. Aiemmin tavoitteena oli selkeämmin ammatillisten tutkintojen osat tai jopa ammatillinen tutkinto. Nyt tähdätään joko sellaisten ammatillisten valmiuksien saamiseen, jotka mahdollistavat siirtymisen työelämään tai vaihtoehtoisesti oman ammattialan ja jatkokoulutuspaikan löytymiseen. Tavoite määrittyy näin osin siksi, että tuotantokoulussa käytettävissä oleva aika on nykyään rajattu korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Tanskassa on haluttu painottaa normaalin järjestelmän roolia ammatillisessa koulutuksessa, joka on varsin joustava ja monimuotoinen. Suomalainen tuotantokoulumalli tähtää tutkintoon ja varmasti soveltuu paremmin suomalaiseen tarpeeseen tällä hetkellä, koska joustavat toteuttamistavat, rakenteet ja monimuotoisuus ovat vielä kehitysvaiheessa ammatillisessa koulutuksessa. Liite: Työsulussa olevia tuotantokoulun opettajia Kööpenhaminassa, Korsör Production School. Koulun kotisivu Liisi Aron kuvaama video. MVI_ MOV

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

TODISTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN, 20 0V 40 OV. Opinnot Opintojen laajuus Arvosana

TODISTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN, 20 0V 40 OV. Opinnot Opintojen laajuus Arvosana MALLI 1. ESIMERKKILÄN SEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ ESIMERKKILÄN AMMATTIOPPILAITOS TODISTUS Tiiti Tokko (300681-6148) on suorittanut AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

OPINNOLLISTAMINEN - KSAO:N JA PARIK- SÄÄTIÖN YHTEISTYÖNÄ Sari Metso, KSAO, koulutuspäällikkö Mirja Willberg, Parik-säätiö, palvelupäällikkö

OPINNOLLISTAMINEN - KSAO:N JA PARIK- SÄÄTIÖN YHTEISTYÖNÄ Sari Metso, KSAO, koulutuspäällikkö Mirja Willberg, Parik-säätiö, palvelupäällikkö OPINNOLLISTAMINEN - KSAO:N JA PARIK- SÄÄTIÖN YHTEISTYÖNÄ 9.10.2015 Sari Metso, KSAO, koulutuspäällikkö Mirja Willberg, Parik-säätiö, palvelupäällikkö YHTEISTYÖN TAUSTAA Erilaisia oppijoita - erilaisia

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä NAO-seminaari 30.9.2015, Turku Aineisto Kysely lähetettiin kaikkiaan 224 TPY:n jäsenorganisaatiolle

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

OHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT. Ohjaustyö peruskoulussa Petri Niemi ja Anu Japisson

OHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT. Ohjaustyö peruskoulussa Petri Niemi ja Anu Japisson OHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Ohjaustyö peruskoulussa Petri Niemi ja Anu Japisson OHJAUSTYÖ PERUSKOULUSSA 1. Miten perusopetuksen opetussuunnitelma rajaa ohjauksen ja oppilaanohjauksen tavoitteet? 2. Mikä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot