Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan."

Transkriptio

1 Tanskan matka Kööpenhamina Järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan. Matkaraportti (toim. Tapio Kuure)

2 2 Tanskan matka Kööpenhamina / Korsör Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto Osallistujalista: Matkan tavoite: Tutustua Tanskana tuotantokoulujärjestelmään ja siihen, miten tuotantokoulut liittyvät muuhun koulutusjärjestelmään, erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Delegaatiossa oli mukana edustajia eri puolilta Suomea. Matkaan osallistujien erityisen mielenkiinnon kohteena oli - tutustua tanskalaiseen koulutusjärjestelmään kokonaisuutena - tutustua tuotantokoulujen nykytilaan ja tuotantokoulujen ja ammatillisen koulutuksen mahdolliseen yhteistyöhön - tutustua siihen miten Tanskassa on otettu käyttöön yksilöllisiä opintopolkuja ja muita vaihtoehtoisia koulutuspolkuja nuorille joille standardi opintopolut eivät mahdollista opintojen suorittamista. - tutustua siihen miten Tanska hoitaa ylipäätään nuorten uraohjauksen peruskoulutuksen jälkeiseltä ajalta ja pajakoulujen asema - tutustua Tanskan pedagogisiin ratkaisuihin, joilla tuetaan erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. - tutustua siihen, miten tuotantokoulut poikkeavat suomalaisesta pajatoiminnasta

3 3 1. Johdanto Raportissa esitellään vierailun aikataulun mukaisessa järjestyksessä matkan sisältöä. Matkalle osallistuneet esittävät matkan kohokohtia omasta näkökulmastaan. Lopuksi pohditaan Tanskan kokemusten sovellettavuutta Suomessa. Raportin on toimittanut siten, että Tapio Kuure on kirjoittanut raportin perustekstin, jota on täydennetty matkalle osallistujien lisäyksillä ja kommenteilla. Kommenttien antajien nimet on liitetty kommenttien perään. 2. Miksi Tanska on mielenkiintoinen maa tutustua? Mielenkiinnon syitä on monta. Ensinnäkin Tanska on väkimäärältään hiukan suurempi kuin Suomi, joten mittasuhteiltaan se on hyvin vertailukelpoinen. Toisekseen Tanska on yksi pohjoismaista ja siinä mielessä kulttuurisesti läheinen ja vertailukelpoinen maa kuitenkin Tanska on myös sekä maantieteelliseltä asemaltaan että kooltaan poikkeava muista pohjoismaista. Kulttuurisesti Tanskaa on pidetty muita pohjoismaita sallivampana maan verrattuna muihin pohjoismaihin. Sitä se onkin, jos mittarina pitää mm. sallivaa suhtautumista hashiksen polttamiseen ja näkyvään katuprostituutioon. Tanska on kulttuurisesti ja poliittisesti vireä maa. Sen syntyvyys on EU:n kärkiluokkaa ja sen kansalaiset ovat poliittisesti hyvin aktiivisia. Aktiivisuudesta saimme näyttöä paikan päällä sikäli, että maan opettajat olivat kunta- ja valtiotyönantajan asettamassa työsulussa, jolle haettiin ratkaisua vierailumme aikana. Työtaistelutilanne näkyi sekä kaduilla pienimuotoisina kulkueina, koulujen seinillä olevissa banderolleissa, lehdistössä ja tyhjissä luokkahuoneissa. Tämän raportin liitteenä olevasta Liisi Aron kuvaamasta videosta voi aistia opettajien taistelutunnelmia. Työtaistelun kohteena oli opettajien työaika. Työnantaja haluaa muuttaa opettajien työajan kokonaistyöajaksi, Ruotsissahan mallia on käytetty jo useamman vuoden ajan. Opettajat sen sijaan suosivat suomalaista mallia näin meille kerrottiin! Yksityiskohtaisemmin kiistan kohteena oli, kuinka suuren osan työajastaan opettaja käyttää muuhun työhön kuin opettamiseen. Opettajat halusivat työehtosopimustasoista määrittelyä työajan jaosta kun taas kunta- ja valtiotyönantaja ajoivat päätösvaltaa koulujen rehtoreille. Valtio lopetti kiistan työnantajan tahdon mukaisella poikkeuslailla. Suomalaisen nuorten työpajatoiminnan näkökulmasta Tanska on erityisen mielenkiintoinen tuotantokoulustaan. Tuotantokoululla on pitkä historia ja on osa virallista koulutusjärjestelmää. Suomalaista työpajatoimintaa rakennettaessa on inspiraatiota haettu usein juuri tanskalaisista tuotantokouluista. Joitakin tilastollisia tunnuslukuja Tanskan työmarkkinoista: Työllisyysaste 76% (EU-keskiarvo 69, Suomi 74, Ruotsi 89, EU-kriisimaat 55-61, luku vuodelta 2012). Mainittakoon, että EU 2020 strategiassa tavoitteena on 75% työllisyysaste, jonka Tanska on jo saavuttanut ja joka sillä on jo pitkään ollutkin. Työttömyysaste 7,2% (EU-keskiarvo 11, Suomi 8, Ruotsi 8, EU-kriisimaat 17-27, luku maaliskuussa 2013) Nuorten työttömyysaste 14% (EU-keskiarvo 23, Suomi 19, Ruotsi 24, EU-kriisimaat 37-55, luku vuodelta 2012)

4 4 NEET-nuorten osuus eli nuoret, jotka eivät ole koulutuksessa, töissä tai harjoittelemassa. Heidän osuutensa v ikäluokasta Tanskassa 9% (EU-keskiarvo 18, Suomi 13, Ruotsi 11, EU-kriisimaat 20-27, luku heinäkuussa vuodelta 2012) (Kaikissa tilastoissa lähteenä on käytetty Eurostatin tilastoja) 3. Keskiviikko aamupäivä Vierailu ammatillisessa koulutuskeskuksessa Teknisk Erhvervsskole Center TEC (Technical Vocational School Centre Kööpenhaminassa. Isäntänä koulun opettajana Benny Wielandt. TEC on Tanskan vanhin tekninen ammattioppilaitos, jossa on mahdollisuus suorittaa sekä ammattiopintoja että lukiota. Oppilaitos toimii viidessä eri yksikössä. Me vierailimme Tobaksvejen 19, 2860 Söborg osoitteessa. TEC:sä on oppilaita on yhteensä 4500 ja henkilökuntaa 700. Oppilaitoksen toiminnasta saa hyvä kuvan heidän kotisivuiltaan, tosin vain tanskaksi (http://www.tec.dk/tec/site.aspx?p=23). Benny Wielandt esitteli delegaatiollemme ensin tanskalaista koulutusjärjestelmää, joka on perusrakenteeltaan pääpiirteissään samanlainen kuin suomalainen eli rakenne perustuu 9- vuotiseen peruskouluun. Toisin sanoen sama rakenne kuin muissakin pohjoismaissa. Kaikki lapset aloittavat kuitenkin koulunkäyntinsä jo esikoulussa 6 vuoden ikäisinä. Virallinen koulun aloittamisikä on 7 vuotta, mutta vuoden 2009 lainsäädännön jälkeen esikoulu tuli käytännössä pakolliseksi. Yhdeksännen luokan jälkeen 60% oppilaista valitsee vielä kymppiluokan mieluummin kuin menee suoraan keskiasteelle. Vuoden 2010 tilastojen mukaan peruskoulun jälkeen lukioihin on kirjautuneena oppilasta, ammattiopistoihin oppilasta ja tuotantokouluihin 6300 oppilasta. Tyttöjen osuus lukiolaisista oli 53%, ammattioppilaitoksen opiskelijoista 44% ja tuotantokoulun opiskelijoista 39%. Luvuissa pitää huomioida se, että lukio ja ammattiopinnot kestävät noin kolme vuotta, mutta tuotantokouluissa nuoret ovat korkeintaan vuoden jakson. Kunkin ikäluokan koko on luokkaa , joten kustakin ikäluokasta ainakin runsas 8 % kiertää jossakin vaiheessa tuotantokoulujen palveluissa. Tilastotiedot on koottu lähteestä Vocational education and training in Denmark. Short descrtiption, Publications Office of the European Union, 2012, European Centre for the Development of Vocational Training. Lähde löytyy osoitteesta (http://www.cedefop.europa.eu/en/publications/19787.aspx). Kyseisestä lähteestä löytyy hyvin koottuna tietoa eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä. Sivustoa voi suositella kaikille, jotka haluavat ennalta tutustua matkakohteisiinsa ammatillisen koulutuksen saralla. Koulujärjestelmän esittelyn jälkeen Wielandt esitti ammattioppilaitoksensa kasvatusnäkemyksiä ja pedagogiikkaa. Oppilaitoksen kasvatusfilosofian taustalla ainakin esityksen mukaan näyttäisi olevan vahvana Jan Amos Komensky (Comenius), jonka nimissä toimii EU:n ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelma. Comenius eli vuosina ja hänen mainitaan olleen ensimmäisiä, joka korosti oppilaan omaa ajattelua, luovuutta, leikkiä

5 5 ja näiden seurauksena syntyvää uteliaisuuteen perustuvaa kiinnostusta erilaisiin aiheisiin. Tästä näkökulmasta Wielandt esitteli hyvin monipuolisesti EU elinikäisen oppimisen ohjelmaa, ohjelmassa kehitettyjä avainosaamisalueita (key competencies), käsitteen edelleen kehittelyä ja soveltamista ammattioppilaitoksessa. He olivat jakaneet kompetenssit neljään ulottuvuuteen eli kykyyn suorittaa annettu tehtävä, kykyyn integroida tehtävä kokonaisuuksiin, kykyyn vastata ennalta arvaamattomiin tilanteisiin tehtävää suoritettaessa ja kykyyn hallita toimintaympäristöä. Oppilaan taitojen (kvalifikaatiot) ja kompetenssin välistä eroa Wielandt kuvasi siten, että kompetenssi muodostuu sydämen, pään ja käden välisestä vuorovaikutuksesta. Toisin muotoillen persoonallisista piirteistä kuten asenne, tunne ja arvot; rationaalisesta ja kognitiivisesta ajattelusta kuten tieto, analyysi, synteesi; sekä työn tekemiseen liittyvistä tekijöistä kuten käsillä tekeminen ja muut motoriset suoritukset. Wielandtin esitys pisti miettimään, olisiko Suomessakin järkevää nostaa näkyvämmin esille kysymykset elinikäisen oppimisen ohjelmassa kehitetyistä avainosaamisista. Ne toimivat opetussuunnitelmien laatimisen perustana, mutta niistä keskustellaan jokseenkin vähän. Risto Tolosen kommentti: Itse jäin miettimään, kuinkahan hyvin Benny Wielandtin esittelemä pedagoginen ajattelu on juurtunut tavallisten opettajien työhön. Varsinkin kun ajattelee, että pääosa opettajista on peruskoulutukseltaan oman ammattialansa asiantuntijoita ja että heillä on varsin suppea pedagoginen koulutus. Toinen mieleen jäänyt asia oli ammatillisen koulutuksen ja työelämän läheinen yhteistyö. Ja vielä se, että käsityöammattien/duunarityön arvostus vaikutti suurelta. Formaalia opiskelua jopa jossain määrin väheksytään, joka näkyy myös tilastoissa (esim. tämän raportin luvussa 6). Merkillepantavaa olivat eri-ikäiset opiskelijat samoissa ryhmissä. (Liisi Aro, Pekka Huttunen). 4. Keskiviikko iltapäivä Vierailu tuotantokoulussa Kööpenhaminnan keskustassa (Ökologiske produktionsskole, Ecological Production School). Koulu sijaitsi alueella, jota pidettiin iltaisin ja öisin levottomana alueena parhaillaan käynnissä olevien jengien välienselvittelyjen vuoksi.. Alueella asuu paljon maahanmuuttajia ja alueen sosio-ekonominen tilanne on heikko. (kotisivu Vierailun emäntänä toimi Sisse Carelse, joka oli työskennellyt 15 vuotta tuotantokoulussa. Vierailu alkoi tuotantokoulun ravintolassa, missä söimme oppilaiden valmistaman ja tarjoileman lounaan. Lounaan jälkeen kiersimme lähes kaikki koulun 15 linjaa (puusepänverstas, valokuvaus, tekstiili, metalli, sleep in, graafinen muotoilu, toimistotyö jne.). Oppilaat yhdessä opettajien kanssa esittelivät työskentelyä koulussa. Tuotantokoulun kiinteistö oli vanha ja yleisvaikutelmana oli boheeminen, mikä osaltaan varmaankin sopi oppilaiden elämäntapaan ja tyyliin. Useimmat linjoista oli joko luovia ja taiteellisia, käsityöläismäisiä tai sitten ravintola- ja majoitusalaan valmentavia. Ilmeeltään Ökologiske Skolan oli huomattavasti erilainen kuin seuraavan päivän tutustumiskohde

6 6 Korsörin tuotantokoulu, jossa korostuivat uusi rakennuskanta, siisteys, avaruus ja valoisuus. (Pekka Huttunen). Olennainen osa Ökologiske Skolanin toimintaa oli yhteiskunnallinen osallistuminen avainsanoinaan demokratia, globaalisolidaarisuus ja ympäristö. Oppilaiden ja opiskelijoiden vuorovaikutus oli mutkatonta, koulu osallistui ympäristönsä kehittämiseen ja oli osallisena kehitysyhteistyöprojektissa ja lounasravintolan raaka-aineet olivat luomua. Tässä voinee nähdä grundtvigiläisen kansanvalistuksen vaikutuksen nykypäivään. Tanskalaisia tuotantokouluja luonnehtii suomalaisiin nuorten työpajoihin verrattuna seuraavat erot ja samankaltaisuudet: - tuotantokoulut ovat laissa virallistettu osa koulutusjärjestelmää (Suomessa virallista lainsäädännön tasolla olevaa normia ei ole) - tuotantokoulu on itsehallinnollinen ja säilyttänyt riippumattomuutensa (Anne Koivuporras) - vuoden 2011 tilastojen mukaan Tanskassa on 78 tuotantokoulua, joissa on opiskelupaikkoja n vuodessa. Vuoden 2010 tilaston mukaan oppilaita oli 6300, joten luvut vaihtelevat vuosittain. (Suomessa työpajoilla vuonna 2011) - tuotantokoulut ovat valmentavia kouluja, joissa vahvistetaan nuorten elämänhallintaa ja ohjataan nuoria heidän valinnoissaan eteenpäin (Suomessa samoja tavoitteita) - työpajojen opinnollistamiseen liittyvää keskustelua Tanskassa ei käydä (Liisi Aro), syynä tähän ehkä se, että tuotantokoulut on laissa määritelty omaksi itsenäiseksi osakseen koulutusjärjestelmää; lisäksi syynä on ehkä se, että ammattikoulutus perustuu duaalimalliin, joka jakaantuu toisaalta kouluun, toisaalta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen - sekä Tanskassa että Suomessa ammatilliset oppilaitokset voivat tunnustaa työpajoissa/tuotantokouluissa tehtyjä suorituksia osaksi ammatillisia opintoja - valtio rahoittaa tuotantokouluja tietyllä kruunumäärällä oppilasta kohti vuosittain (Suomessa hajanainen monirahoittajamalli) (Risto Tolonen) - Tanskassa tuotantokoulujen henkilökunta on opettajia ja toiminta perustuu pedagogiikkaan (Suomessa valmentajia ja yksilövalmennuksen perusteet löytyvät usein nuoriso- ja sosiaalityöstä) - Tanskassa tuotantokoulujen rahoitusta on supistettu viime vuosina kun taas Suomessa valtio on panostanut työpajoihin (Risto Tolonen). Toisaalta Tanskassa rahoitus on vakiintunut (Peter Rolin) - Ammattioppilaitoksella on myös mahdollista sijoittaa nuori osana hänen opinojaan tuotantokouluun, mutta näissä tapauksessa rahoitus ja vastuu nuoresta säilyvät oppilaitoksella. Tämähän on käytössä myös Suomessa jossain määrin. (Marika Ståhlberg) - Tuotantokouluja rahoittaa Tanskan opetusministeriö. Nuoren jakso tuotantokoulussa kestää maksimissaan vuoden (Pekka Huttunen). Vain poikkeustapauksissa jakso voi olla pidempi. Pohdintaa, Peter Rolin: Suomessa tulee myös jatkaa opinnollistamisen kehittämistä, juurruttamista ja rahoituksen vakiinnuttamista. Vaihtoehtona Suomessa on Tanskan kaltainen vaihtoehtorikkaampi, monipuolisempi ammatillinen koulutus. Kuinka kauan aikaa tähän menisi? Mielestäni myös Tanskan tuotantokouluissa opittua tulisi hyödyntää jatko-opinnoissa entistä paremmin. Suomesta pajoilta vertaiskehittämistä Tanskaan?

7 7 5. Torstai aamupäivä Vierailu tuotantokouluun osoitteessa Norvanger 15 Korsör. Korsör Production School. Koulu sijaitsi tunnin junamatkan päässä Kööpenhaminasta Själlandin saarella. Kotisivu Ökologiske Skolaniin verrattuna Korsörin tuotantokoulun yleisilme oli hyvin koulumainen. Se kutsuu itseään produktionshöjskoleksi eli tuotantokorkeakouluksi (vrt. folkhöjskole/kansankorkeakoulu) tavallisen tuotantokoulun sijaan ja näin haluaa liittää itsenä grundtvigilaiseen kansansivistysihanteeseen. (Risto Tolonen) Koulussa delegaatiomme otti vastaan johtaja Gerd Möller ja Tanskan tuotantokouluja koordinoivan organisaation kansainvälisistä yhteyksistä huolehtiva Verner Ljung. Yhdistyksen kotisivu on Kotisivulla on englanninkielinen tiivistelmä tuotantokoulusta. Koulun keskeisenä pedagogisena ja kasvatuksellisena toiminta-ajatuksena on tekemällä oppiminen. Opintolinjoja oli 11 (metalli, rakennus, musiikki, it & web design, lastenhoito, toimistotyö jne.). Isäntämme esittelivät meille eri opintolinjat. Myös täällä oppilaat esittelivät koulun työtapoja. Opettajien työsulun vuoksi heidän tapaamisensa ei ollut mahdollista. Paikalla oli kuitenkin opetettavien alojen ammattimiehiä/-naisia, jotka ohjasivat nuoria. Gerd Möller mainitsi heitäkin kutsuttavan opettajiksi ja piti heitä tosi pätevinä opettamaan tuotantokoulussa. Meillä vastaavissa tehtävissä ammattinimike on työvalmentaja. (Pekka Huttunen) Isäntämme kertoivat, että tuotantokoulun entisiä oppilaita käy koulussa kertomassa oppilaille omia jatkotarinoitaan (ja tanskalaiseen tapaan kiitoksena he saavat sixpackin olutta). (Risto Tolonen) Korsörin tuotantokoulun pääkiinteistöön tutustumisen jälkeen poikkesimme tuotantokoulun ylläpitämään lasten leiripaikkaan, jossa tuotantokoulun oppilaat ohjasivat lasten päiväretkiä maaseudulla sijaitsevassa leiripaikassa. Paikka on hyvin suosittu. Lapsilla on siellä mahdollisuus tutustua kotieläimiin, liikkua luonnossa ja nauttia ulkona valmistetusta ruoasta. Torstai iltapäivällä isännät tarjosivat lounaan ja keskustelua jatkettiin lounaan merkeissä Kööpenhaminan paluumatkalle lähtöön asti. Korsörin tuotantokoulu mahdollisti ja tarjosi laadukasta ja monipuolista yksilöllistä oppimista. Oppilaat saivat myös rahallista korvausta. Tuotantokoulu tukee nuoria realistisilla tavoitteilla kohti suunnattua päämäärää. Laadukas työ takaa tuotantokoulun hyvät tulokset. Tuotantokoulu oli itsehallinnollinen ja säilyttänyt riippumattomuutensa (Anne Koivuporras). Korsör Produgtions Hojskole motto ja tunnusmelodia Vi er alle sammen melodia palautuu yhä hetkessä mieleen (Anne Koivuporras).

8 8 6. Mitä opittavaa Tanskalta ja mitä sovellettavaa? Kun tarkastelee raportin alussa esiteltyjä tunnuslukuja ja kuunteli esityksiä paikan päällä, ainakin seuraavia ajatuksia tulee mieleen: 1. Tanska on onnistunut työllisyyspolitiikassaan, kun katselee työllisyysastetta ja työttömyysastetta sekä aikuisten että nuorten osalta. Mihin perustuu se, että työmarkkinat vetävät paremmin kuin Suomessa? Tanskan työmarkkinamalli perustuu kolmikantaan, josta kaikki osapuolet katsovat hyötyvänsä (flexicurity): irtisanomisajat ovat lyhyet ja sen vastapainoksi työttömyyskorvausten taso on korkea. Valtio panostaa vahvasti aktivointitoimenpiteisiin kuten työttömien koulutukseen ja kuntoutukseen keppi ja porkkana-mentaliteetilla. Tanskan yrityskenttä on erittäin pienyritysvaltainen. Tanskan elinkeinolainsäädäntö on liberaalia (joidenkin arvioiden mukaan Tanska on maailman uusliberaalein maa). (Risto Tolonen) 2. Pohjoismainen yhteistyö samankaltaisine yhteiskuntarakenteineen on mielestäni isona kuvana tavoitteellista. Oli mielenkiintoista tutustua ja erityisesti vertaillakin Tanskan ja Suomen koulutusjärjestelmien samankaltaisuuksia ja eroja. Tanskassa mielestäni koulutusjärjestelmä on monipuolisempi, useita eri polkuja ammattiin ja työhön. Yhteistyö tuotantokoulujen ja nuorten ohjaus- ja palvelukeskusten kanssa oli myös mielenkiintoinen. Tulevalla ESR-rakennerahastokaudella nuorisotyöttömyys ja kansainvälisyys ovat keskeisiä teemoja. Kenties lisää yhteistyötä tällä saralla, esim Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa? Mitä Tanskan valtionhallinto näkee tulevaisuuden kehittämiskohteina? (Peter Rolin) 3. Tanska on onnistunut myös koulutuspolitiikassaan, mistä osoituksena on NEETnuorten vähäinen määrä EU-vertailussa (Not employed, not in education or training). Tämä johtuu suurelta osin työmarkkinoiden vetokyvystä. 4. Tanskan nuorisoasteen koulutuksessa eli siis toisen asteen koulutuksessa on suurin piirtein yhtä paljon lukiolaisia kuin ammattioppilaitoksen oppilaita. Lukiolaiset valmistuvat kuitenkin alle 20-vuotiaina, kun taas ammattioppilaitosten oppilaat valmistuvat keskimäärin vasta 28-vuotiana! Keskeyttämisprosentit ovat suomalaisiin verrattuna huomattavat: lukiolaisista valmistuu 82% ja ammattioppilaitoksista 48%. Tämä näkyy OECD:n tilastoissa, joissa Tanska on pohjoismaista häntäpäässä. Toisen asteen koulutuksen saaneita on OECD:n tilastojen mukaan n. 80% verrattuna Suomen ja Ruotsin lähes 90%:iin ikäisistä. Vaikka keskeyttäneitä on paljon, se ei näyt NEET-määrissä, koska työmarkkinat vetävät. (Lähde: Vocational education and training in Denmark. European Centre for the Development of Vocational Training 2012) 5. Peruskoulusta valmistuneista (9. ja 10. luokka) pääsee jatkoon 80% kolmessa kuukaudessa. Määrä on prosentuaalisesti huomattavasti Suomea pienempi. 56% menee lukioon ja 23% ammattioppilaitokseen; ulos jää tässä vaiheessa siis 20%. Tästä näkökulmasta suomalainen ohjausjärjestelmä toimii huomattavasti paremmin. (Lähde: Vocational education 2012) 6. Tanskassa on luotu kansallinen malli, miten syrjäytymisen uhkaamia nuoria ohjataan palveluihin: ohjauskeskuksen kaikille työttömille, nuorisokeskukset hoitavat nuorten

9 9 uraohjauksen peruskoulusta lähtien, kaikkien palveluntuottajien käytössä oleva tietojärjestelmä. Tanskan sosiaaliturvaetuudet ovat runsaat mutta niiden vastapainoksi asiakkailta vaaditaan aktiivisuutta. Maantieteellisesti pienenä maana Tanska muodostaa yhden työssäkäyntialueen eikä siellä ole ammattisuojaa, jolloin ohjauskeskuksen ehdottamasta työpaikasta kieltäytymiselle ei juuri ole perusteita. (Risto Tolonen) 7. Matka todensi sen että yleinen työympäristö ei aina ole toiminnan este. Todella pienet, ahtaat ja jopa vaaralliset voivat olla nuorten toimintaympäristöt ja kuitenkin nuoret näyttivät viihtyvän. Toisaalta oli loistavan hyvät tilat ja koneistus eli laidasta laitaan, ei mitenkään yhdenvertaiset olot. (Liisi Aro) 8. Hienoa oli juuri se, että eri ikäiset olivat samassa ympäristössä ja että toiminta oli rauhallista, ei mitään järjestyshäiriöitä vaikka paljon oli väkeä. Väki oli myös luovaa. Annettiin mahdollisuuksia erilaisiin toimintatapoihin ja toteutuksiin RAJANA TAIVAS periaatteella. Opiskelijoiden tuotoksia arvostettiin ja töitä oli monessa paikassa näkyvillä eli oltiin ylpeitä opiskelijoiden/nuorten tekemistä. KANNUSTUKSEN merkitys motivoijana ja myös innoittajana saisi astua meillä Suomessa paremmin esiin ja arvioinnin voisi jäädä taka-alalle. Arvostuksen lisäämistä ja siten kannustamista positiivisin asioin, ei lytätä ja arvioida liikaa. Mahdollisuuksia enemmän, jolloin jokainen voi löytää vahvuutensa ja siten paikkansa yhteiskunnan jäsenenä. (Liisi Aro) Lopuksi pohdintaa: Peter Rolin: Mielestäni Tanskasta on opittu paljon viime vuosina. Pohjoismaisella tasolla keskusteltaessa ulkopuolisuudesta ja sosiaalisesta vahvistamisesta uskon Tanskan ja Suomen olevan kärjessä. Tuotantokoulujen ja ohjauskeskusten yhteistyö ja esimerkiksi tiedonsiirtovelvollisuus on mielestäni osittain yhtäläinen Suomen pajojen ja etsivän työn tiedonsiirtoineen. Suomessa useita eri toimintamuotoja ja linjoja omaavat pajat, kuten Omnia ja Siltavalmennus tekevät pedagogisella tasolla mielestäni tuotannolliseen toimintaan Tanskassa verrattavaa työtä ja opetusta. Verrattuna Tanskaan haasteena on kehittää pienten pajojen (70 %) 1-9 hengen yksiköitä ja näiden mahdollisuuksia olla mukana joustavissa opinpoluissa. Esim. yritys-oppilaitos-työpaja (työ ja työhönvalmennus). Tanskassa on tarjolla monimuotoisempia polkuja opiskella ammattiin ja koulutus on paremmin kytkeytynyt yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeeseen. Tanskassa tuotantokouluyhdistys on myös ottanut kantaa rahoituksen byrokratiaan, kunnat joutuvat maksamaan. Toiminnan rahoittaminen valtiolta olisi selvempää. Myöskin tuotantokouluissa on tuotu esiin nuorisotyöttömyyden ja ulkopuolisten kova ydin ja kysymys siitä, miten pitkiä valmennus- ja palveluprosesseja haasteellisimmille nuorille tulisi luoda. Yhteiskunnan askelmerkit heidän valmennuspolulleen? Eino Hietalahti: Tanskassa peruskoulun jälkeen kustakin ikäluokasta jatkaa suoraan opintojaan alle 80 prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että lukiosta valmistutaan keskimäärin alle 20-vuotiaina, mutta ammatillisista opinnoista vasta 28 vuoden iässä. Varmasti

10 10 selittäjänä on Tanskan hyvä työllisyystilanne, työllisyysaste 76 % ja vastaavasti alhainen työttömyys 7,2 %. Tämä koskee myös nuorisotyöttömyyttä (14 %), joka on selvästi alempana kuin Suomessa tai Ruotsissa. Ne nuoret, jotka eivät ole kiinnostuneita lukiomuotoisista jatko-opinnoista, haluavat töihin ja ansaitsemaan omaa elantoaan vastapainoksi peruskoulussa vietetylle ajalle. Tilastojen perusteella kiinnostus ammatillisiin opintoihin siis herää myöhemmin. Näyttää siltä, että Tanskassa elämää sävelletään vapaammin, koulutusputkea ei ole olemassa samalla tavalla kuin Suomessa. Ammatillinen osaaminen hankitaan sitten, kun tiedetään varmemmin, erilaisten kokeilujen jälkeen, omat kiinnostuksen kohteet. Peruskoulun jälkeen työelämän siirtyminen nähdään samanlaisena varteenotettavana mahdollisuutena kuin jatkokoulutus. Tästä kertoo myös NEET-nuorten Ruotsia ja Suomea pienempi määrä. Toisaalta ammatin hankkimiseen liittyvien mallien hakeminen Tanskasta näiden lukujen perusteella on perusteetonta siksi, että työllisyysluvut kertovat kuitenkin enemmän talous-, työvoima- ja koulutuspolitiikan onnistumisesta kokonaisuutena, ei välttämättä lainkaan tai ainoastaan viimeksi mainitun. Ehkä Tanskassa näkyy muita maita selkeämmin myös koulutuksen taustafilosofia, Comeniuksen opit, tasa-arvon ja oikeuksien korostaminen sekä se, että koulutusta hankitaan elämää varten ja yksi osa sitä on työelämä. Vaikutelmaksi matkasta jäi myös se, että kansakuntana osataan puhaltaa yhteen hiileen ja nähdään kaikkien osallisuus tärkeänä. Tanskan tuotantokoulumalli on vuosien varrella muuttunut. Aiemmin tavoitteena oli selkeämmin ammatillisten tutkintojen osat tai jopa ammatillinen tutkinto. Nyt tähdätään joko sellaisten ammatillisten valmiuksien saamiseen, jotka mahdollistavat siirtymisen työelämään tai vaihtoehtoisesti oman ammattialan ja jatkokoulutuspaikan löytymiseen. Tavoite määrittyy näin osin siksi, että tuotantokoulussa käytettävissä oleva aika on nykyään rajattu korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Tanskassa on haluttu painottaa normaalin järjestelmän roolia ammatillisessa koulutuksessa, joka on varsin joustava ja monimuotoinen. Suomalainen tuotantokoulumalli tähtää tutkintoon ja varmasti soveltuu paremmin suomalaiseen tarpeeseen tällä hetkellä, koska joustavat toteuttamistavat, rakenteet ja monimuotoisuus ovat vielä kehitysvaiheessa ammatillisessa koulutuksessa. Liite: Työsulussa olevia tuotantokoulun opettajia Kööpenhaminassa, Korsör Production School. Koulun kotisivu Liisi Aron kuvaama video. MVI_ MOV

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Esitys 2.5.2012 Ari Jokinen. Rehtori, toimitusjohtaja. Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy Nuorten työpaja Kuusamo

Esitys 2.5.2012 Ari Jokinen. Rehtori, toimitusjohtaja. Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy Nuorten työpaja Kuusamo Esitys 2.5.2012 Ari Jokinen Työpaja aikuiskoulutusorganisaatiossa Rehtori, toimitusjohtaja Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy Nuorten työpaja Kuusamo Nuorten työpajatoiminta KSAK Oy:ssa Koillis-Suomen Aikuiskoulutus

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot