Työterveyslaitoksen strategia Ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen strategia 2006 2010 Ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen strategia Ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa

2 1 Toiminta ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Terveellinen ja turvallinen työ sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat perustaa ihmisten hyvinvoinnille ja innostavat osallistumaan työelämään. Siksi Työterveyslaitoksen tavoitteena on työelämä, jossa työolot ja työ eivät heikennä vaan ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä työyhteisöt ovat hyvin johdettuja, ja niissä vallitsee myönteinen, työntekijöiden tarpeita ja yhteistyötä arvostava kulttuuri työ on järjestetty niin, että siinä voi oppia ja kehittyä aikaa ja voimia jää perheelle sekä muulle elämälle. Tutkimus ja asiantuntijalaitoksena tuotamme tietoa ja kehitämme ratkaisuja. Niitä soveltamalla asiakkaamme voivat oppia uutta, toimia paremmin ja siten tehdä tavoitteistamme todellisuutta. Autamme työpaikkoja tekemään terveellisistä työoloista ja ihmisen huomioon ottavista toimintatavoista yhden menestystekijöistään. Tarjoamme kansalaisille ja työntekijöille käytännönläheistä tietoa siitä, miten terveyttä voi edistää työssä ja sen ulkopuolella. Kumppaneinamme ja asiakkainamme on myös suuri joukko välittäjäorganisaatioita, jotka palvelevat, tukevat tai edustavat työpaikkoja ja työntekijöitä. Keskeisiä näistä ovat työterveyshuollot ja muut terveyspalvelujen tuottajat, työsuojeluviranomaiset ja organisaatiot, työmarkkinajärjestöt, vakuutuslaitokset, terveydenedistämisjärjestöt sekä organisaatiot, jotka kouluttavat työntekijöitä tai muuten kehittävät työpaikkoja. Toimimme sosiaali ja terveysministeriön hallinnonalalla. Asiantuntemuksemme palvelee työterveyden ja työelämän julkista ohjaamista ja kehittämistä Suomessa ja Euroopan unionissa. Toimintamme onnistuminen edellyttää kiinteää yhteistyötä tiedeyhteisön, muiden työelämän kehittämiseen keskittyvien organisaatioiden sekä tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoittajien kanssa. Visio 2010 Visiomme on, että työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja toimintaympäristöt, joten osaamme kehittää toimivia ja tehokkaita ratkaisumalleja yhdessä heidän kanssaan. Koska ennakoimme työelämän muutoksia, pystymme vastaamaan nopeasti uusiin työterveyden ja työturvallisuuden haasteisiin. Keskitymme työelämän kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Työskentelemme pitkäjänteisesti ja muokkaamme tieteelliset tutkimustulokset käytännön työelämää palveleviksi ratkaisuiksi. Toimintamme perustuu huippuosaamiseen ja monitieteisyyteen. Saamme muut mukaan yhteistyöhön ja olemme itse kysytty kumppani, mikä laajentaa osaamistamme. Työterveyslaitos on uudistumiskykyinen työyhteisö. Tartumme haasteisiimme yhteistyössä, innostuneesti ja luovasti. Työterveyslaitos on monien mahdollisuuksien työnantaja: meille tullaan kehittymään. Vaalimme esimerkillisesti henkilöstömme työterveyttä sekä työn ja muun elämän tasapainoa.

3 Arvot 2 Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että pyrimme löytämään asiakkaan kannalta parhaat keinot työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi. Meihin voi luottaa, sillä perustamme ratkaisumme parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja asiantuntemuksemme on riippumatonta. Kumppanuus merkitsee meille tasavertaista, yhteistä pyrkimystä määritellä ongelmat ja löytää ratkaisut niihin. Näin opimme yhdessä kumppaniemme kanssa. Tehokkuutemme perustuu osaavaan henkilöstöön. Toimimme avoimesti, mikä rakentaa luottamusta ja keskinäistä arvostusta välillämme. Arvostamme erilaisuutta. Osaamme hyödyntää sitä ja iloita siitä. Kun arvioimme toimintaamme, arvioimme myös arvojemme toteutumista. VAIKUTTAVUUS OSAAMINEN ARVOSTUS LUOTTAMUS LUOTETTAVUUS KUMPPANUUS Toimintaympäristö Suomen lähivuosien keskeinen haaste on, miten kehittää sekä hyvinvointia että kilpailukykyä globalisaation oloissa, kun ikääntyneiden osuus työvoimasta kasvaa. Suomen strategiana on menestyä osaamisen ja innovatiivisuuden turvin. Emme voi perustaa menestymistämme pieniin työvoimakustannuksiin; osa työstä siirtyy halvemman työvoiman maihin. Suomessa työtehtävät monimutkaistuvat ja osaamisvaatimukset kasvavat. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joten työpaikkojenkin on kyettävä uudistumaan: tuotteiden ja palvelujen on oltava entistä parempia, ja niitä on osattava tuottaa entistä tehokkaammin. Uuden teknologian hyödyntäminen, työprosessien kehittäminen, toimintojen ulkoistaminen ja verkostomainen tuotanto ovat esimerkkejä siitä, miten työpaikat ovat vastanneet muutoshaasteisiin. Muutokset ja joustot tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että epävarmuutta. Kun uudistaminen sujuu hallitusti, työyhteisö ja sen yksittäiset jäsenet oppivat uutta ja vahvistuvat kohtaamaan uusia haasteita. Usein kuitenkin käy niin, että muutosjohtaminen erityisesti siihen liittyvä rakenteiden ja työprosessien uudelleen suunnittelu jää keskeneräiseksi. Silloin muutos tuntuu lisääntyneenä työkuormana, joustamisvaatimuksina tai toistuvina organisaatiomuutoksina. Yli neljännes työvoimasta on yli 50 vuotiaita, ja ikääntyneiden osuus kasvaa edelleen. Kun suuret ikäluokat alkavat nyt siirtyä eläkkeelle, työelämästä poistuu vuosittain noin henkilöä enemmän kuin nuorista ikäluokista tulee tilalle. Tämän vajeen täyttämiseksi Suomi saattaa tarvita työvoimaa ulkomailta. Hallituksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa työura kestää 2 3 vuotta kauemmin kuin nykyään. Uusi eläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden työskennellä 68 vuotiaaksi asti, mutta käytännössä eläkkeelle jäädään

4 3 nykyisin keskimäärin alle 60 vuotiaana. Työkyvyttömyyden yleisimpiä syitä ovat mielenterveyden häiriöt sekä tuki ja liikuntaelinsairaudet. Ihmisten työuran pituuteen ja työhön osallistumiseen vaikuttavat kaikki elämän vaiheet: miten yksilön ammatilliset ja elämän hallinnan valmiudet kehittyvät ja miten hän onnistuu kohtaamaan työelämän mahdollisuudet ja muutokset eri elämänvaiheissaan. Monet hyvinvoinnin mittarit osoittavat, että väestöryhmien ja alueiden väliset erot ovat viime vuosina kasvaneet. Vaikuttavuustavoitteet Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain , mutta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme menetelmiä ja palveluja, joiden avulla työpaikan terveysvaaroja voidaan arvioida ja torjua. Kehitämme myös toimintatapoja, joissa terveysvaarojen hallinta on osa yrityksen turvallisuusjohtamista. Kannustamme työpaikkoja asettamaan tavoitteekseen nolla tapaturmaa. Edistämme työterveyshuollon ja muun terveyspalvelujärjestelmän kykyä tunnistaa ammattitaudit. Luomme palautejärjestelmiä, jotka johtavat korjaaviin toimiin, kun tapaturmat, ammattitaudit tai sairauspoissaolot lisääntyvät. Kehitämme työterveyshuoltojen, yrittäjäjärjestöjen, työvoima ja elinkeinokeskusten sekä muiden tukiverkostojen toimintaa, jotta pienyritykset ja yksin toimivat yrittäjät voisivat paremmin hallita työn terveysvaaroja. Tuemme työterveyshuoltojen ja muiden työterveysalan organisaatioiden kehittymistä kattavaksi verkostoksi, joka tarjoaa työpaikoille terveysvaarojen hallinnan asiantuntijapalveluja. Toimimme osana palveluverkostoa ja edistämme parhaiden menetelmien käyttöä. Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tieto ja viestintätekniikka puolestaan mahdollistavat uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Kehitämme työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muiden työelämää kehittävien organisaatioiden käyttöön muutoksen hallintakeinoja ja työn organisointimalleja, jotka edistävät hyvinvointia, jatkuvaa oppimista ja toiminnan tehokkuutta. Kehitämme myös tapoja luoda sellaista työpaikkakulttuuria, joka tekee ihmisten erilaisuudesta voimavaran, johtuipa erilaisuus iästä, sukupuolesta, ammatista, kulttuuritaustasta tai persoonallisuudesta. Näin esimerkiksi ikääntyneen henkilöstön "hiljainen tietovaranto" saadaan siirrettyä seuraavalle sukupolvelle. Välitämme tietoa siitä, miten uudet organisaatiomuodot sekä tieto ja viestintätekniikat vaikuttavat työyhteisöihin ja toiminnan tehokkuuteen (esimerkiksi paikasta riippumaton työ). Arvioimme erilaisten johtamis ja palkitsemismenettelyjen vaikutuksia hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Jokaisen henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat sekä hänen omaan hyvinvointiinsa että hänen työtoveriensa ja läheistensä hyvinvointiin. Valinnoissa auttaa tieto siitä, mitkä tekijät työssä ja elämäntavoissa edistävät ter

5 4 veyttä, mitkä taas vaarantavat sitä. Jokainen kansalainen voi aktiivisesti kehittää työpaikkansa terveellisyyttä ja turvallisuutta. Jokainen voi vähintäänkin edellyttää, että työpaikoilla noudatetaan lakia. Jokaisen on myös syytä tuntea velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä tai työnantajana, jotta hän voi toimia asianmukaisesti toisia ihmisiä kohtaan. Jos työ haittaa kansalaisen terveyttä, hänellä on oikeus ja mahdollisuus työterveyshuoltoon sekä muihin terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaan. Ne auttavat häntä toipumaan, kuntouttavat takaisin työelämään tai viime kädessä korvaavat terveyshaitasta aiheutuvaa työkyvyn menetystä. Tuotamme kansalaisille käytännönläheisiä oppaita, jotka sisältävät ajankohtaista tietoa työelämästä sekä työn, terveyden ja elintapojen yhteyksistä. Kehitämme Internet sivujamme kansalaisen tietokanavaksi. Osallistumme aktiivisesti työterveyttä ja työelämän kehitystä koskevaan julkiseen keskusteluun esittämällä asiantuntijan perustellun, riippumattoman kannan. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa annamme opiskelijoille perustietoa työterveydestä ja turvallisuudesta. Teemme yhteistyötä työterveyden parissa toimivien järjestöjen kanssa ja koulutamme niiden henkilöstöä. Pidämme kansalaisten edustajat politiikassa ajan tasalla työterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työvoiman suojelu sekä sosiaali ja terveyspalvelujen turvaaminen kuuluvat julkisen vallan perustehtäviin. Säädös ja rakenneohjauksen perustaksi tarvitaan luotettavaa, ajantasaista tietoa työn ja työelämän rakenteiden vaikutuksista terveyteen. Lisäksi tarvitaan tietoa terveysvaikutusten vakavuudesta ja yleisyydestä. Keskeinen osa säädöksistä luodaan Euroopan unionissa. Työelämään osallistumisen lisääminen on keskeinen kansallinen tavoite. Sosiaaliturvaan ja työelämän kehittämiseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat siihen, miten ihmiset työhön osallistuvat. Julkisia voimavaroja on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti myös työterveysasioissa ja työelämän kehittämisessä. Tämän vuoksi tarvitaan seuranta ja arviointitietoa. Osallistumme asiantuntijoina työterveyteen ja työelämään liittyvien säädösten ja strategisten kehittämisohjelmien valmisteluun. Osallistumme työterveyden kansainväliseen systeemitasoiseen kehittämiseen, jota EU ja kansainväliset järjestöt koordinoivat. Tätä varten pidämme asiantuntemuksemme työperäisten terveysvaarojen vaikutuksista, vakavuudesta ja vaikutusmekanismeista ajan tasalla oman tutkimustoiminnan sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Kokoamme ja välitämme tietoa työhön liittyvien riskien ja niiden terveysvaikutusten esiintyvyydestä. Parannamme esiintyvyyden seurantaa kehittämällä mittareita sekä lisäämällä seurantatiedon toimialakohtaisuutta ja alueellisuutta. Hyödynnämme entistä tehokkaammin tutkimus, rekisteri ja tilastoaineistoja yhteistyössä muiden tutkimus ja kehittämislaitosten, tilastoviranomaisten ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi tuotamme seurantatietoa työterveyshuollon palvelujärjestelmän toiminnasta. Kehitämme ja arvioimme ammattitautien tunnistamisen ja todentamisen menetelmiä ja levitämme niitä käytäntöön. Tuotamme tutkimustietoa työelämän rakenteellisista muutoksista ja niiden yhteydestä työterveyteen ja työhön osallistumiseen. Arvioimme lainsäädännön, terveyspalvelujen, sosiaaliturvan rakenteiden sekä kansallisten ohjelmien vaikutuksia työterveyteen ja työhön osallistumiseen. Arvioimme myös työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Käynnistämme foorumin, jolla julkisen vallan edustajat ja muut työelämän vaikuttajat voivat yhdessä tutkijoiden kanssa keskustella työelämän ja työterveyden kehityksestä.

6 Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi 5 Työmenetelmien ja välineiden käytettävyys vaikuttaa merkittävästi työn turvallisuuteen, tuottavuuteen ja kuormittavuuteen. Hyvä käytettävyys vähentää virheitä, tuotannonhäiriöitä, tapaturmia ja muita terveyshaittoja. Se myös lisää toiminnan kustannustehokkuutta. Käytettävyys vaikuttaa olennaisesti siihen, miten työnteko onnistuu erilaisilta ihmisiltä, esimerkiksi eri ikäisiltä, eri kulttuureista tulevilta ja vajaatyökykyisiltä. Käytettävyys ratkaistaan työprosessien ja työvälineiden suunnitteluvaiheessa. Silloin päätetään, miten valmistusmateriaaleihin ja työvälineisiin liittyvät ergonomiset kysymykset ja käyttäjien kokemukset otetaan huomioon. Samalla myös mahdolliset vaarat tulevat valituiksi: millaisia fysikaalisia (esim. melu, tärinä, lämpöolot), kemiallisia (esim. materiaalien kemikaalipäästöt), biologisia (esim. homeet, bakteerit), fyysisiä (esim. liikkuminen) ja psykososiaalisia (esim. epäselvät vastuut) vaaratekijöitä työntekijöihin kohdistuu. Tavoitteenamme on, että työprosessien, menetelmien ja välineiden suunnittelijat ja valitsijat osaavat entistä paremmin ottaa huomioon työterveyden ja työturvallisuuden. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitämme suunnittelumenetelmiä sekä laadimme suunnittelu ja valintaohjeistoja, joilla käytettävyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa. Annamme myös asiantuntijapalveluita käytettävyyden ja turvallisuuden kehittämiseksi. Toiminnassamme sovellamme yhteiskehittämisen menetelmiä ja simuloimme todellisia tilanteita. Asiantuntijapalveluina arvioimme ja testaamme henkilösuojainten toimivuutta sekä laitteista, materiaaleista ja tuotantoprosesseista aiheutuvia terveysvaaroja. Osallistumme myös tämän alueen työterveys ja työturvallisuuskriteerien valmisteluun. Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Hallitus on asettanut tavoitteeksi suomalaisten työuran pidentämisen keskimäärin 2 3 vuodella. Monien rakenteellisten tekijöiden vuoksi tavoitteen saavuttaminen muutamassa vuodessa on haastavaa. Työvoiman vanhimmat ikäluokat ovat suuria, ja siksi krooniset sairaudet ovat yleisiä. Heidän vähäinen koulutuksensa heikentää työllistymismahdollisuuksia, sillä osaamisvaatimukset töissä kasvavat jatkuvasti. Työntekijät ja työnantajat suhtautuvat usein varauksellisesti iäkkäänä työssä jatkamiseen. Määrä ja osa aikaiset työsuhteet ovat yleisiä ja vähentävät mahdollisuuksia suunnitella elämää. Työuran jatkuvuuden kannalta kriittisiä ovat siirtymät työn ja muun elämän välillä eri elämänvaiheissa: koulusta työhön, ammatista toiseen, työttömyydestä takaisin työhön, sairauslomalta työhön ja niin edelleen. Työjärjestelyjen nykyistä suuremmat yksilölliset joustot elämäntilanteen tai terveydentilan niin vaatiessa ovat todennäköisesti tarpeellisia, jotta työhön osallistuminen lisääntyisi. Kehitämme yhdessä kumppaneidemme kanssa uusia ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi. Pyrimme vähentämään kielteisten asenteiden syntymistä työelämää kohtaan. Tutkimme lähestymistapoja, joiden avulla ongelmiin voidaan puuttua varhain, työaikoja voidaan tehdä joustavammiksi sekä sopeuttaa työ muutoin paremmin tekijänsä voimavaroihin. Tutkimme myös, miten työn elämänhallintaa ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia voitaisiin vahvistaa. Otamme tässä huomioon eri ikäisten tarpeet. Kehitämme lisäksi ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kroonisista sairauksista ja vajaakuntoisuudesta johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Painopisteemme on erityisesti mielenterveyden häiriöissä sekä tuki ja liikuntaelinsairauksissa. Kehitämme toimintamalleja, joiden avulla voidaan sovittaa yhteen työelämän ja muun elämän tarpeita esimerkiksi silloin, kun lapset ja vanhukset tarvitsevat hoitoa tai työntekijä haluaa kouluttaa itseään työn ohessa. Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Työelämässä otetaan käyttöön teknisiä ja sosiaalisia uudistuksia, jotka muuttavat työntekoa ja työn organisointia. Tieteen edistyminen syventää ymmärrystämme siitä, miten työhön liittyvät tekijät vaikuttavat tervey

7 6 teen. Uudet havainnot voivat kyseenalaistaa aiemman ymmärryksemme. Työelämän kehitys ja tieteen edistys voivat auttaa poistamaan työn terveyshaittoja ja lisätä ihmisten hyvinvointia. Työelämän kehitys voi sisältää myös uudentyyppisiä riskejä. Analysoimme systemaattisesti työelämää, jotta voimme paremmin ymmärtää ja ennakoida, mihin työelämän kehitys kulloinkin on menossa. Luomme yhteistyöverkostoja ja tiedonhankintakanavia, joiden avulla voimme seurata uuden tekniikan ja sosiaalisten innovaatioiden leviämistä ja niiden vaikutuksia. Ennakoimme työelämän ja työterveyden kehityssuuntia. Seuraamme uusimman tutkimustiedon ja tekniikkojen kehitystä ja arvioimme niiden hyödyntämismahdollisuuksia alallamme. Ajankohtaisia oman tutkimustyömme aiheita ovat työperäisen allergian syntymekanismit, stressin biologiset välitysmekanismit, sähkömagneettisen säteilyn ja nanopartikkelien terveysvaikutukset sekä perinnöllisten alttiustekijöiden merkitys työperäisessä sairastavuudessa. Tutkimme myös globalisaation, organisaatiorakenteiden muutosten ja viestintätekniikan kehityksen vaikutuksia työelämään ja työterveyteen. Rakenteet ja toimintaprosessit Osaamiskeskukset muodostavat Työterveyslaitoksen perusrakenteen. Niiden tehtävänä on varmistaa, että kykenemme toteuttamaan strategiset tavoitteemme. Osaamiskeskukset ja niiden perustehtävät vuoden 2006 alusta ovat: Työyhteisöt ja organisaatiot kehittää toimintamalleja ja muutoksen hallintakeinoja innovatiivisuuden, hyvinvoinnin ja toiminnan tehokkuuden edistämiseksi tukee työuran hallintaa ja edistää terveen työyhteisön periaatteiden käyttöönottoa tuottaa tietoa työn psykososiaalisesta kuormittavuudesta ja arvioi erilaisten työnorganisointi ja johtamiskäytäntöjen hyvinvointi ja tuottavuusvaikutuksia. Inhimillinen työ tuottaa menetelmiä työprosessin, työn ergonomisuuden, työn turvallisuuden sekä työn osaamisen arviointiin ja kehittämiseen tuottaa menetelmiä työn kuormittavuuden arviointiin ja työn optimaaliseen mitoittamiseen terveyden, hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta tuottaa tietoa työn, työmenetelmien ja välineiden käytettävyydestä ja kehittää menetelmiä käytettävyyden parantamiseen. Työympäristön kehittäminen kehittää työpaikkojen turvallisuusjohtamisen käytäntöjä ja niiden arviointia tavoitteena työhyvinvointi, työn vetovoimaisuus ja tuottavuus kehittää työpaikkojen kokonaisvaltaista altistumisen ja riskien arviointia sekä riskinhallintaa tuottaa menetelmiä ja tavoitetasoja työympäristön terveellisyyden arviointiin ja terveellisen työpaikan suunnitteluun. Terveys ja työkyky kehittää valtakunnallista ammattitautien tunnistamisjärjestelmää ja tekee Työterveyslaitoksen vastuun mukaista ammattitautidiagnostiikkaa tuottaa tietoa työn ja terveyden vuorovaikutuksesta sekä työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja hallintakeinoista tuottaa tietoa työ ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä keinoista edistää työkykyä ja terveyttä työpaikoilla. Hyvät käytännöt ja osaaminen kokoaa työterveyden ja työturvallisuuden osaamista hyviksi käytännöiksi, koulutukseksi, julkaisuiksi ja tietoverkkoaineistoiksi

8 7 kouluttaa työterveyshuollon ja muiden työterveyttä ja turvallisuutta edistävien organisaatioiden asiantuntijoita kehittämään toimintakäytäntöjään sekä arvioi ja seuraa toimintakäytäntöjen leviämistä ja vaikuttavuutta tarjoaa kansalaisille ajankohtaista tietoa työelämästä sekä työn, terveyden ja elintapojen yhteyksistä tuottaa tietoa työelämän rakenteista sekä työolojen ja terveyden kehityksestä Sisäiset palvelut kehittää ydintoimintaa palvelevia yhteisiä toiminta, johtamis ja hallintokäytäntöjä sekä infrastruktuuria sekä tuottaa näihin liittyvät tukipalvelut. Osaamiskeskuksissa on teema alueita, tiimejä ja kärkitutkimusyksikköjä. Teema alueet tarttuvat työelämän tärkeimpiin ajankohtaisiin ongelmiin ja kehittämismahdollisuuksiin. Teema alueen tavoitteena on tuottaa sosiaalisia innovaatioita suomalaisen työelämän tarpeisiin. Keskeisiä teema alueen tehtäviä ovat innovaatioiden tieteellisen perustan luominen, niiden työelämään viemisen suunnittelu ja yhteistyökumppaneiden tukeminen innovaatioiden levittämisessä. Teema alue toimii 5 10 vuotta. Kokoamme teema alueen tarvitseman asiantuntemuksen osaamiskeskuksistamme ja kumppanuusverkostoistamme. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä teema alueet kattavat toiminnastamme noin puolet. Tiimirakenteen avulla Työterveyslaitos keskittyy nykyistä paremmin olennaiseen ja siten lisää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tiimiemme perustehtävänä on hyvin määritellyn työelämän ongelman ratkominen tai työterveyden ja turvallisuuden kehittämisen kannalta keskeisen asiakasryhmän palveleminen. Lisäksi alueellisissa toimipisteissä toimivat moniammatilliset tiimit vastaavat siitä, että asiakkaat kautta Suomen voivat saada työterveyden ja turvallisuuden kehittämispalveluja. Tiimi voi kasvaa teema alueeksi. Teema alueiden muodostaminen tiimeistä ja purkaminen tiimeiksi antaa sekä organisaatiollemme että henkilöstöllemme mahdollisuuden kehittyä ja uudistua. Kärkitutkimusyksiköt tekevät hyvin kohdennetuilla alueilla huipputason kansainvälistä tutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä innovaatioita. Samalla kärkitutkimusyksiköt luovat kansainvälisessä tiedemaailmassa kumppanuuksia, kanavia ja mielikuvia, jotka tukevat koko Työterveyslaitoksen toimintaa. Strategiakaudelle on perustettu Immunotoksikologian kärkitutkimusyksikkö ja Psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikkö. Työterveyslaitos vahvistaa toimintaansa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Toimipisteemme ovat Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tiimi ja teemaorganisaatiota rakentaessamme otamme huomioon alueiden vahvat osaamiskeskittymät ja kunkin alueen työpaikkojen palvelutarpeet. Parhaiden ratkaisujen löytämiseksi kokoamme eri toimipisteiden voimavarat ja teemme yhteistyötä alueellisten kumppaneidemme kanssa. Työterveyslaitoksen ydinprosesseja ovat tutkimus ja kehittäminen, asiantuntijapalvelut, koulutus sekä tiedonvälitys ja markkinointi. Niistä teema alueet ja tiimit rakentavat toimintamallin, jossa asiakkaiden tarpeista lähtien hankimme tietoa ja jalostamme sitä ratkaisuiksi. Toimintamallissa luomme ratkaisuja, opimme ja kehitymme yhdessä kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa. Samalla kartoitamme työelämän tarpeita ja kokoamme palautetta suuntaamaan toimintaamme.

9 8 KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa; kehitä menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä kehittämispalaute Anna asiantuntijapalveluita alkuperäisartikkeleita katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä oppaita kehittämispalaute käsikirjoja Kouluta parhaita käytäntöjä Välitä tietoa ja markkinoi TARVE ASIAKKAAT RATKAISU Tutkimus ja kehittäminen Tutkimus ja kehitystoimintamme lähtee työelämän tarpeista ja tähtää käytännön ratkaisuihin. Tutkimus ja kehittämistyötä tehdessämme kehitämme ja uudistamme myös omaa osaamistamme ja kykyämme ratkoa tulevia ongelmia. Keskittymällä nykyistä enemmän luomme vahvempia osaamisalueita. Täydennämme osaamistamme kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneidemme avulla. Tutkimus ja kehittämistyössämme on erilaisia painotuksia. Jos jonkin ongelman ratkaisemiseksi ei ole tarpeeksi tietoa, tutkimme sitä ymmärtääksemme ongelman luonteen, syyt ja seuraukset. Kun ongelman ratkaisemiseksi on jo olemassa tutkimustietoa, kokoamme ja arvioimme sitä, laadimme katsauksia, valmistelemme kriteeristöjä ja kehitämme menetelmiä. Kun ongelman ratkaisemiseksi on käytettävissä menetelmiä, arvioimme menetelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta, jotta löytäisimme niistä parhaat. Kokeilemme ratkaisuja käytännössä tekemällä laajoja interventiotutkimuksia. Niiden avulla varmistamme, että ratkaisumme toimivat. Asiantuntijapalvelut Maksullisten asiantuntijapalvelujemme lähtökohtana on auttaa asiakastamme kehittämään tuotteitaan, työolojaan ja toimintaansa. Keskitymme erityisesti palveluihin, jotka ehkäisevät terveysvaaroja ja edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteenamme on vahvistaa palvelumallia, jossa luomme toimivan ratkaisun yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelutoiminnassa opimme asiakkailtamme työelämän tarpeista ja saamme haasteita tutkimus ja kehittämistoiminnallemme. Palvelujemme kysyntä perustuu työpaikkojen tarpeiden tuntemiseen, palvelujemme hyvään laatuun sekä niiden maineeseen edelläkävijöinä muiden palvelujen joukossa. Parannamme tuotteistamista eli työmme tulosten saattamista markkinoitaviksi tuotteiksi, asiakkuuksien hallintaa ja palvelujen markkinointia. Palvelutoimintamme perustuu osittain pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin uranuurtajien kanssa. Näin pyrimme edistämään uusien palveluinnovaatioiden syntymistä. Kun palveluinnovaatio lähtee leviämään ja kysyntä ylittää omat mahdollisuutemme, haemme aktiivisesti kumppaneita levittämään innovaatiota edelleen. Tarjoamme alueellisesti työpaikan terveysvaarojen hallintaan kokonaisvaltaisia palveluja, joissa selvitetään työpaikan tilanne ja kehitetään sitä paremmaksi. Tuotamme ne tehokkaasti erikoistumalla sisäisesti ja tekemällä yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa.

10 9 Tuotamme maksulliset asiantuntijapalvelumme siten, että palvelusta saatavat tulot kattavat sen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kulut palvelun elinkaaren aikana. Viranomaisille antamamme asiantuntijapalvelut auttavat kehittämään työterveyden, työterveyshuollon ja työturvallisuuden ohjausta. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian mukaisesti vastaamme yhteistyössä viranomaisten kanssa kemiallisen valvonnan suunnittelusta, ohjauksesta ja asiantuntijatehtävistä maassamme. Koulutus Koulutuksella tuemme asiakkaidemme kykyä kehittää omaa toimintaansa ja ratkaista siinä esiin tulevia ongelmia. Työterveyden ja työturvallisuuden alalla tavoitteenamme on olla kysytyin työelämän asiantuntijoiden ja kouluttajien kouluttaja. Koulutuksemme on laadukasta sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvioituna. Kehitämme ja toteutamme työterveyshuoltolain mukaista pätevöitymiseen ja tutkintoihin johtavaa koulutusta yhteistyössä sosiaali ja terveysministeriön, opetushallinnon, yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden opetusalan sekä työelämän koulutusorganisaatioiden kanssa. Vahvimmilla osaamisalueillamme tarjoamme koulutusta myös kansainväliseen kysyntään. Tiedonvälitys ja markkinointi Kehitämme viestinnän ja markkinoinnin osaamista ja prosesseja kiinteäksi osaksi teema alueidemme ja tiimiemme toimintaa. Viestinnän ja markkinoinnin avulla lisäämme Työterveyslaitoksen tunnettuutta ratkaisujen tarjoajana. Parannamme yhteydenpitoa sidosryhmiimme ja kehitämme asiakkuuksiemme hallintaa. Muokkaamme ja välitämme Työterveyslaitoksen tutkimus ja kehitystoiminnan tuottamat tiedot, innovaatiot ja hyvät käytännöt työpaikkoja ja viranomaisia palveleviksi tiedonvälitystuotteiksi. Otamme erityisesti huomioon lainsäätäjien, työterveyshuollon ja työsuojelutehtävissä toimivien tiedontarpeet. Tehostamme avointa ja aktiivista tiedonvälitystämme tekemällä yhteistyötä muiden alan toimijoiden, esimerkiksi ministeriöiden, yliopistojen, kansalaisjärjestöjen ja tutkimuksiemme rahoittajien kanssa. Toimitamme ja markkinoimme tutkimusjulkaisuja, käytännönläheisiä kirjoja ja lehtiä. Lisäksi välitämme Internetissä kaikkien saataville tietoa työn ja terveyden vuorovaikutuksesta. Suurelle yleisölle laitoksen tuottama tieto välittyy myös tiedotusvälineiden kautta. Kirjasto ja tietopalvelumme tarjoavat työterveys ja työsuojelualan erikoiskirjastopalveluja ja tietovarantoja niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Sisäiset palvelut Kehitämme yhteisiä käytäntöjä ja tukipalveluja toimintaprosesseihimme, johtamiseen ja hallinnointiin siten, että toimintamme tuloksellisuus paranee. Prosesseja ja tietojärjestelmiä kehittämällä siirrämme voimavaroja tukitoiminnasta ydintoimintaan. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Ammattitaitoinen, jatkuvasti itseään kehittävä ja motivoitunut henkilöstö on toimintamme perusedellytys. Työyhteisömme perusta on aikuinen vuorovaikutus, jossa avoimuus sekä toisen erilaisuuden ja yksilöllisyyden arvostus synnyttävät luottamuksen ilmapiirin. Näin työ sujuu ja luovuudelle on tilaa. Tältä pohjalta kehitämme myös johtamiskäytäntöjämme. Tavoitteemme on, että esimiesten ja alaisten vuorovaikutus on toimivaa ja että esimiehet johtavat teema alueita ja tiimejä strategian tavoitteiden mukaisesti. Kehitämme myös projektien johtamista. Hyvään asiantuntija ja henkilöstöjohtamiseemme kuuluu lisäksi kyky uudistaa ja uudistua.

11 10 Kehitämme strategista henkilöstösuunnitteluamme siten, että meillä on tuleviin tehtäviin pätevä ja ikä ja sukupuolirakenteeltaan tasapainoinen henkilöstö. Kehitämme tasa arvoa työyhteisössämme valtavirtaistamisen periaatteiden mukaisesti. Työterveyden ja työturvallisuuden kenttä edellyttää monitieteistä osaamista, joka perustuu kykyyn yhdistää luonnontieteellinen, lääketieteellinen, tekninen sekä käyttäytymis ja yhteiskuntatieteellinen lähestymistapa tehokkaalla tavalla. Laadimme strategiakauden alussa osaamisen kehittämissuunnitelman. Kehitämme erityisesti yhteiskuntatieteellisen työelämän tutkimuksen, terveystaloustieteen sekä arviointitutkimuksen osaamistamme. Tutkimus ja kehittämistyömme edellyttää myös määräaikaisia työsuhteita. Tarjoamme niiden avulla myös mahdollisuuden tieteelliseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen. Kehitämme sekä tutkijakoulutusta että kansainvälistä ja kansallista asiantuntijavaihtoa. Tutkijauran lisäksi rakennamme urapolkuja myös muille ammattiryhmille. Yksilöllisen kehittymisen ohella keskitymme myös organisaation oppimiseen. Tämän edistämiseksi siirrämme hiljaista tietoa työssä oppimisen menetelmillä ja kehitämme innovatiivisuutta tukevia työtapoja. Kehitämme henkilöstön työterveyshuollon toimintaa. Luomme yhteiset toimintatavat ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen ja helpotamme pitkältä sairauslomalta palaamista. Käytämme ikäjohtamisen toimintamalleja. Pyrimme varmistamaan, että henkilökunnan palkkataso on kilpailukykyinen. Kehitämme palkkaus ja palkitsemisjärjestelmiemme kannustavuutta. Otamme palkitsemisessa nykyistä paremmin huomioon sen, että hyviä tuloksia saavutetaan toimivalla yhteistyöllä. Voimavarat ja rahoitus Tavoitteenamme on, että voimavarojemme kokonaismäärä pysyy nykyisellään, noin kuudessasadassa valtionosuuteen oikeutetussa henkilötyövuodessa ja noin kahdessasadassa kokonaan omilla tuotoilla rahoitetussa henkilötyövuodessa. Henkilöstömme määrää säätelee kuitenkin se, millaisen rahoituksen pystymme hankkimaan tinkimättä vaikuttavuustavoitteistamme ja osaamisemme laadusta. Määrään voi vaikuttaa myös hallituksen kehyspäätös ( ), jonka mukaan valtionhallinnossa täytetään vuoden 2011 mennessä keskimäärin vain puolet eläkkeelle siirtymisen johdosta vapautuvista työpaikoista. Strategiakaudella voimavarojen kehittämisen suunta on vaikuttavuustavoitteittain seuraava (=lisääntyy, = vähenee, = ennallaan): Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tieto työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Osaamiskeskusten voimavaroja kehitämme vastaavasti seuraavasti: Työyhteisöt ja organisaatiot Inhimillinen työ Työympäristön kehittäminen Terveys ja työkyky Hyvät käytännöt ja ammatillinen osaaminen Sisäiset palvelut Keskimäärin käytämme voimavaroistamme tutkimus ja kehittämistoimintaan noin 45 %, asiantuntijapalveluihin 30 %, koulutukseen 15 % sekä tiedonvälitykseen ja markkinointiin 10 %.

12 11 Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettu laki säätää laitoksen talouden perusrakenteen. Valtionosuus on 80 % eduskunnan hyväksymän, valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kustannuksista. Työterveyslaitoksen oma tuottovelvoite on 20 % valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kuluista. Lisäksi tavoitteena on hankkia omia tuottoja siten, että voimme rahoittaa kokonaan omilla tuotoilla noin 200 henkilötyövuotta. Rahoitusmalli merkitsee sitä, että omien tuottojen osuus on noin 40 % kaikista kuluista. Kilpailemme suomalaisesta ja kansainvälisestä, etenkin Euroopan unionin hankerahoituksesta. Kilpailtu hankerahoitus tuo meille lisää voimavaroja ja yhteistyömahdollisuuksia, joiden avulla voimme toteuttaa suomalaista työelämää palvelevia hankkeita. Kilpailu pitää yllä myös hankkeiden laatua. Palvelu ja koulutustoiminnassa pyrimme siihen, että tuotot vastaavat kustannuksia. Toiminnan maksullisuus varmistaa osaltaan sen, että laitoksen palvelut ja tuotteet vastaavat asiakkaiden tarpeita. Maksullisen toiminnan hinnoittelun perusteena on markkinahinta, tai jos se ei ole määriteltävissä, omakustannushinta. Kehitämme infrastruktuuriamme innovaatioympäristönä. Ydintoimintamme alueilla pyrimme käyttämään kehittyneintä tekniikkaa. Peruspalveluiden järjestämisessä tavoittelemme kustannustehokkuutta. Molemmissa hyödynnämme kumppanuuksia aina kun se tuottaa parhaimman tuloksen. Laitehankintojen osuuden pyrimme säilyttämään 6 7 %:ssa kokonaismenoista, jotta työvälineet pysyvät asianmukaisessa kunnossa.

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014

Hyvinvointia työstä. Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014 Hyvinvointia työstä 2020 Työterveyslaitoksen 2015 2020 strategia Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014 TYÖTERVEYSLAITOS Työterveyslaitos on riippumaton työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija. TOIMINTA-AJATUKSEMME

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot