PUOLUSTUSVOIMIEN LÄÄKINTÄHUOLLON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGIA (T&K-STRATEGIA)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUSTUSVOIMIEN LÄÄKINTÄHUOLLON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGIA (T&K-STRATEGIA)"

Transkriptio

1 PUOLUSTUSVOIMIEN LÄÄKINTÄHUOLLON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGIA (T&K-STRATEGIA) 1 PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET VUOSILLE Ylläpidetään ja kehitetään kansallista puolustusta. 2. Kehitetään puolustushallinnon yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategian mukaisesti. 3. Kehitetään puolustushallinnon kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. 2 LÄÄKINTÄHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA Lääkintähuolto kuuluu logistiikan ja huollon toimialaan. Lääkintähuolto tukee puolustusvoimain komentajan, Pääesikunnan sekä puolustushaarojen (maa-, meri- ja ilmavoimat) määrittämiä kehittämis- ja toimintalinjauksia oman toimialansa keinoin ja yhteistoiminnassa eri toimialojen kanssa. Toiminta perustuu vahvaan asiantuntijaosaamiseen. Lääkintähuoltoa kehitetään mm. seuraavien keskeisten tavoitteiden perusteella: - Lääkintähuolto keskittyy sotilaallisen maanpuolustuksen alueella ensisijaisesti ydintehtäviensä mukaiseen toimintaan. - Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulee olla näkyvää. Vaikuttavuutta haetaan mm. syventämällä strategista kumppanuutta sairaanhoitopiirien kanssa solmittujen erikoissairaanhoidon sopimusten sekä poikkeusolojen koulutuksen pohjalta. - Uudella toimintamallilla haetaan normaali- ja poikkeusolojen yhtenäistä toimintamallia, jossa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategian mukaiset periaatteet ovat keskeisesti esillä. - Johtamismallia keskitetään lainsäädännön ja puolustusministeriön antamien perusteiden mukaisesti. - Toimialan tunnettavuutta kehitetään viestintästrategian avulla. Puolustusvoimien lääkintähuollossa on tehty perusteellinen uudelleen järjestely, jossa varusmiesten erikoissairaanhoito on siirretty kumppanien eli sairaanhoitopiirien hoidettavaksi ja lääkintähuollon ydintehtäviä hoitamaan on perustettu Sotilaslääketieteen Keskus (SOTLK). Sotilaslääketieteen Keskus: - vastaa puolustusvoimien perustason lääkintähuollon, erikoissairaanhoidon ja lääkintälogistiikan järjestelyistä kaikissa valmiustiloissa - toimii sotilaslääketieteen ja kenttä-, katastrofi- ja suojelulääkinnän osaamis-, koulutus- ja tutkimuskeskuksena - on maa-, meri- ja ilmavoimien palvelusturvallisuuden, palveluskelpoisuuden ja sotilaan toimintakyvyn ydinosaaja - toimii kansallisena ilmailulääketieteen keskuksena ja kansallisena sukelluslääketieteen keskuksena - on kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen kärkiosaaja myös kansainvälisissä ympäristöissä.

2 3 3 LÄÄKINTÄHUOLLON ARVOT Sotilaslääketieteen Keskukseen liitetään myös perusterveydenhuollon tuottamisesta vastaavat varuskuntien terveysasemat. Tavoitteena on hyvin suunniteltu, kustannustehokas sekä kaikille puolustushaaroille laadukkaita käytännön suoritteita tuottava toiminta. Lääkintähuollon arvot ovat: tuloksellisuus, osaaminen ja luotettavuus. - Tuloksellinen toiminta edellyttää puolustusvoimien tehtävien, toimintajärjestelmän, tavoitteiden sekä arvojen sisäistämistä. Edellytyksenä on johtamisen soveltamiskyky, resurssien suunnittelun ja käytön hallinta laatutyön periaatteita noudattaen, yhteistoimintakyky sekä innovatiivinen ja aktiivinen toimintatapa. Tuloksia vaaditaan, mutta tuloksellisesta toiminnasta annetaan myös tunnustus. - Osaaminen on laaja-alaista puolustusvoimien toimintamalliin sovellettavaa terveydenhuollon moniammatillista ammattitaitoa, - Luotettavuus tarkoittaa terveydenhuollon perinteisten eettisten perusperiaatteiden noudattamista suhteessa työtovereihin, potilaisiin, asiakkaisiin ja lähimmäisiin sekä sitoutumista sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. 4 PUOLUSTUSVOIMIEN LÄÄKINTÄHUOLLON YDINTEHTÄVÄT 4.1 Kenttälääkinnän kehittäminen Lääkintähuollon ydintehtävät, joihin liittyy keskeisesti koulutus, ovat seuraavat: - kenttälääkintä, sisältäen suojelulääkinnän, - palveluskelpoisuuden ja -turvallisuuden ylläpitäminen ja turvaaminen, - kansainvälinen toiminta, erityisesti kriisinhallintaoperaatioiden lääkintähuolto ja siihen liittyvä lääkintätiedustelu, - ympäristöterveydenhuolto (kenttähygienia), - ydintoimintoja tukeva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Taistelijoiden suojavarustuksen voimakkaasta kehityksestä huolimatta sota aiheuttaa edelleenkin tappioita kaatuneina, haavoittuneina ja sairastuneina. Toisaalta asevaikutusten kasvu ja lisääntynyt monivammaisuus eivät ole lisänneet viime aikoihin asti sodassa kaatuneiden määrää - pikemminkin päinvastoin: välittömästi taistelussa kaatuneiden osuus kokonaistappioista on pysynyt noin viidenneksenä aina luvun lopulta asti, mutta hoidon piiriin asti ehtineiden kuolleisuus on pudonnut 20 prosentista kymmenesosaan vastaavana aikana. Nykyisissä sodissa tappiot ovat paikallisesti suuria ja ne syntyvät lyhyessä ajassa. Tappioiden päivittäinen määrä vähenee ajan funktiona. Yli puolet taistelussa kaatuneista kuolee verenvuotoon ja kolmannes pään alueen vammoihin. Kuolettavasti haavoittuneista % kuolee, ennen kuin he saavuttavat pataljoonatason hoitopaikan ja näistä 70 % ensimmäisen viiden minuutin aikana. Nämä viimeaikaisista kriiseistä saadut kokemukset ovat ohjanneet merkittävästi kenttälääkinnän kehittämistä ja siirtäneet sen painopistettä voimakkaasti etulinjan suuntaan.

3 Kenttälääkinnän vision mukaan joukkoihin kiinteästi kuuluva kenttälääkinnän perusorganisaatio on kevyt. Taistelutoimintaa varten kenttälääkintää täydennetään liikkuvilla lääkintähuollon joukoilla, jotka pystyvät joustavasti etupainotteiseen kirurgiseen ensihoitoon sekä potilasevakuointeihin. Liikkuvilla lääkintähuollon joukoilla luodaan lääkintähuollon painopiste sekä lääkintähuollon reservi. Hätäkirurgia on käynnistettävä mahdollisimman aikaisin, ihannetapauksessa tunnin kuluessa haavoittumisesta. Haavoittumisprofiilit ja käytännön kokemukset ohjaavat kehittämisen suuntaa. Parempia tuloksia saadaan, jos ensiapua heti haavoittumisen jälkeen sekä evakuointia taistelukentällä voidaan tehostaa ja nopeuttaa. Avainasemassa on perusyksikkö, minkä lääkintäresursseja tulee lisätä optimaalisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. Hätäkirurgiaa on jo tuotu eteenpäin, mutta ei vielä riittävästi. Tulevissa organisaatioissa kirurgisen ensihoidon mahdollisuus on oltava jo joukkoyksikkö- (pataljoona-) tasalla. Potilasevakuointeihin on saatava kestävät ja turvalliset ratkaisut. Lääkintäjoukkojen käytön on oltava joustavaa. Näin säästetään väheneviä resursseja, mutta samalla voidaan luoda painopisteitä suurtenkin paikallisten tappioiden hoitoon. Taistelustressireaktioiden ja poikkeusoloihin liittyvien psyykkisten haasteiden merkitys ovat viimeaikaisissa sodissa olleet korostuneita. Lääkintähuollon on kehitettävä yhteistoimintaa mm. johtamisen kouluttajien kanssa stressireaktioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Lääkintähuollon on osallistuttava kriisiviestinnän suunnitteluun. Kenttälääkinnän suorituskykyvaatimusten, organisaatioiden, tehtävien, toimintaperiaatteiden, materiaalin, koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen on yhdistetty puolustusvoimissa kenttälääkinnän kehittämishankkeeksi (KLÄÄKE-hanke). Hankkeen ensimmäinen vaihe ajoittui vuosille ja toinen vaihe vuosille Hanke kuuluu logistiikan kehittämisohjelmaan ja se sisältää kaikkiaan 14 projektia. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteen on oltava kentällä tapahtuvassa kenttälääkinnän käytännön toiminnassa. Vain tehokas koulutus ja jatkuva harjoittelu takaavat sen, että tutkimuksen ja kehittämisen lopputuotteista on hyötyä tositilanteissakin. Kenttälääkinnän tutkimusja kehittämistyössä on verkottumista jatkettava kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden sekä mm. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) kanssa. Sotilaslääketieteen Keskuksen Lääkintäkoulusta kehitetään kansallinen kenttä- ja katastrofilääkinnän osaamiskeskus. jolla puolustusvoimien tarpeiden ohella on myös YETT-rooli. Tämä tapahtuu yhteistyössä mm. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin sekä lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. Kenttälääkintäkoulutuksen kokonaisuudistus erityisesti johtamistoimintaan ja tilannehallintaan painottaen on keskeinen kehittämisalue. Kylmäolosuhteiden erityisosaaminen saattaa kiinnostaa myös kansainvälisesti. Sotilasapteekin toiminta liittyy läheisesti poikkeusoloihin varautumiseen ja sillä on myös YETT-painoarvoa. Sotilasapteekin ja Lääkintävarikon yhteistyö ja toimintamalli lääkintälogistiikassa tarkistetaan. 4

4 4.2 Palvelusturvallisuus B- ja C-suojelulääkintä tekevät voimakasta tuloaan kenttälääkintään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategioita noudattaen. Onnistuneina ja ripeästi edenneinä esimerkkeinä toteutuneesta kansallisesta yhteistyöstä voidaan pitää vuonna 2005 perustettuja sekä B- että C-uhkien osaamiskeskuksia. Niiden toimintamallia on edelleen kehitettävä niin varautumisen kuin kansainvälisiin tehtäviin osallistumisen suunnittelussa. Lääkintähuollon YETT-toiminnassa ovat keskeisiä yhteistoimintafoorumeita sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta ja sen jaostot sekä Puolustustaloudellisen Suunnittelukunnan (PTS) terveydenhuoltosektori ja terveydenhuollon pooli. Turvallisuus ja tehokkuus ovat keskeisiä lähtökohtia toiminnassa. Lääkintähuolto on tärkeä vaikuttaja sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön palvelusturvallisuuden kehittämisen ja tarvittavien hoitotoimenpiteiden osalta. Seuraavat näkökohdat ovat keskeisiä: - keskitetyn potilastietohallintoverkon kehittäminen sekä yhteensopivuus sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmien mukaisesti valtakunnalliseen toimintajärjestelmään on tärkeä kehittämishanke, joka on edennyt hallitusti. Toteutuessaan järjestelmä mahdollistaa huomattavat toimintaedut sekä kustannussäästöt mm. asevelvollisten terveystietojen käsittelyn yksinkertaistuessa. - asevelvollisten terveydentilaan ja toimintakykyyn sekä terveystarkastusjärjestelmään liittyvä tutkimustyö ja sen verkottaminen tutkimuslaitosten kanssa sekä puolustusvoimien sisällä on strategisen luokan hanke. - systemaattisen riskinarvioinnin ohjeistaminen palvelusturvallisuuden kehittämisen perusmenetelmänä joukoille yhteistyössä puolustusvoimien henkilöstöalan ja operatiivisen alan kanssa. - työterveyshuollon laatujärjestelmän/ laadun kehittäminen sekä tavoitetason normittaminen on ripeää kehittämistä edellyttävä hanke (LÄÄKE-hanke). - työterveyshuollon ja henkisen hyvinvoinnin sekä henkisen työsuojelun alueella tulee keskittyä mm. yhteistyöhön riskien arvioinnissa ja hallinnassa, puolustusvoimissa tapahtuvaan työyhteisöjen muutosten hallintaan sekä sotilaallisen kriisinhallinnan erityisolosuhteisiin. - terveysasemien toiminnan laatutyö, potilastietohallintojärjestelmän kehittäminen ja siihen kuuluvan kehittämisstrategian luominen sekä telelääketieteen tuominen tuotantokäyttöön ovat tärkeitä tavoitteita (LÄÄKE- ja KLÄÄKE-hankkeet). - lääkintähuollon keskeisiä tunnuslukuja raportoiva järjestelmä on kehitettävä käyttöön. Tärkeät tunnusluvut on saatava myös kumppanuussairaaloista. Tapaturmien tilastointijärjestelmä tarkistetaan ehkäisevän toiminnan tehostamiseksi yhteistyössä mm. työsuojelun kanssa. - asevelvollisten ja kriisinhallintahenkilöstön palvelusturvallisuutta edistävän puhelinpäivystysjärjestelmän luominen on kiireellisesti käynnistettävä hanke. - lääkäreiden sitoutuminen työhön sekä uusien rekrytoiminen on saatava turvatuksi. 5

5 6 - hammaslääkäreiden rekrytoiminen sekä palvelujen saatavuus on turvattava. - hoitajien rekrytointi on turvattava lähivuosina uhkaavan hoitajapulan vuoksi. 4.3 Kansainvälinen toiminta ja lääkintätiedustelu Tavoitteena on luoda toimiva lääkintähuollon tilannekuva niin kotimaan kuin ulkomailla olevien joukkojen osalta. Lisäksi varaudutaan terveydenhuollon asiantuntemuksen keinoin kotimaan sekä ulkomaisten toimijoiden kanssa tarvittavan tiedon hankintaan ja analysointiin päämääränä varmistaa joukkojen toimintakykyä. Nopean toiminnan joukkojen tukeminen on keskeisiä tehtäviä. SOTLK osallistuu kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden lääkintähuollon suunnitteluun, valmisteluun ja koulutukseen yhteistyössä Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskuksen (PVKVK) ja Porin Prikaatin (PORPR) kanssa. Osana suomalaisen kriisinhallintajoukon uudelle toimialueelle lähettämisen suunnittelua ja valmistelua on toimialueen olosuhteiden lääkintätiedustelu. 4.4 Ympäristöterveydenhuolto (kenttähygienia) Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on arvioida, ennaltaehkäistä, vähentää ja tarvittaessa selvittää elintarvikkeiden, talousveden tai elinympäristön välityksellä leviäviä sairauksia ja epidemioita. Keskeisiä vastuualueita ovat elintarvikevalvonnan asiantuntija- ja viranomaistoiminta, talousveden sekä majoitus- ja koulutusolosuhteiden valvonta, ruokamyrkytysten ja eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisy ja selvittely, NBC-suojelun (nbc= nuclear, biological, chemical) asiantuntemus elintarvikkeiden ja talousveden osalta, vastustettavien eläintautien leviämisen ehkäisy sekä sotakoirien eläinlääkintähuollosta huolehtiminen. Ympäristöterveydenhuolto seuraa ja myös osallistuu alan lainsäädännön kehittämiseen sekä pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin kuten maa- ja metsätalousministeriöön (MMM), sosiaali- ja terveysministeriöön (STM), Elintarviketurvallisuusvirastoon (EVIRA), Kansanterveyslaitokseen (KTL) ja Säteilyturvakeskukseen (STUK). Pääosa puolustusvoimien ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvista tehtävistä integroituu muihin lääkintähuollon ydintehtäviin. 5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA (T&K-TOIMINTA) 5.1 T&K-toiminnan tavoitteet Puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K-toiminnan) tavoite on tuottaa sekä kansainvälisiä että kansallisia julkaisuja, raportteja sekä opinnäytetöitä, jotka palvelevat ensisijaisesti puolustusvoimien päätehtäviä: - sotilaallista maanpuolustusta, - yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) edellyttämää viranomaisyhteistyötä ja

6 - kansainvälistä sotilaallista kriisinhallintaa, T&K-toiminnan vaikuttavuus sekä lääkintähuollon ydintehtäviä: 5.3 T&K-toiminnan suunnittelu ja ohjaus - kenttälääkintä, - palvelusturvallisuus, - kansainvälinen toiminta ja lääkintätiedustelu, - ympäristöterveydenhuolto sekä - näihin liittyen koulutus. Puolustusvoimia tukevan lääkintähuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoitus on selvittää ja hankkia uutta tietoa joukkojen ja yksilöiden suorituskykyä vaarantavista terveysuhkista ja niiden ehkäisystä. Myös operatiivista vaatimuksista johdettavat lääkintähuollon suorituskykyvaatimukset ja niiden saavuttamiskeinot vaativat tutkimus- ja selvitystyötä. Erityisesti kenttälääkintään ja muihin ydintoimintoihin liittyviä hankkeita on painotettava. Tehtävänä on selvittää myös uudistuvien lääketieteellisten toimintamallien soveltuvuus kenttälääkintään. Puolustusvoimien järjestelmien turvallisuutta kehittäviin hankkeisiin on tarkoituksenmukaisilta osin syytä osallistua, esim. monimutkaisten järjestelmien turvallisuus ja ns. human factor -tekijät. Tutkimus- ja kehittämishankkeita tulee suunnitella riittävän laajoiksi, puolustusvoimien pääprosesseja tukeviksi sekä osoittaa niille pitkäaikainen rahoitus. Tutkimustoiminnassa tulee verkottua sekä kansallisesti että kansainvälisesti puolustusvoimien linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien lääkintähuollon T&K-toiminnassa voidaan nähdä seuraavat vaikuttavuustasot: 1. Kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä tai kongresseissa julkaistavat tutkimukset (korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävä tutkimustoiminta) 2. Kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä tai julkaisusarjoissa julkaistavat tutkimukset ja yleisluontoiset artikkelit, muille viranomaisille jaettavat raportit (YETT) 3. Puolustusvoimien sisäiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan raportit, tutkimustuloksia hyödyntävät koulutus- ja toimintaohjeet ja oppaat Kansainväliset tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimustyön tekeminen ja julkaiseminen varmistaa osaltaan myös muiden vaikuttavuustasojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja sen raportoinnin laadun ylläpitämisen ja kehittämisen. Puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sen resursseja suunnitellaan, linjataan ja ohjataan eri tasoilla: Pääesikunnassa puolustusvoimien ylilääkärin johdolla, maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien esikunnissa kunkin puolustushaaran ylilääkärin johdolla ja Sotilaslääketieteen Keskuksessa tutkimusjohtajan ja tutki-

7 5.4 T&K-toiminnan toteuttaminen 8 mus- ja kehittämistoimintaa tekevien hallintoyksiköiden johtajien johdolla. T&K-toiminnan koordinoimiseksi puolustusvoimien ylilääkäri on asettanut puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimuksen ja kehittämisen johtoryhmän (T&K-JORY). Johtoryhmän puheenjohtajan toimii Sotilaslääketieteen Keskuksen johtaja ja jäseninä on lääkintähuollon tutkimusjohtaja, puolustushaarojen ylilääkärit ja vähintään kolme dosenttitasoista tutkijaa. Johtoryhmän tehtävät ovat seuraavat: - PV:n lääkintähuollon T&K-strategian laatiminen ja ylläpitäminen sekä esittely PV:n ylilääkärin hyväksyttäväksi. - TTS-kauden T&K-suunnitelmien ja -resurssien käytön suunnitelman päivittäminen sekä esittely PV:n ylilääkärin hyväksyttäväksi. - PV:n lääkintähuollon T&K-toiminnan kokonaisuuden harmonisointi ja sen ohjauksen vastuualueiden koordinointi: puolustushaarojen ylilääkärit vastaavat omien puolustushaarojensa lääkintähuollon T&Ktoiminnan suunnittelusta ja organisoinnista. - Tutkimusten toteutumisen sekä dokumentoinnin seuranta (tutkimusrekisteri) sekä toimivaltuuksien noudattamisen valvonta PV:n ohjeiden mukaisesti. - Kansainvälisten yhteistoimintahankkeiden seuranta ja koordinointi (mm. työryhmät, muut yhteistyöhankkeet) - Tutkijoiden koulutuksen suunnitteluun osallistuminen ja koulutuksen seuranta PV:n sisäisesti ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa. - Budjettisuunnitelman sekä resurssien käytön suunnitelman valvonta PV:n sisäisten ja ulkoisen resurssien käytön osalta. - Tutkimussopimusjärjestelyjen valvonta. - T&K-toiminnan tiedottamisen suunnittelu ja seuranta. Lisäksi logistiikkapäällikkö on puolustusvoimien ylilääkärin esittelystä asettanut kenttälääkinnän johtoryhmän, joka ohjaa kenttälääkintäjärjestelmän ja sen suorituskyvyn kehittämistä ja siihen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, erityisesti lääkintämateriaalin kehittämishankkeita. Kenttälääkinnän johtoryhmän tehtävänä on: - Kenttälääkinnän kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen seuranta ja tilannekuvan ylläpitäminen - Puolustushaarojen kenttälääkinnän yhteensovittaminen - Kenttälääkinnän kehitysstrategian ylläpitäminen sekä tutkimus- ja kehityshankkeiden (KLÄÄKE) ohjaaminen. - Kenttälääkintämateriaalin kehittäminen ja materiaalihankkeiden valmistelu - Kenttälääkintäkoulutuksen kehittäminen - B- ja C-suojelulääkinnän integrointi kenttälääkintään huomioiden myös yhteiskunnalliset tarpeet Sotilaslääketieteen Keskuksen Sotilaslääketieteen tutkimus- ja palveluskelpoisuusyksikköön on keskitetty lääkäri- ja sairaanhoitajaresursseja erityisesti T&K-toiminnan toteuttamista varten. Myös Lääkintäkoulun kenttä- ja katastrofilääkinnän kehittämisen vastuualueella on kenttälääkintään liittyviä T&K-tehtäviä ja -resursseja. BC-suojelulääketieteen ja

8 9 ympäristöterveyden yksikössä on kyseisten alueiden T&K-toimintaa, B- suojelulääketieteessä lisäksi SOTLK:n ja Kansanterveyslaitoksen yhdessä ylläpitämän B-uhkien osaamiskeskuksen puitteissa. Merivoimien ja ilmavoimien johtamaa lääkintähuollon T&K-toimintaa toteutetaan ko. puolustushaarojen joukko-osastoissa ja niitä palvelevissa SOTLK:n terveysasemissa sekä SOTLK:n ilmailulääketieteen keskuksessa (AMC) ja sukellus- ja laivastolääketieteen yksikössä. Myös uuden Maavoimien Esikunnan rooli puolustushaarakohtaisessa lääkintähuollon T&K-toiminnan ohjauksessa tulee kehittymään. Lääkintähuollon uudessa toimintamallissa on T&K-toiminnan verkottuminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja puolustusvoimien sisällä ovat Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) laitokset, Maasotakoulu (MAASK), Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos (PVTT) ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) jaostoineen. Siviilin yhteistyökumppaneita ovat yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat ja laitokset, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, STAKES, UKK-Instituutti ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos sekä edellä kohdassa 4.4 mainitut ympäristöterveydenhuollon yhteistyötahot. Kansainvälisessä ympäristössä T&K-toiminnan yhteistyötä toteutetaan mm. NATO:n rauhankumppanuuteen liittyvissä eri asiantuntijatyöryhmissä. Uudessa toimintamallissa, jossa erikoissairaanhoito toteutetaan kumppanuussairaaloissa, on varmistettava myös tarpeellisen tiedon kerääminen niistä analyysejä varten, jotta kyky arvioida puolustusvoimien olosuhteissa tyypillisiä sairauksia ja tapaturmia tai toimintaedellytyksiä voidaan edelleenkin ylläpitää ja kehittää kumppaneiden ja muun asiantuntijaverkoston avulla. 5.5 Tutkimustoiminnan eettiset näkökohdat Puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimustoiminnassa noudatetaan eettisinä periaatteina Maailman lääkäriliiton Helsingin julistusta sekä lääketieteellistä tutkimusta koskevan lainsäädännön määräyksiä. Kaikkien lääketieteellisten tutkimusten eettisyys arvioidaan ennen tutkimusluvan myöntämistä, tutkimukset arvioi asianomaisen sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta. Tutkittavien (mm. varusmiehet ja palkattu henkilöstö) kirjallinen tietoon perustuva suostumus on välttämätön tutkimuksen toteuttamiseksi. Yksityisyyden suojasta (tietosuojasta) on huolehdittava ja henkilörekisterit on suojattava oikeudettomalta käytöltä. 5.6 Tutkimusluvat ja tutkimussopimukset Puolustusvoimissa toteutettaville tutkimuksille on saatava tutkimuslupa. Puolustusvoimissa palveleviin henkilöihin kohdistuvissa tutkimuksissa tutkimusluvan myöntää Pääesikunta, ohjeet ovat ao. pysyväisohjeessa (PEKOUL-OS PAK A 01:02.23 PUOLUSTUSVOIMISSA PALVELEVIIN KOHDISTUVAT TUTKIMUKSET). Rekistereihin kohdistuvissa tutkimuksissa luvan myöntää rekisterinpitäjä. Muutoin tutkimusluvan myöntää yleensä tutkijan/ tutkimusryhmän oman hallintoyksikön johtaja. Yhteistyössä puolustusvoimien ulkopuolisten kumppaneiden kanssa tehtävissä tutkimushankkeissa laaditaan tutkimussopimus, jossa määri-

9 10 tetään eri osapuolten vastuut ja resurssointi (määrärahat, henkilötyövuodet) tutkimukseen. Myös näille hankkeille haetaan tarvittavat tutkimusluvat. 5.7 Tutkimusaihealueita ja tutkimusrekisteri Puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimushankkeista pidetään tutkimusrekisteriä SOTLK:n Sotilaslääketieteen tutkimus- ja palveluskelpoisuusyksikössä. Tutkimus sisällytetään rekisteriin yleensä, kun sille on myönnetty puolustusvoimien tutkimuslupa. Seuraavassa esitetään esimerkin omaisesti lääkintähuollon T&Ktoiminnan aihealueita tutkimusrekisterin jaottelua noudattaen: 1 Kenttälääkintään liittyvä tutkimus 1.1 Asevaikutukset ihmiseen 1.2 Haavoittuneen kirurginen hoito 1.3 Haavoittuneen kivunhoito ja nestehoito 1.4 Biologinen ja kemiallinen kenttä- ja suojelulääkintä 1.5 Kenttälääkinnän materiaalinen kehittäminen ja tutkimus 2 Palvelusturvallisuuteen liittyvä tutkimus 2.1 Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön 2.2 Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus ääreishermostoon 2.3 Sotilaan toimintakyky kylmässä 2.4 Sotilaan meluvammojen ehkäisy ja hoito 2.5 Sotilaan ympäristön terveyshaitat 2.6 Systemaattisen riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittäminen sotilaan työssä ja kriisinhallintatoiminnassa 2.7 Terveystilanteen ja terveyspalveluiden tutkimusohjelma 2.8 Puolustusvoimien terveydenhuollon historia 3 Palveluskelpoisuuteen liittyvä tutkimus 3.1 Sotilaan fyysisen suorituskyvyn terveydelliset näkökohdat 3.2 Sotilaan psyykkinen suorituskyky 4 Useampaan eri painopistealueeseen liittyvä tutkimus 4.1 Telelääketieteen sovellutukset sotilasterveydenhuollossa normaali- ja poikkeusoloissa. 4.2 Ilmailulääketieteen tutkimukset 4.3 Sukellus- ja laivastolääketieteen tutkimukset

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 26.1.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 26.1.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2.

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2. HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 1/2010 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta prof. Pekka Appelqvist n pääsihteeri Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta () on laaja-alainen tieteellinen tutkimus- ja asiantuntijaverkosto, jossa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan organisointi

Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Eläinlääkärinä puolustusvoimissa

Eläinlääkärinä puolustusvoimissa Eläinlääkärinä puolustusvoimissa ELL Ava Sovijärvi Sotilaslääketieteen Keskus CB suojelulääketieteen ja ympäristöterveyden keskus Opiskelu- ja työhistoriaani Eläinlääketieteen lisensiaatti 1983, EKK, Helsinki

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Kai Parkkola Tuusula 19.1. Sotilaslääketieteen prof, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot