Riitta Pellinen & Jenni Peltola KESKI-POHJANMAAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN STRATEGIA NYKYTILASTA VISIOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riitta Pellinen & Jenni Peltola KESKI-POHJANMAAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN STRATEGIA NYKYTILASTA VISIOON"

Transkriptio

1 Riitta Pellinen & Jenni Peltola KESKI-POHJANMAAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN STRATEGIA NYKYTILASTA VISIOON Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijät: Riitta Pellinen & Jenni Peltola Työn nimi: Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia nykytilasta visioon Päivämäärä: Sivumäärä: Työn ohjaaja: Työelämäohjaaja: Työn tarkastaja: KM Anne Jaakonaho Projektisihteeri Ritva Saarikettu KT Pirjo Forss-Pennanen Tämä opinnäytetyö on tehty Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen ohjausryhmän tilauksesta. Kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa on Keski-Pohjanmaalle laadittu lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia, johon kaikki maakunnan kunnat ovat sitoutuneet. Opinnäytetyö tehtiin hankkeen II-vaiheessa, jolloin Keski-Pohjanmaan kunnat suunnittelivat toimenpiteitä strategian siirtämiseksi käytäntöön. Työn tavoitteena oli selvittää kuntien tekemistä toimenpideohjelmista sitä, millä konkreettisilla toimenpiteillä Keski-Pohjanmaan maakunnat aikovat toteuttaa LANUstrategian päämääriä käytännössä nuorisotyön ja politiikan kentällä. Työ aloitettiin tekemällä sähköpostikysely Webropol-sovelluksella. Kysely oli puolistrukturoitu lomakekysely sisältäen 20 kysymystä, joista viisi oli avointa kysymystä. Kysymykset oli laadittu Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian päämäärien pohjalta. Kyselyä lähetettiin 35 kpl ja vastauksia saatiin 22. Vastausprosentiksi muodostui 62,9 %. Vastaajien joukko muodostui Keski-Pohjanmaan kuntien nuorisotyöntekijöistä tai muista nuorisotyöstä vastaavista henkilöistä, kuntien nuorisotyön luottamushenkilöistä sekä kuntien nuorisotyön viranhaltijoista. Kyselytutkimus oli taustatietoa antava ja pääaineistoa tukeva. Tutkimuksen pääaineistona olivat kuntien tekemät toimenpideohjelmat LANU-strategian käytäntöön siirtämiseksi. Nämä toimenpideohjelmat sekä sähköpostikyselyn avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Analyysin pohjalta valittiin tärkeimpiä ehdotuksia yhteistyössä toteutettavaksi nuorisotyön alalla Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Tuloksista nousee esille kuntien välisen yhteistyön merkitys nuorisotyön ja nuorisopolitiikan tekemisessä Keski-Pohjanmaalla. Pääaineistosta, kuntien toimenpideohjelmista, pääkäsitteiksi nousevat yhteistyö, resurssit ja arvot. Sekä kuntien välisessä että kuntien sisällä tehtävässä poikkihallinnollisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä toteutettava toiminta nähdään tulevaisuudessa merkittävimpänä kunnallisen nuorisotyön ja - politiikan kehittämisessä. Laajalla ja monipuolisella yhteistyöllä Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat pysyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisina ja hyvinvoivina elinympäristöinä lapsille ja nuorille. Avainsanat: kehittämistyö, kunnallinen nuorisotyö, kunta- ja palvelurakenneuudistus, yhteistyö

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme of Social Work ABSTRACT Authors: Title: Riitta Pellinen & Jenni Peltola The Strategy of Child and Youth Politics in Central Ostrobothnia from Present State to Vision Date: 6. March 2007 Number of pages: Supervisor: Master of Education, Anne Jaakonaho Work Life Supervisor: Project Secretary Ritva Saarikettu Inspector of Final Thesis: Doctor of Education Pirjo Forss-Pennanen This thesis has been done to order of Development Projects Steering Committee for Child and Youth Politics in Central Ostrobothnia. In the first stage of the development project the Steering Committee made a strategy for child and youth politics in Central Ostrobothnia. All the municipalities in Central Ostrobothnia committed to the strategy. The present thesis was made at the projects second stage when municipalities in Central Ostrobothnia were planning operations to put the strategy in action. The aim of this work was to find out from the programmers of municipalities what kind of concrete measures the municipalities in Central Ostrobothnia were going to realize the objectives of the strategy in action on the fields of youth work and youth politics. The work was started with an enquiry using Webropol application. In the enquiry there were 20 questions and five of these questions were open ones. The questions were designed on the grounds of the strategy objectives for child and youth politics in Central Ostrobothnia. The enquiry was sent to 35 persons and 22 persons responded to it. The response per cent was 62, 9 %. The respondents were youth workers and persons elected to positions of trust from all municipalities in Central Ostrobothnia. Some of the respondents were municipal officials who were working in youth offices. This enquiry gave background information and supported the main material of the thesis. The main material of this thesis was the plans of municipalities in Central Ostrobothnia to implement the strategy for child and youth to action. These plans and open questions of the enquiry were analysed by the content analysis method and on the grounds of the analysis priority proposals were chosen to be realized in collaboration within youth work area in Central Ostrobothnia. The results of this thesis reflect the importance of collaboration that municipalities are doing in youth work and youth politics in Central Ostrobothnia. From the main material, municipalities plans, there are three main concepts which are collaboration, recourses and values. In future the multiprofessional collaboration across administrative sectors both between municipalities and in municipalities seems to be most significant in development in municipalities youth work and youth politics. The municipalities in Central Ostrobothnia can stay vital and wellbeing environments for children and youth in future too with extensive and diverse collaboration. Key words: development, municipal youth work, project to restructure municipalities and services, collaboration

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 LANU-STRATEGIAN TAUSTAA Kunta - ja palvelurakenneuudistus Maakunnan kuntien välinen yhteistyö Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö Lapsi - ja nuorisopoliittinen kehittämishanke LANU-strategia 7 3 NUORISOTYÖHÖN JA POLITIIKKAAN LIITTYVIÄ AINEISTOJA Kansainvälisiä aineistoja Suomalaisia aineistoja 13 4 AINEISTON KERUU JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen kulku Kyselytutkimuksen tekeminen Kyselytutkimuksen avointen kysymysten ja kuntien toimenpideohjelmien sisällönanalyysi 17 5 TULOKSET JA YHTEENVETO Kyselytutkimuksen tulokset Kyselytutkimuksen avointen kysymysten analyysin tulokset Kuntien toimenpideohjelmien analyysin tulokset Yhteenvetoa tuloksista 30 6 POHDINTA 34 LÄHTEET 39 LIITTEET 1. Tutkimuslupa-anomus 2. Opinnäytetyön yhteistyösopimus 3. Saatekirje kyselyyn 4. Sähköinen kyselylomake 5. Sähköisen kyselyn raportti / vastaukset 6. Kunnallisen nuorisotyön yhteistyön kaavio 7. Sisällönanalyysin kautta muodostuneet ala-, ylä- ja pääkäsitteet

5 1 1 JOHDANTO Suomessa on meneillään mittava kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tämän hankkeen myötä kunnat ovat olleet pakotettuja miettimään entistä enemmän uusia ja laajempia yhteistyön muotoja kaikilla sektoreilla, niin myös nuorisotyössä ja -politiikassa. Kuntien rajat ylittävä seutukunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö lisääntyy ja tiivistyy tulevaisuudessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus alkoi keväällä 2005 valtioneuvoston käynnistämästä Paras-hankkeesta. Hankkeen tarkoituksena on turvata kuntalaisille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut. Merkittävinä tekijöinä uudistukselle ovat voimakkaat muutokset sosiaali- ja terveysalalla. Suurimpia muutostarpeita ovat väestön ikääntyminen, työvoimapula ja nopea teknologian kehitys sekä voimakas muuttoliike. Myös erikoissairaanhoidon nopeasti kasvavat menot tuovat tarpeen kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Nuorisotyön palveluja käyttää kunnissa melko laaja kuntalaisten joukko, koska nuorisolaki määrittelee nuoren alle 29-vuotiaaksi henkilöksi. Jo pelkästään samassa perheessä saattavat sekä vanhemmat että lapset olla nuorisolain piirissä. Tästäkin näkökulmasta katsottuna moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voitaisiin tarjota nuorille laadukkaat ja kattavat palvelut kunnissa. Toinen näkökulma yhteistyön lisäämiselle on vähenevät taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian rakentamisessa on otettu huomioon nämä näkökulmat kehittämistyön pohjana. Tämä tutkimus on tilaustyö, jonka on tilannut Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen ohjausryhmä. Hanketta hallinnoi Nuorisokeskus Villa Elba ja Kokkolan kaupungin nuorisotoimi. Opinnäytetyön tekijöiden työelämäohjaajana on toiminut hankkeen projektityöntekijä Ritva Saarikettu. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Keski-Pohjanmaan kunnat laativat yhteisen lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian, johon kaikki 12 kuntaa sitoutuivat. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Keski-Pohjanmaan kuntien lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian tavoitteiden toteuttamissuunnitelmia maakunnan lapsi- ja nuorisotyön kehittämiseksi. Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat Kokkolan seutukunnan kunnat Hi-

6 2 manka, Kannus, Kokkola, Kälviä ja Lohtaja sekä Kaustisen seutukunnan kunnat Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli. Tutkimuksen pohjana oli kaksi aineistoa. Ensimmäinen aineisto muodostui sähköpostikyselyn vastauksista. Tämä sähköpostikyselyn vastauksista muodostuva aineisto oli taustatietoja antava ja pääaineistoa täydentävä. Kysely tehtiin Webropol-sovelluksessa ja sen laativat tämän opinnäytetyön tekijät yhdessä työelämäohjaajan kanssa. Tutkimuksen toinen aineisto eli pääaineisto koostui kuntien toimenpideohjelmista, joita kunnat ovat työstäneet yhteisen maakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen toimenpideohjelman tekemiseksi Keski-Pohjanmaalle. Tässä tutkimuksessa opinnäytetyön tekijät analysoivat kuntien toimenpideohjelmia, tekivät niistä yhteenvetoa sisällönanalyysimenetelmällä. Yhteenvedon tuloksena esitellään tärkeimmät kuntien ehdotukset yhteistyössä toteutettaviksi Keski-Pohjanmaan maakunnan nuorisotyössä. Opinnäytetyön alussa on katsaus LANU-strategian taustoista. Käsiteltävinä aiheina ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus, yhteistyön eri muodot nuorisotyössä sekä Keski- Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämishanke ja siihen sisältyvä LANUstrategia. Seuraavassa luvussa aiheena ovat aiemmat nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvät aineistot. Luvussa käsitellään sekä kansainvälisiä että suomalaisia aineistoja. Luvussa neljä käsitellään tämän tutkimuksen kulkua, kerrotaan aineiston keruusta ja käytetyistä tutkimusmenetelmistä. Viidennessä luvussa kuvataan tutkimuksen tuloksia ja yhteenvetoa tuloksista. Tutkimuksen lopussa on pohdintaa koko opinnäytetyöprosessista ja tämän tutkimuksen synnyttämistä ajatuksista. Tutkimuksen tekemisen näkökulma on deduktiivinen, asioissa edetään yleisestä yksityiseen. Tämän opinnäytetyön lähtökohtina ovat Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen ohjausryhmän tekemä tilaus sekä tutkijoiden mielenkiinto kunnalliseen lapsi- ja nuorisotyöhön ja sen kehittämiseen. Aihe on ajankohtainen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vuoksi. Suurin osa Keski-Pohjanmaan kunnista on muuttotappiollisia, joten myös sen vuoksi on syytä miettiä toimenpiteitä maakunnan kuntien vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

7 3 2 LANU-STRATEGIAN TAUSTAA 2.1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi keväällä 2005 Paras-hankkeella. Uudistuksessa kuntien laatima ja valtuuston hyväksymä toimeenpanosuunnitelma on keskeisellä sijalla. Kuntien on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi sekä suunnitelma talouden tasapainottamiseksi. Kuntien tulee osana toimenpidesuunnitelmaa esittää sisäasiainministeriölle millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään kuntien tai yhteistoiminta-alueiden muodostamiseksi sekä miten käytetään puitelain muita keinoja palvelujen turvaamiseksi. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen puitelaista syyskuussa Puitelain tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä kehittää kuntien järjestämien palvelujen ohjausta ja taata kaikille kansalaisille laadukkaat, helposti saatavilla olevat palvelut. Aluevaiheen esittelyssä oli kolme erilaista kuntamallia: peruskuntamalli, piirimalli ja aluemalli. Peruskuntamallilla tarkoitetaan noin asukkaan kuntaa, jolla on nykyisten kuntien tapaan rahoitus- ja palvelujen järjestämisvastuu. Piirimallissa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan samoissa vähintään noin asukkaan palvelupiireissä. Aluekuntamallissa Suomeen muodostetaan aluekuntaa, jonka lisäksi nykyisistä kunnista tulee lähikuntia. Tällöin palvelujen järjestämisvastuu on aluekunnilla. Joitakin palveluita voidaan lainsäädännöllä määrätä kuuluvaksi lähikuntien järjestämisvastuulle ja aluekunnat voivat puolestaan delegoida joitakin palvelujen järjestämisvastuita lähikunnille. Nuorille suunnattuja palveluja voidaan tuottaa alueellisesti kuntien välisenä yhteistyönä (Nuorisolaki 3 luku 7 ), jolloin myös ne pienet kunnat, joilla ei ole yksinään resursseja tarjota kattavasti palveluja, saavat mahdollisuuden laadukkaiden nuorisotyön palveluiden tuottamiseen. Tuottamalla nuorille riittävästi kattavia palveluja voidaan vaikuttaa kunnan säilymiseen ja asukkaiden pysyvyyteen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeessa on hyödynnetty tutkimusmateriaalia muun muassa lapsiasiavaikutusten osalta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi (Puitelaki 9 ).

8 4 2.2 Maakunnan kuntien välinen yhteistyö Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä (Nuorisolaki 3 luku, 7 ). Alueellisella yhteistyöllä tarkoitetaan kuntien välistä yhteistyötä eri sektoreilla. Esimerkiksi koulutustilaisuus voidaan toteuttaa alueellisena yhteistyönä. Keski- Pohjanmaan maakunnan kuntien välinen yhteistyö nuorisotyön alalla on vahvistunut vuosien 2005 ja 2006 aikana lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen ja yhteisesti laaditun LANU-strategian vaikutuksesta. Nuorisokeskus Villa Elban rooli kuntien välisessä yhteistyössä on merkittävä. Villa Elbassa on järjestetty tapahtumia, joihin on osallistunut nuorisotyötä tekeviä ihmisiä koko maakunnan alueelta. Erinomainen foorumi lasten ja nuorten parissa työskenteleville on ollut Länsi-Suomen lääninhallituksen Pohjanmaan toimipisteen tarjoama Studia Generalia luentosarja Studia EPO ja Studia Elba. Syksyn 2006 järjestettyjen luentojen ydinkysymyksenä oli Toteutuvatko lasten ja nuorten oikeudet?. Tästä teemasta järjestettiin kolme luentoa Etelä-Pohjanmaan Opistolla Seinäjoella ja Nuorisokeskus Villa Elbassa Kokkolassa. Jokainen luento on oma kokonaisuutensa esityksineen ja keskusteluineen. Keväällä 2007 tilaisuudet jatkavat ja kehittävät syksyn ydinkysymystä syventämällä nuoren tilannetta yksilötasolle kysymällä Toimivatko lasten ja nuorten palvelut? Studia Generalia luentosarjan tilaisuudet ovat tarjonneet Keski-Pohjanmaan lasten ja nuorten parissa työskenteleville ihmisille mahdollisuuden keskusteluun ajankohtaisista asioista, jotka koskettavat lasten ja nuorten arkipäivää. Näiden tapaamisten tarkoituksena on myös luoda vuorovaikutusta tutkimuksen ja käytännön työn välille. Keski-Pohjanmaan nuorisotiedotusportaali KeNuTi on lisännyt maakunnan nuorisotyötä tekevien yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Yhteistyön muotoja suunnitellaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian pohjalta tulevaisuudessa toteutettavaksi. 2.3 Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö Poikkihallinnollinen yhteistyö tarkoittaa kuntien eri hallintokuntien välistä yhteistyötä, kun taas moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri ammattikuntien edustajien tekemää

9 5 yhteistyötä. On lähes mahdotonta nimetä sellaista hallintokuntaa, jonka toiminta ei vaikuttaisi nuorisotyöhön. Nuorisotyö on laaja-alaista ja koskee jokaista kunnan hallintosektoria. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä on tarkoitus LANU-strategian vision mukaan tehdä erityisesti sivistystoimen ja perusturvan sektoreilla. Keski-Pohjanmaalla kaikilla näillä yhteistyön muodoilla on pitkät perinteet nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorisotyössä tehtävän yhteistyön kannalta Nuorisokeskus Villa Elban rooli on merkittävä ja keskeinen nuorisotyön koordinaattorina. Globalisaation ja maailmanlaajuisen taloudellisen kehityksen myötä tämän päivän nuorisotyössä haasteet ovat mittavampia kuin aiemmin. Näihin haasteisiin vastaamiseksi eri sektoreiden välinen yhteistyö korostuu ja on välttämätöntä. Vain yhteistyöllä voidaan vaikuttaa siihen, että nuorten elinolot paranevat ja hyvinvointi lisääntyy. Poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla sosiaalipedagoginen viitekehys. 2.4 Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämishanke Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämishanke on käynnistynyt seutukuntatasolla. Tämä hanke on yksi Keski-Pohjanmaan liiton sivistysstrategian osahankkeista. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä uusi nuorisolaki, joka astui voimaan , ovat olleet lähtökohtina maakunnallisen/seutukunnallisen kehittämisohjelman rakentamisessa. Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen visiona on kehittää Keski-Pohjanmaalle uutta seutukunnallista ja alueellista kuntien nuorisoyhteistyömallia, vahvistaa ja monipuolistaa Nuorisokeskus Villa Elban alueellista osaamiskeskusroolia sekä vahvistaa poikkihallinnollista, moniammatillista yhteistyötä erityisesti sivistystoimen ja perusturvan sektoreilla, jotta voitaisiin ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja edistää samanarvoisuutta. (Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen projektisuunnitelma.) Tavoitteiden toteuttamisessa käytetään periaatteita, jotka on määritelty Euroopan komission valkoisen kirjan julkaisussa EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet. Julkaisussa käsitellään avointa koordinointimenetelmää, jossa määritellään ensisijaiset aiheet, vahvistetaan yhteiset tavoitteet, aikataulut ja suuntaviivat. Projektin menetelmänä käytetään myös hyvien toimintatapojen soveltamista ja vertailemista sekä tämän pohjalta kuntien ja alueiden

10 6 väliseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön luotavia uusia yhteistyömalleja. Hankkeessa toimitaan kolmella eri tasolla: nuorisotyöntekijöiden, toimialajohtajien/esimiesten ja poliittisten päättäjien kanssa. Kunnallinen nuorisotyö on laadultaan horisontaalisia sektorirajoja ylittävää yhteistyötä. Nuorten elinoloihin vaikuttaminen on monen toimijan yhteistyötä. Poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä kunnissa, seutukunnissa ja maakunnassa vahvistetaan Keski- Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämishankkeessa. ( LIITE 6) Hanke lähti käyntiin toukokuussa 2004, kun haettiin Länsi-Suomen lääninhallitukselta nuorisotyön alueellista kehittämisrahaa. Hankkeen hallinnoinnista vastaavat Nuorisokeskus Villa Elba ja Kokkolan kaupungin nuorisotoimi. Rahoitus varmistui ja projekti alkoi (LANU-hankkeen prosessikuvaus ajalla ) Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin maakunnan kuntien sitouttamisprosessi. Kaikki Keski-Pohjanmaan maakunnan kaksitoista kuntaa sitoutuivat projektiin myös omalla rahoitusosuudellaan. Hankkeen ohjausryhmään valittiin yhdeksäntoista henkilöä, jotka työskentelevät nuorisotyössä, sivistystoimessa ja perusturvassa tai toimivat näiden sektoreiden luottamushenkilöinä. Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin kartoitus Keski-Pohjanmaan maakunnan kuntien nuorisotyön tilasta pohjaksi maakunnan yhteiselle lapsi- ja nuorisopoliittiselle strategialle vuosille (LANU-hankkeen prosessikuvaus ajalla ) Ensimmäinen LANU-seminaari pidettiin , jonka jälkeen strategiaa valmisteleva työryhmä aloitti työnsä. Strategiatyöryhmään ovat kuuluneet Iiris Jurvansuu Kaustisen seutukunnasta, Aija Järvenpää Kaustiselta, Susanna Lehtonen-Sarlin Kannuksesta, Tuula Mylläri Kokkolan nuorisotoimesta ja Ritva Saarikettu Nuorisokeskus Villa Elbasta. Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen maakunnallinen nuorisotiedotus-alaprojekti tuotti KeNuTi-portaalin, joka otettiin käyttöön Maakunnallista nuorisotiedotusprojektia koordinoi Kokkolan kaupungin nuorisotyön Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NAPA. Tämä Keski-Pohjanmaan nuorisotiedotus portaali on saanut hyvän vastaanoton ja lisännyt maakunnan nuorten tasapuolista tiedonsaantia sekä pa-

11 7 rantanut nuorten osallistumismahdollisuuksia. (Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia ) Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on ensimmäisen hankevaiheen aikana luodun Keski- Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian vakiinnuttaminen maakunnan alueella, ensimmäisessä hankevaiheessa luodun maakunnallisen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu toiminnan vakiinnuttaminen sekä maakunnallisen ja seutukunnallisen yhteistyön rakentaminen. Opinnäytetyö toteutetaan hankkeen toisessa vaiheessa, jonka erityistavoitteena on aloittaa käytännön yhteistyötoiminta maakunnan alueella Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisessa strategiassa yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti. (Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen hankesuunnitelma IIvaiheelle ) 2.5 LANU-strategia Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa luotiin maakuntaan lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia vuosille Strategia on osa Kokkolan seutukunnan sivistysstrategiaa. LANU-strategiassa pyritään lisäämään yhteistyötä sekä alueellisesti että poikkihallinnollisesti niiden eri sektoreiden välillä, jotka omilla hallinnonaloillaan tekevät nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyviä toimia. Nuorisotoimen lisäksi nuorisotyötä tekevät muun muassa koulutoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja työvoimahallinto. Nuorisolain määrittelemä laaja ikäskaala vaikuttaa siihen, että nuoret henkilöt tarvitsevat monipuolisesti kunnan tarjoamia palveluja. (Keski-Pohjanmaan lapsija nuorisopoliittinen strategia ) Strategiatyö lähtee aina tavoitteiden määrittelemisestä. On kysyttävä miksi strategia on tehtävä, on mietittävä lopullista hyötyä, tulosta ja olotilaa, joka strategialla halutaan saavuttaa. Toimenpiteiden, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan, tulisi olla mahdollisimman konkreettisia, selkeitä ja yksiselitteisiä, jotta jokainen vastuullinen tietää, mitä todella aiotaan tehdä. Strategian toimenpiteiden toteutumiseksi on asetettava suoritustavoitteet eli mittarit, jotka vastaavat kysymykseen milloin toimenpide on suoritettu hyvin. Jokaiselle

12 8 mittarille on myös asetettava vastuuhenkilö, joka on ensisijassa vastuussa suoritustavoitteen saavuttamisesta. (Kamensky, 2003.) Keski-Pohjanmaan maakunnan nuorisotyön nykytilaa tarkastellessa voidaan todeta, että kehittämistyössä on vahva tahtotila. Maakunnan kunnat ovat sitoutuneet LANU-strategiaan kiitettävästi. Hienoisina puutteina voidaan kuitenkin nähdä vähäiset resurssit, määrittelemättömät yhteiset arvot sekä riittämätön yhteistyö kaikkien tasojen välillä nuorisotyössä. LANU - strategian visiona on luoda Keski-Pohjanmaan lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet turvalliseen ja hyvään elämään Vetovoimaiset koulutus-, opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet Keski- Pohjanmaalle Toimivat tiedonsaanti- ja vaikutuskanavat Keski-Pohjanmaan lapsille ja nuorille Kaikkien ulottuvilla olevat monimuotoiset lapsi- ja nuorisotyön palvelut Keski- Pohjanmaalle Riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit lapsi- ja nuorisotyön toteuttamiseksi Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian päämäärät sekä niihin liittyvät kriittiset menestystekijät ovat seuraavat: PÄÄMÄÄRÄ: Turvataan hyvä elämä lapsille ja nuorille KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: Kehitetään asumisen, terveyden, opiskelun, työn ja vapaa-ajan toimintoja sekä palvelujärjestelmiä Toimitaan moniammatillisissa työryhmissä PÄÄMÄÄRÄ: Vetovoimaiset koulutus-, opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet löytyvät Keski-Pohjanmaalta KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: Lisätään maakunnasta tiedottamista ja sitä kautta Keski-Pohjanmaan tunnettavuutta Taataan edellytykset laajalle valikoimalle koulutus- ja opiskelupalveluja

13 9 PÄÄMÄÄRÄ: Lapsilla ja nuorilla on toimivat tiedonsaanti- ja vaikutuskanavat Keski- Pohjanmaalla KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: Nuorisotiedon portaali KeNuTi Nuorten verkkomediat ja internetin käyttömahdollisuudet Aktiivisen kansalaisuuden oikeus Toimivat nuorisovaltuustot maakunnallisella, seutukunnallisella ja kunnallisella tasolla PÄÄMÄÄRÄ: Monimuotoiset lapsi- ja nuorisotyön palvelut ovat kaikkien ulottuvilla Keski-Pohjanmaalla KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: Huolehditaan, että palvelujen määrä ja laatu vastaa lasten ja nuorten tarpeita Tavoitteena on luoda moniammatillisia työryhmiä, joita kuullaan päätöksenteossa ja joilla on lausunnonanto sekä aloitteen teko oikeus Varataan riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit vastaamaan lasten ja nuorten palvelujen tarpeita PÄÄMÄÄRÄ: Riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit lapsi- ja nuorisotyön palvelujen toteuttamiseksi KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: Työntekijä vastaamaan ja koordinoimaan lapsi- ja nuorisotyön toteutumista kunnissa Maakunnallinen nuorisotyön erityisosaajien pankki Yhteistyöprojektit ja hankkeet Taataan riittävä lapsi- ja nuorisotyön toimintaraha kuntiin. Vähintään läänin keskitaso LANU strategian seurantaa suoritetaan keräämällä lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaa tutkimustietoa, jota raportoidaan LANU työryhmissä maakunnallisella, seutukunnallisella ja kunnallisella tasolla. Tätä tietoa kerätään esim. nuorisobarometrin tietojen avulla. Seurantaan liittyen on sovittu yhteisistä indikaattoreista, joilla on kartoitettu lähtökohtatilanteet kuntakohtaisesti LANU työryhmien toimesta. Strategian toteutumista arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian toteutu-

14 10 mista käsitellään vuosittain pidettävillä maakunnallisilla LANU-päivillä. (Keski- Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia ) LANU-strategian yhteydessä tehdyssä SWOT-analyysissa Keski-Pohjanmaan maakunnan nuorisotyön vahvuuksina nähdään muun muassa yhteistyö kaikilla tasoilla ja joka suuntaan. Verkostoituminen, jämäkkä järjestötyö, tiedotus- ja neuvontapalvelut ja nuorisovaltuustojen toiminnan kehittyminen maakunnassa koetaan vahvuuksiksi, lisäksi alue on sopivan kokoinen ja nuorten tarpeisiin vastataan moniammatillisilla tuella. Heikkouksina pidetään riittämättömiä taloudellisia ja henkilöstöresursseja sekä nuorisotyöntekijöiden määrittelemätöntä toimenkuvaa. Heikkouksiksi koetaan myös nuorisotyön arvostuksen puute, muuttotappiollisten kuntien ja yleensä väestörakenteen tuomat vääristymät kuntiin. Nuorten kesätyöllistyminen on alueella huonoa ja talkootyön määrä on suuri, mikä johtaa vapaaehtoistyöntekijöiden väsymiseen. Mahdollisuuksiksi koetaan toimiva ja laaja yhteistyö monella sektorilla. Hyvät vapaa-ajan ja nuorten palvelut sekä kuntien välisen yhteistyön kehittyminen ja uusi nuorisolaki ovat myös mahdollisuuksia. Yhteisen strategian luominen, nuorisovaltuustojen kehittäminen ja nuorten osallisuuden parantaminen sekä tiedottaminen ja markkinointi kuuluvat myös mahdollisuuksien kenttään. Uhkina pidetään resurssien huonontumista ja nuorisotyön arvostamattomuutta. Uhkana ajatellaan myös sitä ettei osata käyttää vähiä resursseja koko maakunnan nuorten hyväksi. Lisäksi nuorten päihteiden käyttö, syrjäytyminen ja pahoinvointi ovat uhkia. Nuorten menettäminen muuttotappioissa, nuorisotyön pirstoutuminen niin, ettei kukaan vastaa kokonaisuuksista sekä palveluiden menettäminen maakunnasta koetaan suuriksi uhkakuviksi Keski-Pohjanmaan nuorisotyön kentällä. ( LANU-seminaarin materiaali )

15 11 3 NUORISOTYÖHÖN JA POLITIIKKAAN LIITTYVIÄ AINEISTOJA 3.1 Kansainvälisiä aineistoja Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa on hyväksytty lapsen oikeuksien julistus, mutta varsinainen YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin kolmekymmentä vuotta myöhemmin Tätä sopimusta voidaan pitää pohjana kaikelle tehtävälle lapsi- ja nuorisotyölle niin Suomessa Keski-Pohjanmaalla kuin koko maailmassa niissä valtioissa, jotka ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet. Suomessa lapsen oikeuksia koskeva sopimus tuli voimaan kesäkuussa Sopimuksen pääperiaatteet Sopimus sisältää kaikkiaan 54 artiklaa varsinaiset oikeudet on lueteltu artikloissa Allekirjoittamalla sopimuksen valtio ilmaisee yleisesti hyväksyvänsä sopimuksen periaatteet. Ratifioimalla sopimuksen valtio hyväksyy sen laillisesti sitovaksi omassa maassaan. Lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei maan lakien mukaan täysiikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista.) Euroopan komission laatimassa valkoisessa kirjassa Nuorisopolitiikan uudet tuulet määritellyt periaatteet ovat Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeenkin pohjana. Valkoinen kirja on tärkeä suunnanmäärittäjä Euroopan Unionin nuorisopolitiikalle. Valkoinen kirja kirjoitettiin laajan jäsenmaiden kuulemisen jälkeen ja siihen on koottu periaatteet, joiden mukaan nuorisopolitiikkaa harjoitetaan Euroopan Unionissa sekä sen jäsenmaissa. Kuuleminen järjestettiin toukokuun 2000 ja maaliskuun 2001 välisenä aikana. Kuulemiseen osallistui hyvin erilaisista taustoista olevia nuoria, nuorisojärjestöjä, tiedeyhteisö, poliittisia päättäjiä ja hallintoviranomaisia. Euroopan Unionissa ei ole koskaan aiemmin järjestetty näin laajaa eikä kestoltaan pitkää kuulemista. Tämän laajan kuulemisen pohjalta keskeisiksi viesteiksi tulivat esiin nuorten osallistumisen edistäminen, kokeilevien alojen laajentaminen ja hyväksymisen lisääminen (ei-formaalisen oppimisen kehittäminen

16 12 ja nivominen koulutuspolitiikkaan), nuorten itsenäisyyden tukeminen ja Euroopan Unionin edustamien arvojen edistäminen. Näiden viestien tuloksena Euroopan Unionille ehdotetaan valkoisessa kirjassa uutta nuorisoalan yhteistyöjärjestelmää, jonka komissio panee täytäntöön ja hoitaa myös tarvittavan seurannan (Euroopan komission valkoinen kirja. EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet. 2001). Paakkunainen (1998) on vertaillut teoksessaan Kama -Saksan ihailusta eurooppalaiseen kumppanuuteen onko saksalaisesta nuorisopolitiikasta meille malliksi? Suomen ja Saksan nuorisopolitiikan yhtäläisyyksiä ja eroja. Sekä Saksan että Suomen hyvinvointivaltiot ovat ylikuormitettuja monien tehtävien edessä. Molemmissa maissa tarvitaan palvelu-, tuki- ja työmuotoja muuttumaan entistä refleksiivisempään suuntaan. Esimerkiksi yhteiskunnallisten syrjäytymisongelmien jäsentämiseen ovat tulossa mukaan uudet osalliset nuorten toimesta. Nuorilla molemmissa maissa skeptinen suhtautuminen formaaleihin verkosto- ja osallistumismahdollisuuksiin tai heidän erilaiset alakulttuurinsa ovat spontaanisti kieltäytyneet monista julkisista osallistumisfoorumeista. Nuoriso on molemmissa maissa riskiyhteiskunnan koekaniinina tilanteessa, jossa koulutuksen ja työelämän suhteiden murros näyttäytyy kaikessa voimassaan ja lineaariset ajatukset elämänkulusta murtuvat. Radikaalein muutos niin Suomessa kuin Saksassa tarvitaan nykyiseen nuorisopolitiikkaan kansainvälisen (kansallisvaltion rajoja rikkovan alueen ) tason toimijoiden ja marginaalin sekä subpoliittisten osallisten suvereniteetin tunnustamisessa. EU:n malli ei sovellu nuorille, vaan keskustelua on käytävä pyöreissä pöydissä ja vapaammassa ilmapiirissä (Paakkunainen, 1998.) Norjalainen Porsgrunnin kaupunki on malliesimerkki lasten ja nuorten osallistamisesta kunnan päätöksenteossa ja kaikissa itseään koskevissa asioissa asukkaan Porsgrunn koki 1980-luvulla syvän laman, jonka seurauksena teollisesta työpaikasta hävisi Työttömyyden lisäksi toinen vakava ongelma oli teollisuuden aiheuttama ympäristön saastuminen. (Studia Elba ) ja lukujen taitteessa Porsgrunnissa alkoi strategiakeskustelu, jossa haettiin ratkaisuja edellä mainittujen asioiden lisäksi muun muassa asukkaiden vähäiseen osallistumiseen kunnallispolitiikkaan sekä heikentyneen luottamuksen palauttamiseksi paikalliseen demokratiaan. Avaimena muutosstrategiaan olivat lapset ja nuoret, koska lasten ja nuorten tulevaisuuden edellytysten ei haluttu kärsivän laman aiheuttamista seurauksista.

17 13 Kunnan identiteetin sisältöä lähdettiin kehittämään toimintatavasta, joka antoi lapsille ja nuorille mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kaikkeen kunnan toimintaan. Päätös tehtiin ylimmällä poliittisen päätöksenteon tasolla, kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa. (Studia Elba ) Porsgrunnin strategian ydin oli siinä, että lasten ja nuorten asiat ovat ylimmän poliittisen johdon asioita, ei pelkästään koulutoimen, nuorisotoimen tai sosiaalitoimen. Määritellyn strategian toteuttamisen tueksi perustettiin lapsiasioiden koordinaattorin virka. Koordinaattorin keskeisimmäksi tehtäväksi tuli poikkihallinnollisen, kokonaisvaltaisen poliittisen strategian luominen kuntaan. Tätä tehtävää ryhtyi hoitamaan Kjell Lillestoel, joka on sittemmin raportoinutkin tehtyä työtä. Raportoinnista on suomenkielinen julkaisu osallisuushankkeen julkaisusarjassa nimellä Porsgrunnin malli. Lillestoel on kiertänyt luennoimassa tästä mallista lukuisissa paikoissa. (Studia Elba ) 3.2 Suomalaisia aineistoja Aineistoa suomalaisesta nuorisotyöstä ja -politiikasta löytyy runsaasti. Tätä opinnäytetyötä varten on tutustuttu aineistoihin, joilla katsotaan olevan annettavaa Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämishankkeen ja tämän opinnäytetyön kannalta. Uusi nuorisolaki astui voimaan , samanaikaisesti kumottiin vuonna 1995 asetettu nuorisolaki. Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja ( Nuorisolaki 1. luku, 1 ). Nuorisolaki oli pohjana myös Keski- Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian laatimisessa. Nuorisolain asettamia päämääriä ja tavoitteita käytettiin Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian laatimisessa, jotta lain henki toteutuisi myös Keski-Pohjanmaalla. Uusi nuorisolaki edellyttää nuorisopoliittista kehittämisohjelmaa myös valtakunnallisella tasolla, kehittämisohjelmaan tulee sisällyttää tavoitteet nuorten elinolojen parantamisesta kaikille alle 29-vuotiaille. Tulevaisuudessa kyseinen ohjelma tullaan hyväksymään neljän vuoden välein ja ohjelma sisältää tavoitteet sekä suuntaviivat läänien ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Nuorisopoliittisen kehittämisohjelman valmistelee ope-

18 14 tusministeriö yhteistyössä muiden asianomaisten ministeriöiden kanssa, lisäksi työryhmän työtä tukee verkosto, jossa on osallisena muun muassa lapsi-, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajia. Ohjelmaa valmistelevan työryhmän tarkempi kokoonpano löytyy opetusministeriön internet sivuilta. (Opetusministeriö 2006.) Keski- Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman voidaan katsoa olevan yksi valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman piloteista. Kauas nuoret karkaavat on Keski-Pohjanmaan liiton Mutti- työllisyysstrategiahankkeen tilaama selvitystyö. Ongelmana Keski-Pohjanmaalla on nuorten poismuutto alueelta. Selvityksessä on tarkasteltu nuorten sijoittumista alueelle peruskoulun jälkeen. Miten käytettävissä oleva työvoima ja väestöpohja saadaan riittämään Keski-Pohjanmaalla myös tulevaisuudessa (Hyvönen ym. 2005, 9). Koska nuorten työikäisten poismuutto yhdistettynä suurten ikäluokkien nopeaan eläköitymiseen saavat yhdessä aikaan ilmiön, jota on alettu kutsua kaksoisikääntymiseksi. (Vähämäki 2005.) Yksi Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian tavoitteista on, että Keski-Pohjanmaalla olisi riittävästi vetovoimatekijöitä, joiden avulla nuorten poismuutto estettäisiin. Loimaan seutukunnallisen nuorisotoimen tekemää yhteistyötä on tutkittu Petri Cederlöfin toimesta vuosina Tämän pohjalta saatiin arvokasta tietoa siitä, millaisia karikoita yhteistyöhön liittyen saattaa tulla ja toisaalta, mikä oli Loimaan seutukunnassa tehdyn yhteistyön osalta onnistunutta. Yhdeksi ongelmaksi Loimaan seutukunnassa osoittautui kuntien työntekijöiden osallistuminen SENUn toteuttamiseen. Kyse on fyysisestä osallistumisesta, koska jokainen kunta osallistui taloudellisesti siten, että summat oli suhteutettu asukaslukuun. Näin ollen pienimpien kuntien maksettavaksi jäi suhteellisen pieni summa verrattuna suurimpiin kuntiin. Tämä puolestaan sai aikaan ilmiön, joka antoi helposti sellaisen kuvan, että isoimmilla kunnilla olisi enemmän päätäntävaltaa SENUssa, kuin pienillä kunnilla. (Cederlöf 2005.) Cederlöf (2004) on tutkimuksessaan Nuorisotyö ja sen haasteet pienissä kunnissa painottanut nuorisotyöhön liittyvää arvostusta. Tutkimuksessa käsiteltiin nuorisotyötä hallinnoivien lautakuntien arvostusta nuorisotyöhön ja tutkimustuloksista saatu tieto oli hälyttävää. Puolet (50 %) lautakunnista ei juuri tunne nuorisotyötä, 22 % lautakunnista ei juuri arvosta nuorisotyötä. Vastausten mukaan kuitenkin 78 % lautakunnista arvostaa nuorisotyötä. Vastauksista 44 %:n mukaan lautakunta on melko asiantunteva. Tutkimuksessa on nostettu

19 15 esille kaksi asiaa, jotka yhdessä muodostavat arvostuksen. Näitä ovat suhtautumisen suunta sekä konkreettinen panostaminen. Periaatteessa ei voida puhua arvostuksesta, jos ei olla valmiita lisäämään resursseja konkreettisella tasolla. Varsinkin pienissä kunnissa nuorisotyöllä voisi olla paremmat mahdollisuudet profiloitua osana laajempaa kokonaisnäkökulmaa, verraten siihen, että jokainen sektori keskittyisi esittämään ainoastaan oman alansa linjauksia. Tällä keinolla voitaisiin myös lisätä moniammatillista sekä poikkihallinnollista yhteistyötä eri sektoreiden toimijoiden välillä. Informaatiotulvan käsittely asettaa suuria haasteita työyhteisöjen jäsenille. Nuorisotyössä eritoten on vaikeaa tietää miten tiedottaa, kun toisaalta pitää tiedottaa nuorille nuorten ehdoilla ja toisaalta esimerkiksi päättäjille täysin toisesta näkökulmasta. Nuorisotyöntekijältä vaaditaan valtavaa monitaitoisuutta. Uusi tieto luodaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa jatkuvasti muuttuvissa oloissa. Organisaatiot ovat muuttuneet, nykyään tyypillistä on hierarkian vähentyminen, uusien rakenteiden etsiminen ja jatkuva kehittäminen (Huotari, Hurme & Valkonen 2005.) Myös LANU-strategiassa haetaan rakenteellisia muutoksia ja seutukunnallisen yhteistyön kehittämistä. Informaation määrä ja oppimisen merkitys kasvaa, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen merkitys korostuu sekä yhteistyö lisääntyy. Syntyy uudenlaisia organisoitumisen muotoja ja tietojohtaminen kehittyy innovaatioiden johtamisen suuntaan.

20 16 4 AINEISTON KERUU JA TUTKIMUSMENETELMÄT 4.1 Tutkimuksen kulku Tässä opinnäytetyössä on kaksi aineistoa. Opinnäytetyön tekijöiden toimesta tehtiin sähköinen kysely Webropol-sovelluksella. Tämä kysely on taustatietoja antava ja pääaineistoa, kuntien toimenpideohjelmia, tukeva. Varsinainen pääaineisto on kuntien toimenpideohjelmat, jotka on koostettu kunnissa. Aineisto on käsitelty sisällönanalyysin avulla. Sähköinen kysely oli puolistrukturoitu sisältäen kaksikymmentä kysymystä, joista viisi oli avointa. Kysymykset on laadittu Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian päämäärien pohjalta. Kyselyä lähetettiin 35 kpl ja vastauksia tuli määräaikaan mennessä 22. Vastausprosentiksi muodostui 62,9 %. Kyselyyn vastasivat Keski-Pohjanmaan kuntien nuorisotyöntekijät tai muut nuorisotyöstä kunnissa vastaavat, kuntien nuorisotyön luottamushenkilöitä sekä kuntien nuorisotyön viranhaltijoita. Tutkimussuunnitelmassa tutkimuksen tavoite määriteltiin tutkimusongelman kautta. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Mihin toimenpiteisiin Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat ryhtyvät toteuttaakseen lapsi- ja nuorisopoliittista strategiaa käytännössä? Apukysymyksiksi aineistoista nousi mikä on moniammatillisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys? Lisäksi kysymykseksi muodostui mikä on arvojen määrittämisen painoarvo lapsi- ja nuorisotyössä sekä nuorisopolitiikassa? Tutkimuksessa esiintyy sekä kvantitatiivisen, määrällisen että kvalitatiivisen, laadullisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän keskeisiä piirteitä ovat muun muassa hypoteesien esittäminen, aineiston saattaminen tilastollisesti käsiteltävään muotoon ja tulosten kuvailu prosenttitaulukoiden avulla (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 131). Tässä opinnäytetyössä kyselytutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään liittyy yhtenä tyypillisenä piirteenä erilaisten dokumenttien ja tekstien diskursiiviset analyysit (Hirsjärvi ym. 2005, 155). Tässä opinnäytetyössä kuntien toimenpideohjelmat analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä, joka täyttää

21 17 osaltaan kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Näitä menetelmiä käytetään rinnakkain ja täydentämään toisiaan. Käytännössä niitä on vaikea tarkkarajaisesti erottaa toisistaan (Hirsjärvi ym. 2005, 127). 4.2 Kyselytutkimuksen tekeminen Kysymykset laadittiin Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian päämäärien pohjalta. Kysymyksiä oli kaikkiaan kaksikymmentä, joista avoimia kysymyksiä oli viisi. Monivalintakysymykset laadittiin väittämien eli hypoteesien muotoon. Kysymysten laatimisen jälkeen kysely luotiin Webropol-sovelluksella sähköiseen muotoon. Ennen kyselyn lähettämistä tehtiin koekysely tulostetuilla paperiversioilla Villa Elbassa pidetyn LANU-seminaarin osallistujille. Näin saatiin vastaajilta ehdotuksia kysymysten muokkaamiseksi ja samalla varmistettiin tämän opinnäytetyön validiteetti eli pätevyys sekä toimivuus. Kysely muokattiin saatujen ehdotusten pohjalta, jonka jälkeen se lähetettiin maaliskuussa 2006 saatekirjeen kera (LIITE 3) Keski-Pohjanmaan maakunnan kuntien nuorisotyöstä vastaaville työntekijöille, luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille. Vastaajien yhteystiedot opinnäytetyön tekijät saivat työn tilaajalta. Vastausaikaa annettiin yksi kuukausi. Kyselyä lähetettiin 35 kappaletta ja vastauksia saatiin 22. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 62,9 %. Näinkin suuri vastausprosentti osoittaa tämän tutkimuksen luotettavuutta eli reliabiliteettia. 4.3 Kyselytutkimuksen avointen kysymysten ja kuntien toimenpideohjelmien sisällönanalyysi Sisällönanalyysi on menetelmä, jonka avulla saadaan kerätty aineisto järjestetyksi johtopäätösten tekoa varten. Menetelmässä on kolme vaihetta: redusointi eli pelkistäminen, klusterointi eli ryhmittely sekä abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. Näiden vaiheiden avulla aineistosta nostetaan esille tutkimuksen kannalta merkittävimmät ala-, ylä- ja pääkäsitteet. Pääkäsitteiden pohjalta saadaan aineistosta tuloksia sekä voidaan muodostaa johtopäätöksiä (Tuomi & Sarajärvi 2002).

22 18 Tässä opinnäytetyössä kyselytutkimuksen avoimet kysymykset ja kuntien toimenpideohjelmat analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Kunnat ovat laatineet LANU-strategian kriittisten menestystekijöiden pohjalta toimenpideohjelmat. Kaikki maakunnan kaksitoista kuntaa tekivät oman toimenpideohjelmansa. Tämä osoittaa kuntien sitoutuneisuutta Keski-Pohjanmaan lapsi- ja nuorisopoliittiseen strategiaan ja kehittämistyöhön. Kyseiset ohjelmat on toimitettu tilaajan toimesta opinnäytetyön tekijöille, jotka kävivät aineiston läpi sisällönanalyysimenetelmän avulla. Tässä opinnäytetyössä kuntien toimenpideohjelmat seulottiin läpi viisi kertaa. Ensimmäisellä seulontakerralla aineistosta etsittiin usein toistuvia sanoja sekä samankaltaisia lauseita. Löydetyistä sanoista muodostettiin alakäsitteitä. Alakäsitteiden pohjalta tuotettiin yläkäsitteet, joista puolestaan saatiin kolme eri pääkäsitettä.

23 19 5 TULOKSET JA YHTEENVETO 5.1 Kyselytutkimuksen tulokset Kyselytutkimuksen avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysimenetelmän avulla kuntien toimenpideohjelmien kanssa. Avointen kysymysten vastaukset alkuperäisessä muodossaan löytyvät liitteistä (LIITE 5/4, 5/5 & 5/6). Kyselyn kysymykset 1-5 on laadittu tilaajan toivomuksesta vastaajien taustatietojen saamiseksi. Taustatietoja kerättiin vastaajien sukupuolesta, iästä, asemasta kunnan nuorisotyössä, koulutustaustasta sekä työkokemuksesta kasvatusalalta. 1. Sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 21 (ka: 1,3) (1.1) Nainen 71,4 % 15 (1.2) Mies 28,6 % 6 KUVIO 1. Vastaajien sukupuoli Vastaajista valtaosa eli 71,4 % oli naisia. Miehiä 28,6 %. Yksi vastaajista ei ilmoittanut sukupuoltaan. 2. Ikä Kysymykseen vastanneet: 22 (ka: 4,8) (2.1) Alle 15 vuotta 0 % 0 (2.2) % 0 (2.3) ,3 % 6 (2.4) % 0 (2.5) % 11 (2.6) ,1 % 2 (2.7) Yli 60 vuotta 13,6 % 3

24 20 KUVIO 2. Vastaajien ikäjakauma Vastaajista puolet (50 %) sijoittui ikävuoden välille. 27,3 % vastaajista oli vuotiaita. Yli 60-vuotiaita vastaajia oli 13,6 %. Ikävuosien välille sijoittui 9,1 % vastaajista. Muihin ikäryhmiin ei sijoittunut vastaajia. 3. Asema kunnan nuorisotyössä Kysymykseen vastanneet: 22 (ka: 2,9) (3.1) Nuorisotyöntekijä (3.2) Luottamushenkilö (3.3) Kunnan viranhaltija 18,2 % 4 9,1 % 2 36,4 % 8 (3.4) Muu mikä? 31,8 % 7 KUVIO 3. Vastaajien asema kunnan nuorisotyössä Enemmistö vastaajista eli 36,8 % oli kunnan viranhaltijoita. 18, 2 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä nuorisotyöntekijänä kunnassa. Luottamushenkilöitä vastaajista oli 9,1 %. Muussa asemassa kunnan nuorisotyössä vastaajista oli 31,8 %. Näiden vastaajien joukossa oli opiskelijoita, vapaa-aikaohjaaja/toimihenkilö, vapaa-aikasihteeri, nuorisosihteeri, Villa Elban hallituksen jäsen sekä 4H-toiminnanjohtaja. 4. Koulutustausta Kysymykseen vastanneet: 21 (ka: 2,9) (4.1) Nuoriso- ja/tai vapaa-ajan ohjaajan tutkinto (4.2) Kasvatustieteellinen tutkinto (4.3) Muu kasvatustyön tutkinto 28,6 % 6 4,8 % 1 9,5 % 2 (4.4) Muu tutkinto mikä? KUVIO 4. Vastaajien koulutustausta 52,4 % 11 Nuoriso- ja/tai vapaa-ajan ohjaajan tutkinnon suorittaneita vastaajia oli 28,6 %. Kasvatustieteellinen tai muu kasvatustyön tutkinto oli 14,3 %:lla vastaajista. Yli puolella vastaajista

25 21 eli 52,4 %:lla oli jokin muu tutkinto. Näitä olivat sosionomi (AMK), liikunnanohjaaja, valtiotieteen maisteri, mikrotuki/atk-asentaja, Helsingin yliopiston nuorisotyöntekijän PD koulutus, kulttuurisihteeri, merkantti, nuorisotyön tutkinto, YTM. Lisäksi vastaajat ilmoittivat tutkinnoikseen muun muassa EI, markkinointi sekä korkeakouluopintoja. 5. Työkokemus kasvatusalalta Kysymykseen vastanneet: 22 (ka: 3,1) (5.1) Alle vuosi (5.2) 1-5 vuotta (5.3) 6-10 vuotta (5.4) Yli 10 vuotta (5.5) Ei kokemusta 9,1 % 2 31,8 % 7 4,5 % 1 50 % 11 4,5 % 1 KUVIO 5. Vastaajien työkokemus kasvatusalalta Puolet vastaajista 50 % ilmoitti omaavansa työkokemusta kasvatusalalta yli kymmenen vuotta. 31,8 %:lla oli työkokemusta 1-5 vuotta. Alle vuoden työkokemus oli 9,1 %:lla vastaajista. 4,5 % vastaajista ilmoitti, että työkokemusta kasvatusalalta on 6-10 vuotta. Samoin 4,5 % vastaajista ilmoitti ettei työkokemusta kasvatusalalta ole lainkaan. Kysymykset 6-8 käsittelevät nuorten asuntotilannetta, työnsaantimahdollisuuksia ja vapaaajan toimintaa. 6. Kunnassamme on riittävästi nuorille tarkoitettuja vuokra-asuntoja Kysymykseen vastanneet: 22 (ka: 1,8) (6.1) Kyllä 27,3 % 6 (6.2) Ei 68,2 % 15 (6.3) Ei mielestäni liity nuorisotyöhön 4,5 % 1 KUVIO 6. Vastaajien mielipide kuntansa nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen riittä- vyydestä

26 22 Suurin osa vastaajista eli 68,2 % on sitä mieltä, että vastaajan kotikunnassa ei ole riittävästi nuorille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. 27,3 % vastaajista kokee nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen määrän riittäväksi kunnassa. 4,5 % vastaajista on sitä mieltä, että vuokraasuntotilanne ei liity nuorisotyöhön. 7. Kunnassamme on hyvät työnsaantimahdollisuudet nuorille Kysymykseen vastanneet: 22 (ka: 2) (7.1) Kyllä 0 % 0 (7.2) Ei 100 % 22 (7.3) Ei mielestäni liity nuorisotyöhön 0 % 0 KUVIO 7. Vastaajien näkemys nuorten työnsaantimahdollisuuksista Kaikki vastaajat, 100 %, ovat sitä mieltä, että vastaajan asuinkunnassa ei ole hyvät työnsaantimahdollisuudet nuorille. 8. Kunnassamme on nuorille nuorisotiloja ja kunnan järjestämää vapaa-ajan toimintaa Kysymykseen vastanneet: 22 (ka: 1,1) (8.1) Kyllä 90,9 % 20 (8.2) Ei 9,1 % 2 (8.3) En osaa sanoa 0 % 0 KUVIO 8. Nuorisotilojen ja kunnan järjestämän vapaa-ajan toiminnan tilanne vastaajien mielestä Lähes kaikissa kunnissa (90,9 %) on nuorille nuorisotiloja ja kunnan järjestämää vapaaajan toimintaa. 9,1 % vastaajista ilmoittaa, että nuorisotiloja ja kunnan järjestämää vapaaajan toimintaa ei kunnassa ole. Kysymykset 9 ja 10 käsittelevät kunnassa järjestettävää nuorisotyötä. Kysytään kenelle vastuu nuorisotyön kehittämisestä kunnassa kuuluu ja toimiiko kunnassa nuorisotyön moniammatillisia yhteistyöryhmiä.

27 23 9. Nuorisotyön kehittämisvastuu kunnassamme kuuluu Kysymykseen vastanneet: 22 (ka: 2,5) (9.1) Nuorisotyöntekijälle 27,3 % 6 (9.2) Nuoriso/kulttuuri/vapaaaikasihteerille (9.3) Koulutoimenjohtajalle (9.4) Sivistystoimen johtajalle 50 % 11 4,5 % 1 0 % 0 (9.5) Kunnanjohtajalle 0 % 0 (9.6) Muulle kenelle? 18,2 % 4 (9.7) Ei kuulu erityisesti kenenkään vastuualueeseen 0 % 0 KUVIO 9. Vastaukset siihen kenelle nuorisotyön kehittämisvastuu kunnassa kuuluu Puolet vastauksista, 50 %, kertovat nuorisotyön kehittämisvastuun kunnassa kuuluvan nuoriso-, kulttuuri- tai vapaa-aikasihteerille. 27,3 %:ssa kuntia nuorisotyön kehittämisvastuu kuuluu nuorisotyöntekijälle. Nuorisotyön kehittämisvastuu kunnassa kuuluu koulutoimenjohtajalle 4,5 %:ssa vastauksista. Muita toimijoita, joille nuorisotyön kehittämisvastuu kuuluu kunnissa, olivat liikunta- ja raittiussihteeri, kunta ja nuorisotyöntekijät sekä vapaaaikalautakunta (18,2 %). 10. Kunnassamme toimii nuorisotyön moniammatillisia yhteistyöryhmiä Kysymykseen vastanneet: 22 (ka: 1,4) (10.1) Kyllä 68,2 % 15 (10.2) Ei 22,7 % 5 (10.3) En osaa sanoa 9,1 % 2 KUVIO 10. Vastaukset kunnassa toimivista nuorisotyön moniammatillisista yhteistyöryhmistä Vastauksista ilmenee, että 68,2 % kunnista toimii nuorisotyön moniammatillinen yhteistyöryhmä. 22,7 %:ssa vastauksista kerrotaan, että kunnassa ei toimi nuorisotyön moniam-

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Mistä kaikki alkoi? Yhteistyöhön ja luottamukseen pienin askelein, suunnittelua, työnjakoa ja vertaistukea Konkreettisia asioita konkreettisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Antti Kivijärvi Tutkija Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF 28.9.2010

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti

Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti Alle 10 000 as. kunnat Artussa mukana olevien ministeriöiden hyödyntäminen Hallitusohjelman viesti ARTTU2-ohjelmaan

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 Yhteistyösopimus 19.11.2014 1. Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja: Luumäen kunta Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Palvelun

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA

LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA Päivi Honkatukia & Lasse Siurala Nuorisotyön kehittämisverkoston koordinaatioryhmä 15.6.2010 HANKKEEN ETENEMINEN

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2

Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2 Vapaa-aikalautakunta Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Asialistan hyväksyminen 5 Katselmuskäynti

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Tuula Hohenthal, LTO, KM projektitutkija/erikoissuunnittelija Reetta Leppälä, KT, lehtori Centria ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö 1. Hanke ja tutkimusaineisto

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 1 RYMÄTTYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 Seurakuntaneuvosto 20.1.2010 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 20.1.2010 klo 17-18.20 Paikka: Seurakuntakoti Läsnä: Sirén Petri puheenjohtaja Heino,

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Uudistamistarpeet ja aikataulu 2 Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa

Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa 1 21.9.2009 Oulun kaupunki Nuorisoasiainkeskus Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa 17.9.2009 Kaisu Haapala Nuorisotoimenjohtaja 21.9.2009 Oulun kaupunki

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot