Turvallisuusyhteiskunnassa kansalainen on potentiaalinen terroristi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuusyhteiskunnassa kansalainen on potentiaalinen terroristi"

Transkriptio

1 Turvallisuusyhteiskunnassa kansalainen on potentiaalinen terroristi Author : peristerakis 1 / 9

2 Nykyinen hallinan doktriini on pysyväksi tarkoitettu poikkeustila, turvallisuustyhteiskunta, jossa jokainen kansalainen on potentiaalinen terroristi. Millainen on valtio jota määrittää tällainen periaate? Ateenassa viime marraskuussa puhuneen Giorgio Agambenin mukaan eurooppalainen moderni demokratia ei ole ainoastaan ei-demokraattinen, vaan sitä ei voi pitää enää edes politiikkana. Käännös: Peristerakis. Heijastus tämän päivän demokratiasta on erityisesti täällä Ateenassa jossain mielessä häiritsevä sillä se velvoittaa pohtimaan demokratian loppua siellä missä se alkujaan syntyi. Itse asiassa, hypoteesi jonka haluan esittää on, että tämän päivän Euroopassa vallitseva, epäonnistunut hallinnollinen paradigma ei ole ainoastaan ei-demokraattinen mutta sitä ei voi myöskään pitää politiikkana. Pyrin siis seuraavassa osoittamaan, että eurooppalainen yhteiskunta ei ole enää poliittinen yhteiskunta, se on jotain täysin uutta jotain joka kaipaa kunnollista terminologiaa ja jota varten meidän täytyy kehittää uusi poliittinen strategia. Sallinette minun aloittaa konseptista on joka syyskuusta 2001 alkaen korvannut kaikki muut politiikan muodot. Tämä on turvallisuus. Kuten hyvin tiedätte, lause "turvallisuuden tähden" toimii tänä päivänä kaikissa ympäristöissä, aina arkielämästä kansainvälisiin konflikteihin, tunnussanana sellaisille toimenpiteille joita ihmisten ei ole muussa tapauksessa mitään syytä hyväksyä. Pyrin osoittamaan vastoin kuin yleensä väitetään miten turvallisuusmääräysten todellinen tarkoitus ei ole estää vaaraa, ongelmia tai edes katastrofeja. Tätä varten minun on välttämätöntä tehdä pieni genealoginen kartoitus siitä mitä turvallisuus on. Yksi mahdollinen lähestymistapa tällaisen genealogian luonnostelemiseksi on kuvata sen alkuperä ja historia suhteessa poikkeustilan ajatukseen. Voimme tästä perspektiivistä jäljittää 2 / 9

3 sen alkuperän Rooman valtakunnan periaatteeseen: salus publica suprema lex yleinen turvallisuus on korkein laki; kytkeä sen Rooman diktatuuriin; jatkaa vastaavan kaltaiseen hätä ei lue lakia periaatteeseen; ranskan vallankumouksen aikaiseen comites de salut publiqueen(kansallisen turvallisuuden komitea); ja viimein Weimarin tasavallan 48:aan artiklaan joka oli natsivallan juridinen perusta. Tällainen genealogia on taatusti oikea, mutta epäilen ettei se kerro turvallisuusapparatuksen toiminnasta ja sen niistä toimenpiteistä, jotka nykyään tunnemme. Siinä missä poikkeustila luotiin alkujaan paikalliseksi toimenpiteeksi jonka tarkoitus oli selättää välitön uhka, luodaan tänä päivänä turvallisuuden nimissä pysyvää hallinnan teknologiaa. Kun julkaisin vuonna 2003 kirjan jossa yritin esittää tarkasti miten poikkeustila on kehittyy normaaliksi hallinnan muodoksi läntisissä demokratioissa, en osannut arvata, että diagnoosini olisi todella näin paikkaansa pitävä. Ainoa nykyistä vastaava ennakkotapaus on Natsi-Saksa. Kun Hitler otti vallan vuonna 1933, määräsi hän välittömästi rajoituksia niihin Weimarin tasavallan perustuslain kohtiin jotka koskivat yksilövapautta. Ja koska näitä muutoksia ei milloinkaan kumottu, voidaan koko Kolmas valtakunta käsittää poikkeustilana joka kesti 12 vuotta. Mutta se mitä tänä päivänä tapahtuu on vielä jotain muuta. Muodollista poikkeustilaa ei ole julistettu. Se mitä sen sijaan näemme on häilyviä ei-juridisia käsityksiä kuten "turvallisuussyyt", joita käytetään synnyttämään pysyvä, kaikin puolin epäilyttävä ja sepitteellinen hätätila ilman mitään selvää merkkiä todellisesta vaarasta. Yksi esimerkki tällaisesta ei-juridisesta käsityksestä jota käytetään tuottamaan hätätila on kriisi. Sen lisäksi, että sanalla kriisi tarkoitetaan juridista oikeuden tuomiota, on tämän sanan historia ymmärrettävissä kahden muun semanttisen perinteen kautta: lääketieteellisen ja teologisen, jotka kuten teille kreikkalaisille on selvää johtuvat sanan alkuperästä, kreikan verbistäcrino. Lääketieteellisessä perinteessä crisis on hetki, jolloin lääkärin on annettava tuomio ja päätettävä jääkö potilas henkiin vai kuoleeko hän. Päivää jolloin päätös tehdään on kutsuttu nimellä crisimoi, ratkaiseva päivä. Teologiassa crisis on taas viimeinen tuomio, jonka Kristus määrää aikojen lopussa. Kuten näette, se mikä on oleellista molemmissa perinteissä on termin yhteys tiettyyn hetkeen. Nykyisessä käytössä tämä merkitys on kuitenkin pyyhitty pois. Kriisi, tuomio on leikattu irti sanan väliaikaisesta merkityksestä ja sattumasta siten, että nykyään kriisi vastaa normaalitilaa ei vain taloudessa ja politiikassa vaan kaikessa elämässä ja muuttuu näin pelkäksi hallinnan työkaluksi. Jos asia halutaan ilmaista paradoksin kautta, voisimme sanoa, että jatkuva poikkeustila on hallituksen pyrkimys jatkuvaan vallankaappaukseen. Tämä on täsmälleen se mitä tapahtuu parhaillaan Kreikassa, mutta myös Italiassa, missä molemmissa hallitukset tekevät jatkuvasti pieniä vallankaappauksia. Italian nykyinen hallitushan ei ole missään mielessä legitiimi. Niinpä ajattelen, että jotta pystyisimme ymmärtämään tämän kummallisen hallinnallisuuden, jonka alaisuudessa elämme, meidän on huomattava, että pelkkä poikkeustilan ajatus on tähän riittämätön. Siksi lähden jäljittämään Michel Foucaultia seuraten turvallisuuden alkuperää modernin talouden alkuajoilta François Quesnais'ista ja fysiokraateista, joiden vaikutusta 3 / 9

4 nykyiseen hallinnankulttuuriin ei voi yliarvioida. Aloitan Westphalia'n rauhansopimuksesta, siitä hetkestä kun suuret absoluuttiset eurooppalaiset valtiot alkoivat soveltamaan poliittiseen diskurssiinsa ideaa siitä, että suvereenin valtion täytyy pitää kansalaisistaan huolta. François Quesnais oli ensimmäinen joka toi turvallisuuden käsitteen hallinnoinnin teorian keskiöön ja tämän hän teki varsin erikoisella tavalla. Yksi toistuva ongelma jota hallitusten täytyi tuolloin ratkaista oli nälänhätä. Ennen Quesnais'ia tyypillinen tapa tämän estämiseksi oli luoda julkisia viljamakasiineja ja kieltää viljan maastavienti. Molemmat näistä menetelmistä vaikutti negatiivisesti tuotantoon. Quesnais'in idea oli kääntää prosessi päälaelleen. Sen sijaan, että hän olisi yrittänyt keksiä keinoja nälänhätien estämiseksi, hän päätti antaa niiden tapahtua, ja näin käydessä vapauttaa niin sisä- kuin ulkomarkkinat pyrkimyksenään nälänhädän hallinta. Sana hallinnoida säilyttää tässä etymologisen kyberneettisen merkityksen: hyvä kybernes, eli hyväkään kapteeni ei voi välttää myrskyä, mutta kun myrsky iskee, hänen on oltava kykenevä hallitsemaan aluksensa käyttäen hyväkseen aaltojen ja tuulten voimaa. Tämä on kuuluisan lausahduksen: laissez faire, laissez passer (antaa tehdä, antaa mennä) merkitys. Se ei ole vain talousliberaalien iskulause vaan hallinnan paradigma joka sisältää pyrkimyksen turvallisuuteen sureté,kuten Quesnais sanoisi. Ei niinkään, että se estäisi ongelmia, mutta jotta niitä voisi niiden ilmaantuessa hallita ja ohjata hyväksi ajateltuun suuntaan. Meidän ei pidä laiminlyödä tämän quesnaislaisen pyöräytyksenfilosofisia merkityksiä. Se nimittäin tarkoittaa suurta muutosta hallinnoinnin ideassa kumotessaan perinteisen hierarkkisen suhteen syiden ja seurausten välillä, ja johtaa kokonaisen historiallisen aikakauden vaihtumiseen. Koska syiden hallitseminen on vaikeaa ja kallista, on turvallisempaa ja käytännöllisempää hallita seurauksia. Väittäisin, että tämä Quesnais'in teoreema on modernin hallintakulttuurin peruskäsitys. Antiikki pyrki puutumaan syihin, moderni taas kontrolloimaan seurauksia. Tämä modernismia leimaava peruskäsitys on havaittavissa kaikkialla: ekonomiasta ekologiaan, ulko- ja puolustuspolitiikasta sisäiseen hallintaan ja poliisiin. Meidän on siis aika huomata, että Euroopan hallinnot ovat antaneet periksi yrityksistä vaikuttaa asioiden syihin he haluavat vain hallita seurauksia. Quesnais'in teoreema tekee myös ymmärrettäväksi sen mikä muuten vaikuttaa selittämättömältä. Tarkoitan sitä paradoksaalista vääjäämättömyyttä joka tuo yhteen talouden absoluuttisen liberalismin sekä ennennäkemättömän ja yhtä absoluuttisen valtio- ja poliisikontrollin. Jos hallinta tähtää seurausten hallintaan, ei syiden, on sen välttämätöntä 4 / 9

5 laajentaa ja lisätä kontrollia. Syyt vaativat sitä, että ne selvitetään, mutta seuraukset täytyy sen sijaan todeta ja kontrolloida. Yksi tärkeä alue missä edellä mainittu ajatus seurausten kontrolloinnista vaikuttaa, on biometrinen turvallisuusteknologia, joka on kasvavissa määrin lisääntynyt kaikilla elämänalueilla. Kun ensimmäiset biometriset teknologiat kehitettiin 1700-luvulla Ranskassa Alphonse Bertillon'in joka keksi passikuvan ja Englannissa Francis Galton'in joka keksi sormenjäljet toimesta, ei niitä kehitetty rikosten ehkäisyä varten vaan siksi, että rikoksen uusijat voitaisiin tunnistaa. Kun rikos on kerran tehty, biometristä dataa voitiin siis käyttää rikollisen tunnistamiseen. Rikoksen uusijoita varten keksityt biometriset teknologiat pysyivät pitkään vain ja ainoastaan rikollisten erikoisoikeutena. Vielä vuonna 1943 USA:n kongressi kieltäytyi laajentamasta kansalaisten tunnistamista koskevaa lainsäädäntöä, jonka tarkoitus oli tuoda jokaisen sormenjälki henkilötodistukseen. Liittyen modernin aikakauden kirjoittamattomaan lakiin tai sen fataaliuteen, tämä kuten monet teknologiat joita alkujaan kehitettiin eläimiä, rikollisia, muukalaisia tai juutalaisia varten, laajennettiin koskemaan kaikkia ihmisolioita. Niinpä 1900-luvun kirous biometriset teknologiat koskee tänä päivänä kaikkia kansalaisia, ja Bertilloin kehittämä tunnistamista varten otettu kuva ja Galton'in sormenjäljet on käytössä jokaisen valtion henkilötodistuksissa. Mutta äärimmäisin askel joka on otettu vasta meidän päivinämme on vielä osin realisoitumatta. Uusi digitaalinen teknologia, optiset skannerit jotka eivät tunnista vain sormenjälkiä mutta myös verkkokalvon ja iiriksen rakenteen, sekä biometriset laitteet ovat siirtyneet pois poliisilaitoksilta ja siirtolaistoimistoista ja leviävät kaikkialle elinympäristöömme. Monissa maissa opiskelijaravitolat ja jopa koulut on varustettu biomekaanisilla laitteilla, joihin opiskelijoiden täytyy laittaa kätensä tunnistusta varten. Alan eurooppalainen teollisuus suosittelee kansalaisia totuttautumaan vastaaviin kontrollimekanismeihin jo lapsesta saakka. Ilmiö on todella häiritsevä, sillä Euroopan komissio (kuten myös ESPR, European Security Research Program) on turvallisuuden nimissä ottanut jäsenistöönsä mukaan alan suurteollisuuden edustajia, eli lähinnä asevarusteluteollisuutta kuten Thales, Finmeccanica, EADS ja BAE System, joiden toiminta on vain laajentunut turvallisuusalalle. On helppo kuvitella sellaisen vallan potentiaaliset vaarat, jolla on rajoittamattomasti käytössä biometristä ja geneettistä informaatiota kansalaisistaan. Näillä nykyisillä keinoilla juutalaisten joukkotuho, joka aikoinaan tehtiin huomattavasti heikommin kehittyneiden ja puutteellisten dokumenttien perusteella, olisi täysin totaalinen ja uskomattoman nopea. Mutta en mene tässä tämän syvemmälle tähän tärkeää aiheeseen. Ajatukset joita tässä yhteydessä haluan käsitellä koskevat sen sijaan turvallisuusteknologiaan liittyviä poliittisen identiteetin sekä poliittisten suhteiden muutoksia. Nämä muutokset ovat niin massiivisia, ettei ole ainoastaan perusteltua kysyä onko yhteiskunta jossa elämme 5 / 9

6 demokraattinen, vaan myös voiko tällaista yhteiskuntaa kutsua enää edes poliittiseksi? Christian Meier on osoittanut miten poliittinen käsitteellisyys muuttui Ateenassa viidennellä vuosisadalla ja kytkeytyi ilmiöön jota hän kutsuu kansalaisten politisoitumiseksi. Tähän asti polikseen, kaupunkiin, kuuluminen oli määritelty erinäisten olosuhteiden ja yhteiskunnallisen aseman perusteella kuuluiko henkilö esimerkiksi ylhäisöön tai tiettyyn kulttuurilliseen yhteisöön, oliko hän talonpoika tai kauppias tai jonkin tietyn perheen jäsen jne. Mutta tästä eteenpäin ihmisenkansalaisuudesta tuli sosiaalisen identiteetin kriteeri. "Tästä seurasi, että erityinen kreikkalainen käsitys kansalaisuudesta jonka mukaan ihmisen täytyy myös käyttäytyä kuin kansalainen sai institutionaalisen muodon. Taloudellisen tai uskonnollisen ryhmän jäsenyys jäi toiselle sijalle. Demokratian kansalaiset käsittivät itsensä poliksen jäseninä vain niin pitkään kun he omistautuivat poliittiselle elämälle. Polis ja politeia, kaupunki ja sen kansalainen, loivat ja määrittivät toinen toisiaan. Kansalaisuudesta tuli elämänmuoto, jossapolis muodosti oman erillään olevan alueen oikoksesta, talosta, ja politiikasta vapaa julkinen tila, vastakohdaksi yksityiselle, joka puolestaan kuului välttämättömyyden piiriin." Maierin mukaan tämä erityisen kreikkalainen politisoitumisen prosessi kulkeutui läntiseen politiikkaan, jossa niin ikään kansalaisuus säilyi ratkaisevana elementtinä. Hypoteesi, jonka haluaisin esittää on, että tämä fundamentaalinen poliittinen ajattelutapa on aloittanut peruuttamattoman prosessin, jota voimme kuvata kasvavan epäpolitisoitumisen prosessiksi. Mikä ennen oli tapa elää olennainen ja peruuttamaton olosuhde on nyt vain passiivinen juridinen status, jossa toiminta ja toimimattomuus, henkilökohtainen ja julkinen ovat sumentuneet ja tulleet toisistaan erottamattomiksi. Tämä kansalaisten epäpolitisoinnin prosessi on niin ilmeinen, etten mene tässä syvemmälle siihen. Sen sijaan yritän näyttää miten turvallisuus ja turvallisuusteknologia ovat näytelleet ratkaisevaa roolia tässä kehityksessä. Rikollisia varten kehitetyn teknologian soveltaminen kansalaisiin on epäilemättä vaikuttanut kansalaisten poliittiseen identiteettiin. Ensi kertaa ihmiskunnan historiassa identiteetti ei ole enää persoonan ominaisuus, tai määrity sen tunnustuksen mukaan jota hän saa muilta, vaan paremminkin ihmisen biologisen datan ominaisuus, johon ihmisellä ei ole mitään suhdetta, kuten sormenjälkien koukerot tai DNA:n kaksoiskierre. Yhtäältä kaikkein neutraalein ja henkilökohtaisin on tullut identiteettiä määritteleväksi tekijäksi, toisaalta näin identiteetti on menettänyt osan sen julkisesta luonteesta. Jos identiteettiäni määrittelee nykyään biologiset faktat, se ei totisesti ole enää minun tahtoni alaista tai jotain mihin minulla itsellä on kontrolli. Näin ollen myös poliittisen tai eettisen identiteetin muodostaminen käy ongelmalliseksi. Minkä suhteen voin muka luoda sormenjälkieni tai geneettisen koodini kanssa? Uusi identiteetti on identiteetti ilman persoonaa, mitäs se ennen oli, ja siksi myös politiikan paikka ja etiikka menettävät vanhat merkityksensä ja ne täytyy pohtia alusta uudelleen. Jos kreikkalaiset määrittyivät henkilökohtaisen ja julkisen välisen vastakohtaisuuden mukaan oikos, koti, jossa oli reproduktiivinen elämä sekä polis, joka oli paikka poliittiselle toiminnalle moderni kansalainen näyttäisi siirtyneen alueelle jossa julkinen ja yleinen tai hobbeslaisittain fyysinen ja poliittinen ruumis ovat menettäneet eronsa. 6 / 9

7 Tämä yhteensulautuminen materialisoituu kaupungeissa katujen ja aukioiden videovalvonnassa. Jälleen kerran laite, joka alkujaan kehitettiin vankeja varten, mutta joka nykyään on levinnyt julkiseen tilaan. Lienee selvää, että videolle taltioituva paikka ei ole enää agora, vaan alue jossa kokoontumispaikka ei varsinaisesti eroa vankilasta. Tämä poliittisen tilan muutos on ehdottomasti monimutkainen ilmiö ja siihen liittyy lukuisia syitä, joiden joukossa biovallalla on erityinen asema. Biologisen identiteetin ensisijaisuus poliittisen identiteetin sijaan liittyy selvästi paljaan elämän politisoitumiseen moderneissa valtiossa. Mutta kenenkään ei pidä unohtaa, että sosiaalisen ja biologisen identiteetin sulautuminen alkoi pyrkimyksistä tunnistaa rikoksenuusijoita. Ei siis pitäisi olla lainkaan ihme, jos normaali suhde kansalaisen ja valtion välillä perustuu epäilyihin, poliisirekistereihin ja kontrolliin. Yhteiskuntaamme ääneen sanomaton periaate on: jokainen kansalainen on potentiaalinen terroristi. Mutta mitä on valtio jota määrittää tällainen periaate? Voiko sitä kutsua demokraattiseksi? Voimmeko edes kuvitella sen olevan jotain poliittista? Millaisessa valtiossa oikein tätä nykyään elämme? Varmaankin tiedät, että kirjassaan Tarkkailla ja rangaista sekä luennoillaan Collège de France'ssa Michel Foucault luonnosteli typologista määritelmää modernille valtiolle. Hän esitti miten antiikin valtio, jota hän kutsui territoriseksi tai suvereeniksi ja jonka motto oli faire mourir et laisser vivre (suora käännös: tekee kuoleman ja antaa elämän), kehittyi hiljalleen kurivaltioksi, jonka motto oli kääntynyt ympäri: faire vivre et laisser mourir (tekee elämän ja antaa kuoleman) pitäessään huolta ihmisten terveydestä tehdäkseen näistä terveitä, järjestyksessä olevia ja helposti hallinnoitavia ihmisiä. Valtio jossa elämme nyt ei ole mitään muuta kuin kurivaltio. Gilles Deleuze ehdotti sen kutsumista, Etat de contrôle, kontrollivaltioksi, sillä nykyisen valtion tahto ei ole järjestys tai kuri, vaan paremminkin hallinta ja kontrolli. Deleuzen määritelmä on oikea, sillä hallinnointi ja kontrolli eivät välttämättä käy yksiin järjestyksen ja kurin kanssa. Kukaan ei ole osoittanut tätä yhtä selvästi kuin Italialainen poliisi, joka Genovan kuohunnan jälkeen heinäkuussa 2001, sanoi ettei hallitus halunnut poliisin ylläpitävä järjestystä vaan hallitsevan epäjärjestystä. Eräs amerikkalainen politiikan tutkija, joka yritti analysoida perustuslaillista muutosta joka johti Patriotic Act'iin ja muihin syyskuun 2001 jälkeen säädettyihin lakeihin, puhui turvallisuusvaltiosta. Mutta mitä turvallisuus tässä yhteydessä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että Ranskan vallankumouksesta saakka sana turvallisuus sureté, kuten silloin oli tapana sanoa on liittynyt poliisin määritelmään. Maalisuun 16, 1791 ja elokuun 11, 1792 säädetyt lait toivat ranskalaiseen lainsäädäntöön maininnan turvallisuuspoliisista, joka sai osakseen arvaamattoman pitkän historian modernissa. Jos luet tämän aikaisia keskusteluja joita tämän lain tiimoilta käytiin huomaat, että poliisi ja turvallisuus määrittelevät toinen toistaan, mutta kukaan keskustelijoista (Brissot, Heraut de Séchelle tai Gensonné) ei ole kykenevä määrittelemään mitä on poliisi tai turvallisuus toisistaan erillisinä. Keskustelut keskittyvät vain poliisiin joka kunnioittaa oikeutta ja juridista valtaa. Gensonné mainitsee näiden kahden olevan "kaksi erilaista ja erillistä voimaa", mutta vaikka juridisen vallan tehtävä on selvä, on edelleen mahdotonta määritellä mikä on poliisin rooli. Tämän keskustelun 7 / 9

8 analysointi osoittaa, että poliisin paikka ja tehtävä on määrittelemätön ja sellaisena sen täytyy pysyäkin, sillä jos se olisi todella elimellinen osa juridista voimaa, poliisia ei silloin olisi. Harkinnanvarainen valta, joka vielä tänäkin päivänä määrittää poliisin toimintaa, käyttäytyy yleistä turvallisuutta vaarantavassa konkreettisessa tilanteessa kuin se olisi suvereeni. Mutta vaikka poliisi harjoittaa harkinnanvaraista valtaa, hän ei tee tai valmistele, kuten sanotaan päätöksiä tuomareiden puolesta. Jokainen päätös koskee syitä, kun taas poliisi pyrkii vaikuttamaan seurauksiin jotka ovat määritelmällisesti päätösten ulkopuolella. Tämän päätöksen ulkopuolella olevan elementin nimi on ei mikään muu kuin sama mikä se oli 1600-luvulla, raison d Etat, valtiollinen syy,turvallisuussyy. Turvallisuusvaltio on toisin sanoen poliisivaltio, mutta edelleen lainopillisessa teoriassa poliisi on musta aukko. Kaikki mitä voimme sanoa on, että silloin kun ns. "poliisiuden tiede" alkujaan ilmestyi 1700-luvulla tähän maailmaan, sana poliisi johdettiin etymologisesti kreikkalaisesta alkusanasta politeia ja laitettiin toimimaan politiikkaavastaan. On yllättävää nähdä miten poliisi sopii yhteen todellisen poliittisen tarkoituksen kanssa, nyt kun termi politiikka on varattu lähinnä vain ulkomaanpolitiikalle. Kuten Von Justi, hänen tutkielmassaan Policey Wissenschaft, kutsuu valtion suhdetta muihin valtioihin sanalla Politik, japolizei on valtion suhde itseensä. On tarpeen paneutua tähän määritelmään, jonka lainaan tähän: "poliisi on valtion suhde valtioon itseensä". Hypoteesi, jonka haluaisin esittää tässä on, että asettamalla itsensä "turvallisuus"-sanan taakse, moderni valtion on jättänyt politiikan siirtyäkseen ei-kenenkään maalle jonka maantiede ja rajat ovat vielä tuntemattomat. Turvallisuusvaltion, jonka nimi näyttää viittaavan huolenpidon poissaoloon (securus tulee sanoista sine cura) täytyisi sen sijaan saada meidät huolestumaan niistä vaaroista, joita se aiheuttaa demokratialle, koska poliittinen elämä siinä on tullut mahdottomaksi, ja demokratiahan tarkoittaa juuri poliittisen elämän mahdollisuutta. Haluaisin vetää asioita yhteen tai paremminkin lopettaa puheenvuoroni niin filosofiassa kuin taiteessa päätelmät ovat mahdottomia, voit ainoastaan hylätä sen mitä olet tehnyt ja esittää jotain, mikä minusta näyttäisi tällä hetkellä olevan kenties demokratian akuutein ongelma. Jos valtio joka on edessämme on "turvallisuusvaltio" sellaisena kuin sen edellisessä kuvasin, tarkoittaa tämä sitä, että meidän täytyy miettiä uudelleen perinteiset strategian luoda poliittisia konflikteja; mitä meidän olisi tehtävä, mitä strategiaa seuraisimme? Kysymys turvallisuudesta sisältää käsityksen, että jokainen enemmän tai vähemmän väkivaltainen pyrkimys sen ylläpitämän järjestyksen syrjäyttämiseksi muuttuu helposti uudeksi mahdollisuudeksi järjestelmälle hallita poliittista liikettä sille itselle suopeaan suuntaan. Tämä on ilmeistä siinä dialektiikassa, joka kytkee terrorismin ja valtion tiukasti yhteen yhteiseen kehäpäätelmään. Ranskan vallankumouksesta alkaen on moderni politiikan perinne onnistunut kääntämään kaikki radikaalit muutokset vallankumoukselliseksi prosessiksi jotka poikkeuksetta 8 / 9

9 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org toimivat kuin pouvoir constituant, lakeja säätävä valta, eli valta joka aina konstituoi uuden järjestyksen ja sen instituutiot. Luulen, että meidän täytyy siis hylätä tämä näkemys ja yrittää miettiä jotain joka voisi olla puissance destituante, eli puhtaasti purkavaa (destituent) valtaa, jota ei voi kaapata sisälle turvallisuuden spiraaliin. Tarkoitan tällä sellaista purkavaa valtaa, joka Walter Benjaminilla oli mielessä esseessään On the critique of violence, jossa hän pyrkii määrittelemään puhtaan väkivallan. Väkivallan joka pystyy "rikkomaan lakeja säätävän vallan ja lakeja säilyttävän vallan väärän dialektiikan". Esimerkkinä hän käytti Sorel'in (Georges Sorel) ajatusta työväen yleislakosta. "Tämän kierteen rikkominen", hän kirjoittaa esseen lopussa, "jota ylläpitää lain myyttiset muodot; lain ja kaikkien niiden voimien purkaminen jotka ovat siitä riippuvaisia; ja viimein valtiovallan lakkauttaminen, näin on uusi historiallinen aikakausi löydetty". Siinä missä konstituoiva valta tuhoaa lain vain luodakseen sen uudelleen, purkava valta joka lakkauttaa kaiken lain voi avata uuden historiallisen aikakauden. Mutta tällaisen puhtaan purkavan vallan ajatteleminen ei ole erityisen helppoa. Benjamin kirjoitti kerran, ettei ole mitään niin anarkistista kuin porvarillinen järjestys. Samoin Passolini kuvaa viimeisessä elokuvassaan neljää Salòn herraa sanomassa orjilleen: "todellista anarkiaa on vallan anarkia". Näin siksi, että valta konstituoi itsensä inkluusion kautta, kaappaamalla anarkian ja anomian, ilmiöt joihin on niin vaikea välittömästi päästä, ja siksi meidän on niin vaikea kuvitella tänä päivänä todellista anarkiaa tai todellista anomiaa. Minusta tuntuu, että sellaiset toimenpiteet jotka paljastavat selvästi turvallisuusvaltion teknologioihin kaapatun anarkian ja anomian, voivat toimia puhtaasti purkavana valtana. Todella uusi poliittinen ulottuvuus tulee mahdolliseksi vain kun tartumme ja syrjäytämme nykyisen vallan harjoittaman anomiana ja anarkian. Mutta tämä ei ole pelkästään teoreettinen tehtävä: se tarkoittaa ennen kaikkea sellaisen elämänmuodon uudelleen löytämistä ja sellaisen poliittisen elämän muodostamista, jonka muistoa turvallisuusvaltio yrittää tuhota keinolla millä hyvänsä. 9 / 9

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Vastaväitteiden purku materiaali

Vastaväitteiden purku materiaali Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

BIOMETRINEN TUNNISTUS MIKA RÖNKKÖ

BIOMETRINEN TUNNISTUS MIKA RÖNKKÖ BIOMETRINEN TUNNISTUS MIKA RÖNKKÖ MITÄ ON BIOMETRINEN TUNNISTUS Tapa ja sen taustalla oleva teknologia, jolla henkilö voidaan tunnistaa käyttämällä yhtä tai useampaa biologista piirrettä. Nykyään osataan

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 s16 Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/ mla/ puh. 044 344 2757

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

Näin suunnittelet ja rakennat oman verkkokurssin. Työkirja. TiiaKonttinen

Näin suunnittelet ja rakennat oman verkkokurssin. Työkirja. TiiaKonttinen Näin suunnittelet ja rakennat oman verkkokurssin Työkirja TiiaKonttinen Hei, ihan huippua, että latasit tämän oppaan ja haluat oppia, miten voit suunnitella ja tehdä oman verkkokurssisi. Tämän työkirjan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA

TIETOTURVALLISUUDESTA TIETOTURVALLISUUDESTA Tietoturvallisuus riippuu monista asioista. Tärkein niistä on käyttäjä itse! Käyttäjä voi toimia turvallisesti tai turvattomasti Tervettä harkintaa tarvitaan erityisesti Internetin

Lisätiedot

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kyberturvallisuudessa on kyse luottamuksesta digitalisaation hyötyihin

Kyberturvallisuudessa on kyse luottamuksesta digitalisaation hyötyihin Kyberturvallisuudessa on kyse luottamuksesta digitalisaation hyötyihin 28.2.2017 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta

Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta Strategia oli hyvä jäi vain toteuttamatta Operaatio täyskäännös 2.0 - Diskuteerauksesta tekemiseen Juho Lipsanen 11.11.2010 Arc Technology Oy - Taloussanomat 1 cfo 10 years ceo 12 years partner 3 years

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0356/48. Tarkistus. József Nagy, Jeroen Lenaers PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0356/48. Tarkistus. József Nagy, Jeroen Lenaers PPE-ryhmän puolesta 21.11.2018 A8-0356/48 48 Johdanto-osan 4 kappale (4) Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tietyt yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat vakavat uhat, jotka ovat olleet perusteena

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Instituutiot, rakenteet ja korruptio Venäjällä

Instituutiot, rakenteet ja korruptio Venäjällä 13.10.2017 1 Instituutiot, rakenteet ja korruptio Ilmari Larjavaara, VTT, Itä-Suomen Yliopisto 13.10.2017 2 Siellä on vain ihmisiä Yhteiskuntajärjestykset romahtaneet Yksilö muun edellä Henkilövaltio,

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Turvallisuus kehittyy joko johtajuuden tai kriisin kautta

Turvallisuus kehittyy joko johtajuuden tai kriisin kautta Turvallisuus kehittyy joko johtajuuden tai kriisin kautta 20.4.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Sotatieteiden tohtori, VTM, Kapteeni

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen

Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen 2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen Osa 2 Johtamistyylit ja -tekniikat Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan

Lisätiedot

ZA6286. Flash Eurobarometer 416 (The Charter of Fundamental Rights of the European Union, wave 2) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6286. Flash Eurobarometer 416 (The Charter of Fundamental Rights of the European Union, wave 2) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA686 Flash Eurobarometer 6 (The Charter of Fundamental Rights of the European Union, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL6 Charter of Fundamental Rights of the EU - FIF D Minkä ikäinen olette?

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Etunimet Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä

Lisätiedot

01. MÄÄRITTELE UNELMASI

01. MÄÄRITTELE UNELMASI BRÄNDISI PERUSTA 01. MÄÄRITTELE UNELMASI Monesti suurin syy miksi päädytään uudelleen brändäämiseen on toiminnan sekavuus ja epäröinti. Ei olla riittävästi ajateltu miltä oma unelma elämäänsä ja liiketoimintaansa

Lisätiedot