Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia"

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010

2 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUS- STRATEGIA VUOTEEN 2010 Forssan seudun aluekeskusohjelma Perusturvallisuus-valiokunta

3 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Tekijät Perusturvallisuusvaliokunta Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Strategiajulkaisu Toimeksiantaja Forssan seudun aluekeskusohjelma Julkaisun nimi Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 Julkaisun osat Tiivistelmä Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa on tuottanut aluekeskusohjelman alainen perusturvallisuusvaliokunta. Prosessi käynnistyi vuoden 2002 alussa seudullisella seminaarilla. Viimeistelyseminaari pidettiin Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 tarkastelee hyvinvointia ja turvallisuutta neljällä ulottuvuudella: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tila sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Itse strategiajulkaisussa asiakokonaisuudet on jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Osa I selvittää strategian visiot, päämäärät, kriittiset menestystekijät ja mittarit kullakin hyvinvoinnin ja turvallisuuden alueella. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle on laadittu toimenpidesisältöjä ja samalla on määritelty päävastuutahot ja yhteistyökumppanit sekä hahmoteltu aikataulua asioiden etenemiseksi. Visio: Fyysinen ja psyykkinen terveys: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Osallisuus ja yhteenkuuluvuus: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus ja keskinäinen huolenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Lounaishämäläinen henki - ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat yhteen hiileen. Sosioekonominen tila: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutetut ja itsenäisesti toimeentulevia. Turvallisuus ja viihtyvyys: Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Strategia: Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiana on asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen edistämällä ja mahdollistamalla fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisäämällä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, kohentamalla sosioekonomista tilaa ja huolehtimalla turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Osa II muodostuu hyvinvointi- ja turvallisuusulottuvuuksien nykytilan kuvauksesta. Tietoa on tuotettu seutukunnan kuntien osalta ja vertailutasoina on käytetty koko seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata. Osa III kuvaa hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun paikallista taustaa ja oman tahtotilan syntymistä sekä prosessia, jolla strategia on tuotettu. Osaan kolme liittyy tietoa tausta-ajattelusta, mihin on työtä tehdessä nojauduttu. Avainsanat Hyvinvointi, turvallisuus Sarjan nimi ja numero Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen julkaisusarja ISSN Jakaja Forssan Seudun Terveydenhuollon kuntayhtymä FSTK Kokonaissivumäärä 116 Kustantaja Forssan seudun aluekeskusohjelma 2

4 SISÄLLYSLUETTELO OSA I 1 Johdanto Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen Fyysinen ja psyykkinen terveys Osallisuus ja yhteenkuuluvuus Sosioekonominen tila Turvallisuus ja viihtyvyys Tietoja muista hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan seuranta OSA II 4 Hyvinvoinnin ja turvallisuuden nykytila Fyysinen ja psyykkinen terveys Osallisuus ja yhteenkuuluvuus Sosioekonominen tilanne Turvallisuus ja viihtyvyys Panoksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen Forssan seutu tänään yhteenveto hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta OSA III 5 Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun paikallinen tausta oma tahtotila Seutuyhteistyöstä Aluekeskusohjelma hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian luojana Taustateorioita hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja elämänkulusta Valtakunnallisten ohjeiden ja tavoitteiden paikallisvaikutukset Lähteet Liitteet

5 Kuviot: Kuvio 1: Väestöennuste Forssan seudulla (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 2: Huoltosuhde Forssan seudun kunnissa vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 3: Huoltosuhde-ennuste vuosille 2010 ja 2020 vertailu vuoteen 2001 (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 4: Alkoholin myynti 100 % alkoholina yli 18-vuotiasta kohden (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 5: Vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa olleet v potilaat tuhatta asukasta kohti vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 6: Vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa olleet 75-vuotiaat potilaat tuhatta asukasta kohti (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 7: Vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa olleet 75-vuotiaat potilaat tuhatta asukasta kohti (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 8: Kasvatus- ja perheneuvoloiden vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohti (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 9: Sijoitetut vuotiaat lapset ja nuoret tuhatta asukasta kohti (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 10: Vuoden aikana avohuollossa olleiden lasten ja nuorten lukumäärä (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 11: Forssalaisten näkemys nuorten harrastustoiminnasta (Kuntapalvelututkimus 2003) Kuvio 12: Forssalaisten kokemuksia osallistumismahdollisuuksista ja vaikuttamisesta (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 13: Muuttaneiden henkilöiden määrät kunnittain vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 14: Ulkomaiden kansalaiset Forssan seudun kunnissa vuosina (Tilastokeskus StatFin ) Kuvio 15: Yhteistyö naapurikuntien kanssa vuosina 2001 ja 2003 (Kuntatutkimus 2003) Kuvio 16: 15 vuotta täyttäneen väestön korkea-asteen tutkinnot Forssan seudun kunnissa (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 17: Verotulot (mk/asukas) seutukunnalla vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 18: Verotulojen vertailu Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkikunnista (mk/asukas) vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 19: Seutukuntavertailu verotulot mk/asukas vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 20: Keskimääräiset eläketulot 65 vuotta täyttäneillä sukupuolen mukaan euroina vuonna 1999 (http://www.tasa-arvotietopankki.fi/i5k.html) Kuvio 21: 65 vuotta täyttäneiden kesimääräiset eläketulot euroina Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä 1999 (http://www.tasa-arvotietopankki.fi/i5k.html) Kuvio 22: Työttömyysprosentti koko työvoimasta vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 23: Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 24: Työttömät Forssan työvoimatoimiston alueella vuosina (Työministeriön tilastot) Kuvio 25: Nuorisotyöttömyyden suhteellinen osuus (%) vuotiaiden työvoimasta vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 26: Toimeentulotukea saaneita henkilöitä % asukkaista vuosina (Sotkatietokanta/Stakes)

6 Kuvio 27: Lapsiperheiden suhteellinen osuus (%) perheistä vuosina seutukunnalla (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 28: Yksinhuoltajaperheiden osuus (%) lapsiperheistä vuosina (Sotkatietokanta) Kuvio 29: Yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus lapsiperheistä Kanta-Hämeen kaupungeissa vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 30: Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 31: Yhden hengen asuntokuntien suhteellinen osuus (%) kaikista asuntokunnista vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 32: Ahtaasti asuvat asuntokunnat kaikista asuntokunnista (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 33: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat kaikista lapsiasuntokunnista (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 34: Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset tuhatta asukasta kohti vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 35: Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset tuhatta asukasta kohti vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 36: Perheväkivaltatapaukset yhteensä Forssan kihlakunnan alueella (Poliisin tilastot) Kuvio 37: Perheväkivaltailmoitukset samaan osoitteeseen kunnittain Forssan kihlakunnan alueella (Poliisin tilastot) Kuvio 38: Puistojen ja viheralueiden hoito (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 39: Yleinen järjestys ja turvallisuus (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 40. Asuinalueen turvallisuus (Kuntatutkimus 2001, 2003) Kuvio 41: Liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 42: Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kannalta (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 43: Ilman laatu (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 44: Veden puhtaus (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 45: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelumenot asukasta kohti iän mukaan vuonna 2001,1000 euroa (Sairaalaviesti 4/2002) Kuvio 46: Kaikki kunnan nettokustannukset (mk/asukas) vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 47: Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset mk/asukas vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 48: Toimeentulotuki mk/asukas vuosina (Sotkatietokanta/Stakes)

7 Taulukot: Taulukko 1: Forssan seudun väestö (Sotkatietokanta/Stakes) Taulukko 2: Forssan seudun väkilukuennuste (Tilastokeskus ennuste ) Taulukko 3: Väestön ikäluokittainen ennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus ) Taulukko 4: Ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosilta 1990,1996,1999 ja 2001 (Kelan terveyspuntari , 34 Taulukko 5: Kansantautien esiintyvyysluvut prosentteina Forssan seutukunnassa vertailuna Kanta-Häme ja koko maa (Kela terveyspuntari , 35 Taulukko 6: Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien arvioitu määrä ja ympärivuorokautista valvontaa tarvitsevien määrä Forssan seudun kunnissa vuosina 2001, 2005, 2010 ja Taulukko 7: Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa vuosina Forssan seudun kunnissa (Tilastokeskus/StatFin ) Taulukko 8: Perheväkivalta Forssan kihlakunnan eri kuntien alueella (Poliisin tilastot)

8 OSA I 1 Johdanto Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen Fyysinen ja psyykkinen terveys Osallisuus ja yhteenkuuluvuus Sosioekonominen tila Turvallisuus ja viihtyvyys Tietoja muista hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan seuranta

9 Johdanto Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia on tarkoitettu ennen kaikkea poliittisille päättäjille ja eri viranhaltijoille avuksi heidän suunnitellessa ja päättäessä toimenpiteistä ja työkäytännöistä, joilla alueen asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta edistetään. Sitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti kansalaiskeskustelun pohjaksi, mutta esille tulevien teemojen toivotaan herättävän laajaa keskustelua hyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuudesta kuntalaisten keskuudessa. Kansalaiskeskustelun tarpeisiin on ensisijaisesti vastattava muilla tavoilla, esim. nostamalla tästä ohjelmasta yleiseen keskusteluun erilaisia näkökulmia hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Tässä strategiassa hyvinvointia tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tilanne sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Tämä strategia toimii sateenvarjo-ohjelmana muille seudullisille hyvinvointia edistäville ohjelmille ja hankkeille esim. seudullinen vanhustenhuollon strategia, mielenterveyssuunnitelma, päihde- ja huumestrategia, terveyden edistämissuunnitelma sekä ympäristöterveysohjelma. Seudullisen hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian valmistelu perustuu Forssan seudun strategiaan ja valtioneuvoston ohjeisiin sekä päätöksiin hyvinvoinnin edistämisestä ja rikoksen torjunnasta. Tämän strategian valmistelusta on vastannut Forssan aluekeskuksen alainen perusturvallisuusvaliokunta. Tässä strategiassa hyvinvoinnin ja turvallisuuden nykytilaa tarkastellaan tilastojen, tutkimusten ja eri asiantuntijoiden analyysien pohjalta. Yhteisissä valmisteluseminaareissa on asetettu hyvinvoinnin tulevaisuudelle tavoitetila sekä pohdittu keinoja tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategia tarjoaa myös konkreettisia toimintamalleja eri viranomaisten väliselle sekä kuntien ja koko seudun alueelliselle yhteistyölle ja työnjaolle hyvinvoinnin edistämisessä. Strategia ei ole valmis julkistamalla tämä ohjelma, vaan sen seuranta, arviointi ja päivitys on jatkuva prosessi. Tarkoitus on, että hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilaa seurataan vuosittain hyvinvointitilinpidon avulla. Seudulla ja kunnissa tulisi hyväksyä keskeiset hyvinvointi- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet kerran vaalikaudessa. Niiden toteuttamisesta päätetään normaalisti kuntasuunnittelun ja seudullisen päätöksenteon yhteydessä sekä valtionhallinnon paikallisissa tulossuunnitelmissa. Koska hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat eivät noudata kuntarajoja, on hyvin tärkeää, että myös seudullisessa päätöksenteossa huomioidaan hyvinvointi- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Tässä ohjelmassa oletetaan, että kunnat, kuntayhtymät, valtion eri paikallishallintoviranomaiset sekä erilaiset järjestöt suuntaavat runsaasti resursseja hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Toiminnan suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta voidaan parantaa. Eri viranomaisten yhteistyö hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä on vielä puutteellista. Tämän strategian avulla pyritään kehittämään Forssan seudun alueellista yhteistyötä hyvinvoinnin edistämiseksi ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisyksi. Rikosten torjunta Forssan seudulla ei onnistu ilman laajaa poliittisten päättäjien, alueen kuntien eri hallinnonalojen ja valtion paikallisviranomaisten yhteistoimintaa, jossa sovitaan käytettävistä resursseista, toimintatavoista ja käytännöistä sekä toiminnan ja tilanteen arvioinnista. 8

10 2 Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia tähtää vuoteen Tässä luvussa esitetään paikallisten seminaarien ja pienryhmätyöskentelyn perusteella asetetut tulevaisuuden visiot hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian neljälle eri näkökulmalle. Jokainen näkökulma sisältää vision eli tavoitetilan sekä päämäärät, joilla kutakin tavoitetilaa tavoitellaan. Päämäärät sisältävät puolestaan kriittiset menestystekijät, joissa tulee onnistua, että päämäärä saavutetaan. Kriittisiä menestystekijöitä nimettäessä on myös kirjattu esitys siitä, mitä tulisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmaan on myös nimetty arvioinnissa käytettävät mittarit, vastuutahot, yhteistyökumppanit ja suositukset toiminnan järjestämisestä joko seudullisena tai kuntakohtaisena toimintana aikatauluineen. Visio: Fyysinen ja psyykkinen terveys: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Osallisuus ja yhteenkuuluvuus: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus ja keskinäinen huolenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Lounaishämäläinen henki ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat yhteen hiileen. Sosioekonominen tila: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutetut ja itsenäisesti toimeentulevia. Turvallisuus ja viihtyvyys: Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Strategia: Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiana on asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen edistämällä ja mahdollistamalla fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisäämällä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, kohentamalla sosioekonomista tilaa ja huolehtimalla turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. 9

11 2.1 Fyysinen ja psyykkinen terveys Visio: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Päämäärät: 1. Fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy koko elämän ajan 2. Toimiva ja kilpailukykyinen palvelurakenne hyvinvointipalveluissa 3. Selkeät ja toimivat palveluketjut ja työmenetelmät eri toimijoiden kesken 4. Sairastavuuden alentaminen Kriittiset menestystekijät: Lastensuojelutyössä ja lasten ja nuorten huollossa painopisteen siirtäminen korjaavasta toiminnasta avohuoltoon (1, 3) Mielenterveyspalveluissa on lisätty avohuolto- ja asumispalveluja (1, 4) Vanhusten kotona asumisen turvaaminen lisäämällä avohoitopalveluja, hyvinvointiteknologiaa, kotisairaalatoimintaa ja omaishoidon tukea (1, 3) Mahdollistetaan omasta terveydestä huolehtiminen koko elämänkaaren ajan (päihteettömyys, terveyttä edistävä ravinto, tupakoimattomuus, terveysliikunta) (1, 4) Elinympäristöstä huolehtiminen (1, 4) Päihde- ja huumetyössä on selkeät toimintamallit käytössä (3, 4) Hoivayrittäjyyden edistäminen (2) Seudullisen hyvinvointiteknologiaosaamisen parantaminen (1, 2) Asiakasryhmäkohtaiset palveluketjut toimivat (1, 3, 4) Kaikenlaisten tapaturmien ennaltaehkäisy (1) Ehdotetut mittarit Kelan sairastavuusindeksi Lastensuojelutoimenpiteet: - Avohoidossa olevat lapset - Huostaan otetut lapset Lasten ja nuorten psykiatriset hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit Aikuisten psykiatriset hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit Rava -indeksi kotisairaanhoidossa, kotipalvelussa, laitoshoidossa ja palveluasumisessa käytössä Kotona asuvat yli 80- ja yli 90-vuotiaat Liikuntaa vähän harrastavat oppilaat (Kouluterveyskysely) Erityisliikuntaryhmien määrä 10

12 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Lastensuojelutyössä ja lasten ja nuorten huollossa painopisteen siirtäminen korjaavasta toiminnasta avohuoltoon (1, 3) Perustyö kunnossa Laatukäsikirja Tehdään seudullisesti malli esim. huostaanotosta sovitaan vastuut ja tahojen roolit Luodaan psykososiaaliset palvelut seudullisesti Lastenkoti Kaarisillan seudullinen käyttö nyt seudullisesti käytössä kriisityössä Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho sosiaalijohtajat (vastaavat seudullisen mallin syntymisestä) terveydenhuollon ky:n kanssa yhdessä Yhteistyökumppanit Kela poliisi Seudulla mallintaminen seudulliset palvelut Kunnassa toteuttaminen kunnissa Aikataulu Valmistuu 2005 esittely uusille Mielenterveyspalveluissa on lisätty avohuolto- ja asumispalveluja (1, 4) Alueellinen mielenterveysohjelma (laatiminen käynnissä ja näitä asioita selvitetään ohjelmassa) esim. Aspa-selvitys ja vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaselvitys (Raina-säätiö) Forssassa Kuntoutuskotitoiminta alkaa FSTKY Päävastuutaho terveydenhuollon ky Yhteistyökumppanit kuntien kaikki hallintokunnat, järjestöt, seurakunnat Seudulla palvelutuotanto pääasiassa seudullista Kunnassa ennaltaehkäisevät toimenpiteet FSTKY alkaa syksyllä 2003 Vanhusten kotona asumisen turvaaminen lisäämällä avohoitopalveluja, hyvinvointiteknologiaa, kotisairaalatoimintaa ja omaishoidontukea (1, 3) Seudullinen vanhustenhuollon strategia (jossa tätä asiaa käsitellään) Hoitoketjut (sis. em.) Hyvinvointiteknologia ja hoivayrittäjyysselvitys 2003 Hyvinvointilaboratoriosta selvitys HAMK 2003 Päävastuutaho FAK kouluttaa osaavia hoivayrittäjiä kunnat, sosiaalitoimet, FSTKY, HAMK Yhteistyökumppanit yksityiset palveluntuottajat, sosiaalitoimet, FSTKY, järjestöt, yhdistykset Seudulla perusstrategia Kunnassa toteutus Seudullinen strategia valmistuu 2003 valmistelu 2003 käsittely 2004 kunnissa ja järjestöissä Hyvinvointiteknologialaboratorio syksyllä 2003 Käsittely esittely uusille valtuustoille 11

13 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Mahdollistetaan omasta terveydestä huolehtiminen koko elämänkaaren ajan (päihteettömyys, terveyttä edistävä ravinto, tupakoimattomuus, terveysliikunta (1,4) Opetussuunnitelmiin tavoite päihteettömyydestä ym. terveyttä edistävät teemat (opetussuunnitelmiin terveystieto, jonka sisällöllinen pohdinta voitaisiin käydä seudullisesti) Luodaan jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuus toteuttaa terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa (terveysliikuntaa) lähiliikuntapaikkoja kehittäen Erityisryhmien liikunta Liikuntapaikkaselvitys valiokuntien yhteistyönä Kuntien viranomaisten päätöksenteossa mietittävä, edistääkö jokin päätös terveyttä Kuntien jakamien avustusten sitominen velvoitteeseen järjestöille edistää terveitä elintapoja Kauppa ja elinkeinoelämä mukaan terveyden mahdollistajana Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho koulut - terveystieto kodit liikuntatoimi vapaa-ajantoimi FSTKY:n terveyden edistämistyöryhmä perusturvallisuusvaliokunta Yhteistyökumppanit urheiluseurat muu harrastustoiminta yrittäjäjärjestöt, ammattiyhdistykset Seudulla liikuntapaikkaselvitystä tehdään isot hankkeet: erikoislajit, verkosto ylittää kuntarajat esim. melontareitit, vaellusreitit Kunnassa palvelut lähiliikuntapaikat työpaikat Aikataulu Terveystieto 2003 syksyllä FSTKY:n terveydenedistämisohjelma päivitetään vuosittain Seudullinen ohjelmaryhmä Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Elinympäristöstä huolehtiminen (1, 4) Ympäristöterveydenhuollon tilanteesta seudullinen perusselvitys, jonka pohjalta asetetaan kehittämisen painopisteet elintarvikkeet ilma vesi melu tuoteturvallisuus Päävastuutaho FSTKY ympäristöterveydenhuolto ja ympäristötoimistot Yhteistyötahot FSTKY ympäristöterveydenhuolto ja ympäristötoimistot Seudulla FSTKY ympäristöterveydenhuolto ja ympäristötoimistot Kunnassa ympäristötoimisto FSTKY:n tuottama ympäristöterveysohjelma valmistuu yhteistoimintamalli 12

14 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Päihde- ja huumetyössä on selkeät toimintamallit käytössä (3, 4) Päihde- ja huumestrategian seuraava päivitys päivitysvastuu FSTKY Päävastuutaho FSTKY, kunnat, poliisi, työvoimatoimisto, järjestöt Yhteistyötahot järjestöt laajasti mukaan Seudulla foorumi sovitaan asioista Kunnassa eri hallintokunnat Päihdestrategia päivitetään vuosittain Hoivayrittäjyyden edistäminen (2) Kuntien päätettävä halutaanko yksityisiä palveluja ostaa vai tuottaako kunta itse Seudullinen linjaus Päävastuutaho yksityiset yritykset/kunnat Yhteistyötahot HAMK - koulutusosaaminen FAK kouluttaa hoivayrittäjiä työvoimatoimisto Seudulla seudullinen linjaus, palvelustrategia Kunnassa strategiset valinnat palveluista Keskustelu vuosittaisessa kuntien suunnittelun yhteydessä Aluekeskusohjelman päivityksen yhteydessä Tehdään 2004 Seudullisen hyvinvointiteknologiaosaamisen parantaminen (1, 2) Tehty seudullinen kartoitus 2003 Päävastuutaho HAMK keskeinen toimija Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy (FSKK) Yhteistyötahot FSTKY, kuntien vanhustyö Seudulla toteutuksen toimeenpano 2003 selvitys 2004 mahdollisen toiminnan alkaminen Asiakasryhmäkohtaiset palveluketjut toimivat (1, 3, 4) Hoitoketjujen kartoitus Vanhustyö Mielenterveystyö Oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto Päihdetyö Vajaakuntoisten päivä- ja työtoiminta Sairauskohtaiset hoito-ohjelmat Tietotekniikka: Yhteinen tietopohja hoitojärjestelmäohjelmien yhteensopivuus Päävastuutaho perusturvallisuusvaliokunta seudullisesti olisi priorisoija ja ideoija, minkä jälkeen lähdettäisiin katsomaan miten edetään ja mitä tehdään Yhteistyötahot FSTKY, kunnat Kunnassa FSTKY, eri hallintokunnat, kehittämiskeskus, kuntapalveluvaliokunta Etenee vuosittain Etenee vuosittain 13

15 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Tapaturmien ennaltaehkäisy (1) Koti- ja vapaa-ajantapaturmat Liikenneturvallisuustyö Työturvallisuustyö Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho perusturvallisuusvaliokunta, liikenneturvallisuustyöryhmät Yhteistyötahot kunnat ja niiden eri hallintokunnat Seudulla työsuojelu, työterveyshuolto, hallintokunnat, työnantajat Aikataulu Esiselvitys

16 2.2 Osallisuus ja yhteenkuuluvuus Visio: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus ja keskinäinen huolenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Lounaishämäläinen henki - ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat yhteen hiileen. Päämäärät 1. Koko väestö toimii aktiivisesti asuinyhteisönsä yhteisöllisyyden edistämiseksi. 2. Kansalaistoimintaa arvostetaan ja siihen osallistutaan. 3. Erityisryhmien toimintaedellytyksiä parantamalla lisätään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. 4. Lasten ja perheiden kasvu aktiivisiksi yhteisön jäseniksi. 5. Koulupoissaolot alle valtakunnan keskiarvon. 6. Pakolaisten ja maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen hyväksyminen osaksi yhteisöä. 7. Eri viranomaisten yhteistoiminnan suunnittelu ja toimintamalleista sopiminen. Kriittiset menestystekijät Eri ryhmille luodaan osallistumiskanavia kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, mielenterveysfoorumi, asukasyhdistykset (1, 2, 3) Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen (3) Koululaisille ja nuorille kouluajan ulkopuoliset osallistumismahdollisuudet (4) Koulutuksen negatiiviset keskeytykset hallinnassa (1, 4, 5) Perusasteella kaikille päättötodistus (1, 4, 5) Toisen asteen tutkinnon suorittaminen (1, 4, 5) Perusturvallisuutta, perhekeskeisyyttä ja vastuullisuutta korostava neuvolamalli (4) Vastuullisen vanhemmuuden vahvistaminen yhteisillä pelisäännöillä (1, 4) (koko yhteisö kasvattaa) Reagoidaan muuttoliike alueella/alueelta -analyysin tuloksiin (1) Toimiva verkostoyhteistyö kansalaisten ja viranomaisten kesken (1, 2) Suvaitsevaisuuden lisääntyminen onnistuneen asennekasvatuksen avulla (6) Eri viranomaisten yhteistoiminnan suunnittelu sujuu hyvin ja toimintamalleista sovitaan ja mallit pidetään ajan tasalla (7) Ehdotetut mittarit Äänestysprosentti Negatiiviset opintojen keskeyttämiset Koulupoissaolot luvattomat poissaolot Muuttoliike alueella/alueelta Huolen harmaan vyöhykkeen arviointi alle 7-vuotiaille Kansalaiskyselyt ja haastattelut Kouluterveyskysely 15

17 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Eri ryhmille luodaan osallistumiskanavia kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, mielenterveysfoorumi, asukasyhdistykset (1, 2, 3) Seudullisena kaikki mikä mahdollista Tiedottaminen ja viestintä tärkeitä Päävastuutaho kunnat tukevat ryhmien muodostumista Yhteistyökumppanit lehdistö alueradio esim. internet-sivut seutuportti.fi Seudulla vammaisneuvosto 2005 foorumit pääsääntöisesti seudullisia Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Vammaisneuvosto 2005 seudulliseksi Kunnassa vanhusneuvosto asukasyhdistykset Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen (3) Asioiden alkuun saattaminen (talouden, asiantuntijuuden yms. kannalta, viranomaisten tehtävänä edistää kolmannen sektorin toimintaa) Kunnan taloudellinen tuki Päävastuutaho kunta houkuttelijana Yhteistyötahot aktiiviset yhdistykset, mm. eläkeläisjärjestöt Seudulla toimijat määrittelevät toiminnan laajuuden, pyrkimys seudullisuuteen Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Painottunut tarkastelu Koululaisille ja nuorille koulunajan ulkopuoliset osallistumismahdollisuudet (4) Perusselvitys nuorisotyöstä seudulla Toiminnan jaottelu: Varhaisnuorten toiminta Varttuneet nuoret (yli 15-v) Nuorille kokoontumistiloja Järjestöjä tuetaan esim. antamalla toimitiloja käyttöön Iltapäivätoiminta tärkeää Erityisnuorisotyön tavoitteen asettelu Päävastuutaho perusturvallisuusvaliokunta, seutuneuvosto, FSKK nuorisosihteerit, nuoret itse Yhteistyötahot vanhempien toimikunnat kaikkiin kouluihin kartoitus yhdistykset toimivat järjestöt kunnan nuorisotyö + muut kunnan toimijat Seudulla nuorisotyön yhteinen foorumi varttuneille nuorille seudullinen näkökulma Kunnassa varhaisnuorten toimintaa nuorisotilat on ja myös toimintaa perusturvallisuusvaliokunta nuorisosihteerit Vanhempien toimikunnat kaikkiin kouluihin kartoitus Nuorisotyön perusselvitys Seudullinen selvitys ja tavoitteen asettelu

18 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Koulutuksen negatiiviset keskeytykset hallinnassa (1, 4, 5) Elämänkaariajatteluun panostus Nopea aktiivinen reagointi (ettei pudokkaita tule) ja huomiointi jo esikoulussa Riittävä erityisopetus ja tukitoimet Kaikilla ala-asteilla kummioppilastoimintaa saman koulun ylemmiltä luokilta Seudullinen oppilashuoltotyön malli Päävastuutaho koulutoimenjohtajat, perusturvallisuusvaliokunta, FSTKY, FAI koulu rehtori, opettaja kuraattori opinto-ohjaus oppilashuoltotyöryhmä Seudulla koulupsykologi seutukunnallisena puuttuminen negatiivisiin keskeyttämisiin Kunnassa koulu 2003 Seudullinen oppilashuoltotyön toimintamalli-hanke 2004 Perusasteella kaikille päättötodistus (1, 4, 5) Hyvillä toimintamalleilla ja riittävillä tukitoimilla mahdollistetaan, että kaikki oppilaat saavat perusopetuksen ja päättötodistuksen Päävastuutaho koulutoimenjohtajat koulu Yhteistyötahot vanhemmat: oppilashuoltotyöryhmä Seudulla yhteinen toimintaperiaate ja -malli Kunnassa koulu Toimintamalli 2004 Toisen asteen tutkinnon suorittaminen (1, 4, 5) Oppilaskohtainen opetussuunnitelma Oppisopimuskoulutus Päävastuutaho FAI, HAMK koulu + sen organisoidut ryhmät Yhteistyötahot työvoimahallinto seudun työkuntoisuuden arvioijien kanssa Seudulla jos tarvitaan vajaakuntoisten palveluapua Toimintamalli

19 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Perusturvallisuutta, perhekeskeisyyttä ja vastuullisuutta korostava neuvolamalli (4) Hyvinvointineuvolaksi perinteisestä neuvolatoiminnasta Psykososiaalisten palveluiden uudelleen organisointi Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho FSTKY:n perusterveydenhuolto Yhteistyötahot FSTKY:n yhtymähallinto, sosiaalitoimi Seudulla perheneuvola/erikoisosaaja seudullinen toimintamalli 2004 Kunnassa hyvinvointineuvola/paikallista peruspalvelua Aikataulu Seudullinen toimintamalli Vastuullisen vanhemmuuden vahvistaminen yhteisillä pelisäännöillä (1,4) (koko yhteisö kasvattaa) Vanhempia kannustetaan otta maan vanhemmuus itselleen, tietävät mitä missäkin iässä lapsi tarvitsee ja mikä lapselle hyväksi, tuntemaan työlainsäädännön mahdollisuudet ja käyttämään oikeuksiaan vanhempana Kylien ja asuinalueiden vanhemmat Päävastuutaho neuvolat, sosiaalitoimi, koulut Yhteistyötahot yhteistyössä vanhempien kanssa, vanhempainyhdistykset Seudulla seudullisesti viranomaisten yhteisen näkemyksen luominen ja yhteisen kielen löytäminen puhuttaessa vanhemmuudesta ja vanhemman oikeuksista ja velvollisuuksista Kunnassa kukin viranomaistaho perustyössään Osana normaalia perustyötä Painottunutta tarkastelua Reagoidaan muuttoliike alueella/alueelta -analyysin tuloksiin (1) Vetovoimaisuus seudulle Työpaikkojen lisääminen Turvallinen asuinympäristö Päävastuutaho FSKK Yhteistyötahot FSKK, seutuneuvosto Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Selvityksen pohjalta tarvittavat toimenpiteet 2004 Hämeen liitto tuottaa selvitystä muuttoliikkeestä 18

20 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Toimiva verkostoyhteistyö kansalaisten ja viranomaisten kesken (1, 2) Läheisyyden ekonomia toimii (verkostoyhteistyö toimii helpommin) Järjestetään vaikuttamistilaisuuksia kuntalaisille Päävastuutaho FSKK kunnat aktiivisesti järjestävät kuntalaisille vaikuttamistilaisuuksia eri suunnitelmien vaiheissa kuullakseen kuntalaisten näkemyksiä tai kuntalaisia eri järjestöissä pyydettäessä viranomaisselvitystä osallistuvat tilaisuuksiin Yhteistyötahot kunta kuntalaisten kanssa FSKK Mediakeskus Seutuportti Kuntien intranetyhteydet Kehitetään sähköistä yhteistyötä Kela, poliisi, työvoimatoimisto Asiointi ja tiedotus Seudulla sähköinen asiointi sähköinen viestintä, jos laajasti seutukuntaan liittyvä asia, mutta myös fyysiset tilaisuudet Kunnassa paikalliset pienet tilaisuudet Erityispainotus alkaen 2007 Suvaitsevaisuuden lisääntyminen onnistuneen asennekasvatuksen avulla (6) Pitäisi sisältyä kaikkiin opetusasteisiin toteutus Kotouttamisohjelmat Maahanmuuttajia koskeva strategia Päävastuutaho päivähoito, koulu Yhteistyötahot asiakkaina kaikki viranomaiset kohtaavat lehdistö Seudulla Aluekeskusohjelman päivityksen yhteydessä Työllisyysstrategian yhteydessä Optimi-hanke Eri viranomaisten yhteistoiminnan suunnittelu sujuu hyvin ja toimintamalleista sovitaan ja mallit pidetään ajan tasalla (7) Päävastuutaho seutuneuvosto Yhteistyötahot kuntien ja valtuustojen yhteistyö

21 2.3 Sosioekonominen tila Visio: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutettuja ja itsenäisesti toimeentulevia. Päämäärät 1. Seutukunta on houkutteleva sijoittajille ja turvallinen asukkaille 2. Huono-osaisuuden periytyvän kierteen katkaisu 3. Työ, toimeentulo ja koulutustaso oltava keskeisten kaupunkikeskusten tasoa 4. Toimiva asuntopolitiikka (kysyntä = tarjonta) 5. Koulutustarjonta seuraa työelämän tarpeita 6. Kokonaiskustannukset säilyvät seudulla edullisina ja kilpailukykyisinä 7. Kouluttautumisedellytykset kunnossa Kriittiset menestystekijät Asumisasiat kunnossa, tarpeeseen nähden riittävät ja sopivat asumisolosuhteet (1, 4) Koulutustason nosto (1, 3) Monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet (5) Kunnossa olevat oppimisolosuhteet (7) Paikallisen koulutuksen ja työvoimakysynnän kohtaaminen (1, 5) Työllisyysasteen nostamiseksi toimiva yhteistyöverkko kuntien ja työvoimaviranomaisten kesken aktiivisen työvoimapolitiikan ja työvoimakoulutuksen parantamiseksi (2, 5) Liikenneyhteydet kuntoon (1) Elämisen ja palvelutuotannon kustannukset ovat kilpailukykyiset verrattuna keskeisiin kaupunkiseutuihin (1, 6) Sosiaalinen yritystoiminta seudullisesti järjestetty (1) Ehdotetut mittarit Työttömyysaste/nuoret/pitkäaikaistyöttömät/työllisyysaste Toimeentulotukea saaneet taloudet kaikista kotitalouksista (%) Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä (%) Koulutusaste Verotettava tulo/asukas Eläkkeiden taso 20

22 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Asumisasiat kunnossa, tarpeeseen nähden riittävät ja sopivat asumisolosuhteet (1, 4) Tuettu asuminen: vanhukset vammaiset sosiaalinen asuminen nuoret Yömajatyyppinen majoitus Seutukunnallinen kaavoitus Erityisryhmien asumispalvelujärjestelyt säätiön toimesta Forssan vuokra-asuntotilanteen pitkäjänteinen strategiaselvitys Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho kunnat kunnan asumispalvelu Yhteistyötahot Hämeen liitto (seutukaavalla) ympäristökeskus Seudulla koko ajan Kunnassa Forssan kaupunki Aikataulu Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Aluekeskusohjelman palvelustrategia Tarkasteluun vuonna 2004, viimeistään Tarkastelu 2006 Koulutustason nosto (1, 3) Elinikäinen oppiminen Perusaste ei pudokkaita II aste HAMK (kehitetään koko ajan ja siellä oltava tälle alueelle sopivat koulutusohjelmat) Aikuisten ammatillisen koulutustason nosto Päävastuutaho oppilaitokset Yhteistyötahot valtion viranomaiset, työvoimatoimisto työnantajat Noste projekti FAK Etsikko projekti Seudulla jatkuvaa toimintaa Vuosittain perustyön yhteydessä Noste hanke 2003 Etsikko Monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet (5) Koulutusyhteistyö oppilaitosten kesken Uusien kouluttautumismahdollisuuksien luominen (virtuaaliopintojen ym. käyttöönotto) Päävastuutaho: oppilaitokset kirjastot Yhteistyötahot: lääni, työnantajat, FSKK Seudulla jatkuvaa Normaalityön yhteydessä Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Seutuyhteistyö Oppilaitosyhteistyö 21

23 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Kunnossa olevat oppimisolosuhteet (7) Opetuksellinen, sosiaalinen ja fyysinen oppimisympäristö on koko ajan kunnossa Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho kunnat oppilaitokset Yhteistyötahot muut toimijat Aikataulu Jatkuvaa toiminnan suunnittelua Paikallisen koulutuksen ja kysynnän kohtaaminen (1, 5) Ennakointi (läänissä tehty tutkimus yleisellä tasolla ammateittain, mikä on koulutustarve 2010 mennessä, työhallinnossa kysytään koko ajan eri aloilta, mitä työnantaja tarvitsee vuoden päästä) Päävastuutaho FSKK lääni, työhallinto, oppilaitokset Yhteistyötahot työnantajat Seudulla jatkuvaa Optimi hanke Työllisyysstrategia Optimi hanke Työllisyysasteen nostamiseksi toimiva yhteistyöverkko kuntien ja työvoimaviranomaisten kesken aktiivisen työvoimapolitiikan ja työvoimakoulutuksen parantamiseksi (2, 5) Päävastuutaho FSKK, Hämeen liitto Optimi hanke (käynnistys ; tarkoitus luoda Hämeen maakuntaan kaikkiin seutukuntiin työllisyysstrategia, valmis 2004 lopussa, liitetään sopimus/periaatepäätös siitä, miten täällä toimitaan työllisyyden hoidossa) Noste-hanke ForssaWork -hanke Yhteistyötahot Seudulla Työvoiman palvelukeskusselvitys Työvoimatoimisto Alkoi

24 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Liikenneyhteydet kuntoon (1) 2 tien parantaminen vuoteen 2006 mennessä Joukkoliikenteen toimivuuden kehittäminen Tietoliikennevalmiuksien kehittäminen kunnallinen tietoverkko Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho valtio kunnat Yhteistyötahot seutukunnan kunnat, FSTKY, työnantajat Seudulla 2 tie 2006 Aikataulu 2006 Elämisen ja palvelutuotannon kustannukset ovat kilpailukykyiset verrattuna keskeisiin kaupunkiseutuihin (1, 6) Varmistetaan nykyinen taso Päävastuutaho kunnat, palvelujen tuottajat, 3. sektori Yhteistyötahot kaikki toimijat Seudulla jatkuvaa työtä Jatkuvaa toimintaa kuntasuunnittelu Sosiaalinen yritystoiminta seudullinen toimintapiste (1) Päävastuutaho kunnat Seutuneuvosto Sosiaalinen yritystoiminta ja vajaakuntoisten työ ja päivätoiminta kehitetään seudullinen toimija Vajaakuntoisten päivä ja työtoiminnasta Rainasäätiön selvitys 2003 Yhteistyökumppanit FSTKY 3. sektori hallintokunnat työvoimahallinto koulutustahot yritykset Seudulla selvitys Kuntien neuvotteluryhmä säätiön perustamiseksi Toiminta käynnistyy

25 2.4 Turvallisuus ja viihtyvyys Visio: Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Päämäärät 1. Koettu turvallisuuden tunne seudulla on keskeisten kaupunkiseutujen tason yläpuolella. 2. Rikollisuuden taso on alle keskeisten kaupunkiseutujen keskitason. 3. Yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta korostava monipuolinen ja turvallinen asuin- ja elinympäristö. Kriittiset menestystekijät Aktiivinen ja positiivinen turvallisuutta tukeva tiedotusstrategia (1) Varhaisen puuttumisen toimintamallin rakentaminen ja toteuttaminen päivähoidossa, koulussa, poliisin toiminnassa (2) Perheväkivallan toimenpideohjelman toteuttaminen seudulla (3) Poliisin, kriminaalihuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketjujen rakentaminen vankilasta vapautuville (2) Asumissuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan yhteisöllisyys-, viihtyvyys- ja turvallisuustekijät, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus sekä Forssan keskustan pikkukaupunkimaisuus (3) Liikenneturvallisuusohjelman toteuttaminen seudulla (3) Ehdotetut seudulliset mittarit Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Kotihälytykset Palvelutasotutkimukset ja haastattelut Toimintasuunnitelmien määrä / vapautuneet vangit 24

26 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Aktiivinen ja positiivinen turvallisuutta tukeva tiedotusstrategia (1) Valtakunnallinen turvallisuustutkimus 2003 syksyllä Sovitaan yhteisistä periaatteista Seudulliseen tiedottamiseen yhteinen väline voisi olla netissä esim. Forssan Seudun Portti nopeus, totuudellisuus (tiedottamisen voittaja on se, joka on ensimmäisenä liikkeellä) valistavaa, neuvovaa Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho Kunnat, seudullisissa asioissa FSKK poliisi Yhteistyötahot perusturvallisuusvaliokunta yhteistyössä paikallislehti, paikallisradio Seudulla nopeasti Kunnassa oma aktiivinen tiedotusstrategia Aikataulu Valtakunnallinen turvallisuustutkimus 2003 syksyllä Saadaan 4 vuoden keskiarvot rikostilastoista Lisähuomio: Tiedotusstrategia tehtävä yhdessä, varsinaisen tiedottamisen oltava kuntakohtaista, jos asiat seudullisia, tiedottajan oltava seudun kehittämiskeskus. Varhaisen tuen ja auttamisen toimintamallin rakentaminen ja toteuttaminen päivähoidossa, koulussa, poliisin toiminnassa (2) Alle 18-vuotiaat kohderyhmänä Kukin vastuutaho selvittää oman huolen harmaan vyöhykkeen rajan mitkä merkit Päävastuutaho tarvitaan monia tahoja (oirehtivan lapsen taustalla monia ongelmia) (jossain näihin kehitelty esim. intranet-yhteyksiä joihin voidaan luottamuksellisesti vastata) Yhteistyötahot poliisi, sosiaalitoimi, päivähoito, koulu, nuorisotoimi, terveydenhuolto Kunnassa sosiaalitoimi, päivähoito, koulu, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, nuorisotoimi Toimintamalli Oppilashuolto-hanke Seuranta Perheväkivallan toimenpideohjelman toteuttaminen seudulla (3) Seudullinen perheväkivaltatyöryhmä nimetty Päävastuutaho käynnistäjä: perusturvallisuusvaliokunta FSTKY Yhteistyötahot poliisi, sosiaalitoimi, päivähoito, koulu, seurakunta Toimintamalli

27 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Poliisin, kriminaalihuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketjujen rakentaminen vankilasta vapautuville (2) Luodaan yhteisesti sovittu toimintamalli kriminaalihuollon asiakkaiden yhteiskuntaan sijoittumisen tukemiseksi Päävastuutaho perusturvallisuusvaliokunta -esitys FSTKY ja sosiaalijohtajat -valmistelu Kriminaalihuoltolaitos Yhteistyötahot poliisi sosiaalitoimi FSTKY A-klinikka oppilaitokset työvoimaviranomaiset Kela Työryhmä perustettu 2003 Toimintamalli 2004 Seudulla poliisi, FSTKY A-klinikka, Kela, työvoimaviranomaiset, oppilaitokset Kunnassa sosiaalitoimi Asumissuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan yhteisöllisyys- ja viihtyvyystekijät, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus sekä Forssan keskustan pikkukaupunkimaisuus (3) Päävastuutaho Maakuntaliitto kuntasuunnittelu Yhteistyötahot seutuneuvosto Vuosittain Kaikki alkaa yleiskaavoituksesta Asemakaava Katuverkkosuunnitelma Seudulla ympäristöterveysvirasto Kunnassa ympäristötoimisto Suunnittelussa kuullaan kuntalaisia, myös lapsia Liikenneturvallisuusohjelman toteuttaminen seudulla (3) Suunnitelma olemassa Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Päävastuutaho seudullinen yhteistyöryhmä Yhteistyötahot tekninen virasto tielaitos poliisi maanomistajat kunnat asukkaat muut viranomaiset 2-3 vuotta päivitysväli 26

28 2.5 Tietoja muista hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia on seudullisesti asiaa tarkasteleva kokonaisuus. Strategian sisältöjen syventämiseksi on laadittu lisäksi erilliset seudulliset strategiat/suunnitelmat päihdeja huume-, vanhus- sekä mielenterveystyöhön. Nämä toimintaohjelmat ohjaavat lähivuosien seudullista toimintaa määritellyillä sisältöalueilla yksityiskohtaisesti, mutta hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian suuntaisesti. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Alkoholin maahantuonnin vapautuminen 2004 on puhuttanut suomalaisia viranomaisia. Alkoholia pidetään yhtenä merkittävimpänä terveysuhkana suomalaisessa yhteiskunnassa. Forssan seudulla se on jo nyt ongelmia tuottava. Tämän vuoksi aloitettiin seudullisen päihde- ja huumestrategian rakentaminen. Siinä tarkastellaan seudun kohtaavan tason, hoitavan tason ja kuntouttavan tason toimintamalleja. Joulukuussa 2002 valmistui päihde- ja huumestrategiasta lausuntokierrokselle lähetetty versio. Saatujen palautteiden pohjalta strategia on päivitetty marraskuussa Se on julkaistu myös sähköisenä versiona. Strategiassa huomioidaan päihdepalvelujen laatusuositukset (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Seudullinen vanhustyön suunnitelma Seudullisen vanhustyön suunnitelman valmistelu käynnistyi syksyllä Suunnitelmaa toteutetaan kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteistyönä. Työprosessia on ohjannut Sosiaalikehitys Oy aluekeskusohjelman rahoittamana. Suunnitelman tavoitteena on tuottaa toimenpide-esitys seudullisesta vanhustyön toimintatavoista ja yhteistyöalueista sekä luoda kehityskaarinäkymä tulevaisuuteen. Kunnalliset vanhustyön strategiat myötäilevät yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja huomioivat paikalliset tarpeet. Suunnitelmassa huomioidaan äskettäin ilmestyneet ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevat laatusuositukset (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Suunnitelma valmistui vuoden 2004 alussa ja sitä arvioidaan vuoden 2005 aikana. Seudullinen mielenterveystyön suunnitelma Seudullinen mielenterveystyön suunnitelmatyö käynnistyi joulukuussa 2002 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän vetämänä ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana. Suunnitelma valmistui vuoden 2003 loppuun mennessä. Hankkeen tavoitteena on selvittää mielenterveystyön alueelliset puutteet, resurssit ja toimintamahdollisuudet, sekä luoda malli alueellisen mielenterveysfoorumin käynnistämiseksi. Selvityksen perusteella esitetään kehittämiskohteet ja menetelmät. Seudullisen mielenterveystyön painopistealueina ovat ennaltaehkäisevä mielenterveystyö sekä potilaiden kokonaisvaltainen ja tehokas hoito. Suunnitelmassa huomioidaan mielenterveyspalveluiden laatusuositukset (sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Perheväkivallan torjuntaohjelma Perheväkivallan vastainen toiminta käynnistyi seutukunnalla, kun Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä käynnisti oman palvelun tehostamistyönä Älä lyö perheväkivaltaa vastaan tähtäävän työskentelyn. Syksyn 2002 aikana järjestettiin alueellinen kolmen iltapäivän koulutus, johon kutsuttiin myös yhteistyökumppanit mukaan. Vuoden 2003 keväällä käynnistyi seudullinen yhteistyö. Perusturvallisuusvaliokunta nimesi perheväkivallan vastaisen seudullisen työryhmän. Työryhmän toiminnan tavoitteena on luoda seutukunnan toimijoiden välinen yhteistyöverkko ja yhteistyösopimukset ja käytännöt. Tavoitteena on saada aikaan yhteinen toimintaohjelma valmiiksi vuoteen 2005 mennessä. Seudulliseen yhteistyöhön Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi avustusta Pysyvän toiminta- 27

29 mallin luominen perheväkivallan ehkäisytyössä Forssan seudulla -hankkeelle Lisäksi Forssan seutu on mukana Porvoon ja Vihdin kanssa sosiaali- ja terveysministeriön Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorille -hankkeessa Ympäristöterveysohjelma Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän paikallisen ympäristöterveysohjelman laatiminen aloitettiin terveysvalvontayksikössä Hankkeen toteuttamista tukee Etelä-Suomen lääninhallitus. Ympäristöterveysohjelman perustana on kuntalaisille kohdistettu kysely ympäristöterveydestä keväällä 2002 (Ympäristöterveyskyselyn tulokset 2002). Kyselyn avulla selvitettiin kuntayhtymän alueen asukkaiden käsitystä ympäristöterveyden nykytilasta ja kiinnostusta saada tietoa ympäristöterveyden eri osa-alueista. Tulosten pohjalta on valmistunut ympäristöohjelma vuoden 2003 loppuun mennessä. 3 Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan seuranta Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan saavuttamista seurataan vuosittaisella hyvinvointitilinpidolla ja kerran valtuustokaudella laadittavalla hyvinvointi- ja turvallisuusselonteolla. Vuosittainen hyvinvointitilinpäätös on suppea mittaristo, joka sisältää sekä hyvinvointiin että turvallisuuteen liittyvä mittareita kultakin neljältä hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueelta. Hyvinvointiselonteko joka neljäs vuosi Strategian seuraavat uusintavalmistelut toteutetaan siten, että tarkistettu versio päivitetään kerran valtuustokaudessa. Selonteko kehityksestä ja uusittu strategiaehdotus valmistellaan käyttöön vaalivuonna. Strategia on käytössä uudella valtuustolla heti valtuustokauden alussa. Tiedon hankintaan tarvittavaa aineistoa: Kouluterveyskysely on paras nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta kuvaava aineisto. Tämä kysely toteutetaan seudullisena joka toinen vuosi. Strategiassa ja selonteossa käytetään lisäksi lähteenä laajaa Stakesin hyvinvointitilinpidon mittaristoa kunnittain. 28

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 30.3.2017 - Taru Koivisto Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen työpajoihin Keskustelun pohjaksi Hyte-aluekierroksen työpajat Tavoitteet Tukea alueen valmistelua ja väliaikaishallinnon työtä Tukea tiekartan ja

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Muuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa

Muuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa Muuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa 3.11.2017 Omistajapoliittiset linjaukset Hämeenlinna kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus Visio Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot