Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia"

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010

2 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUS- STRATEGIA VUOTEEN 2010 Forssan seudun aluekeskusohjelma Perusturvallisuus-valiokunta

3 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Tekijät Perusturvallisuusvaliokunta Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Strategiajulkaisu Toimeksiantaja Forssan seudun aluekeskusohjelma Julkaisun nimi Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 Julkaisun osat Tiivistelmä Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa on tuottanut aluekeskusohjelman alainen perusturvallisuusvaliokunta. Prosessi käynnistyi vuoden 2002 alussa seudullisella seminaarilla. Viimeistelyseminaari pidettiin Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 tarkastelee hyvinvointia ja turvallisuutta neljällä ulottuvuudella: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tila sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Itse strategiajulkaisussa asiakokonaisuudet on jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Osa I selvittää strategian visiot, päämäärät, kriittiset menestystekijät ja mittarit kullakin hyvinvoinnin ja turvallisuuden alueella. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle on laadittu toimenpidesisältöjä ja samalla on määritelty päävastuutahot ja yhteistyökumppanit sekä hahmoteltu aikataulua asioiden etenemiseksi. Visio: Fyysinen ja psyykkinen terveys: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Osallisuus ja yhteenkuuluvuus: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus ja keskinäinen huolenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Lounaishämäläinen henki - ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat yhteen hiileen. Sosioekonominen tila: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutetut ja itsenäisesti toimeentulevia. Turvallisuus ja viihtyvyys: Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Strategia: Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiana on asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen edistämällä ja mahdollistamalla fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisäämällä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, kohentamalla sosioekonomista tilaa ja huolehtimalla turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Osa II muodostuu hyvinvointi- ja turvallisuusulottuvuuksien nykytilan kuvauksesta. Tietoa on tuotettu seutukunnan kuntien osalta ja vertailutasoina on käytetty koko seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata. Osa III kuvaa hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun paikallista taustaa ja oman tahtotilan syntymistä sekä prosessia, jolla strategia on tuotettu. Osaan kolme liittyy tietoa tausta-ajattelusta, mihin on työtä tehdessä nojauduttu. Avainsanat Hyvinvointi, turvallisuus Sarjan nimi ja numero Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen julkaisusarja ISSN Jakaja Forssan Seudun Terveydenhuollon kuntayhtymä FSTK Kokonaissivumäärä 116 Kustantaja Forssan seudun aluekeskusohjelma 2

4 SISÄLLYSLUETTELO OSA I 1 Johdanto Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen Fyysinen ja psyykkinen terveys Osallisuus ja yhteenkuuluvuus Sosioekonominen tila Turvallisuus ja viihtyvyys Tietoja muista hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan seuranta OSA II 4 Hyvinvoinnin ja turvallisuuden nykytila Fyysinen ja psyykkinen terveys Osallisuus ja yhteenkuuluvuus Sosioekonominen tilanne Turvallisuus ja viihtyvyys Panoksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen Forssan seutu tänään yhteenveto hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta OSA III 5 Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun paikallinen tausta oma tahtotila Seutuyhteistyöstä Aluekeskusohjelma hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian luojana Taustateorioita hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja elämänkulusta Valtakunnallisten ohjeiden ja tavoitteiden paikallisvaikutukset Lähteet Liitteet

5 Kuviot: Kuvio 1: Väestöennuste Forssan seudulla (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 2: Huoltosuhde Forssan seudun kunnissa vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 3: Huoltosuhde-ennuste vuosille 2010 ja 2020 vertailu vuoteen 2001 (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 4: Alkoholin myynti 100 % alkoholina yli 18-vuotiasta kohden (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 5: Vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa olleet v potilaat tuhatta asukasta kohti vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 6: Vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa olleet 75-vuotiaat potilaat tuhatta asukasta kohti (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 7: Vammojen tai myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa olleet 75-vuotiaat potilaat tuhatta asukasta kohti (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 8: Kasvatus- ja perheneuvoloiden vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohti (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 9: Sijoitetut vuotiaat lapset ja nuoret tuhatta asukasta kohti (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 10: Vuoden aikana avohuollossa olleiden lasten ja nuorten lukumäärä (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 11: Forssalaisten näkemys nuorten harrastustoiminnasta (Kuntapalvelututkimus 2003) Kuvio 12: Forssalaisten kokemuksia osallistumismahdollisuuksista ja vaikuttamisesta (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 13: Muuttaneiden henkilöiden määrät kunnittain vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 14: Ulkomaiden kansalaiset Forssan seudun kunnissa vuosina (Tilastokeskus StatFin ) Kuvio 15: Yhteistyö naapurikuntien kanssa vuosina 2001 ja 2003 (Kuntatutkimus 2003) Kuvio 16: 15 vuotta täyttäneen väestön korkea-asteen tutkinnot Forssan seudun kunnissa (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 17: Verotulot (mk/asukas) seutukunnalla vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 18: Verotulojen vertailu Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkikunnista (mk/asukas) vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 19: Seutukuntavertailu verotulot mk/asukas vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 20: Keskimääräiset eläketulot 65 vuotta täyttäneillä sukupuolen mukaan euroina vuonna 1999 (http://www.tasa-arvotietopankki.fi/i5k.html) Kuvio 21: 65 vuotta täyttäneiden kesimääräiset eläketulot euroina Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä 1999 (http://www.tasa-arvotietopankki.fi/i5k.html) Kuvio 22: Työttömyysprosentti koko työvoimasta vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 23: Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 24: Työttömät Forssan työvoimatoimiston alueella vuosina (Työministeriön tilastot) Kuvio 25: Nuorisotyöttömyyden suhteellinen osuus (%) vuotiaiden työvoimasta vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 26: Toimeentulotukea saaneita henkilöitä % asukkaista vuosina (Sotkatietokanta/Stakes)

6 Kuvio 27: Lapsiperheiden suhteellinen osuus (%) perheistä vuosina seutukunnalla (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 28: Yksinhuoltajaperheiden osuus (%) lapsiperheistä vuosina (Sotkatietokanta) Kuvio 29: Yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus lapsiperheistä Kanta-Hämeen kaupungeissa vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 30: Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 31: Yhden hengen asuntokuntien suhteellinen osuus (%) kaikista asuntokunnista vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 32: Ahtaasti asuvat asuntokunnat kaikista asuntokunnista (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 33: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat kaikista lapsiasuntokunnista (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 34: Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset tuhatta asukasta kohti vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 35: Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset tuhatta asukasta kohti vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 36: Perheväkivaltatapaukset yhteensä Forssan kihlakunnan alueella (Poliisin tilastot) Kuvio 37: Perheväkivaltailmoitukset samaan osoitteeseen kunnittain Forssan kihlakunnan alueella (Poliisin tilastot) Kuvio 38: Puistojen ja viheralueiden hoito (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 39: Yleinen järjestys ja turvallisuus (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 40. Asuinalueen turvallisuus (Kuntatutkimus 2001, 2003) Kuvio 41: Liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 42: Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kannalta (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 43: Ilman laatu (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 44: Veden puhtaus (Kuntapalvelututkimus 2001, 2003) Kuvio 45: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelumenot asukasta kohti iän mukaan vuonna 2001,1000 euroa (Sairaalaviesti 4/2002) Kuvio 46: Kaikki kunnan nettokustannukset (mk/asukas) vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 47: Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset mk/asukas vuosina (Sotkatietokanta/Stakes) Kuvio 48: Toimeentulotuki mk/asukas vuosina (Sotkatietokanta/Stakes)

7 Taulukot: Taulukko 1: Forssan seudun väestö (Sotkatietokanta/Stakes) Taulukko 2: Forssan seudun väkilukuennuste (Tilastokeskus ennuste ) Taulukko 3: Väestön ikäluokittainen ennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus ) Taulukko 4: Ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosilta 1990,1996,1999 ja 2001 (Kelan terveyspuntari , 34 Taulukko 5: Kansantautien esiintyvyysluvut prosentteina Forssan seutukunnassa vertailuna Kanta-Häme ja koko maa (Kela terveyspuntari , 35 Taulukko 6: Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien arvioitu määrä ja ympärivuorokautista valvontaa tarvitsevien määrä Forssan seudun kunnissa vuosina 2001, 2005, 2010 ja Taulukko 7: Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa vuosina Forssan seudun kunnissa (Tilastokeskus/StatFin ) Taulukko 8: Perheväkivalta Forssan kihlakunnan eri kuntien alueella (Poliisin tilastot)

8 OSA I 1 Johdanto Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen Fyysinen ja psyykkinen terveys Osallisuus ja yhteenkuuluvuus Sosioekonominen tila Turvallisuus ja viihtyvyys Tietoja muista hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan seuranta

9 Johdanto Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia on tarkoitettu ennen kaikkea poliittisille päättäjille ja eri viranhaltijoille avuksi heidän suunnitellessa ja päättäessä toimenpiteistä ja työkäytännöistä, joilla alueen asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta edistetään. Sitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti kansalaiskeskustelun pohjaksi, mutta esille tulevien teemojen toivotaan herättävän laajaa keskustelua hyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuudesta kuntalaisten keskuudessa. Kansalaiskeskustelun tarpeisiin on ensisijaisesti vastattava muilla tavoilla, esim. nostamalla tästä ohjelmasta yleiseen keskusteluun erilaisia näkökulmia hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Tässä strategiassa hyvinvointia tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tilanne sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Tämä strategia toimii sateenvarjo-ohjelmana muille seudullisille hyvinvointia edistäville ohjelmille ja hankkeille esim. seudullinen vanhustenhuollon strategia, mielenterveyssuunnitelma, päihde- ja huumestrategia, terveyden edistämissuunnitelma sekä ympäristöterveysohjelma. Seudullisen hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian valmistelu perustuu Forssan seudun strategiaan ja valtioneuvoston ohjeisiin sekä päätöksiin hyvinvoinnin edistämisestä ja rikoksen torjunnasta. Tämän strategian valmistelusta on vastannut Forssan aluekeskuksen alainen perusturvallisuusvaliokunta. Tässä strategiassa hyvinvoinnin ja turvallisuuden nykytilaa tarkastellaan tilastojen, tutkimusten ja eri asiantuntijoiden analyysien pohjalta. Yhteisissä valmisteluseminaareissa on asetettu hyvinvoinnin tulevaisuudelle tavoitetila sekä pohdittu keinoja tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategia tarjoaa myös konkreettisia toimintamalleja eri viranomaisten väliselle sekä kuntien ja koko seudun alueelliselle yhteistyölle ja työnjaolle hyvinvoinnin edistämisessä. Strategia ei ole valmis julkistamalla tämä ohjelma, vaan sen seuranta, arviointi ja päivitys on jatkuva prosessi. Tarkoitus on, että hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilaa seurataan vuosittain hyvinvointitilinpidon avulla. Seudulla ja kunnissa tulisi hyväksyä keskeiset hyvinvointi- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet kerran vaalikaudessa. Niiden toteuttamisesta päätetään normaalisti kuntasuunnittelun ja seudullisen päätöksenteon yhteydessä sekä valtionhallinnon paikallisissa tulossuunnitelmissa. Koska hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat eivät noudata kuntarajoja, on hyvin tärkeää, että myös seudullisessa päätöksenteossa huomioidaan hyvinvointi- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Tässä ohjelmassa oletetaan, että kunnat, kuntayhtymät, valtion eri paikallishallintoviranomaiset sekä erilaiset järjestöt suuntaavat runsaasti resursseja hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Toiminnan suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta voidaan parantaa. Eri viranomaisten yhteistyö hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä on vielä puutteellista. Tämän strategian avulla pyritään kehittämään Forssan seudun alueellista yhteistyötä hyvinvoinnin edistämiseksi ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisyksi. Rikosten torjunta Forssan seudulla ei onnistu ilman laajaa poliittisten päättäjien, alueen kuntien eri hallinnonalojen ja valtion paikallisviranomaisten yhteistoimintaa, jossa sovitaan käytettävistä resursseista, toimintatavoista ja käytännöistä sekä toiminnan ja tilanteen arvioinnista. 8

10 2 Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia tähtää vuoteen Tässä luvussa esitetään paikallisten seminaarien ja pienryhmätyöskentelyn perusteella asetetut tulevaisuuden visiot hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian neljälle eri näkökulmalle. Jokainen näkökulma sisältää vision eli tavoitetilan sekä päämäärät, joilla kutakin tavoitetilaa tavoitellaan. Päämäärät sisältävät puolestaan kriittiset menestystekijät, joissa tulee onnistua, että päämäärä saavutetaan. Kriittisiä menestystekijöitä nimettäessä on myös kirjattu esitys siitä, mitä tulisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmaan on myös nimetty arvioinnissa käytettävät mittarit, vastuutahot, yhteistyökumppanit ja suositukset toiminnan järjestämisestä joko seudullisena tai kuntakohtaisena toimintana aikatauluineen. Visio: Fyysinen ja psyykkinen terveys: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Osallisuus ja yhteenkuuluvuus: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus ja keskinäinen huolenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Lounaishämäläinen henki ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat yhteen hiileen. Sosioekonominen tila: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutetut ja itsenäisesti toimeentulevia. Turvallisuus ja viihtyvyys: Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Strategia: Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiana on asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen edistämällä ja mahdollistamalla fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisäämällä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, kohentamalla sosioekonomista tilaa ja huolehtimalla turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. 9

11 2.1 Fyysinen ja psyykkinen terveys Visio: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Päämäärät: 1. Fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy koko elämän ajan 2. Toimiva ja kilpailukykyinen palvelurakenne hyvinvointipalveluissa 3. Selkeät ja toimivat palveluketjut ja työmenetelmät eri toimijoiden kesken 4. Sairastavuuden alentaminen Kriittiset menestystekijät: Lastensuojelutyössä ja lasten ja nuorten huollossa painopisteen siirtäminen korjaavasta toiminnasta avohuoltoon (1, 3) Mielenterveyspalveluissa on lisätty avohuolto- ja asumispalveluja (1, 4) Vanhusten kotona asumisen turvaaminen lisäämällä avohoitopalveluja, hyvinvointiteknologiaa, kotisairaalatoimintaa ja omaishoidon tukea (1, 3) Mahdollistetaan omasta terveydestä huolehtiminen koko elämänkaaren ajan (päihteettömyys, terveyttä edistävä ravinto, tupakoimattomuus, terveysliikunta) (1, 4) Elinympäristöstä huolehtiminen (1, 4) Päihde- ja huumetyössä on selkeät toimintamallit käytössä (3, 4) Hoivayrittäjyyden edistäminen (2) Seudullisen hyvinvointiteknologiaosaamisen parantaminen (1, 2) Asiakasryhmäkohtaiset palveluketjut toimivat (1, 3, 4) Kaikenlaisten tapaturmien ennaltaehkäisy (1) Ehdotetut mittarit Kelan sairastavuusindeksi Lastensuojelutoimenpiteet: - Avohoidossa olevat lapset - Huostaan otetut lapset Lasten ja nuorten psykiatriset hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit Aikuisten psykiatriset hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit Rava -indeksi kotisairaanhoidossa, kotipalvelussa, laitoshoidossa ja palveluasumisessa käytössä Kotona asuvat yli 80- ja yli 90-vuotiaat Liikuntaa vähän harrastavat oppilaat (Kouluterveyskysely) Erityisliikuntaryhmien määrä 10

12 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Lastensuojelutyössä ja lasten ja nuorten huollossa painopisteen siirtäminen korjaavasta toiminnasta avohuoltoon (1, 3) Perustyö kunnossa Laatukäsikirja Tehdään seudullisesti malli esim. huostaanotosta sovitaan vastuut ja tahojen roolit Luodaan psykososiaaliset palvelut seudullisesti Lastenkoti Kaarisillan seudullinen käyttö nyt seudullisesti käytössä kriisityössä Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho sosiaalijohtajat (vastaavat seudullisen mallin syntymisestä) terveydenhuollon ky:n kanssa yhdessä Yhteistyökumppanit Kela poliisi Seudulla mallintaminen seudulliset palvelut Kunnassa toteuttaminen kunnissa Aikataulu Valmistuu 2005 esittely uusille Mielenterveyspalveluissa on lisätty avohuolto- ja asumispalveluja (1, 4) Alueellinen mielenterveysohjelma (laatiminen käynnissä ja näitä asioita selvitetään ohjelmassa) esim. Aspa-selvitys ja vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaselvitys (Raina-säätiö) Forssassa Kuntoutuskotitoiminta alkaa FSTKY Päävastuutaho terveydenhuollon ky Yhteistyökumppanit kuntien kaikki hallintokunnat, järjestöt, seurakunnat Seudulla palvelutuotanto pääasiassa seudullista Kunnassa ennaltaehkäisevät toimenpiteet FSTKY alkaa syksyllä 2003 Vanhusten kotona asumisen turvaaminen lisäämällä avohoitopalveluja, hyvinvointiteknologiaa, kotisairaalatoimintaa ja omaishoidontukea (1, 3) Seudullinen vanhustenhuollon strategia (jossa tätä asiaa käsitellään) Hoitoketjut (sis. em.) Hyvinvointiteknologia ja hoivayrittäjyysselvitys 2003 Hyvinvointilaboratoriosta selvitys HAMK 2003 Päävastuutaho FAK kouluttaa osaavia hoivayrittäjiä kunnat, sosiaalitoimet, FSTKY, HAMK Yhteistyökumppanit yksityiset palveluntuottajat, sosiaalitoimet, FSTKY, järjestöt, yhdistykset Seudulla perusstrategia Kunnassa toteutus Seudullinen strategia valmistuu 2003 valmistelu 2003 käsittely 2004 kunnissa ja järjestöissä Hyvinvointiteknologialaboratorio syksyllä 2003 Käsittely esittely uusille valtuustoille 11

13 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Mahdollistetaan omasta terveydestä huolehtiminen koko elämänkaaren ajan (päihteettömyys, terveyttä edistävä ravinto, tupakoimattomuus, terveysliikunta (1,4) Opetussuunnitelmiin tavoite päihteettömyydestä ym. terveyttä edistävät teemat (opetussuunnitelmiin terveystieto, jonka sisällöllinen pohdinta voitaisiin käydä seudullisesti) Luodaan jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuus toteuttaa terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa (terveysliikuntaa) lähiliikuntapaikkoja kehittäen Erityisryhmien liikunta Liikuntapaikkaselvitys valiokuntien yhteistyönä Kuntien viranomaisten päätöksenteossa mietittävä, edistääkö jokin päätös terveyttä Kuntien jakamien avustusten sitominen velvoitteeseen järjestöille edistää terveitä elintapoja Kauppa ja elinkeinoelämä mukaan terveyden mahdollistajana Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho koulut - terveystieto kodit liikuntatoimi vapaa-ajantoimi FSTKY:n terveyden edistämistyöryhmä perusturvallisuusvaliokunta Yhteistyökumppanit urheiluseurat muu harrastustoiminta yrittäjäjärjestöt, ammattiyhdistykset Seudulla liikuntapaikkaselvitystä tehdään isot hankkeet: erikoislajit, verkosto ylittää kuntarajat esim. melontareitit, vaellusreitit Kunnassa palvelut lähiliikuntapaikat työpaikat Aikataulu Terveystieto 2003 syksyllä FSTKY:n terveydenedistämisohjelma päivitetään vuosittain Seudullinen ohjelmaryhmä Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Elinympäristöstä huolehtiminen (1, 4) Ympäristöterveydenhuollon tilanteesta seudullinen perusselvitys, jonka pohjalta asetetaan kehittämisen painopisteet elintarvikkeet ilma vesi melu tuoteturvallisuus Päävastuutaho FSTKY ympäristöterveydenhuolto ja ympäristötoimistot Yhteistyötahot FSTKY ympäristöterveydenhuolto ja ympäristötoimistot Seudulla FSTKY ympäristöterveydenhuolto ja ympäristötoimistot Kunnassa ympäristötoimisto FSTKY:n tuottama ympäristöterveysohjelma valmistuu yhteistoimintamalli 12

14 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Päihde- ja huumetyössä on selkeät toimintamallit käytössä (3, 4) Päihde- ja huumestrategian seuraava päivitys päivitysvastuu FSTKY Päävastuutaho FSTKY, kunnat, poliisi, työvoimatoimisto, järjestöt Yhteistyötahot järjestöt laajasti mukaan Seudulla foorumi sovitaan asioista Kunnassa eri hallintokunnat Päihdestrategia päivitetään vuosittain Hoivayrittäjyyden edistäminen (2) Kuntien päätettävä halutaanko yksityisiä palveluja ostaa vai tuottaako kunta itse Seudullinen linjaus Päävastuutaho yksityiset yritykset/kunnat Yhteistyötahot HAMK - koulutusosaaminen FAK kouluttaa hoivayrittäjiä työvoimatoimisto Seudulla seudullinen linjaus, palvelustrategia Kunnassa strategiset valinnat palveluista Keskustelu vuosittaisessa kuntien suunnittelun yhteydessä Aluekeskusohjelman päivityksen yhteydessä Tehdään 2004 Seudullisen hyvinvointiteknologiaosaamisen parantaminen (1, 2) Tehty seudullinen kartoitus 2003 Päävastuutaho HAMK keskeinen toimija Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy (FSKK) Yhteistyötahot FSTKY, kuntien vanhustyö Seudulla toteutuksen toimeenpano 2003 selvitys 2004 mahdollisen toiminnan alkaminen Asiakasryhmäkohtaiset palveluketjut toimivat (1, 3, 4) Hoitoketjujen kartoitus Vanhustyö Mielenterveystyö Oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto Päihdetyö Vajaakuntoisten päivä- ja työtoiminta Sairauskohtaiset hoito-ohjelmat Tietotekniikka: Yhteinen tietopohja hoitojärjestelmäohjelmien yhteensopivuus Päävastuutaho perusturvallisuusvaliokunta seudullisesti olisi priorisoija ja ideoija, minkä jälkeen lähdettäisiin katsomaan miten edetään ja mitä tehdään Yhteistyötahot FSTKY, kunnat Kunnassa FSTKY, eri hallintokunnat, kehittämiskeskus, kuntapalveluvaliokunta Etenee vuosittain Etenee vuosittain 13

15 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Tapaturmien ennaltaehkäisy (1) Koti- ja vapaa-ajantapaturmat Liikenneturvallisuustyö Työturvallisuustyö Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho perusturvallisuusvaliokunta, liikenneturvallisuustyöryhmät Yhteistyötahot kunnat ja niiden eri hallintokunnat Seudulla työsuojelu, työterveyshuolto, hallintokunnat, työnantajat Aikataulu Esiselvitys

16 2.2 Osallisuus ja yhteenkuuluvuus Visio: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus ja keskinäinen huolenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Lounaishämäläinen henki - ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat yhteen hiileen. Päämäärät 1. Koko väestö toimii aktiivisesti asuinyhteisönsä yhteisöllisyyden edistämiseksi. 2. Kansalaistoimintaa arvostetaan ja siihen osallistutaan. 3. Erityisryhmien toimintaedellytyksiä parantamalla lisätään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. 4. Lasten ja perheiden kasvu aktiivisiksi yhteisön jäseniksi. 5. Koulupoissaolot alle valtakunnan keskiarvon. 6. Pakolaisten ja maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen hyväksyminen osaksi yhteisöä. 7. Eri viranomaisten yhteistoiminnan suunnittelu ja toimintamalleista sopiminen. Kriittiset menestystekijät Eri ryhmille luodaan osallistumiskanavia kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, mielenterveysfoorumi, asukasyhdistykset (1, 2, 3) Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen (3) Koululaisille ja nuorille kouluajan ulkopuoliset osallistumismahdollisuudet (4) Koulutuksen negatiiviset keskeytykset hallinnassa (1, 4, 5) Perusasteella kaikille päättötodistus (1, 4, 5) Toisen asteen tutkinnon suorittaminen (1, 4, 5) Perusturvallisuutta, perhekeskeisyyttä ja vastuullisuutta korostava neuvolamalli (4) Vastuullisen vanhemmuuden vahvistaminen yhteisillä pelisäännöillä (1, 4) (koko yhteisö kasvattaa) Reagoidaan muuttoliike alueella/alueelta -analyysin tuloksiin (1) Toimiva verkostoyhteistyö kansalaisten ja viranomaisten kesken (1, 2) Suvaitsevaisuuden lisääntyminen onnistuneen asennekasvatuksen avulla (6) Eri viranomaisten yhteistoiminnan suunnittelu sujuu hyvin ja toimintamalleista sovitaan ja mallit pidetään ajan tasalla (7) Ehdotetut mittarit Äänestysprosentti Negatiiviset opintojen keskeyttämiset Koulupoissaolot luvattomat poissaolot Muuttoliike alueella/alueelta Huolen harmaan vyöhykkeen arviointi alle 7-vuotiaille Kansalaiskyselyt ja haastattelut Kouluterveyskysely 15

17 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Eri ryhmille luodaan osallistumiskanavia kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, mielenterveysfoorumi, asukasyhdistykset (1, 2, 3) Seudullisena kaikki mikä mahdollista Tiedottaminen ja viestintä tärkeitä Päävastuutaho kunnat tukevat ryhmien muodostumista Yhteistyökumppanit lehdistö alueradio esim. internet-sivut seutuportti.fi Seudulla vammaisneuvosto 2005 foorumit pääsääntöisesti seudullisia Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Vammaisneuvosto 2005 seudulliseksi Kunnassa vanhusneuvosto asukasyhdistykset Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen (3) Asioiden alkuun saattaminen (talouden, asiantuntijuuden yms. kannalta, viranomaisten tehtävänä edistää kolmannen sektorin toimintaa) Kunnan taloudellinen tuki Päävastuutaho kunta houkuttelijana Yhteistyötahot aktiiviset yhdistykset, mm. eläkeläisjärjestöt Seudulla toimijat määrittelevät toiminnan laajuuden, pyrkimys seudullisuuteen Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Painottunut tarkastelu Koululaisille ja nuorille koulunajan ulkopuoliset osallistumismahdollisuudet (4) Perusselvitys nuorisotyöstä seudulla Toiminnan jaottelu: Varhaisnuorten toiminta Varttuneet nuoret (yli 15-v) Nuorille kokoontumistiloja Järjestöjä tuetaan esim. antamalla toimitiloja käyttöön Iltapäivätoiminta tärkeää Erityisnuorisotyön tavoitteen asettelu Päävastuutaho perusturvallisuusvaliokunta, seutuneuvosto, FSKK nuorisosihteerit, nuoret itse Yhteistyötahot vanhempien toimikunnat kaikkiin kouluihin kartoitus yhdistykset toimivat järjestöt kunnan nuorisotyö + muut kunnan toimijat Seudulla nuorisotyön yhteinen foorumi varttuneille nuorille seudullinen näkökulma Kunnassa varhaisnuorten toimintaa nuorisotilat on ja myös toimintaa perusturvallisuusvaliokunta nuorisosihteerit Vanhempien toimikunnat kaikkiin kouluihin kartoitus Nuorisotyön perusselvitys Seudullinen selvitys ja tavoitteen asettelu

18 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Koulutuksen negatiiviset keskeytykset hallinnassa (1, 4, 5) Elämänkaariajatteluun panostus Nopea aktiivinen reagointi (ettei pudokkaita tule) ja huomiointi jo esikoulussa Riittävä erityisopetus ja tukitoimet Kaikilla ala-asteilla kummioppilastoimintaa saman koulun ylemmiltä luokilta Seudullinen oppilashuoltotyön malli Päävastuutaho koulutoimenjohtajat, perusturvallisuusvaliokunta, FSTKY, FAI koulu rehtori, opettaja kuraattori opinto-ohjaus oppilashuoltotyöryhmä Seudulla koulupsykologi seutukunnallisena puuttuminen negatiivisiin keskeyttämisiin Kunnassa koulu 2003 Seudullinen oppilashuoltotyön toimintamalli-hanke 2004 Perusasteella kaikille päättötodistus (1, 4, 5) Hyvillä toimintamalleilla ja riittävillä tukitoimilla mahdollistetaan, että kaikki oppilaat saavat perusopetuksen ja päättötodistuksen Päävastuutaho koulutoimenjohtajat koulu Yhteistyötahot vanhemmat: oppilashuoltotyöryhmä Seudulla yhteinen toimintaperiaate ja -malli Kunnassa koulu Toimintamalli 2004 Toisen asteen tutkinnon suorittaminen (1, 4, 5) Oppilaskohtainen opetussuunnitelma Oppisopimuskoulutus Päävastuutaho FAI, HAMK koulu + sen organisoidut ryhmät Yhteistyötahot työvoimahallinto seudun työkuntoisuuden arvioijien kanssa Seudulla jos tarvitaan vajaakuntoisten palveluapua Toimintamalli

19 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Perusturvallisuutta, perhekeskeisyyttä ja vastuullisuutta korostava neuvolamalli (4) Hyvinvointineuvolaksi perinteisestä neuvolatoiminnasta Psykososiaalisten palveluiden uudelleen organisointi Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho FSTKY:n perusterveydenhuolto Yhteistyötahot FSTKY:n yhtymähallinto, sosiaalitoimi Seudulla perheneuvola/erikoisosaaja seudullinen toimintamalli 2004 Kunnassa hyvinvointineuvola/paikallista peruspalvelua Aikataulu Seudullinen toimintamalli Vastuullisen vanhemmuuden vahvistaminen yhteisillä pelisäännöillä (1,4) (koko yhteisö kasvattaa) Vanhempia kannustetaan otta maan vanhemmuus itselleen, tietävät mitä missäkin iässä lapsi tarvitsee ja mikä lapselle hyväksi, tuntemaan työlainsäädännön mahdollisuudet ja käyttämään oikeuksiaan vanhempana Kylien ja asuinalueiden vanhemmat Päävastuutaho neuvolat, sosiaalitoimi, koulut Yhteistyötahot yhteistyössä vanhempien kanssa, vanhempainyhdistykset Seudulla seudullisesti viranomaisten yhteisen näkemyksen luominen ja yhteisen kielen löytäminen puhuttaessa vanhemmuudesta ja vanhemman oikeuksista ja velvollisuuksista Kunnassa kukin viranomaistaho perustyössään Osana normaalia perustyötä Painottunutta tarkastelua Reagoidaan muuttoliike alueella/alueelta -analyysin tuloksiin (1) Vetovoimaisuus seudulle Työpaikkojen lisääminen Turvallinen asuinympäristö Päävastuutaho FSKK Yhteistyötahot FSKK, seutuneuvosto Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Selvityksen pohjalta tarvittavat toimenpiteet 2004 Hämeen liitto tuottaa selvitystä muuttoliikkeestä 18

20 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Toimiva verkostoyhteistyö kansalaisten ja viranomaisten kesken (1, 2) Läheisyyden ekonomia toimii (verkostoyhteistyö toimii helpommin) Järjestetään vaikuttamistilaisuuksia kuntalaisille Päävastuutaho FSKK kunnat aktiivisesti järjestävät kuntalaisille vaikuttamistilaisuuksia eri suunnitelmien vaiheissa kuullakseen kuntalaisten näkemyksiä tai kuntalaisia eri järjestöissä pyydettäessä viranomaisselvitystä osallistuvat tilaisuuksiin Yhteistyötahot kunta kuntalaisten kanssa FSKK Mediakeskus Seutuportti Kuntien intranetyhteydet Kehitetään sähköistä yhteistyötä Kela, poliisi, työvoimatoimisto Asiointi ja tiedotus Seudulla sähköinen asiointi sähköinen viestintä, jos laajasti seutukuntaan liittyvä asia, mutta myös fyysiset tilaisuudet Kunnassa paikalliset pienet tilaisuudet Erityispainotus alkaen 2007 Suvaitsevaisuuden lisääntyminen onnistuneen asennekasvatuksen avulla (6) Pitäisi sisältyä kaikkiin opetusasteisiin toteutus Kotouttamisohjelmat Maahanmuuttajia koskeva strategia Päävastuutaho päivähoito, koulu Yhteistyötahot asiakkaina kaikki viranomaiset kohtaavat lehdistö Seudulla Aluekeskusohjelman päivityksen yhteydessä Työllisyysstrategian yhteydessä Optimi-hanke Eri viranomaisten yhteistoiminnan suunnittelu sujuu hyvin ja toimintamalleista sovitaan ja mallit pidetään ajan tasalla (7) Päävastuutaho seutuneuvosto Yhteistyötahot kuntien ja valtuustojen yhteistyö

21 2.3 Sosioekonominen tila Visio: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutettuja ja itsenäisesti toimeentulevia. Päämäärät 1. Seutukunta on houkutteleva sijoittajille ja turvallinen asukkaille 2. Huono-osaisuuden periytyvän kierteen katkaisu 3. Työ, toimeentulo ja koulutustaso oltava keskeisten kaupunkikeskusten tasoa 4. Toimiva asuntopolitiikka (kysyntä = tarjonta) 5. Koulutustarjonta seuraa työelämän tarpeita 6. Kokonaiskustannukset säilyvät seudulla edullisina ja kilpailukykyisinä 7. Kouluttautumisedellytykset kunnossa Kriittiset menestystekijät Asumisasiat kunnossa, tarpeeseen nähden riittävät ja sopivat asumisolosuhteet (1, 4) Koulutustason nosto (1, 3) Monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet (5) Kunnossa olevat oppimisolosuhteet (7) Paikallisen koulutuksen ja työvoimakysynnän kohtaaminen (1, 5) Työllisyysasteen nostamiseksi toimiva yhteistyöverkko kuntien ja työvoimaviranomaisten kesken aktiivisen työvoimapolitiikan ja työvoimakoulutuksen parantamiseksi (2, 5) Liikenneyhteydet kuntoon (1) Elämisen ja palvelutuotannon kustannukset ovat kilpailukykyiset verrattuna keskeisiin kaupunkiseutuihin (1, 6) Sosiaalinen yritystoiminta seudullisesti järjestetty (1) Ehdotetut mittarit Työttömyysaste/nuoret/pitkäaikaistyöttömät/työllisyysaste Toimeentulotukea saaneet taloudet kaikista kotitalouksista (%) Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä (%) Koulutusaste Verotettava tulo/asukas Eläkkeiden taso 20

22 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Asumisasiat kunnossa, tarpeeseen nähden riittävät ja sopivat asumisolosuhteet (1, 4) Tuettu asuminen: vanhukset vammaiset sosiaalinen asuminen nuoret Yömajatyyppinen majoitus Seutukunnallinen kaavoitus Erityisryhmien asumispalvelujärjestelyt säätiön toimesta Forssan vuokra-asuntotilanteen pitkäjänteinen strategiaselvitys Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho kunnat kunnan asumispalvelu Yhteistyötahot Hämeen liitto (seutukaavalla) ympäristökeskus Seudulla koko ajan Kunnassa Forssan kaupunki Aikataulu Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Aluekeskusohjelman palvelustrategia Tarkasteluun vuonna 2004, viimeistään Tarkastelu 2006 Koulutustason nosto (1, 3) Elinikäinen oppiminen Perusaste ei pudokkaita II aste HAMK (kehitetään koko ajan ja siellä oltava tälle alueelle sopivat koulutusohjelmat) Aikuisten ammatillisen koulutustason nosto Päävastuutaho oppilaitokset Yhteistyötahot valtion viranomaiset, työvoimatoimisto työnantajat Noste projekti FAK Etsikko projekti Seudulla jatkuvaa toimintaa Vuosittain perustyön yhteydessä Noste hanke 2003 Etsikko Monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet (5) Koulutusyhteistyö oppilaitosten kesken Uusien kouluttautumismahdollisuuksien luominen (virtuaaliopintojen ym. käyttöönotto) Päävastuutaho: oppilaitokset kirjastot Yhteistyötahot: lääni, työnantajat, FSKK Seudulla jatkuvaa Normaalityön yhteydessä Vuosittaisessa kuntien suunnittelussa Seutuyhteistyö Oppilaitosyhteistyö 21

23 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Kunnossa olevat oppimisolosuhteet (7) Opetuksellinen, sosiaalinen ja fyysinen oppimisympäristö on koko ajan kunnossa Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho kunnat oppilaitokset Yhteistyötahot muut toimijat Aikataulu Jatkuvaa toiminnan suunnittelua Paikallisen koulutuksen ja kysynnän kohtaaminen (1, 5) Ennakointi (läänissä tehty tutkimus yleisellä tasolla ammateittain, mikä on koulutustarve 2010 mennessä, työhallinnossa kysytään koko ajan eri aloilta, mitä työnantaja tarvitsee vuoden päästä) Päävastuutaho FSKK lääni, työhallinto, oppilaitokset Yhteistyötahot työnantajat Seudulla jatkuvaa Optimi hanke Työllisyysstrategia Optimi hanke Työllisyysasteen nostamiseksi toimiva yhteistyöverkko kuntien ja työvoimaviranomaisten kesken aktiivisen työvoimapolitiikan ja työvoimakoulutuksen parantamiseksi (2, 5) Päävastuutaho FSKK, Hämeen liitto Optimi hanke (käynnistys ; tarkoitus luoda Hämeen maakuntaan kaikkiin seutukuntiin työllisyysstrategia, valmis 2004 lopussa, liitetään sopimus/periaatepäätös siitä, miten täällä toimitaan työllisyyden hoidossa) Noste-hanke ForssaWork -hanke Yhteistyötahot Seudulla Työvoiman palvelukeskusselvitys Työvoimatoimisto Alkoi

24 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Liikenneyhteydet kuntoon (1) 2 tien parantaminen vuoteen 2006 mennessä Joukkoliikenteen toimivuuden kehittäminen Tietoliikennevalmiuksien kehittäminen kunnallinen tietoverkko Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho valtio kunnat Yhteistyötahot seutukunnan kunnat, FSTKY, työnantajat Seudulla 2 tie 2006 Aikataulu 2006 Elämisen ja palvelutuotannon kustannukset ovat kilpailukykyiset verrattuna keskeisiin kaupunkiseutuihin (1, 6) Varmistetaan nykyinen taso Päävastuutaho kunnat, palvelujen tuottajat, 3. sektori Yhteistyötahot kaikki toimijat Seudulla jatkuvaa työtä Jatkuvaa toimintaa kuntasuunnittelu Sosiaalinen yritystoiminta seudullinen toimintapiste (1) Päävastuutaho kunnat Seutuneuvosto Sosiaalinen yritystoiminta ja vajaakuntoisten työ ja päivätoiminta kehitetään seudullinen toimija Vajaakuntoisten päivä ja työtoiminnasta Rainasäätiön selvitys 2003 Yhteistyökumppanit FSTKY 3. sektori hallintokunnat työvoimahallinto koulutustahot yritykset Seudulla selvitys Kuntien neuvotteluryhmä säätiön perustamiseksi Toiminta käynnistyy

25 2.4 Turvallisuus ja viihtyvyys Visio: Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Päämäärät 1. Koettu turvallisuuden tunne seudulla on keskeisten kaupunkiseutujen tason yläpuolella. 2. Rikollisuuden taso on alle keskeisten kaupunkiseutujen keskitason. 3. Yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta korostava monipuolinen ja turvallinen asuin- ja elinympäristö. Kriittiset menestystekijät Aktiivinen ja positiivinen turvallisuutta tukeva tiedotusstrategia (1) Varhaisen puuttumisen toimintamallin rakentaminen ja toteuttaminen päivähoidossa, koulussa, poliisin toiminnassa (2) Perheväkivallan toimenpideohjelman toteuttaminen seudulla (3) Poliisin, kriminaalihuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketjujen rakentaminen vankilasta vapautuville (2) Asumissuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan yhteisöllisyys-, viihtyvyys- ja turvallisuustekijät, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus sekä Forssan keskustan pikkukaupunkimaisuus (3) Liikenneturvallisuusohjelman toteuttaminen seudulla (3) Ehdotetut seudulliset mittarit Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Kotihälytykset Palvelutasotutkimukset ja haastattelut Toimintasuunnitelmien määrä / vapautuneet vangit 24

26 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Aktiivinen ja positiivinen turvallisuutta tukeva tiedotusstrategia (1) Valtakunnallinen turvallisuustutkimus 2003 syksyllä Sovitaan yhteisistä periaatteista Seudulliseen tiedottamiseen yhteinen väline voisi olla netissä esim. Forssan Seudun Portti nopeus, totuudellisuus (tiedottamisen voittaja on se, joka on ensimmäisenä liikkeellä) valistavaa, neuvovaa Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Päävastuutaho Kunnat, seudullisissa asioissa FSKK poliisi Yhteistyötahot perusturvallisuusvaliokunta yhteistyössä paikallislehti, paikallisradio Seudulla nopeasti Kunnassa oma aktiivinen tiedotusstrategia Aikataulu Valtakunnallinen turvallisuustutkimus 2003 syksyllä Saadaan 4 vuoden keskiarvot rikostilastoista Lisähuomio: Tiedotusstrategia tehtävä yhdessä, varsinaisen tiedottamisen oltava kuntakohtaista, jos asiat seudullisia, tiedottajan oltava seudun kehittämiskeskus. Varhaisen tuen ja auttamisen toimintamallin rakentaminen ja toteuttaminen päivähoidossa, koulussa, poliisin toiminnassa (2) Alle 18-vuotiaat kohderyhmänä Kukin vastuutaho selvittää oman huolen harmaan vyöhykkeen rajan mitkä merkit Päävastuutaho tarvitaan monia tahoja (oirehtivan lapsen taustalla monia ongelmia) (jossain näihin kehitelty esim. intranet-yhteyksiä joihin voidaan luottamuksellisesti vastata) Yhteistyötahot poliisi, sosiaalitoimi, päivähoito, koulu, nuorisotoimi, terveydenhuolto Kunnassa sosiaalitoimi, päivähoito, koulu, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, nuorisotoimi Toimintamalli Oppilashuolto-hanke Seuranta Perheväkivallan toimenpideohjelman toteuttaminen seudulla (3) Seudullinen perheväkivaltatyöryhmä nimetty Päävastuutaho käynnistäjä: perusturvallisuusvaliokunta FSTKY Yhteistyötahot poliisi, sosiaalitoimi, päivähoito, koulu, seurakunta Toimintamalli

27 Kriittiset menestystekijät Numerot viittaavat päämäärään Päävastuutaho Yhteistyökumppanit Yhteistoiminnan suunnittelu Aikataulu Poliisin, kriminaalihuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketjujen rakentaminen vankilasta vapautuville (2) Luodaan yhteisesti sovittu toimintamalli kriminaalihuollon asiakkaiden yhteiskuntaan sijoittumisen tukemiseksi Päävastuutaho perusturvallisuusvaliokunta -esitys FSTKY ja sosiaalijohtajat -valmistelu Kriminaalihuoltolaitos Yhteistyötahot poliisi sosiaalitoimi FSTKY A-klinikka oppilaitokset työvoimaviranomaiset Kela Työryhmä perustettu 2003 Toimintamalli 2004 Seudulla poliisi, FSTKY A-klinikka, Kela, työvoimaviranomaiset, oppilaitokset Kunnassa sosiaalitoimi Asumissuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan yhteisöllisyys- ja viihtyvyystekijät, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus sekä Forssan keskustan pikkukaupunkimaisuus (3) Päävastuutaho Maakuntaliitto kuntasuunnittelu Yhteistyötahot seutuneuvosto Vuosittain Kaikki alkaa yleiskaavoituksesta Asemakaava Katuverkkosuunnitelma Seudulla ympäristöterveysvirasto Kunnassa ympäristötoimisto Suunnittelussa kuullaan kuntalaisia, myös lapsia Liikenneturvallisuusohjelman toteuttaminen seudulla (3) Suunnitelma olemassa Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Päävastuutaho seudullinen yhteistyöryhmä Yhteistyötahot tekninen virasto tielaitos poliisi maanomistajat kunnat asukkaat muut viranomaiset 2-3 vuotta päivitysväli 26

28 2.5 Tietoja muista hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia on seudullisesti asiaa tarkasteleva kokonaisuus. Strategian sisältöjen syventämiseksi on laadittu lisäksi erilliset seudulliset strategiat/suunnitelmat päihdeja huume-, vanhus- sekä mielenterveystyöhön. Nämä toimintaohjelmat ohjaavat lähivuosien seudullista toimintaa määritellyillä sisältöalueilla yksityiskohtaisesti, mutta hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian suuntaisesti. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Alkoholin maahantuonnin vapautuminen 2004 on puhuttanut suomalaisia viranomaisia. Alkoholia pidetään yhtenä merkittävimpänä terveysuhkana suomalaisessa yhteiskunnassa. Forssan seudulla se on jo nyt ongelmia tuottava. Tämän vuoksi aloitettiin seudullisen päihde- ja huumestrategian rakentaminen. Siinä tarkastellaan seudun kohtaavan tason, hoitavan tason ja kuntouttavan tason toimintamalleja. Joulukuussa 2002 valmistui päihde- ja huumestrategiasta lausuntokierrokselle lähetetty versio. Saatujen palautteiden pohjalta strategia on päivitetty marraskuussa Se on julkaistu myös sähköisenä versiona. Strategiassa huomioidaan päihdepalvelujen laatusuositukset (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Seudullinen vanhustyön suunnitelma Seudullisen vanhustyön suunnitelman valmistelu käynnistyi syksyllä Suunnitelmaa toteutetaan kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteistyönä. Työprosessia on ohjannut Sosiaalikehitys Oy aluekeskusohjelman rahoittamana. Suunnitelman tavoitteena on tuottaa toimenpide-esitys seudullisesta vanhustyön toimintatavoista ja yhteistyöalueista sekä luoda kehityskaarinäkymä tulevaisuuteen. Kunnalliset vanhustyön strategiat myötäilevät yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja huomioivat paikalliset tarpeet. Suunnitelmassa huomioidaan äskettäin ilmestyneet ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevat laatusuositukset (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Suunnitelma valmistui vuoden 2004 alussa ja sitä arvioidaan vuoden 2005 aikana. Seudullinen mielenterveystyön suunnitelma Seudullinen mielenterveystyön suunnitelmatyö käynnistyi joulukuussa 2002 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän vetämänä ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana. Suunnitelma valmistui vuoden 2003 loppuun mennessä. Hankkeen tavoitteena on selvittää mielenterveystyön alueelliset puutteet, resurssit ja toimintamahdollisuudet, sekä luoda malli alueellisen mielenterveysfoorumin käynnistämiseksi. Selvityksen perusteella esitetään kehittämiskohteet ja menetelmät. Seudullisen mielenterveystyön painopistealueina ovat ennaltaehkäisevä mielenterveystyö sekä potilaiden kokonaisvaltainen ja tehokas hoito. Suunnitelmassa huomioidaan mielenterveyspalveluiden laatusuositukset (sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Perheväkivallan torjuntaohjelma Perheväkivallan vastainen toiminta käynnistyi seutukunnalla, kun Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä käynnisti oman palvelun tehostamistyönä Älä lyö perheväkivaltaa vastaan tähtäävän työskentelyn. Syksyn 2002 aikana järjestettiin alueellinen kolmen iltapäivän koulutus, johon kutsuttiin myös yhteistyökumppanit mukaan. Vuoden 2003 keväällä käynnistyi seudullinen yhteistyö. Perusturvallisuusvaliokunta nimesi perheväkivallan vastaisen seudullisen työryhmän. Työryhmän toiminnan tavoitteena on luoda seutukunnan toimijoiden välinen yhteistyöverkko ja yhteistyösopimukset ja käytännöt. Tavoitteena on saada aikaan yhteinen toimintaohjelma valmiiksi vuoteen 2005 mennessä. Seudulliseen yhteistyöhön Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi avustusta Pysyvän toiminta- 27

29 mallin luominen perheväkivallan ehkäisytyössä Forssan seudulla -hankkeelle Lisäksi Forssan seutu on mukana Porvoon ja Vihdin kanssa sosiaali- ja terveysministeriön Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorille -hankkeessa Ympäristöterveysohjelma Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän paikallisen ympäristöterveysohjelman laatiminen aloitettiin terveysvalvontayksikössä Hankkeen toteuttamista tukee Etelä-Suomen lääninhallitus. Ympäristöterveysohjelman perustana on kuntalaisille kohdistettu kysely ympäristöterveydestä keväällä 2002 (Ympäristöterveyskyselyn tulokset 2002). Kyselyn avulla selvitettiin kuntayhtymän alueen asukkaiden käsitystä ympäristöterveyden nykytilasta ja kiinnostusta saada tietoa ympäristöterveyden eri osa-alueista. Tulosten pohjalta on valmistunut ympäristöohjelma vuoden 2003 loppuun mennessä. 3 Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan seuranta Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan saavuttamista seurataan vuosittaisella hyvinvointitilinpidolla ja kerran valtuustokaudella laadittavalla hyvinvointi- ja turvallisuusselonteolla. Vuosittainen hyvinvointitilinpäätös on suppea mittaristo, joka sisältää sekä hyvinvointiin että turvallisuuteen liittyvä mittareita kultakin neljältä hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueelta. Hyvinvointiselonteko joka neljäs vuosi Strategian seuraavat uusintavalmistelut toteutetaan siten, että tarkistettu versio päivitetään kerran valtuustokaudessa. Selonteko kehityksestä ja uusittu strategiaehdotus valmistellaan käyttöön vaalivuonna. Strategia on käytössä uudella valtuustolla heti valtuustokauden alussa. Tiedon hankintaan tarvittavaa aineistoa: Kouluterveyskysely on paras nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta kuvaava aineisto. Tämä kysely toteutetaan seudullisena joka toinen vuosi. Strategiassa ja selonteossa käytetään lisäksi lähteenä laajaa Stakesin hyvinvointitilinpidon mittaristoa kunnittain. 28

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot