SAMASSA VENEESSÄ. Asikkalan seurakunnan Seurakunta strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAMASSA VENEESSÄ. Asikkalan seurakunnan Seurakunta 2015 -strategia"

Transkriptio

1 SAMASSA VENEESSÄ Asikkalan seurakunnan Seurakunta strategia Tenna Salmén Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsingin yksikkö Terveyden edistämisen koulutusohjelma Perhehoitotyö Sosionomi ylempi amk-tutkinto

2 TIIVISTELMÄ Salmén, Tenna. Samassa veneessä, Asikkalan seurakunnan Seurakunta strategia. Helsinki, syksy 2008, 64 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak etelä Helsinki. Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Perhehoitotyö, sosionomi (ylempi AMK). Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa Asikkalan seurakunnalle Seurakunta 2015 strategia. Strategia tehtiin yhteistyössä Asikkalan seurakunnan luottamushenkilöiden (eli valtuustoon, neuvostoon ja eri työalojen johtokuntiin kuuluvien henkilöiden) sekä työntekijöiden kanssa. Seurakunta 2015 strategiaan kirjattiin seurakunnan perustehtävä, arvot, tulevaisuuden visio sekä toimikauden painopistealueet. Asikkalan seurakunnan Seurakunta strategian tekemisessä hyödynnettiin seurakunnassa aiemmin järjestettyjen strategiatyöskentelyjen muistiinpanoja sekä tämän opinnäytetyön aikana kerättyä aineistoa. Aineisto koostui työntekijöiden haastatteluista sekä pienryhmien että työkonferenssien kokoontumisista kirjatuista muistioista. Prosessin aikana perehdyttiin myös seurakuntaan vaikuttaviin toimintaympäristön muutoksiin kuten väestöennusteisiin sekä odotettavissa oleviin kunta- ja palvelurakenteen muutoksiin. Strategian tekemistä varten järjestettiin Asikkalan seurakunnan työntekijöille sekä luottamushenkilöille yhteisiä työkonferensseja eli verstaita, joissa pyrittiin demokraattisen dialogin avulla muodostamaan yhteinen näkemys seurakunnan perustehtävästä, arvoista ja tulevaisuuden visiosta. Strategiaprosessissa käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Strategiaprosessin päätteeksi koottiin Asikkalan seurakunnan Seurakunta 2015 strategia, Samassa veneessä, joka on tämän opinnäytetyön liitteenä. Asiasanat: strategia, seurakunta, toimintatutkimus

3 ABSTRACT Salmén, Tenna In the same boat, Parish Strategy of Asikkala Evangelical Lutheran parish. 64 p., 5 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Health Promotion, Option in Family nursing. Degree: Master of Social Services. The aim of this study was to make a Parish 2015 strategy which is a long term action plan for Asikkala Evangelical Lutheran parish in Southern Finland. The strategy was made together with parish workers and parish officials, who were elected in the parish board and parish council. The primary task, values and vision for the future together with activity focuses by year 2015 were written down in Parish 2015 strategy. The material for Parish 2015 strategy was collected from the strategy planning memos that were written in Asikkala parish before this thesis. The data for this thesis was gathered by interviewing seven parish workers and in working conferences and working groups that were organised during the strategy process. It was also necessary to study the changes in population censuses, municipalities and service structure in the operating environment. As a result of this thesis, working conferences for the parish workers and elected officials of Asikkala parish were organized to make Parish 2015 strategy. In these conferences the idea was to create a common vision about the parish s primary task, values and future plans by using a democratic dialogue. The strategy planning process was organized by using action research methods. As a result of the strategy process, Parish 2015 strategy of Asikkala parish was assembled and it was named in the same boat. This strategy is attached in this thesis. Keywords: strategy, parish, action research

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 1 JOHDANTO 6 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET 7 3 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9 4 STRATEGIA Perustehtävä Arvot Visio 18 5 STRATEGIASSA HUOMIOIDUT TAUSTAMUUTTUJAT Väestörakenne Kunta- ja palvelurakenteen uudistukset Seudullisen ja rovastikunnallisen yhteistyön kehittyminen Seurakunnan painopistealueet Seurakunnan talous 24 6 TOIMINTATUTKIMUS Mitä on toimintatutkimus? Toimintatutkimus tässä opinnäytetyössä 29 7 SEURAKUNTA 2015 STRATEGIAN SYNTYPROSESSI Suunnitteluvaihe Toteutus ja havainnointi prosessin aikana Ensimmäinen verstas, mahdollisuudet ja uhat Pienryhmien kokoontumiset ja työntekijöiden haastattelut 36

5 7.2.3 Toinen verstas, kohti mahdollisuuksia sekä kirkkovaltuuston kokous Aineiston analysointi ja ensimmäinen strategialuonnos Kolmas verstas, Samassa veneessä, yhteinen visio? 42 8 POHDINTA 44 9 LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET 52 Liite 1 Demokraattisen dialogin säännöt 52 Liite 2 Kutsukirje ensimmäiseen verstaaseen ja verstaan aikataulu 53 Liite 3 Pienryhmille lähetetyt kutsukirjeet 55 Liite 4 Kutsukirje toiseen verstaaseen ja verstaan aikataulu 57 Liite 5 Samassa veneessä. Asikkalan seurakunnan strategia vuoteen

6 1 JOHDANTO Monissa seurakunnissa pohditaan tällä hetkellä mahdollisten tulevien kuntaliitosten vaikutusta toimintaan ja talouteen sekä muita yhteiskunnallisia muutoksia kuten väestön ikääntymistä ja muuttoliikkeen aiheuttamia paineita. Miten voidaan turvata seurakuntien toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa ja toisaalta mitkä toiminnot koetaan seurakuntien ydintehtäviksi? Millaisia toimintastrategioita tulisi luoda, jotta toiminta olisi kattavaa ja pureutuisi ongelmakohtiin tehokkaasti? Millaiset rakenneratkaisut parhaiten palvelevat seurakuntayhteisöä ja sen toimintaa sekä seurakuntalaisten hengellisiä tarpeita? Kirkkohallitus asetti syksyllä 2005 työryhmän pohtimaan kunta- ja palvelurakenteiden uudistuksen sekä muiden toimintaympäristön muutosten vaikutusta kirkon toimintaan. Kirkon ja seurakuntien kannalta ei ole kyse vain sopeutumisesta vääjäämättömiin muutoksiin, vaan seurakuntatyön järjestelyjä on alettu etsiä kirkon omista lähtökohdista käsin. Kirkkohallitus on suositellut, että kaikki Suomen evankelisluterilaiset seurakunnat laatisivat oman Seurakunta 2015 strategian, jossa pohdittaisiin sekä seurakunnan ulkopuolelta että sisältäpäin nousevia muutostarpeita. Hallinnollisten ja toiminnallisten rakenteiden uudistamisen lähtökohta ja tavoitteet ovat kirkon perustehtävässä ja sen tehokkaassa käytännön toteuttamisessa. Asikkalan evankelis-luterilaisessa seurakunnassa on tehty kirkkohallituksen toivomaa strategiatyötä syksystä 2005 lähtien. Siihen on liittynyt luottamushenkilöiden sekä työntekijöiden välisiä kokoontumisia että erilaisia henkilökunnan koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Syksyllä 2007 Seurakunta 2015 strategiaa ryhdyttiin työstämään toimintatutkimuksellisia menetelmiä hyödyntäen työkonferensseissa sekä pienryhmissä ja strategia valmistui keväällä 2008.

7 7 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Tämän kehittämishankeen tavoitteena oli muodostaa Asikkalan seurakunnalle Seurakunta 2015 strategia. Strategia tehtiin yhteistyössä Asikkalan seurakunnan luottamushenkilöiden (eli valtuustoon, neuvostoon ja eri työalojen johtokuntiin kuuluvien henkilöiden) sekä työntekijöiden kanssa. Seurakunta 2015 strategiaan kirjattiin seurakunnan perustehtävä, arvot, tulevaisuuden visio sekä toimikauden painopistealueet. Strategian kirjoittamisen aikana pohdittiin muun muassa seurakuntaorganisaation kehittymisen mahdollisuuksia ja suuntaviivoja suhteessa yhteiskunnallisiin ja kirkon sisäisiin muutoksiin sekä visioitiin tulevaisuutta. Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän mukaan seurakuntarakenteiden uudistamisen tavoitteet nousevat ennen muuta toiminnallisista, seurakunnan hengellisen työn lähtökohdista. Peruskysymyksiä ovat, miten seurakunta ymmärretään hengellisenä ja toiminnallisena yhteisönä ja miten voidaan uudistuvassa yhteiskuntarakenteessa toteuttaa laadullisesti kirkolliset palvelut ja perustoiminnat. (Läsnäolon yhteisö, Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän väliraportti 2007, 15-16) Kirkkohallituksen tavoitteena on ollut, että seurakunnilla olisi vuoden 2007 loppuun mennessä Seurakunta 2015 strategia valmiina. Kirkkohallitus asetti lokakuussa 2005 oman työryhmän seuraamaan kuntarakenteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin sekä tekemään ehdotuksia seurakuntien yhteistoiminnan edistämiseksi. Kyseinen Kirkko 2015 strategiatyöryhmä on koonnut koko kirkon strategian, joka kantaa nimeä Meidän kirkko, osallisuuden yhteisö sekä siihen liittyvän mietinnön. Kyseisessä Suomen evankelisluterilaisen kirkon strategiassa on määritelty kirkon perustehtävä, sen arvot, visio sekä strategiset suuntaviivat vuoteen Asikkalan seurakunnan Seurakunta 2015 strategia noudattaa ulkomuodoltaan kirkon strategiaa eli siinä on sanoitettu seurakunnan perustehtävä, arvot, visio ja pohdittu tulevaisuuden strategisia suuntaviivoja. Myös sisällöllisesti on pyritty siihen, että seurakunnan strategia on samassa linjassa koko kirkon strategian kanssa.

8 8 Seurakunta 2015 strategiaprosessin tarkoituksena oli muodostaa seurakunnan työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden kanssa yhteinen käsitys siitä, millainen seurakunnan toivotaan tulevaisuudessa olevan ja mitkä kaikki asiat seurakunnan toimintaan vaikuttavat. Prosessin aikana tuotettiin tietoa sekä seurakunnan sisältä nousevista että seurakunnan ulkopuolelta tulevista muutostarpeista ja näiden pohjalta kirjoitettiin Seurakunta 2015 strategia. Tarkoituksena on, että Seurakunta 2015 strategia voisi toimia työkaluna yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi.

9 9 3 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tarve strategian tekemiselle syntyi, kun kirkkohallitus esitti seurakunnille haasteen toteuttaa samankaltaista ja yhtäaikaista strategista selvitystyötä, kuin mitä kunnat ovat joutuneet tekemään kunta- ja palvelurakenneuudistuslain ( /169) myötä. Myös seurakunnissa on noussut esille selkeä tarve hallinnon ja toiminnan järjestelyjen uudistamiseen. Rakenteiden uudistamisen tavoitteena on ollut luoda seurakuntaelämälle sellaiset edellytykset, jotka turvaavat tulevaisuutta ja palvelevat hyvin seurakuntalaisia sekä toteuttavat kirkon perustehtävää. (Läsnäolon yhteisö, Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän väliraportti 2007, 4.) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lisäksi seurakuntien toimintaan vaikuttavat muuttoliike, taloudelliset resurssit sekä ihmisten elämäntapojen muutos yksilöllisempään suuntaan, jolloin luontevat sosiaaliset rakenteet eivät välttämättä nivelly seurakuntien toiminnallisiin rakenteisiin. Näiden haasteiden keskellä seurakunnissa joudutaan etsimään uusia tapoja yhteisörakenteiden lujittamiseen ja seurakunnan jäsenyyden syventämiseen. (Läsnäolon yhteisö, Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän väliraportti 2007, 13.) Näitä strategian tekemiseen vaikuttaneita toimintaympäristön muutoksia käsittelen luvussa 5. Strategian tekemistä raamittivat monet tekijät (kuvio1). Strategian tuli olla kirkon perustehtävän mukainen, ottaa huomioon ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja suhteuttaa nämä tulevaisuuden haasteet seurakunnan resursseihin sekä noudattaa kirkkohallituksen strategiaprosessille esittämiä toiveita. Strategiaan vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia sekä seurakunnan resursseja on pohdittu tarkemmin luvussa 5 Strategiassa huomioidut taustamuuttujat.

10 10 Perustehtävä Toimintaympäristö Strategia Kirkkohallitus Resurssit Kuvio 1. Seurakunta 2015 strategiaan vaikuttaneet asiat Kun tiedustelin seurakunnasta mahdollista opinnäytetyön aihetta, kävi ilmi, että Seurakunta strategian tekeminen oli vielä kesken ja näin sain mahdollisuuden tehdä hankkeesta opinnäytetyöni. Seurakunta 2015 strategian työstäminen oli Asikkalan seurakunnassa aloitettu keväällä 2005 ja tavoitteeksi asetettiin, että strategia olisi valmis keväällä Seurakunta 2015 strategian tekemistä varten työkonferensseihin eli verstasiin kutsuttiin Asikkalan seurakunnan kirkkovaltuusto (sisälsi kirkkoneuvoston), eri työalojen johtokunnat sekä seurakunnan työntekijät. Seurakunnassa työskentelee kolme pappia, kanttori, kaksi diakoniatyöntekijää, kaksi nuorisotyöntekijää, lähetys- ja perhetyön sihteeri, lapsityönohjaaja ja kolme lastenohjaajaa, talouspäällikkö, kaksi toimistovirkailijaa, kolme seurakuntamestaria ja kaksi emäntää.

11 11 Asikkalan seurakunnan kirkkoneuvoston alaisuudessa toimivat johtokunnat Tiedostusr yhmä Jumalanpalv elus- ja musiikkityön johtokunta Lapsityön johtokunt a Nuorisoty ön johtokunt a Diakoniatyö n johtokunta Kuvio2. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintokaavio: Lähetys- ja evankelioimi styön johtokunta Perhetyön tukiryhmä Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin, joka valitaan neljän vuoden välein seurakuntavaaleilla. Seurakuntavaalit järjestettiin ja vaalien ennakkoäänestys , joissa valittiin Asikkalan seurakunnankirkkovaltuustoon 23 jäsentä. Kirkkovaltuusto valitsee joka toinen vuosi kahdeksan jäsentä kirkkoneuvostoon, kuusi jäsentä tiedotusryhmään ja neljä jäsentä johtokuntiin. Perhetyölle ei perustettu omaa johtokuntaa, vaan tukiryhmä. Lisäksi kaikkiin johtokuntiin valittiin kolme varajäsentä. (Asikkalan seurakunta tasekirja ,6.) Valtuuston ja johtokuntien jäsenistä sekä varajäsenistä käytän yhteisesti nimitystä luottamushenkilöt. Luterilaisen tunnustuksen mukaan seurakunta määritellään yhteisöksi, jossa evankeliumia puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon tehtävä on määritelty kirkkolain 1 luvun 2 seuraavasti: Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen

12 12 sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (Kirkkolaki 4. luku 1.) Kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka (Kirkkolaki 3. luku 2 ). Kirkko ja sen mukana seurakunnat on kokenut monia muutoksia vuosisatojen ja vuosikymmenten kuluessa. Ei vain kirkko instituutiona ja sen toiminta vaan myös kirkon paikka on muuttunut. Kirkko on Suomessa perinteisesti mielletty osaksi julkista sektoria, valtaa ja byrokratiaa. Esimerkiksi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vireä kansalais- ja vapaaehtoistoiminta tapahtui seurakuntien ulkopuolella. Erityisesti viimeisinä vuosikymmeninä kirkko on lähestynyt kansan ruohonjuuritasoa, muun muassa diakonian julkisuuden ja tarpeen sekä kansankielisten mainoskampanjoittensa myötä. Kirkon julkinen tila ja paikka on siirtynyt, osasta julkista sektoria on tullut yhä enemmän osa kansalasiyhteiskuntaa. (Yeung 2006, 51.) Seurakunnasta voidaan puhua kahdessa merkityksessä hengellisenä yhteisönä sekä hallinnollisena yksikkönä. Seurakunta on jäsentensä muodostama hengellinen yhteisö, jota rakentavat Jumalan sana ja sakramentit. Sanasta ja sakramenteista säteilevä rakkaus näkyy ja vaikuttaa seurakunnan toteuttamassa diakoniassa, kristillisessä kasvatuksessa sekä muussa toiminnassa. Seurakunnan toiminnan ytimessä on jumalanpalveluselämä, jonka osa myös kirkolliset toimitukset ovat. (Seurakuntarakenteet muutoksessa 2008, 11.) Toisaalta seurakunta on sosiaalinen yhteisö, jonka toiminta on maakunta ja paikkakuntakohtaisesti omaleimaista ja joka elää kasvupohjansa kulttuurin ehdoilla. Luterilaisen kasankirkon identiteetti muotoutuu seurakunnissa. Yhdessä tekeminen ja yhteinen vastuunotto ovat tämän päivän seurakuntatyön haasteita. ( Aspegrén 2003, 47,48.) Seurakunta on myös hallinnollinen yksikkö, jonka organisaatiossa toteutuu työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhdessä johtama toiminta. Seurakunnan alueelta valitut edustajat toimivat seurakunnan hallintoelinten (valtuusto, neuvosto ja johtokunnat) välityksellä seurakuntalaisten äänenä taloudesta ja toiminnasta päätettäessä

13 13 ja viranhaltijoita valittaessa. Seurakunta on myös verotustekninen alue, jonka elementteinä on seurakunnan jäsenen verovelvollisuus ja yhteisövero. Vuodesta 1960 lähtien yksityisen seurakuntalaisen kirkollisvero on kannettu kunnallisveron yhteydessä. Yhteisöveroilla tarkoitetaan kiron valtiolta saamaa osuttaa siitä verosta, jonka tämä kantaa yhteisöiltä. (Läsnäolon yhteisö, Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän väliraportti 2007, 6.) Seurakunnassa toimivat työntekijöiden lisäksi luottamushenkilöt ja aktiiviseurakuntalaiset eli koko seurakunta. Tällaisena yhteisönä se poikkeaa useimmista työyhteisöistä, joissa on vain päätoimisia työntekijöitä. (Huhtinen 2002, 14.) Seurakunnan hallintorakenteelle on ominaista, että siinä yhdistyvät episkopaalinen ja konsistoriaalinen hallintorakenne. Episkopaalinen rakenne merkitsee piispan ja papin viran läsnäoloa aina kun seurakunnan asioista päätetään. Virkaan vihityt edustavat seurakunnan asiaa ja toteuttavat kirkon yhteisiä, ylhäältä päin annettuja tehtäviä ja ovat työstään vastuussa piispalle. Toisaalta protestanttiseen perinteeseen kuuluu myös kaikkien kristittyjen yhteisestä pappeudesta nouseva konsistoriaalinen, demokraattisia korostuksia toteuttava periaate. Edustuksellisen demokratian välityksellä seurakuntalaisten ääni saadaan kuuluviin. Seurakunta rakentuu maallikkojäsentensä kautta siten myös alhaalta päin. Nämä kaksi periaatetta, episkopaalinen ja konsistoriaalinen ovat luovassa jännitteessä toistensa kanssa. (Nieminen 2002, 48.) Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkala kirjoittaa hiippakuntalehdessä (1/2008), että kirkko ei ole yleishyödyllinen yhdistys, johon liitytään tai erotaan vaan elimistö, joka on erittäin monimutkainen ja eriytynyt kokonaisuus. Sen osilla on hyvin erilaisia tehtäviä sekä näkyviä, että piiloon jääviä ja passiiviselta vaikuttavia. Kaikilla on kuitenkin tärkeä paikkansa elimistössä. Kun pohditaan kirkon tulevaisuudennäkymiä, tulisi keskustella siitä, mitä seurakunnan jäsenyys merkitsee ja millaiset rakenteet loisivat parhaiten osallistumisen mahdollisuuksia. Kirkon toimintamuodot ja järjestys, osittain oppikin muuttuvat koko ajan ympäristönsä vaikutuksesta. Kirkon on oikealla tavalla samaistuttava ympäristöönsä ja samalla säilytettävä ominaislaatunsa. (Kortekangas 2003, 101.) Strategian tekemisen aikana käytiin myös viikoittain ilmestyvän kristillisen sanomalehden Kotimaan mielipidesivuilla runsaasti keskustelua seurakuntien ja kirkon

14 14 strategiatyöskentelystä. Kirjoituksissa nousi esille samanlaisia asioita kuin mitä itsekin havaitsin hankkeeni aikana: kaivattiin hengellisen sanoman kirkastamista ja terävöittämistä, työn laadun huomioimista rakenteellisten asioiden ohella, työn johtamiseen liittyvien asioiden tarkastelua organisaatiomuutosten keskellä sekä sen pohdintaa mikä on kirkon perustehtävä ja toiminnan ydin. Millainen on tulevaisuuden seurakunta? Kotimaa-lehden Päätoimittaja Olav Melin kysyy (Kotimaa ) pääkirjoituksessaan ja kaipaa uudentyyppisiä seurakuntamalleja jopa verotusoikeuden menettämisen uhalla. Uskonto ei ole vain yksityisasia vaan mitä suurimmassa määrin yhteiskuntaan ja kulttuurin julkiseen valtaan vaikutuksensa ulottava sosiaalisten suhteiden järjestelmä. Uskonto ei liity vain siihen, mitä ihmiset ajattelevat ja tekevät omassa yksityisyydessään, vaan myös siihen mitä ajattelusta ja tekemisestä seuraa yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta. Kirkko on yhteiskunnan perustavampia hegemonisia instituutioita, jonka perinteen ehdoin myös muiden instituutioiden kuten oikeuden, talouden, elinkeinoelämän ja politiikan sisältöjä luodaan ja ohjaillaan. (Anttonen 2006, 98,99.)

15 15 4 STRATEGIA Strategiassa määritellään millaiseen tulevaisuuden visioon pyritään ja millaisia arvoja yritys tai yhteisö haluaa toiminnassaan noudattaa. Strategiatyö eli strategiaprosessi on menettely, jonka avulla organisaatio muodostaa käsityksen itsestään, tavoittelemastaan tulevaisuudesta ja tarkoituksenmukaisesta reitistä kohti tulevaisuutta. (Mankka 2006, 79, 83.) Strategia luo pitkän tähtäyksen suuntaa ja auttaa hahmottamaan miten organisaatio hyödyntää resurssejaan muuttuvassa toimintaympäristössä. (Luoma 2007, 29.) Mikään organisaatio ei voi välttää strategian käsitettä. Myös ne organisaatiot, jotka toimivat ilman virallista strategiaa, joutuvat kuitenkin jossain muodossa vastaamaan strategisiin kysymyksiin kuten, mikä organisaatio pohjimmiltaan on ja mikä on sen tulevaisuuden tavoitetila. (Luoma 2007, 29.) Strateginen ajattelu edellyttää eteenpäin näkemistä ja kokemuksen sekä hiljaisen tiedon hyödyntämistä. Strategiaa tehdessä pyritään luomaan pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä monien epävarmuuksien sävyttämissä vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. Vaihtoehtojen punnitsemisen kautta organisaatiolle hahmottuu oma suunta. (Santalainen 2005, 22,23.) Strateginen joustavuus auttaa organisaatiota selviytymään muutoksen keskellä ja vaihtamaan nopeastikin suuntaa. Strategisesti tärkeä tieto ei löydy vain hierarkian huipulta, vaan koko työyhteisöstä. Uudistumiskyky edellyttää, että organisaatioon kyetään luomaan sellaisia tietoympäristöjä, jotka tukevat sen pitkän tähtäimen strategiaa ja perustarkoitusta. Uudistumien ei tarkoita kaiken olemassa olevan hajottamista ja uudelleenrakentamista, vaan uudistumiskykyinen organisaatio kykenee strategisesti viisaaseen päätöksentekoon sen suhteen, mitä pyritään säilyttämään ja mitä muuttamaan. (Mankka 2006, 79, 83.) Haasteelliseksi strategiaprosessissa saattaa osoittautua strategian implementointi eli sen toteuttaminen käytännössä sellaisena kuin se on suunniteltu. Organisaatioissa voidaan käyttää paljonkin voimavaroja toimintasuunnitelmien luomiseen, mutta suunnitelmien ja päivittäisten toimien väliin jää silti iso kuilu. Implementointi vaatii johdolta sekä pitkäjänteisyyttä että muutosprosessin johtamisen osaamista. Ilman henkilökunnan aitoa

16 16 sitoutumista strategialla tavoiteltavat hyödyt vesittyvät. Strategian toteutukseen kannattaa panostaa, vaikka se on hyvin monitahoinen ja haastava johtamistehtävä. Strategian luominen kuuluu koko henkilöstölle ja strateginen johtaminen on jatkuva luova prosessi. (Salminen 2008, ) 4.1 Perustehtävä Keitä me olemme ja mikä on toimintamme ydintä? Vastaamalla tähän kysymykseen organisaatiossa rakennetaan sosiaalista ryhmäidentiteettiä. Ryhmän tai työyhteisön jäsenillä on luontainen tarve etsiä ja luoda yhteisiä, suhteellisen vakaita merkityksiä omasta ryhmästä. Organisaatio luo puitteet identiteetin ja erilaisten roolien löytymiselle. Se kokoaa ihmiset yhteen, jakaa tehtäviä ja luo edellytyksiä uusille sosiaalisille verkostoille. (Nieminen 2006, 349,350.) Perustehtävässä sanoitetaan seurakunnan toiminta-ajatus: mitä tarjoamme ja kenelle. Hyvään toiminta-ajatukseen kuuluu, että se on voimassa pitkään ja että työntekijä voi kokea olevansa mukana arvokkaassa tehtävässä. Se innostaa työhön ja kehittämiseen. Seurakunnat ovat olemassa perustehtävänsä takia, ja seurakunnan johdon tehtävä on varmistua siitä, että koko työyhteisöllä on yhteinen kuva tästä. (Palmu 2003, 65.) Perustehtävän määrittelemisellä on merkitystä myös työntekijöiden jaksamiselle, koska monimuotoinen seurakuntatyö pyrkii tuottamaan työntekijälle liian monta työroolia. Selkeä työrooli muodostuu silloin, kun roolin primääritehtävä pystytään hahmottamaan. Liian monien epämääräisten roolirajojen hoito on raskasta. Ympäristön lisäksi epämääräisyyttä tuottavat virkojen perinteet, koulutuksen, työkäytännön ja odotusten väliset ristikkäisyydet. Seurakunnan roolijärjestelmän monipuolistuminen ja yksityisten tehtäväroolien sisäinen eriytyminen asettavat lisääntyviä vaatimuksia johtajuudelle, jotta visio seurakunnan yhteisestä perustehtävästä pysyisi kirkkaana. (Huhtinen 2002, )

17 Arvot Arvot ovat niitä asioita tai ihanteita, joita pidetään tavoiteltavina ja hyvinä. Ne ovat hyviä itsessään eli itseisarvoja tai ne ovat välineitä johonkin muuhun tavoitteeseen pyrittäessä, jolloin puhutaan välinearvoista. Kaikissa ammateissa ovat eettiset aspektit tavalla tai toisella mukana, joten arvoista irrallista työtä ei ole olemassa. Arvojen tulisi olla toiminnan perusta. (Paarma 2001, 256, 286.) Strategiaprosesseissa perustarkoituksen ja toiminta-ajatuksen hahmottamiseen liittyy organisaation arvojen eli toimintaperiaatteiden pohtiminen (Palmu 2003, 65). Arvot kertovat paitsi yleisistä elämää ohjaavista periaatteista myös siitä, minkälaisena persoonana ja minkälaisiin ryhmiin kuuluvana ihmisenä haluamme esittäytyä itsellemme ja muille. Arvot kuvaavat sitä, mitä minkälaiset arvot katsomme haluamisen arvoisiksi elämää ohjaaviksi periaatteiksi, vaikka emme aina arkielämässä toimisikaan arvojemme mukaisesti. Arvot ja asenteet ovat toisiaan lähellä olevia ihmisen käsitysjärjestelmän osia ja ne ohjaavat osaltaan yksilön tiedon käsittelyä, havaitsemista, muistamista ja valintoja. Niiden ero on lähinnä siinä, että arvot ovat yleisiä käsityksiä ja periaatteita, kun taas asenteilla on aina jokin selkeä kohde. (Pohjanheimo 2005, 240, 254.) Ihmiset eivät suosi joitain yhteisöllisiä arvoja ja toimintaperiaatteita sattumanvaraisesti, vaan taustalla on jonkin kokonaisvaltaisen sosiaalisen järjestelmän suosiminen (Myllyniemi 2005, 272). Asikkalan seurakunnan arvoiksi kirjattiin usko, toivo, luottamus, kutsuminen ja lähettäminen ja näiden otsikoiden alle vielä lisäksi tasa-arvo, erilaisuuden kunnioittamien, vastuullisuus, avoimuus ja hallinnon läpinäkyvyys. Siihen miksi prosessissa päädyttiin juuri näihin arvoihin vaikuttaa toisaalta kristillinen perinne, mutta myös iällä sekä koulutustaustalla on havaittu olevan yhteyttä arvojen muodostumiseen (Pohjanheimo 2005, Puohiniemi 2002). Ikä liittyy yksilön elämänvaiheeseen ja sukupolvi kytkee yksilön tiettyyn yhteiskunnalliseen tai historialliseen tilanteeseen. Iän myötä arvoissa tapahtuu siirtymää avoimuus muutokselle arvoista kohti säilyttämisen arvoja. Myös korkeammin koulutetut arvostavat vähemmän koulutettuja enemmän avoimuus muutokselle arvoja ja vastaavasti vähemmän koulutusta saaneet arvostavat enemmän säilyttämisen arvoja. (Pohjanheimo 2005, )

18 18 Organisaation arvokeskustelussa tuodaan esille vaihtoehtoja ja tehdään niiden välillä valintoja. Arvot toimivat jatkuvissa valinta- ja priorisointitilanteissa. Hyvä arvokeskustelu on jatkuvaa, keskustelijoiden kokemuksiin perustuvaa, ei niinkään pyrkimyksiä tehdä hienoja määritelmiä. Arvot ovat yhteisöä ylläpitävä ja synnyttävä tekijä ja arvokeskustelut ovat jo sinänsä yhteisöllisiä tapahtumia. Niiden yhteydessä on luontevaa ottaa esille asioita, jotka haittaavat tai tukevat hyvän työyhteisön syntyä. Asioita voidaan hoitaa monella tavalla ja arvot koskevat nimenomaan tapaa, jolla organisaatiossa hoidetaan asioita.(aaltonen & Heiskanen & Innanen 2003, 16,20, 211, 214.) 4.3 Visio Visio on haluttu tahtotila, joka vastaa kysymykseen millaista tulevaisuutta halutaan. Hyvä visio selkeyttää suuntaa, kannustaa ihmisiä suuntaamaan ponnistuksensa oikeisiin asioihin ja auttaa koordinointia isoissakin muutoksissa. Vision tulisi olla hyvin rajattu, toteutettavissa oleva, joustava ja viestittävissä oleva. Ymmärtämistä helpottaa, jos visio osataan kuvata mahdollisimman moneen aistikanavaan vedoten: kuvana, symbolina, kielikuvana tai vertauksena. (Mankka 2006, 78.) Visio asetetaan tietyksi jaksoksi (Asikkalan seurakunnan strategiassa vuosiksi ) ja tuon jakson päätyttyä sen saavuttamista tulisi voida arvioida. Vaikka organisaatio ei tavoittelisikaan suurta muutosta, sillä voi silti olla haastava ja innostava näkemys tulevaisuudestaan. Tehokkaan vision tarkoitus on synnyttää innostava näkemys organisaation tulevaisuudesta. Hyvä visio voi toimia yhdistävänä tekijänä koko henkilöstölle, haasteellisena tavoitteena, jonka eteen yhteisesti ponnistellaan. Liian ympäripyöreät visiot eivät innosta parempiin suorituksiin. (Lindroos & Lohivesi 2004, ) Seurakunnassa puhutaan visiosta usein unelman synonyymina (Palmu 2003, 65).

19 19 5 STRATEGIASSA HUOMIOIDUT TAUSTAMUUTTUJAT Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän mukaan Seurakunta 2015 strategisessa pohdinnassa tulee ottaa huomioon seurakuntien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset eli kunta- ja palvelurakenteen uudistukset sekä väestörakenteen kehitys. Lisäksi strategiaa tehtäessä tulee pohtia rovastikunnallisen ja seudullisen yhteistyön kehittymistä ja uudistuksia, seurakunnan talouden mahdollisuuksia ja uhkia sekä toiminnan painopistealueita ja seurakuntalaisten toiveita. Kirkkohallitus toivoi myös, että strategian ohella tehtäisiin seurakunnan kiinteistö- ja hautausmaasuunnitelma. (Läsnäolon yhteisö, Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän väliraportti 2007, 16) Edellä lueteltuja asioita pohdittiin strategian luomisen eri vaiheissa, koska toimintaympäristön ja siinä tapahtuvien muutosten ennakoiminen on tärkeää suunniteltaessa pitkälle ulottuvia strategisia suuntaviivoja ja toiminnan painopistealueita. Seuraavaksi kuvaan lyhyesti Asikkalan seurakunnan toimintaan liittyviä toimintaympäristön muutoksia, seudullisen ja rovastikunnallisen yhteistyön kehittymistä, toiminnan painopistealueita sekä seurakunnan talouteen vaikuttavia asioita. 5.1Väestörakenne Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Asikkalan kunnan väestömäärä tulee hieman kasvamaan strategian tarkastelujaksolla nykyisestä 8597 ( ) asukkaasta 8739 (väestöennuste vuodelle 2015). Lievä väestönkasvu perustuu positiiviseen muuttoliikkeeseen, jonka oletetaan olevan vuodessa noin 20 henkilöä enemmän kuin kuolleiden tai kunnasta poismuuttavien määrä yhteensä. Mikäli muuttoliikkeen vaikutus suljetaan pois, väkiluku on laskeva, noin 30 henkilöä vuodessa. Tuolloin väestömäärä vuonna 2015 olisi Toiminnan suunnittelemisen kannalta merkittävää on se, että ennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä tulisi tarkastelujaksolla pysymään samana, työikäisten määrä

20 20 laskemaan ja ikääntyneiden määrä kasvamaan. Vuonna 2005 yli 65-vuotiaita oli kunnassa 1780, vuonna 2015 heitä ennustetaan olevan Tämä muuttaa myös väestöllistä huoltosuhdetta eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhdetta vuotiaiden määrään. Vuonna 2005 huoltosuhde oli 64,5, vuoteen 2015 mennessä sen oletetaan kasvavan 81,8. Tilastokeskuksen väestöennusteita ei tule kuitenkaan tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Ennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei ole otettu huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Siten laskelmat kertovat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Ennusteet laaditaan kaikille kunnille samoin perustein, joten kuntien yksilöllinen käsittely on ennusteissa mahdotonta. Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli 416 kuntaa, joista valtaosa oli pieniä: 362 kunnassa asukkaita oli alle ja joka toisessa eli 209 kunnassa alle Tilastokeskuksen yliaktuaarin Markus Ravon mukaan asukasluvultaan pienten kuntien syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen ja edelleen väestökehityksen ennustaminen on erityisen hankalaa. Satunnaisvaihtelu vaikuttaa ennusteeseen sitä enemmän, mitä pienemmästä väestöpohjasta on kyse. Esimerkiksi uuden asuinalueen kaavoittamisen ansiosta pieni kunta voi yhden vuoden aikana saada saman verran muuttovoittoa kuin kymmenen edeltävän vuoden aikana yhteensä. (Väestöennuste ) Seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2006 lopussa 7204 (Seurakuntien väkiluku ja toiminta , 16 ). Seurakunnan jäsenmäärän suhde kunnan asukaslukuun on ollut noin 84% (Asikkalan seurakunta tasekirja , 10), joten sen mukaan seurakunnan jäsenmäärä vuonna 2015 olisi 7340 henkeä. 5.2 Kunta- ja palvelurakenteen uudistukset Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanoa varten on annettu kolme lakia (HE 155/2006): laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki) (169/2007), laki

21 21 kuntajakolain muuttamisesta (170/2007) ja laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta (171/2007). Puitelaki velvoittaa kunnat valmistelutehtäviin, joita ovat: selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (kaikki kunnat), yhteistyösuunnitelma (kaupunkiseudut) sekä palveluiden turvaaminen (vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat kunnat). (Kunta- ja palvelurakenneuudistus, kunnat toteuttavat uudistuksen 2007, 6.) Kaikki kunnat ovat antaneet mennessä valtioneuvostolle selvityksen kunnassa toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelman uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päätökset tekee kunnanvaltuusto. Selvityksessä on tultava ilmi muun muassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen. Tavoitteena on, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät hoitaa eräin poikkeuksin vähintään asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue. Jos kuntien yhdistymisessä syntyy valtionosuuksien menetyksiä, ne korvataan jatkossa viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Niin ikään heikon taloudellisen aseman kuntien kiinnostavuutta liitoskumppaneina lisätään vuosina 2008 ja 2009 korottamalla perusosaa tällaisen kunnan osalta 100 eurolla asukasta kohden. Korotus on maksimissaan miljoona euroa. (Kunta- ja palvelurakenneuudistus, kunnat toteuttavat uudistuksen 2007, 2, 6, 7.) Asikkala, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski ja Padasjoki ovat perustaneet kuntien yhteisen sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävän peruspalvelukeskus Oivan, joka huolehtii edellä mainittujen kuntien perustason sosiaali- ja terveyspalveluista lukuun ottamatta lasten päivähoidon palveluja, joista vastaavat kuntien sivistystoimet. Asikkalan kunnan hallitus on päättänyt olla osallistumatta yhden suuren kunnan perustamiseen tähtäävään suunnitteluun, mutta on jatkossakin mukana palvelurakenneyhteistyössä. (Valtuustoaloite koskien osallistumista kuntarakenneuudistuksen selvitystyöhön 2008.) Nähtäväksi jää millaiseksi tuleva kuntajako muodostuu ja miten kauan Asikkala pystyy pitäytymään liitosneuvottelujen ulkopuolella. Asikkalan kunta linjaa oman strategiansa seuraavasti: Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva ja menestyvä kunta osana kaupunkiseutua. Asikkala tunnetaan hyvistä palveluistaan, viihtyisistä asuinalueista, luonnosta ja monista tapahtumistaan.

22 22 Palvelutuotantorakenne vastaa väestörakennetta. Kuntalaiset huolehtivat itse terveydestään ja ennaltaehkäisy on toiminnan avainsana. Yksityiset palvelutarjoajat ja kolmas sektori ovat osa kunnallista palvelutarjontaa. Tärkeimmiksi asioiksi Asikkalan kunnan strategiassa mainitaan alijäämän kattaminen, kehittäminen sekä palvelutason parantaminen. (Asikkalan kunnan strategia ja toimenpideohjelma. 2007, 4.) 5.3 Seudullisen ja rovastikunnallisen yhteistyön kehittyminen Seurakuntarakenteen muutokset voidaan jakaa kahteen eri ryhmään riippuen siitä johtuvatko ne kuntaliitosten toteutumisesta vai seurakunnan sisäiseen toimivuuteen liittyvistä tekijöistä. Ensimmäisessä tapauksessa muutospaine tulee ulkopuolelta ja muutokset sanelee pakko. Jälkimmäisessä tapauksessa seurakunta on itse lähtenyt liikkeelle turvatakseen työvoiman riittävyyden, palveluiden laadun, taloudellisten syiden vuoksi tai keventääkseen hallintoa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa etusijalla ovat hallintoon liittyvät kysymykset, seurakuntarakenteen uudistuksessa tavoitteiden tulisi nousta toiminnallisen ja hengellisen työn lähtökohdista. (Seurakuntarakenteet muutoksessa 2008, 8.) Päijät-Hämeen alueella toimii neljätoista itsenäistä seurakuntaa. Nämä seurakunnan jakaantuvat kolmen eri hiippakunnan alueelle. Tampereen hiippakuntaan kuuluvat Asikkalan, Hollolan, Kärkölän, Nastolan, Orimattilan ja Padasjoen seurakunnat sekä Lahden seurakuntayhtymä. Mikkelin hiippakuntaan kuuluvat Hartolan, Heinolan ja Sysmän seurakunnat. Artjärven seurakunta kuuluu Helsingin hiippakuntaan. Päijät- Hämeen seurakuntiin kuuluu yhteensä noin henkilöä. (Seurakuntarakenteet muutoksessa 2008, 12.) Päijät-Hämeen alueen seurakunnilla oli yhteistyötä kehittänyt projekti vuosina Projektin selvityskohteina olivat tukitoiminnot, seurakuntatoiminta ja yhteistyömallit. Pisimmälle edettiin yhteisen keskusrekisterin perustamisessa, joka aloitti toimintansa Seurakuntatoiminnan yhteistyö ei edennyt projektin osalta kovinkaan pitkälle. Tuolloin pohdinnoissa nousivat esille vapaapäivien sijaisuudet, työntekijävaihdot, rovastikunnallisen yhteistyön jatkuminen, tiedottamisen tärkeys ja työntekijöiden jaksamisen tukeminen. Tarkoituksena oli, että ryhmä olisi jatkanut

23 23 toimintaansa, mutta näin ei tapahtunut. Tukitoiminnoissa oli selvästi suurempi valmius yhteistyöhön kuin toiminnallisella puolella. (Seurakuntarakenteet muutoksessa 2008, 12) Päijät-Hämeen alueella sijaitsevien seurakuntien selkeimmät yhteistyöalueet ovat keskusrekisteritoiminta, hautaustoimi, viestintä ja tietojärjestelmäyhteistyö. Yhteisessä keskusrekisterissä ovat mukana Lahden seurakuntayhtymä ja kymmenen muuta alueen seurakuntaa. Viestinnän osalta yhteistyötä tehdään Radio Dein ja seurakuntalehti Kirkonseudun osalta. Radioyhteistyösopimuksessa ovat mukana Lahden seurakuntayhtymän lisäksi kahdeksan seurakuntaa ja lehdessä kolme seurakuntaa. Yhteisiä tietojärjestelmiä esimerkiksi talous- ja palkkahallinnon osalta tekevät Lahden seurakuntayhtymä ja yhdeksän seurakuntaa. (Seurakuntarakenteet muutoksessa 2008, 13.) 5.4 Seurakunnan painopistealueet Seurakunnan strategiaa 2015 Samassa veneessä muokattiin ja valmisteltiin useissa yhteisissä seminaareissa, joissa oli paikalla seurakunnan luottamushenkilöitä (valtuuston ja johtokuntien jäsenet) sekä työntekijöitä. Näissä kokoontumisissa nousivat esille erityisesti vapaaehtoistyöhön, viestintään ja kohtaamiseen sekä jumalanpalveluselämään liittyvät kysymykset. Vapaaehtoistyön kohdalla mietittiin vapaaehtoisille suunnattua tehtävätarjonnan kattavuutta ja mielekkyyttä sekä työn- ja vastuunjakoa. Vapaaehtoistyöntekijöille voisi tarjota erilaisia tehtävä ja kehittää myös uusia työmuotoja, esimerkiksi lastenhoitoa, saattopalvelua, erilaisten ryhmien ja piirien vetämistä sekä muita palvelutehtäviä. Seurakunnan työntekijöillä tulisi kuitenkin olla selkeästi koordinointi ja ohjausvastuu. Vapaaehtoisten tasa-arvoiseen kohteluun tulisi kiinnittää huomiota eli tarjota kaikille vapaaehtoistehtävissä toimiville mahdollisuus koulutukseen, virkistykseen, tukeen ja ohjaukseen sekä yhdenmukaistaa vapaaehtoisille aiheutuvien kulujen korvauskäytäntöjä. Kehittämisideana kokoontumisissa nousi esiin ehdotus vapaaehtoistyön ohjausryhmän perustamisesta, johon kuuluisi seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä sekä vapaaehtoistehtävissä toimivia. Ohjausryhmän

24 24 tarkoituksena olisi sopia käytäntöjen yhdenmukaistamisesta sekä toiminnan koordinointi. Viestinnästä todettiin, että sekä ulkoista että sisäistä tiedottamista tulisi parantaa. Kaivattiin selkeämpää ja aikaisempaa tiedottamista seurakunnan valtuuston ja neuvoston päätöksistä sekä työmuotojen sisällä tapahtuvista muutoksista. Tietoa toivottiin myös valmisteluvaiheessa olevista asioista. Viestinnällä tarkoitetaan myös tasa-arvoista vuoropuhelua ja kohtaamista eri ryhmien välillä. Kaikessa kohtaamisessa tulisi välittyä aito kiinnostus toista ihmistä kohtaan, valmius sietää ristiriitoja ja erilaisia mielipiteitä. Ehdotuksena nousi tiedostusvastaavan nimeäminen sekä toisaalta pohtia avoimen kohtaamispaikan avaamista (esimerkiksi Maijan kammari voisi olla aamupäivisin auki kaikille, vapaaehtoisten pyörittämänä). Kirkon viestintästrategiassa todetaan, että kirkollisen viestinnän tulisi tukea yhteisöllisyyttä ja toteutua vuoropuhelun periaatteella. Vuoropuhelun kirkon viestintäkulttuurin tuntomerkkejä ovat: ihmisarvon kunnioittaminen, kuunteleminen ja kyseleminen, vuorovaikutuksellisuus, erilaisuuden arvostaminen, muutosvalmius, viestittämisen selkeys ja ymmärrettävyys sekä aloitteellisuus. (Vuoropuhelun kirkko 2004, 9.) Jumalanpalveluselämään liittyen ihmisillä on paljon erilaisia odotuksia ja tarpeita, joita kaikkia on vaikea ottaa huomioon yhdessä ja samassa jumalanpalveluksessa. Erillisjumalanpalvelukset puoltavat siis paikkaansa ja niitä voitaisiin kehittää lisää. Jumalanpalveluksiin kaivattiin myös enemmän välittömyyttä, elämää, iloa ja erilaisuuden hyväksymistä. Toisaalta todettiin myös, että mihinkään temppuiluun tai sirkushumuun ei ole tarvetta. Yhteisenä tarpeena nähtiin kuitenkin Pyhän kokeminen, rukoileminen ja yhteisöllisyyden vahvistuminen. Ehdotuksena nousi esille, että jumalanpalveluksiin sekä suunnitteluun että toteutukseen, voisi nykyistä enemmän osallistua seurakunnan eri työalat ja toisaalta myös alueen järjestöt. 5.5 Seurakunnan talous Asikkalan seurakunnalla on vakinaisia työntekijöitä 21, joista toiminnan puolella on 13: kolme pappia, kanttori, kaksi diakoniatyöntekijää, kaksi nuorisotyöntekijää, lähetys- ja perhetyön sihteeri, lapsityönohjaaja ja kolme lastenohjaajaa. Tukitoimissa työskentelee

25 25 kahdeksan henkilöä: talouspäällikkö, kaksi toimistovirkailijaa, kolme seurakuntamestaria ja kaksi emäntää. Kausiluonteisesti työtehtävissä on lisäksi kanttorin sijainen, kesäteologi, nuorisotyönohjaaja (kesä) sekä kaksi kausityöntekijää seurakuntamestarin ja emännän tehtävissä. Työntekijäresursseja ei tulla lähivuosina lisäämään. Henkilöstömenojen kasvu tulee myös lähivuosina olemaan verotulojen kasvua suurempaa. Kiinteistöjä seurakunnalla on useita: Asikkalan kirkko, Kalkkisten kirkko, Asikkalan siunauskappeli, Kalkkisten siunauskappeli, Kinismajan leirikeskus, Vääksyn seurakuntakeskus, Vesivehmaan rukoushuone, Kivirinteen kerhotila sekä Maijan kammari Vääksyssä. Toiminta vaatii ne tilat, joita tällä hetkellä seurakunnalla on. Kiinteistöjen vähentämisellä ei myöskään tavoitettaisi kovin tuntuvia säästöjä. Tulevia suuria investointeja strategian tekohetkellä oli Kinismajan leirikeskuksen laajentaminen sekä Asikkalan kirkon sisäkorjaus. Hautausmaata tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden päästä lisää, neuvottelut lisämaan hankkimiseksi on aloitettu. Lisäksi on rakennettu uurna- ja muistolehto. Tunnustuksettomien hautausmaa sijaitsee Lahdessa. Vuonna 2006 seurakunnan veroprosentti oli 1,65 %, verokertymä , toimintatuotot , toimintakulut , toimintakate , ylijäämä ja taseen loppusumma (Seurakuntien talous. 2006, 47,116.) Edellisten vuosien kaikki investoinnit on hankittu omarahoitteisesti, seurakunnalla ei ole velkaa ja kassavaroja on riittävästi. Veroprosentin korottamiselle ei nähdä mahdollisuuksia, vaikka tulevaisuudessa onkin odotettavissa tuloksen muuttuvan alijäämäiseksi kohoavien toimintakulujen ja verotulojen kasvun hidastumisen vuoksi.

26 26 6 TOIMINTATUTKIMUS 6.1 Mitä on toimintatutkimus? Toimintatutkimuksella tarkoitetaan tutkimusstrategista lähestymistapaa, joka voi käyttää välineenään erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tunnusomaista siinä on toiminnan ja tutkimuksen samanaikaisuus sekä pyrkimys saavuttaa välitöntä, käytännöllistä hyötyä tutkimuksesta. Päämääränä ei ole vain tutkiminen vaan toiminnan samanaikainen kehittäminen. (Heikkinen 2007, 196.) Toimintatutkimus etenee syklitäisesti suunnittelusta toimintaan ja toiminnan arvioinnista uuden suunnitelman tekemiseen. Tunnusomaista toimintatutkimukselle on, että se on osallistavaa eli yhteisön jäsenet osallistuvat aktiivisesti eri syklien vaiheisiin. (Coghlan, Brannick 2002, 11.) Toimintatutkimuksessa tuotetaan tietoa käytännön kehittämiseksi. Se kohdistuu erityisesti sosiaaliseen toimintaan, joka pohjautuu vuorovaikutukseen. Toimintatutkimus on yleensä ajallisesti rajattu tutkimus- ja kehittämisprojekti, jossa suunnitellaan ja kokeillaan uusia toimintatapoja. Toiminnan laajuuden mukaan toimintatutkimus voidaan jakaa viiteen analyysitasoon: yksilö, ryhmä, ryhmien väliset suhteet, organisaatio ja alueellinen verkosto. (Heikkinen 2007, ) Toimintatutkimus on tutkijan ja hänen sosiaalisen yhteisönsä välistä sosiaalista toimintaa, jossa tutkimuksellisena tavoitteena on toiminnan edellytysten kuvaamisen kautta toiminnan muuttaminen. (Kuusela 2005, 14.) Toimintatutkijalla on tutkimuskohteessaan samanaikaisesti kolmenlainen rooli, tutkijan rooli, ihmisen rooli ja muutostavoitteinen aktivoijan rooli. Tutkijan roolissa tutkija kerää tutkimusaineistoa osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluilla ennen muutosta, muutosprosessin aikana ja sen jälkeen. Lisäksi tutkija on ihmisen roolissa sekä myös muuttajan roolissa. Hänen tulee olla tutkimuksen aikana muutostavoitteinen ja tutkimuskohdettaan ja sen jäseniä aktivoiva. Tutkijan rooliin kuuluvat välineet ovat tieteelliset teoriat, menetelmät ja metodit. Ihmisen rooliin kuuluva väline on tutkijan oma persoona. Tutkittavien antamat roolit ovat tutkimuskohtaisia. (Vilkka 2006, 76.)

27 27 Toimintatutkimuksen yksi suuntaus on kommunikatiivinen toimintatutkimus. Kommunikatiivinen toimintatutkimus, jota tämä työ edustaa, perustuu ajatukseen kommunikaatiosta eli vuorovaikutuksesta ja sen kehittymisestä edellytyksenä työorganisaatioiden muutokselle ja laajemmin työelämän innovaatioille. Oletuksena on, että ihmiset ovat valmiiksi ajattelevia ja viisaita, mutta hierarkkisten organisaatioiden toiminta itsessään ja niiden välinen liian vähäinen yhteistyö eivät anna riittävästi edellytyksiä käyttää työ- ja elämänkokemuksen mukanaan tuomaa järkeä. Muutoksen kohteena on organisaatioiden toiminta ja tavoitteena on toimintatutkimuksen avulla luoda uudenlaista vuorovaikutusta. (Kuula 1999, ) Strategian tekemisen aikana pyrittiin avoimeen dialogiin henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä ja näiden keskustelujen pohjalta luotiin vuoteen 2015 ulottuvia visioita. Tämänkaltaista työskentelytapaa on kehitetty varsinkin pohjoismaisessa toimintatutkimuksen suuntauksessa, jota kutsutaan demokraattisen dialogin menetelmäksi tai työkonferenssimenetelmäksi. (Heikkinen 2007, 18.) Työkonferenssien tavoitteena oli luoda avoin ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jotta yhteiseen visioon pääseminen oli mahdollista. Prosessin aikana tuotettiin myös tietoa yhteisön tarpeista ja organisaation kehittämiseen vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista. Seurakuntaorganisaatiossa tiedonkulku voi olla hidasta ja eri päättäjätasojen sekä työntekijöiden välinen vuorovaikutus työn tehokkaan hoitamisen kannalta puutteellista. Valtuusto ja neuvosto eivät välttämättä ole tekemisissä johtokuntien kanssa tai luottamushenkilöt työntekijöiden kanssa. Tästä syntyy väärinymmärryksiä ja turhautumista. Tässä hankkeessa pyrittiin lisäämään eri toimijatahojen yhteistyötä ja samalla lisätä yhteistä ymmärrystä siitä miksi organisaatio on olemassa, mihin asioihin se haluaa toiminnassaan keskittyä ja millaiseksi tulevaisuudessa kehittyä. Toimintatutkimus lähtee liikkeelle siitä, että tieteellisen tutkimuksen avulla voidaan tuottaa reflektiota yksilön, ryhmän tai organisaation tilanteesta, arvioida sitä ja miettiä mahdollisia vaihtoehtoja (Kuusela 2005, 69). Reflektio tarkoittaa oman tietoisuuden tarkastelua, tietoiseksi tulemista omasta tietoisuudesta. Kaikki tietoisuus ei ole kohdistettua, joten reflektio voi tuoda tietoiseksi sellaista tietoisuutta, joka aiemmin ei ollut kohdistetusti läsnä. Kuitenkin jos haluamme

28 28 tulla tietoiseksi omaa toimintaamme ohjaavista asioista ei vain oman itsen tarkastelu riitä, koska jokaisen omalla toiminnalla on ehtonsa myös työyhteisön ja koko yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa. Ylläpidämme näitä rakenteita omalla jokapäiväisellä toiminnallamme, mutta niiden muuttaminen on näin ollen mahdollista nimenomaan oman toimintamme avulla. Tätä rakenteiden muuttamista helpottaa niiden tuntemus. (Moilanen 1999, ) Reflektiossa pyritään tulemaan tietoiseksi toiminnan itsestään selvistä päämääristä ja niistä tulkinta- ja toimintaskeemoista, joiden avulla toimintaa ohjataan. Toimintaan kohdistuva reflektio edellyttää toiminnan keskeyttämistä ja on oikeastaan mahdollista vasta toiminnan jälkeen. Toiminnan aikainen reflektio on intensiivistä kun taas toiminnan jälkeisessä reflektiossa etäännytään toimintatilanteesta, jolloin toimintaa ja sen situaatiota tarkastellaan ikään kuin ulkopuolisin silmin. (Moilanen 1999, 90, 103.) Jokaisella yhteisössä toimivalla on hyvä olla yli omien tehtävärajojensa menevää tietämystä siitä miten oma toiminta ja rooli nivoutuvat ja liittyvät työyhteisön kokonaisuuteen. Tuloksekas toiminta edellyttää siis vääjäämättä työsuoritusten yhteensovittamista ja työntekijöiden yhteistoimintaa ja yhteistoiminnan jouhevuus puolestaan edellyttää sitä, että työntekijöillä on oikea kuva oman toimintansa liittymisestä muiden työhön ja koko työyhteisön toimintaan. Valtaosa työyhteisön toiminnan tehottomuuksista, ongelmista ja epäonnistumisista syntyy yhteistyön ongelmista: tieto ei kulkenut, joku ei ottanut selvää, tavoiteltiin eri asioita, oli katkoksia siellä ja täällä. Yhteinen malli voi syntyä ja pysyä ajan tasalla vain ja ainoastaan keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. (Nakari, Valtee 1995, )

29 Toimintatutkimus tässä opinnäytetyössä reflektointi suunnittelu havainnointi toteutus - 1. Verstas - Pienryhmät, - 2. Verstas - 3. Verstas Kuvio 3. Toimintatutkimuksen sykli Toimintatutkimus mielletään itsereflektiiviseksi kehäksi, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektointi ja uudelleensuunnittelu seuraavat toisiaan. Toimintatutkimuksen sykli alkaa, kun tutkija suunnittelee ja toteuttaa uuden toimintatavan. Toimintaa havainnoidaan ja sitä reflektoidaan käytännön aikana sekä sen päätyttyä, ja saatujen kokemusten pohjalta suunnitellaan entistä parempi uusi toimintatapa. Toimintatutkimus on prosessi, jossa ymmärrys ja tulkinta lisääntyvät vähittäin. Sosiaalista toimintaa ei voi pysäyttää, vaan ilmiöt ovat jatkuvassa muutoksessa ja sosiaalisen maailman ymmärtäminen on prosessi sinänsä. (Heikkinen 2007, ) Strategiaa ja perustehtävää työstettiin syksyn 2007 ja kevään 2008 välisenä aikana työkonferensseissa, eli verstaissa. Strategian luomiseen pyrittiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa ja demokraattista dialogia käyttäen.

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari Läsnäolon yhteisö Hallintovirkamiehet Voitto Huotari Seurakuntarakennetyöryhmä Tehtävänä on» seurata kuntarakenteen muutoksia ja niiden vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin» tehdä ehdotuksia seurakuntien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51 Kn. 28.11.2011 142 Kv. 12.12.2011 51 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME Pudasjärven seurakunta elää monen muutoksen keskellä. Näiden muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen on tärkeää. Tätä prosessia tukee myös

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET...

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET... Yhdessä Pyhässä ja arjessa Hollolan seurakunnan strategia 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 1. Kaksi kuntaa 1.1. Hollolan kunta 1.2. Hämeenkosken kunta 2. Hollolan seurakunta 2.1.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012 19 17 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 17 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 Hyväksytty Kurikan kirkkovaltuuston kokouksessa 29.5.2012 2 JOHDANTO Jurvan ja Kurikan seurakuntaliitos toteutui 1.1.2009. Kaksi ensimmäistä vuotta kului liitoksesta

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta Tulevaisuussuunnitelma 2015 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kunnissa käynnissä olevat palvelurakenneuudistukset ovat taustana myös seurakuntien hallinnon ja rakenteiden laajamittaiseen muutokseen. Kuitenkin

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

15 Valtuustoaloite hautausmaiden esitteen valmistamisesta

15 Valtuustoaloite hautausmaiden esitteen valmistamisesta VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Kokous 6.11.2012 klo 18.00 Sivu 1 15 Valtuustoaloite hautausmaiden esitteen valmistamisesta Valtuutettu Tuulikki Kouhi on tehnyt 7.12.2010 aloitteen hautausmaiden esitteen valmistamiseksi.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot