RATAHALLINTOKESKUKSEN YMPÄRISTÖSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATAHALLINTOKESKUKSEN YMPÄRISTÖSTRATEGIA"

Transkriptio

1 RATAHALLINTOKESKUKSEN YMPÄRISTÖSTRATEGIA

2 Sisältö Ympäristöstrategia Ilmasto- ja energiastrategia Tärinä- ja melustrategia Maaperä- ja pohjavesistrategia Rataympäristöstrategia Materiaalistrateginen tarkastelu

3 Ympäristöstrategia Uusi ympäristöstrategia Ratahallintokeskuksen toiminnan taustalla vaikuttavia laajoja ympäristökysymyksiä ovat erityisesti energian ja luonnonvarojen säästävä käyttö, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä, ekosysteemin kantokyvyn säilyttäminen sekä luonnon monimuotoisuuden tukeminen. Ratahallintokeskuksen ympäristötyö on pohjautunut liikenneja viestintäministeriön ympäristöohjelmaan Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä vuoteen 2010 ja vuonna 2004 käyttöön otettuun ympäristöstrategiaan, jonka voimassaolokausi päättyi vuonna Ratahallintokeskuksen ympäristöjärjestelmää on kehitetty ISO standardin periaatteita noudattaen osana koko organisaation toimintajärjestelmää. Ympäristöjärjestelmää ei ole sertifioitu. Ratahallintokeskuksen ympäristöstrategia uudistettiin vuoden 2009 alussa. Kullekin ympäristötoiminnan painopistealueelle valmisteltiin vuoteen 2013 ulottuva uusi osastrategia tai linjaus. Uusi ympäristöstrategiakokonaisuus koostuu ilmasto- ja energiastrategiasta, tärinä- ja melustrategiasta, maaperä- ja pohjavesistrategiasta sekä materiaalistrategisesta tarkastelusta. Myös rataympäristökokonaisuuteen liittyvästä luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelusta sekä pintavesiin, sedimentteihin ja rataympäristön siisteyteen ja viihtyisyyteen liittyen tehtiin strategiatarkastelu. Strategiatyössä on käyty läpi myös ympäristöindikaattoreita, joilla strategian toteutumista seurataan. Uusi ympäristöstrategia on hyväksytty keväällä Tulevassa Liikennevirastossa ympäristöasiat on suunniteltu hoidettavaksi alkuvaiheessa liikennemuotokohtaisesti. Tässä esiteltävä strategiakokonaisuus luo pohjan radanpidon ympäristöasioiden hoitoon tulville vuosille. Liikenne- ja viestintäministeriön ja tulevan Liikenneviraston linjaukset suuntaavat ja tarkentavat jatkossa myös radanpidon ympäristöasioiden strategisia linjauksia. Ympäristövisio ja -politiikka Ympäristövisio Radanpito osana ympäristöä säästävää liikennejärjestelmää sekä kuljetus- ja matkaketjua. Ympäristöpolitiikka lisää toiminnallaan rautatieliikenteen kilpailukykyä osana ympäristöystävällistä, kestävän kehityksen mukaista kuljetusja matkaketjua toimii radanpidon ympäristöhaittoja vähentävästi toimii vastuullisesti ja noudattaa lainsäädäntöä tätä edellytetään myös yhteistyökumppaneilta osallistuu aktiivisesti ympäristölainsäädännön kehittämiseen sekä radanpitoon liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan hoitaa ympäristöasiat suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti osana toimintajärjestelmäänsä kehittää henkilöstönsä ympäristötietoisuutta tiedottaa avoimesti ympäristöasioista. Ympäristöohjelma Ratahallintokeskuksen ympäristöstrategiaa on toteutettu ympäristöohjelman avulla. Ympäristöohjelman keskeisiä tavoitteita ovat uusien ympäristöhaittojen ehkäiseminen, ympäristökuormituksen vähentäminen ja aiemmasta toiminnasta aiheutuneiden haittojen poistaminen. Ympäristöohjelmassa painotetaan rautatieliikenteen tärinä- ja meluongelmien vähentämistä, pilaantuneiden maiden puhdistusta sekä liikenteen aiheuttamaa pohjavesiriskien hallintaa. Ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet nousevat jatkossa yhä voimakkaammin esiin. Ympäristöohjelma päivitetään vuosittain. Ratahallintokeskuksen johto arvioi vuosittain ympäristöohjelman toteutumista asetettujen mittareiden ja seurannan tulosten perusteella. Johdon katselmus antaa pohjaa seuraavan ohjelman laadinnalle. Ratahallintokeskuksen ympäristöstrategian painopistealueet Ilmasto ja energia Pohjavedet Tärinä Ympäristövaikutusten hallinta Maaperä Melu Materiaalit Rataympäristö 3

4 4 Ilmasto- ja energiastrategia

5 Ilmasto- ja energiastrategia Ilmasto- ja energiastrategia Ratahallintokeskuksen ilmasto- ja energiastrategia ulottuu vuoteen Strategiassa on määritelty ne tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla ilmastonmuutosta voidaan hillitä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentää ja energiatehokkuutta parantaa. Tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamisessa on otettu huomioon Ratahallintokeskuksen rooli väyläpalvelujen ylläpidossa ja kehittämisessä. Strategiatyötä ovat rajanneet niin Euroopan unionissa kuin kansallisesti tehdyt poliittiset linjaukset. Näitä ovat ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020 sekä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Strategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet Rautatieliikenteen markkinaosuuden kasvattaminen Liikennejärjestelmien kehittämisen tavoitteena on aikaansaada eri liikennemuodoista tehokas ja toimiva kokonaisuus. Käytännössä kunkin liikennemuodon vahvuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja toimintaa haittaavia pullonkauloja poistetaan. Suomen liikennejärjestelmässä rautatieliikenteen avulla hoidetaan pitkänmatkan ja raskaat perusteollisuuden kuljetukset. Rautatiet tarjoavat runkoyhteydet myös suurten kaupunkien välisillä matkoilla sekä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Koska liikennejärjestelmän toimivuuteen ja asiakkaiden valintoihin vaikuttavat monet tekijät, edellyttää markkinaosuuden kasvattaminen laajaa yhteistyötä, matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja kilpailukykyisyyttä sekä rautateiden palvelutason ja houkuttelevuuden parantamista. Rautatieliikenteen palvelutasoa parannetaan seuraavilla tavoilla: seurataan asiakkaiden palvelutarpeita ja kehitetään operaattoreiden kanssa yhteistyössä kuljetus- ja matkaketjun hallintaa parannetaan asemien palvelutasoa ja houkuttelevuutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa muun muassa Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelmalla parannetaan radan kantavuutta 25 tonniin tietyillä kuljetusreiteillä ja nostetaan nopeustasoon km/h tuetaan kuljetuksia yhdistäviä logistiikkaratkaisuja sekä osallistutaan niitä koskeviin selvityksiin mahdollistetaan sähkövedon käyttö raakapuukuljetuksissa toimitaan yhteistyössä väylälaitosten ja liikennepalveluiden käyttäjien kanssa. Tavoite 1 Asiakasnäkökulmaa liikennepalvelujen kehittämisessä vahvistetaan. Rautatieliikenteen kehittämiselle luodaan edellytyksiä seuraavilla tavoilla: mahdollistetaan kulku- ja kuljetusmuotosiirtymät poistamalla rataverkon pullonkauloja keskeisiltä yhteysväleiltä selvitetään minkälaiselle junamäärälle tarvitaan kaksoisraide sekä miten taajaan kohtauspaikkoja tarvitaan huolehditaan rataverkon täsmällisyydestä ja välityskyvystä osallistutaan raideliikennepainotteisen investointiohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen osallistutaan uusien rahoitusmahdollisuuksien kehittämiseen vahvistetaan yhteistyötä Tiehallinnon kanssa ja tulevan Liikenneviraston sisällä tavaraliikenteen siirtämiseksi maanteiltä rautateille tarkistetaan isojen kehittämis- ja korvausinvestointihankkeiden hyöty- ja kustannuslaskelmat ja niiden perusteet ilmastonäkökulmasta. Rautatiesektorin ilmastotavoitteita edistetään seuraavasti: huolehditaan, että päätöksentekijöillä on tietoa rautatieliikenteen mahdollisuuksista, toimien ilmastovaikutuksista ja nykyisistä ongelmista. 5

6 Ilmasto- ja energiastrategia Energiankulutuksen ja päästöjen hallinta Ennaltaehkäisy ja sopeutuminen Rautatieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on pieni ja se on liikennemuotona energiatehokas. Tästä huolimatta kansainväliset rautatieliikenteen organisaatiot ovat aktiiviset ryhtyneet tehostamaan energiankäyttöä ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Suomi on tehdyissä energiatehokkuusvertailuissa sijoittunut parhaitten EUmaiden joukkoon. Tavoite 2 luo edellytyksiä sille, että radanpito ja rautatieliikenne ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvää tasoa energiatehokkuudessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tavoite 3 Radanpidon energiankäyttö alenee 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Seurataan ja vähennetään radanpidon energiankulutusta (valaistus, turvalaitteet, vaihteenlämmitys, rakennukset) seuraavasti: määritetään radanpidon energiatase siten, että se mahdollistaa vähentämistavoitteiden saavuttamisen ja seurannan: perustana energiakatselmukset seurataan kiinteiden rakenteiden ja rakennusten ylläpitoon vaadittavan energian kulutusta valitaan energiatehokkaita valaistusratkaisuja (lamput ja käyttö liikekytkinautomatiikan avulla) lisätään vaihteiden täsmälämmitystä ja selvitetään mahdollisuuksia automatiikan käyttöön kehitetään liikenteen ohjaukseen ja turva- ym. laitteisiin liittyvien hankintojen sisältö- ja laatuvaatimuksia ohjeistetaan hankintamenettelyt ympäristö-, ilmasto- ja energianäkökulmasta määritellään kiinteistönhoidon linjauksissa kiinteistöjen energiankäytön vaatimustasot laaditaan kiinteistöjen kuntokartoituksen yhteydessä energiakatselmukset minimoidaan radanpidosta aiheutuvat liikennekatkot ja kapasiteettiongelmista johtuvat ylimääräiset pysähdykset. Seurataan ja vähennetään rautatieliikenteen energiankulutusta ja päästöjä seuraavasti: edellytetään energiankulutusmittareiden asentamista vetokalustoon seurataan sähkönkulutusta syöttöasemilla osallistutaan rautatieliikenteen energiankulutuksen kansainväliseen standardointiin osallistutaan keskitettyyn eurooppalaiseen energiankulutuksen seurantaan jatketaan rataverkon sähköistämistä uusissa kohteissa mitataan energiankulutus keskeisissä kohteissa. Vuosina valmistellun energia- ja ilmastopoliittisen selonteon yhteydessä laadittu Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia edellytti, että eri toimialat valmistelevat toimialaansa koskevan sopeutumisstrategian. Tätä varten teetti vuonna 2008 esiselvityksen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen radanpidossa. Se on ollut tämän ilmasto- ja energiastrategian pohjana. Tavoite 4 ottaa ilmastonmuutoksen hillinnän, energiankulutuksen vähentämisen ja sopeutumisen huomioon suunnittelussa, vaikutusten arvioinnissa sekä hankinnoissa. Tavoite 5 kehittää radan rakenteita ja radanpitoa sekä varautuu sään ääri-ilmiöihin siten, että ilmastonmuutos ei aiheuta turvallisuusriskiä rautatieliikenteelle. Ilmasto- ja energianäkökohdat otetaan huomioon suunnittelussa, vaikutusten arvioinnissa ja hankinnoissa seuraavasti: laaditaan ohjeet vaikutusten arviointiin (YVA, SOVA ja muut ympäristöselvitykset) otetaan ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen aiempaa voimakkaammin osaksi strategista suunnittelua kehitetään hankinnan sisältöä ja laatuvaatimuksia ohjaavia kriteereitä ja yleisohjeita. Ilmastonäkökulma otetaan huomioon varautumisessa ja turvallisuuden kehittämisessä seuraavasti: otetaan ilmastonmuutos omaksi osa-alueekseen varautumisohjeisiin ja -suunnitelmiin päivitetään turvallisuusohjeita ja -määräyksiä kehitetään poikkeusaikataulujen laatimista ja yhteistyötä tienpitäjän kanssa poikkeustilanteissa. Radanpidossa varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin seuraavasti: parannetaan rakenteiden ja laitteiden kestävyyttä sekä ukkossuojauksia edistetään tulvien rakenteellista torjuntaa suunnitellaan korvaavia yhteyksiä ja tarpeen vaatiessa rakennetaan yhteyksiä kriittisillä rataosilla parannetaan liikenteenohjausjärjestelmien toimintavarmuutta inventoidaan, arvioidaan ja monitoroidaan sortumariskikohteet osana elinkaariselvityksiä vähennetään tuulenkaatohäiriöitä tiedottamalla asianomaisia tahoja (metsänomistajat, metsäkeskukset) sekä tarvittaessa raivauksin hallitaan ajantasainen säätieto. 6

7 Ilmasto- ja energiastrategia Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Henkilöliikenteen matkoista neljä viidestä tehdään pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä, suoritteesta taas neljä viidesosaa kertyy kaukoliikenteessä. Junaliikenteen kasvu on viime vuosina tapahtunut melko tasaisesti sekä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä että kaukoliikenteen pääreiteillä. Vaikka tavaraliikenteen päästöt ovat noin kolmannes liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä, on niihin kiinnitetty vähän huomiota ilmastopolitiikassa. Tavaraliikenteen päästöjen vähentämisessä on kysymys liikennemuotojen työnjaon kehittämisestä, logistiikan ja kuljetusketjujen tehostamisesta, kuormausasteen nostosta sekä terminaalien kehittämisestä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan turvata rautatieliikenteen toimintaedellytykset ja jatkokehittäminen niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Tavoite 6 toimii aktiivisesti alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen edistämiseksi, tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja raideliikenteen kehittämistä. Tavoite 7 lisää toiminnallaan matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta sekä raideliikenteen osuutta keskusten välillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Rautatieliikenteen kehittämismahdollisuudet turvataan maankäytönsuunnittelussa seuraavasti: edistetään raideliikenteeseen tukeutuvan maankäytön syntyä sekä matkakeskus- ja logistiikkakeskusajattelua vahvistetaan omaa tahtotilaa ja selkeytetään omaa roolia liikennejärjestelmäkokonaisuudessa osallistutaan aktiivisesti erityisesti kaupunkiseutujen kaavoitusyhteistyöhön ja huolehditaan seutujen kanssa yhteistyössä melun- ja tärinäntorjunnan järjestämisestä otetaan huomioon ilmastotoimet henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämisessä esimerkiksi tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksessä, Henkilöliikepaikkojen kehittämisohjelmassa ja Ilmastonmuutos ja tavaraliikenne -tutkimuksessa. Kehitetään joukkoliikennettä, matkaketjuja ja niitä tukevaa taloudellista ohjausta seuraavasti: tuetaan tariffi- ja lippupolitiikan kehittämistä matkaketjussa ja osallistutaan työsuhdematkalippujärjestelmän kehittämiseen edistetään liityntäpysäköintiä (autot, polkupyörät), polkupyörien säilytystä ja matkustajainformaatiota ylläpidetään henkilöliikennepaikkojen houkutteleva laatutaso osallistutaan matkakeskusten toiminnan kehittämiseen esimerkiksi Kuopiossa ja Joensuussa. Kehitetään seudullisten liikennejärjestelmien energiatehokkuutta seuraavasti: tuetaan seudullisten liikennejärjestelmien ostaja- ja myyjäorganisaatioiden kehitystä sekä kilpailun avaamista osallistutaan seudullisten ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadintaan ja niihin liittyviin selvityksiin: esimerkiksi Helsingin seutu ja seutukohtaiset lähiliikennemahdollisuudet (Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu) tuetaan kaupunkiseutujen kevyiden raideliikenneratkaisujen syntymistä ja raideliikenteen eri muotojen yhteistoimintaedellytyksiä (tekninen/kehittämistuki). Kansainvälinen ja EU-yhteistyö Merkittävä osa liikennettä ja ympäristöä koskevasta lainsäädännöstä valmistellaan nykyään Euroopan unionissa ja pannaan toimeen kansallisesti. Siksi kansainvälinen yhteistyö alan kansainvälisissä järjestöissä on noussut entistä keskeisempään rooliin. Tällä hetkellä on mukana sekä UIC:n (Union Internationale des Chemins de fer) että EIM:n (European Rail Infrastructure Managers) työssä. Tavoite 8 vaikuttaa aktiivisesti rautatiesektoria koskevaan EU-päätöksentekoon sekä edistää kansainvälisessä yhteistyössä rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä ja energia- ja ilmastonäkökohtien huomioon ottamista. Seurataan alan kansainvälistä tutkimusta, teknistä kehitystä ja hyödynnetään niiden antia seuraavasti: osallistutaan liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja muiden väylävirastojen EU:n yhteisiin ja rautatiealan t&k-hankkeisiin, joiden tavoitteena on kerätä tietoa päätöksenteon pohjaksi. Edistetään Suomen rautatieliikenteen erityispiirteiden huomioon ottamista EU-päätöksenteossa ja lainsäädäntötyössä sekä huolehditaan niiden välittymisestä rautatieliikenteen kansainväliseen yhteistyöhön seuraavasti: osallistutaan EU-säädösten ja -ohjeiden valmisteluun siten, että varmistetaan rautatieliikenteen kilpailukykyisyys valmistaudutaan säädösten kehittämiseen riittävällä tutkimustyöllä huolehditaan aktiivisesta tiedonvaihdosta liikenne- ja viestintäministeriön ja eduskunnan kanssa kansainvälisten päätösten vaikutuksista sekä kehittämistarpeista osallistutaan UIC:n ja EIM:n ilmasto- ja energiatyöhön osallistutaan edunvalvontaan kansainvälisissä toimielimissä (EIM/UIC) otetaan kantaa rautatieliikenteen kehittämiseen liittyviin direktiiveihin muun muassa Rautatieviraston kanssa. 7

8 Ilmasto- ja energiastrategia Osallistutaan kansainväliseen liikennejärjestelmätyöhön ja yhteyksien kehittämiseen seuraavasti: osallistutaan pohjoismaiseen yhteistyöhön koordinoidaan Suomen ja Venäjän yhteistyötä liikenteen ohjauksessa. Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnan keskeinen tarkoitus on tuottaa uusia toimintamalleja ja teknologioita käytännön tarpeisiin. Ratahallintokeskuksen rautatieosaamisen sektorivastuun seurauksena tutkimusrahoituksesta suurin osa käytetään rautateiden tekniseen t&k-työhön. Kansainvälisten, yhtenäistä eurooppalaista rautatiemarkkinaa ja rautatieliikenteen kilpailukykyä edistävien yhteistyöprojektien rooli on niissä merkittävä. Tavoite 9 rahoittaa tutkimusta, jolla edistetään energiatehokkuutta sekä ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimia rautatieliikenteessä ja liikennejärjestelmätyössä. Tuetaan tutkimus- ja selvitystoimin ilmastonmuutoksen hillintää ja energiankulutuksen vähentämistä rautatiesektorilla seuraavasti: osallistutaan kansainvälisiin vertailuihin ja tutkimushankkeisiin sekä hyödynnetään alan kansainvälistä tutkimusta otetaan huomioon radanpitoon ja infraan liittyvät energia- ja päästötasetarkastelut käynnistetään radanpidon/väyläpalveluiden energiatehokkuutta ja sen parantamista tukevia tutkimus- ja kehityshankkeita selvitetään akselipainon nostamisen vaikutusta ja lisäämismahdollisuuksia ja vaikutuksia energiankulutukseen osallistutaan liikennejärjestelmätutkimukseen käynnistetään pilottihankkeita (toivottavan kehityksen vauhdittaminen) osallistutaan materiaalitehokkuustutkimukseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Tavoite 10 vahvistaa yhteistyötään rautatieliikenteen/liikenteen eri toimijoiden kanssa ilmasto- ja energia-asioissa sekä ohjaa rautatieliikenteen kokonaisuutta asetettujen tavoitteiden mukaiseksi. Selvennetään rautatieliikenteen energiankulutuksen ja -oston vastuukysymykset seuraavasti: muutetaan nykyistä sähköenergian ostojärjestelmää, jossa liikennöitsijä ostaa energian suunnitellaan ja toteutetaan energian mittaus ja liikennöitsijöiden ohjaus. Huolehditaan rautatieliikenteen kokonaisuuden energiatehokkuudesta, ilmastonmuutoksen hillintätoimista ja sopeutumisesta seuraavasti: järjestetään yhteistyö rautatieliikenteen toimijoiden kanssa järjestetään koulutusta ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja muutoksen hillinnän peruskysymyksistä ja erityistarpeista huolehditaan alan teknologisesta ja toimintatavallisesta edistämisestä sekä ohjeistuksesta. Osallistutaan ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimukseen seuraavasti: käynnistetään selvitykset koskien ääreviin sääoloihin varautumista osana t&k-strategiaa ja huolehditaan tulosten hyödyntämisestä. Kehitetään radanpidon pitkän aikavälin suunnittelua seuraavasti: haetaan hyviä käytäntöjä ja kehitetään ennakointia ohjeistetaan toimintaa energia- ja ilmastonäkökulmasta. 8

9 Tärinä- ja melustrategia Tärinä- ja melustrategia Tärinä ja melu ovat rautatieliikenteen merkittävimmät ympäristöhaitat. Ratahallintokeskuksen tärinä- ja melustrategiassa keskitytään radanpidon ja rautatieliikenteen tärinän- ja meluntorjuntaan siltä osin kuin on kyse ympäristön pilaantumisesta ympäristönsuojelulain mukaisesti. Tärinä- ja melustrategian keskeisimmät lähtökohdat ovat Ratahallintokeskuksen ympäristövastuulliseen radanpitoon liittyvät tavoitteet. Strategian tavoitteena on hallita paremmin ja järjestelmällisemmin tärinän ja melun ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyviä prosesseja ja toimintamalleja. Tärinä- ja melustrategialla parannetaan Ratahallintokeskuksen toiminnan ympäristöturvallisuutta. 9

10 Tärinä- ja melustrategia Tärinästrategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet Ennaltaehkäisy maankäytössä, hankkeissa ja liikennejärjestelyissä Yhteistyö alueellisten ympäristökeskusten kanssa on tärkeää, jotta tietoisuus tärinän merkityksestä lisääntyy ja ympäristökeskukset olisivat riittävän aktiivisia kuntien kaavoituksen ohjauksessa. Tärinän torjuntatarpeiden ja -keinojen selvittäminen on Ratahallintokeskukselle luonnollinen osa suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoprosesseja. Tavoite 1 Uusia tärinälle altistuvia asuinalueita ja muita tärinäherkkiä kohteita ei synny kuntien maankäytön muutosten seurauksena. Tärinän riskialueet on selvitetty ja huomioitu kaavoituksessa, rakennusvalvonnassa ja Ratahallintokeskuksen omassa suunnittelussa. tekee kaavoituksen ohjausta koskevaa yhteistyötä alueellisten ympäristökeskusten kanssa sekä kehittää kaavoituksen lausuntomenettelyn sisältöä ja aikaistaa lausuntoajankohtia tiedottaa kunnille, rakennusvalvojille ja rakentajille suoraan kehittää yhteistyötä kuntaliiton kanssa, jotta kunnat osaavat paremmin ottaa huomioon tärinäongelmat maankäytön suunnittelussa selvittää mahdollisuudet kehittää ratahankkeisiin liittyvää viranomaisilmoituskäytäntöä sekä työrakomenettelyä. Tavoite 2 Tärinän riskialueiden selvittäminen ja huomioon ottaminen on vakiintunut osa Ratahallintokeskuksen prosesseja. Tärinän torjuntatarpeet ja -keinot on selvitetty kaikissa hankkeissa osana suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoprosesseja soveltaen viimeisintä tutkimustietoa. integroi tärinän torjuntatarpeiden ja -keinojen selvittämisen osaksi suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoprosessia muun muassa suunnitteluperusteiden ja ohjeiden kautta sekä sisällyttää ne tarjouspyyntöihin teettää tärinäselvitykset osana ympäristövaikutusten arviointia tai yleissuunnitelmaa kaikille hankkeille, jotka saattavat olennaisesti vaikuttaa ympäristön tärinäaltistukseen. Tavoite 3 Liikennöitsijöiden ja Ratahallintokeskuksen välillä on vakiintunut yhteistyö, joka kannustaa niitä minimoimaan rautatieliikenteen tärinähaitat. perustaa liikennöitsijöiden kanssa yhteistyöryhmän, jossa luodaan prosessimalli ongelmien ratkaisemiseksi ja vastuunjaon hahmottamiseksi selvittää syntyneet tärinäongelmat tapauskohtaisesti yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa selvittää junien automaattisen kulunvalvonnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet tärinän hallinnan työvälineenä selvittää yhteistyöryhmässä raideliikenteen lastausalueiden tärinähaittojen vastuunjaon. Tärinän torjunnan painoarvon ja rahoituksen lisääminen Tärinäasioilla on oltava riittävästi painoarvoa eri päätöksentekotasoilla, jotta tärinän torjunnan rahoitus voidaan järjestää. Tärinästrategian toteutuminen edellyttää johdon sitoutumista siihen. Johdon kautta organisaatio saadaan huomioimaan tärinävaikutukset kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa, jolloin strategian integrointi Ratahallintokeskuksen toimintaan sujuu kitkattomammin. Tavoite 4 on nostanut tärinän torjunnan painoarvoa organisaation sisällä sekä tärkeiden sidosryhmien ja päätöksentekijöiden keskuudessa. Tärinähaittojen ennaltaehkäisyn ja torjunnan resursseja on lisätty. viestii tärinähaittojen vähentämisen tärkeydestä liikenne- ja viestintäministeriölle sekä muille tärkeille sidosryhmille asettaa määrälliset tavoitteet tärinän torjunnalle ja selvittää tärinän kansantaloudellisia kustannuksia tärinälle altistuvan väestömäärän kartoittamisen pohjalta sisällyttää lähtökohtaisesti tärinän torjunnan radan perusparannus- ja investointihankkeisiin luokittelee nykyiset tärinäkohteet ja valmistelee priorisoidun teemapaketin sekä sen rahoitussuunnitelman sisällyttää rataympäristöselvityksissä esille tulleet tärinäkohteet teemapakettiin tai hakee rahoitusta korvaus- ja ylläpitoinvestointien kautta 10

11 Tärinä- ja melustrategia edesauttaa valtakunnallisen ja EU-lainsäädännön kehittymistä tärinän torjunnassa korostaa tärinän torjunnan merkitystä ilmastonmuutosta ennaltaehkäisevissä yhdyskuntateknisissä toimissa, kuten kaavoitettaessa radan läheisyyteen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi seuraa EU:n päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen tiedottaa yleisölle tärinähaittojen lieventämisestä ja torjunnasta. Kartoittamisen ja tunnistamisen kehittäminen Tärinähaittojen vähentämiseksi on tärkeää kehittää tärinän mallinnusta sekä tärinäntorjunnan teknisiä menetelmiä. Tällä hetkellä ei ole riittävän luotettavia tärinän mallinnustapoja eikä erilaisissa olosuhteissa luotettavasti toimivia tärinäesteitä. Ratahallintokeskuksella on tarve teettää omat tärinäselvitysohjeet, jotta tärinäselvitykset olisivat keskenään paremmin vertailukelpoisia. Tavoite 6 Ratahallintokeskuksella on päivittyvä tietokanta tärinäselvityksistä. Uudet tärinäselvitykset kunnilla, Ratahallintokeskuksella ja muilla tahoilla ovat vertailukelpoisia. käyttää VTT:n ohjearvoja suunnittelussa ja päätöksenteossa (RATO 3), kunnes uutta normistoa ja lainsäädäntöä on kehitetty osallistuu tärinäselvitysten toimintaohjeiden kehittämiseen luo ohjekortit tärinäselvitysten tarjouspyynnöille selvittää ja optimoi luotettavien tärinäselvitysten laatimiseen tarvittavien maaperätietojen määrän ja kustannukset päivittää ja ylläpitää tietokantaa tärinäselvityksistä sopii Maanmittauslaitoksen kanssa lunastustoimissa käytettävästä tärinäluokituksesta (RATO 3), määritettäessä korvausperusteita immissiohaittakorvauksissa sekä -lunastuksissa. Tavoite 5 Radan perusparannus- tai kehittämishanke ei lisää tärinälle altistuvien määrää. Tärinätilanteen kannalta vaikeimmilla rataosuuksilla varmistetaan rahoitus tärinätilanteen parantamiseen. antaa ohjeistustyössään tarkemman linjauksen tärinän torjunnan suojaustasoille tarkentaa ja kehittää tärinän torjunnan kohteiden arvotusta määrittää perusparannushankkeen, kaksoisraiteen rakentamisen sekä uuden raiteen rakentamisen yhteydessä käytettävän yksityiskohtaisen suojaustason varmistaa, että edellä mainitut hankkeet tunnistetaan, ja että hankealueella olemassa olevat vaikeimmat tärinäongelmakohteet poistetaan. Tavoite 7 jatkaa osallistumista erityisesti pohjoismaiseen tärinän torjunnan ja mallintamisen tutkimukseen ja kehittämiseen sekä toteuttaa omia selvityksiä. Tuloksia on sovellettu tärinän torjunnassa ja mallintamisessa. päivittää t&k-suunnitelmansa tärinän mallinnuksen ja -torjuntamenetelmien osalta varmistaa torjuntakohteiden koerakentamisen yhteydessä riittävän tutkimustiedon keräämisen ja analysoinnin kehittää radan ja kuljetuskaluston kuntotiedon hyödyntämistä tärinän torjuntaa varten seuraa aktiivisesti kansainvälistä tärinään liittyvää tutkimusja kehitystyötä. 11

12 Tärinä- ja melustrategia Melustrategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet Ennaltaehkäisy maankäytössä, hankkeissa ja liikennejärjestelyissä Yhteistyö alueellisten ympäristökeskusten kanssa on tärkeää, jotta tietoisuus melun merkityksestä lisääntyy ja ympäristökeskukset olisivat riittävän aktiivisia kuntien kaavoituksen ohjauksessa. Vaikuttaminen melulähteeseen on tehokas tapa hillitä liikenteen meluhaittoja. Yhteistyöryhmä on hyvä tapa kehittää Ratahallintokeskuksen ja raideliikenneoperaattoreiden yhteistyötä. selvittää syntyneet meluongelmat tapauskohtaisesti yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa järjestelyratapihoilla ja kuormausalueilla ilmenevät meluongelmat yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa junien automaattisen kulunvalvonnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet melun hallinnan työvälineeksi yhteistyössä liikennöitsijöiden ja Rautatieviraston kanssa mahdollisuudet vaikuttaa EU:n ulkopuolisen kaluston meluominaisuuksiin mahdollisuudet subventoida operaattoreiden jarrujärjestelmien uusimista sopivin kannustein. Tavoite 1 Uusia melulle altistuvia asuinalueita ja muita meluherkkiä kohteita ei synny maankäytön muutosten seurauksena. Melualueet on selvitetty ja huomioitu kaavoituksessa, rakennusvalvonnassa ja Ratahallintokeskuksen omassa suunnittelussa. Rakentajat ja kuntien rakennusvalvojat ovat tietoisia tarpeesta ja tavoista ehkäistä meluhaittojen syntyä. käynnistetään välittömästi ja kehittämistoimet jatkuvat koko strategiakauden. tekee kaavoituksen ohjausta koskevaa yhteistyötä alueellisten ympäristökeskusten kanssa, esimerkiksi alueiden käytön neuvottelupäivillä kehittää kaavoituksen lausuntomenettelyn sisältöä ja pyrkii aikaistamaan lausuntoajankohtia tiedottaa suoraan kunnille, rakennusvalvojille ja rakentajille kehittää yhteistyötä kuntaliiton kanssa tavoitteena parantaa kuntien tietoisuutta meluongelmien huomioimisessa maankäytön suunnittelussa selvittää mahdollisuudet kehittää ratahankkeisiin liittyvää viranomaisilmoituskäytäntöä sekä työrakomenettelyä. Tavoite 2 Liikennöitsijöiden ja Ratahallintokeskuksen välillä on vakiintunut yhteistyö, joka kannustaa tahoja osaltaan minimoimaan rautatieliikenteen meluhaitat. Käynnissä olevia kehittämistoimenpiteitä jatketaan sekä uusia kehitetään koko strategiakauden ajan. ja liikennöitsijät perustavat yhteistyöryhmän ja luovat prosessimallin ongelmien ratkaisemiseksi ja vastuunjaon hahmottamiseksi. Meluntorjunnan painoarvon ja rahoituksen lisääminen Rahoituksen järjestyminen suunnitellulle meluntorjunnalle eli ensi sijassa teemapaketille vaatii meluasioiden riittävää painoarvoa eri päätöksenteon tasoilla. Meluhaittojen vähentämiselle on suhteelliset hyvät edellytykset, sillä tärinän torjunnasta poiketen melulle on olemassa hyvät mallinnusmenetelmät, luotettavat torjuntakeinot ja selkeät, priorisoidut suunnitelmat. Melustrategian tavoitteiden toteutuminen edellyttää johdon sitoutumista siihen. Lisäjulkisuuden saaminen meluhaitoille on oleellista, jotta kansalaiset ja päätöksentekijät tiedostavat sen merkityksen. Tavoite 3 on nostanut meluntorjunnan painoarvoa organisaation sisällä sekä tärkeiden sidosryhmien ja päätöksentekijöiden keskuudessa. Resursseja on lisätty meluhaittojen ennaltaehkäisyssä ja -torjunnassa. viestii meluhaittojen vähentämisen tärkeydestä liikenne- ja viestintäministeriölle sekä muille tärkeille sidosryhmille korostaa meluntorjunnan merkitystä ilmastonmuutosta ennaltaehkäisevissä yhdyskuntateknisissä toimissa, kuten kaavoitettaessa radan läheisyyteen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi tarkistaa tiedotusstrategiaansa siten, että melunhallinnan tarpeet otetaan aiempaa paremmin huomioon tiedottaa yleisölle meluhaittojen lieventämisestä ja torjunnasta. 12

13 Tärinä- ja melustrategia Kartoittamisen ja tunnistamisen kehittäminen Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon toimintamallien ja tarkkuustasojen välillä on eroavaisuuksia meluntorjunnassa. Tiehallinnolla on tarkempi taso suunnittelussa, muun muassa priorisoidut kohdekortit. soveltaa Tiehallinnon toimintamallia omassa meluntorjunnassaan: tulevassa Liikennevirastossa toimintamallien tulee olla yhteneviä. Ratalaki luo edellytykset meluasioiden huomioonottamiselle suunnitteluprosessissa, joten kohteiden suojaustaso on pystyttävä määrittämään jo hankkeen alkuvaiheessa. Ratalain mukaan viimeistään hankkeen yleissuunnitelmavaiheessa rakennettavien meluesteiden on oltava määritettyinä. Ratahallintokeskuksella on tarve teettää omat meluselvitysohjeet, jotta vältetään meluselvitysten vertailukelvottomuus. jatkaa myös aktiivista osallistumista melun lieventämisen ja torjunnan tutkimushankkeisiin. Tavoite 4 Meluselvitysten periaatteet ja suojaustaso ovat soveltuvilta osin yhteneviä Tiehallinnon kanssa. Ratahallintokeskuksen ja tulevan Liikenneviraston tie- ja rataosastojen uudet meluselvitykset ovat keskenään vertailukelpoisia. Tiedot meluselvityksistä, melukohteista ja meluvalituksista ovat hallinnassa. soveltaa Tiehallinnon toimintamalleja ja tarkkuustasoa meluntorjunnan suunnittelussa (vertaa priorisoidut kohdekortit) tuottaa meluselvityksen ohjekortit, joissa muun muassa laskennan periaatteet ja lähtötiedot on määritetty täsmällisesti kehittää oman melutietokannan ja kokoaa yhteen hallussaan olevan melutiedon samaan tapaan kuin tärinälle on jo tehty osallistuu SYKE:n melutietojärjestelmän kehittämiseen ja käyttöön. Tavoite 5 Radan perusparannus- tai investointihanke ei lisää melulle altistuvien määrää. Melutilanteen kannalta vaikeimmilla rataosuuksilla varmistetaan rahoitus melutilanteen parantamiseen. antaa ohjeistustyössään tarkemman linjauksen meluntorjunnan suojaustasoille tarkentaa ja kehittää meluntorjunnan kohteiden arvotusta määrittää perusparannushankkeen, kaksoisraiteen rakentamisen sekä uuden raiteen rakentamisen yhteydessä käytettävän yksityiskohtaisen suojaustason varmistaa, että edellä mainitut hankkeet tunnistetaan, ja että hankealueella olemassa olevat vaikeimmat meluongelmakohteet poistetaan. Tavoite 6 Ratahallintokeskuksella on laajemmin käytössä kustannustehokkaita ja kevyempiä meluntorjuntakeinoja. Ratahallintokeskuksen kansainvälisen yhteistyön tuloksena melunhallintamenetelmissä hyödynnetään parasta teknologiaa ja tietämystä. tekee selvitykset matalan meluesteen toimivuudesta ja Nord melumallin koekäytöstä lisää kiskojen hiontaa ja voitelua ja tutkii niiden meluntorjunnan tehokkuutta Suomen olosuhteissa kehittää kiskonvaimentimien käyttöä ja tutkii niiden meluntorjunnan tehokkuutta Suomen olosuhteissa kehittää radan ja kuljetuskaluston kuntotiedon hyödyntämistä meluntorjuntaa varten liittää lovipyöräilmaisimien käyttöönottoon vaikuttavuusselvityksen yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa seuraa ja toimii aktiivisesti kansainvälisessä tutkimus- ja kehitysverkostossa osallistuu melumallinnuksen kehittämiseen tukemaan eri torjuntamenetelmien käyttöönottoa kehittää yhdessä Tiehallinnon kanssa tie- ja raideliikenteen yhteismeluselvityksiä ja yhteismeluntorjuntaa ja lisää niiden määrää. Tavoite 7 on selvittänyt EU:n asettamat vaatimukset ja varautunut riittävin resurssein vuosina tehtävään EU-meluselvitykseen. seuraa ja dokumentoi ensimmäistä ja toista EU-meluselvityskierrosta koskevaa keskustelua ja aineistoa myös kierrosten välisenä aikana osallistuu pohjoismaiseen yhteistyöhön EU-melumallinnuksista aloittaa yhteistyön EU:n meluselvitykseen mukaan tulevien uusien kuntien kanssa Liikennevirastoa valmisteltaessa täsmennetään Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon väliset yhteistyön periaatteet EU-meluselvityksissä. 13

14 Maaperä- ja pohjavesistrategia Maaperä- ja pohjavesistrategia Strategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet Ennaltaehkäisy Maaperän ja pohjaveden suojelun yhtenä keskeisenä tarkoituksena on ennaltaehkäistä maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Ennaltaehkäisyn ohjauskeinona toimii muun muassa lainsäädäntö, johon on kirjattu maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot ja niihin liittyvät säännökset puhdistusvastuusta. Ratahallintokeskuksen toiminnassa ennaltaehkäisy tarkoittaa sitä, että radanpidosta ja muusta Ratahallintokeskuksen alueiden käytöstä, kuten vuokralaisten toiminnasta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Pilaantumista ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä toteutetaan etenkin niissä kohteissa, joissa voidaan estää mittavat haitat vahinko- ja onnettomuustilanteissa. Tavoite 1 ottaa huomioon radanpidon ja rautatieliikenteen ja muun alueiden käytön maaperälle ja pohjavedelle aiheuttamat riskit. Ratahallintokeskuksella on yhtenäinen linja maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden ennaltaehkäisyssä ja riskienhallinnassa. Ennaltaehkäisyyn ohjataan riittävästi resursseja. tekee vertailun, jossa tarkastellaan mitä etuja ja haittoja sisältyy pohjavesisuojauksiin ja muuhun ennaltaehkäisevään riskienhallintaan sekä toimintamalliin, jossa resurssit ohjataan mahdollisesti syntyvien pilaantumien riskienhallintaan ja hoitamiseen. seuraa pohjaveden laatua. Tarvittaessa mallinnetaan pohjavesialueita ja kartoitetaan riskitekijöitä vedenhankinnan kannalta tärkeillä alueilla sijaitsevilla ratapihoilla. kehittää suunnitteluprosessia. Suunnittelussa otetaan huomioon tärkeät pohjavesialueet lähtökohtana linjausten välttäminen tärkeille pohjavesialueille. Mikäli uuden radan rakentamista pohjavesialueelle ei voida välttää, voi suojaus tulla kyseeseen. Pohjavesisuojauksen tulee perustua pohjavesialueiden valtakunnallisen riskikartoituksen arvoluokitukseen ja tapauskohtaiseen riskianalyysiin. kehittää alikulkuja ja tunneleita rakennettaessa suunnittelua siten, että pohjaveden laadulliset ja määrälliset muutokset voidaan hallita aiempaa paremmin. Tavoite 2 käyttää materiaaleja ja työmenetelmiä, joista ei aiheudu maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintaan tärkeillä pohjavesialueilla. Hankinnoissa huomioidaan hankintastrategian elinkaaren hallintaa ja elinkaarikustannuksia koskeva tavoite. selvittää kreosoottipölkkyjen käytön aiheuttamat riskit pohjavedelle ja vaihtoehdot kreosoottipölkyille, mikäli kreosootin käyttö kielletään EU:n alueella selvittää muiden radanpidossa käytettävien materiaalien mahdollisesti aiheuttamat pilaantumisriskit ottaa hankinnoissa huomioon materiaalien koko käyttöiän aikaiset kustannukset ja ympäristövaikutukset hankintastrategian mukaisesti torjuu tärkeillä pohjavesialueilla rikkakasveja ja vesakkoja mekaanisesti. Tavoite 3 Ratahallintokeskuksen hankinnoissa sekä sopimustoiminnassa otetaan huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski sekä pilaantumiseen liittyvät mahdolliset vastuut. laatii ohjeet maaperän ja pohjaveden suojelun varmistamiseksi koko alihankintaketjussa laatii ohjeet maaperä- ja pohjavesiasioiden huomioon ottamisesta kiinteistöjen käyttöön ja luovutuksiin liittyvissä sopimuksissa. 14

15 Maaperä- ja pohjavesistrategia Pilaantuneiden maa-alueiden selvittäminen ja puhdistaminen Pohjaveden pilaantuneisuuden selvittäminen ja riskien hallinta Maaperän suojelussa keskeistä on myös jo pilaantuneiden alueiden kunnostaminen ja pilaantumisen leviämisen estäminen. Puhdistustoiminnassa tärkein ohjauskeino on lainsäädäntö, jossa on määritelty puhdistusvastuut. selvittää ja kunnostaa järjestelmällisesti vastuullaan olevia pilaantuneita alueita. ottaa kunnostustoimissa huomioon pilaantumisen aiheuttamat riskit ja kohdentaa kunnostustoimet oikein ja kustannustehokkaasti. Tavoite 4 Ratahallintokeskuksen hallinnassa olevat tunnetut pilaantuneet maa-alueet on pääosin puhdistettu tai kohteiden kunnostustarve on arvioitu vuoteen 2013 mennessä. ohjaa selvitysja puhdistustyöhön riittävästi resursseja. priorisoi selvittämistä tai puhdistamista edellyttävät kohteet sekä toimii pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti pima-hankkeiden hoitamisessa. Pohjaveden suojelemisessa on keskeisenä tarkoituksena jo pilaantuneen pohjaveden kunnostaminen ja pilaantumisen leviämisen estäminen. Pohjaveden pilaantumakohteet selvitetään ja arvioidaan toimet mahdollisten haittojen ennakoimiseksi ja estämiseksi. Tavoite 6 Pohjaveden pilaantumiseen liittyvien riskien hallintaa kehitetään. on selvillä hallinnassaan olevilla alueilla olevista pohjaveden pilaantumakohteista erityisesti vedenoton kannalta tärkeillä pohjavesialueilla vuoteen 2011 mennessä. ottaa pohjavesiasiat huomioon suunnitteluperusteissa ja suunnittelua ohjaavassa ohjeistossa (B20) ja ympäristöohjeissa priorisoi pilaantuneet pohjavesialueet ja niille määritetään jatkotoimenpiteet seuraa pohjaveden laatua alueilla, joilla pohjavedessä on todettu haitta-aineita. Tavoite 5 ottaa pima-asiat huomioon ja niiden hoitamiseen varaudutaan suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. ottaa pima-asiat huomioon suunnitteluperusteissa ja suunnittelua ohjaavassa ohjeistossa (B20) ja ympäristöohjeissa päivittää käytössä olevan ympäristöteknisen toimintaohjeen yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa selvittää radanpidon töitä suunniteltaessa rautatiealueella olevat pilaantumakohteet ja puhdistaa ne tarvittaessa. Yhteistyön kehittäminen Järjestelmällinen ja laadukas ympäristöasioiden hoitaminen synnyttää luottamusta ja mahdollistaa joustavan yhteistyön sidosryhmien kanssa niin kunta-, alue- kuin valtakunnallisella tasolla. Tavoite 7 Ratahallintokeskuksella on yhtenäinen toimintalinja organisaation sisällä ja suhteessa sidosryhmiin. toimii aktiivisesti maaperän ja pohjaveden suojeluun ja kunnostukseen liittyvissä asioissa. ohjeistaa, tiedottaa ja valmistelee eri osastojen välistä sisäistä yhteistyötä pitää yhteyttä alueellisiin ympäristökeskuksiin jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa laatii toimintaohjeen pima-asioiden järjestelmälliseen ja laadukkaaseen hoitamiseen kehittää riskinarviointiin perustuvaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia rautatiealueilla tekee valtakunnallisen rataverkon pohjavesialueiden riskinarvioinnin. 15

16 Rataympäristöstrategia Rataympäristöstrategia on laatinut rataympäristöstrategian, jossa keskitytään luonnon monimuotoisuuteen, kulttuuriympäristöön, pintavesiin, sedimentteihin sekä rataympäristön siisteyteen ja viihtyisyyteen. Ratahallintokeskuksen tavoitteena on tukea maankäytössä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä nykytasolla rataverkon varrella. Strategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet Radanpidon ja luontoarvojen yhteensovitus Tavoite 1 Radanpidon prosessit on suunniteltu ja toteutettu siten, että luonnon monimuotoisuus ei kärsi ja erityisesti suojelualueet/-kohteet säilyttävät arvonsa. Huomioidaan turvallisuuden vaatimukset kasvillisuuden hallinnalle selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusta rautatiealueen kasvillisuuteen laatii yleistajuisen esittely- ja ohjemateriaalin radanpidon turvallisuuden ja luonnonsuojelullisten arvojen vaatimista sovittamistoimista. Huomioidaan suojeluarvot toimintaprosesseissa kehittää luonnon monimuotoisuutta edistäviä käytäntöjä radanpidon prosesseissa selkiyttää käytännöt ratapihojen luontoarvojen suhteen selkiyttää käytännöt muun muassa eläinten ali- ja ylikulkuihin, aitaamiseen, saukkohyllyihin ja pieneläinputkiin panostaa suunnittelussa riittäviin luontoselvityksiin sekä seurantoihin asettaa rakentamis- ja kunnossapitoprojektien luonnonsuojelulliset ja kulttuuriympäristölliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista selkiyttää luontoarvojen asemaa suunnitteluperusteissa vakiinnuttaa erityisesti suojeltavien lajien yhteistyömenettelyt ympäristöviranomaisten kanssa varmistaa riittävän tiedotuksen suojelullisesti tärkeistä erityiskohteista ja niiden huomioon ottamisen radanpidon prosesseissa. Hallitaan lupakäytännöt laatii ohjeistuksen suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoprojektien lupakäytännöille laatii vuorovaikutusohjeistuksen. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Tavoite 2 tekee aktiivista yhteistyötä kuntien, alueellisten ympäristökeskusten ja muiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristön huomioon ottamiseksi sekä vesistöjen tilan parantamiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Radan linjausvaihtoehdot varmistaa ohjeistuksen avulla, että radan linjausvaihtoehtoja selvitettäessä myös luonnon ja kulttuuriarvot otetaan huomioon tasavertaisena muiden valintaan vaikuttavien seikkojen kanssa. Rautatiealueiden ja rakennusten siisteys ja viihtyisyys laatii periaatteet ja kriteerit Ratahallintokeskuksen omistamien kiinteistöjen hoidolle siisteyden ja viihtyisyyden kannalta kehittää yhteistyötä paikallisten ja alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa roskaantumisen vähentämiseksi ja siisteyden parantamiseksi Ratahallintokeskuksen omistamilla rata-alueilla. Yhteisten toimintamallien kehittäminen kehittää yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisten ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa valmistelee asiaan liittyvää ohjeistusta kehittää läheisten tie- ja ratahankkeiden yhteistarkastelua ohjeistaa toimintamallit ratapihojen ja rautatiealueiden luontoinventointeihin ja hoitotoimiin siten, että turvallisuus otetaan huomioon. Valtakunnallinen yhteistyö Tavoite 3 Tulevassa Liikennevirastossa varmistetaan liikennejärjestelmätasolla eri liikennemuotojen saumaton yhteistyö rataympäristöstrategian eri painopistealueiden toteutuksessa. Yhteistyö liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla selvittää toimintatavat ja mahdolliset yhteiset käytännöt tulevassa Liikennevirastossa. Resursointi varaa riittävät suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoresurssit välttämättömien lakisääteisten selvitysten ja kehittämistoimien varmistamiseksi. 16

17 Rataympäristöstrategia Kulttuuriympäristön vaaliminen Tutkimus- ja kehitystoiminta Tavoite 4 kehittää ja ohjeistaa menettelyt, joilla rataympäristön maisemaan ja kulttuuriympäristöön liittyvät arvot voidaan säilyttää. Tavoite 6 varmistaa t&k-strategiassaan, että luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriympäristön vaalimisen tutkimukseen ja selvityksiin rataympäristössä on osoitettu riittävät resurssit. Paikkatiedon käyttö tiedon hallinnassa edistää ympäristöpaikkatiedon käyttöönottoa tärkeiden kulttuuriympäristöjen tiedon hallinnassa. Maisemanhoito selvittää arvokkaat kohteet laatii omistuksessaan olevien kiinteistöjen maisemanhoitoohjeistuksen. Rautatiealueen rakenteiden säilyttäminen selvittää merkittävimmät kulttuurihistorialliset rakenteet ja priorisoi tarvittavat toimet. T&k-hankkeet selvittää kasvillisuuden hallinnan mahdollisuuksia pohjavesialueilla torjunta-aineista luopumisen vaikutuksia mahdollisuuksia torjunta-aineiden käytön tehostamiseen rataverkon vaikutusta pirstoutumiseen osana väyliä. osallistuu kompensaatiomahdollisuuksia selvittäviin tutkimuksiin kansalliseen biodiversiteettitutkimukseen: rahoitetaan yksittäisiä rataympäristön biodiversiteettitutkimuksia ja -selvityksiä. Perusaineistona käytetään muun muassa kuntien kanssa valmisteltuja rataympäristöselvityksien toiminta-ohjelmia. tarpeellisessa määrin liikenne- ja viestintäministeriön ja muiden väylävirastojen sektoritutkimusyhteistyöhön. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Tavoite 5 on selvillä rataverkon luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä suojelukohteista ja pyrkii aktiivisesti tiedonhallintaa ja toimintaprosesseja kehittämällä varmistamaan, että radanpito ei uhkaa luontoarvojen säilymistä. Rataverkon suojelukohteiden kartoitus ja suojelutarpeen arviointi selvittää rataverkon läheiset suojelukohteet ja varmistaa tiedon kulun. Tärkeimmät kohteet viedään paikkatietoon. inventoi rataverkon varrella olevat arvokkaimmat luontokohteet varmistaa ohjeistuksella, että projektit ottavat suojelutarpeet huomioon. Kohteiden arvottaminen ja säilytettävät kohteet priorisoi kohteet suojeluarvon perusteella varmistaa, että tietoaineisto on koko radanpidon käytössä. Paikkatiedon käyttö tiedon hallinnassa luo tietojärjestelmän kohteista ja ylläpitää sitä (ympäristöpaikkatieto). Uudet toimintamallit radanpitoon seuraa kansainvälistä (UIC ym.) kasvillisuuden torjuntatutkimusta ja hyödyntää tuloksia Suomen oloihin. Palaute ja strategian kehittäminen Tavoite 7 ottaa luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriympäristön suojeluun liittyvät kysymykset esille ympäristöohjeistuksessa, prosessien auditoinneissa ja vuosittaisessa johdon katselmuksessa. Seuranta, mittaaminen, johdon katselmus kiinnittää omassa ja tulevan Liikenneviraston toimintaprosesseissa ja niiden auditoinneissa aiempaa enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja suojeluun sekä rakennetun ympäristön suojeluun. Ympäristöohjeistukset laatii ohjeet luonnon ja kulttuuriympäristön huomioon ottamiselle suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapito prosesseissa. 17

18 Materiaalistrateginen tarkastelu Materiaalistrateginen tarkastelu on huomattava materiaalien käyttäjä. Suurimmat ainemäärät muodostuvat ratapölkyistä, ratakiskoista, sepelistä, sorasta ja muista maa-aineksista. Kaikkiaan radanpidossa käytettävien materiaalien tuotenimiä on useita tuhansia. tähtää toiminnassaan materiaalitehokkuuden parantamiseen. Sen avulla alennetaan materiaalien käyttöön liittyviä kustannuksia, otetaan huomioon luonnonvarojen riittävyys ja kestävä käyttö sekä vähennetään materiaalien käyttöön liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Materiaalitehokkuus on ajankohtainen kehittämiskohde koko EU:n alueella. Ratahallintokeskuksen kannalta materiaalitehokkuuden suurin haaste ja kehittämiskohde on tilastoinnin yhtenäistäminen, koska hallittavana on tuhansien eri tuotteiden käytön yhtenäinen seuranta ja tilastointi. Käytettäviä materiaaleja koskevat vaatimukset on määritelty Ratahallintokeskuksen laatimissa ratateknisissä ohjeissa sekä yhteiseurooppalaisissa standardeissa. Materiaalien hankinnassa kiinnittää erityisesti huomiota niiden soveltuvuuteen käyttökohteissa sekä kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksiin. Kaikessa materiaalien käytössä on otettava huomioon turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Materiaalien käytön ympäristövaikutukset olisi otettava huomioon hankintojen ohjeistuksessa ja hankintastrategiassa koko niiden elinkaaren ajalta. Tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten olisi tärkeää olla yksi valintakriteeri muiden joukossa materiaalin toimittajaa valittaessa. Valintaa varten käytössä olisi oltava valintatyökaluiksi soveltuvia arviointimenetelmiä ja mittareita. Strategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite 1 selvittää materiaalien ympäristövaikutuksia ja ottaa hankinnoissaan ympäristönäkökohdat entistä paremmin huomioon. tähtää materiaalien käytön vähentämiseen sekä kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Materiaalihallinnan prosessin kehittäminen ottaa materiaalitehokkuuden materiaalihallintaprosessin jatkokehittämisen yhdeksi perustaksi selvittää materiaalihallintaan liittyvät eri tavoitteet johtamisjärjestelmään: pyritään saamaan selkeä yhteys suunnittelun ja materiaalihallinnan sekä ympäristövaikutusselvitysten ja suunnitteluprosessin välille. Materiaalitehokkuuden osaamisen kehittäminen perehdyttää ja kouluttaa. Materiaalien käytön seuranta, tilastointi, mittarit ja huomioonottaminen suunnittelussa kehittää materiaalien käytön ja suunnittelun yhteistyötä tavoitteena luonnonvarojen säästävämpi käyttö parantaa käytettyjen materiaalien tilastointia testaa ja ottaa käyttöön kallio- ja maa-ainesraportoinnin selvittää ainetasetarkastelun tarpeellisuuden materiaalien hyötykäytön tehostamiseksi ja mahdollisen materiaalihukan arvioimiseksi selvittää materiaali- ja energiatehokkuuden kytkökset potentiaalisten resurssi-/taloudellisten säästöjen arvioimiseksi. Materiaalien ympäristövaikutusten huomioiminen hankinnoissa laatii t&k-selvityksen. Materiaalivirtojen hallintajärjestelmä ja seuranta sekä ohjeistus tekee selvityksen materiaalitietopankin hyödyistä ja toteutettavuudesta. 18

19 Ratahallintokeskuksen ympäristöyksikkö Ympäristöjohtaminen Arto Hovi Puhelin Ympäristövaikutusten arviointi, luonnon monimuotoisuus, pohjavesien suojelu Susanna Koivujärvi Puhelin Ympäristölainsäädäntö, maanhankintaan liittyvät oikeudelliset asiat Marita Luntinen Puhelin Melu ja tärinä Erkki Poikolainen Puhelin Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Toimitustyö, graafinen suunnittelu ja toteutus: Teonsana Oy Paino: Lönnberg Print

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 UUMA2 Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 Tausta UUMA2 kehittämisohjelma on käynnistynyt Uusiomateriaalien käyttöä haittaavien tietopuutteiden poistaminen Uusiomateriaalien

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE Aika: keskiviikko 14.5.2014, klo 12.30-16.45 Paikka: Scandic Tampere Station, Amuri kabinetti Tero Piippo, projektipäällikkö

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Sisältö Esipuhe 3 Ratahallintokeskuksen toiminta ja ympäristöhaasteet Ympäristötyötä ohjaavat linjaukset ja yhteistyö

Sisältö Esipuhe 3 Ratahallintokeskuksen toiminta ja ympäristöhaasteet Ympäristötyötä ohjaavat linjaukset ja yhteistyö Ympäristöraportti 2006 Sisältö Esipuhe 3 Ratahallintokeskuksen toiminta ja ympäristöhaasteet 4 Toimintaympäristön muutokset 4 Ympäristötoimintaan vaikuttava uusi lainsäädäntö 5 Ympäristötyötä ohjaavat

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot