Uuden keskusjärjestön strategia 1.5
|
|
- Ville Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 s. 1/5 UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -HANKE Uuden keskusjärjestön strategia 1.5 Toiminta-ajatus Uusi keskusjärjestö on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija Kuka ja mitä? neuvottelu-, vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö työelämän suunnannäyttäjä ja uudistaja moniarvoinen ja puoluepoliittisesti riippumaton yhteiskunnallinen ja työelämän edelläkävijä jäsenliittojensa yhteistyö- ja palvelujärjestö Miksi? vahvaa ja rohkeaa vaikuttamista yhdessä jäsenliittojen kanssa reilu toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaava työelämä hyviä tuloksia sopimus- ja neuvottelutoiminnassa resurssien tehokas käyttö Kenelle? työelämän eri vaiheissa ja eri asemissa oleville palkansaajille ja itsensä työllistäjille Miten? asiantuntevasti, aloitteellisesti ja ennakoivasti yhteisesti sovitulla työnjaolla jäsenliittojensa kanssa näiden asiantuntemusta ja moninaisuutta hyödyntäen luomalla osallistavaa ja yhteisöllistä kulttuuria Arvot Rohkeus ja Reiluus Visio Uusi keskusjärjestö: Asiantunteva, Aloitteellinen ja Uudistumiskykyinen Suomalaisen yhteiskunta ja työelämä: Osallisuutta, Luottamusta, Tasa-arvoa, Moniarvoisuutta Hyvinvoiva työntekijä Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työssä ja arjessa. Hän pitää huolta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan sekä osaamisen kehittämisestä. Hän voi hyvin työuran alusta eläkkeelle saakka. Vetovoimaiset työyhteisöt Vetovoimainen työyhteisö on tasa-arvoinen ja kannustava. Menestys saavutetaan ja jaetaan yhdessä. Laadukkaan työntekemisen ja osaamisen kehittämisen edellytykset luodaan yhdessä. Työpaikalla otetaan huomioon erilaiset osaajat ja työkulttuurit. Riittävä toimeentulo Työntekijä tulee toimeen palkallaan. Työelämän eri vaiheissa olevien työmarkkina-asemaa vahvistetaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä. Yhteiskunnan turvaverkot suojaavat työelämän nivelkohdissa ja siirtymävaiheissa.
2 s. 2/5 Mielekäs työ ja työn arvostus Työntekijä tekee mielekästä työtä, onnistuu ja menestyy työssään. Työtä arvostetaan ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin perustana. Toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision perustelua Johdanto Uuden keskusjärjestön toiminta-ajatus, arvot ja visio perustuvat ammattiyhdistysliikkeen toimintaympäristön analyysiin. Tässä kuvauksessa on tunnistettu kiteytetysti keskeisiä ja valikoituja trendejä, muutoksia ja ilmiöitä työelämän, työmarkkinoiden ja järjestäytymisen näkökulmasta. Toimintaympäristön trendien tunnistaminen on osa ennakoivaa strategista johtamista. Sen tarkoituksena on varmistaa organisaation elinvoimaisuus ja menestyminen pitkällä aikavälillä. Ennakointi ei ole yhden tulevaisuuden ennustamista vaan tulevaisuuden vaihtoehtoisten kehityspolkujen ja ilmiöiden kuvaamista. Jotkut toimintaympäristössä ennakoitavista ilmiöistä ovat suhteellisen hyvin tunnettuja sekä piirteiltään että seurauksiltaan, toiset taas ovat epämääräisempiä ja vaikutuksiltaan vaikeammin ennakoitavia. Trendit voivat olla jännitteisiä ja käsitykset niistä ristiriitaisia. Strateginen johtaminen on arvovalintoja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien välillä. Ennakoinnissa kuvataan sitä miten asiat ovat tai tulevat olemaan. Strategisessa johtamisessa päätetään siitä miten asioiden pitäisi olla, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa ja ammattiyhdistysliikettä halutaan johtaa ja kehittää. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonta mukaan lukien on luotu lähinnä teollisen maailman lähtökohdista käsin. Uutta keskusjärjestöä ollaan perustamassa siksi, että näiden rakenteiden murroksen seurauksena tarvitaan tulevaisuuden tarpeita paremmin vastaavia edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen rakenteita ja toimintatapoja. Työn tekeminen ja työelämän rakenteet Työn muodot moninaistuvat Työn tekemisen ja teettämisen tavat muuttuvat jatkuvasti. Työnteon tavat ja paikat sekä yksilölliset työurat monimuotoistuvat. Jako korkean osaamisen työtehtäviin ja vähemmän osaamista vaativiin työtehtäviin kärjistyy. Työyhteisötkin monimuotoistuvat muun muassa kansainvälistymisen ja maahanmuuton seurauksena. Työtä tehdään yhä useammin myös maan rajojen ulkopuolella. Moninaisuutta kuvaavia ilmiöitä ovat muun muassa määräaikaisuudet, osa-aikaisuudet, tarvittaessa työhön kutsuttavat, vuokratyö, liikkuvuus palkkatyön ja yrittäjyyden välillä, itsensä työllistäminen, osa-aikainen ammatinharjoittaminen ja freelancetyöt sekä toimeentulon muodostuminen useista lähteistä. Toinen merkittävä piirre työn muotojen muutoksessa on työntekijän henkilökohtaisen toimeentulon epävarmuuden lisääntyminen. Haastavassa tilanteessa ovat erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat. Työmarkkinat polarisoituvat työn kasautuessa osalle työntekijöitä ja huono-osaisuus lisääntyy erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla. Tuloerot ovat eurooppalaisittain vielä pienet mutta erojen kasvuvauhti on kiihtynyt. Näiden muutosten seurauksena yhteiskunnan turvaverkkojen merkitys kasvaa. Digitalisaatio muuttaa kokonaisia toimialoja Suomessa elinkeinorakenne on muuttunut 1900-luvulla alku- ja perustuotannosta kohti korkean jalostusasteen teknologiateollisuutta, tietotyötä ja palveluammatteja luvun ehkä merkittävin ilmiö on digitalisaatio, joka muuttaa kaikilla toimialoilla radikaalisti työn sisältöjä, organisaatioiden rakenteita ja toimintata-
3 s. 3/5 poja sekä tuotteiden ja palvelujen jakelukanavia. Digitalisointia kuvaavia ilmiöitä ovat muun muassa henkilöauto- ja tavaraliikenteen automatisointi, robotiikka terveydenhuollossa, 3D-menetelmällä tulostetut talot, elämyksiksi virtualisoidut palvelut ja yritysten toiminnan pelillistäminen. Pahimmillaan digitalisaatio ja robotisaatio hävittävät kokonaisia toimialoja. Yhä suurempi joukko ihmisiä saattaa olla kokonaan työn ulkopuolella, mikä muuttaa pysyvästi työn kysynnän tilanteen. Parhaimmillaan ne luovat kokonaan uusia ekosysteemejä ja hybriditalouksia, liiketoimintamalleja ja arvon luonnin verkostoja. Tuotannon ja kuluttamisen raja hämärtyy tai jopa häviää, kun asiakkaan oma vastuu kasvaa tai kun asiakas integroidaan yhä tiiviimmin mukaan tuotekehitykseen. Työyhteisöjen toimivuudesta avaintekijä Työn sisältöjen, organisaatiorakenteiden, toimintatapojen, tuotteiden ja palvelujen muuttuessa jatkuvasti työyhteisöjen toimivuudesta tulee yhä selvemmin menestyvän organisaation avaintekijä. Työyhteisön toimivuuden perustana ovat hyvinvoivat ja osaavat työntekijät, jotka kokevat tekevänsä mielekästä työtä, saavat palautetta ja arvostusta tekemästään työstä ja joilla on vaikuttamismahdollisuudet työn sisältöihin ja toteutustapoihin. Laadukkaan työn ja yhdessä onnistumisen edellytyksiä tukevat työpaikan yhteiset pelisäännöt. Varsinkin uudet sukupolvet määrittelevät uudelleen työn merkityksen suhteessa muihin elämänsisältöihin. Samalla he kyseenalaistavat perinteiset käsitykset organisaatioista ja niiden johtamisesta. Monikulttuuristuminen muuttaa työpaikkoja mosaiikkimaisiksi yhteisöiksi. Kaikesta tästä seuraa se, että johtamisen merkitys kasvaa työyhteisöä integroivana ja ohjaavana tekijänä. Samalla korostuu menestyksekkään johtamisen mahdollisuuksien luominen muun muassa koulutuksella. Työmarkkinajärjestelmä ja sopiminen Globaali toimintaympäristö luo puitteet Globalisaation seurauksena yritysten toimintaympäristö on kansainvälistynyt voimakkaasti. Maan rajojen ulkopuolelta tulevan sääntelyn vaikutukset maan rajojen sisällä tapahtuvaan sääntelyyn lisääntyvät. Markkinavetoinen talousmalli leviää yhä laajemmalle koko maailmaan. Globaalissa markkinaliberalistisessa taloudessa vaatimukset kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi ovat voimistuneet. Euroopan haasteena on hidas uudistuminen suhteessa globaaliin kilpailuun. Yritykset kilpailuttavat valtioita ja henkilöstöjä investointien ja työpaikkojen saamiseksi tai säilyttämiseksi. Globalisaatio tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia löytää uusia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen. Toisaalta ylikansallisten yritysten rakennemuutosten ja toimialajärjestelyjen seurauksena on pahimmillaan joukkoirtisanomisia tai kokonaisten tuotantolinjojen lakkauttamisia. Yhä useampi työntekijä työskentelee osana kansainvälistä konsernia. Paineet henkilöstön etujen uudistamiseen lisääntyvät sekä työnantajien että henkilöstön suunnalta. Vaatimukset työmarkkinoiden sääntelyn purkamisesta voimistuneet Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on perustunut kolmi- tai kaksikantaiseen neuvottelemiseen, jossa ammattiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt ovat yhdessä maan hallituksen kanssa sopineet muun muassa palkkojen, työolojen, työn tekemisen edellytysten sekä ansio- ja sosiaaliturvan keskeisistä linjauksista. Tällä järjestelmällä on pystytty luomaan vakautta ja ennustettavuutta työelämään ja sitä kautta koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaatimukset ovat voimistuneet työmarkkinoiden keskitetyn sopimisen murtamisesta yleissitovuuden poistamiseksi ja paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Hyvinvoinnin uudistuva tuottaminen Suomessa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu edelleen voimakkaasti. Tämä vaikuttaa merkittävästi julkisten palvelujen kysyntään ja julkisiin menoihin. Väestö keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja erityisesti
4 s. 4/5 Etelä-Suomeen. Valtio ja kunnat keskittävät palveluverkkoa ja karsivat palveluiden sisältöä. Kunnat ulkoistavat toimintojaan, jolloin odotukset yksityistä ja kolmatta sektoria kohtaan kasvavat ja vastuusuhteet hämärtyvät. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rooleja määritellään uudelleen ja näiden sektoreiden rajapinnoilla syntyy uusia yhteistoiminnan muotoja ja palveluinnovaatioita. Samalla kasvaa yksilön, lähipiirin ja vapaaehtoisten merkitys oman ja muiden ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisesta. Järjestäytyminen ja jäsenyys Järjestäytyminen vielä korkealla tasolla Ammatillinen järjestäytyminen on pysynyt Suomessa suhteellisen korkealla tasolla, tosin järjestökohtaiset erot ovat suuria. Merkittävää on ero vanhempien ja nuorempien sukupolvien käsityksissä ja odotuksissa keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen toiminnan suhteen. Käynnissä on yleisempi yhdistys- ja järjestötoiminnan murros. Järjestöjä arvostellaan byrokraattisuudesta, hierarkkisuudesta, näennäisdemokraattisuudesta, niiden kiinteästä suhteesta valtioon sekä etäisyydestä jäseneen. Ylipäätään on kyse siitä, vastaavatko ammattijärjestöjen edunvalvonta, palvelutuotteet ja toimintatavat palkansaajien ja itsensä työllistäjien tarpeita ja odotuksia. Erityisesti tämä näkyy käsityksissä ja toiveissa vapaa-ajan käytön suhteen. Päätökset ammattiyhdistystoiminnassa mukana olemiseen ovat hyvin yksilöllisiä. Vertaisten ja kavereiden merkitys ammattiyhdistystoiminnan suosittelijoina on lisääntynyt. Uusien sukupolvien tapa toimia Suomalainen yhteiskunta moniarvoistuu ja arvomaailmat eriytyvät. Yksilön identiteetti ja sen luominen, oman elämän mielekkyys ja merkityksellisyys, henkilökohtaisuus, omaehtoisuus, valinnaisuus ja itseohjautuvuus korostuvat. Uusien sukupolvien toimintatapaa luonnehtivat sitoutumattomuus, löyhäsidonnaisuus, projektimaisuus, matalan kynnyksen kevytosallistuminen sekä yhdistyssurffailu ja järjestöshoppaileminen. Elämäntapavalintojaan miettivät yksilöt painottavat yksilöllisiä tarpeitaan ja välitöntä hyötyä, tarjousten räätälöintiä sekä osallistamista ja joukkoistamista. Yhteisöllisyys ei katoa mutta sekin eriytyy ja pirstaloituu. Perinteinen poliittis-taloudellinen yhteisöllisyys korvautuu yksilölliseen elämätapaan, elämäntyyliin ja identiteettiin keskittyvillä yhteisöillä ja heimoilla. Sosiaalinen media kiihdyttää tätä kehitystä. Samalla se lisää erilaisten yhteisöjen tilannekohtaisuutta ja liikkuvuutta niiden välillä. Vaikka yhteisöllisyys on pirstaloitunut, sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuessa halutaan myös kuulua johonkin yhteisöön tai ryhmään. Jäsensuhteen uudistaminen mahdollisuutena Ammattiliiton jäsenyyden koettu henkilökohtainen merkitys oman elämäntyylin ja arjen valintojen kannalta korostuu. Tässä tilanteessa mielikuvat vaikuttavat olennaisesti osallistumiseen ja toimimiseen yhdistyksissä ja järjestöissä. Huomiotaloudessa palvelujen puhuttelevuus ja erottautuminen, mielikuvat ja brändit sekä räätälöidyt palvelumuotoilut ovat avainasemassa. Sosiaalinen media haastaa myös perinteiset asiantuntijuudet ja tietolähteet tarjoten hyvinkin yksilöllisiä väyliä ja sisältöjä omien tarpeiden tueksi. Yhteiskunnan palvelullistumisen myötä asiakkuuksien tai jäsenyyksien hoidosta tulee yhä selvemmin organisaation elinvoimaisuuden ratkaiseva kriittinen menestystekijä. Näkökulma muuttuu organisaatiolähtöisestä tuotannosta siihen, mikä on tuotteen tai palvelun panos tai lisäarvo asiakkaan tai jäsenen kannalta. Haasteena on työelämän pirstaloituminen, joka hankaloittaa ammattiliittojen edunvalvontaa ja jäsenhankintaa. Johtopäätöksiä Edellä on kuvattu kiteytetysti keskeisiä ja valikoituja trendejä, muutoksia ja ilmiöitä työelämän, työmarkkinoiden ja järjestäytymisen näkökulmasta. Kuvaukset siitä miten asioiden oletetaan kehittyvän tulevaisuu-
5 s. 5/5 dessa eivät kuitenkaan anna vastausta siihen, miten asioiden tahdotaan kehittyvän tulevaisuudessa. Edellinen tarkoittaa objektiivista ja tietopohjaista analyysia, jälkimmäinen edellyttää arvopäätelmiä ja tavoitteellista johtamista. Kyse on viime kädessä siitä, minkälaista yhteiskuntaa ja työelämää tavoitellaan. Työn monimuotoistuminen, toimeentulon pirstaloituminen ja paikallisen sopimisen laajeneminen lisäävät tarvetta järjestäytymiselle, kollektiiviselle edunvalvonnalle ja ammattiliittojen toiminnalle. Eriytyvässä, moninaistuvassa ja pirstaloituvassa maailmassa tarvitaan kokoavia voimia ja yhteisiä foorumeita. Uuden keskusjärjestön tarkoituksena on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija, joka toimii rohkeuden ja reiluuden arvojen pohjalta aloitteellisesti, ennakoivasti ja asiantuntevasti työntekijän, palkansaajan ja itsensä työllistäjän hyväksi. Uuden keskusjärjestön kannalta edellä kuvatuista toimintaympäristön muutoksista voi vetää seuraavia johtopäätöksiä: 1. Työn muodot muuttuvat, työn käsite laajenee ja työtä tekevän ihmisen, palkansaajan ja itsensä työllistäjän arki monimuotoistuu. Tarvitaan ennakoivaa tietoa ja ymmärrystä näistä muutoksista. Uudelle keskusjärjestölle työn muuttuviin muotoihin keskittyminen, niiden ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen on keskeisin menestystekijä. Toimeentulo pitää turvata kaikissa työnteon muodoissa työelämän eri vaiheissa ja nivelkohdissa. 2. Työelämän pirstaloitumisen seurauksena ammattiliittojen edunvalvonta muuttuu entistä monimuotoisemmaksi ja samalla haasteellisemmaksi. Uusi keskusjärjestö on yhdessä liittojen kanssa aloitteellinen ja asiantunteva sekä reagointikykyinen työmarkkinaosaaja, aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja sopija sekä jäsenliittojensa yhteinen ääni. Edunvalvonnan resurssien keskittämisellä parannetaan kansallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 3. Hyvä ja tuottava työyhteisö koostuu osaavista ja hyvinvoivista työntekijöistä sekä laadukkaasta, valmentavasta ja palkitsevasta johtamisesta. Koulutetut ja osaavat työntekijät ovat hyvän työyhteisön ja sitä kautta tuottavuuden nostamisen ja kilpailukyvyn parantamisen perusta. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan sekä työntekijän että johdon osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti yksilöllistä oppimista tuetaan niin, että kaikki oppijat voivat vapauttaa oman lahjakkuuspotentiaalinsa. 4. Tuottavuudesta, tuloksellisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtivat työyhteisöt tarjoavat vakaita työsuhteita, kohtuullista toimeentuloa, merkityksellistä työtä ja hyvää työelämän laatua. Työn määrän ja työehtojen polarisoitumisen hallinta korostuu. 5. Työssä jaksamista tuetaan jakamalla työtä useammalle tekijälle ja sitä parannetaan muun muassa oikeudella työntekijälähtöisiin työaikoihin. Työn tekemisen ehtojen ja toimintaympäristön on elettävä ajassa kokonaisuutena työntekijän eduksi. 6. Mielekkään työyhteisön rakentamisessa avainasemassa ovat osaavat luottamusmiehet ja vahva työpaikkatason edunvalvonta. Luottamusmiesten vapaaehtoinen työ on kaiken perusta sekä edunvalvontatyössä että järjestäytymistyössä. Edunvalvonnan paikallistuessa olennaista on kaikkien henkilöstön edustajien osaaminen ja toimintaedellytysten varmistaminen. 7. Ammattiliitot tukevat itsensä työllistäjien verkostoitumista kollegojen kanssa. 8. Työelämän monimuotoistumisen seurauksena ammattiliittojen jäsenhankinta muuttuu haastavammaksi. Kilpailu jäsenistä kiihtyy keskusjärjestöjen, ammattiliittojen ja työttömyyskassojen välillä. Ammatillisen järjestäytymisen kannalta ratkaisevaa on madaltaa jäseneksi liittymisen kynnystä, lisätä mahdollisuuksia projektimaiseen toimintaan ja uudistaa ay-liikkeen toimintatapoja vastaamaan paremmin uusien sukupolvien tarpeita. 9. Edunvalvonnalliset tarpeet ovat samanlaisia koulutustasosta riippumatta. 10. Uudelle keskusjärjestölle on tilausta. Se voi kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että se vastaa monimuotoistuvassa työelämässä toimeentuloa koskeviin ja muihin sosiaalisiin riskeihin sekä ehkäisee yhteiskunnallista polarisoitumista ja eriarvoistumista.
Uuden keskusjärjestön strategia 2.0
12.2.2016 Uuden keskusjärjestön strategia 2.0 Toiminta-ajatus Uusi keskusjärjestö on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija Kuka ja mitä? neuvottelu-, vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö työelämän
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotSelvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta
1 12.2.2016 Selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta 1. Uusi keskusjärjestö hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Mistä hankkeessa on kyse? Uuden palkansaajia ja itsensä työllistäjiä edustavan keskusjärjestön
Lisätiedottoiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen
Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotKOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET
KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET HAVAINTOJA RAPORTISTA PITKÄN AIKAVÄLIN POLITIIKALLA LÄPI MURROKSEN TAHTOTILOJA TYÖN TULEVAISUUDESTA Johannes Koponen / Demos Helsinki / +358 41 540
LisätiedotSuomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla
Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Timo Ritakallio Suomen Olympiakomitea Urheilun ja liikunnan tulevaisuusfoorumi Kokkola 12.9.2017 Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike.
LisätiedotMiltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025
Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!
LisätiedotPalvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015
Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotVarsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021
Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021 Toimintaympäristön muutostekijät Muutostekijöiden vaikutus kirjastoihin Toiminta-ajatus Visio 2021 Toimintaa ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet (BSC-malli)
LisätiedotMonitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa
Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana
LisätiedotONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?
ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotHyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja
Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus
LisätiedotFINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET
FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18
LisätiedotTAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa
TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti
LisätiedotValoisamman tulevaisuuden tekijät
Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon
LisätiedotSUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma
SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotTehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh
Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? 10.9.2018 Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh Tehyn missio Tehy on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö, joka ajaa jäsentensä
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotJärjestökentän työelämä tutkimuksen valossa
Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Järjestökenttä ~ kolmas sektori Markkinoiden, julkisen
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotSote-liikelaitoksen visio ja arvot
Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut
LisätiedotAjankohtaista työsuojelun vastuualueelta
Ajankohtaista työsuojelun vastuualueelta 27.5.2019 Mitä kehitettiin vuonna 2018? Lisää yhtenäistä valvonnan suunnittelua ja valvonnan valintoja toimialoittain. Turvallisuuden hallinnan kokonaisuutta mukaan
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush
Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotMuseotyö muutoksessa!
Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA
Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi Hämeenlinna 19.4.2013 KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA YTT Juha Heikkala SEKTOREIDEN SUHTEIDEN MUUTOS Yhdistys- ja järjestötoimijoiden motiivit?
LisätiedotKohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa
Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotOsaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra
Jatkuva oppiminen ja rahoitus Osaamisen Aika Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra Ennakointikamari Osaavan työvoiman saatavuus on meidän kaikkien asia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia kohtaanto-ongelmaan
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotJäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus
Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen
LisätiedotKilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011
Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotEdunvalvonta SPECIAssa
5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTyön tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja mikko.dufva@vtt.fi
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotForesight Friday Kohti jaettua ymmärrystä suomalaisen työn tulevaisuudesta
Foresight Friday 3.3.2017 Kohti jaettua ymmärrystä suomalaisen työn tulevaisuudesta #FSightFriday #ennakointi #tulevaisuudentyö @Tyontulevaisuus @VTTFinland @Ennakointi @SitraFund Ohjelma Tulevaisuusselonteko
LisätiedotLiisa Hakala Johtaja TTO /TY
27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Vaikuttava kaksivaiheinen tulevaisuusselonteko Teemana työn murros ja tulevaisuuden työ 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Vaikuttava kaksivaiheinen tulevaisuusselonteko Teemana työn murros ja tulevaisuuden työ 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
LisätiedotSEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle
SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle Seuratoiminnan kasvupotentiaali Koko väestö Alle 13 v. Laatua ja osaamista nykyiseen toimintaan sekä uusia
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotKAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT
KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT YHDENVERTAISUUS ENNAKKOLUULOTTOMUUS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 7 Liksaa ja laatua!
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotKehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi
Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi Kuntoutuksen ylempi AMK tutkinto-ohjelma Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen vahvistaminen Uusi tieto ja ymmärrys kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta rakennetaan
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?
Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotTuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
Lisätiedot