Uuden keskusjärjestön strategia 1.5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden keskusjärjestön strategia 1.5"

Transkriptio

1 s. 1/5 UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -HANKE Uuden keskusjärjestön strategia 1.5 Toiminta-ajatus Uusi keskusjärjestö on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija Kuka ja mitä? neuvottelu-, vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö työelämän suunnannäyttäjä ja uudistaja moniarvoinen ja puoluepoliittisesti riippumaton yhteiskunnallinen ja työelämän edelläkävijä jäsenliittojensa yhteistyö- ja palvelujärjestö Miksi? vahvaa ja rohkeaa vaikuttamista yhdessä jäsenliittojen kanssa reilu toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaava työelämä hyviä tuloksia sopimus- ja neuvottelutoiminnassa resurssien tehokas käyttö Kenelle? työelämän eri vaiheissa ja eri asemissa oleville palkansaajille ja itsensä työllistäjille Miten? asiantuntevasti, aloitteellisesti ja ennakoivasti yhteisesti sovitulla työnjaolla jäsenliittojensa kanssa näiden asiantuntemusta ja moninaisuutta hyödyntäen luomalla osallistavaa ja yhteisöllistä kulttuuria Arvot Rohkeus ja Reiluus Visio Uusi keskusjärjestö: Asiantunteva, Aloitteellinen ja Uudistumiskykyinen Suomalaisen yhteiskunta ja työelämä: Osallisuutta, Luottamusta, Tasa-arvoa, Moniarvoisuutta Hyvinvoiva työntekijä Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työssä ja arjessa. Hän pitää huolta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan sekä osaamisen kehittämisestä. Hän voi hyvin työuran alusta eläkkeelle saakka. Vetovoimaiset työyhteisöt Vetovoimainen työyhteisö on tasa-arvoinen ja kannustava. Menestys saavutetaan ja jaetaan yhdessä. Laadukkaan työntekemisen ja osaamisen kehittämisen edellytykset luodaan yhdessä. Työpaikalla otetaan huomioon erilaiset osaajat ja työkulttuurit. Riittävä toimeentulo Työntekijä tulee toimeen palkallaan. Työelämän eri vaiheissa olevien työmarkkina-asemaa vahvistetaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä. Yhteiskunnan turvaverkot suojaavat työelämän nivelkohdissa ja siirtymävaiheissa.

2 s. 2/5 Mielekäs työ ja työn arvostus Työntekijä tekee mielekästä työtä, onnistuu ja menestyy työssään. Työtä arvostetaan ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin perustana. Toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision perustelua Johdanto Uuden keskusjärjestön toiminta-ajatus, arvot ja visio perustuvat ammattiyhdistysliikkeen toimintaympäristön analyysiin. Tässä kuvauksessa on tunnistettu kiteytetysti keskeisiä ja valikoituja trendejä, muutoksia ja ilmiöitä työelämän, työmarkkinoiden ja järjestäytymisen näkökulmasta. Toimintaympäristön trendien tunnistaminen on osa ennakoivaa strategista johtamista. Sen tarkoituksena on varmistaa organisaation elinvoimaisuus ja menestyminen pitkällä aikavälillä. Ennakointi ei ole yhden tulevaisuuden ennustamista vaan tulevaisuuden vaihtoehtoisten kehityspolkujen ja ilmiöiden kuvaamista. Jotkut toimintaympäristössä ennakoitavista ilmiöistä ovat suhteellisen hyvin tunnettuja sekä piirteiltään että seurauksiltaan, toiset taas ovat epämääräisempiä ja vaikutuksiltaan vaikeammin ennakoitavia. Trendit voivat olla jännitteisiä ja käsitykset niistä ristiriitaisia. Strateginen johtaminen on arvovalintoja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien välillä. Ennakoinnissa kuvataan sitä miten asiat ovat tai tulevat olemaan. Strategisessa johtamisessa päätetään siitä miten asioiden pitäisi olla, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa ja ammattiyhdistysliikettä halutaan johtaa ja kehittää. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonta mukaan lukien on luotu lähinnä teollisen maailman lähtökohdista käsin. Uutta keskusjärjestöä ollaan perustamassa siksi, että näiden rakenteiden murroksen seurauksena tarvitaan tulevaisuuden tarpeita paremmin vastaavia edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen rakenteita ja toimintatapoja. Työn tekeminen ja työelämän rakenteet Työn muodot moninaistuvat Työn tekemisen ja teettämisen tavat muuttuvat jatkuvasti. Työnteon tavat ja paikat sekä yksilölliset työurat monimuotoistuvat. Jako korkean osaamisen työtehtäviin ja vähemmän osaamista vaativiin työtehtäviin kärjistyy. Työyhteisötkin monimuotoistuvat muun muassa kansainvälistymisen ja maahanmuuton seurauksena. Työtä tehdään yhä useammin myös maan rajojen ulkopuolella. Moninaisuutta kuvaavia ilmiöitä ovat muun muassa määräaikaisuudet, osa-aikaisuudet, tarvittaessa työhön kutsuttavat, vuokratyö, liikkuvuus palkkatyön ja yrittäjyyden välillä, itsensä työllistäminen, osa-aikainen ammatinharjoittaminen ja freelancetyöt sekä toimeentulon muodostuminen useista lähteistä. Toinen merkittävä piirre työn muotojen muutoksessa on työntekijän henkilökohtaisen toimeentulon epävarmuuden lisääntyminen. Haastavassa tilanteessa ovat erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat. Työmarkkinat polarisoituvat työn kasautuessa osalle työntekijöitä ja huono-osaisuus lisääntyy erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla. Tuloerot ovat eurooppalaisittain vielä pienet mutta erojen kasvuvauhti on kiihtynyt. Näiden muutosten seurauksena yhteiskunnan turvaverkkojen merkitys kasvaa. Digitalisaatio muuttaa kokonaisia toimialoja Suomessa elinkeinorakenne on muuttunut 1900-luvulla alku- ja perustuotannosta kohti korkean jalostusasteen teknologiateollisuutta, tietotyötä ja palveluammatteja luvun ehkä merkittävin ilmiö on digitalisaatio, joka muuttaa kaikilla toimialoilla radikaalisti työn sisältöjä, organisaatioiden rakenteita ja toimintata-

3 s. 3/5 poja sekä tuotteiden ja palvelujen jakelukanavia. Digitalisointia kuvaavia ilmiöitä ovat muun muassa henkilöauto- ja tavaraliikenteen automatisointi, robotiikka terveydenhuollossa, 3D-menetelmällä tulostetut talot, elämyksiksi virtualisoidut palvelut ja yritysten toiminnan pelillistäminen. Pahimmillaan digitalisaatio ja robotisaatio hävittävät kokonaisia toimialoja. Yhä suurempi joukko ihmisiä saattaa olla kokonaan työn ulkopuolella, mikä muuttaa pysyvästi työn kysynnän tilanteen. Parhaimmillaan ne luovat kokonaan uusia ekosysteemejä ja hybriditalouksia, liiketoimintamalleja ja arvon luonnin verkostoja. Tuotannon ja kuluttamisen raja hämärtyy tai jopa häviää, kun asiakkaan oma vastuu kasvaa tai kun asiakas integroidaan yhä tiiviimmin mukaan tuotekehitykseen. Työyhteisöjen toimivuudesta avaintekijä Työn sisältöjen, organisaatiorakenteiden, toimintatapojen, tuotteiden ja palvelujen muuttuessa jatkuvasti työyhteisöjen toimivuudesta tulee yhä selvemmin menestyvän organisaation avaintekijä. Työyhteisön toimivuuden perustana ovat hyvinvoivat ja osaavat työntekijät, jotka kokevat tekevänsä mielekästä työtä, saavat palautetta ja arvostusta tekemästään työstä ja joilla on vaikuttamismahdollisuudet työn sisältöihin ja toteutustapoihin. Laadukkaan työn ja yhdessä onnistumisen edellytyksiä tukevat työpaikan yhteiset pelisäännöt. Varsinkin uudet sukupolvet määrittelevät uudelleen työn merkityksen suhteessa muihin elämänsisältöihin. Samalla he kyseenalaistavat perinteiset käsitykset organisaatioista ja niiden johtamisesta. Monikulttuuristuminen muuttaa työpaikkoja mosaiikkimaisiksi yhteisöiksi. Kaikesta tästä seuraa se, että johtamisen merkitys kasvaa työyhteisöä integroivana ja ohjaavana tekijänä. Samalla korostuu menestyksekkään johtamisen mahdollisuuksien luominen muun muassa koulutuksella. Työmarkkinajärjestelmä ja sopiminen Globaali toimintaympäristö luo puitteet Globalisaation seurauksena yritysten toimintaympäristö on kansainvälistynyt voimakkaasti. Maan rajojen ulkopuolelta tulevan sääntelyn vaikutukset maan rajojen sisällä tapahtuvaan sääntelyyn lisääntyvät. Markkinavetoinen talousmalli leviää yhä laajemmalle koko maailmaan. Globaalissa markkinaliberalistisessa taloudessa vaatimukset kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi ovat voimistuneet. Euroopan haasteena on hidas uudistuminen suhteessa globaaliin kilpailuun. Yritykset kilpailuttavat valtioita ja henkilöstöjä investointien ja työpaikkojen saamiseksi tai säilyttämiseksi. Globalisaatio tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia löytää uusia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen. Toisaalta ylikansallisten yritysten rakennemuutosten ja toimialajärjestelyjen seurauksena on pahimmillaan joukkoirtisanomisia tai kokonaisten tuotantolinjojen lakkauttamisia. Yhä useampi työntekijä työskentelee osana kansainvälistä konsernia. Paineet henkilöstön etujen uudistamiseen lisääntyvät sekä työnantajien että henkilöstön suunnalta. Vaatimukset työmarkkinoiden sääntelyn purkamisesta voimistuneet Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on perustunut kolmi- tai kaksikantaiseen neuvottelemiseen, jossa ammattiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt ovat yhdessä maan hallituksen kanssa sopineet muun muassa palkkojen, työolojen, työn tekemisen edellytysten sekä ansio- ja sosiaaliturvan keskeisistä linjauksista. Tällä järjestelmällä on pystytty luomaan vakautta ja ennustettavuutta työelämään ja sitä kautta koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaatimukset ovat voimistuneet työmarkkinoiden keskitetyn sopimisen murtamisesta yleissitovuuden poistamiseksi ja paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Hyvinvoinnin uudistuva tuottaminen Suomessa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu edelleen voimakkaasti. Tämä vaikuttaa merkittävästi julkisten palvelujen kysyntään ja julkisiin menoihin. Väestö keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja erityisesti

4 s. 4/5 Etelä-Suomeen. Valtio ja kunnat keskittävät palveluverkkoa ja karsivat palveluiden sisältöä. Kunnat ulkoistavat toimintojaan, jolloin odotukset yksityistä ja kolmatta sektoria kohtaan kasvavat ja vastuusuhteet hämärtyvät. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rooleja määritellään uudelleen ja näiden sektoreiden rajapinnoilla syntyy uusia yhteistoiminnan muotoja ja palveluinnovaatioita. Samalla kasvaa yksilön, lähipiirin ja vapaaehtoisten merkitys oman ja muiden ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisesta. Järjestäytyminen ja jäsenyys Järjestäytyminen vielä korkealla tasolla Ammatillinen järjestäytyminen on pysynyt Suomessa suhteellisen korkealla tasolla, tosin järjestökohtaiset erot ovat suuria. Merkittävää on ero vanhempien ja nuorempien sukupolvien käsityksissä ja odotuksissa keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen toiminnan suhteen. Käynnissä on yleisempi yhdistys- ja järjestötoiminnan murros. Järjestöjä arvostellaan byrokraattisuudesta, hierarkkisuudesta, näennäisdemokraattisuudesta, niiden kiinteästä suhteesta valtioon sekä etäisyydestä jäseneen. Ylipäätään on kyse siitä, vastaavatko ammattijärjestöjen edunvalvonta, palvelutuotteet ja toimintatavat palkansaajien ja itsensä työllistäjien tarpeita ja odotuksia. Erityisesti tämä näkyy käsityksissä ja toiveissa vapaa-ajan käytön suhteen. Päätökset ammattiyhdistystoiminnassa mukana olemiseen ovat hyvin yksilöllisiä. Vertaisten ja kavereiden merkitys ammattiyhdistystoiminnan suosittelijoina on lisääntynyt. Uusien sukupolvien tapa toimia Suomalainen yhteiskunta moniarvoistuu ja arvomaailmat eriytyvät. Yksilön identiteetti ja sen luominen, oman elämän mielekkyys ja merkityksellisyys, henkilökohtaisuus, omaehtoisuus, valinnaisuus ja itseohjautuvuus korostuvat. Uusien sukupolvien toimintatapaa luonnehtivat sitoutumattomuus, löyhäsidonnaisuus, projektimaisuus, matalan kynnyksen kevytosallistuminen sekä yhdistyssurffailu ja järjestöshoppaileminen. Elämäntapavalintojaan miettivät yksilöt painottavat yksilöllisiä tarpeitaan ja välitöntä hyötyä, tarjousten räätälöintiä sekä osallistamista ja joukkoistamista. Yhteisöllisyys ei katoa mutta sekin eriytyy ja pirstaloituu. Perinteinen poliittis-taloudellinen yhteisöllisyys korvautuu yksilölliseen elämätapaan, elämäntyyliin ja identiteettiin keskittyvillä yhteisöillä ja heimoilla. Sosiaalinen media kiihdyttää tätä kehitystä. Samalla se lisää erilaisten yhteisöjen tilannekohtaisuutta ja liikkuvuutta niiden välillä. Vaikka yhteisöllisyys on pirstaloitunut, sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuessa halutaan myös kuulua johonkin yhteisöön tai ryhmään. Jäsensuhteen uudistaminen mahdollisuutena Ammattiliiton jäsenyyden koettu henkilökohtainen merkitys oman elämäntyylin ja arjen valintojen kannalta korostuu. Tässä tilanteessa mielikuvat vaikuttavat olennaisesti osallistumiseen ja toimimiseen yhdistyksissä ja järjestöissä. Huomiotaloudessa palvelujen puhuttelevuus ja erottautuminen, mielikuvat ja brändit sekä räätälöidyt palvelumuotoilut ovat avainasemassa. Sosiaalinen media haastaa myös perinteiset asiantuntijuudet ja tietolähteet tarjoten hyvinkin yksilöllisiä väyliä ja sisältöjä omien tarpeiden tueksi. Yhteiskunnan palvelullistumisen myötä asiakkuuksien tai jäsenyyksien hoidosta tulee yhä selvemmin organisaation elinvoimaisuuden ratkaiseva kriittinen menestystekijä. Näkökulma muuttuu organisaatiolähtöisestä tuotannosta siihen, mikä on tuotteen tai palvelun panos tai lisäarvo asiakkaan tai jäsenen kannalta. Haasteena on työelämän pirstaloituminen, joka hankaloittaa ammattiliittojen edunvalvontaa ja jäsenhankintaa. Johtopäätöksiä Edellä on kuvattu kiteytetysti keskeisiä ja valikoituja trendejä, muutoksia ja ilmiöitä työelämän, työmarkkinoiden ja järjestäytymisen näkökulmasta. Kuvaukset siitä miten asioiden oletetaan kehittyvän tulevaisuu-

5 s. 5/5 dessa eivät kuitenkaan anna vastausta siihen, miten asioiden tahdotaan kehittyvän tulevaisuudessa. Edellinen tarkoittaa objektiivista ja tietopohjaista analyysia, jälkimmäinen edellyttää arvopäätelmiä ja tavoitteellista johtamista. Kyse on viime kädessä siitä, minkälaista yhteiskuntaa ja työelämää tavoitellaan. Työn monimuotoistuminen, toimeentulon pirstaloituminen ja paikallisen sopimisen laajeneminen lisäävät tarvetta järjestäytymiselle, kollektiiviselle edunvalvonnalle ja ammattiliittojen toiminnalle. Eriytyvässä, moninaistuvassa ja pirstaloituvassa maailmassa tarvitaan kokoavia voimia ja yhteisiä foorumeita. Uuden keskusjärjestön tarkoituksena on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija, joka toimii rohkeuden ja reiluuden arvojen pohjalta aloitteellisesti, ennakoivasti ja asiantuntevasti työntekijän, palkansaajan ja itsensä työllistäjän hyväksi. Uuden keskusjärjestön kannalta edellä kuvatuista toimintaympäristön muutoksista voi vetää seuraavia johtopäätöksiä: 1. Työn muodot muuttuvat, työn käsite laajenee ja työtä tekevän ihmisen, palkansaajan ja itsensä työllistäjän arki monimuotoistuu. Tarvitaan ennakoivaa tietoa ja ymmärrystä näistä muutoksista. Uudelle keskusjärjestölle työn muuttuviin muotoihin keskittyminen, niiden ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen on keskeisin menestystekijä. Toimeentulo pitää turvata kaikissa työnteon muodoissa työelämän eri vaiheissa ja nivelkohdissa. 2. Työelämän pirstaloitumisen seurauksena ammattiliittojen edunvalvonta muuttuu entistä monimuotoisemmaksi ja samalla haasteellisemmaksi. Uusi keskusjärjestö on yhdessä liittojen kanssa aloitteellinen ja asiantunteva sekä reagointikykyinen työmarkkinaosaaja, aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja sopija sekä jäsenliittojensa yhteinen ääni. Edunvalvonnan resurssien keskittämisellä parannetaan kansallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 3. Hyvä ja tuottava työyhteisö koostuu osaavista ja hyvinvoivista työntekijöistä sekä laadukkaasta, valmentavasta ja palkitsevasta johtamisesta. Koulutetut ja osaavat työntekijät ovat hyvän työyhteisön ja sitä kautta tuottavuuden nostamisen ja kilpailukyvyn parantamisen perusta. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan sekä työntekijän että johdon osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti yksilöllistä oppimista tuetaan niin, että kaikki oppijat voivat vapauttaa oman lahjakkuuspotentiaalinsa. 4. Tuottavuudesta, tuloksellisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtivat työyhteisöt tarjoavat vakaita työsuhteita, kohtuullista toimeentuloa, merkityksellistä työtä ja hyvää työelämän laatua. Työn määrän ja työehtojen polarisoitumisen hallinta korostuu. 5. Työssä jaksamista tuetaan jakamalla työtä useammalle tekijälle ja sitä parannetaan muun muassa oikeudella työntekijälähtöisiin työaikoihin. Työn tekemisen ehtojen ja toimintaympäristön on elettävä ajassa kokonaisuutena työntekijän eduksi. 6. Mielekkään työyhteisön rakentamisessa avainasemassa ovat osaavat luottamusmiehet ja vahva työpaikkatason edunvalvonta. Luottamusmiesten vapaaehtoinen työ on kaiken perusta sekä edunvalvontatyössä että järjestäytymistyössä. Edunvalvonnan paikallistuessa olennaista on kaikkien henkilöstön edustajien osaaminen ja toimintaedellytysten varmistaminen. 7. Ammattiliitot tukevat itsensä työllistäjien verkostoitumista kollegojen kanssa. 8. Työelämän monimuotoistumisen seurauksena ammattiliittojen jäsenhankinta muuttuu haastavammaksi. Kilpailu jäsenistä kiihtyy keskusjärjestöjen, ammattiliittojen ja työttömyyskassojen välillä. Ammatillisen järjestäytymisen kannalta ratkaisevaa on madaltaa jäseneksi liittymisen kynnystä, lisätä mahdollisuuksia projektimaiseen toimintaan ja uudistaa ay-liikkeen toimintatapoja vastaamaan paremmin uusien sukupolvien tarpeita. 9. Edunvalvonnalliset tarpeet ovat samanlaisia koulutustasosta riippumatta. 10. Uudelle keskusjärjestölle on tilausta. Se voi kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että se vastaa monimuotoistuvassa työelämässä toimeentuloa koskeviin ja muihin sosiaalisiin riskeihin sekä ehkäisee yhteiskunnallista polarisoitumista ja eriarvoistumista.

Uuden keskusjärjestön strategia 2.0

Uuden keskusjärjestön strategia 2.0 12.2.2016 Uuden keskusjärjestön strategia 2.0 Toiminta-ajatus Uusi keskusjärjestö on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija Kuka ja mitä? neuvottelu-, vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö työelämän

Lisätiedot

Selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta

Selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta 1 12.2.2016 Selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta 1. Uusi keskusjärjestö hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Mistä hankkeessa on kyse? Uuden palkansaajia ja itsensä työllistäjiä edustavan keskusjärjestön

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi Hämeenlinna 19.4.2013 KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA YTT Juha Heikkala SEKTOREIDEN SUHTEIDEN MUUTOS Yhdistys- ja järjestötoimijoiden motiivit?

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT YHDENVERTAISUUS ENNAKKOLUULOTTOMUUS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 7 Liksaa ja laatua!

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena

Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja mikko.dufva@vtt.fi

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Työn arvojen monimuotoistuminen. 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy

Työn arvojen monimuotoistuminen. 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Työn arvojen monimuotoistuminen 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Taustaa Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta ymmärrystä Suomalaisen Työn Liitolle kuluttajakansalaisten

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Strategia April 28, 2015

Strategia April 28, 2015 Strategia 2020 1 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää vision kautta johdetut valinnat ja tavoitteet sekä asemoi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Anu Raappana, tutkimuspäällikkö Sari Niemi, TKI-asiantuntija Lahden Tiedepäivä 2015 Kiinnostuksen kohteemme Mitä on työsuojelu? Työelämän muutos Työssä (ympäristössä,

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA 2017 2021 Strategian laadinta Toiminta-ajatus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatus ja arvot toimivat toimintaamme ohjaavina tekijöinä ja antavat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot