Uuden keskusjärjestön strategia 1.5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden keskusjärjestön strategia 1.5"

Transkriptio

1 s. 1/5 UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -HANKE Uuden keskusjärjestön strategia 1.5 Toiminta-ajatus Uusi keskusjärjestö on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija Kuka ja mitä? neuvottelu-, vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö työelämän suunnannäyttäjä ja uudistaja moniarvoinen ja puoluepoliittisesti riippumaton yhteiskunnallinen ja työelämän edelläkävijä jäsenliittojensa yhteistyö- ja palvelujärjestö Miksi? vahvaa ja rohkeaa vaikuttamista yhdessä jäsenliittojen kanssa reilu toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaava työelämä hyviä tuloksia sopimus- ja neuvottelutoiminnassa resurssien tehokas käyttö Kenelle? työelämän eri vaiheissa ja eri asemissa oleville palkansaajille ja itsensä työllistäjille Miten? asiantuntevasti, aloitteellisesti ja ennakoivasti yhteisesti sovitulla työnjaolla jäsenliittojensa kanssa näiden asiantuntemusta ja moninaisuutta hyödyntäen luomalla osallistavaa ja yhteisöllistä kulttuuria Arvot Rohkeus ja Reiluus Visio Uusi keskusjärjestö: Asiantunteva, Aloitteellinen ja Uudistumiskykyinen Suomalaisen yhteiskunta ja työelämä: Osallisuutta, Luottamusta, Tasa-arvoa, Moniarvoisuutta Hyvinvoiva työntekijä Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työssä ja arjessa. Hän pitää huolta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan sekä osaamisen kehittämisestä. Hän voi hyvin työuran alusta eläkkeelle saakka. Vetovoimaiset työyhteisöt Vetovoimainen työyhteisö on tasa-arvoinen ja kannustava. Menestys saavutetaan ja jaetaan yhdessä. Laadukkaan työntekemisen ja osaamisen kehittämisen edellytykset luodaan yhdessä. Työpaikalla otetaan huomioon erilaiset osaajat ja työkulttuurit. Riittävä toimeentulo Työntekijä tulee toimeen palkallaan. Työelämän eri vaiheissa olevien työmarkkina-asemaa vahvistetaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä. Yhteiskunnan turvaverkot suojaavat työelämän nivelkohdissa ja siirtymävaiheissa.

2 s. 2/5 Mielekäs työ ja työn arvostus Työntekijä tekee mielekästä työtä, onnistuu ja menestyy työssään. Työtä arvostetaan ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin perustana. Toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision perustelua Johdanto Uuden keskusjärjestön toiminta-ajatus, arvot ja visio perustuvat ammattiyhdistysliikkeen toimintaympäristön analyysiin. Tässä kuvauksessa on tunnistettu kiteytetysti keskeisiä ja valikoituja trendejä, muutoksia ja ilmiöitä työelämän, työmarkkinoiden ja järjestäytymisen näkökulmasta. Toimintaympäristön trendien tunnistaminen on osa ennakoivaa strategista johtamista. Sen tarkoituksena on varmistaa organisaation elinvoimaisuus ja menestyminen pitkällä aikavälillä. Ennakointi ei ole yhden tulevaisuuden ennustamista vaan tulevaisuuden vaihtoehtoisten kehityspolkujen ja ilmiöiden kuvaamista. Jotkut toimintaympäristössä ennakoitavista ilmiöistä ovat suhteellisen hyvin tunnettuja sekä piirteiltään että seurauksiltaan, toiset taas ovat epämääräisempiä ja vaikutuksiltaan vaikeammin ennakoitavia. Trendit voivat olla jännitteisiä ja käsitykset niistä ristiriitaisia. Strateginen johtaminen on arvovalintoja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien välillä. Ennakoinnissa kuvataan sitä miten asiat ovat tai tulevat olemaan. Strategisessa johtamisessa päätetään siitä miten asioiden pitäisi olla, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa ja ammattiyhdistysliikettä halutaan johtaa ja kehittää. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonta mukaan lukien on luotu lähinnä teollisen maailman lähtökohdista käsin. Uutta keskusjärjestöä ollaan perustamassa siksi, että näiden rakenteiden murroksen seurauksena tarvitaan tulevaisuuden tarpeita paremmin vastaavia edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen rakenteita ja toimintatapoja. Työn tekeminen ja työelämän rakenteet Työn muodot moninaistuvat Työn tekemisen ja teettämisen tavat muuttuvat jatkuvasti. Työnteon tavat ja paikat sekä yksilölliset työurat monimuotoistuvat. Jako korkean osaamisen työtehtäviin ja vähemmän osaamista vaativiin työtehtäviin kärjistyy. Työyhteisötkin monimuotoistuvat muun muassa kansainvälistymisen ja maahanmuuton seurauksena. Työtä tehdään yhä useammin myös maan rajojen ulkopuolella. Moninaisuutta kuvaavia ilmiöitä ovat muun muassa määräaikaisuudet, osa-aikaisuudet, tarvittaessa työhön kutsuttavat, vuokratyö, liikkuvuus palkkatyön ja yrittäjyyden välillä, itsensä työllistäminen, osa-aikainen ammatinharjoittaminen ja freelancetyöt sekä toimeentulon muodostuminen useista lähteistä. Toinen merkittävä piirre työn muotojen muutoksessa on työntekijän henkilökohtaisen toimeentulon epävarmuuden lisääntyminen. Haastavassa tilanteessa ovat erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat. Työmarkkinat polarisoituvat työn kasautuessa osalle työntekijöitä ja huono-osaisuus lisääntyy erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla. Tuloerot ovat eurooppalaisittain vielä pienet mutta erojen kasvuvauhti on kiihtynyt. Näiden muutosten seurauksena yhteiskunnan turvaverkkojen merkitys kasvaa. Digitalisaatio muuttaa kokonaisia toimialoja Suomessa elinkeinorakenne on muuttunut 1900-luvulla alku- ja perustuotannosta kohti korkean jalostusasteen teknologiateollisuutta, tietotyötä ja palveluammatteja luvun ehkä merkittävin ilmiö on digitalisaatio, joka muuttaa kaikilla toimialoilla radikaalisti työn sisältöjä, organisaatioiden rakenteita ja toimintata-

3 s. 3/5 poja sekä tuotteiden ja palvelujen jakelukanavia. Digitalisointia kuvaavia ilmiöitä ovat muun muassa henkilöauto- ja tavaraliikenteen automatisointi, robotiikka terveydenhuollossa, 3D-menetelmällä tulostetut talot, elämyksiksi virtualisoidut palvelut ja yritysten toiminnan pelillistäminen. Pahimmillaan digitalisaatio ja robotisaatio hävittävät kokonaisia toimialoja. Yhä suurempi joukko ihmisiä saattaa olla kokonaan työn ulkopuolella, mikä muuttaa pysyvästi työn kysynnän tilanteen. Parhaimmillaan ne luovat kokonaan uusia ekosysteemejä ja hybriditalouksia, liiketoimintamalleja ja arvon luonnin verkostoja. Tuotannon ja kuluttamisen raja hämärtyy tai jopa häviää, kun asiakkaan oma vastuu kasvaa tai kun asiakas integroidaan yhä tiiviimmin mukaan tuotekehitykseen. Työyhteisöjen toimivuudesta avaintekijä Työn sisältöjen, organisaatiorakenteiden, toimintatapojen, tuotteiden ja palvelujen muuttuessa jatkuvasti työyhteisöjen toimivuudesta tulee yhä selvemmin menestyvän organisaation avaintekijä. Työyhteisön toimivuuden perustana ovat hyvinvoivat ja osaavat työntekijät, jotka kokevat tekevänsä mielekästä työtä, saavat palautetta ja arvostusta tekemästään työstä ja joilla on vaikuttamismahdollisuudet työn sisältöihin ja toteutustapoihin. Laadukkaan työn ja yhdessä onnistumisen edellytyksiä tukevat työpaikan yhteiset pelisäännöt. Varsinkin uudet sukupolvet määrittelevät uudelleen työn merkityksen suhteessa muihin elämänsisältöihin. Samalla he kyseenalaistavat perinteiset käsitykset organisaatioista ja niiden johtamisesta. Monikulttuuristuminen muuttaa työpaikkoja mosaiikkimaisiksi yhteisöiksi. Kaikesta tästä seuraa se, että johtamisen merkitys kasvaa työyhteisöä integroivana ja ohjaavana tekijänä. Samalla korostuu menestyksekkään johtamisen mahdollisuuksien luominen muun muassa koulutuksella. Työmarkkinajärjestelmä ja sopiminen Globaali toimintaympäristö luo puitteet Globalisaation seurauksena yritysten toimintaympäristö on kansainvälistynyt voimakkaasti. Maan rajojen ulkopuolelta tulevan sääntelyn vaikutukset maan rajojen sisällä tapahtuvaan sääntelyyn lisääntyvät. Markkinavetoinen talousmalli leviää yhä laajemmalle koko maailmaan. Globaalissa markkinaliberalistisessa taloudessa vaatimukset kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi ovat voimistuneet. Euroopan haasteena on hidas uudistuminen suhteessa globaaliin kilpailuun. Yritykset kilpailuttavat valtioita ja henkilöstöjä investointien ja työpaikkojen saamiseksi tai säilyttämiseksi. Globalisaatio tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia löytää uusia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen. Toisaalta ylikansallisten yritysten rakennemuutosten ja toimialajärjestelyjen seurauksena on pahimmillaan joukkoirtisanomisia tai kokonaisten tuotantolinjojen lakkauttamisia. Yhä useampi työntekijä työskentelee osana kansainvälistä konsernia. Paineet henkilöstön etujen uudistamiseen lisääntyvät sekä työnantajien että henkilöstön suunnalta. Vaatimukset työmarkkinoiden sääntelyn purkamisesta voimistuneet Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on perustunut kolmi- tai kaksikantaiseen neuvottelemiseen, jossa ammattiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt ovat yhdessä maan hallituksen kanssa sopineet muun muassa palkkojen, työolojen, työn tekemisen edellytysten sekä ansio- ja sosiaaliturvan keskeisistä linjauksista. Tällä järjestelmällä on pystytty luomaan vakautta ja ennustettavuutta työelämään ja sitä kautta koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaatimukset ovat voimistuneet työmarkkinoiden keskitetyn sopimisen murtamisesta yleissitovuuden poistamiseksi ja paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Hyvinvoinnin uudistuva tuottaminen Suomessa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu edelleen voimakkaasti. Tämä vaikuttaa merkittävästi julkisten palvelujen kysyntään ja julkisiin menoihin. Väestö keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja erityisesti

4 s. 4/5 Etelä-Suomeen. Valtio ja kunnat keskittävät palveluverkkoa ja karsivat palveluiden sisältöä. Kunnat ulkoistavat toimintojaan, jolloin odotukset yksityistä ja kolmatta sektoria kohtaan kasvavat ja vastuusuhteet hämärtyvät. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rooleja määritellään uudelleen ja näiden sektoreiden rajapinnoilla syntyy uusia yhteistoiminnan muotoja ja palveluinnovaatioita. Samalla kasvaa yksilön, lähipiirin ja vapaaehtoisten merkitys oman ja muiden ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisesta. Järjestäytyminen ja jäsenyys Järjestäytyminen vielä korkealla tasolla Ammatillinen järjestäytyminen on pysynyt Suomessa suhteellisen korkealla tasolla, tosin järjestökohtaiset erot ovat suuria. Merkittävää on ero vanhempien ja nuorempien sukupolvien käsityksissä ja odotuksissa keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen toiminnan suhteen. Käynnissä on yleisempi yhdistys- ja järjestötoiminnan murros. Järjestöjä arvostellaan byrokraattisuudesta, hierarkkisuudesta, näennäisdemokraattisuudesta, niiden kiinteästä suhteesta valtioon sekä etäisyydestä jäseneen. Ylipäätään on kyse siitä, vastaavatko ammattijärjestöjen edunvalvonta, palvelutuotteet ja toimintatavat palkansaajien ja itsensä työllistäjien tarpeita ja odotuksia. Erityisesti tämä näkyy käsityksissä ja toiveissa vapaa-ajan käytön suhteen. Päätökset ammattiyhdistystoiminnassa mukana olemiseen ovat hyvin yksilöllisiä. Vertaisten ja kavereiden merkitys ammattiyhdistystoiminnan suosittelijoina on lisääntynyt. Uusien sukupolvien tapa toimia Suomalainen yhteiskunta moniarvoistuu ja arvomaailmat eriytyvät. Yksilön identiteetti ja sen luominen, oman elämän mielekkyys ja merkityksellisyys, henkilökohtaisuus, omaehtoisuus, valinnaisuus ja itseohjautuvuus korostuvat. Uusien sukupolvien toimintatapaa luonnehtivat sitoutumattomuus, löyhäsidonnaisuus, projektimaisuus, matalan kynnyksen kevytosallistuminen sekä yhdistyssurffailu ja järjestöshoppaileminen. Elämäntapavalintojaan miettivät yksilöt painottavat yksilöllisiä tarpeitaan ja välitöntä hyötyä, tarjousten räätälöintiä sekä osallistamista ja joukkoistamista. Yhteisöllisyys ei katoa mutta sekin eriytyy ja pirstaloituu. Perinteinen poliittis-taloudellinen yhteisöllisyys korvautuu yksilölliseen elämätapaan, elämäntyyliin ja identiteettiin keskittyvillä yhteisöillä ja heimoilla. Sosiaalinen media kiihdyttää tätä kehitystä. Samalla se lisää erilaisten yhteisöjen tilannekohtaisuutta ja liikkuvuutta niiden välillä. Vaikka yhteisöllisyys on pirstaloitunut, sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuessa halutaan myös kuulua johonkin yhteisöön tai ryhmään. Jäsensuhteen uudistaminen mahdollisuutena Ammattiliiton jäsenyyden koettu henkilökohtainen merkitys oman elämäntyylin ja arjen valintojen kannalta korostuu. Tässä tilanteessa mielikuvat vaikuttavat olennaisesti osallistumiseen ja toimimiseen yhdistyksissä ja järjestöissä. Huomiotaloudessa palvelujen puhuttelevuus ja erottautuminen, mielikuvat ja brändit sekä räätälöidyt palvelumuotoilut ovat avainasemassa. Sosiaalinen media haastaa myös perinteiset asiantuntijuudet ja tietolähteet tarjoten hyvinkin yksilöllisiä väyliä ja sisältöjä omien tarpeiden tueksi. Yhteiskunnan palvelullistumisen myötä asiakkuuksien tai jäsenyyksien hoidosta tulee yhä selvemmin organisaation elinvoimaisuuden ratkaiseva kriittinen menestystekijä. Näkökulma muuttuu organisaatiolähtöisestä tuotannosta siihen, mikä on tuotteen tai palvelun panos tai lisäarvo asiakkaan tai jäsenen kannalta. Haasteena on työelämän pirstaloituminen, joka hankaloittaa ammattiliittojen edunvalvontaa ja jäsenhankintaa. Johtopäätöksiä Edellä on kuvattu kiteytetysti keskeisiä ja valikoituja trendejä, muutoksia ja ilmiöitä työelämän, työmarkkinoiden ja järjestäytymisen näkökulmasta. Kuvaukset siitä miten asioiden oletetaan kehittyvän tulevaisuu-

5 s. 5/5 dessa eivät kuitenkaan anna vastausta siihen, miten asioiden tahdotaan kehittyvän tulevaisuudessa. Edellinen tarkoittaa objektiivista ja tietopohjaista analyysia, jälkimmäinen edellyttää arvopäätelmiä ja tavoitteellista johtamista. Kyse on viime kädessä siitä, minkälaista yhteiskuntaa ja työelämää tavoitellaan. Työn monimuotoistuminen, toimeentulon pirstaloituminen ja paikallisen sopimisen laajeneminen lisäävät tarvetta järjestäytymiselle, kollektiiviselle edunvalvonnalle ja ammattiliittojen toiminnalle. Eriytyvässä, moninaistuvassa ja pirstaloituvassa maailmassa tarvitaan kokoavia voimia ja yhteisiä foorumeita. Uuden keskusjärjestön tarkoituksena on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija, joka toimii rohkeuden ja reiluuden arvojen pohjalta aloitteellisesti, ennakoivasti ja asiantuntevasti työntekijän, palkansaajan ja itsensä työllistäjän hyväksi. Uuden keskusjärjestön kannalta edellä kuvatuista toimintaympäristön muutoksista voi vetää seuraavia johtopäätöksiä: 1. Työn muodot muuttuvat, työn käsite laajenee ja työtä tekevän ihmisen, palkansaajan ja itsensä työllistäjän arki monimuotoistuu. Tarvitaan ennakoivaa tietoa ja ymmärrystä näistä muutoksista. Uudelle keskusjärjestölle työn muuttuviin muotoihin keskittyminen, niiden ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen on keskeisin menestystekijä. Toimeentulo pitää turvata kaikissa työnteon muodoissa työelämän eri vaiheissa ja nivelkohdissa. 2. Työelämän pirstaloitumisen seurauksena ammattiliittojen edunvalvonta muuttuu entistä monimuotoisemmaksi ja samalla haasteellisemmaksi. Uusi keskusjärjestö on yhdessä liittojen kanssa aloitteellinen ja asiantunteva sekä reagointikykyinen työmarkkinaosaaja, aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja sopija sekä jäsenliittojensa yhteinen ääni. Edunvalvonnan resurssien keskittämisellä parannetaan kansallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 3. Hyvä ja tuottava työyhteisö koostuu osaavista ja hyvinvoivista työntekijöistä sekä laadukkaasta, valmentavasta ja palkitsevasta johtamisesta. Koulutetut ja osaavat työntekijät ovat hyvän työyhteisön ja sitä kautta tuottavuuden nostamisen ja kilpailukyvyn parantamisen perusta. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan sekä työntekijän että johdon osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti yksilöllistä oppimista tuetaan niin, että kaikki oppijat voivat vapauttaa oman lahjakkuuspotentiaalinsa. 4. Tuottavuudesta, tuloksellisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtivat työyhteisöt tarjoavat vakaita työsuhteita, kohtuullista toimeentuloa, merkityksellistä työtä ja hyvää työelämän laatua. Työn määrän ja työehtojen polarisoitumisen hallinta korostuu. 5. Työssä jaksamista tuetaan jakamalla työtä useammalle tekijälle ja sitä parannetaan muun muassa oikeudella työntekijälähtöisiin työaikoihin. Työn tekemisen ehtojen ja toimintaympäristön on elettävä ajassa kokonaisuutena työntekijän eduksi. 6. Mielekkään työyhteisön rakentamisessa avainasemassa ovat osaavat luottamusmiehet ja vahva työpaikkatason edunvalvonta. Luottamusmiesten vapaaehtoinen työ on kaiken perusta sekä edunvalvontatyössä että järjestäytymistyössä. Edunvalvonnan paikallistuessa olennaista on kaikkien henkilöstön edustajien osaaminen ja toimintaedellytysten varmistaminen. 7. Ammattiliitot tukevat itsensä työllistäjien verkostoitumista kollegojen kanssa. 8. Työelämän monimuotoistumisen seurauksena ammattiliittojen jäsenhankinta muuttuu haastavammaksi. Kilpailu jäsenistä kiihtyy keskusjärjestöjen, ammattiliittojen ja työttömyyskassojen välillä. Ammatillisen järjestäytymisen kannalta ratkaisevaa on madaltaa jäseneksi liittymisen kynnystä, lisätä mahdollisuuksia projektimaiseen toimintaan ja uudistaa ay-liikkeen toimintatapoja vastaamaan paremmin uusien sukupolvien tarpeita. 9. Edunvalvonnalliset tarpeet ovat samanlaisia koulutustasosta riippumatta. 10. Uudelle keskusjärjestölle on tilausta. Se voi kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että se vastaa monimuotoistuvassa työelämässä toimeentuloa koskeviin ja muihin sosiaalisiin riskeihin sekä ehkäisee yhteiskunnallista polarisoitumista ja eriarvoistumista.

Selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta

Selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta 1 12.2.2016 Selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta 1. Uusi keskusjärjestö hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Mistä hankkeessa on kyse? Uuden palkansaajia ja itsensä työllistäjiä edustavan keskusjärjestön

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT YHDENVERTAISUUS ENNAKKOLUULOTTOMUUS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 7 Liksaa ja laatua!

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi Hämeenlinna 19.4.2013 KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA YTT Juha Heikkala SEKTOREIDEN SUHTEIDEN MUUTOS Yhdistys- ja järjestötoimijoiden motiivit?

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Työn arvojen monimuotoistuminen. 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy

Työn arvojen monimuotoistuminen. 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Työn arvojen monimuotoistuminen 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Taustaa Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta ymmärrystä Suomalaisen Työn Liitolle kuluttajakansalaisten

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA 2017 2021 Strategian laadinta Toiminta-ajatus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatus ja arvot toimivat toimintaamme ohjaavina tekijöinä ja antavat

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Anu Raappana, tutkimuspäällikkö Sari Niemi, TKI-asiantuntija Lahden Tiedepäivä 2015 Kiinnostuksen kohteemme Mitä on työsuojelu? Työelämän muutos Työssä (ympäristössä,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 12.2.2015 Rehtori Tapio Huttula HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 KANSALAISTOIMINTA PELASTAA MAAN?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia

Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia Tarkistus vuosille 2015 2016 Muutostuki uudistaa Kuntien tehtäväkenttä ja rooli palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa ovat muutoksessa. Tällä strategiakaudella

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013 Melan strategia 2014-2017 Hallitus 4.6.2013 2 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän eri vaiheissa.

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot