ELINKEINOSTRATEGIA Elinkeinopoliittinen työryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINOSTRATEGIA 2013-2017. Elinkeinopoliittinen työryhmä"

Transkriptio

1 ELINKEINOSTRATEGIA Elinkeinopoliittinen työryhmä Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO JA TAVOITTEET 2 2. KUNNAN TEHTÄVÄ ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄJÄNÄ Toiminta-ajatus Visio Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen 3 3. NYKYTILAN KUVAUS Elinkeino- ja väestörakenne Infrastruktuuri Palvelurakenne Kunta-analyysi 6 4. ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄHTÖKOHDAT Viestinnän periaatteet Painopistealueet Elinkeinopolitiikan tavoitteet Resurssit ELINKEINOPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT Yhteistyö ja verkottuminen Kansainvälinen yhteistyö Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Tiedotus Palkitsemiset ja huomioimiset Palvelut ja hankinnat Elinkeinoelämän kehittäminen Hanketyö, projektit ja innovaatiopolitiikka Tonttipolitiikka Toimitilojen rakennuttaminen ja rahoitus Kuntamarkkinointi ja sen kehittyminen Koulutus ja yrittävyyskasvatus Elinkeinotuet ja avustukset Käytännön elinkeinoasioiden päätöksenteko SUUNNITELMIEN JA PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yritysvaikutusten arviointi Toimintaympäristö ja talous Markkinoiden toimivuus ja yritysten välinen kilpailu ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPITEET YHTEENVETO 16 1

3 1. JOHDANTO JA TAVOITTEET Laihian kunnan elinkeinostrategia viitoittaa elinkeinopolitiikan suuntaviivat vuoteen 2017 saakka. Strategian tähtäimenä on elinkeinoelämän kehittymisen ja menestymisen kautta luoda edellytyksiä hyvinvoinnille ja kasvulle Laihialla. Strategia yhdistää kunnan eri toimijoita ja luo tulevaisuuteen yhteisen päämäärän. Tässä strategiassa keskitytään valtuustokauden aikana elinkeinotoiminnan suunnan määrittämiseen. Strategia tullaan jatkossa laatimaan neljän vuoden välein ja sitä päivitetään tarpeen mukaan puolessa välissä valtuustokautta. Strategian laadinnassa on hyödynnetty Suomen yrittäjien julkaisemaa kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjaa. Laihialla on ymmärretty, että vahva yksityinen ja julkinen palvelutarjonta lisäävät kunnan vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja parantavat sen elinvoimaa. Menestyvä elinkeinotoiminta osaltaan mahdollistaa kuntalaisille järjestettävät laadukkaat peruspalvelut. Vetovoimaisuudesta huolehtiminen edellyttää panostamista myös kuntaviestinnän tehostamiseen. Avoimella ja aktiivisella viestinnällä on merkittävä rooli Laihian positiivisen kehityksen jatkumiselle ja edistämiselle. Kunnan viestinnässä tullaan hyödyntämään brändityöryhmän työn tuloksia. Laihian elinkeinostrategia kytketään tiiviisti muuhun kuntastrategiaan ja sillä on kosketuspintaa useaan eri hallinnonalaan. Laihian elinkeinostrategia toimii työkaluna johtaa kuntaa menestykseen kohti vuotta Elinkeinoelämän vahvistaminen mahdollistaa itsenäisen päätöksenteon ja luo lisäksi liikkumavaraa Laihialle. Elinkeinostrategian punaisena lankana on yrittäjälähtöisesti elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja edellytysten turvaaminen. Tavoite on luoda kunnassa hyvät toimintaedellytykset monipuolistuvalle yritystoiminnalle. Tavoitteeseen pyritään tiiviillä yhteistyöllä yrittäjien kanssa, korostamalla yrittäjyyskasvatusta, yrittäjyyden edistämistä, avointa ja positiivista yrittäjäilmapiiriä sekä aktiivista maapolitiikkaa. Tärkeässä roolissa on elinkeinoelämän tarpeiden kuuntelu ja tunnistaminen sekä yritysten tarjoamien palvelujen käyttäminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää verkostomaista yhteistyötä seudullisen elinkeinoyhtiön sekä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Tämä Laihian elinkeinostrategia on kesän ja syksyn 2012 aikana toteutetun strategiaprosessin tulosta. Työryhmän toimintaan ovat osallistuneet puheenjohtajana kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sauli Tuomela, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Nyysti, kunnanjohtaja Juha Rikala sekä Laihian Yrittäjät ry:n edustajina puheenjohtaja Antti Salminen sekä varapuheenjohtaja Reijo Lidman. Lisäksi työryhmään on osallistunut yritysneuvoja Antti Alasaari VASEK Oy:stä. Kunnanhallitus kiittää kaikkia strategiaprosessiin osallistuneita. Yhteisellä vahvalla tahtotilalla luomme Laihiasta tulevaisuuden menestystarinan. 2

4 2. KUNNAN TEHTÄVÄ ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄJÄNÄ 2.1. Toiminta-ajatus Koska kunnan menestys riippuu pitkälti elinkeinoelämän elinvoimaisuudesta, on kunnan omilla toimilla merkittävä vaikutus sen kehittämisessä. Kunta on aktiivinen toimija elinkeinopolitiikassa, pyrkien edistämään olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä sekä luomalla houkuttelevat puitteet uusille yrityksille sijoittaa toimintansa Laihialle. Menestyksekkään elinkeinopolitiikan harjoittamiseksi kunta harjoittaa aktiivista, keskustelevaa vuoropuhelua yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa Visio Laihia on tunnettu elinvoimaisena ja imagoltaan houkuttelevana kuntana, jossa on positiivinen kasvun kierre ja menestymisen mahdollisuudet. Kunta toteuttaa päätöksenteossaan ja toiminnassaan sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät kunnan ja sen elinkeinoelämän elinvoimaisuutta ja positiivista kehitystä. Päätöksenteon ja toiminnan tuloksekkuutta arvioidaan säännöllisesti. Kuntalaiset tuntevat paikallisten yritysten tuottamat palvelut ja ovat halukkaita niitä käyttämään ja edistämään. Laihialaisuudesta ollaan ylpeitä ja täällä koetaan hyvää elämänlaatua. Kunta harjoittaa tuloksekasta, avointa ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä elinkeinoelämän kehittämisessä, mm. aktiivisella roolilla VASEKssa ja Yhyres -kehittämisyhdistyksessä. Laihia on omien tekojensa kautta menestyvä kunta, harjoittaen tuloksellista seudullista yhteistyötä Laihia on Pohjanmaan yrittäjäystävällisin kunta, jossa elinkeinojen kehittäminen luo edellytykset kunnan sekä kuntalaisten menestykselle ja hyvinvoinnille kunnan menestyksen taustalla vaikuttaa voimakkaasti Laihia-henki 2.3. Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Kunta toteuttaa toiminta-ajatusta seuraavasti: kunta järjestää hyvät peruspalvelut, infran ja harrastusmahdollisuudet kuntalaisille elinkeinoelämän tarpeet tunnistetaan ja niihin reagoidaan ripeästi yrityksiä hyödynnetään julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuotannossa hyödyntämällä mm. palvelusetelijärjestelmää ja laajentamalla jatkossa sen käyttöä yli sektorirajojen yritysilmapiiri pidetään avoimena ja luottamuksellisena yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti, esim. hankinnoissa huomioidaan paikalliset yritykset mahdollisuuksien mukaan keskustelu ja yhteistyö yrittäjien sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa on säännöllistä panostamalla yrittävyyskasvatukseen parannamme edellytyksiä yrityskannan uusiutumiseen, positiivisen yrittäjyysilmaston syntymiseen ja sisäisen yrittäjyyden kasvuun viestintää hyvinvoivasta, menestyvästä Laihiasta ja seutukunnasta lisätään. Laihian maine nousee oikeista teoista, houkuttelevasta kuntailmeestä sekä tehokkaasta viestinnästä. 3

5 3. NYKYTILAN KUVAUS 3.1 Elinkeino- ja väestörakenne Elinkeinot, yritykset yritysten määrä: 437 (Vasekin rekisteri 2012) 590 (Tilastokeskus 2010) työpaikkojen jakautuminen yritysten koon ja toimialojen mukaan (tilastokeskus 31.12/2009) alkutuotanto: 10,6 %, jalostus: 26,8 % palvelut: 60,3 % ei tietoa : 2,2 % Väestö asukasluku: 7948 ( ), joista suomenkielisiä 98??% ikärakenne (suluissa tilastokeskuksen ennuste 2040): vuotiaiden osuus väestöstä, % : 19,2 (e19,6) vuotiaiden osuus väestöstä, % : 62,5 (e52,4) 65 -vuotiaiden osuus väestöstä, % : 18,3 (e28) huoltosuhde 57,9 (2010) yhteisöveron osuus kunnan verotuloista n. 5,6% (n.1,32m ) tapahtunut kehitys ja trendi: Laihia on kasvu-uralla ja sen väestömäärä on viime vuodet kehittynyt suotuisasti. Arvioiden mukaan Laihian väkiluvun kehitys jatkuu positiivisena: v. 2020, 8293 hlö sekä v. 2030, 8634 hlöä (Lähde: tilastokeskus) Työvoima työvoiman saatavuus: Laihialla työvoimaa on 3790 hlöä. (7/2012) koulutusrakenne: Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 64,5 % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 24,9 % (12/2010) työttömyysaste: 6,5 % (2009), 6,9 % ( ), 6 % (heinäkuu2012, Ely-keskus) työpaikkaomavaraisuus 54,4 % Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, 40,9 % pendelöinti 59,1 %. Laihialta muissa kunnissa käy töissä 2043 hlöä ja muista kunnista Laihialla 466 hlöä (12/2009) 4

6 Työlliset toimialan mukaan (2009): (A) Maa-, metsä- ja kalatalous 188 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus 939 (F) Rakentaminen 289 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä 80 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 51 (L) Kiinteistöalan toiminta 25 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. (R-U) Muut palvelut 111 (X) Toimiala tuntematon 42 Lähde: Tilastokeskus edellä mainituista luvuista on pääteltävissä seuraavaa: * Työpaikkoja tarvitaan lisää * Pendelöinti on suhteellisen suurta * Asukasluku on yhä kasvussa * Vanhusten osuus väestöstä kasvaa suhteellisesti * Työttömien määrä nyt suhteellisen alhainen * Työllisyysaste parempi kuin koko maassa 3.2 Infrastruktuuri Etäisyydet/liikenneyhteydet: valtateiden 3 ja 18 risteyksessä 24 km Vaasaan (autolla 15 min) 53 km Seinäjoelle 385 km Helsinkiin 27 km satamaan 1 km lähimmälle rautatieasemalle Helsinkiin neljässä tunnissa 16 km lentokentälle, josta suorat yhteydet mm. Tukholmaan, Riikaan, Kööpenhaminaan, Helsinkiin Laihialla on kaavoitettu teollisuusalue Maunulaan, lisäksi löytyy hajatontteja eripuolilta kuntaa. Teollisuustonttien luovutusperiaatteet on hyväksytty kunnanvaltuustossa. Luovutustapa on pääsääntöisesti myynti. Poikkeustapauksissa voidaan käyttää vuokrausta. Tonttien hinta vaihtelee 2,5 15 : n neliöltä. Kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia asuntotontteja keskustan lisäksi myös haja-alueelta. Tonttien hinnat vaihtelevat keskustassa 2,5 4,5 / neliö. Kunnalla on Maunulan alueella kaksi teollisuushallia, joita se vuokraa yritystoimintaan

7 Kunnassa tullaan kaavoittamaan asuntoalueiden lisäksi kohteita liike-elämän ja teollisuuden tarpeisiin. Kasvavassa kunnassa tämän prosessin tulisi olla jatkuva; tilannetta tulee tarkastella säännöllisesti, jotta kunnalla on tarjota yritysten tarpeiden mukaisia tontteja sekä monipuolisesti asuntotontteja Palvelurakenne koulutuspuolella omassa kunnassa on tarjota toisen asteen opetusta lukiossa, seutukunnan vahvuutena on korkeakouluopetus Vaasan Yliopistossa sekä Vaasan ammattikorkeakoulussa. sosiaali- ja terveyspalveluista sosiaalipalvelut tuotetaan kunnan toimesta vuoden 2014 loppuun saakka ja terveyspalvelut yhteistyössä Vaasan kanssa. Väestönkehitys, resurssit ja palveluiden mielekkäin järjestämistapa huomioiden, kunta tulee käyttämään monipuolisesti yksityisen sektorin palvelutarjontaa mm. palvelusetelijärjestelmää laajentamalla. toimivat ja laadukkaat vapaa-ajan palvelut ja harrastusmahdollisuudet vahvistavat omalta osaltaan positiivista kuvaa kunnasta ja lisäävät sen vetovoimaisuutta. Tätä hyödynnetään myös kunnan markkinoinnissa elinkeinotyössä kunta tekee seudullista yhteistyötä VASEKn, Yhyreksen sekä maatalouspuolella yhteistoiminta-alueen kanssa. Päävastuu elinkeinotyön riittävästä resursoinnista on kunnanjohtajalla Kunta-analyysi Kunta-analyysi perustui SWOT:n, joka laadittiin yhteistyössä kunnan johtoryhmän sekä Laihian yrittäjien hallituksen tapaamisessa VASEKssa VAHVUUDET: sijainti ja liikenneyhteydet, lapsikunta tilaa elää, luonto vetovoimainen kunta, maine pohjalainen yrittäjyys yhteisöllisyys, turvallisuus HEIKKOUDET: julkishallinnon toiminnan byrokraattisuus + kunnan oma säännöstö yritys- ja rivitalotonttien ja toimitilojen puute, kaavoitus muutosvastarinta erikoismyymälöiden vähyys resurssit asenne, dynaamisuus kasvu-> investoinnit -> lisääntyvä palveluiden tarve olemassa olevat hyvät ja monipuoliset palvelut 6

8 MAHDOLLISUUDET: seudun teollisuuden vahvuus tahtotila infran kehittyminen uudet palveluiden tuotantotavat koulutetun työvoiman saatavuus uudet elinkeinot UHAT: muutosten ennakoinnin epäonnistuminen ja muutosvastarinta yrittäjyyden hiipuminen (yrittäjien) ikääntyminen kuntatalouden niukkenevat resurssit epäonnistuminen kaavoituksessa ja maanhankinnassa seudun eripuraisuus Vahvuudet: Laihia voi olla onnellinen erinomaisesta sijainnistaan ja maaseutumaisesta elinympäristöstään. Laihialla maaseudun rauha ja tunnelma yhdistyvät kaupunkimaisten palvelujen läheisyyteen. Maaseudun asumisen ominaispiirteet: isot tontit, rauha ja luonnonläheisyys ovat Laihialla helposti saavutettavissa. Myös asumisen ja rakentamisen kustannukset ovat houkuttelevia. Laihian maine turvallisena, lapsiystävällisenä kuntana on omiaan houkuttelemaan lisää lapsiperheitä. Yhteisöllisyys mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen ja kokemuksen olla osana jotain suurempaa. Naapuriapua on täällä vielä mahdollista saada. Pohjalainen yrittäjyysasenne ja dynaamisuus suhtautumisessa uusiin asioihin antaa kunnalle hyvän kasvupohjan ja osaltaan tukee yrityskannan uusiutumista. Kasvun kierre, investoinnit ja kasvavan kunnan lisääntyvä palveluiden tarve mahdollistavat nykyisten ja uusien toimijoiden kasvun Laihialla. Eri toimijoiden suosiessa paikallisia yrityksiä varmistetaan olemassa olevien hyvien ja monipuolisten palvelujen pysyminen ja kehittyminen. Positiivisen kasvun kierteen ylläpitäminen mm. aktiivisin markkinointiponnistuksin on erittäin tärkeää. Heikkoudet: Julkishallinnon toiminnan byrokraattisuus ja kunnan oma säännöstö on usein kehityksen hidaste tai este. Toimintaan on otettava positiivinen, avoin asenne joka pyrkii ratkaisemaan asiakkaiden ongelmat yhdessä kehittämällä toimintatapoja. Asennemuutos asiakaspalveluhenkisempään toimintatapaan muutosvastarinnan sijaan parantaa kuntalaisten tyytyväisyyttä ja sitouttaa toimimaan paikkakunnan parhaaksi. Aktiivisuudella kaavoituksessa ja maanhankinnassa on pystyttävä poistamaan yritys- ja rivitalotonttien ja toimitilojen puutetta. Puuttuvien palveluiden ja erikoismyymälöiden määrä lisääntyy kunnan väkimäärän kasvaessa ja resurssien lisääntyessä sitä mukaa kun positiivista kasvunkierrettä on saatu aikaan. Mahdollisuudet: Seudun teollisuuden vahvuus tulee hyödyntää markkinoitaessa aluetta yrityksille ja uusille asukkaille. Laihia hengen kehittäminen, yhteinen tahtotila on kriittisin menestystekijä positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Positiivisen kasvunkierre osaltaan mahdollistaa kunnan infran kehittymisen. Kunta pystyy vastaamaan kohoaviin kustannuspaineisiin parhaiten avoimella suhtautumisella uusien palveluiden tuotantotapojen käyttöönottoon, esim. palvelusetelijärjestelmän ulottamisella päivähoitoon. Seudun koulutustarjonta on monipuolista ja korkeatasoista ja se osaltaan mahdollistaa koulutetun työvoiman saatavuuden tätä voisi myös huomioida markkinoinnissa. 7

9 Maaseudun uudet elinkeinot, mm. lähiruuan, luontomatkailun ja uusiutuvan energiantuotannon lisääminen monipuolistavat elinkeinorakennetta ja tarjoavat uutta työtä ja parantavat työpaikkaomavaraisuutta. Uhat: Suuntaamalla resurssit kehittämiseen ja muutosten ennakointiin perinteisen hallintoon keskittymisen ja muutosvastarinnan sijaan voidaan uhat tunnistaa ja välttää ajoissa. Panostamalla yrittävyyskasvatukseen sekä osallistumalla omistajan/sukupolvenvaihdosta tukeviin hankkeisiin kunta voi estää yrittäjyyden hiipumista ja edesauttaa uusien yrittäjien löytymistä ikääntyvien tilalle. Ruokkimalla positiivista kasvun kierrettä minimoidaan kuntatalouden niukkenevien resurssien vaikutuksia. Kunnan johdon avoimuus ja yhteistyöhakuisuus seudun kehittämiseksi ja yhteisten vahvuustekijöiden löytymiseksi ja vahvistamiseksi tukee kunnan ja koko seutukunnan kehitystä. 4. ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄHTÖKOHDAT Lähtökohtana elinkeinojen kehittämiselle on aktiivinen, itsenäinen elinkeinopolitiikka. Elinkeinopolitiikan vaikuttavuus riippuu paitsi kunnan koosta ja sijainnista myös yritysrakenteesta sekä käytetyistä elinkeinopolitiikan keinoista. Resurssien määrällä ja suuntaamisella, olemassa olevien yritysten rakenteella, yritysilmapiirillä, suhdannetilanteella ja sattumalla on vaikutuksia elinkeinopolitiikan tuloksiin. Menestyminen edellyttää kunnan toimijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä ja luottamusta. Tämä rakentuu avoimuudelle ja tasapuolisuudelle päätöksenteossa, päätösten yritysvaikutukset huomioiden. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan vuosittain mm. SY:n yrittäjäbarometrin tuloksista. Menestyksen edellytyksenä on myös kunnan panostaminen seudulliseen yhteistyöhön entisestään, koska yritysten on entistä vaikeampi löytää kilpailukykyistä sijaintipaikkaa pienistä kunnista, ellei toiminta perustu pitkälti johonkin paikalliseen tuotannontekijään/raaka-aineeseen. Laihian kasvu ja sijainti antavat kohtuullisen hyvät edellytykset yritysten sijoittua ja toimia. Pääasiallinen kasvu on saatavissa jo kunnassa toimivien yritysten laajentaessa toimintaansa. Siksi on tärkeä löytää riittävästi yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä perustamaan uusia yrityksiä tai jatkamaan nykyisiä, toimivia yrityksiä Viestinnän periaatteet Viestinnän tavoite on Laihian sekä Vaasan seudun tekeminen valtakunnallisesti tunnetuiksi. Tunnettuuden lisäämiseksi tehdään seudullista yhteistyötä mainonnassa ja markkinoinnissa harjoittamalla tehokasta, pitkäjänteistä ja kohdennettua viestintää. Ydinviestit Laihiasta ovat: 1. MAASEUTUKUNTA KAUPUNKITASON PALVELUIN 2. MAASEUTUKUNTA LUONNON KESKELLÄ 3. VIISAAN EURON KUNTA 4. POSITIIVINEN 5. YRITTÄJÄMYÖNTEINEN KUNTA 8

10 4.2. Painopistealueet * yhteinen kehittämis- ja kehittymistahto * aktiivinen itsenäinen elinkeinopolitiikka * työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen * kunnan, elinkeinoyhtiön ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen * positiivisen ilmapiirin vahvistaminen, viestinnän kehittäminen * seudun energiaklusterin vahvistaminen 4.3. Elinkeinopolitiikan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunnan elinvoimaisuuden kasvattaminen ja hyvien palvelujen turvaaminen asukkaille. Tavoitteena on myönteisen Laihia-kuvan luominen sekä Laihia-hengen synnyttäminen. Tavoite edellyttää toimijoiden yrittäjämyönteisyyttä ja lähtöisyyttä. Yhteistyötä ja verkostoitumista tulee lisätä kaikilla sektoreilla, mutta päätöksenteossa tiedostetaan, että menestys pitkälti riippuu omista teoista. Strategiaa on vuosina toteutettu onnistuneesti, jos vuonna 2017: kunnassa on yli 600 yritystä (tilastokeskus) työpaikkaomavaraisuus on vähintään 60 % kunnassa asuu n laihialaista työpaikkojen määrän kasvu on toteutunut eniten yksityissektorin kohteissa. Laihia tunnetaan ydinkohderyhmissä yhtenä Suomen houkuttelevimpana sijaintina asua ja yrittää yhteisöverotulot kasvavat positiivisesti Laihialla on positiivinen, yritysten kasvua ja innovaatioita tukeva yrittäjäilmapiiri. Tämä maine houkuttelee yrityksiä sijoittumaan Laihialle. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan: yhteistä kehittämis- ja kehittymistahtoa aktiivista elinkeinopolitiikkaa tavoitteellista VASEK- ja seutuyhteistyötä houkuttelevan, yritysystävällisen ja -aktiivisen yritysilmaston ylläpitämistä kunnassa sen tiedostamista, että tehokkain tapa luoda uusia työpaikkoja ja elinvoimaa kuntaan on kehittää kunnassa jo toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja ympäristöä vetovoimaisten ja monipuolisten asuin- ja yritystonttien saatavuuden varmistamista laadukkaiden perus- ja vapaa-ajan palveluiden saatavuutta, hyvän maineen ja imagon vaalimista sekä aktiivista viestintää ja markkinointia. 9

11 4.4. Resurssit Yritysneuvonta Yritysten perusneuvonnasta vastaa VASEK ja maaseutusihteeri (maaseutuyritykset) sekä omalta osaltaan seutukunnan muut elinkeinovastaavat ja projektihenkilöt, verkottuen muiden alueen toimijoiden ja kehitysyhtiöiden kanssa. Myös kunnan muut viranomaiset toteuttavat oman sektorinsa osalta yrityksiin suunnattua neuvontaa ja tiedottamista tarpeen mukaan. Budjetointi Elinkeinojen kehittämiseen varataan vuosittain riittävät resurssit talousarvioon. Esityksen valmistelee kunnanjohtaja. Kunnanhallitus määrittelee seutukuntatyössä tarvittavat muut määrärahat. Elinkeinoasioiden valmistelu ja päätöksenteko Kunnanjohtaja valmistelee yhdessä elinkeinojaoston kanssa kunnanhallitukseen tulevat elinkeinoelämän kehittämistä koskevat asiat. Hallitus vastaa käytännön elinkeinopolitiikasta. Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys ja seuranta Elinkeinopoliittinen ohjelman toteutumista tarkastellaan vuosittain ja päivitetään valtuustokausittain. Tarkasteluun ja päivitykseen osallistuu elinkeinojaosto sekä ELPO ryhmä. 5. ELINKEINOPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT 5.1 Yhteistyö ja verkottuminen Laihian kunta harjoittaa aktiivista ja tuloksekasta elinkeinopoliittista yhteistyötä seutukuntatasolla, mm. ELY:n, Pohjanmaan liiton, Kauppakamarin, Yrittäjä- ja tuottajajärjestöjen, VASEKn, Yhyres-kehittämisyhdistyksen että maaseututoimien yhteistyön kautta. Yhteistyö pitää sisällään seudun markkinoinninsekä edunvalvonnantehtäviä. Tehtävän yhteistyön on oltava Laihian kuntaa suoraan tai välillisesti hyödyttävää ja sen tulee luoda työkaluja järjestää toiminta tehokkaammin ja/tai laadukkaammin. Uusien kuntayhtymien perustamiseen kunta suhtautuu tapauskohtaisesti, hakien aina rationaalisinta ja kustannustehokkainta tapaa järjestää ko. toiminta. Yhteistyötä varten kunnanhallitus nimeää toimielimiin edustajansa, joka muussa tapauksessa on kunnanjohtaja. Yhteistyön onnistumista, laatua ja tavoitteita käydään läpi vuosittain elinkeinojaostossa, jossa linjataan yhteistyötä ja edunvalvontaa maakunta- ja valtiotasolla. Yhteistyötä kehittämisyhtiön kanssa lisätään seuraamalla sen tiedottamista tavoitteistaan ja painopisteistään sekä sen strategian nivoutumisesta kunnalliseen strategiaan Kansainvälinen yhteistyö Laihia pyrkii saamaan kansainvälisestä yhteistyöstä aitoa lisäarvoa kunnalle ja yrityksille hakemalla luontaisia kansainvälisiä yhteyksiä esim. ystävyyskunnissa. 10

12 Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Valtuuston, kunnanhallituksen sekä johtavien virkamiesten tapaamiset yrittäjien kanssa ovat tavoitteellisia ja säännöllisiä. Kunnanjohtaja ja johtavat viranhaltijat omilta sektoreiltaan vastaavat yrittäjäyhteyksistä Tiedotus Elinkeinoasioissa tiedottaminen tapahtuu kunnan normaalin käytännön mukaan, lehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä verkkosivuilla. Hyvään hallintotapaan kuuluu riittävä ja oikea-aikainen osapuolien informointi. Kunta harjoittaa tiedottamisessa avoimuutta. Verkkosivujen kehittämiseen tullaan panostamaan ja yrittäjäyhdistys kytketään mukaan elinkeinopoliittisista asioista tiedottamiseen Palkitsemiset ja huomioimiset Kunnasta huomioidaan vuosittain yrittäjäpalkinnolla vuoden ansioitunein yrittäjä. Yritysten merkkipäivät tai uuden yrityksen aloittamisen huomioimista suunnitellaan Palvelut ja julkiset hankinnat Palvelut Johtavat virkamiehet pohtivat avoimesti ja säännöllisesti, mitkä palvelut kunta tuottaa jatkossakin itse, mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ostetaan oman organisaation ulkopuolelta. Kustannustietoisuutta lisätään ja kustannustehokkuutta haetaan etsimällä uusia toimintamalleja, esim. palveluseteleiden käytöllä myös yli sektorirajojen, ymmärtäen, että kysyntä luo tarjontaa. Valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet palvelurakennetta kehitettäessä on lisätä paikkakunnalle yksityistä hoiva- ja muuta palvelutarjontaa hakemalla uusia toimintamalleja. Julkiset hankinnat Hankintapolitiikassa tulee kiinnittää huomiota viranhaltijoiden hankintaosaamiseen, mm. hankintojen pilkkomisella hankintalain puitteissa niin, jotta paikalliset yritykset pystyisivät tarjoamaan kokonaistaloudellisimman ratkaisun. Hankintaohjeissa tulee pisteytyksessä painottaa kokonaistaloudellisuutta ja elinkaarikustannuksia. Kunnassa on hyväksytty pienhankintastrategia, josta selviää kuinka hankinnat on organisoitu. Lisäksi kunta harjoittaa hankintarengas yhteistyötä seudun kuntien kanssa. Hankintapolitiikan suuntaviivoista, tavoitteista ja menettelytavoista keskustellaan paikallisten yrittäjien kanssa ja niistä tiedotetaan kunnan verkkosivuilla. Koulutuksen avulla tullaan lisäämään hankintoja suorittavien viranhaltijoiden osaamista. Kunnan tulee kehittää sisäistä laskentaa, jotta se laskee oman palveluntuotannon todelliset kokonaiskustannukset, elinkaarikustannukset huomioiden Elinkeinoelämän kehittäminen Yritysilmaston kehittymistä seurataan vuosittain toteutettavan SY:n tutkimuksesta sekä yrittäjätapaamisten yhteydessä. Myönteisen yritysilmaston aikaansaaminen on menestymisen edellytys. Yrittäjäjärjestöä, VASEK:a, Yhyres -yhdistystä ja MTK -Laihiaa pyydetään informoimaan valtuustoa iltakoulutyyppisesti vuosittain elinkeinoelämän ja yrittäjäilmaston tilanteesta ja kehittämisestä paikkakunnalla. 11

13 Hanketyö, projektit ja innovaatiopolitiikka Kunta vaikuttaa seudulla käynnistettäviin ja toimiviin hankkeisiin aktiivisella toiminnalla (hyväksyy/ hylkää/esittää/käynnissä olevien kriittinen tarkastelu) kehittämisyhdistyksen ja elinkeinoyhtiön hallituksessa. Elinkeinojaostolla on merkittävä rooli hankkeiden ideoinnissa ja eteenpäin viemisessä VASEK:n / Yhyres ry:lle/ ELY:n Tonttipolitiikka Kunnassa on todettu, että yrittäjien tarpeet ajan myötä muuttuvat mm. kunnan palvelujen painopiste on vuosien varrella siirtynyt Vaasaan päin. Kaavoituksessa tullaan jatkossa huomioimaan erityisesti elinkeinoelämän tarpeet (sekä yksityiset että kunnan tontit). Kunta pyrkii aktiivisesti hankkimaan eri puolilta Laihiaa elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia ja myös raskaamman teollisuuden vaatimukset täyttäviä riittävän suuria ja kovapohjaisia maa-alueita, jonne suurillakin yksiköillä olisi mahdollisuus sijoittua melu- tms. häiriöitä aiheuttamatta. Tonttien myynnistä päättää kunnanhallitus. Yksityisten omistamat suurehkot tontit tarjoavat asumisen lisäksi pienyritystoiminnan aloitusmahdollisuuksia Toimitilojen rakennuttaminen ja rahoitus Yritysten on mahdollista rakentaa kunnan tontille lunastusperiaatteella, yksityiskohdat määritellään erillisessä lunastusperiaate -ohjeissa. Tontteja ja toimitiloja markkinoidaan nykyisin kunnan nettisivujen kautta sekä yritystoimitiloja ja - tontteja markkinoi myös VASEK. Jatkossa markkinointia tullaan monipuolistamaan, elinkeinojaosto tulee seuramaan markkinoinnin kehittymistä. Toimitiloja välittää kunnanjohtaja apunaan maaseutusihteeri ja VASEK. Kiinteistöveron tason Laihia pyrkii pitämään alueella kilpailukykyisenä. Kunta on varautunut rakentamaan vastaanottohallin tyyppistä tilaa kun n. 50% tiloista on vuokralainen. Infrastruktuuri Kunnassa on toimivat tietoliikenneyhteydet ja niiden ajantasaisuudesta huolehtiminen on kilpailukyvyn edellytys. Tekninen toimi käy läpi kunnallistekniikan toimivuutta, jotta se on järjestetty yrittäjien kannalta tehokkaasti. Merkittävänä hankkeena on tällä hetkellä Laihian tiejärjestelyjen onnistuminen yrityselämän näkökulmasta Kuntamarkkinointi ja sen kehittyminen Kunnassa on brändityöryhmän työn tuloksena mietitty kehittämiskohteet, niiden aikataulutus ja budjetointi. Vaikka kuntamarkkinointia on järjestetty seudullisessa yhteistyössä VASEKn kanssa, tulee brändityöryhmän mietinnön mukaisesti kunnalta löytyä lisäpanostuksia kunnan näkyvyyteen ja houkuttelevuuteen. Näkyviä yrityksiä tulisi ottaa käyttöön markkinointia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Imagomarkkinoinnin onnistumista tulee arvioida vuosittain kunnanhallituksessa. Markkinoinnissa kunnioitetaan omia juuria, hyödynnetään omia vahvuuksia ja kehitetään niihin sopivaa uutta toimintaa. Brändityöryhmä näki Laihian sopivan erityisen hyvin yrityksille, jotka voivat hyödyntää maaseutua ja luontoa. 12

14 5.6. Koulutus ja yrittävyyskasvatus Yrittävyyskasvatus on tärkeä osa koulutusta ja siihen tulee pyrkiä panostamaan nykyistä enemmän. Vastuu yrittävyyskasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta on tällä hetkellä pitkälti koulun henkilökunnalla. Kunnan yhteinen strategia helpottaa ideointia ja käytännön toteutusta. Yrittävyyskasvatuksella tulee olla näkyvämpi rooli koulun arjessa. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuuksia tutustua työelämään sekä pyrkiä luomaan siltoja työelämän edustajien ja oppilaiden välille muutoinkin kuin TET toiminnan kautta. Kannustavuutta lisäisi aktiivisempi vuorovaikutus yrittäjien ja oppilaiden välillä. Esim. yhteiskunnallisten aineiden oppitunnille voidaan pyytää yrittäjiä kertomaan oman tarinansa, missä VASEK voi toimia koordinoijana. Oppilaitosten ja VASEK:n yhteistyötä tulee lisätä yrittävyyskasvatuksen toteutuksessa. Myös kummiyritystoimintaa tulee hyödyntää monipuolisemmin, käyttäen linkkinä esim. Laihian yrittäjät Ry:tä. Tämä on tärkeää siksi, että yrittävyysasenne muodostaa hyvän perustan pärjäämiseen elämässä. Koulujen yrittävyyskasvatus toteutuu opetussuunnitelmien ja koulujen toimintakulttuurin pohjalta. Aineenopetuksessa on ko. sisältöjä. Osa kouluista käy maatiloilla ja yrityksissä tutustumiskäynneillä. Oppilaat saavat yrittävyyskasvatusta ja -kokemusta hankkimalla varoja leirikoulu- ja retkitoimintaan. Esimerkkinä voisi mainita oman luontokalenterin tuottamisen ja erilaisten tuotteiden myyminen. Samoin järjestetään tapahtumia, joissa pyritään saamaan tuottoa yhteiseen kassaan. Nuori yrittäjyys -kokonaisuus on yksi mahdollisuus tuoda yrittävyys osaksi lukion kursseja. Inno-lukio (www.innolukio.fi) tarjoaa tällä hetkellä opiskelijoille mahdollisuuksia pohtia laajoja, ainerajat ylittäviä tehtäviä, joiden aihepiirit tulevat esim. yritysmaailmasta. Keskinäisten tapaamisten kautta voidaan ideoida toimivia yhteistyön muotoja, esim. te toja ja yritysvierailuja. Itse yrittäjien koulutusta järjestää useampi eri organisaatio, eikä sitä koeta kunnan tehtäväksi. Yrittävyysopetuksen painottaminen sen sijaan on. Työvoiman saatavuus TE-toimistot järjestävät alueella järjestelmällistä työvoimatarpeen ennakointia. Koulutetun työvoiman saatavuus turvataan parhaiten luomalla puitteet hyvään elämään Elinkeinotuet ja avustukset Kunta ei lähde takamaan yrittäjiä hallinrakentamisessa. Yrityslainoja voidaan myöntää vain poikkeustapauksissa, erityisten tarveharkintaan perustuen ja kilpailua vääristämättä erittäin merkittävissä hankkeissa. Yritysten avustukset kanavoidaan ELY-keskuksen sekä paikallisen toimintaryhmän kautta. Kunta voi subventoida yrityksiä pitämällä kunnallistekniikan ja yritystonttien sekä toimitilojen hinnoittelun kilpailukykyisenä. Kaikkien kunnan tukitoimien tulee kohdella yrittäjiä tasapuolisesti. Kunta rahoittaa yritysten omia kehittämishankkeita käytännössä jäsenmaksuin ja kuntaosuuksin Yhyres Ry:lle Käytännön elinkeinoasioiden päätöksenteko Kunnanvaltuusto seuraa, että elinkeinoasioiden käsittelyajat pysyvät riittävän lyhyinä ja tavat tarkoituksenmukaisina. Säännöllisissä yrittäjätapaamisissa läpikäydään saatua yrittäjäpalautetta. 13

15 6. SUUNNITELMIEN JA PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1. Yritysvaikutusten arviointi Lähtökohdat: Kunnan johtavat viranhaltijat ottavat käyttöön yritysvaikutuksien arviointiprosessin päätöksiä valmistellessaan. Viranhaltijoiden lisäksi kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat huomioivat yritysvaikutukset jatkuvana prosessina päätöksissään. Yritysvaikutusten arvioinnista päätösvalmistelun yhteydessä vastaa esittelevä viranhaltija (liitteenä yritysvaikutusten arviointiasteikko) Toimintaympäristö ja talous Esittelevä viranhaltija kuulee tilanteen mukaan ko. yritystä tai konsultoi yrittäjäyhdistystä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat paikkakunnan yrityksiin. Viranhaltija selvittää miten ja mitkä asiat päätöksessä vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön, huolehtien riittävästä kuulemisesta ja tiedottamisesta. Päätöksenteossa selvitetään ja lasketaan kustannusten sekä hyötyjen suuruus ja sovelletaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa niiden suhteesta Markkinoiden toimivuus ja yritysten välinen kilpailu Olennaista yritysvaikutuksia arvioitaessa on selvittää: onko päätöksillä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun vaikuttavatko päätökset paikallisten yritysten hyödykkeiden kysyntään väheneekö tai lisääntyykö päätöksien kautta yritysten määrä kunnassa vaikuttavatko päätökset kunnassa tai seutukunnalla toimivien yritysten yleisiin työllistämisedellytyksiin miten päätökset vaikuttavat paikallisten yritysten investointitarpeisiin tai - mahdollisuuksiin Yksinkertaisimmillaan yritysvaikutusten arviointiprosessi sisältää vähintään seuraavien asioiden selvittämistä: tunnistetaan yritykset joita päätös koskee suoraan tai välillisesti päätöksen merkittävimmät suorat vaikutukset (negatiiviset ja positiiviset). Lisäksi suuremmissa ja merkittävämmissä päätöksissä tulisi selvittää päätösten epäsuorat vaikutukset sekä mahdollisuuksien mukaan päätöksen euromääräiset vaikutukset yrityksille. 14

16 7. ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPITEET Seuraavan valtuustokauden tavoitteet: Tavoite/toimenpide Aikataulu Vastuutaho Mittarit/Arviointi Tiedotus / Seuranta yritysvaikutusten arviointi > esittelevät tehty eriasteisia tilinpäätös viranhaltijat yrittäjämyönteisyyden > kunnanjohtaja SY:n arviointi ja tilinpäätös kasvaminen kunnan arviointi työpaikkaomavaraisuuden seuranta kunnanjohtaja tavoitetaso 55% tilinpäätös kasvattaminen vuosittain yritysten määrän seuranta kunnanjohtaja ja kappalemäärä tilinpäätös lisääntyminen vuosittain VASEK 10 kpl lisää/vuosi yritystukien määrä seuranta VASEK :t sekä kplmäärä tilinpäätös ELY+Yhyres vuosittain sähköinen hankinnoista tiedotus- hankintakalenteri kun hallintokunnit- osastopäälliköt käyttöönotto elinkeinojaosto tain selvillä viimeistään

17 8. YHTEENVETO Kasvukunta Laihia on kohtaamassa uusia haasteita. Kunnan itsenäisyyteen, sen kykyyn vastata kuntalaisten kasvavista palvelutarpeista ja myönteisen yritysilmapiirin luomiseen on panostettava. Suuri kysymys on, saako Laihia säilytettyä sen kasvu-uran, joka sillä on viimeisinä vuosikymmeninä ollut. Laihian kunnan elinkeinostrategia viitoittaa Laihian elinkeinopolitiikkaa vuodesta 2013 vuoteen Strategian lähtökohtana on varmistaa, että Laihia on menestyvä ja kasvava kunta myös tulevaisuudessa. Laihia on kasvukunta Vaasan kupeessa, jossa yritystoiminta on vientivetoista ja pohjautuu erityisesti energiateknologian osaamiseen. Laihian väestörakenne on nuorekasta ja hyvin koulutettua. Laihian kehitys on perustunut pitkälti omien vahvuuksien sekä hyvän sijainnin hyödyntämiseen sekä tulokselliseen yhteistyöhön yli kuntarajojen. Toimivat ja laadukkaat peruspalvelut yhdessä vireän elinkeinoelämän ja monipuolisen tonttitarjonnan kanssa ovat vahvistaneet kunnan positiivista mielikuvaa ja ihmisten sekä yritysten halua sijoittua Laihialle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana niin kunnan väkiluku, yritysten määrä kuin laihialaisten tulotaso ovat nousseet. Laihian kunnan arvoja ovat: asukaslähtöinen, laadukkaisiin ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiin palveluihin panostava sekä joustavaa, yli sektorirajojen ulottuvaa yhteistyötä harjoittava kunta, jossa tarjotaan hyvät lähtökohdat yksilölle ja yrityksille kasvaa ja kehittyä turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Asukkaiden ja yrityksien toiveiden kuunteleminen, päätöksenteon avoimuus ja joustavuus sekä toiminnan oikeudenmukaisuus ja luotettavuus kuvaavat toimintatapaamme. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla, yhteistyöhakuisuudella ja Laihia-hengellä varmistamme näiden arvojen toteutumisen kunnassamme. 16

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio MUSTASAARI vetovoimainen, tulevaisuuteen luottava kunta MUSTASAAREN ELINKEINOSTRATEGIA Visio, tavoite, keinot 2015 Visio Yritysystävällisen ilmapiirinsä ja erinomaisen sijaintinsa ansiosta Mustasaaren

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET SUUNTAAVAT MENESTYSTÄ ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET KEHITTÄMISOHJELMAT

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi Valtuusto 9.6.2014 Vahvuudet - Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Laaja ja monipuolinen yritystoiminta - Hyvät kunnalliset palvelut

Lisätiedot

PYVA-selvityksen tavoitteet. Kunnallisen päätöksenteon yritysvaikutusarviointi

PYVA-selvityksen tavoitteet. Kunnallisen päätöksenteon yritysvaikutusarviointi Kunnallisen päätöksenteon yritysvaikutusarviointi Selvitys Etelä-Pohjanmaalla Anmari Viljamaa anmari.viljamaa@seamk.fi puh. 040 561 5468 Yrittäjyysohjelma PYVA-selvityksen tavoitteet Yritysvaikutukset.

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET, Kempeleen kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset sivu 1(7) SISÄLTÖ Kunnan elinkeinopolitiikan lähtökohdat... 3 Kempele-sopimus... 3 Kunnan tehtävä elinkeinojen

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 hyväksytty kh 7.10. 2013 kv 28.10. 2013 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN VISIO 2016 Luonnollisen kasvun Uurainen - Aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 2 YHTEISTYÖSOPIMUS: allekirjoitettu 9.3.2015 PIRKKALAN KUNNAN JA PIRKKALAN YRITTÄJIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tällä sopimuksella Pirkkalan kunta ja Pirkkalan Yrittäjät

Lisätiedot

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Elinkeinostrategia 2015 Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 16.12.2010 MUHOKSEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2015 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA

HAUSJÄRVEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA Liite nro 67 14.4.2015 Khall 165 HAUSJÄRVEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2015 Kunnanhallitus 14.4.2015 Kunnanvaltuusto 28.4.2015 HAUSJÄRVEN ELINKEINO-OHJELMA 2015 Hausjärven elinkeino-ohjelma 2015 on laadittu

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistämisen painopisteet Etelä-Pohjanmaalla

Yrittäjyyden edistämisen painopisteet Etelä-Pohjanmaalla Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa 2008 Yrittäjyyden edistämisen painopisteet Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Juha Tall, kehityspäällikkö juha.tall@yrittajat.fi Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017

ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 Valtuusto xx.xx.2014 1 2 ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 Valtuusto hyväksyy osaltaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2014-2017,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA

STRATEGIAKARTTA. Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA PETÄJÄVESI 2020 STRATEGIAKARTTA Kv 22.8.2011 Petäjäveden kunnan VISIO - MISSIO - ARVOT MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIKARTTA STRATEGIAKARTTA - hallinnossa - kehityskeskusteluissa Käytännön toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Tyossakaynti2009 muuttujina Sukupuoli, Työnantajasektori (tvm), Seutukunnat 2011 ja Vuosi TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Molemmat sukupuolet Kokonaistyöpaikkamäärä v. 2009 Lopetetaan työpaikkaa

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Kaupunginhallitus 27.1.2014 Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 2 JOHDANTO Elinkeino-ohjelma vuosille 2014 2016 antaa pohjan kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämiselle.

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 1. JOHDANTO Ulvilan kaupungin strategia 2006-2012 määrittelee kaupunkiorganisaation toiminnan painopisteet tavoitetasolla

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset

Lisätiedot