Kansainvälistyvä koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälistyvä koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO"

Transkriptio

1 Kansainvälistyvä koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO

2

3 Kansainvälistyvä koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta Tutkimus- ja innovaationeuvosto Helsinki 2009

4 ISBN ISBN ( pdf) Ulkoasu: Suvi Borsos Painotyö: Yliopistopaino, Helsinki 2009

5 Sisällys Esipuhe 5 1. Johdanto 7 2. Peruslinjaukset Strategiset kehittämistarpeet Sisällöt ja rakenteet Globaali vuorovaikutus Eurooppalainen yhteistyö Yhteistoiminta lähialueilla Strategian toteutus: rahoitus, seuranta ja arviointi 20 Liite 21

6

7 Esipuhe Valtion tiede- ja teknologianeuvosto hyväksyi Suomen tieteen ja teknologian kansainvälistämisen strategian marraskuussa Sen jälkeen on kotimaassa ja globaalisti tapahtunut paljon, ja eri toimijat ovat tehneet kansainvälistämistä ohjaavia toimintaperiaatteita ja linjauksia. Tässä tilanteessa on katsottu tarpeelliseksi koota toimijoiden kokemukset ja uudistaa kansainvälistämisen vauhdittamiseen tähtäävä strategia-asiakirja. Asiakirjan tavoitteenasettelu ja linjaukset kohdentuvat vuosille Strategia on yleislinjaus, jolla edistetään laaja-alaisesti suomalaisen koulutuksen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan (KTI) kansainvälistämistä. Päätavoite on kestävä ja tasapainoinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys sekä kansalaisten hyvinvointi. Kotimaisten KTI-ympäristöjen kansainvälistämisen kautta voimme paremmin vastata tiedosta, osaamisesta ja pääomista käytävään globaaliin yhteistyöhön ja kilpailuun. Oma korkea osaaminen on onnistuneen vuorovaikutuksen edellytys toimittaessa johtavien keskusten kanssa ja edistettäessä kehitystä tukea tarvitsevissa maissa ja kriisialueilla. Suomi ei ole kovin kansainvälistynyt keskeisiin kumppani- ja kilpailijamaihin verrattuna. Siksi kansainvälistämistä on nopeutettava ja määritettävä sen strategiset kehittämissuunnat. On vahvistettava kykyämme vaikuttaa omaan, lähialueiden sekä EU:n ja laajasti globaaliin kehitykseen. Kotimaisten toimijoiden on kiinnitettävä enemmän huomiota ja voimavaroja yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen avaamiin mahdollisuuksiin. Kansainvälistymistä tulee edistää osana kaikkea kehittämistä. Globaalin KTItoiminnan tehokas hyödyntäminen ja tätä tukevien kannustimien luominen ovat välttämättömiä avoimessa taloudessa, jossa puhtaasti kansallisia toimintaympäristöjä ei enää ole ja jossa koottu näkemys tarvittavista toimista on yhteinen etu. Onnistuminen KTI-toiminnan kansainvälistämisessä edellyttää myös yhteiskuntaamme kohdistuvia laajempia toimia, joilla edistetään elinympäristömme avoimuutta ja aitoa kansainvälistymistä arjessa sekä tavoissa toimia ja luoda uutta. 5

8 6

9 1. Johdanto Maailmanlaajuinen yhteistyö on jatkuvasti lisääntynyt ja saanut uusia muotoja yhteiskuntien avautumisen ja (tieto)liikenneinfrastruktuurin kehityksen myötä. Toimintaympäristömme muutosta ohjaavista tekijöistä ja reunaehdoista (kuva) yksi keskeisiä on globalisaatio. Sen eteneminen on avannut uusia kanavia ja mekanismeja talouden, koulutuksen, tieteen ja teknologian kehitykselle sekä lisännyt vuorovaikutusta kulttuureiden ja yhteisöjen välillä. Kansainvälinen sosioekonominen työnjako on entistä dynaamisempaa; yhteistyösuhteet ja -suunnat voivat muuttua nopeastikin. Näkyvin yksittäinen muutos on ollut Kiinan nousu merkittäväksi globaalia kehitystä ohjaavaksi taloudeksi. Laajemmin katsottuna nk. BRICmaat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) ja yksittäiset nousevat taloudet Aasiassa, Etelä- Amerikassa ja Afrikassa ovat kasvattaneet 2000-luvulla poliittista ja taloudellista painoarvoaan sekä merkitystään KTI-sektorilla. Globalisaatio näkyy maailmanlaajuisessa finanssi- ja talouskriisissä. Koska kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen toiminnan keskinäiset yhteydet ovat tiivistyneet ja markkinasuhteet syventyneet, epäsuotuisa kehitys on vaikuttanut kaikkiin maihin ja alueisiin. Toisaalta maiden ja alueiden keskinäinen riippuvuus on tähän asti hidastanut protektionististen toimien lisääntymistä. Suomessa taantuma on näkynyt nopeana ulkomaankaupan ja investointien hiipumisena, tuotannon ja työpaikkojen vähenemisenä ja edelleen veropohjan kaventumisena. Kestävän kehityksen suuria teemoja ovat ilmasto-, ympäristö- ja energiakysymykset sekä kasvavat sosiaaliset haasteet, kuten jatkuva väestönkasvu, taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen, ruuan ja veden riittävyys ja kulutustottumusten ja toimintatapojen muutoksen tarve. Globalisaatio Kestävä kehitys koulutus, tutkimus, Toimintaympäristön muutos ja kehityksen reunaehdot teknologia, innovaatiot Demografiset muutokset KTI-toiminnan dynamiikka Kuva. Toimintaympäristön muutostekijät ja kehityssuunnat. Ongelmien ratkaisemisen ja yhteiskunnallisten toimintojen kansainvälistymisen myötä ylikansallisella järjestäytymisellä (esim. YK ja sen erityisjärjestöt, OECD, G20, Maailman kauppajärjestö) on yhä tärkeämpi merkitys. Johtavien talousmaiden on kyettävä jatkossa paremmin ottamaan huomioon kestävä kasvu, (julkisen) talouden vakaus, ilmastonmuutos 7

10 ja köyhyyden poistaminen. Näiden kysymysten ratkaisemisessa monenkeskisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli. Demografisista muutoksista Suomen erityisenä haasteena ovat oman väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys sekä edelleen kysymys siitä, miten hyvinvointipalveluiden taso, laatu ja saatavuus varmistetaan. Työikäisen väestön ennustetaan vähenevän lähes kaikissa seutukunnissa 2010-luvulla. Tämän myötä tuotanto ja kulutus pienenevät ja julkisen talouden veropohja kapenee. KTI-toiminnan oma kehitys avaa uusia mahdollisuuksia, tuottaa uutta osaamista ja tarjoaa ratkaisuja em. haasteisiin (ml. tieteelliset ja teknologiset murrokset, poikki- ja monitieteellisyyden edistäminen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys, laaja-alainen innovaatiotoiminta). Kehittyneet taloudet panostavat nykyisin määrätietoisesti TI-toimintaan ja sen edellytysten parantamiseen. Investointien määrä on kasvanut nopeasti myös nousevissa talouksissa. Tämä on johtunut uuden tiedon, osaamisen ja innovaatioiden roolin kasvusta yhteiskunnallisen kehityksen ja kilpailun avaintekijöinä. KTI:n kansainvälistäminen on tärkeää yhteiskunnan uudistumisen kannalta. Korkeatasoinen koulutus ja tieteellinen tutkimus ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kansainvälisen menestymisen perusedellytyksiä; ne määrittävät yhteiskunnan henkisen kehityksen tason ja luovat perustan soveltavalle työlle. Suomalaisella tutkimuksella on edessään haaste vahvistaa asemaansa tiedon tuottajana ja hyödyntäjänä. Elpymisen ensimerkeistä huolimatta on vaikea arvioida, kuinka pitkäaikaisiksi nykyisen globaalin taantuman yhteiskunnalliset vaikutukset jäävät. Keskeinen kysymys on, minkälaisessa toimintaympäristössä lähdetään uuteen kasvuun ja mitä se tarkoittaa KTIpolitiikan näkökulmasta. Työnjako ja kilpailuedut voivat muuttua nopeasti, vaikeasti ennakoitavissa olevalla tavalla, ja johtaa investointien ja työpaikkojen uudenlaiseen aloittaiseen ja alueelliseen jakautumiseen. Arvioiden mukaan tehdasteollisuus säilyy merkittävänä talouden osana, vaikka sen osuus tuotannosta, työpaikoista ja verotuloista laskee kehittyneissä talouksissa. Palveluiden ja kolmannen sektorin roolit kasvavat. Korkean osaamisen työpaikat ovat puolestaan ainakin tähän asti pysyneet t&k-intensiivisissä maissa hyvin. Tässä suhteessa tilanne muuttuu nousevien talouksien osuuden kasvaessa huippuosaamista vaativissa ammateissa. Onnistunut KTI on jatkossakin kansainvälisen yhteistyön ja kilpailussa menestymisen kannalta keskeistä. Rahoitusta, sisältöjä ja rakenteita on kehitettävä ennakoivasti. Suomi on t&k-intensiivinen, korkeaan osaamiseen erikoistunut maa, jolle alati tiivistyvä kansainvälinen yhteistyö on elinehto. Pitkään jatkuneet investoinnit osaamispohjaan ja TItoimintaan ovat edistäneet menestymistämme globaalissa kilpailussa ja tuottaneet hyvinvointia yhteiskuntaan. Samalla olemme tulleet yhä riippuvaisemmaksi kehityksestä muualla. Toimeliaisuus kansainvälisissä ympäristöissä on etujemme mukaista, koska voimavaramme ovat rajalliset ja merkittävä osa tiedosta ja osaamista tuotetaan ulkomailla. Yhteistyö on myös keino parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta, poistaa päällekkäisyyksiä ja koota toimijoita ja rahoitusta (liite). Kansainvälistämisen lähtökohtia on koottu neuvoston Linjaus2008-asiakirjassa esitettyyn, erilaisten vertailujen tuloksiin nojautuvaan näkemykseen Suomen KTI-järjestelmän tilasta (taulukko). Lähtökohtaisesti Suomella on hyvät edellytykset menestyä globaalissa kilpai- 8

11 lussa. Järjestelmämme on korkeatasoinen ja yhteistyökykyinen, vaikkakin varsin kansallinen. Taulukossa esitettyjen ohella vertailuissa nousevat haasteiksi lisäksi korkea verotus, maahanmuuton vähäisyys ja tarve kehittää liikkeenjohdon käytäntöjä. Taulukko. KTI-järjestelmän kansainväliset vahvuudet, mahdollisuudet ja haasteet. Vahvuudet: KTI-politiikkoja toteutettu pitkäjänteisesti; KTI-järjestelmät laadukkaita; julkisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden rakenteet ja toiminnat ovat uudistumassa; julkisen sektorin ja hallinnon toiminta tehokasta ja luotettavaa; t&k-toiminnan rahoituksen kehitys on ollut suotuisaa jo pitkään; väestön hyvä koulutustaso; t&k-henkilöstöä runsaasti; tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus suhteellisen korkealla tasolla; kansainvälinen patentointi runsasta; julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuus tiivistä, elinkeinoelämän ja julkisen tutkimuksen yhteistyö vilkasta; talous ja elinkeinoelämä erikoistuneet osaamisintensiivisille kasvualoille; korkean osaamisen yritykset pysyneet Suomessa; ennakoiva ote suuriin yhteiskunnallisiin ja ympäristön muutoksiin (mm. sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet, energiahuolto); kestävä kehitys tärkeää: ympäristöasiat keskeisellä sijalla; ympäristö- ja energiateknologian osaaminen globaalia kärkeä; vahva arviointikulttuuri ja -perinne; runsas sosiaalinen pääoma: avoimuus, luottamus, vuorovaikutus, verkottuminen; Suomella maana hyvä maine: luotettava, turvallinen (ml. liiketoimintaympäristön vakaus). Mahdollisuudet ja haasteet: KTI-järjestelmän kansainvälistäminen; tutkimusorganisaatioiden ja yritysten osallistumisasteen nostaminen kv. TI-ohjelmissa; aktiivinen, strategisesti perusteltu globaali yhteistyöpolitiikka: hankitaan parhaat kumppanit ja osaaminen niiden sijainnista riippumatta; ulkomaisen henkisen pääoman ja investointien saamiseksi Suomen houkuttelevuutta lisätään eri tahojen yhteisin toimin; tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen: tutkijankoulutuksen kehittäminen; aidon tutkijanurajärjestelmän perustaminen; liikkuvuuden lisääminen; kansainvälisesti kilpailukykyisten infrastruktuurien luominen; osin liian hajanaisten voimavarojen kokoaminen ja priorisointi; valikoiva päätöksenteko; koulutuksen ja osaamisen osuvampi mitoitus ja suuntaaminen tarvelähtöisesti (eri aluetasojen toimijat yhdessä); sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden integroidun kehittämisen vahvistaminen <-> uusia yhteisiä toimintatapoja ja -muotoja luodaan, otetaan käyttöön ja tuotteistetaan; kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys: yhteiset tavoitteet ja toimintatavat jäsentymässä; palvelusektorin laadullinen kehittäminen ja kansainvälistäminen; liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen lisääminen ja yhdistäminen KTI-toimintaan; IPR-osaamisen lisääminen tavalla, joka vastaa globaalitaloudessa toimimisen vaatimuksiin; kasvuyrittäjyyden edistäminen: pääomarahoituksen saatavuutta parannetaan kumppanuuksin; yritysten kansainvälistymistä tuetaan koordinoidusti; innovatiivisten yritysten määrää ja yritysten TI-menoja pyritään lisäämään; vahvistetaan osaamisen ja teknologian hyödyntämistä, kannustetaan riskinottoon ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumista; yritysmyönteisempi ilmapiiri. 9

12 2. Peruslinjaukset Suomen osaamisperustan merkitys korostuu vastatessamme globaaliin avoimeen kilpailuun sekä KTI-toiminnan haasteisiin. Koulutuksella peruskoulusta tohtorikoulutukseen luodaan ne edellytykset, joille menestys pohjautuu. Tässä suhteessa tilanteemme on suhteellisen hyvä. Koululaisten ja opiskelijoiden monipuoliset valmiudet luovat vahvan perustan osaamisintensiivisen ja kokeilevan yhteiskunnan kehittämiselle. Koulutusjärjestelmän kehittämiseen on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän voimavaroja, sillä henkisen pääoman uudistuminen ei ole itsestään selvää. KTI:n näkökulmasta kysymys on korkeaasteen koulutuksen laadun ja sisältöjen kehittämisestä sekä yliopistokoulutuksen ja tutkijanuran houkuttelevuudesta Suomessa. Tähän asti Suomi on menestynyt kansainvälisessä kilpailussa hyvin ja onnistunut profiloitumaan KTI-intensiivisenä taloutena muutamalla erikoistumisalueella, kuten tieto- ja viestintäteknologian alalla. Keskeinen kysymys on, miten kykenemme jatkossa entistä paremmin käytännössä hyödyntämään vahvuuksiamme ja luomaan uusia kilpailuetuja globaalissa mittakaavassa. Haasteemme on kyetä erottautumaan eduksemme tilanteessa, jossa kehittyneet taloudet pyrkivät menestymään samankaltaisin KTI-poliittisin toimin ja painotuksin. Suomessa koulutuksen ja tutkimuksen huippuyksiköt, strategiset huippuosaamisen keskittymät (SHOK), kansainvälisen tason tutkimuskeskukset ja muut kansainvälisesti näkyvät, valikoivat toiminnot ovat keskeisessä asemassa tavoitteisiin pyrittäessä. Ne eivät kuitenkaan yksistään riitä em. haasteisiin vastaamiseksi. Tarvitaan innovaatiojärjestelmän toimijoita ja osaamista uudella tavalla yhdistävää kehittämistä. Suomen tulee olla näkyvä ja houkutteleva sekä ulkomailla toteutettavan yhteistyön että kotikansainvälistymisen näkökulmasta. Tässä onnistuminen vaatii toimia kaikilta innovaatiojärjestelmän toimijoilta, yhdessä ja erikseen. Kansainvälistymistä on edistettävä kaikkien yhteistyömuotojen kautta: virallisen ja vapaamuotoisen, monenkeskisen ja kahdenvälisen. Rajallisten voimavarojen ja supistuvan talouden oloissa on entistä työläämpää löytää riittäviä resursseja kaikkiin tärkeisiin meneillään oleviin uudistuksiin. Monien ilmiöiden laajuus edellyttää uudenlaista kansainvälistä vuorovaikutusta ja toimintatapoja. Tässä haasteena on rajattomassa maailmassa toimimisen vaativuus. Samalla kun globalisaatio on myönteisellä tavalla edistänyt yhteistyötä, se vaatii entistä voimakkaampaa panostusta maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteisten toimintastrategioiden ja -tapojen luomiseen ja toisiaan täydentävien toimien koordinointiin. Strategian päätavoite on kestävä ja tasapainoinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys ja kansalaisten hyvinvointi. Myös nykyoloissa kehitysmahdollisuudet perustuvat suurelta osin väestön hyvään koulutukseen sekä tiedon ja osaamisen laaja-alaiseen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Itse luoduista vahvuuksista on huolehdittava entistä enemmän kansainvälisen yhteistyön ja kilpailun kautta ja keinoin. On osattava hankkia ulkomailta osaamistamme täydentävää, lisäarvoa tuottavaa tietoa sekä yhdistää erilaista osaamista innovaatioita edistävällä tavalla. Kansallisten kilpailuetujen ja vahvuuksien säilyttämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että Suomi kykenee kantamaan vastuuta myös yhteisistä, globaaleista ongelmista. Kehitysyhteistyön kautta toteutettava monenkeskinen kansainvälinen KTI-toiminta on yksi keskeisistä keinoista ehkäistä sosiaalisia sekä ilmasto- ja ympäristöongelmia. 10

13 Kansainvälistäminen on liitettävä kaikkeen KTI:n kehittämiseen ja päätöksentekoon. Kansainvälisen yhteistyön on oltava kiinteä, luonteva osa suomalaista KTI-toimintaa. Suomen KTI-strategia rakentuu nykyisille vahvuuksille sekä kyvylle tunnistaa lupaavia vahvuusalueita ja tarttua avautuviin mahdollisuuksiin. Globaalissa ympäristössä tämä edellyttää tietoperustan, osaamisen ja innovointikyvyn jatkuvaa vahvistamista, laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen investoimista, tuotanto- ja yritysrakenteiden uudistamista ja monipuolistamista, kansainvälisten markkinoiden tuntemuksen parantamista sekä KTI-toiminnan kannustimien ja hyödyntämisen tehostamista. Kansainvälisen vuorovaikutuksen tavoite on tukea Suomen omaa kasvua ja kehitystä, vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden ja -alueiden kanssa, edistää vaikutusmahdollisuuksiamme osana laajempia yhteisöjä sekä parantaa kykyämme kantaa vastuuta yhteisten, yli rajojen käyvien ongelmien ratkaisemisessa. Kehitysyhteistyössä on tunnistettava parhaat ratkaisut, joilla edistetään kohdemaiden hyvinvointia ja kahdensuuntaista vuorovaikutusta kestävällä tavalla. Kaiken yhteistyön lähtökohtina ovat korkea laatu ja relevanssi. Yhteistyön vaikuttavuuden parantamiseksi on priorisoitava niitä tutkimusaloja ja maantieteellisiä alueita, jotka ovat kannaltamme tärkeimpiä sekä joilla maassamme on korkeatasoista erityisosaamista ja kehityspotentiaalia. Yhteistyön tiivistäminen erityisesti globaalien johtavien kumppanien kanssa edellyttää omaa huipputason osaamista. Kansainvälinen yhteistyö on monitasoista, ja se vaatii runsaasti voimavaroja. Siksi yhteistyön edistämisestä vastuussa olevien organisaatioiden on yhdessä ja entistä tiiviimmin koordinoitava kehittämistoimiaan sekä pyrittävä valikoidusti kohdentamaan resursseja tärkeimpiin yhteistyökohteisiin, osaamisaloihin ja maantieteellisille alueille. On parannettava kykyämme tunnistaa uusia t&k-yhteistyön ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksia yhteiskunnan ja talouden (liiketoimintapotentiaali, arvonluontiketjut) kehittämisessä. Yhteistyöalojen ja -alueiden valinnassa on oltava proaktiivinen. Valintojen on perustuttava yhteisiin tavoitteisiin ja kansallisiin prioriteetteihin. Monenkeskisessä kansainvälisessä yhteistyössä on pyrittävä vaikuttamaan yhteistyön sisältöihin ja kohteisiin. Suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden on hakeuduttava aktiivisemmin yhteistyöhön keskeisten kansainvälisten organisaatioiden ja johtavien KTI-maiden kanssa. Tarvitaan tehokkaita, toimivia käytäntöjä, joiden avulla suomalaisten toimijoiden ulkomailla omaksuma tieto ja osaaminen sekä kokemukset välittyvät kotimaahan mahdollisimman laajasti. Tämä on otettava huomioon niin tutkimusorganisaatioiden ja yritysten toiminnassa kuin tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kansainvälistä verkottumista tukevissa hankkeissa ja rakenteissa. Tiedon ja osaamisen siirtoa on entisestään tehostettava. Tähän on kiinnitettävä enemmän huomiota kaikissa kansainvälisissä ohjelmissa ja hankkeissa. Ulkomailla työskentelevien suomalaisten asiantuntemusta ja verkostoja ei ole 11

14 riittävästi hyödynnetty kotimaisessa kehittämisessä ja pyrkiessämme tiivistämään globaalia yhteistyötä ja verkottumista. Yliopistouudistus ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen parantavat edellytyksiä em. tavoitteiden saavuttamisessa. Uudistukset vahvistavat samalla korkeakoulujen läpikäyvää kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. On täsmennettävä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa sekä vahvistettava niiden koulutus- ja tutkimusyhteistyötä mm. (kasvu)yrittäjyyden ja aluelähtöisen kansainvälisen vuorovaikutuksen edistämiseksi. Kysymys on Suomesta houkuttelevana toimintaympäristönä ja yhteistyökumppanina. Korkeasta osaamisesta sekä toimivasta infrastruktuurista ja muusta toimintaympäristöstä huolimatta Suomen vetovoima investointikohteena ja osaajien työ- ja elinympäristönä ei ole riittävä. Tilanne ei ole viime vuosina myöskään sanottavasti parantunut. Tämän korjaaminen on jatkossa entistä vaikeampaa, kun kilpailu henkisestä pääomasta ja rahoituksesta kiristyy. Suomeen on saatava enemmän osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia, uutta liiketoimintaa luovia investointeja. Innovaatioympäristöjemme laadun ja sisältöjen vetovoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen on siksi tarpeen. Järjestelmässämme parhaillaan toteutettavia merkittäviä kehittämistoimia tulee määrätietoisesti jatkaa ja suunnata toimien vaikuttavuuden arviointien perusteella. Suomen erityinen haaste on vahvistaa laadukasta osaamisperustaa, ylläpitää kansainvälisesti kilpailukykyisiä huippulaadun ja vahvan relevanssin keskittymiä sekä luoda alueille valikoivasti korkeatasoisia innovaatioympäristöjä. Tämä vaatii KTI:n kannalta keskeisten hallinnonalojen ja suurien kaupunkiseutujen (kunnat, seudulliset kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset) tiivistä keskinäistä vuorovaikutusta, voimavarojen kokoamista sekä yhteisiä, toisiaan tukevia kehittämistoimia. Menestyäkseen globaalimarkkinoilla on yritysten lisättävä kansainvälistä KTI-toimintaansa. Tietoisuutta kansainvälisten yhteishankkeiden hyödyistä on edistettävä, vahvistettava osallistumis- ja vaikuttamisosaamista yritysten omin toimin ja parannettava edellytyksiä julkisin toimin, muun muassa lisäämällä VTT:n kansainvälistä yhteistyötä yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja nostamalla Tekesin kansainvälisten projektien osuutta kaikista hankkeista ja rahoituksesta. Tavoitteellinen kansainvälistäminen edellyttää sellaisten kannustimien ja ohjausjärjestelmien käyttöä, joiden tuella tehokkaasti edistetään toimijoiden verkottumista ja riskinottoa kotimaassa ja kansainvälisesti. Julkisia ja yksityisiä toimia ja rakenteita on kehitettävä kokonaisuutena, mm. ministeriöiden tiiviin yhteistyön kautta. Systeemisen näkökulman vahvistaminen on välttämätöntä kansainvälistymiseen liittyvissä ajankohtaisissa ja vaativissa politiikkatoimissa. Tällaisia ovat kasvuyrittäjyyden edistäminen, julkisten innovaatiopalvelujen ja laajemmin yritystukijärjestelmän selkeyttäminen, (julkisten) palvelujen kehittäminen ja (alueellisten) innovaatioympäristöjen vahvistaminen. Kumppani- ja kilpailijamaihin verrattuna yliopistojemme laitokset ja ryhmät ovat usein yhä pieniä, toiminnallisesti hajautuneita tai ohuesti erikoistuneita. Voimavarojen ja toimintojen 12

15 pirstoutuneisuus ei edistä tavoitettamme luoda kansainvälisesti näkyviä huippuyksiköitä ja osaamiskeskittymiä sekä osallistua vaikuttavammin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. 3. Strategiset kehittämistarpeet 3.1. Sisällöt ja rakenteet Suomen innovaatiojärjestelmän sekä tieteen ja tutkimuksen kansainvälistyminen on vielä riittämätöntä ja kansainvälisiin kumppaneihin ja kilpailijoihin verrattuna ohutta. Suomen tiede ja tutkimus ovat kansainvälistyneet selvästi viime vuosikymmeninä, kun niitä tarkastellaan julkaisutoiminnan, liikkuvuuden, yhteistyön ja tutkimusrahoituksen näkökulmista. Kuitenkin tutkijoiden liikkuvuus on 2000-luvulla vähentynyt Suomesta ulkomaille. Kehittyneiden tiedemaiden vertailussa Suomen tutkimusjärjestelmän vähäinen kansainvälistyminen näkyy selvästi. Kansainvälisessä yhteistyössä ja kilpailussa menestymiseksi on erikoistuttava sekä kohdennettava voimavaroja ja toimintoja. Valintojen on kohdistuttava jo priorisoituihin aloihin tällaisia ovat SHOK-alat 1, bioala ja nanoala niiltä osin kuin kotimainen osaaminen on maailman kärkeä sekä ohjelmisto-osaaminen. Lisäksi on keskityttävä aloihin, joissa suomalainen tutkimus ylittää kriittisen massan ja on kansainvälisesti tunnettua, sekä uusiin avauksiin, esimerkkinä energiaa ja ympäristöä säästävät, kestävät ratkaisut ja puhtaat teknologiat. Samoin esimerkiksi tarve hyvinvointisektorin osaamiselle, uusille toimintatavoille ja innovaatioille kasvaa nopeasti, mikä edellyttää kansainvälisen yhteistyön merkittävää vahvistamista näillä aloilla. Monessa maassa taloutta on elvytetty muun muassa energia-alan investoinneilla; ympäristöllisesti kestävän energian tukemisessa on energiahuollon varmistamisen ja infrastruktuurin kehittämisen rinnalle noussut tarve vahvistaa alan tutkimus- ja osaamisinvestointeja, lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja tunnistaa uusia puhtaan ympäristön liiketoimintamahdollisuuksia. Onkin osattava tunnistaa kestävän kehityksen ja muun toimintaympäristön muutoksen kautta avautuvia yhteistyömahdollisuuksia ja edelleen uusia arvonluontiketjuja. Henkisen pääoman varmistamiseksi on tärkeillä aloilla oltava riittävästi koulutusta sekä korkeatasoisia asiantuntijoita ja tutkijoita. Rajallisten henkisten voimavarojen optimaalinen hyödyntäminen edellyttää, että koulutuksen ja osaamisen mitoitus on oikea ja suuntautuu tarvelähtöisesti. On huolehdittava osaaja- ja tutkijakunnan uusiutumisesta ja riittävyydestä. Ulkomaisten tutkijoiden määrän lisääminen on yhä ratkaisua vailla oleva haaste eikä osaamisen hyödyntämisen esteitä ole kyetty poistamaan. Kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden huomattava lisääminen on keskeinen kehittämiskohde. Koska globaali kilpailu osaajista kovenee, on onnistuttava yhtäältä pitämään lahjakkaat nuoret Suomessa ja toisaalta menestyksekkäästi rekrytoimaan ulkomaisia osaajia jäämään pysyvästi Suomeen. Houkuttelevuutta on vahvistettava näkyvästi kansallisen toimintaympäristön vahvuustekijöiden kautta. Naisilla on hyvät mahdollisuudet luoda maassam- 1 SHOK-alat viittaavat seuraaviin kuuteen strategisen huippuosaamisen keskittymään ja niiden osaamisalueisiin: 1) Energia ja ympäristö; 2) Metallituotteet ja koneenrakennus; 3) Metsäklusteri; 4) Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut; 5) Terveys ja hyvinvointi; 6) Rakennettu ympäristö. 13

16 me tutkijanuraa. Käytäntöjä on muutettava tutkijapariskuntien ja -perheiden sekä muiden, uudenlaisten rekrytointimallien mahdollistamiseksi. Henkisen pääoman vahvistamiseksi ja koulutustarpeisiin vastaamiseksi on laajennettava rekrytointipohjaa ja -toimintaa, kansainvälistettävä koulutusta ja parannettava koulutuksen laatua. Keskeistä on tutkijanuran houkuttelevuus, koulutuksen ja tutkimuksen korkeaan tasoon perustuva kansainvälistyminen, liikkuvuuden lisääminen ja aktiivisempi toiminta kansainvälisissä yhteisöissä. Näihin tarvitaan myös uusia, selkeästi kohdennettuja resursseja. Onnistuminen koulutuksen ja osaamisen mitoituksessa ja suuntaamisessa edellyttää eri aluetasojen toimijoiden tiivistä yhteistyötä, suunnittelun ja kehittämistoimien koordinointia sekä yhteistä tietopohjaa ja ennakointia. Kansainvälistymisemme haasteet ovat moninaisia. Yhtenä harvoista OECD-maista kärsimme aivovuodosta. Olemme myös liikkuvuudessa jäljessä muita. Yliopistojen opettajien ja tutkijoiden vierailut ulkomailla ovat vähentyneet 2000-luvulla. Vaikka vieraskielisiä koulutusohjelmia on runsaasti, eivät korkeakoulumme ole vielä mukana nopeasti kasvavilla koulutusmarkkinoilla. Koulutuksen kansainvälistämistä on vauhditettava tutkimuksen yhteistyömalleja hyödyntäen niin EU:ssa kuin kolmansien maiden suuntaan. Korkea-asteen koulutuksesta voidaan kehittää merkittävä kansainvälisen palveluliiketoiminnan sektori; osaamisen ammattimainen markkinointi ja vienti ovat yhä alkuvaiheissaan. Tässä onnistumisen edellytys on korkeakoulujemme riittävä tunnettuus sekä niiden mahdollisuudet antaa tutkintoon johtavaa koulutusta. Tämä vaatii myös uudenlaisia toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja. Kilpailijamaissamme hyödynnetään koulutuksen ja tutkimuksen kohde- ja yhteistyöalueilla muun muassa erilaisia yliopistojen ulkomaisia toimipisteitä ja muita toimintamuotoja (esim. twinning university -mallit). Työperustaisella osaamispainotteisella maahanmuutolla vastataan tarpeeseen saada lisää ulkomaisia tutkijoita ja osaajia korkeakouluihin ja yritysmaailmaan Suomessa. Yksilöiden taustasta riippumaton yhdenvertaisuus on tärkeä kilpailu- ja houkuttelevuustekijä; monikulttuuriset ympäristöt toimivat suotuisina innovatiivisuuden kasvualustoina. Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten kotoutumista ja heidän osaamisensa laaja-alaista hyödyntämistä yhteiskunnassa on edistettävä ponnekkaammin. On luotava aktiivinen, työperustainen maahanmuuttopolitiikka ja sitä tukeva lainsäädäntö. Kotouttamispolitiikan kattava toteutus vaatii mittavampaa resursointia. Monikulttuurisuuspolitiikan valmistelu tulee aloittaa valtioneuvoston tasolla pikimmiten. Kansainvälistymistä vahvistamalla voidaan parantaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä luodaan paremmat edellytykset koulutuksen ja osaamisen viennille. Kansainvälistyneen, vahvan ja vetovoimaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön rahoituspohja on vakaa ja se toimii yhteistyössä parhaiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia ( ) on keskeisellä sijalla näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kehittämisen keskeisenä päämääränä tulee olla aidosti kansainvälinen korkeakoulu- ja tutkijayhteisö sen kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää toimintaperi- 14

17 aatteiden ja -tapojen uudistamista yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä rahoittajien taholla. KTI-organisaatioiden rekrytointikäytäntöjä on muutettava nykyistä enemmän ja läpinäkyvästi kansainvälisiä opiskelijoita, tutkijoita ja asiantuntijoita suosivaksi. Ulkomaisille tutkijoille kohdennettavia vapaita tutkijapaikkoja tulee olla joustavin ehdoin ja nopeasti tarjottavana. Esimerkiksi FiDiPro-ohjelma ei kohdennu tässä tarkoituksessa ja laajuudessa ulkomaiseen osaajakenttään. Yliopistojen ja korkeakoulujen tukipalveluja on kehitettävä yhteisenä kokonaisuutena. Korkeakoulujen laatua ja vetovoimaa on parannettava niiden itsensä sekä hallinnonalojen ja viranomaisten yhteistyönä. Toimilla on määrätietoisesti tähdättävä erityisesti nuorten lupaavien tutkijoiden tunnistamiseen, houkutteluun ja Suomessa pitämiseen, tutkijakoulujen ja tutkijanurajärjestelmän ja niiden mekanismien kansainvälistämiseen sekä koulutuksen ja osaamisen viennin edistämiseen. Yhteiskunnallisten ongelmien globalisoituminen on tiivistänyt sektoritutkimuksen kansainvälistä ja etenkin eurooppalaista yhteistyötä. Suomalaisten tutkimuslaitosten osallistuminen EU:n puiteohjelmiin on kuitenkin hiipunut. Laitosten ohjausmallit ja -tavat ovat pysyneet hyvin kansallisena ratkaistavien ongelmien kansainvälistymisestä huolimatta. Kansainvälisestä yhteistyöstä syntyvät hyödyt on kyettävä perustelemaan nykyistä selkeämmin. Yritysten arvonmuodostukselle keskeinen osaaminen ja muut kriittiset tuotannontekijät ovat usein hajautuneet moniin yrityksiin ja t&k-organisaatioihin sekä eri alueille. Siksi yritysten on menestyäkseen kyettävä erikoistumaan ja verkottumaan kansainvälisesti. Kansainvälistymiseen liittyviä tukipalveluja on runsaasti ja niiden laatu vaihtelee. Tilanne ei ole yritysten näkökulmasta tyydyttävä. Kansainvälistymis- ja muita yrityspalveluja on kehitettävä kokonaisvaltaisesti, julkisten ja yksityisten yhteisin toimin, ja selkeisiin palvelukokonaisuuksiin pyrkien. Palveluiden vaikuttavuuden tehostaminen sekä kysyntään ja tarpeisiin vastaamisen varmistaminen on tärkeää. Kehittämisessä on erityishuomiota kiinnitettävä kasvuyrityksiin. Voimavaroja vaativa ulkomaisille markkinoille pyrkiminen ja (liiketoiminta)osaamisen vahvistaminen edellyttävät tuen riittävyyttä ja jatkuvuutta. Keskeinen menestymisen edellytys on, että Suomen tutkimus- ja innovaatioympäristöt sekä infrastruktuurit ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä. Näin voi toteutua sekä täysipainoinen yhteistyö johtavien keskusten ja asiantuntijoiden kanssa että korkeatasoisen osaamisen vahvistuminen Suomessa. Rakenteiden on tuettava strategista joustavuutta ja dynaamisuutta sekä uudistumiskykyä. Kansainvälistymisen vahvistamisen kannalta tärkeitä rakenteellisia uudistuksia ovat yliopistolaitoksen kokonaisuudistus, korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä vuonna 2010 laadittava yksityiskohtainen toimenpideohjelma sekä vastaava sektoritutkimuslaitosten rakenneuudistus. Kyse on samalla myös näiden uudistuvien sektoreiden ja toimijoiden päätöksentekorakenteiden uudistamisesta; niiden roolin ja tehtävien sekä keskinäisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä selkeämmäksi ja tehokkaammaksi poistamalla tar- 15

18 peettomat päällekkäisyydet. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulujärjestelmien sekä sektoritutkimuslaitoskentän rakenteellista ja alueellista pirstoutuneisuutta on vähennettävä myös kansainvälisesti houkuttelevien yksiköiden ja laajempien kokonaisuuksien muodostamiseksi. Kansallinen infrastruktuuripolitiikka on aina myös kansainvälistä; infrastruktuurit ovat keskeinen osa kansainvälistämisen strategiaa. Kansainvälinen virallinen tutkimusyhteistyö on erilaisissa järjestöissä ja suurissa infrastruktuureissa jatkuvasti laajentunut. Ne ovat oleellisia osaamisen ja teknologian kehittämisessä sekä kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen mahdollistamisessa. Suomen osallistumiset kansainvälisiin infrastruktuureihin ja EU:n ESFRI-hankkeiden kokoluokan infrastruktuureihin ovat toistaiseksi olleet yksittäistapauksia. Tutkimuksen infrastruktuurien kansallisen tiekartan (2009) järjestelmällinen toteuttaminen vaatii tarvittavien rakenteiden, strategisten linjausten ja toimintaprosessien luomista kaikissa tähän toimintaan osallistuvissa organisaatioissa sekä riittäviä investointeja ajankohtaisiin tarpeisiin. Korkean laadun ja kiinnostavien sisältöjen rinnalla tutkimusinfrastruktuurit ovat keskeisessä asemassa kansainvälisen houkuttelevuuden ja näkyvyyden lisäämisessä. Tehtävänä on sekä toteuttaa pitkäjänteistä infrastruktuuripolitiikkaa että vahvistaa laaja-alaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken. Tavoitteiden edistäminen edellyttää kansallisen tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan perustamista riittävine toimintaedellytyksineen ja rahoituksineen. Yhteistyö on tehokas keino tiedon ja osaamisen hankkimiseksi omaan ja kumppaneiden käyttöön. Onnistumista tässä voidaan edistää kansainvälistymistä tukevien kotimaisten organisaatioiden valikoidessa ja koordinoidessa yhdessä toimiaan. Kansainvälisten organisaatioiden, infrastruktuurien ja hankkeiden sekä moninaisten eurooppalaisten yhteistyöjärjestelyjen tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä nykyistä paremmin eri hallinnonalojen sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden on hakeuduttava aktiivisemmin pitkäjänteiseen vuorovaikutukseen TI-toiminnan johtavien alueiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että on kiinnitettävä enemmän huomiota EU:n ulkopuolella tapahtuvaan yritysten ja julkisten organisaatioiden TI-toimintaan. Kansallista yhteistyötä on tehostettava kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Kansainvälistymisen välittäjäorganisaatioiden (mm. Finpro, Invest in Finland, Tekes, Suomen Akatemia, Sitra ja ulkoasiainhallinnon edustustoverkko) on yhteistoimin, tehtäväalueidensa rajoissa, panostettava kansainvälisen yhteistyön koordinoituun kahdensuuntaiseen edistämiseen. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien osallistuminen yhteistyöhön voi merkittävästi myötävaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Kansainvälistyneiden tutkimuslaitosten osaamista ja verkostoja on hyödynnettävä tässä kehittämisessä Globaali vuorovaikutus Globaalit kilpailu- ja yhteistyöasetelmat ovat merkittävästi muuttuneet 2000-luvulla. Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin asemaan maailmantalouden keskuksina on vaikuttanut no- 16

19 peasti kasvavien talouksien taloudellisen, tuotannollisen, tieteellisen ja teknologisen painoarvon kasvu. Kehitys on edennyt entistä selkeämmin kohti poliittisesti ja taloudellisesti moninapaista ja moniarvoista globaalia ympäristöä, jossa maiden keskinäiset suhteet ja toiminnan painopisteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Esimerkiksi muutokset transatlanttisissa suhteissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen yhteyksien tiivistyminen heijastelevat dynamiikan suuria suuntia. Priorisoitavia KTI-toiminnan kohdealueita Suomen näkökulmasta ovat FinNode-maat, keskeisimmät bilateraalisopimusmaat ja alueet sekä nousevat taloudet Aasiassa, Amerikoissa ja Afrikassa, kuten Etelä-Korea, Brasilia, Chile ja Etelä-Afrikka. Suomen tämänhetkiset kansainväliset FinNode-innovaatiokeskukset sijaitsevat Kiinassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Japanissa (keskus Intiaan suunnitteilla). Keskusten perustaminen on koonnut kotimaisia organisaatioita Finpro, Sitra, Suomen Akatemia, Tekes ja VTT ja voimavaroja uudella tavalla, koordinointia ja yhteistyön vaikuttavuutta parantavalla tavalla. Tavoitteena on edistää yritysten markkinoille pääsyä kohdealueilla, lisätä liikkuvuutta ja TI-yhteistyötä sekä tuoda Suomea esille investointikohteena. FinNode-verkoston hyödyntämistä on tehostettava ja pyrittävä pontevammin sen kautta kansainvälistämään kotimaisia osaamiskeskittymiä ja -klustereita sekä saattamaan niitä osaksi globaaleja, alati uudistuvia arvonluontiverkostoja. Toimijoita kokoavien strategisten ohjelmien ja konsortioiden luominen on välttämätöntä yhteisten aloitteiden vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Niiden tulee myös kytkeytyä suoraan Suomessa käynnissä oleviin TI-toimiin. Tämä myös vahvistaisi houkuttelevien, kriittisen massan konsortioiden luomista kohdealueilla. Vastaavasti muun muassa FinNode-maiden osaamisen hyödyntämistä ja investointien houkuttelua Suomeen on vahvistettava. Kahdensuuntainen tiivis yhteistyö edellyttää, että vuorovaikutuksessa on mukana niin koulutukseen, tutkimukseen kuin innovaatiotoimintaankin painottuneita organisaatioita. OECD-yhteisössä laadituissa strategisissa innovaatioasiakirjoissa on runsaasti globalisaatio- ja kansainvälistymiselementtejä. Niihin kuuluu vastaaminen globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen sekä terveys-, ravinto-, turvallisuus- ja kehitysongelmiin. Tärkeitä kohdealueita ovat myös kehitysmaiden toimintakyvyn parantaminen koulutuksen ja maatalouden kehittämisen avulla sekä innovaatiotoiminnan tukeminen paikallisten sosiaalisten ja taloudellisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Muita kansainvälisiä ulottuvuuksia edustavat muun muassa YK ja Maailmanpankki. Tärkeää on tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovaatiotoiminnan entistä keskeisempi asema kehitysyhteistyössä ja nousevien talouksien ja alueiden tukemisessa Eurooppalainen yhteistyö KTI-toiminnasta on tullut Euroopassa tärkeä politiikkalohko, jolla pyritään tukemaan entistä tietoisemmin myös hallitusten talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Kehitys on heijastunut EU:n ja sen jäsenmaiden toimintaan sekä eurooppalaisen alueellisen yhteistyön kehittämiseen. Suomen kannalta on oleellista, että EU tekee avauksia, joiden avulla koordinoidaan tiiviisti EU:n koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimenpiteitä ja edistetään tämän kokonaisuuden hyödyntämistä ERA-vision 2020 ja EU:n muiden 2010-luvun päämäärien saavuttamiseksi. 17

20 On ratkaisevaa, miten EU onnistuu pyrkimyksissään rakentaa kilpailukykyistä koulutus-, tutkimus- ja innovaatioaluetta. Siksi Suomen on oltava näkyvä osallistuja ja vaikuttaja EU:n KTI-politiikan kehittämisessä. Vain aktiivisesti vaikuttamalla voimme hyödyntää EU:n tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaa osaamistamme valituilla aloilla ja edistää Euroopan osaamisperustaista taloutta. Käynnissä oleva EU:n innovaatiopolitiikan uudistaminen on prosessi, jossa Suomen on oltava aktiivinen. Eurooppalaisiin politiikkatoimiin vaikuttaminen sekä osallistuminen uusien instrumenttien yhteiseen kehittämiseen liittyen julkisten hankintojen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden sekä IPR-käytäntöjen ja -osaamisen edistämiseen on etujemme mukaista, kansainvälistymiskehitystä tukevaa. Suomalaiset tutkimusorganisaatiot ja yritykset ovat menestyneet kohtuullisesti EU:n tutkimusohjelmien hauissa ja olemme EU:n t&k-rahoituksessa nettosaaja. Suomi on myös aktiivinen toimija useissa eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uusissa aloitteissa, kuten kansallisten t&k-ohjelmien yhteistyön syventämisessä ja eurooppalaisen huippututkimuksen edistämisessä (ERC, JTI, EIT). Suomi tukee toimia, joilla vahvistetaan KTI-toiminnan asemaa ja sen voimavarojen lisäämistä EU:ssa. Korkeatasoisen perustutkimuksen rahoitusta on vahvistettava sekä EU:ssa että jäsenmaissa. Tiedon ja osaamisen soveltamista ja monipuolista hyödyntämistä edistetään entistä enemmän rahoituksellisesti ja muilla keinoilla. EU:n rahoittamalla TI-toiminnalla on aina tähdättävä eurooppalaisen lisäarvon syntymiseen. EU:n toimien on lisättävä monenkeskistä yhteistyötä. Pääsääntöisesti EUrahoituksella on tuettava hankkeita, jotka eivät ole kansallisesti toteutettavissa. TI-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ja globaalin yhteistyön vahvistamiseksi EU:n yhteistyötä kolmansien maiden ja osapuolten kanssa on tiivistettävä erikseen määritellyillä, valikoiduilla aloilla. TI-toiminnan tehokkuuden ja rahoituksen vaikuttavuuden kannalta oleellista on, että EU:n rahoittama tutkimus ja keskeiset ohjelmat ja rakenteet (mm. FP7, ERC, EIT, JTI) sekä merkittävimpien eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien (esim. ESA, CERN, EMBL) piirissä toteutettu työ täydentävät strategisesti toisiaan. Kansallisten ohjelmien ja kansallisen rahoituksen avaaminen on yksi keino edistää eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatioalueen kehittymistä. EU ei ole tässä suhteessa juuri edennyt. Avaaminen on kuitenkin välttämätöntä osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen ja ERA-alueen myönteisen kehittymisen näkökulmasta. Vuorovaikutuksen lisäämiseksi avaamisessa on edettävä tavalla, joka antaa tilaa maiden vapaaehtoisille yhteisille pilottihankkeille; on etsittävä toimivia periaatteita, menettelyjä ja kriteereitä sekä tarpeellisin osin yhteen sovitettava lainsäädäntöä. Kokemusten ja saadun lisäarvon arvioinnin pohjalta yhteistyötä voidaan kehittää edelleen. Suomen tulee osallistua kannaltamme lupaavimpiin kokeiluihin. Suomen kansainvälistämistoimien koordinointia on vahvistettava ja EU-osaamista ja valmiuksia parannettava kaikilla osallistujatasoilla. Yksi keino valtionhallinnossa on jäntevöittää nk. EU-jaostojen toimintaa sekä tutkimuksesta ja koulutuksesta vastaavien EU20- ja EU30-jaostojen vuorovaikutusta. On myös tärkeää, että onnistumme verkottamaan kotimaisia ohjelmia EU-tason tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. 18

21 Erityisesti pk-sektorin on tarpeen lisätä omaa osallistumistaan kansainväliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan osallistuvien suomalaisten pk-yritysten määrä on vaatimaton. Vastaavasti EU-hankkeissa olisi otettava paremmin huomioon ko. sektorin tarpeet. Pk-yritykset odottavat enemmän relevantteja, lyhyen ja keskipitkän ajan tarpeisiin vastaavia kehittämistoimia ja instrumentteja. EU:n rahoitusohjelmissa tulisi olla paremmin esillä ajankohtaisimmat teemat. Ohjelmien joustavuudessa ja olosuhteiden muutoksiin reagoinnissa on kehitettävää. Tärkeätä on myös hakuprosessien ja ohjelmien avoimuus, aiempaa haasteellisempien ja riskipitoisten hankkeiden toteuttaminen sekä hallinnon keventäminen. Yritysten on hyödynnettävä aktiivisesti myös muita kansainvälisen yhteistyökanavia, kuten COST ja Eureka Yhteistoiminta lähialueilla Pohjoismaisen ja koko Itämeren piirin KTI-yhteistyön merkittävä vahvistaminen on tarpeen erityisesti tavalla, joka edistää myös laajempaa EU-alueen ja globaalitason yhteistyötä. Pohjoismaista vuorovaikutusta on kehitettävä edelleen maiden omien prioriteettien ja yhteisten intressien pohjalta. Yhteistyötä on vahvistettava laajentamalla sitä Baltian maiden suuntaan. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että yhteistyö integroidaan tiiviisti maiden omiin rakenteisiin, eivätkä toimet jää irrallisiksi ja lyhytjänteisiksi. Sama integroitumisen vaatimus kohdistuu kaikkeen lähialueyhteistyöhön. Toimivia esimerkkejä pohjoismaisesta tutkimusyhteistyöstä ovat muun muassa NordForskin yhteispohjoismaiset tutkijakoulut ja huippuyksikköohjelmat keskeisillä vahvuusaloilla. Kaikille lähialueen maille sisällöllisesti merkittäviä hankkeita ovat ilmastoon, energia-alaan ja Itämereen liittyvät teemat niin koulutuksessa ja tutkimuksessa kuin innovaatiotoiminnassa. Naapurimaiden kanssa toteutettavaa yhteistä yliopistokoulutusta, esimerkiksi Suomen ja Venäjän cross-border university -konseptin kaltaista toimintaa tulee lisätä. Tiiviimpää yhteistyötä on tehtävä myös rajat ylittävien klustereiden muodostamiseksi. Tämä edistäisi (pk-)yritysten ja julkisten KTI-organisaatioiden kumppanuuksia ja osaamisen verkottamista. Innovaatiopolitiikan uusia instrumentteja on kehitettävä lähialueyhteistyönä. Naapurimaiden kanssa bilateraalista yhteistyötä tehdään yhteisten etujen kohdatessa ja tilanteissa, jossa se on tarkoituksenmukaisinta. Yhteistyötä on kuitenkin pyrittävä toteuttamaan laajan, monenkeskisen yhteistoiminnan kautta. Venäjä-yhteistyötä tulee vahvistaa ja lisätä Suomen Venäjä-osaamiseen suunnattuja resursseja. Tarvitaan konkreettisia uusia yhteisiä aloitteita ja toimia, jotta voimme hyödyntää paremmin Venäjän kasvavan roolin ja mahdollisuudet yhteistyökumppanina ja markkina-alueena. Suomen on haettava kestäviä ja optimaalisia yhteistyömuotoja ja -ratkaisuja hyvin erilaisten toimijoiden ja maiden kanssa. Lähialueilla tehtävää yhteistyötä määrittävät monenlaiset reunaehdot: maiden kahdenväliset suhteet, alueellinen yhteistyö ja yhteiset toiminnot, pohjoismainen yhteistyö, EU-jäsenyydet sekä pohjoisen ulottuvuuden ja arktisten alueiden toimintastrategiat. Yhteenvetona voidaan todeta, että KTI-yhteistyötä on tiivistettävä Pohjoismaiden kesken sekä Baltian maiden ja Venäjän kanssa. Laajempaa Itämeren piirin yhteistyötä on toteutettava alueen maiden monenkeskisin toimin, ja myös EU:n kautta. On varmistettava, että yhteistyötä tiivistetään koordinoidusti valituilla aloilla ja lisäarvoa tuottavalla tavalla. 19

22 4. Strategian toteutus: rahoitus, seuranta ja arviointi KTI-järjestelmien kansainvälistäminen edellyttää huomion kiinnittämistä voimavaroihin. Mikäli kansainvälistämistä halutaan laajamittaisesti ja määrätietoisesti edistää, eivät nykyiset voimavarat riitä olemassa olevien resurssien uudelleen jakamisen tuomista mahdollisuuksista huolimatta. Tarvitaan uutta rahaa, jonka ohjaamisessa kohdistaminen sekä toimien ja sisältöjen valinta on ensisijaista. Yksi resursoinnin haasteista on osuva mitoitus. Kansainvälistymiselle osoitettavien varojen erottaminen muista resursseista on kuitenkin usein vaikeaa. Toisaalta kansainvälistymisen tulee olla luonteva osa kaikkea kehittämistä, ei erillinen toiminto, jolla on erillinen rahoitus. Kokonaisrahoituksen määrittämisen sijaan voidaan osoittaa keskeisiä kohteita ja ohjelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkimuksen infrastruktuurit (ml. vuosittaiset jäsenmaksut ja käyttökulut) sekä FiDiPro-ohjelma. Osaamisperustamme vahvistaminen ja kansainvälistäminen edellyttävät, että julkisia ja yksityisiä KTI-panostuksia lisätään. Tarvitaan uusia, eri tahojen yhteisiä rahoitusjärjestelyjä ja voimavaroja sekä arviointia KTI:n kansainvälistämisestä. Kokoavaa kehittämistä tarvitaan mm. pyrittäessä varmistamaan henkisten voimavarojen laatu ja riittävyys, luomaan ja ylläpitämään infrastruktuureja sekä vauhdittamaan (kasvu)yritysten KTI:n kansainvälistymistä. Kilpailu- ja yhteistyökyvyn parantaminen vaatii (läpinäkyvään, ennakoitavissa olevaan) tulosohjaukseen, rahoitukseen ja kannustimiin tiiviisti kytkettyä priorisointia ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä profiloitumista ja valikoivan päätöksenteon kehittämistä. Yhteistyön kehittymisen seurannassa on erityisesti painotettava sitä, missä määrin on yhteistyön kautta lisätty omaa tietopääomaa ja osaamista ja miten sitä on kyetty hyödyntämään eri yhteistyötahojen tai -alojen suunnilla. Tulosten osoittamisessa ja toimien vaikuttavuuden arvioinnissa on viime vuosina edetty lupaavasti. Tätä kehittämistä on jatkettava kotimaassa monenkeskisesti, samoin enenevästi kansainvälisenä yhteistyönä. On kiinnitettävä enemmän huomiota kehittämistavoitteiden kvantifiointiin ja seurantaan. Määrätietoisen kansainvälistämisen tehostamiseksi on tietoperustaa ja indikaattorijärjestelmiä kehitettävä ja parannettava niiden laatua tavalla, joka myös mahdollistaa uusien mittareiden luomisen. Tässä kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat opetusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä KTI-toiminnan asiantuntija- ja rahoitusorganisaatiot. Vastuuorganisaatioiden tulee toteuttaa tätä kehittämistä monenkeskisenä yhteistyönä, ei eriytetysti osana kunkin tahon omaa toiminnan kehittämistä. Kansainvälisen yhteistyön vaikutusten mittaaminen on erittäin vaikeaa. Tämän edistämisessä julkisilla asiantuntijaorganisaatioilla erityisesti Suomen Akatemialla ja Tekesillä sekä tutkimuslaitoksilla on yhteinen tehtävä. Tutkimus- ja innovaationeuvosto seuraa kansainvälistämiskehitystä, sisällyttää havaintonsa vuoden 2010 lopulla valmistuvaan KTI-politiikan linjaraporttiin ja esittää väliarvionsa kehittämisen tilasta ja tarpeista vuonna Yksittäisiä kansainvälistämiskysymyksiä neuvosto käsittelee jatkuvasti. 20

23 LIITE Kansainvälisen koulutus-, tutkimus-, teknologia- ja innovaatioyhteistyön avulla voidaan: - saada kansainvälinen tutkimustieto ja osaaminen nopeasti käyttöön omassa maassa - yhdistää voimat sellaisessa KTI-toiminnassa, mihin yksittäisillä mailla ei ole riittäviä aineellisia ja henkisiä resursseja (esim. suurten tutkimusohjelmien toteuttaminen, suurten kansainvälisten infrastruktuurien luominen ja ylläpitäminen) - hallita ja jakaa riskejä ja kustannuksia - saavuttaa monenkeskistä hyötyä, joka voi olla tieteellistä, teknologista, taloudellista, sosiaalista, ja/tai kulttuurista sekä ympäristön kannalta kestävää ja monimuotoisuutta säilyttävää - yhdistää kansallisia, voimavaroiltaan pieniäkin osaamisalueita ja yksiköitä suuremmiksi, kansainvälisesti verkottuneiksi kokonaisuuksiksi - vähentää tutkimustoiminnan pirstoutuneisuutta ja luoda yhteinen näkemys tutkimusongelmista, lähestymistavoista ja tavoitteista - parantaa tutkimuksen laatua ja kansainvälistä vertailtavuutta - edistää tutkimustulosten laaja-alaista hyödyntämistä - luoda kansainvälisesti vetovoimaisia, luovia tutkimus- ja innovaatioympäristöjä - edistää laaja-alaisen innovaatiotoiminnan mukaisia uusia toimintamuotoja ja -tapoja (kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys) sekä näitä tukevaa politiikkaa - parantaa tutkimuksen näkyvyyttä sekä kansainvälistä tunnettuutta ja arvostusta - parantaa tutkijankoulutuksen laatua ja lisätä koulutuksen määrää - houkutella maahan uutta osaamista, investointeja ja t&k-intensiivisiä yrityksiä - edistää tutkimusta ja innovaatioiden luomista suotuisissa ympäristöissä, kuten monitieteisissä ja -kulttuurisissa verkostoissa. 21

24

25

26 Kansainvälistyvä koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta ISBN HELSINKI 2009

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Linjauksen valmistelun reunaehtoja Globalisaatio + finanssikriisi + grand challenges ei paluuta vanhaan (työnjaon ja erityisesti tehtävärakenteen muut

Linjauksen valmistelun reunaehtoja Globalisaatio + finanssikriisi + grand challenges ei paluuta vanhaan (työnjaon ja erityisesti tehtävärakenteen muut Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset 2010 MINNE MENET KORKEAKOULUTUS? 6.10.2010 HAAGA-HELIA HELIA ammattikorkeakoulu Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto Linjauksen valmistelun

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015 2015 Tutkimuslaitokset Tiedon hyödynt dyntäminen pääp äätöksenteossa ajankohtaisia policy-tavoitteita 31.3.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus-

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta

Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta Suomi 2030: Vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa elämisen laatu ja yrittämisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset lähivuosillel

Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset lähivuosillel Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset lähivuosillel Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari, Tampere 1.12.2010 Ilkka Turunen Linjaus 2011-2015 Neuvosto () laatii kerran toimikaudellaan

Lisätiedot

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada Pohjoismainen TKI- korkeakouluyhteistyö Tom Lind Arcada Workshopin sisältö Alustus Lyhyt katsaus kv. TKI-toiminnan nykytilaan Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportti Pohjoismainen TKI-korkeakouluyhteistyö

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Team Finland -uudistus

Team Finland -uudistus Team Finland -uudistus Tiedotustilaisuus 28.3.2017 Elinkeinoministeri Mika Lintilä Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen Kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM 2 Taustaa TEM asetti 6.10.2016

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10. Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö Tiedonanto kuvaa toimintasuunnitelman eurooppalaisen tekoälyn kehittämiseen ja käyttämiseen Komissio

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan

Lisätiedot

Yhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset

Yhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset Yhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.5.2017 Tulevaisuudenkestävän Suomen visio http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot