ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA PIRKANMAAN ALUEELLINEN STRATEGIA

Transkriptio

1 ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA PIRKANMAAN ALUEELLINEN STRATEGIA

2 ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA PIRKANMAAN ALUEELLINEN STRATEGIA Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen erityisen tuen järjestämisen strategian lähtökohtana on alueen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien parantaminen ja oppilaitosten yhteistoiminnan kehittäminen. Tämä tapahtuu tiivistämällä toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistoimintaverkoston toimintaa sekä kehittämällä toiminnan laatua ja henkilöstön osaamista. 1. Erityisen tuen järjestämistä koskevat kansalliset ja kansainväliset linjaukset Koulutuksellisen tasa-arvon edellytys on, että jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä on mahdollisuus osallistua toisen asteen koulutukseen hänen toiminta- tai oppimisedellytyksiään vastaavasti. Tähän tavoitteeseen pyritään sekä koulutuspoliittisin keinoin että laajempana yhteiskunnallisena toimintana, esimerkiksi toteuttamalla nuorten koulutustakuumallia. Elinikäisen oppimisen periaate edellyttää, että kaikilla aikuisilla on mahdollisuus osallistua ammatilliseen perus-, lisä- ja täydennyskoulutukseen työelämän eri vaiheissa. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja ohjelmiin, joiden tavoitteena on kehittää suomalaista koulutusjärjestelmää esteettömään, inklusiiviseen ja syrjäytymistä ehkäisevään suuntaan. Tällaisia sopimuksia ovat esimerkiksi seuraavat: o YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) o Luxemburgin peruskirja (1996), jossa esitellään A School for All lähestymistapa koulutukseen o YK:n Lasten oikeuksien yleisjulistus (1991) o YK:n Vammaisten oikeuksien yleisjulistus (1975) ja yleismaailmallinen toimintaohjelma (1982) o Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet (1993) o Unescon Salamancan sopimus (1994), jossa linjataan erityisopetuksen kehittämisen suuntia o Euroopan neuvoston Vammaispoliittinen kokonaisohjelma (1991) o YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (2006) Jokaisella Euroopan unionin jäsenvaltiolla on kansallinen koulutuspolitiikkansa, mutta yhteisistä linjauksista on kuitenkin haluttu sopia. Yksi tällainen yhteinen linjaus on inkluusion edistäminen. Erityisen tuen järjestäminen on esillä myös työelämän ja työmarkkinoiden kehittämissuuntauksissa. Esteettömyyden edistäminen, yhteiskuntavastuullinen yritystoiminta ja välityömarkkinoiden kehittäminen liittyvät läheisesti erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymiseen ja työllistymistä edistävään oppimiseen, ohjaukseen ja opetukseen. 2

3 2. Erityisen tuen järjestämistä koskevat säädökset, ohjeet ja strategiat ammatillisessa koulutuksessa Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/98) säätelevät ammatillista erityisopetusta koulutuksen tavoitteiden, ammatillisen erityisopetuksen kohderyhmän, opiskelijaksi ottamisen perusteiden, opetuksen mukauttamisen, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS), erityisopetuksen opintososiaalisten etujen ja opetuskielen osalta. Lisäksi laki säätelee koulutuksen järjestämisluvan periaatteet, luvan saajan koulutustehtävän ja vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen periaatteet. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ei käsittele erityisen tuen järjestämisen kysymyksiä, mutta koulutuksen järjestäjiä velvoittaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen liittyvä määräys henkilökohtaistamisesta. Määräyksessä edellytetään, että henkilökohtaistamisen kaikissa vaiheissa on otettava huomioon tutkinnon hankkijan erityistarpeet ja lähtökohdat. Lisäksi aikuiskoulutuksen eri rahoittajat (esim. TEM) asettaa omia ohjeitaan koulutuksen toteuttajille myös erityisen tuen järjestämisestä. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen liittyvässä AKKU-johtoryhmän toisessa väliraportissa painotetaan aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen ja toimenpideehdotuksissa korostetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua aikuiskoulutukseen ja edellytetään koulutuksen järjestäjiltä riittäviä tukipalveluja opiskeluun ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Tutkinnon perusteisiin sisältyy mm. erityisopetuksen ja -ohjauksen järjestämiseen ja arviointiin liittyviä määräyksiä. Erityisopetuksen ja ohjauksen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyviä teemoja on esillä myös valmisteilla olevassa Pirkanmaan aikuisohjausstrategiassa. Valtakunnan tasolla laaditaan Ammatillisen erityisopetuksen strategiaa, Erityisen tuen strategiaa ja Elinikäisen ohjauksen strategiaa. 3. Erityisen tuen ja erityisopetuksen järjestäminen Pirkanmaalla Pirkanmaalla erityisopetusta ja/ tai erityisen tuen erilaisia muotoja järjestetään kaikissa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Niissä on tarjolla opetusta ja ohjausta erityisryhmissä, integroituna opetuksena sekä yksilöllisen tuen avulla. Maakunnassa kehitetään nivelvaiheiden toimintaa kiinteässä yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Alueella järjestää erityisopetusta neljä erityisoppilaitosta: Aitoon koulutuskeskus, Luovi, Kiipulan ammattiopisto ja Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. Lisäksi Silta-Valmennusyhdistys toimii yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. 3

4 4. Erityisen tuen järjestämisen strategiset linjaukset vuoteen Pirkanmaalla on uudistumiskykyinen, korkeatasoinen ja laadukas koulutustarjonta kaikille erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille ja aikuisille opiskelijoille. o ennakoivan analyysin tekeminen koulutukseen hakeutuvista koulutustarjonnan ja tuen mallien kehittämiseksi o ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen ja ohjauksen tarjonnan kartoittaminen ja kokoaminen o yhteisen valintatarjottimen kehittäminen peruskoulun päättäville erityisopiskelijoille ja siitä tiedottaminen o koulutustarjonnan ja erityisen tuen nykytila-analyysin tekeminen o oppilaitosten erityisopetuksen ja ohjauksen vahvuuksien löytäminen ja niiden tehokas hyödyntäminen o henkilöstön osaamisen kehittämisestä huolehtiminen 2. Pirkanmaa on innovatiivinen erityisen tuen menetelmien kehittäjä. o hankkeistettujen menetelmäkokeilujen toteuttaminen o alueellisten täydennyskoulutusten kehittäminen ja toteuttaminen o hyvien käytäntöjen levittäminen o erityisopetuksen ja ohjauksen kehittämispalvelujen tuottaminen yhteistyössä o maakunnallisten tukipalvelujen kehittäminen o erityisoppilaitosten osaamisen hyödyntäminen ja yhteistoimintaroolin kehittäminen 3. Alueen oppilaitokset kehittävät toimintaansa inklusiiviseen suuntaan. o inklusiivisen ammatillisen koulutuksen kriteerisuosituksen tekeminen o yhteisten inklusiivisten pilottihankkeiden käynnistäminen o henkilöstön osaamisen kehittämisestä huolehtiminen 4. Pirkanmaalla on toimiva, koordinoitu ja vahva alueellinen koulutuksen järjestäjien verkosto, joiden yhtenä painopistealueena on seudullinen vastuu erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista. o alueellisen koordinaatiokeskuksen perustaminen oppilaitosten tueksi o erityisopetuksen yhteistyöfoorumin toiminnan jatkaminen ja kehittäminen o koulutuksen järjestäjien sitouttaminen yhteistoimintaan 4

5 o avoimen tiedottamisen järjestelmän luominen 5. Pirkanmaalla on moniammatillinen ja kehittyvä asiantuntijaverkosto yksilöllisten koulutus- ja työllistymispolkujen ja tukitoimien toteuttamiseen. o palveluverkoston nykytila-analyysin tekeminen o olemassa olevan palveluverkoston ja sen toimintamallien kehittäminen o asiantuntijaverkoston toiminnan kehittäminen o erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen menetelmien ja prosessien kehittäminen o koulutuksen ja työelämän nivelvaiheiden kehittäminen 6. Ammatillinen erityisen tuen järjestäminen tukee pirkanmaalaista elinkeinoelämää ja yksilöiden työllistymistä. o yksilöllisen työhönvalmennuksen kehittäminen nuorille ja aikuisille työelämään sijoittumisen varmentamiseksi o erityistä tukea tarvitsevien työssäoppimisen ja tutkintojen suorittamisen tukeminen o työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen o yhteistyötilaisuuksien järjestäminen työelämän edustajien kanssa o verkostopalvelujen hyödyntäminen ja kehittäminen työelämään sijoittumisessa 5. Arviointi ja seuranta Perustettavassa koordinaatiokeskuksessa laaditaan toiminnan arviointiin suositus. Osa arviointia tapahtuu yhteistyöfoorumissa ja osa oppilaitosten omien laatujärjestelmien mukaisesti. Maakunnallisen arvioinnin ja seurannan organisoinnin päävastuu on perustettavalla koordinaatiokeskuksella. Arvioinnin tuloksia käsitellään erilaisissa alueellisissa tapaamisissa. Strategia päivitetään vuonna 2012 koulutuksen järjestäjien ja muiden verkostokumppaneiden välisenä yhteistyönä. 5

6 LIITE 1 ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA PIRKANMAAN ALUEELLINEN STRATEGIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VASTUUT 4. Erityisen tuen järjestämisen strategiset linjaukset vuoteen Pirkanmaalla on uudistumiskykyinen, korkeatasoinen ja laadukas koulutustarjonta kaikille erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille ja aikuisille opiskelijoille. o ennakoivan analyysin tekeminen koulutukseen hakeutuvista koulutustarjonnan ja tuen mallien kehittämiseksi o ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen ja ohjauksen tarjonnan kartoittaminen ja kokoaminen o yhteisen valintatarjottimen kehittäminen peruskoulun päättäville erityisopiskelijoille ja siitä tiedottaminen o koulutustarjonnan ja erityisen tuen nykytila-analyysin tekeminen o oppilaitosten erityisopetuksen ja ohjauksen vahvuuksien löytäminen ja niiden tehokas hyödyntäminen o henkilöstön osaamisen kehittämisestä huolehtiminen o koonti valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen jatko-opinnoista Koulutuksen järjestäjän vastuut: - henkilökohtaisten polkujen mahdollistaminen koulutustarjonnassa - pienryhmien joustava käyttö ja muodostaminen - tuen järjestämisen organisointi ja resursointi - nivelvaiheen toimintatapojen kehittäminen, vuoropuhelu perusopetuksen ja toisen asteen välillä - henkilöstön osaamisen kehittäminen 2. Pirkanmaa on innovatiivinen erityisen tuen menetelmien kehittäjä. o hankkeistettujen menetelmäkokeilujen toteuttaminen o alueellisten täydennyskoulutusten kehittäminen ja toteuttaminen o hyvien käytäntöjen levittäminen o erityisopetuksen ja ohjauksen kehittämispalvelujen tuottaminen yhteistyössä o maakunnallisten tukipalvelujen kehittäminen o erityisoppilaitosten osaamisen hyödyntäminen ja yhteistoimintaroolin kehittäminen 6

7 Koulutuksen järjestäjän vastuut: - erityisoppilaitokset ovat dialogissa Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kehittämis- ja palvelutoiminnan strategian kehittämisessä - toimivien verkostojen luominen ja ylläpitäminen - erilaisten keskustelu-, ideointi- ja analysointitilanteiden mahdollistaminen paikallisesti ja alueellisesti - uusien toimintatapojen aktiivinen etsiminen 3. Alueen oppilaitokset kehittävät toimintaansa inklusiiviseen suuntaan. o inklusiivisen ammatillisen koulutuksen kriteerisuosituksen tekeminen o yhteisten inklusiivisten pilottihankkeiden käynnistäminen o henkilöstön osaamisen kehittämisestä huolehtiminen Koulutuksen järjestäjän vastuut: - esteettömästä oppimisympäristöstä huolehtiminen (fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen, oikeudellinen) - inklusiivisten tavoitteiden toteutumisesta huolehtiminen strategisessa ja operationaalisessa päätöksenteossa - henkilöstön osaamisen kehittäminen 4. Pirkanmaalla on toimiva, koordinoitu ja vahva alueellinen koulutuksen järjestäjien verkosto, joiden yhtenä painopistealueena on seudullinen vastuu erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista. o alueellisen koordinaatiokeskuksen perustaminen oppilaitosten tueksi o erityisopetuksen yhteistyöfoorumin toiminnan jatkaminen ja kehittäminen o koulutuksen järjestäjien sitouttaminen yhteistoimintaan o avoimen tiedottamisen järjestelmän luominen Koulutuksen järjestäjän vastuut: - henkilöstön koordinaatioon osallistumisen mahdollistaminen - oman organisaation vastuiden selkiyttäminen - alueellisen verkostotyön vahvistaminen 7

8 5. Pirkanmaalla on moniammatillinen ja kehittyvä asiantuntijaverkosto yksilöllisten koulutus- ja työllistymispolkujen ja tukitoimien toteuttamiseen. o palveluverkoston nykytila-analyysin tekeminen o olemassa olevan palveluverkoston ja sen toimintamallien kehittäminen o asiantuntijaverkoston toiminnan kehittäminen o erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen menetelmien ja prosessien kehittäminen o koulutuksen ja työelämän nivelvaiheiden kehittäminen Koulutuksen järjestäjän vastuut: - erilaisten asiantuntijaverkostoiden työskentelyyn osallistumisen mahdollistaminen - verkostojen vetovastuussa oleminen - uusien verkostotoiminnan mallien kehittäminen 6. Ammatillinen erityisen tuen järjestäminen tukee pirkanmaalaista elinkeinoelämää ja yksilöiden työllistymistä. o yksilöllisen työhönvalmennuksen kehittäminen nuorille ja aikuisille työelämään sijoittumisen varmentamiseksi o erityistä tukea tarvitsevien työssäoppimisen ja tutkintojen suorittamisen tukeminen o työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen o yhteistyötilaisuuksien järjestäminen työelämän edustajien kanssa o verkostopalvelujen hyödyntäminen ja kehittäminen työelämään sijoittumisessa Koulutuksen järjestäjän vastuut: - erityisen tuen mallien kehittäminen työelämäyhteistyöhön ja työssäoppimiseen - erityistä tukea tarvitsevin opiskelijoiden työllistymisen tukeminen koulutuksen keinoin - henkilöstön osaamisen kehittäminen 8

9 LIITE 2 Organisaation osaaminen ja inklusiivinen ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen muuttuvassa toimintaympäristössä on yhtenä haasteena koulutuksen inklusiivisuuden tavoite. Inklusiivisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä koulutuksen järjestämistapaa, jossa painotetaan kaikkien nuorten ja aikuisten oikeutta osallistua avoimeen ja esteettömään ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden moninaisuus tulee tämän yhteiskunnallisen tavoitteen myötä lisääntymään ja moninaisuuteen ja opiskelijoiden erityistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusorganisaatioilta uudenlaista osaamista. Organisaation osaaminen koostuu yksilöiden osaamisen rinnalla ajattelutavasta, jossa osaaminen nähdään organisaation uudistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen voimavarana. Näin osaaminen on paitsi yksilön taitoja ja tietoja, myös organisaation prosesseissa ja käytännöissä näkyvä ominaisuus. Tulevaisuusorientoitunut organisaatio huolehtii siitä, että toiminnan onnistumisen kannalta oleelliset osaamisalueet ovat tiedossa ja että osaamisalueita kehitetään tavoitteellisesti. Osaamisen kuvaaminen tarkoittaa tulevaisuuden osaamisen saattamista sellaiseen muotoon, jonka avulla voidaan tehdä konkreettisia organisaatio-, yksikkö-, ryhmä- ja yksilökohtaisia kehityssuunnitelmia. Inkluusion lisääntyminen yhteiskunnan eri toiminta-alueilla tarkoittaa monia asioita ammatillisessa koulutuksessa. Inklusiivinen koulutus ei tarkoita ainoastaan erityisen tuen järjestämistä erilaisissa oppimisympäristöissä, vaan kyseessä on perustavanlaatuinen muutos koko organisaation toimintakulttuurissa. Siksi inklusiivisuuden edellyttämä organisaation osaaminen on jäsennettävä siten, että osaaminen liittyy organisaation tavanomaisiin prosesseihin ja käytäntöihin. Erityistä osaamista ja ohjausta -projektissa on edistetty Erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa Pirkanmaan alueellisen strategian laatimista ja toimeenpanoa. Strategiassa ammatillisen koulutuksen yhteiseksi päämääräksi on asetettu inklusiivinen ammatillinen koulutus. Organisaation osaamisen konkretisoinnin tueksi on laadittu osaamisen nelikenttämalli, jossa osaaminen on jäsennetty ammatillisten opettajien, ammatillisten erityisopettajien, muun ohjaushenkilöstön ja hallinnon ja johdon osaamisena. 9

10 Inklusiivisen ammatillisen koulutuksen osaamisalueet Ammatilliset opettajat Pedagoginen osaaminen - osaa tunnistaa tuen tarpeen - osaa arvioida oman alansa työtehtäviä erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta - osaa yksilöllistää osaamistaan ja ohjaustaan - osaa monipuolistaa työvaltaisia oppimisympäristöjä Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen - osaa toimia erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisprosessia edistävissä ryhmissä, tiimeissä ja verkostoissa - osaa työskennellä yhdessä oppilaitoksen eri asiantuntijoiden ja opettajien kanssa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan parhaaksi - osaa työskennellä yhdessä työelämän edustajien kanssa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen ja työllistymisen edistämiseksi Erityisopettajat Pedagoginen osaaminen - osaa analysoida erilaisia oppimista vaikeuttavia tekijöitä - osaa järjestää ja kehittää erityistä tukea erilaisissa oppimisympäristöissä Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen - osaa organisoida ja edistää oppilaitoksen ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaista verkosto-toimintaa - osaa kehittää oppilaitoksen yhteisöllistä toimintaa - osaa tukea opettajia erityisen tuen järjestämisessä Hallinnollinen osaaminen - osaa kehittää oppilaitoksen ohjaus- ja tukipalveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - osaa kehittää erityisen tuen järjestämisen hallinnollisia prosesseja Muu ohjaushenkilöstö (opinto-ohjaajat, ohjaajat, ammattihenkilöt) Pedagoginen osaaminen - osaa tunnistaa tuen tarpeen - osaa yksilöllistää ohjaustaan Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen - osaa toteuttaa ohjausta työparina ja tiimin jäsenenä Hallinto ja johto Hallinnollinen osaaminen - osaa kehittää strategisia linjauksia erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta - osaa kehittää ja edistää esteetöntä ja inklusiivista oppilaitoskulttuuria - osaa luoda ja resursoida moniammatillisia yhteistyön malleja oppilaitokseen - osaa toimia erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisprosessia edistävissä ryhmissä ja verkostoissa 10

11 Lähteet Erityisen tuen järjestäminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Pirkanmaan alueellinen strategia Hätönen, H Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. Edita Prima Oy. Saloviita, T Inkluusio eli osallistava kasvatus. 80%9DINKLUUSIO%E2%80%9D_TARKOITTAA_ 11