Suomen Golfin. Strategia 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Golfin. Strategia 2020"

Transkriptio

1 Suomen Golfin Strategia 2020

2

3 Sisällysluettelo Suomen Golfin strategia Strategin för Finlands golf Strategiaprosessi...8 Golf Suomessa... 8 Strategian toteuttajatahot...10 Visio Suomen Golf Missio Suomen Golfliitto Arvot SANASTO Tässä strategiaehdotuksessa on käytetty muutamia termejä, jotka on mahdollista ymmärtää useammalla eri tavalla. Termeillä tarkoitetaan tässä tapauksessa seuraavaa: Golftoimiala viittaa kaikkiin golfin parissa toimiviin tahoihin. Golfyhteisö viittaa golfseuran ja kenttäyhtiön muodostamaan kokonaisuuteen. Kenttä viittaa konkreettiseen alustaan, jolla golfia pelataan. Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet Palvelut...16 Lapset ja nuoret...16 Kilpagolf...16 Osaaminen...16 Talous ja toimintaolosuhteet...17 Viestintä...17 Yhteiskuntavastuu...17 SWOT Vahvuudet...19 Haasteet...20 Mahdollisuudet...21 Uhkatekijät...22 Suomen Golfliitto ry Kansallinen rooli...25 Kansainvälinen rooli...25 Hallinto...27 Analyysit Golfin ennusteita...28 Tilastoja... 39

4 Suomen Golfin strategia 2020 Suomen Golfin vuoteen 2020 saakka ulottuva strategia on nyt valmis. Uudessa strategiassa on laadittu yhteiset linjaukset ja tavoitteet koko Suomen golfille. Pitkää, pari vuotta kestänyttä strategiaprosessia on johtanut Suomen Golfliiton hallitus. Työskentelyssä ovat olleet aktiivisesti mukana kaikki alan tärkeimmät toimijat Golfliiton henkilöstöstä yhteistyöyhdistyksiin. Suuren kiitoksen työpanoksestaan ansaitsevat Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys (FGA), Toimitus- ja toiminnanjohtajien Yhdistys (FGMA), Suomen PGA sekä Suomen Golfkenttien Yhdistys (SGKY). Lisäksi kiitokset kuuluvat myös kaikille muille prosessiin osallistuneille tahoille. Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa siitä, että Suomen golfin uutta strategiaa ei ole ainoastaan laadittu yhdessä, vaan sitä on myös ryhdyttävä toteuttamaan yhteisin voimin. Strategiaa laadittaessa on haluttu kiinnittää huomiota suomalaisen golfin kehittämiseen sen kaikilla osa-alueilla. Suurena visiona on tehdä golfista viimeistään tällä alkaneella vuosikymmenellä koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus. Golfperheen vahva uskomus on, että panostamalla valittuihin painopistealueisiin kotimainen golf pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin. Seuraavana askeleena onkin tarkka resurssien kartoitus ja kohdistus niin, että asetettuihin tavoitteisiin päästään. Suuri urakka, strategian valmistelu, on nyt takanapäin. Se kaikkein suurin työ on kuitenkin vasta alussa. Strategian toteuttamiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia. 4

5 Visio Suomen Golfin visio on koko toimialan yhteinen tahtotila siitä, millaiseksi haluamme yhdessä tulla. Visioksi on määritetty se, että golfista tulee koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus. Missio Suomen Golfliiton missio, eli liiton olemassaolon tarkoitus, on olla yhteen kokoava golfin toimija ja kehittäjä Suomessa. Arvot Arvot kertovat mitä pidämme tärkeänä ja kuinka toimimme. Oikein määriteltyinä ja julkilausuttuina arvot voivat toimia toimintaa ohjaavina työkaluina. Suomen golfille määritellyt arvot perustuvat elämän ja suomalaisen kulttuurin perusarvoihin. Keskeisiksi arvoiksemme olemme nostaneet elämisen laadun ja pelaamisen nautinnon, menestymisen tahdon, hyvät tavat sekä vastuullisuuden. Painopistealueet Strategiassa on valittu seitsemän painopistealuetta, joiden kehittämiseen tullaan erityisesti keskittymään seuraavan vuosikymmenen aikana. Nämä painopistealueet ovat: Palvelut Lapset ja nuoret Kilpagolf Osaaminen Talous ja toimintaolosuhteet Viestintä Yhteiskuntavastuu 5

6 Strategin för Finlands golf 2020 Strategin för Finlands Golf som sträcker sig till år 2020 är nu färdig. I den nya strategin har det utarbetats gemensamma riktlinjer och mål för Finlands golf. Den långa strategiprocessen som har tagit några år har letts av styrelsen för Finlands Golfförbund. I arbetsprocessen har alla de viktigaste aktörerna inom området aktivt medverkat, allt från förbundets personal till samarbetsföreningar. Ett stort tack för deras arbetsinsats förtjänar Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys (FGA), Toimitus-ja toiminnanjohtajien Yhdistys (FGMA) och Suomen PGA samt Suomen Golfkenttien Yhdistys (SGKY). Dessutom ett stort tack också till alla andra parter som deltagit i processen. I detta skede är det värt att påminna om att strategin för Finlands Golf inte enbart är utarbetad tillsammans, utan även också att den skall genomföras tillsammans. Vid utarbetningen av själva strategin har det velats fästa uppmärksamhet vid utvecklingen av den finska golfen på alla delområden. Den stora visionen är att göra golfen till hela folkets populära sport- och idrottsaktivitet. Golffamiljen är starkt övertygade om att genom att satsa på utvalda tyngdpunktsområden, kommer den inhemska golfen att kunna vara beredd också på framtidens utmaningar. Nästa steg är en noggrann kartläggning av resurserna, och den anpassas så att de uppställda målen nås. Den stora uppgiften, den utarbetade strategin, är nu bakom oss. Det största arbetet har bara påbörjats. För genomförandet av strategin och för att uppnå de utsatta målen behövs vi alla. 6

7 Vision Finlands Golfs vision är hela verksamhetens gemensamma önskan för hur vi vill vara tillsammans. I visionen har det fastställts att golf kommer att bli hela folkets populära fritids- och idrottsaktivitet. Mission Finlands Golfförbundets mission, eller varför förbundet finns till, är att vara en sammanfogande länk för golfaktören och utvecklaren i Finland. Värden Värderingarna speglar vad vi tycker är viktigt och hur vi fungerar. Korrekt definierade och offentligjorda värden kan fungera som vägledande verktyg för verksamheten. De angivna värdena för Finlands golf baserar sig på livets generella värden och de grundläggande värderingarna i den finländska kulturen. Som de centrala värdena har vi lyft fram livskvaliteten och njutningen av att spela, viljan att lyckas, moralen och ansvaret. Tyngdpunktsområden I strategin har det valts sju tyngdpunktsområden, som särskilt kommer att utvecklas under nästa årtionde. Tyngdpunktsområdena är: Tjänster Barn och ungdomar Tävlingsgolf Kunskaper Ekonomi och verksamhetsförhållanden Kommunikation Samhällsansvar 7

8 Strategiaprosessi Golf Suomessa Golf on vuosien saatossa vallannut koko Suomen. Lajia harrastetaan niin etelässä ja pohjoisessa kuin lännessä ja idässäkin. Golfin osalta Suomi jakautuu kuuteen alueeseen, jotka ovat Uusimaa, Lounais-Suomi, Keski-Suomi, Itä-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi. Suomen Golfliiton jäsenmäärä on jatkanut kasvuaan koko liiton 53- vuotisen historian ajan ja elokuun lopussa vuonna 2009 maamme 128 golfseurassa oli yhteensä jäsentä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli kertynyt 3,8 % eli uusia harrastajia saatiin lajin pariin yhteensä Vuoden 2009 jäsenmäärästä juniorigolfareita eli alle 21-vuotiaita oli yhteensä ja kasvu edellisvuoteen nähden oli heidän osaltaan 4,3 %. Pohjois-Suomi 14 seuraa jäsentä Pohjanmaa 11 seuraa jäsentä Keski-Suomi 24 seuraa jäsentä Itä-Suomi 24 seuraa jäsentä Lounais-Suomi 18 seuraa jäsentä Uusimaa 37 seuraa jäsentä Seurojen ja pelaajien alueellinen jakautuminen. 8

9 Kenttäkapasiteetti Suomesta löytyy erikokoisia ja tyyppisiä golfyhteisöjä aina kuuden reiän kentistä 54-reikäisiin golfkeskuksiin. Kaiken kaikkiaan maamme golfkenttien yhteenlaskettu reikämäärä vuonna 2009 oli reikäisiksi kentiksi muutettuna määrä tarkoittaa 134 kenttää. Kun samana vuonna golfareita laskettiin olevan , pelasi maamme kentillä runsaat tuhat golfaria per 18 reikää. Suomessa Slope-ratingin saaneet golfkentät Reikien määrä: 6-reikäinen 1 9-reikäinen reikäinen reikäinen reikäinen reikäinen 1 yht. 126 Kenttien lukumäärä: Tiedot perustuvat Kenttäopas & Kisakalenteri 2009 tietoihin. Vuonna 2009 golfseurojen ja kenttäyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli arviolta 110 miljoonaa euroa. Harrastajien kokonaiskulutuksen puolestaan arvioitiin olleen 260 miljoonaa euroa, josta noin 60 % maksettiin yrityksille ja 40 % golfyhteisöille. Golfmatkailun arvo oli noin 100 miljoonaa euroa ja välinekaupan arvioksi muodostui noin 300 miljoonaa euroa. Golf on Suomessa suuri työllistäjä. Golfalan yritykset rakentavat ja ylläpitävät golfkenttiä sekä tuottavat alaan liittyviä oheispalveluja. Sesonkiaikaan ala työllistää lähes henkilöä. Lisäksi golfin parissa tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia tunteja talkootyötä. Golfin harrastajat ovat pääsääntöisesti rahoittaneet harrastepaikkojensa rakentamisen itse. Kenttäomaisuuden yhteenlaskettu arvo oli vuonna 2009 noin 400 miljoonaa euroa. 9

10 Strategian toteuttajatahot Suomen Golfliitto laati luvun alussa strategian golfin ja sen olosuhteiden kehittämiseksi Suomessa. Liittokokous hyväksyi vuoteen 2010 saakka ulottuneen strategian helmikuussa Tämä uusi strategia on jatkoa edelliselle ja sen aikajänne on arvioitu vuoteen 2020 saakka. Strategialle on laadittu konkreettiset välitavoitteet, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Strategiaa tullaan tarkastelemaan ja päivittämään säännöllisin väliajoin. Suomen golfin haasteet ovat siinä määrin mittavat ja moninaiset, että strategian toteuttaminen vaatii hyvää yhteistyötä koko golftoimialalta. Erityisesti golfyhteisöt ovat avainasemassa. Ne luovat omalla toiminnallaan suomalaista golfkulttuuria ja vaikuttavat ratkaisuillaan golfin kehittymiseen Suomessa. Tähän kehitykseen on sidoksissa myös strategian toteutuksen onnistuminen. Tämä uusi, koko Suomen golfin strategia on laadittu eri osapuolia kokoavaksi ja yhdistäväksi strategiaksi. Mukana prosessissa ovat olleet kenttäyhtiöt ja muut golfin yhteistyötahot. Lisäksi strategiatyöhön ovat osallistuneet Suomen Golfliiton hallituksen lisäksi liiton vastuulliset toimihenkilöt sekä toimikuntien jäsenet. Strategiatyön eri vaiheita on esitelty myös aluekokouksissa. Strategiatyö käynnistettiin kesäkuussa 2008 ja valmis strategia hyväksyttiin Oulun liittokokouksessa helmikuussa Strategiatyöskentelyn tukena on toiminut konsultti Tapani Frantsi. Prosessin aikana Golfliiton hallitus on tavannut Ruotsin, Tanskan ja Norjan liittojen edustajia sekä kuullut suomalaisia urheilu- ja talousasiantuntijoita. Hallitus on kokoontunut strategian merkeissä yhteensä 14 kertaa (= 17 työpäivää). 10

11 Tärkeimmät yhteistyötahot Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys ry (FGA) Yhdistyksen tavoitteena on koota golfkenttiä ammatikseen hoitavat henkilöt yhteen ja edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista valistus-, tiedotus- ja koulutustoimintaa. Luonnollisesti myös jäsenten väliset golfkilpailut kuuluvat yhdistyksen toimintaan. Järjestö aloitti toimintansa 1986 ja rekisteröityi virallisesti yhdistykseksi Jäsenmäärä vuonna 2009: 580 henkilöjäsentä Toimitus- ja toiminnanjohtajien Yhdistys ry (FGMA) Yhdistyksen tavoitteena on tarjota jäsenistölleen mahdollisuus kehittää itseään ammatillisesti lisäkoulutuksen ja seminaarien kautta. Yhdistys myös huolehtii jäsenistön henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta työpaikoillaan sekä osaamisesta ylläpitää työntekijöidensä henkistä hyvinvointia. Jäsenmäärä vuonna 2009: 153 henkilöjäsentä Erityisesti golfyhteisöt ovat avainasemassa. Ne luovat omalla toiminnallaan suomalaista golfkulttuuria ja vaikuttavat ratkaisuillaan golfin kehittymiseen Suomessa. Suomen PGA ry (PGA) Yhdistyksen tarkoitus on valvoa jäsentensä etuja ja kehittää ammattilaisgolfiin liittyvää kotimaista sekä kansainvälistä toimintaa. PGA:n jäsenistö koostuu pääasiassa golfopettajista ja valmentajista sekä ammattilaispelaajista. Jäsenmäärä vuonna 2009: 210 henkilöjäsentä Suomen Golfkenttien Yhdistys ry (SGKY) Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäseninään olevien golfkenttäyhteisöjen välisenä yhteistyöelimenä, kehittää golfkenttien ylläpitoon, hoitoon ja palvelutasoon liittyviä toimintoja sekä edistää golfalan yleisiä toimintaedellytyksiä ja valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja. Jäsenmäärä vuonna 2009: 25 jäsenyhteisöä 11

12 12

13 Visio Suomen Golf Millaiseksi haluamme tulla? Golf on arvostettu, elämänikäinen urheilu- ja liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset on tunnustettu. Golf on kaikenikäisten yhteinen harrastus sekä suosittu lasten ja nuorten liikuntalaji. Golf on koko kansan suosittu urheiluja liikuntaharrastus. Sen lisäksi, että golf on tärkeä osa laajan harrastajakunnan vapaaaikaa, se on myös merkittävä kilpaurheilulaji, jossa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaiden joukkoon. Lajin saaman olympiastatuksen myötä huippupelaajamme pääsevät tavoittelemaan menestystä myös Olympialaisissa. Missio Suomen Golfliitto Miksi olemme olemassa? Golfliitto on Suomen golfseurojen valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on toimia maassamme golfurheilun alalla vaikuttavien yhdistysrekisteriin merkittyjen seurojen ja rekisteröimättömien alueiden aatteellisena järjestönä sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä. Suomen Golfliitto on yhteen kokoava golfin toimija ja kehittäjä Suomessa. Golfliitto toimii eri intressipiirit yhteen kokoavana golfin ja sen olosuhteiden kehittäjänä Suomessa. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Golfliitto ennakoi myös golfin kansainvälistä ja kotimaista kehitystä ja kehittää lisäksi aktiivisesti golfia pelinä sekä liikuntaja urheilumuotona. Golfliitto toteuttaa eurooppalaisen golfyhteisön (EGA) antamia tehtäviä. Nämä tehtävät käsittävät tasoitusjärjestelmän hallinnoinnin Suomessa sekä Course- ja Slope-ratingin määrittelemisen kaikille jäsenseurojen kentille ja muille kentille, jotka Golfliitto on hyväksynyt tasoituskelpoisiksi. 13

14 Arvot Mitä pidämme tärkeänä ja kuinka toimimme? Elämisen laatu ja pelaamisen nautinto Golf tuo iloa elämään. Suomen Golfliiton tehtävänä on kehittää golfin olosuhteita, jotta golf olisi harrastajilleen mahdollisimman nautittavaa. Tekemisen ilo ja rakkaus lajiin ovat keskeisiä motivaation lähteitä niin vapaaehtoispohjalta toimiville työntekijöille kuin ammattityövoimallekin. Liitto edistää yhteistyöjärjestöjensä kanssa avointa, kaikki pelaajaryhmät huomioivaa golfkulttuuria ja on aktiivisesti mukana kehittämässä golfarin elämysketjua ja peliolosuhteita. Menestymisen tahto Golf on huippu-urheilua, jossa tahto usein ratkaisee lopputuloksen. Suomalainen golftoimiala haluaa luoda riittävät puitteet sille, että kaikilla golfin parissa toimivilla on mahdollisuus menestyä, oli kyse sitten urheilusta tai seura- ja liiketoiminnasta. Menestymisen tahto tarkoittaa ennen kaikkea ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä, selkeiden tavoitteiden asettamista ja tehokkaiden toimintatapojen omaksumista. 14

15 Hyvät tavat Golf on laajasti harrastettu koko perheen peli. Hyvien tapojen ja golfetiketin vaaliminen sekä sääntöjen noudattaminen on edellytys sujuvalle ja turvalliselle pelaamiselle. Hyvät tavat merkitsevät avoimuutta, mutkatonta suhtautumista asioihin sekä ihmisten aitoa arvostamista. Golf toimii hyvänä tapakasvattajana erityisesti lapsille ja nuorille. Vastuullisuus Golfiin kuuluvat sosiaalisuus ja vastuu kanssapelaajista. Myös Suomen Golfliitto selvittää sidosryhmiensä tarpeet ja huomioi ne omassa toiminnassaan. Keskeistä on vastuun kantaminen golfin harrastajista, ympäristöstä sekä yhteiskunnan muista tarpeista. Suomen golfille määritellyt arvot perustuvat elämän ja suomalaisen kulttuurin perusarvoihin. Keskeisiksi arvoiksemme olemme nostaneet elämisen laadun ja pelaamisen nautinnon, menestymisen tahdon, hyvät tavat sekä vastuullisuuden. 15

16 Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet Palvelut Miksi onnistuttava: Golfyhteisöjen vetovoimaisuus sekä toiminnan tehokkuus ja laatu ratkaisevat jäsenmäärän kehityksen Nykyiset pelaajat, kuten esimerkiksi suuret ikäluokat on rekrytoitava aktiivisemmin mukaan toimintaan Nykyiset pelaajat on pidettävä tyytyväisinä Tavoitteet: IT-palvelut ovat ajanmukaisia Viestintä on tarkasti kohdennettua Tutkimusmallit toimivat Kenttäkonsultointi on toimivaa ja kattavaa Roolijako on selkeä ja toimiva Lapset ja nuoret Miksi onnistuttava: Uusiutuminen ja jäsenmäärän pitäminen rakenteeltaan monipuolisena varmistaa lajin menestyksen pitkällä tähtäimellä Golfyhteisöt pysyvät elinvoimaisina On varauduttava suurten ikäluokkien jälkeiseen aikaan Tavoitteet: Hyväksytty Nuorisotoimintalinja, joka perustuu yhdessä sovittuihin arvoihin ja päämääriin Lasten ja nuorten määrän kasvattaminen ja seuratoiminnan kehittäminen Lasten ja nuorten lähtökohdista tehty suunnitelmallinen ohjaus- ja valmennustoiminta 3Kilpagolf Miksi onnistuttava: Vaikutus golfin tunnettuuteen ja vetovoimaan Golfin merkitys kilpa- ja huippu-urheiluna on tärkeä Tavoitteet: Osallistuminen ja menestyminen Olympialaisissa Yltäminen pysyvästi eurooppalaiselle huipputasolle Golfliiton kilpailujen laadun parantaminen Golfliiton rooli kansainvälisten kilpailuiden järjestäjänä Kilpakenttien nostaminen kansainväliselle tasolle Valmentajakoulutuksen selkiyttäminen Alueellisen kehittäjäverkon luominen Rekrytointijärjestelmän kehittäminen Harjoittelun laadun ja määrän nostaminen menestyvien taitoa vaativien lajien tasolle 4Osaaminen Miksi onnistuttava: Pelaajien, palkatun henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kehittyminen parantaa sitoutumista ja lisää pelaamisen nautittavuutta koko golfyhteisössä Tavoitteet: Seurat ovat vetovoimaisia ja palvelevat jäseniään monipuolisesti Golftoimialalla on yhtenäinen koulutusjärjestelmä Seuroissa on osaavia ohjaajia ja valmentajia Tuomarikoulutusjärjestelmä on toimiva 16

17 5Talous ja toimintaolosuhteet Miksi onnistuttava: Golfyhteisöihin sitoutuneiden lajin harrastajien määrä ratkaisee taloudelliset edellytykset pitää yllä kenttiä Golfin pelaajamäärän ja harrastuksestaan maksavien osuuden kasvulla on ratkaiseva merkitys lajin taloudelle ja olosuhteille Tarvitaan erityyppisiä ratkaisuja uusien kenttähankkeiden edistämiseen Tavoitteet: Golfyhteisöjen ja Suomen Golfliiton toiminta perustuu pääosin tulorahoitukseen Pelaamisen kustannukset ovat kohtuulliset Kenttien tason säilyttäminen ja kohentaminen Omistajaetujen tarjoaminen Sitoutumattoman, ns. halpapelaamisen hallinta 6 7 Viestintä Miksi onnistuttava: Keskeinen tekijä vaikuttamisessa Keskeinen strategian toteutuksen kannalta Keskeiset kanavat golfin kansallisten toimijoiden hallinnassa Tavoitteet: Viestintästrategian luominen Golfyhteisön ja liiton strategiaa tukevan viestinnän toteuttaminen Omien viestintäkanavien kehittäminen (Suomen Golflehti ja Golf.fi verkkopalvelut sekä muut mahdolliset välineet) Yhteistyökumppanisuhteiden (sidosryhmien) aktiivinen ylläpitäminen ja kehittäminen Ulkopuolisten viestintäkanavien hallinta ja yhteydenpidon tehostaminen Kriisiviestintävalmius Yhteiskuntavastuu Miksi onnistuttava: Golftoimialan on tärkeää hoitaa asiansa vastuullisesti yhteiskunnan ja ympäristön kannalta Aloitteellinen ja ennakoiva toiminta vähentää yllätysten riskiä Tavoitteet: Toimiva ympäristöjärjestelmä Tuleviin lainmuutoksiin vaikuttaminen Malliyhteisö toimivana vertailumallina Toimiminen määriteltyjen arvojen mukaan Golfin terveysvaikutusten tuominen tehokkaasti esille 17

18 Kiteytetty nelikenttäanalyysi keskeisistä strategiaan vaikuttavista tekijöistä. Vahvuudet S Haasteet W Mahdollisuudet O Uhkatekijät T 18

19 SWOT Vahvuudet Harrastajien sitoutuneisuus ja taloudellinen panostus lajin harrastuspaikkoihin Golfin harrastajien sitoutuminen golfin toiminnan edistämiseen ja olosuhteiden ylläpitoon on pääosin korkeampi kuin monissa muissa harrastuslajeissa. Golfyhteisön avoimuus, sosiaalisuus ja yhteenkuuluvuus Golftoimialalla vallitsee hyvä yhteishenki ja avoin keskinäinen tietojen vaihto. Lajin sosiaalisuus edistää koko toimialan kehitystä ja yhteenkuuluvuus edesauttaa yhteisten asioiden ajamista ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Golfalan toimijat ovat ammattilaisia Lajin parissa toimii runsaasti hyvän koulutuksen saaneita ammattilaisia, jotka edistävät osaamisen jakamista, lajin kehitystä ja jatkuvuutta. Golf työllistää eri urheilulajeihin verrattuna eniten Suomessa. Lajin myönteiset terveysvaikutukset Golf on arvostettu, turvallinen ja elämänikäinen liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset on laajasti tunnustettu. Yksi viimeaikoina eniten huomiota saaneista tutkimustuloksista on ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tekemä Golf: A Game of life and death reduced mortality in Swedish golf players. Tutkimuksen mukaan golfarien keskuudessa kuolleisuus on 40 % pienempi kuin muilla samanikäisillä, samaa sukupuolta olevilla ja samoissa sosiaalistaloudellisissa asemissa elävillä. Vuonna 2008 valmistuneen tutkimuksen kohteena oli peräti ruotsalaisgolfaria. Kehittyvä koulutusjärjestelmä Golftoimialan sisällä on jatkuvasti kehittyvä koulutusjärjestelmä, jota rakennetaan vastaamaan golftoimialan vaatimuksia. Koulutusjärjestelmän tavoitteena on olla niin laadukas kuin yhtenäinenkin. Arvomaailma ja kasvatuksellisuus Golfin arvot ovat vahvoja ja myönteisiä lajin harrastajien fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin mahdollistajina. Golfin luontoarvot, lajiin kuuluva toisten huomioon ottaminen, sosiaalisuus ja vastuullisuus vahvistavat lajin kasvatuksellisuutta. 19

20 Haasteet Niukat henkilöresurssit strategisilla painopistealueilla Henkilöresurssien niukkuus näkyy toimialan sisällä niin Golfliitossa kuin golfyhteisöissäkin. Haasteita asettaa erityisesti lajin vuodenaikojen vaihtelusta aiheutuva sesonkiluonteisuus. Työn koordinointi ja organisointi Golfalan sisäisessä voimavarojen kohdentamisessa ja toimimisessa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi on kehitettävää. Viestintä (sisäinen ja ulkoinen) Golftoimialan sisäisen ja ulkoisen viestinnän aktiivinen toteuttaminen on erittäin haastavaa ja samalla tärkeää lajin imagon kehittämisen sekä tunnettuuden lisäämisen kannalta. Golfin aloituskynnys Aloitusvaiheessa on runsaasti saatavuuteen ja kentille pääsyyn liittyviä esteitä, joista osa on lajin mielikuviin liittyviä. Lajin pariin tulevien aktivoiminen ja tukeminen Aktivointi on vielä vaatimattomalla tasolla esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten kohdalla. Alkeiskurssin jälkeinen jälkihoito on tärkeää. On kehitettävä selkeä reitti sille, kuinka tullaan golfariksi. Golfin lähiliikuntapaikkojen vähäisyys Matalan kynnyksen golfliikuntapaikkoja on vähän. Golfin pienpelialueiden tulisi olla urheilukenttiin verrattavia, tavallisen kansalaisen saatavilla olevia liikuntapaikkoja. Lajin saama valtion toimialatuki on vielä heikkoa. Harrastajien sitoutumattomuus ja heikko kiinnittyminen seuratoimintaan Yhteisöllisyyden heikkeneminen voi aiheuttaa ongelmia, jotka näkyvät lajin vetovoiman vähenemisenä sekä välinpitämättömyytenä kenttien ylläpitoa ja toiminnan kehittämistä kohtaan. 20

21 Mahdollisuudet Elinkaarilaji Lajia voi harrastaa läpi elämän. Pelaajamäärän kasvattaminen Toimialan yhteinen tavoite on kasvattaa harrastajamäärää terveen jäsenrakenteen ja lajin jatkuvuuden varmistamiseksi ja taloudelliset näkökulmat huomioiden. Naispelaajien määrän kasvu rikastaa paitsi aktiivista vapaaehtoistyötä myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta seuroissa. Lasten ja nuorten määrän kasvu tuo uusia ulottuvuuksia seurojen toimintaan sekä mahdollistaa lahjakkaiden nuorten löytämisen kilpagolfiin. Harrastajien sosiaaliset verkostot Golf mahdollistaa yksilön elämää ja kehitystä edistäviin sosiaalisiin yhteisöihin liittymisen. Tasoitusjärjestelmä ja aktiivinen seuratoiminta mahdollistavat eri-ikäisten ja erilaisiin viiteryhmiin kuuluvien harrastajien tasa-arvoisen kanssakäymisen ja mielekkään kilpailemisen. Kansainvälinen menestys kilpagolfissa Kilpailu- ja valmennusjärjestelmä tarjoaa pelaajille urheilullista ja asiantuntevaa valmennusta. Suunnitelmallinen ja tehokas harjoittelu puolestaan edesauttaa menestystä kansainvälisillä kilpakentillä, mikä nostaa lajin profiilia ja tunnettuutta kotimaassa. Menestyvien esikuvien kautta myös lajin vetovoima ja sen merkitys kilpa- ja huippu-urheiluna kasvavat. Kuntayhteistyö Kaavoituksessa ja maankäytössä on paljon mahdollisuuksia golfin lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Yhteistyössä kuntien ja golfyhteisöiden kanssa voidaan edistää ihmisten liikkumista ja sitä kautta myös heidän terveyttään. Ympärivuotiset työntekijät golfyhteisössä Golfalan Työnantajayhdistys (GOTA) ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat allekirjoittaneet golfalalle työehtosopimuksen. Työehtosopimus antaa mahdollisuuden joustaviin työaikajärjestelyihin. Alan erityispiirteet ja sen kausiluonteisuus voidaan ottaa paremmin huomioon työaikasuunnittelussa, mikä mahdollistaa ympärivuotisten työntekijöiden palkkaamisen golfyhteisöihin. Henkinen ulottuvuus Lajin vaikutus pelaajan henkiseen kasvuun tarjoaa nyky-yhteiskunnassa monia niin henkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen liittyviä ulottuvuuksia, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Seuratoiminta mukaan kaikkeen golfalan koulutukseen Tasokas seuratoiminta lisää jäsenten kiinnittymistä seuraan ja lajin toimintaan. Aktiiviset jäsenet aktivoivat toimintaa sekä edistävät sosiaalisen kontrollin ja kasvatuksen avulla kentän pysymistä hyvässä kunnossa. Vapaaehtoistoiminnan laatu on suoraan yhteydessä kentän kustannustehokkaaseen ja laadukkaaseen toimintaan. 21

22 Uhkatekijät Lisääntyvä kilpailu vapaa-ajasta Golf vaatii harrastajiltaan aikaa ja harrastusten runsas kirjo voi vaikeuttaa lajiin kiinnittymistä. Nuorten aikuisten työelämän ja perheen vaatimusten ristipaineessa on vaikeaa irrottaa aikaa lajin harrastamiseen. Kenttäkapasiteetin riittämättömyys Viime vuosina golfin harrastajamäärät ovat jatkaneet tasaista kasvua, mutta uusia harrastuspaikkoja ei ole pystytty rakentamaan samassa tahdissa. Mikäli uusille kentille ei löydetä rahoitusta ja harrastajamäärä jatkaa kasvuaan, joudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa kenttäkapasiteetti ei enää riitä. Jäsenmäärän kasvun tyrehtyminen Suuret ikäluokat ja keski-ikäiset harrastajat ovat taanneet lajin kasvun. Nuorempien ja pienempien ikäluokkien kohdalla riski kasvun taittumiseen on mahdollinen. Jäsen- ja päättäjärakenne Harrastajarakenteen kapeus voi aiheuttaa mielikuvatasolla kynnyksen lajin pariin hakeutumiselle. Vapaaehtoisten toimijoiden väheneminen Kenttään ja seuraan sitoutumattoman pelaamisen kasvu sekä pelaajien vanheneminen voivat selvästi vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan taantumiseen. 22

23 Golfyhteisöjen taloudellinen tila Eri olosuhteista johtuen kenttien talous voi ajautua ahtaalle ja vaarana on peliolosuhteiden heikkeneminen (laatu / hoitotaso / korjausrakentaminen). Strategiatyössä golfalan toimijat ovat yhdessä perusteellisesti analysoineet golfin nykytilaa ja tulevaisuutta sekä muuttuvaa toimintaympäristöä. Uusien kenttien rahoitus Uusien kenttien rakentamiseen ei yleensä saada ulkopuolista rahoitusta, vaan harrastajat kustantavat harrastuspaikkojen rakentamisen ja kunnossapidon itse. 23

24 24

25 Suomen Golfliitto ry Suomen Golfliitto (SGL) on sääntöjensä mukaisesti maamme golfseurojen valtakunnallinen keskusjärjestö. Sen tarkoituksena on toimia golfurheilun alalla Suomessa toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen seurojen ja rekisteröimättömien alueiden aatteellisena järjestönä sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä. Kansallinen rooli Suomen Golfliitto on kansallinen edelläkävijä ja kansainvälinen menestyjä, joka oman toimintansa ja omien arvojensa kautta auttaa ja tukee golfyhteisöjä ja golfpelaajia asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen Golfliitto kuuluu Suomen Liikunta ja Urheilu ry -yhdistyksen (SLU) kolmen suurimman lajiliiton joukkoon. Golfliitto on myös Suomen Olympiakomitean (OK) jäsen. Lokakuussa 2009 golf hyväksyttiin mukaan Olympialaisiin vuodesta 2016 alkaen. Suomen Golfin vuoteen 2020 saakka ulottuvassa strategiassa koko Suomen golfille on laadittu yhteiset linjaukset ja tavoitteet. Strategia on työstetty Suomen Golfliiton johdolla, yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. SGL:n kansainvälinen rooli IGF Kansainvälinen rooli Suomen Golfliitto on muun muassa Euroopean Golf Associationin (EGA) ja International Golf Federationin (IGF) jäsen. Golfliitto toimii Suomessa amatöörigolfin edustajana sekä järjestää yhteistyössä Suomen PGA:n kanssa ammattilaiskisoja. USGA EGA NGU R&A SGL Seurat Golfin kansainvälinen organisaatio. 25

26 Tärkeimmät kansainväliset toimijat European Golf Association (EGA) Euroopan Golfliitto, EGA, perustettiin vuonna 1937 Luxemburgissa. Se on eurooppalaisten golfliittojen yhteenliittymä, joka keskittyy kansainvälisten asioiden hoitamiseen. Tällä hetkellä EGA:lla on Suomen ohella 37 muuta jäsenmaata, mikä tarkoittaa käytännössä kaikkia eurooppalaisia golfliittoja. Suomi kuuluu EGA:n sisällä North Zoneen, joka käsittää myös muut Pohjoismaat sekä Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Venäjän. European Disabled Golf Association (EDGA) EDGA toimii eurooppalaisena kattojärjestönä vammaisgolfin edistämisessä kilpagolfin saralla. Järjestö kehittää jatkuvasti toimintaansa, jotta vammaisgolfin tunnettavuus ja mahdollisuudet paranisivat. EDGA:lla on tällä hetkellä 15 jäsenmaata, joista Suomi on yksi. Union of European Seniors Golf Associations (ESGA) European Senior Women Golf Associations (ESWGA) Senioritoiminta on Euroopassa järjestäytynyt kahdeksi itsenäiseksi järjestöksi, jotka eivät toimi EGA:n alaisina. Miessenioreiden järjestö on Union of European Seniors Golf Associations (ESGA) ja naisten vastaavasti European Senior Women Golf Association (ESWGA). Virallisista mestaruuskilpailuista Euroopan tasolla vastaa EGA, mutta molemmilla seniorijärjestöillä on myös omat mestaruuskilpailunsa. International Golf Federation (IGF) Kansainvälinen Golfliitto, IGF, on golfliittojen maailmanlaajuinen kattojärjestö. IGF:n tehtävänä on edistää golfin kehitystä maailmanlaajuisesti. Myös golfin saattaminen olympialajiksi tapahtui IGF:n johdolla. Nordisk Golf Union (NGU) Nordisk Golf Union, NGU, on pohjoismaisten golfliittojen yhteinen järjestö. R&A R&A on golfin sääntöjen ja kehityksen kattojärjestö ja The Open Championship -kilpailun järjestäjä. R&A:n alaisuudessa toimii yli 130 kansallista ja kansainvälistä amatööri- ja ammattilaisorganisaatiota yli 120 maassa. Kaiken kaikkiaan R&A:n alaiset organisaatiot käsittävät noin 30 miljoonaa golfin pelaajaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa sekä osissa Amerikkaa. USGA United States Golf Association, USGA, on golfin kattojärjestö USAssa sekä Meksikossa. USGA omistaa kenttien Slopejärjestelmän. Suomi hankkii vuosittain USGA:lta lisenssin Slopejärjestelmää varten. 26

27 Hallinto Suomen Golfliitto ry on jäsenseurojensa liitto. Jäsenseuroja oli vuonna kappaletta ja ne jakaantuivat kuuteen (6) alueeseen, joilla kullakin oli edustajansa sekä Golfliiton hallituksessa että liittovaltuustossa. Liiton ylin päätäntävalta kuuluu joka toinen vuosi maaliskuun loppuun mennessä pidettävälle liittokokoukselle. Liittokokous valitsee liittovaltuuston puheenjohtajan ja alueittain yhden liittovaltuuston jäsenen kutakin alkavaa kolmea alueella olevaa jäsenseuraa kohti. Lisäksi valitaan yhtä monta varajäsentä. Liittovaltuuston puheenjohtaja valitaan alueiden kiintiöiden ulkopuolelta. Liittovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta. Liittovaltuuston varsinaisia kokouksia pidetään liiton sääntöjen mukaan kaksi: kevätkokous maalis huhtikuussa ja syyskokous marras joulukuussa. Kevätkokous vahvistaa liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen edelliseltä toimintavuodelta. Syyskokous puolestaan päättää liiton hallituksen henkilövalinnoista sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Liittohallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kuusi muuta varsinaista jäsentä. Liittohallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa vuorovuosin. Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä hoitaen liiton asioita lain, liiton sääntöjen sekä liittokokouksissa ja liittovaltuuston kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti. Liittohallituksen apuna toimivat hallituksen valitsemat toimikunnat sekä muut hallituksen tarpeelliseksi katsomat toimielimet. Suomen Golfliiton toimihenkilöt vastaavat hallituksen päätösten toteuttamisesta ja hoitavat liiton päivittäisiä käytännön toimia seurojen ja muiden yhteistyötahojen suuntaan. Toimihenkilöiden tehtävänä on palvella jäsenseuroja kaikilla toiminnan osa-alueilla. Golfyhteisöjen yhteisiä asioita käsitellään yhdessä muiden golfin yhteistyöyhdistysten kanssa useampia kertoja vuodessa sekä joka toinen vuosi järjestettävillä toimialapäivillä. Suomen Golfliiton hallinto Liittokokous Luottamustoimet Liittovaltuusto Liittohallitus Toimikunnat Toimihenkilöt Ostopalvelut Toimisto / henkilökunta Tukiorganisaatiot Suomen Golfliiton hallinto. 27

28 Analyysit Golfin ennusteita T ässä strategiassa esitetyt ennusteet on laadittu syksyllä Ennusteiden lähteinä on käytetty EGA:n tilastoja, kansainvälisen tilintarkastusja konsulttiyritys KPMG:n golftutkimuksia vuosilta 2007 ja 2008 sekä Norjan, Tanskan, Suomen ja Ruotsin Golfliittojen tilastoja ja tutkimuksia. Tilanne ja tulevaisuus globaalisti Golfia harrastetaan maailmanlaajuisesti. Arviolta 60 miljoonaa ihmistä pelaa golfia yli 120 maassa. Golfin pääasialliset markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa, Aasia sekä Australia ja Uusi-Seelanti. Aasia on potentiaaliltaan ja volyymiltään suurin lähivuosien kasvualue. Kansainvälisessä golfyhteisössä kehittämistä vaativien asioiden listan kärkipäässä ovat ympäristöasiat osana lajin yhteiskunnallista vastuuta. Kilpaurheiluna golf on jakautunut amatööri- ja ammattilaisgolfiin. Amatöörigolfin perustana ovat paikalliset golfklubit ja kansalliset Golfliitot. Amatööreille suunnattuja kilpailuja järjestetään aina MM-tasolle saakka. Ammattilaistasolla golf on yksi kovatasoisimmista ja osallistujamääriltään laajimmista yksilöurheilulajeista. Ammattilaisgolfari Tiger Woods oli vuonna 2009 eniten ansaitseva yksilöurheilija maailmassa. 28

29 Eurooppa Golfilla on vakaa asema kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Itä- Euroopassa golf on kehitysvaiheessa. Golfin arvot ja säännöt ovat kansainväliset. Jokaisella kansallisuudella on sen omaan historiaan ja arvoihin perustuva kansallinen golfharrastuksen ja -kilpaurheilun mallinsa. Pelaajatiheys, eli markkinoiden kypsyys on suurin Skotlannissa, Irlannissa ja Ruotsissa, missä golfareita on yli viisi prosenttia väestöstä. Englannissa, Benelux-maissa, Itävallassa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa luku on yhden ja viiden prosentin välillä. Kasvavia golfmaita Euroopassa ovat Saksa, Ranska ja Sveitsi. Arviolta 60 miljoonaa ihmistä pelaa golfia yli 120 maassa. Kansainvälisessä golfyhteisössä kehittämistä vaativien asioiden listan kärkipäässä ovat ympäristöasiat osana lajin yhteiskunnallista vastuuta. Koko Euroopassa keskimäärin joka 150. asukas on golfari, Suomessa joka 39. Vuosittain kullakin 18-reikäisellä kentällä pelataan Euroopassa keskimäärin vajaat kierrosta, Suomessa kierroksia kertyy runsaat kenttää kohden. Suurimman golfmarkkinan Euroopassa muodostavat Iso-Britannia ja Irlanti. Toisena tulevat Pohjoismaat ja Iberian niemimaalla golfmatkailu oheisvaikutuksineen on merkittävässä asemassa. Naisgolfareiden lukumäärä Euroopan maissa on kasvamaan päin. 29

30 Pohjoismaat Jokaisella Pohjoismaalla on selvästi oma kansallinen golfmallinsa, joka perustuu yhteiskunnan historiaan ja arvoihin. Kaikissa muissakin Pohjoismaissa golfarit muodostavat vastaavanlaisen läpileikkauksen kansasta kuin Suomessa. Pohjoismaisia golfyhteisöjä leimaavat vahvasti voittoa tavoittelemattomuus ja yhteisöllisyys. Tyypillistä pohjoismaiselle golfille Pääosa golfyhteisöjen tulorahoituksesta tulee Pohjoismaissa golfyhteisöjen omilta jäseniltä ja osakkailta. Keskimääräinen hoitovastike / pelikausimaksu 18-reikäisellä kentällä on 650 euroa. Toimintakulut ovat vuoden aikana keskimäärin euroa golfyhteisöä kohden. Pelaajatiheys per kenttä ja reikä ovat Pohjoismaissa Euroopan korkeimpia. Vajaa puolet kentistä harkitsee laajennus- tai korjausinvestointeja lähivuosina. Investointien kohteena ovat lähinnä kentän ja klubitalon parannukset sekä kenttälaajennukset. Niin sanottu halpapelaaminen on ongelmana Ruotsissa, Norjassa ja myös Suomessa. Arvio tulevaisuuden liiketaloudellisesta tuloksesta vaihtelee maittain. Tanskalaiset näkevät tulevaisuuden kaikkein myönteisimpänä. Golfareiden, golfkenttien ja pelattujen kierrosten lukumäärä Euroopassa Alue Kenttien lukumäärä Rekisteröityneitä golfareita Pelikierrosten määrä vuodessa Iso-Britannia ja Irlanti ,3 miljoonaa Pohjois-Eurooppa ,2 miljoonaa Länsi-Eurooppa ,5 miljoonaa Itä-Eurooppa ,8 miljoonaa Kaakkois-Välimeri ,6 miljoonaa Yhteensä ,4 miljoonaa Golfareiden ja golfkenttien määrä Pohjoismaissa Alue Kenttien / reikien lukumäärä Pelaajien lukumäärä per reikä / kenttä Rekisteröityneitä golfareita Junioreita Suomi 126 / ,9 / / 13,3 % Ruotsi 445 / ,0 / * / 11,6 % Tanska 179 / ,2 / / 7,7 % Norja 170 / ,0 / / 11,7 % * Ruotsissa arvioidaan olevan lisäksi rekisteröitymätöntä golfaria. 30

31 Ruotsi Golfin kasvu on viime vuosina ollut Pohjoismaista voimakkainta Ruotsissa, missä pelaajatiheys on ylivoimaisesti suurin. Ruotsissa kasvu taittui vuonna 2005, jolloin rekisteröityjen pelaajien määrä oli 74 pelaajaa / reikä. Käytännössä pelaajien määrän on kuitenkin arvioitu kasvaneen vielä tämän jälkeenkin, sillä rekisteröimättömien golfareiden määrä on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana arviolta pelaajalla. Tulorahoitusongelmien vuoksi useita golfyhteisöjä on mennyt konkurssiin. Uusien kenttien rakentaminen on lähes pysähtynyt. Ruotsin Golfliitossa ja golfissa onkin nyt meneillään vakauttamisen vaihe. Urheilullisesti ruotsalainen golf on Pohjoismaissa johtavassa asemassa ja pysynee siinä myös lähivuodet. Huomiota Ruotsin golfista Ruotsissa rekisteröityneitä jäseniä on Golfkenttien lukumäärä on 445. Nuorena aloitettu golfurheilu on tuloksellista sitoutumisen kannalta, mutta asettaa vaatimuksia kotiklubille. Jäsenkierto on voimakasta nuorten aikuisten joukossa, lähdetään mutta usein palataan myöhemmin keskiikäisenä. Tulevien 10 vuoden aikana on odotettavissa golfarin lopettavan ikäsyistä. Suurkaupungeissa jäsentaantuma on tuntuvinta. Suuri joukko uusia golfareita on erittäin heikosti golfiin sitoutuneita. Green Card-kortin saanti rekrytoinnin pikapalveluna on tuskin toimiva ratkaisu. Yli 60 % golfklubeista käyttää jäsenjärjestelmää Golfklubien kokonaistulot olivat keskimäärin TSkr vuonna % klubeista on urheiluvastaava. 53 % klubeista on urheiluohjelma. Green Feen keskimääräinen hinta oli vuonna Skr. Samana vuonna Green Fee pelaajien määrä oli noin

32 Tanska Tanskassa pelaajamäärän kehitys ollut varsin tasaista ja uusia kenttiä on rakennettu lähes jatkuvasti. Toisaalta Tanskassa on myös koettu golfyhteisöjen konkursseja, mutta uudelleenjärjestelyjen avulla monet klubit ovat jatkaneet toimintaansa. Lyhyiden etäisyyksien maana tunnetussa Tanskassa golfareilla on enemmän valinnanvaraa kotiklubiksi kuin mitä esimerkiksi suurimmassa osassa Suomea. Länsi-Jyllannissa vieraspelaaminen on tärkeä tulonlähde samaan tapaan kuin Ahvenanmaalla. Själlantia voi verrata Uusimaahan tai Turun seutuun. Kilpagolfin saralla on Tanskassa tehty tavoitteellisia panostuksia ja tanskalaiset pelaajat ovat menestyneet kansainvälisesti niin amatööri- kuin ammattilaisfoorumeillakin. Amatöörikilpagolfin kehittämisessä käytetään Tanskassa erillisiä projekteja jatkuvasti tehtävän perustyön ohella. Tanskan Golfliitto tekee uutta Tanskan golfin strategiaa, jolla pyritään alan yhtenäistämiseen. Huomioita Tanskan golfista Norja Etäjäseniä on tanskalaisilla golfyhteisöillä yhteensä vain 3 608, mikä on 2,4 % koko harrastajakunnasta. Kaiken kaikkiaan 119 golfyhteisöllä on käytössään par3- kenttä. 93 golfyhteisöllä on kaikille avoin Pay & Play kenttä. Norjan golf on kehittynyt varsin nopeasti toisten Pohjoismaiden perässä. Norjan golfin malli on maan urheilun perinteiden mukainen ja sillä on vahvat sidokset muihin urheilulajiliittoihin ja keskusjärjestöön sekä valtiovaltaan. Huippu-urheiluun panostetaan Norjan mallin mukaan voimakkaasti kohdistaen. Huomioita Norjan golfista Norjan golfyhteisöille on tyypillistä lyhyiden kenttien suuri osuus. Maassa on yhteensä reikäistä kenttää, 85 yhdeksän reiän kenttää ja 27 kuuden reiän kenttää. 32

33 Tilanne ja tulevaisuus Suomessa Suomalaisten golfareiden määrä on kasvanut joka vuosi koko Suomen Golfliiton 53-vuotisen olemassaolon ajan. Vuonna 2009 golfyhteisöjen rekisteröityjä maksavia jäseniä oli yhteensä Junioreiden prosentuaalinen osuus (13,3 %) oli meillä Pohjoismaiden suurin ja määrällisesti junioreita on meillä toiseksi eniten, heti Ruotsin jälkeen. Suomalaiset golfkentät on valtaosin rakennettu ja niitä ylläpidetään harrastajien rahoituksella. Vuonna 2009 pelaajatiheys oli meillä golfaria/kenttä, mikä on Euroopan korkeimpia lukuja. Pelikierroksia maamme kentillä pelataan enemmän kuin muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa, vaikka pelikausi on meillä lyhyempi. Uusien kenttien perustamisrahoituksen vaikeuksista johtuen niiden syntyminen on lähes pysähtynyt. On mahdollista, että korkea pelaajatiheys rajoittaa golfin kasvua lähivuosina kenttien täyttyessä. Suomalaisten golfareiden määrä vaikuttaisi kuitenkin jatkavan kasvuaan myös lähitulevaisuudessa. Tähän suuntaukseen vaikuttavat golfin soveltuvuus kaiken ikäisille urheilu- ja liikuntaharrastukseksi. Golfyhteisöt tarjoavat turvallisen ja kasvattavan harrastusympäristön lapsille ja nuorille. Olympiastatuksen saavuttaminen lisää golfin tunnettuutta ja hyväksyntää yhteiskunnassa. Golfin yhteiskuntavastuu- ja terveysvaikutusviestit tavoittavat kansalaiset entistäkin paremmin, mikä lisää kiinnostusta ja vetovoimaa lajiin. Ammattilaisgolfin suuret palkkiot pitävät median kiinnostuksen yllä tarjoten julkisuutta. Kaiken perustana ovat golfin jo yli 600 vuotta vanhat arvot, jotka ovat eettisesti kestävät. 33

34 Golfari, golfyhteisö ja golftoimiala S uomalaisista golfareista valtaosan voidaan katsoa kuuluneen vuonna 2009 pelaajatyyppeihin yksi neljä. Golfari Vuonna 2007 valmistuneen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan golfarit voidaan jakaa viiteen pelaajatyyppiin. 1. Klubipelaaja, joka arvostaa klubin jäsenistön kodikasta ilmapiiriä ja pelaa enimmäkseen kotikentällään, eikä ole myöskään kovin muutoshaluinen. 2. Perhegolfarit, eli perheet, joissa nuoripolvi on myös aloittanut tai on aloittamassa pelaamisen vanhempiensa vanavedessä. 3. Urheilijagolfari, joka kilpailee niin paljon kuin mahdollista ja arvostaa hyvälaatuista kenttää. Hän on valmis sijoittamaan harrastukseensa rahaa niin paljon, kuin varat vain antavat myöten. 4. Eksklusiivinen golfari, joka arvostaa palvelua ja laatua sekä on vaativa asiakas. Hän on valmis panostamaan paljon rahaa peliosakkeeseen ja pitää sitä myös investointina. 5. Golfkuluttaja, joka pelaa eri kentillä tuttaviensa kanssa. Hänen pelimääränsä voi vaihdella voimakkaasti. Hän on tyypillisesti niin sanottu etäjäsen tai sitoutumaton pelaaja. 34

35 Suomalainen keskivertogolfari vuonna vuotias mies Pelitasoitus 18,4 Aloittanut golfin pelaamisen vuonna 2001 tai sitä myöhemmin Lajin aloittamiseen ovat vaikuttaneet eniten ystävät, tuttavat ja sukulaiset Pelioikeus: golfosake Pelikierroksia vuosittain kotimaassa noin 45 ja ulkomailla 1-10 Golfareille vuonna 2009 tehdyn tyytyväisyystutkimuksen mukaan tyytyväisyys omaan kotikenttään ja sen palveluihin on meillä Suomessa kiitettävää. Golfareille vuonna 2009 tehdyn tyytyväisyystutkimuksen mukaan tyytyväisyys omaan kotikenttään ja sen palveluihin on meillä Suomessa kiitettävää. Vertailu vuoden 2005 tuloksiin kertoo, ettei pelaamismäärissä tai pelioikeustavoissa ole tapahtunut mitattavia siirtymiä. Golfyhteisöjen talouden vakaus on harrastajien huomion ja huolestuneisuuden kohteena. Kenttien ruuhkaisuus puolestaan saa osakseen kritiikkiä. Parannusta toivottiin harjoituskenttien kuntoon ja määrään sekä nettipalveluihin ja viestintään yleensä. 35

36 Tärkeimpinä tulevaisuuden asioina golfyhteisöjen päättäjät pitivät seuraavia: Talouden turvaaminen Nuorisogolfin kehittäminen Ry:n ja Oy:n yhteinen strategia Korjausrakentaminen Jäsenien ja osakkaiden määrän lisääntyminen Seuratoiminta Golftoimialan sisäiseen yhteisöön kuuluminen Klubien verkostuminen ja yhteistyö Golfosakkeeseen / pelioikeuteen perustuva golf Golfyhteisö Suomalaisilla golfyhteisöillä on käytössään yhteensä 126 Sloperatingin saanutta golfkenttää. Niiden yhteydessä ja erillisinä on lisäksi yleisölle avoimia lyöntiharjoittelupaikkoja ja harjoituskenttiä noin 175 kappaletta. Lisäksi maassamme on kasvava määrä ympärivuotisia sisäharjoituspaikkoja. Golfyhteisöjen profiloituminen toteutunee Suomessa jatkossa entistä voimakkaammin. Golfliitto teetti golfseurojen ja -kenttäyhtiöiden puheenjohtajille sekä toimitus- ja toiminnanjohtajille osoitetun tyytyväisyystutkimuksen tammikuussa Saatujen vastausten perusteella suomalaiset golfyhteisöt vaikuttaisivat olevan hyvin yksimielisiä. Golfin perusarvot näyttäisivät myös pitävän pintansa suomalaisissa golfyhteisöissä. Omistamiseen, sitoutumiseen ja vastuuseen perustuva malli on suomalaisessa golfissa vahva. Taloutta ja toiminnan vaalimisen sekä kehittämisen työkaluja tarvitaan ja ympäristö- sekä yhteiskuntavastuu koetaan tärkeiksi. Golfyhteisöiden toiveissa on IT-asioiden kehittäminen sekä strategian uudelleen arviointi. 36

37 Talouden turvaaminen on golfyhteisöille keskeinen haaste. Lähivuosina talous perustuu jo olemassa olevien jäsenten ja osakkaiden pysymiseen tyytyväisenä. Pidemmällä tähtäimellä tulevaisuudessa katseet kohdistuvat nuoriin golfareihin sekä uusiin jäseniin ja osakkaisiin. Golfyhteisöt toimivat tulevaisuudessa kokonaisuuksina ja mahdollisesti läheisessä yhteistyössä muiden golfyhteisöjen kanssa niin palvelutarjonnan kuin hallinnonkin osalta. Uusien harjoitusalueiden myötä pystytään golfin aloituskynnystä madaltamaan entisestään. Toimintamallien konseptointi avaimet käteen tasolle tukee tätä. Golftoimiala Golftoimiala on jatkossa järjestäytynyt yhtenäiseksi. Golfliiton organisaatio päivitetään Suomen Golfin vuoteen 2020 saakka laaditun strategian tavoitteiden mukaiseksi. Kenttäyhtiöt ovat mukana Suomen Golfliiton toiminnassa. Golfosake tai pelioikeus on yleisin ja arvostetuin tapa harrastaa golfia. Golfliitto on alan johtava golfviestijä niin nuorille kuin aikuisillekin. Suomalaisia golfpäättäjiä ja asiantuntijoita on mukana niin EGA:n kuin olympialiikkeenkin organisaatioissa. Suomessa järjestetään European Tourin kilpailuja sekä miehille että naisille. Maajoukkueet ja yksittäiset pelaajat ovat sijoittuneet Euroopan tasolla palkinnoille. 37

38 38

39 Tilastoja Jäsen- ja kenttämäärät Jäsenmäärä Kentät Jäsen- ja kenttämäärän kehitys Suomessa vuosina Jäsenmäärän kehitys Lisäys % 4,7 5,7 7,5 5,7 3, Suomen Golfliiton jäsenmäärän kehitys vuosina Jäsenmäärän kehitys ja rakenne Miehet Naiset Pojat Tytöt Suomen Golfliiton jäsenmäärän kehitys eri ikäja sukupuoliryhmissä vuosina

40 Golfista koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus Ulkoasu: Tekijätiimi Oy. Kuvat: golfari.fi Kai Kilappa. Paino: Ecapaino, Lahti, 2010 Suomen Golfin vuoteen 2020 saakka ulottuvassa strategiassa koko Suomen golfille on laadittu yhteiset linjaukset ja tavoitteet. Strategia on työstetty Suomen Golfliiton johdolla, yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Strategiaa laadittaessa on haluttu kiinnittää huomiota suomalaisen golfin kehittämiseen sen kaikilla osa-alueilla. Suurena visiona on tehdä golfista koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus.

Suomen golfin strategia 13.2.2015

Suomen golfin strategia 13.2.2015 Suomen golfin strategia 13.2.2015 Strategiaprosessin tausta Golf on poikkeuksellisen laajasti eri ikäisiä ja tasoisia harrastajia puhutteleva laji, joka mahdollistaa yhdessä liikkumisen hoidetussa luontoympäristössä

Lisätiedot

Kanavagolf Strategia 2020. Kanavagolf Vääksy Oy

Kanavagolf Strategia 2020. Kanavagolf Vääksy Oy Kanavagolf Strategia 2020 Kanavagolf Vääksy Oy Vahvuudet Pelattava, kehityskelpoinen ja hyväkuntoinen kenttä Par 3 kenttä Tiivis kokonaisuus (klubi, harjoitusalueet, pysäköinti) Talous kunnossa Osaavat

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 Esitys ylimääräiselle kokoukselle 18.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 3 2. Visio 1.1.2022...

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA TAUSTAA Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton ensimmäinen strategiatyö käynnistyi syksyllä 2014 Suomen Ringetteliiton ja Suomen Kaukalopalloliiton

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Ringetteliiton alueiden sarjaseminaarit

Ringetteliiton alueiden sarjaseminaarit Ringetteliiton alueiden sarjaseminaarit Taustaa } Toimintasuunnitelma: Liitto tulee keskustelemaan vuoden 2012 aikana vahvasti eri lajiliittojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä mahdollisista yhdistymisistä

Lisätiedot

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Elämässä matka on tärkeämpi kuin maali 1 KULTTUURI JA TAIDE KAUPUNKI JA LIIKE-ELÄMÄ MAJOITUS JA RAVINTOLA- PALVELUT MATKAILU Tiilaakso Liikunta ja

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Kaukalopalloseurat ja yksittäiset joukkueet Liiton alueet:, Oulu, Etelä- Suomi, Keski- Suomi, Itä- Suomi, Etelä- Karjala, Pohjois- Suomi Uusi liikuntalaki * Valtakunnallisuuden

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Suomen Tennisliitto Strategia 2010 Strategian peruskivet Arvot Huipputennis Kilpailutoiminta Valmennustoiminta Alue- ja seuratoiminta Jäsenistö Viestintä Talous Organisaatio Missio Suomen Tennisliitto

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA 142 757 GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET 2014-2015

LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA 142 757 GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET 2014-2015 LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA 142 757 GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET 2014-2015 GREEN CARD SUORITUSTEN REKISTERÖINTI PELAAJA ENSIN PELAAJATYYTYVÄISYYSTYÖKALU ALUEKIERROKSEN

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA

LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA SUOMEN LENTOPALLOLIITON STRATEGIA 27.11.2011 lentopallo - urheilua, elämyksiä ja hyvinvointia SUOMEN LENTOPALLOLIITON strategia 27.11.2011 Kannen kuva:

Lisätiedot

PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015

PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015 PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015 Seuran päämäärä ja tavoite PK-35 pyrkii olemaan toiminta-alueensa suurin, monipuolisin ja kehittyvin jalkapalloseura, joka tarjoaa parhaat mahdolliset edellytykset

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015 -

TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015 - TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015-20.12014 TPV:n arvot 4. Mihin toimintamme perustuu? Tavoitteellisuus Positiivisuus Vastuullisuus!loisuus! Visio 2017 Tähtien tekijä TPV toimii monipuolisesti osana tamperelaista

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2015 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Holiday Inn, Tampere. 28.4.2012 Kari Lahti

Holiday Inn, Tampere. 28.4.2012 Kari Lahti Holiday Inn, Tampere Taustaa } Syyskokous valtuutti liittohallituksen jatkamaan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista } Yhdistymisestä tulee olla muitakin etuja kuin taloudellinen } Raportointi tuloksista

Lisätiedot

1978-2008 Rastivarsat 30 vuotta Seurakysely helmikuu 2009 Vastaajien ikä Ikä n % Alle 20 2 6 21-30 1 3 31-40 7 21 41-50 16 48 51-60 6 18 Yli 60 1 3 Yht. 33 100 Vastaajien toimintavuodet seurassa Vuodet

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Seuran päämäärä ja tavoite

Seuran päämäärä ja tavoite Seuran päämäärä ja tavoite PK-35 haluaa olla toiminta-alueensa suurin, monipuolisin ja kehittyvin jalkapalloseura, joka tarjoaa parhaat edellytykset kilpa- ja harrastejalkapallolle. Seuran tavoitteena

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Uusien jäsenten perehdyttäminen. Seuran kapteeni Hanno Strang

Uusien jäsenten perehdyttäminen. Seuran kapteeni Hanno Strang 1 Uusien jäsenten perehdyttäminen Seuran kapteeni Hanno Strang 5.7.2011 Espoo Ringside Golf Oy Espoo Ringside Golf Ry Golfyhteisö 2 Muut toimijat Ringside Golf Klubiravintola Merja ja Harry Wegelius Pro-shop

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

SEURATIEDOTE SUOMEN GOLFLIITON

SEURATIEDOTE SUOMEN GOLFLIITON SUOMEN GOLFLIITON SEURATIEDOTE Loka-/Marraskuu 2012 SEURATIEDOTE LOKA-/MARRASKUU 2012 Tässä seuratiedotteessa: Green Card suoritukset liittoon IT- ja Viestintäseminaari Golfseurojen seuratuki Juniorigolfohjelman

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

308 vastaukset. Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan 1 / 14 30.9.2012 21:43. 1. Vastaajan taustatiedot

308 vastaukset. Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan 1 / 14 30.9.2012 21:43. 1. Vastaajan taustatiedot 1 / 14 30.9.2012 21:43 308 vastaukset Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan 1. Vastaajan taustatiedot a) Sukupuoli Mies 288 94% Nainen 15 5% b) Syntymävuosi 1977 1982 1976 1970 1976 1996 1976

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Visio. TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa. PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa

Visio. TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa. PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa Strategia 2015-2018 Visio TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa PODIUM talvilajien arvostuksessa Suomessa PODIUM arvokilpailuissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA GOLF Harrastuksena Tietoa vanhemmille Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA 2 SisälTÖ Golf on edullinen harrastus Golfia voi mennä kokeilemaan Miksi golf on hyvä harrastus? Golf Hieno harrastus koko perheelle

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016. JSK Squash ry

Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016. JSK Squash ry Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016 JSK Squash ry ver 29.9.2015 JSK:n - toimihenkilöt Johtokunta (+vastuualueet) Jack Westrén-Doll, puheenjohtaja talous jack.westren-doll@granlund.fi Raimo Yliranta,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN MAASTOHIIHTO R.Y.:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Yhdistyksen tarkoituksena on

Lisätiedot

SUOMEN RINGETTELIITTO RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN RINGETTELIITTO RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN RINGETTELIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty kevätkokouksessa 16.4.2011 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Ringetteliitto ry (epävirallinen lyhenne SRiL), ruotsiksi Finlands Ringetteförbund

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä.

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä. KÄPYLÄN PALLO RY Tursontie 3, 00610 Helsinki www.kapylanpallo.fi TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2015 Seuran tarkoituksena on edistää, kehittää ja vaalia liikuntaharrastusta, erityisesti jalkapalloilua

Lisätiedot

SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry (SKRL ry). Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä voi lähteä liikkeelle: Yleinen toteamus: Ei ole vetäjiä / valmentajia. 1. Seurojen johtokuntien päätöksellä luotava vahva

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Strategia 2015-2019 / työpaja 1

Strategia 2015-2019 / työpaja 1 MUISTIO 3.10.2014 Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto Strategia 2015-2019 / työpaja 1 Ensimmäisen työpajan päätavoitteet: a) Työn onnistunut käynnistäminen b) Nykytilan analyysin tekeminen TEHTÄVÄ 1:

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI 1 Missio / näky / toiminnan perustarkoitus Mikä on toiminnan tarkoitus? Missio on olemassaolon syy ja perustelu. Missio on varsin pysyvä tila Missio vastaa:

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot