Hyvä arki kasvaa kulttuurista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä arki kasvaa kulttuurista"

Transkriptio

1 Hyvä arki kasvaa kulttuurista Hämeenlinnan kaupungin KULTTUURISTRATEGIA 2012

2 1 Sisällysluettelo 1. Aluksi 2 2. Kulttuurin toiminta-ajatus 3 3. Kulttuurin arvot Yhdenvertaisuus Yhteisöllisyys Paikallisuus Uuden luominen ja uteliaisuus 5 4. Kulttuurin visio Kulttuurin strategiset päämäärät Tunnettavuus Verkostoituminen Saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys Vaikuttavuus Innovatiivisuus Monikulttuurisuus 8 6. Toimintaympäristön muutokset Kulttuuriset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ekologiset vaikutukset Kulttuurin menestystekijät Vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma Osaaminen ja oppiminen Prosessit ja rakenteet Resurssit ja talous Seuranta ja arviointi Strategian toimenpide-ehdotukset Lähdeluettelo 20 Kannen taitto: viestintäsihteeri Tuula Mäkinen Kannen kuvat: Jyri Lautanen, Jussi Myllyniemi, Ville Santalahti

3 2 1. Aluksi Paljon järkeä me tarvitsemme, mutta myös pisaran hulluutta elääksemme huomiseen ja huomisen yli Lassi Nummi Kulttuuri kuuluu olennaisena osana Hämeenlinnan kaupungin toimintaan. Se on läsnä kaikkialla; kaupungin strategiassakin se on mainittu monta kertaa. Kulttuuri halutaan nähdä tässä suunnitelmassa laaja-alaisesti niin, että se voidaan liittää ihmisten jokapäiväiseen elämään ja hyvinvointiin sekä sen jalostamiseen unohtamatta rakennettua ympäristöä ja luontoa. Kulttuuri on osa ihmisten arkea ja juhlaa, ja se auttaa meitä rikkaampaan ja parempaan elämään. Monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa kulttuuri on saanut lisää painoa alueiden kehittämisen voimavarana. Selvitysten mukaan kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten ja alueellisten kehityssuuntien välillä vallitsee monimutkainen vuorovaikutussuhde. Voidaan sanoa, että kulttuuri on tärkeä kehityksen eteenpäin viejä ja sille on annettava lisää painoarvoa. Hämeenlinna on viihtyisä ja luonnonläheinen kaupunki. Sen järvet, hoidetut puistot ja historialliset rakennukset antavat leimansa kaupungin kulttuurimaisemalle. Hämeenlinna on maailmanlaajuisesti tunnettu Sibeliuksen syntymäkaupunkina. Kulttuurista on viime vuosina tullut entistä tärkeämpi osa kaupunkilaisten arkipäivää. Tässä muutoksessa jotkut ovat pelänneet taiteen itseisarvon kärsivän ja kulttuurin joutuvan vieraiden arvojen armoille. Pelko lienee kuitenkin turha. Kun kulttuuri integroituu entistä monisäikeisemmin kaupungin toimintaan, syntyy samalla uudenlaista kysyntää ja arvostusta. Hämeenlinnan kulttuurissa on jo pitkään panostettu voimakkaasti lastenkulttuuriin. Verkatehtaan alueella toimiva Arx-talo tarjoaa monenlaisia työpajoja, taidenäyttelyitä, teatteria ja taiteen perusopetusta lapsille. Verkatehtaan alueesta on muodostumassa yksi Euroopan suurimmista vanhaan tehdasmiljööseen rakennettavista kulttuuri- ja kongressikeskuksista. Alueella toimivat jo taidemuseo, kaupunginteatterin Verstas-näyttämö ja Kulttuuritukku, joka on tarkoitettu erilaisten tapahtumien ja konserttien järjestämiseen. Suunnitelmat kaupunginteatterin päänäyttämön siirrosta Kulttuuritukkuun ovat valmistumassa. Juuri avattu Verkatehtaan alueen ykkösvaihe musiikki- ja kongressisaleineen, erilaisine kokous-, näyttely- ja klubitiloineen sekä ravintoloineen ja elokuvateattereineen pitää huolen siitä, että keskus elää läpi vuorokauden. Myös Vanajaveden opisto ja Sibelius-opisto saavat Verkatehtaan alueelta toimitilat. Kulttuurin ja matkailun ydinalueita ovat myös Aulanko, Kansallinen kaupunkipuisto ja Linnanniemi. Linnanniemeltä löytyvät keskiaikainen Hämeen linna, Historiallinen museo, Vankilamuseo ja Tykistömuseo. Linnanpuisto tarjoaa monelle kesätapahtumalle hienon ympäristön. Myös pääkirjasto sijaitsee aivan Linnanpuiston välittömässä läheisyydessä.

4 3 Kun kaupungin budjetissa päätetään niukoista taloudellisista voimavaroista ja laitetaan palveluja tärkeysjärjestykseen, kulttuuri saatetaan nähdä pelkästään menoeränä. Nykyiset kasvuteoriat painottavat kuitenkin henkisten voimavarojen ja taloudellisen kasvun välistä yhteyttä. Tässä ajattelussa kulttuuri muuttuukin kuluerästä merkittäväksi tuotannontekijäksi. Tekeillä olevan vapaa-aikapalvelujen tasa-arvoselvityksen mukaan 85 % kaupunkilaisista pitää kaupungin kulttuuripalveluja riittävinä. Kun vielä onnistumme luomaan Hämeenlinnaan entistä myönteisemmän kulttuuri-ilmapiirin, kaupunki on kokonsa puolesta ihanteellinen paikka taiteelle ja taiteilijoille. Taiteen saavutettavuus, näkyvyys ja merkittävyys sekä eri taiteenalojen välinen vuorovaikutus toteutuvat Hämeenlinnassa ihanteellisesti. Nyt laadittava kulttuuristrategia on tiettävästi ensimmäinen yhteinen strategia kaupungissa vaikuttaville eri kulttuuritoimijoille organisaatioista riippumatta. Strategiassa tukeudutaan palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen osalta meneillään oleviin selvityksiin. Mikäli mahdollisesti syntyvässä uudessa kunnassa on käytössä samat resurssit kulttuuripalvelujen tuottamiseen kuin nykyisten kuntien yhteenlasketut voimavarat, pystytään kulttuurin palvelutaso säilyttämään lähes ennallaan. Strategialuonnoksesta on pyydetty lausunnot mm. seuraavilta tahoilta: Verkatehdas Oy:ltä, Hämeenlinnan Kaupungin Teatterilta, Vanaveden opistolta, Sibelius-opistolta, Museovirastolta/Linna-yksikkö, Hämeen taidetoimikunnalta ja Hämeen liitolta. Lisäksi eri taide- ja kulttuurijärjestöille on annettu mahdollisuus lausua mielipiteensä strategiasta. Strategialuonnos on ollut esillä kulttuurifoorumissa, jossa yksittäiset kaupunkilaiset ja kulttuurin eri toimijat ovat saaneet äänensä kuuluviin. Strategia on ollut luettavissa myös kaupungin internet-sivuilla. 2. Kulttuurin toiminta-ajatus On hyvä, että matkalla on päämäärä. Mutta tärkeää on lopulta vain matka, ei päämäärä. Ursula K. Leguin Kaupungin kulttuurilaitosten hallinnollinen asema on muuttunut parin viime vuosikymmenen aikana monta kertaa. Vuoteen 1988 asti laitoksilla oli omat johto- ja lautakuntansa, mutta vapaakuntakokeilun myötä kulttuurilaitokset siirtyivät viideksi vuodeksi liikunta- ja nuorisotoimen kanssa yhteiseen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan. Seuraavassa vaiheessa kulttuurilaitokset siirrettiin suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen ja ne saivat hyvin itsenäisen aseman, mikä leimaa niiden toimintaa edelleen. Kun kaupungin hallintoa seuraavan kerran uudistettiin vuonna 2000, syntyi koulutuksen ja kulttuurin toimiala, johon myös kulttuurilaitokset liitettiin. Luottamushallinto säilyi edelleen kaupunginhallituksella. Vuonna 2005 perustettiin koulutus- ja kulttuurilautakunta, josta tuli myös kulttuurilaitosten luottamuselin. Samana vuonna kulttuurikeskuksesta irrotettiin musiikkitoiminta perusteilla olevan kulttuuri- ja

5 4 kongressikeskuksen toiminnaksi. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas muuttui osakeyhtiöksi vuoden 2007 alusta alkaen. Kaupunginteatteri on toiminut koko ajan osakeyhtiöpohjalla. Sibelius-opiston hallinnosta vastaa Hämeenlinnan Musiikinystävät ry, ja Vanajaveden opiston taustalla on Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä. Hämeen linna toimii Museoviraston alaisuudessa. Kulttuurilaitosten monista hallinnollisista muutoksista ja useisiin itsenäisiin yksikköihin jakautumisesta johtuen yhteisen toimintakulttuurin ja toimintatapojen löytäminen kulttuurin toimialalle ei ole aivan helppoa. Kulttuurilaitokset tukeutuvat helposti enemmän muihin vastaaviin laitoksiin kuin kaupungin omaan kulttuurihallintoon. Tämän strategian yksi tarkoitus on omalta osaltaan vahvistaa laitosten yhteenkuuluvuutta ja yhteisten tavoitteiden löytymistä. Kulttuuristrategian toiminta-ajatuksen tulee vastata kysymykseen kulttuuritoiminnan tarpeellisuudesta. Toiminta-ajatuksen tarkoitus on myös ohjata kulttuurin tuottamista. Luonteeltaan toiminta-ajatus on suhteellisen pysyvä, eikä sitä ole tarkoitus uusia vuosittain. Jokaisella laitoksella ja toimijalla on oma toiminta-ajatuksensa, mutta millainen voisi olla kaikkien kulttuuritoimijoiden yhteinen toiminta-ajatus? Kaupungin ja kaupungin tukemien muiden tahojen tuottamien kulttuuripalvelujen tulee mahdollistaa kulttuurin tuottaminen, välittäminen ja kokeminen, ja niiden tehtävänä on muokata toimintaympäristöä kulttuurille suotuisaksi. 3. Kulttuurin arvot Kun sinä vihdoin pysähdyt katsomaan kauniita puita, et sinä enää ole entisesi. Paavo Haavikko Arvot ovat periaatteita, joiden mukaan ihmiset toimivat. Yhteiset arvot auttavat kokonaisuuden hallintaa. Kun mietitään ja määritellään yhteisiä arvoja, niin itse prosessilla on suuri merkitys. Yleisön ja asiakkaiden tyytyväisyys on kulttuurin tuottajien toiminnan elinehto. Lisäksi hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan jokaisen työntekijän työpanosta ja motivaatiota. Mitkä ovat Hämeenlinnan kulttuurin arvot? Ne täydentävät osaltaan kaupungin määrittelemiä arvoja, joita ovat asukaslähtöisyys, yhteisvastuu, hyvinvoinnin varmistaminen, tasa-arvo ja uudistumiskyky. Myös kulttuurin on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon, että se toimii tehokkaasti ja laadullisesti hyviä palveluja tuottaen, ihmistä arvostaen ja jatkuvasti kehittyen.

6 5 Kulttuurin toimijat ovat päätyneet seuraaviin arvoihin: 3.1. Yhdenvertaisuus Kulttuurilaitosten kaikkia asiakkaita, oppilaita ja yleisöä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta heidän taloudellisesta asemastaan, sukupuolestaan, iästään tai etnisestä taustastaan. Kulttuuritarjonta pyrkii kaikin tavoin ehkäisemään kulttuurista, sosiaalista ja tiedollista syrjäytymistä ja eriarvoistumista Yhteisöllisyys Hyvä keskusteluyhteys, avoimuus ja keskinäinen arvostus ovat toiminnan peruskiviä. Henkilöstön ja kuntalaisten keskinäinen luottamus perustuu vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedonkulkuun. Kulttuurin toimijat ovat suvaitsevaisia ja tukevat ihmisten yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Onnistumista arvostetaan ja palkitaan Paikallisuus ja globaalisuus Yhä enemmän avautuvassa ja yhdenmukaistuvassa maailmassa kulttuurin omaleimaisuus ja paikallisuus nousevat arvoonsa. Samaan aikaan kun kulttuuri verkottuu ja hakee yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa, hämeenlinnalaisen kulttuurin voima on sen omintakeisuudessa ja paikallisessa osaamisessa. Luonto, vanha kaupunkikulttuuri ja kaupungin identiteetti ovat niitä voimavaroja, joista kasvaa myös muualla arvostettu osaaminen ja luomiskyky. Kaupungin tulee vaalia huolella rakennettua ympäristöä ja kulttuurimaisemaa. Todelliset innovaatiot voivat syntyä myös kaukana suurkaupungeista. Toisaalta väestön liikkuminen ja sosiaalinen kohtaaminen korostavat kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kansainväistymisen merkitystä. EU:n kulttuuriohjelmat edellyttävät yhteistyökumppaneita muista maista, ja siten ne kansainvälisen yhteistyön kautta osaltaan ehkäisevät eri kulttuurien välisiä jännitteitä Uuden luominen ja uteliaisuus Oppimisella ja uudella tiedolla on keskeinen sija etsittäessä kulttuurin menestystekijöitä. Aloitteellisuus ja uudenlainen ajattelu ohjaavat toimintaa. Kulttuurin palveluksessa olevat työntekijät pyrkivät olemaan tuloksellisia ja vaikuttavia tinkimättä silti korkeasta laadusta. Ennakkoluulottomuus, rohkeus ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat alalle luonteenomaisia toimintatapoja.

7 6 4. Kulttuurin visio 2012 Mieli niin kuin muukin pelto: ellei se tuota hyötykasveja, se puskee rikkaruohoja Markku Envall Kulttuurin visio lähtee nykyisistä perustehtävistä ja tavoitteista sekä tulevaisuuden analyysista. Kaupunki haluaa olla oman visionsa mukaan vuonna 2010 kehittyvä ja uudistuva maakuntakeskus Etelä-Suomessa. Kulttuurin visio ulottuu vuoteen 2012 saakka, jolloin Hämeenlinnan seudusta on muodostunut asukkaan viihtyisä kasvukeskus. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on saatu suoritettua, ja palveluja kehitetään koko talousalueen tarpeisiin. Verkatehdas on vakiinnuttanut toimintansa, ja alueella liikkuu vuosittain satoja tuhansia kävijöitä. Monet, myös kansainväliset kokoukset ja tapahtumat ovat löytäneet Verkatehtaan. Linnanniemen alueella vuotuiset kävijämäärät nousevat pääkirjasto mukaan lukien yli puolen miljoonan. Kaikkien kulttuuritoimijoiden kesken on syntynyt uudenlaista yhteistyötä, ja eri toimijoiden väliset rajat ovat madaltuneet. Järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten järjestämä kulttuuritoiminta on kasvanut merkittäväksi toimijaksi. Kulttuurin asema on vahvistunut kaupungin toiminnassa. Kulttuurin visio vuonna 2012 on seuraava: Hämeenlinna on tunnettu kulttuurikaupunki, joka elää mukana maailmassa paikallisuutta arvostaen. Kulttuuripalvelut ovat osa kaupunkilaisten arkea ja juhlaa, ja ne on helppo saavuttaa. Kaupungin kulttuurielämälle on leimallista uuden luominen, rohkeus ja yhdessä tekeminen. Kulttuuriala on arvostettu ja aktiivinen toimija sekä haluttu yhteistyökumppani niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin yhteistyöverkostoissa. 5. Kulttuurin strategiset päämäärät Taiteen tehtävä on tavoittaa tavoittamaton Reino Vihinen Kulttuuristrategian tarkoitus on ohjata kulttuuritoimintaa ja sen tavoitteiden luomista. Kun suunnitellaan tulevaisuutta, strategian asema korostuu. Suunnittelu vaatii tämän päivän maailmassa uudenlaista lähestymistapaa, jossa tekemisen ja suunnittelun raja on joustava. Suunnittelusta tulee entistä enemmän useiden toimijoiden välistä yhteistoimintaa.

8 7 Kulttuuria ja taidetta tarvitaan, kun halutaan turvata kaupunkilaisten henkinen hyvinvointi, kansalaisvalmiuksien kehittäminen, luovuuden ja taidekasvatuksen edistäminen, alueen identiteetin vahvistaminen ja kulttuuriyritysten tukeminen. Hämeenlinna tarvitsee taidelaitoksensa, kirjastonsa, avustustoimintansa, taiteilijansa ja taiteen harrastajansa sekä hyvät puitteet kulttuurialan yritystoiminnalle. Kaupungin tehtävänä on kulttuurilaitosten infrastruktuurin ylläpito valtionavustusten tukemana. Hämeenlinnalla on maakuntakeskuksena monia taidelaitoksia, joiden on vastattava kaupunkia laajemman alueen kulttuuritarjonnasta ja alan koulutuksesta. Kulttuurin strategiset päämäärät ovat seuraavat: 5.1. Tunnettavuus Hämeenlinna haluaa profiloitua kulttuurikaupunkina niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kaupunki tunnetaan ulkomailla ennen muuta Sibeliuksen syntymäkaupunkina. Kansallinen kaupunkipuisto, keskiaikainen linna ja huolella vaalittu ympäristö ovat Suomen vanhimman sisämaakaupungin tunnusmerkkejä. Juuri valmistuneella Verkatehtaan kulttuuri- ja kongressikeskuksella on hyvät mahdollisuudet nousta kansainvälisten tapahtumien pitopaikaksi. Lahden kaupunginorkesterin kanssa suunniteltu vierailukonserttiyhteistyö on esimerkki uudenlaisesta verkostotoiminnasta. Verkatehtaan valmistuttua kaupunkiin saatiin nykyaikainen konserttisali, jota eri tahot ovat kaivanneet vuosikymmenien ajan. Verkatehtaalle valmistuu myös taiteilijoille työtiloja, ja jopa residenssitoiminnan käynnistämisestä on olemassa alustavia suunnitelmia. Alueella tulee olemaan satoja työpaikkoja, joilla on myös elinkeinopoliittista merkitystä. Kansainvälinen vaihtotoiminta ystävyyskaupunkien ja muiden alueiden kesken nousee entistä tärkeämmäksi. Taidemuseon ulkomaiset, kotimaiset ja Ars Fennica -näyttelyt pitävät museon sekä kansallisessa että kansainvälisessä tietoisuudessa. Erilaiset festivaalit ja tapahtumat tuovat kaupunkiin esiintyjiä ja katsojia eri puolilta maailmaa. Lasten taidefestivaali Hippalot on kaupungissa voimakkaana elävän lastenkulttuurin lippulaiva. Kaupunginteatterin esitykset vetävät katsojia laajalti koko Etelä-Suomesta Verkostoituminen Verkostot ja verkostoituminen kuuluvat tämän päivän toimintastrategioihin. Verkosto voidaan määritellä toimijajoukoksi ja sitä yhdistäviksi siteiksi. Yksittäiset taiteilijat ja taidelaitokset muodostavat entistä enemmän sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja. Verkostojen avulla löydetään uusia yhteistyökumppaneita ja uudenlaisia toimintatapoja. Verkostojen avulla erilaiset lähestymistavat pääsevät kohtaamaan ja vaikuttamaan toisiinsa. *) *) Kaikilla yksiköillä on mm. ulkomaisia yhteistyökumppaneita ja -verkostoja. Tässä esimerkkeinä museoiden jäsenyys ICOMissa (International Council of Museums), Arxin jäsenyys EUnetART-verkostossa ja Verkatehdas Oy: jäsenyys Trans Europe halles verkostossa.

9 Saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys Kulttuurilaitokset pyrkivät parantamaan toimintansa saavutettavuutta olipa kyseessä sitten fyysinen, sosiaalinen, maantieteellinen tai psykologinen saavutettavuus. Kulttuurilaitosten tilojen on oltava esteettömiä ja helppokulkuisia kaikille. Kynnys eri laitoksiin ja kulttuuritilaisuuksiin on oltava niin matala, että elitistinen leima tai korkeat käyttömaksut eivät karkota käyttäjiä. Palvelujen vientiä pois laitoksista esim. päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin on syytä lisätä, ja yleisökasvatusta uuden käyttäjäsukupolven varmistamiseksi tarvitaan entistä enemmän. Palveluja järjestettäessä on aina muistettava asiakaslähtöisyys niin, että palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin asiakaskunnan tarpeita Vaikuttavuus Puhuttaessa kulttuuripalvelujen vaikuttavuudesta voidaan erottaa taloudelliset vaikutukset ja kulttuurin ja taiteen itseisarvoon liittyvät sivistykselliset vaikutukset. Taloudellisiin vaikutuksiin luetaan kulttuuritilaisuuksien ja tapahtumien kerrannaisvaikutukset, jotka heijastuvat muiden palvelujen käyttöön ja sitä kautta esim. matkailun ja palveluelinkeinojen työllistäviin vaikutuksiin. Tapahtumien järjestämisellä sinänsä on myös työllisyysvaikutuksia. Vastavalmistuneen tilaston mukaan kaupungin museot ja kulttuuritapahtumat keräsivät vuonna 2006 yli kävijää. Sen lisäksi kulttuurinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja henkiseen ilmapiiriin Innovatiivisuus Hämeenlinnan vahvuuksia tulevat olemaan korkea osaaminen, koulutus ja kulttuuri. Innovatiivisuus synnyttää uusia ideoita ja uutta osaamista. Luovuus syntyy yksilön ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta. Hämeenlinnassa on paljon kulttuuria harrastavia nuoria. Koulujen kulttuurikasvatus, taiteen perusopetus, nuorisotoimi ja Arxin tarjonta tukevat nuorten harrastamista. Kirjaston nettipalvelujen kehittäminen entistä vuorovaikutteisemmaksi on suunnattu erityisesti nuorille. Kulttuuritoimi suosii rohkeita kokeiluja ja ensi-iltoja unohtamatta kuitenkaan paikallista perinnettä ja sen säilyttämistä. Vaikka globalisoituvassa maailmassa kulttuurin on taipumus yhdenmukaistua, tasapäistyä ja muuttua osittain virtuaaliseksi, niin ihmisen kyky käyttää näitä verkostoja luovasti on sidoksissa siihen, miten hän on oppinut suhtautumaan paikallisen todellisuuteen ja kulttuuriin Monikulttuurisuus Monikulttuurisuuden lisääntyminen on yksi kaupungin menestystekijöistä. Kaupunki antaa tilaa ja tukee eri kulttuureja, ja kulttuurien erilaisuus tunnustetaan vahvuudeksi. Kulttuurin avulla voidaan lisätä suvaitsevaisuutta ja antaa välineitä vuoropuheluun eri kulttuurien välillä. Kulttuurinen vuorovaikutus lisääntyy myös tietoverkkojen avulla, ja eri kulttuurit leviävät ympäri maapallon entistä nopeammin. Jatkuva kanssakäyminen eri puolilla maailmaa asuvien

10 9 ihmisten kesken ja työvoiman vapaampi liikkuminen tuovat kaupunkiin entistä kansainvälisemmän ilmapiirin. 6. Toimintaympäristön muutokset Kaupungit rakennetaan jotta ihmiset olisivat onnellisia. Lapset parveilevat pienoismallin ympärillä kasvot lasia vaste, kädet ohimoilla. Aika alkaa nyt. Sanna Karlström Toimintaympäristössä tapahtuu strategiakaudella merkittäviä muutoksia. Osa muutoksista on maailmanlaajuisia, osa paikallisia. Globalisaation myötä maailmantaloudesta tulee yhä integroituneempaa. Yhtiöt kilpailevat keskenään paikallisesti, mutta ovat samalla osa maailmanlaajuista rakennetta. Yhteiskunta ja kulttuuri sirpaloituvat, ja enemmistöistä siirrytään vähemmistöihin. Kulttuurin on tyydytettävä yksilön tarve yksilötyöskentelyyn, mutta myös sosiaaliset tarpeet olla yhdessä muiden kanssa. Seutuistuminen toteutuu strategian voimassaoloaikana entistä selkeämmin, ja kulttuuripalveluja on tarjottava tasapuolisesti koko alueelle. Suunnitteilla olevassa uudessa Hämeenlinnassa kulttuuripalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa henkilöstö kuuluu samaan organisaatioon ja toimii yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lastenkulttuuri voidaan haluttaessa sijoittaa lasten ja nuorten toimialalle, mikäli uusi kunta päättää siirtyä elämänkaari-mallin mukaiseen organisaatioon. Kulttuuripalvelujen tarkoitus on palvella kaikkia käyttäjäryhmiä huolimatta siitä, mikä palvelujen hallinnollinen sijoittuminen tulee olemaan. Kaikki kulttuuripalvelut tulevat uudessa kunnassa olemaan yhteisesti asukkaiden käytössä. Seudun ikärakenne tulee muuttumaan, ja uudet seniorikansalaiset ovat entistä vaativampia kuluttajia. Samoin ikäryhmät muotoutuvat uudelleen ja poikkeavat entistä enemmän toisistaan. Kaikkinainen muutosnopeus kasvaa, ja uusi teknologia tarjoaa sellaisia uusia palveluja, joita emme osaa vielä kuvitellakaan. Kulttuurikin on entistä enemmän verkossa. Samoin muuttoliike vilkastuu, ja keskukset kasvavat. Odotettavissa olevat muutokset voidaan ryhmitellä kulttuurisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin vaikutuksiin Kulttuuriset vaikutukset Kulttuuri demokratisoituu, ja esim. Verkatehtaan alueesta halutaan luoda kaiken kansan kulttuuritehdas, jonka kynnys on matala. Kaupungin henkisellä ilmapiirillä ja demokratian uusilla muodoilla on entistä suurempi merkitys. Verkkovaltuusto ja Vaikuttamo ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisesta vuorovaikutuksesta kuntalaisten välillä.

11 Taloudelliset vaikutukset Kulttuuritoiminta joutuu hakemaan uusia rahoitusmuotoja ja toimintatapoja nykyisen valtionja kuntarahoituksen sekä laitoskeskeisyyden rinnalle. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa, sopimusohjausjärjestelmät, yhtiömuotoiset ei-voittoa tuottavat toimintayksiköt ja erilaiset verkostot ja kansainväliset rahoitusmallit tulevat yhä tärkeämmiksi. Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa lisääntyy edelleen Sosiaaliset vaikutukset Kulttuurin, taiteen ja terveyden yhteensovittaminen perustuu nykyaikaiseen terveyskäsitykseen, jonka mukaan terveys tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista tasapainoa suhteessa ihmisen elämän päämääriin. Mitä enemmän yhteisössä on kulttuurikokemuksien ja taideelämysten rikastuttamaa sosiaalista pääomaa, sitä parempi on yhteisön jäsenten terveys. Kulttuurin lisääntyvä yhteistyö päivähoidon ja koulun kanssa on ennaltaehkäisevää toimintaa, johon tulee panostaa entistä enemmän. Kulttuuritoiminnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön edellytyksiä tulee parantaa niin, että yksinäiset ja syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset tavoitetaan paremmin. Taiteen keinoin voidaan virkistää muistia, rikastuttaa elämänpiiriä ja tarjota elämälle mielekästä sisältöä Ekologiset vaikutukset Kestävä kehitys voidaan ymmärtää, paitsi luonnon tasapainon ja monimuotoisuuden vaalimisena, myös hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisena. Tähän kuuluvat olennaisena osana tasa-arvoiset kulttuuripalvelut. Hyvänä apuna kestävän kehityksen vision toteutumisessa ovat kulttuurin ja luovuuden voimavarat. 7. Kulttuurin menestystekijät Taiteen alkulähde: sydän. Taiteen päämäärä: elämä. Taide antaa elämälle väriä elämä taiteelle ydintä. Elmer Diktonius Kulttuuri tulee määritellä tärkeäksi peruspalveluja tukevaksi kaupungin palveluksi. Se tukee ihmisen kehittymistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisää alueen elinvoimaa sekä ehkäisee terveydellisiä ongelmia ja sosiaalista syrjäytymistä. Kulttuuri on yksi kaupungin menestystekijöistä. Kulttuurin menestystekijöitä voidaan tarkastella seuraavan nelikentän avulla: vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma osaaminen ja oppiminen

12 11 prosessit ja rakenteet resurssit ja talous Menestystekijöistä on laadittu erillinen toimenpide-ehdotustaulukko, jossa määritellään niille tavoitetaso ja toteuttamisen arviointi. Tekstiosassa ei käydä läpi kaikkia tekijöitä vaan keskitytään tärkeimpiin Vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma Kaupungin avustustoimintaa tulee selkiyttää siten, että kulttuuri- ja tapahtuma-avustukset keskitetään koulutus- ja kulttuurilautakunnalle. Kaupunginhallituksen päätettäväksi voivat jäädä valtakunnalliset tapahtumat, jotka liittyvät selvästi elinkeinopolitiikkaan. Kaupungin talousarviossa ei tule mainita nimeltä kuin suurimmat avustusten saajat (kaupunginteatteri, Vanajaveden opisto, Sibelius-opisto, Verkatehdas Oy). Muista avustuksista päättäminen kuuluu koulutus- ja kulttuurilautakunnalle. Avustustoimintaa kehitetään yhteistyösopimusten suuntaan, ja tärkeimpien toimijoiden kanssa pyritään useamman vuoden mittaisiin sopimuksiin. Saavutettavuuden osalta kulttuurilaitosten yhteistyö koulujen ja toisaalta vanhusten kanssa on erityisen tärkeää. Käynnissä olevassa Kulttuuripolku-hankkeessa pyritään laatimaan koulujen ja kulttuurilaitosten kesken kulttuurikasvatussuunnitelma, josta tulee osa koulujen opetussuunnitelmaa. Näin halutaan varmistaa kaikille kouluikäisille tasavertainen mahdollisuus sekä tehdä että kokea kulttuuria. Ikäihmisille suunnattujen kulttuuripalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Kaupungin tuleekin harkita erillisen Seniorikulttuurikeskuksen perustamista Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin tapaan. Monet Arxissa kehitetyt työtavat sopivat sellaisenaan myös ikäihmisten kulttuurityöhön. On todennäköistä, että Taikalamppu-verkoston kaltainen järjestelmä syntyy lähivuosina varttuneemman väen kulttuuripalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yhteistuotannon tukemisessa tulee ratkaista esimerkiksi kaupunginorkesterin asema. Yksi varteenotettava vaihtoehto on orkesterin liittäminen osaksi Sibelius-opiston toimintaa. Yhteiset tilat ja nuotistot sekä soittajien ja opettajien yhteistyö ovat selviä yhdistymisen hyötyjä. Tässä yhteydessä tulee pohtia vielä kerran, tulisiko kaupungin musiikkipalvelujen tuottajan kuulua kaupungin organisaatioon, jolloin Verkatehdas oy:n rooliksi jäisi pelkästään tilojen tarjonta Osaaminen ja oppiminen Edessä olevat kunta- ja palvelurakennemuutokset vaativat kaikilta työntekijöiltä, mutta erityisesti yksiköiden johdolta, joustavuutta ja muutosalttiutta. Johdon sitouttaminen muutoksiin on ensiarvoisen tärkeää hyvän lopputuloksen kannalta. Sen takia kulttuuritoimen tulee olla valmis kaupungin antaman koulutuksen lisäksi myös omaan muutoskoulutukseen.

13 12 Verkatehdas oy tuo hämeenlinnalaisen kulttuuritarjonnan rakenteisiin aivan uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksia. Yhteismarkkinointi, verkostoituminen ja tekninen erityisosaaminen avaavat kulttuurin toimijoille tilaisuuksia, joita pitää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Verkatehtaan alueelle syntyy myös uudenlaista kulttuuriyrittäjyyttä, joka voi toimia esimerkkinä muussakin kulttuuritoiminnassa. Kulttuurin toimijoiden tulee hyödyntää entistä enemmän alalla olevaa erityisosaamista. Tarvitaan lisää yhteisiä koulutustilaisuuksia ja foorumeita, jotta uudet ideat ja erityistaidot saadaan koko kulttuurikentän käyttöön Prosessit ja rakenteet Kun Verkatehtaan alue on kokonaan valmis, alueella on monia kulttuurin toimijoita, joita kaupunki rahoittaa suurelta osin. Niillä kaikilla on kuitenkin oma hallintonsa ja taloutensa. Tässä yhteydessä on syytä pohtia, onko toiminnan kannalta paras vaihtoehto, että Verkatehdas oy, Hämeenlinnan kaupungin teatteri oy, Sibelius-opisto ja Vanajaveden opisto ovat kaikki omia yksiköitään. Löytyisikö uudenlaisesta yhteistyöstä tai jopa yhdistymisestä synergiaetuja? Ensimmäisenä tulee mieleen opistojen ja Aimokoulun yhteistyön miettiminen. Erillisen selvityksen laatiminen tilanteesta tuntuisi järkevältä. Kulttuuritoimen tulee määritellä ne tapahtumat, jotka se tuottaa joko itse tai joissa se on mukana merkittävänä tuottajana. Aulangolta alkunsa saanut Hämeen linnan lastentapahtuma on organisoitu Hippalot-nimisenä lasten taidefestivaalina Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin toiminnan yhteyteen. Festivaalin edelleen kehittäminen kaupungin oman tuotannon ykköstapahtumana on perusteltua. Tänä keväänä toisen kerran järjestetty kirjallisuustapahtuma Kirjoilla linnassa toteutettiin yhdessä Hämeen taidetoimikunnan ja Hämeen kesäyliopiston kanssa. Tulevaisuus näyttää, onko tapahtumalla kasvumahdollisuuksia. Tämän kevään tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös kirjamarkkinat Kulttuuritukussa. Ensi syksyksi on suunnitteilla Tieteiden päivien aloittaminen Verkatehtaan alueella. Kohdeyleisönä ovat lukiolaiset ja kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset. Tiedekeskus Heureka on lupautunut päivien yhteistyökumppaniksi yhdessä Hämeen kesäyliopiston kanssa. Verkatehtaan alue tarjoaa loistavat puitteet herättää uudelleen henkiin kulttuurinen yötapahtuma kesän päättäjäisiksi. Tapahtumalle ollaan etsimässä sopivaa vetäjää. Tilaaja-tuottaja toimintatapaa kehitetään sisäisen ohjauksen mallina ensin konserniin kuuluvien toimijoiden kuten esim. Verkatehdas Oy:n ja Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n kanssa ja myöhemmin asteittain myös kaupungin omien kulttuurilaitosten kanssa. Kaupunkiin tulee perustaa myös vuosittain jaettava kulttuuripalkinto, joka voidaan jakaa kaupungin syntymäpäivänä 19. tammikuuta. Sitä ennen tulee neuvotella jo olemassa olevien kulttuurialan palkintojen suhteesta uuteen palkintoon.

14 Resurssit ja talous Koulun luonteeseen kuuluu muutakin kuin tietoa ja osaamista. Kulttuurilla ja taiteilla on siinä keskeinen osuus. Kulttuurin avulla koululaiset ymmärtävät syvällisemmin itseään ja ympärillä olevaa elämää. Taidekasvatuksen riittävästä osuudesta koulujen opetuksessa on syytä pitää huolta. Taiteen perusopetus on tapa tukea niiden lasten ja nuorten taideharrastusta, joille koulun oppitunnit eivät riitä. Suurin taiteen perusopetuksen antaja Hämeenlinnassa on Sibelius-opisto, joka antaa musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Koulutuksen tavoitteena on luoda suotuisat edellytykset hyvän musiikki- ja tanssisuhteen syntymiselle sekä sen elinikäiselle harrastamiselle. Se on väylä myös alan ammattiopintojen jatkamiselle. Aimokoulu antaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on mahdollisuus saada käsityötaiteen, sanataiteen ja esittävän taiteen alalla. Taidekasvatuksen aseman turvaaminen on erityisen tärkeää lastenkulttuurityötä. Verkatehtaan alueen kakkosvaiheen suunnittelu on saatu valmiiksi. Kulttuurin ja etenkin molempien opistojen kannalta on tärkeää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen joutumatta tinkimään kohtuuttomasti aiemmista suunnitelmista. Yli 2000 tanssinharrastajalle on tärkeää, että suunnitellut tanssisalit pystytään toteuttamaan, sillä tanssin nykyiset tilat ovat lähivuosina poistumassa käytöstä. Myös kaupunginteatterin päänäyttämön siirtyminen Kulttuuritukun tiloihin on valmistumassa, mutta lopullista kustannusarviota ei ole vielä hyväksytty. Sen lisäksi, että Verkatehtaan alueen tilojen valmistuminen aiheuttaa paineita Sibeliusopiston ja Vanajaveden opiston toiminta-avustuksiin, paineet kohdistuvat lautakunnan myöntämiin toiminta-avustuksiin. Pystyäkseen vuokraamaan Verkatehdas oy:n tiloja käyttöönsä monet järjestöt, yhdistykset ja esim. kuorot tarvitsevat enenevässä määrin kaupungin taloudellista tukea. Museoiden ja Aimokoulun säilytys- ja konservointitilojen suunnittelu on aloitettu. Yhteiset tilat tuovat apua jatkuvaan tilapulmaan ja vapauttavat keskustassa olevia arvokkaita tiloja tuottavampaan käyttöön. Samassa yhteydessä tulee selvittää Valola-säätiön tilatarve. Jo useamman vuoden projektirahoituksen turvin toimineen Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin toiminnan vakinaistaminen on tärkeää. Arx on lunastanut paikkansa päiväkotien, koulujen ja nuorten idearikkaana yhteistyökumppanina. Sen kehittämät uudet toimintatavat ovat saaneet suurta suosiota, ja sillä on erityisosaamista mm. EU-rahoituksen hakemisessa. 8. Seuranta ja arviointi Onnellisin olet silloin, kun et lainkaan kysy itseltäsi, oletko onnellinen vai onneton; kun unohdat itsesi ja täytyt siitä tehtävästä ja tekemisen ilosta, jossa tunnet tekeväsi jotain omaa, hauskaa ja jopa hyödyllistä. Claes Andersson

15 14 Nyt valmistuva kaupungin ensimmäinen kulttuuristrategia luo toivottavasti hyvän pohjan kaikkien kulttuuritoimijoiden strategiselle ajattelulle ja työlle. On huolehdittava siitä, että strategia jalkautetaan jokaiseen yksikköön ja sen keskeiset tavoitteet tulevat kaikille toimijoille tutuiksi. Yhdessä hyväksyttyihin päämääriin sitoutumisen tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kulttuuristrategia päivitetään joka toinen vuosi. Tarkoitus on, että jokainen yksikkö laatii kulttuuristrategiaan pohjautuvan oman toimintasuunnitelmansa ensi vuoden kuluessa. Lautakunnan roolia kulttuurin tilaajana tullaan korostamaan, ja yksiköiden suunnitelmien tulee pohjautua yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Suunnitelmiin kirjataan yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttaminen. Vasta sen jälkeen kokonaisuus on valmis. Kulttuuristrategian tekeminen on valintaa. Hyviä asioita on paljon ja resurssit ovat rajalliset. Silloin on hyvä muistaa, että strategian tulee aina sisältää: 1) asioita, joita tehdään entistä tehokkaammin 2) asioita, jotka jätetään kokonaan tekemättä 3) asioita, jotka tehdään eri tavalla 4) asioita, jotka ovat kokonaan uusia. kuva: Markku Karvonen

16 9. Strategian toimenpide-ehdotukset 15 Vaikuttavuus eli Tavoitetaso Arviointi asiakasnäkökulma asiakaspalaute avustustoiminnan kehittäminen säännöllisen asiakaspalautteen kerääminen kulttuuri- ja tapahtuma-avustukset lautakunnan päätettäviksi, avustuksista enemmän yhteistyösopimuksia, avustusten hakijoiden verkostoitumisen tukeminen, palautejärjestelmät budjetin rakenne saavutettavuuden parantaminen peruskoululaiset ja lukiolaiset taide- ja kulttuurilaitosten ja kirjaston säännöllisiksi käyttäjiksi, kulttuuritarjontaa päiväkoteihin ja vanhusten palvelukeskuksiin, pääsymaksut ja lukukausimaksut kohtuuhintaisia, esteettömyyden parantaminen kulttuuripolun toteuttaminen yhteishanke perusturvan kanssa maksujen ja tulojen kehitys tilojen sopiminen erityisryhmille kulttuuri työllistäjänä 1 % rakennuskustannuksista taidehankintoihin, kulttuurista toimeentulonsa saavien määrän lisääntyminen, kulttuurimatkailun työpaikat julkinen rakentaminen riittävästi kohtuuhintaisia työtiloja avustukset ja apurahat tukevat työllistymistä

17 16 yhteistuotannon tukeminen kesäteatteritoiminnan turvaaminen, tärkeimpien tapahtumien kehittäminen (Linnajazz, Keskiaikamarkkinat, Tomaatteja, tomaatteja festivaali) kaupunginorkesterin toiminnan nivominen Sibelius-opiston yhteyteen, Miniteatterin kehittäminen osaksi taiteen perusopetusta, vuosittainen talousarvio markkinointi ja tiedotus kulttuuri osana kaupunkilaisten arkea kaupungin nettisivujen selkeyttäminen kulttuurin osalta, Numero-lehden kehittäminen perustoimintojen ja -rakenteiden turvaaminen asiakaspalaute, mediaseuranta kaupungin talousarvio, kävijätilastot, vertailutiedot Osaaminen ja oppiminen Tavoitetaso Arviointi ammattitaidon ylläpito ja parantaminen strategian jalkauttaminen johtaminen Verkatehtaan uudenlainen yhteistyö työssä oppimisen tukeminen henkilöstö mukana laadinnassa ja toteutuksessa johtajien valmiutta muutokseen parannetaan koulutuksella yhteismarkkinointi, verkostoituminen, uusien tilojen ja tekniikan hyödyntäminen kehittämis- ja koulutussuunnitelmat strategiaprosessi esillä työpaikoilla koulutussuunnitelmat kävijä- ja tapahtumamäärät

18 uusi tekniikka Web 2.0 aineistojen digitointi kirjasto aloittaa v aloitettu kirjastossa ja museoissa muut yksiköt mukaan vähitellen digitoidun aineiston määrä 17 hiljainen tieto ja yhteiset tapaamiset luodaan foorumeita organisaation erilaisen osaamisen levittämiseksi, koulutuspankin luominen järjestetyt tapaamiset ja koulutustilaisuudet Prosessit ja rakenteet Tavoitetaso Arviointi Verkatehtaan alueen yksiköiden tarkoituksenmukainen organisointi strategiatyön kehittäminen alueellinen yhteistyö yksiköiden omat strategiat omat tapahtumat matkailun tukeminen tehokas hallinto ja talous (Verkatehdas Oy, teatteri, Sibelius-opisto, Vanajaveden opisto, Aimokoulu) kulttuurilaitosten yhteistyön tiivistyminen seudun ja maakunnan yhteistyö toimivaa jokaisella yksiköllä oma, yhteisiin tavoitteisiin perustuva strategia Hippalot ykköstapahtuma, Kirjoilla linnassa -tapahtumaa kehitetään, Tieteiden päivät aloitetaan, yötapahtuma Verkatehtaan alueella tasokkaat sisältöpalvelut myös matkailun tarpeisiin, matkailun ja kulttuurin yhteistyön organisointi laaditaan selvitys kulttuurin asema kaupungin toiminnassa kirjaston kuljetuskokeilu aloitetaan, maakunnalliset taide- ja kulttuurilaitokset tuloksellisia toteutuu v aikana kävijätilastot ja yleisöpalautteet kävijätilastot, majoituspalvelujen täyttöasteet, yhteistyöryhmä

19 kulttuuripalkinto viralliset juhlapäivät perustetaan vuosittain jaettava kulttuuripalkinto kaupungin viralliset juhlapäivät: syntymäpäivä itsenäisyyspäivä Sibeliuksen syntymäpäivä jaetaan ensimmäisen kerran v aloitetaan säännöllisesti v tilaaja-tuottajatoimintatapa ensimmäinen toteutus musiikkipalvelujen osto Verkatehdas Oy:ltä toimintamallia laajennetaan harkitusti projektien arviointi merkittävimmät projektit arvioidaan huolellisesti, juurruttaminen seurataan sisäisen valvonnan yhteydessä Resurssit ja talous Tavoitetaso Arviointi taidekasvatuksen kehittäminen tilat avustus- ja yhteistyötoiminnan parempi resurssointi koulujen taidekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen aseman turvaaminen Verkatehtaan alue kokonaan valmiiksi, museoiden ja Aimokoulun säilytys- ja konservointitilat riittävät ja ajanmukaiset, teatterin päänäyttämö Kulttuuritukkuun laitosten kohonneet vuokrakulut huomioidaan, paikallisten toimijoiden mahdollisuus käyttää Verkatehtaan tiloja kohonneista kustannuksista huolimatta budjetin rakenne tila- ja hankesuunnitelmat budjetti

20 turvallisuus henkilöstö palveluverkon vakiinnuttaminen laitosten, varsinkin museoiden turvatason nostaminen erityisryhmille perustetaan kulttuurituottajan toimi Arxin ja muun lastenkulttuurin aseman selvittäminen kaupungin tukemien toimijoiden aseman selkiytyminen suunnitelmien toteutuminen henkilöstösuunnitelma lastenkulttuuristrategia taloussuunnitelma 19 rahoitushakemukset Arxin osaamista hyödynnetään EU-projektien hakemisessa seurataan järjestelmällisesti haettavissa olevia avustuksia

21 Lähdeluettelo Kirjalliset julkaistut lähteet: Alueiden vahvuudeksi. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma linjauksia ja painopisteitä vuosille Opetusministeriö Hyyppä, Markku T.& Liikanen, Hanna-Liisa: Kulttuuri ja terveys. Edita Kainulainen, Kimmo: Kunta ja kulttuurin talous. Tampereen yliopisto Kulttuurin aika. Kulttuurin ja kulttuuripolitiikan merkityksestä yhteiskunnassa. Opetusministeriö Kulttuuriteollisuus Kehittämishankkeiden linjaus. Hämeen liitto Kulttuuriteollisuustoimialan toimijat ja roolit Kanta-Hämeessä. Kehittämishankkeiden linjaus. Hämeen liitto Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen. Verkostomainen toimintamalli selvitys. Opetusministeriö Pysyvä muutos? Kehittämishankkeiden vaikuttavuutta etsimässä/toim. Esa Niemi. Tukeva Sivistyksen suunta. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. Kuntaliitto Julkaisemattomat lähteet: Palvelu- ja kuntarakenneuudistus Patu. Työryhmätyöskentelyn loppuraportti helmikuu toukokuu www-linkit Lukuisten kuntien kulttuuristrategiat: mm. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Turku, Vantaa.

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta on helmikuussa 2012 tehnyt valtuustoaloitteen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot