Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto. Uudenmaan hyvinvointistrategia

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto Uudenmaan hyvinvointistrategia

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan hyvinvointistrategia Uudenmaan liitto 2008 Uudenmaan hyvinvointistrategia :

4 Uudenmaan liiton julkaisuja B ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Anni Levonen Painotalo Kyriiri Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

5 Esipuhe Suomalaisten hyvinvointi tehdään kunnissa. Kuntien järjestämisvastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hyvinvoinnin toimiala suppeasti tarkasteltuna. Koulutuksen, sivistyksen, liikunnan ja asumisen lukeminen hyvinvointipolitiikkaan ei muuta tätä arviota: kunnat vastaavat myös näillä aloilla suuresta osasta palvelutarjontaa. Eikä hyvinvointipolitiikan käsitteen laajakaan tulkinta muuta kokonaiskuvaa, jossa kunnat vastaavat hyvinvoinnista. Maakunnan liitto on osa kunta-alaa ja sen vuoksi hyvinvointipolitiikka on tärkeä osa sen toimintaa. On kuitenkin selvää, että maakunnan liittojen ja muun kuntaalan on osattava jakaa tehtävät ja työt: kuntien ja hyvinvoinnista vastaavien kuntayhtymien on huolehdittava palveluiden järjestämisestä. Maakuntien tehtäviin kuuluu hyvinvointipolitiikan strategian luominen ja oman maakunnan eri osien näkemysten yhteensovittaminen. Uudenmaan liitto on ottanut hyvinvoinnin visionsa perustaksi: Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen alue. Visionsa toteuttamiseksi ja tehdäkseen oman osansa hyvinvointivaltion kehittäjänä Uudenmaan liitto on valmistellut hyvinvointistrategian. Strategia liittyy maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan ja tämän toteuttamissuunnitelmaan, eli liiton lakisääteisten perustehtävien toimeenpanoon. Hyvinvointistrategian tavoitetiloissa lähdetään ihmisten elinkaaresta. Strategia alkaa lasten ja nuorten hyvinvoinnilla, jatkuu työelämän hyvinvointiin ja tästä hyvään ikääntymiseen. Strategia kuvaa hyvinvoinnin tekijät: sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja osaamisen, asumisen ja ympäristön, sekä kulttuurin ja vapaa-ajan. Lisäksi strategia kiinnittää huomiota myös hyvinvoinnin tuottamiseen: uusmaalaisten hyvinvointi edellyttää yritysten ja järjestöjen panoksen hyödyntämistä, palveluosaamista ja teknologiaa. Koska hyvinvointipalveluiden kysyntä on periaatteessa rajatonta, ei kysynnän kasvuun voida vastata vain voimavaroja kasvattamalla. Hyvinvointistrategiaan on liitetty myös tavoitteiden seuranta. Tämän turvaamiseksi maakunnan liitto panostaa vastaisuudessakin hyvinvointialan osaamiseen jäsenkuntiensa toimintaa täydentäen. Uudenmaan liitto pitää sille kuuluvan paikan suomalaisen hyvinvointivaltion tekijänä. Ossi Savolainen maakuntajohtaja Uudenmaan hyvinvointistrategia : 3

6 4 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

7 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan hyvinvointistrategia Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja B Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Uudenmaan liiton hyvinvointistrategiatyö perustuu maakuntahallituksen hyväksymään maakuntaohjelmaan ja toteuttamissuunnitelmaan, johon sisältyy velvoite tehdä strategia vuonna Hyvinvointistrategiaprosessissa määriteltiin tavoitteet Uudenmaan ja uusmaalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja valittiin toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Raportin laatija Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Hyvinvointi koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä sektorirajat ylittävästä yhteisestä vastuusta hyvästä elämästä. Hyvinvoiva ihminen tuntee itsensä terveeksi sekä asuin- ja toimintapiirinsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Uudenmaan hyvinvointistrategiassa keskeistä on nähdä hyvinvointia tuottava ja lisäävä toiminta valtio- ja aluehallinnon, aluekeskusten, seutukuntien, kuntien, kuntayhtymien, elinkeinoelämän, opetuksen ja tutkimuksen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä. Hyvinvointistrategian 16-henkisen ohjausryhmän valinnassa otettiin huomioon tämä laaja-alaisuus. Kokouksissa kuultiin hyvinvoinnin asiantuntijoita eri elämän alueilta. Työtä varten palkattiin konsultti ja työryhmän sihteerinä toimi Juhani Joutsenlahti. Uudenmaan hyvinvointistrategian tavoitteina on lisätä asukkaiden osallistamista ja osallistumista kulttuuri ja liikuntaharrastuksiin varmistaa hyvinvointipalveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä tukea osaamista ja yrittäjyyttä huomioida alueelliset hyvinvointitarpeet vahvistaa hyvinvointinäkökulmaa kaikessa maakunnan kehittämistoiminnassa Strategian tavoitteet pyritään saavuttamaan ennalta ehkäisten, henkilöstön riittävyys ja osaaminen varmistaen, asukkaiden toimintakyvystä huolehtien, palveluja kohdentaen, koulutyön edellytyksiä parantaen, asumisen tasoon panostaen, kulttuuri ja vapaa-ajan palveluista huolehtien, teknologiaa hyödyntäen sekä yrittäjyyden ja järjestöjen edellytyksiä kehittäen. Hyvinvointistrategian selvitysmuistiossa kuvataan yksityiskohtaisemmin tavoitteet, tavoitetilat ja toimintalinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategian toteuttaminen sekä toteutumisen arviointi ja seuranta tapahtuvat pääasiassa toteuttamissuunnitelmaan liittyen. Taru Syrjänen Avainsanat (asiasanat) yhteistyö, asiakaslähtöisyys, terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Uudenmaan hyvinvointistrategia : 5

8 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Författare Nylands förbund Publikation Uudenmaan hyvinvointistrategia (Nylands välfärdsstrategi) Seriens namn Nylands förbunds publikationer B Seriens nummer Sidor 46 2 ISBN (inb.), (PDF) Språk finska Utgivningsdatum svenska Sammanfattning Nylands förbunds välfärdsstrategiarbete grundar sig på de av landskapsstyrelsen godkända landskapsprogrammet och genomförandeplanen, i vilken ingår en förpliktelse att under år 2007 uppgöra en strategi. I välfärdsstrategiprocessen definierades målen för att öka Nylands och nylänningarnas välfärd och åtgärderna för förverkligandet av målen valdes. Bilagor ISSN Sammandrag Välfärd består av människans fysiska, psykiska och sociala välmående samt av ett sektoröverskridande gemensamt ansvar för ett gott liv. En välmående människa känner sig frisk och upplever sin boende- och verksamhetsomgivning trygg och trivsam. I välfärdsstrategin för Nyland är det centrala att verksamheten som producerar och ökar välfärd ses som ett samarbete mellan stats- och regionförvaltning, regionscentra, de ekonomiska regionerna, kommunerna, samkommunerna, näringslivet, utbildning och forskning samt tredje sektorn. Vid valet av styrgruppen för välfärdsstrategin, vilken består av sexton personer, tog man i beaktande denna bredd. På möten hördes välfärds experter från olika områden. För arbetet hyrdes en konsult och som arbetsgruppens sekreterare fungerade Juhani Joutsenlahti. Målen för Nylands välfärdsstrategi är att: öka invånarnas integration och deltagande i kultur och idrottshobbyer säkerställa att välfärdstjänster finns att tillgå på båda inhemska språken stöda kompetens och företagande uppmärksamma regionala välfärdsbehov förstärka välfärdsperspektivet i all utvecklingsverksamhet för landskapet Man strävar till att nå målen i strategin genom förebyggande verksamhet, tryggande av en tillräckligt stor personal och dess kompetens, sörjande för invånarnas handlingsförmåga, riktande av servicen, förbättrande av skolverksamhetens förutsättningar, satsande på boendenivån, sörjande för kultur och fritidstjänster, utnyttjande av teknologi samt utvecklande av förutsättningarna för företagande och organisationer. I utredningspromemorian för välfärdsstrategin förklaras mera detaljerat målsättningarna, måltillstånd och verksamhetsprogram för uppnåendet av måltillståndet. Förverkligandet av strategin samt utvärdering och uppföljning sker huvudsakligen i anknytning till genomförandeplanen. Rapporten är utarbetad av Taru Syrjänen Nyckelord (ämnesord) samarbete, kundorientering, främjande av hälsa, förebyggande av sjukdomar Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: 6 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

9 Sisältö Uudenmaan hyvinvointistrategia 9 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 9 2. Työelämän hyvinvointi 3. Ikääntyneiden hyvinvointi 4. Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin lisääjänä 2 5. Koulutus ja osaaminen hyvinvoinnin lisääjänä 3 6. Asuin- ja toimintaympäristö hyvinvoinnin lisääjinä 4 7. Kulttuuri ja vapaa-aika hyvinvoinnin lisääjinä 4 8. Teknologia ja yrittäjyys sekä järjestöt hyvinvoinnin lisääjinä Hyvinvointistrategian mukaisen toiminnan käytännön 6 toteuttaminen ja resursointi 10. Hyvinvointistrategian toteutumisen seuranta ja arviointi 6 LIITE 1 Uudenmaan hyvinvointistrategiaan liittyvä selvitysmuistio 17 LIITE 2 Uudenmaan hyvinvointistrategian ohjausryhmä 46 Uudenmaan hyvinvointistrategia : 7

10 8 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

11 Uudenmaan hyvinvointistrategia Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue. Uudenmaan visio Uudenmaan hyvinvointistrategian tehtävänä on ohjata Uudenmaan liiton toimintaa alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategia on valtakunnallisten hyvinvointia koskevien kehittämisohjelmien linjausten mukainen ja noudattaa hallituksen politiikkaohjelmia. Hyvinvointistrategian toivotaan ohjaavan kuntien toimintaa, sovittujen linjausten mukaisesti, asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Uudenmaan hyvinvointistrategian tavoitteina on lisätä asukkaiden osallistamista ja osallistumista kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin varmistaa hyvinvointipalveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä, tukea osaamista ja yrittäjyyttä, huomioida alueelliset hyvinvointitarpeet sekä vahvistaa hyvinvointinäkökulmaa kaikessa maakunnan kehittämistoiminnassa. Tavoitetilat Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi. Uudenmaan hyvinvoivat työntekijät käyttävät osaamistaan ammattitaitoisesti työpaikoillaan. Uusmaalaiset ikääntyvät yksilöllisesti säilyttäen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on tarpeen mukaisesti ja ne on tuotettu sektorirajat ylittäen sekä asiakaslähtöisesti, teknologiaa vastuullisesti hyödyntäen. Uudellamaalla asutaan kohtuullisin kustannuksin viihtyisästi palveluiden tuntumassa. Uusimaa tarjoaa monipuolisesti virikkeellisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Uudenmaan yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut vahvistavat alueen palvelurakennetta teknologiaa hyödyntäen. Uusimaa on alueen hyvien työmahdollisuuksien johdosta etenkin lapsiperheitä suosiva. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Uudenmaan paras vanhuuden turva. Lasten ja nuorten tukeminen on alueemme tulevaisuuden rakentamista. Lisäämällä osallisuutta ja ehkäisemällä syrjäytymistä, turvaamme vastuuntuntoisen ja yhteistyökykyisen jälkikasvun siirtymisen työelämään yhteiskuntamme rakentajiksi. 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitetila: Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Kehitetään neuvolan valmiuksia tukea vanhemmuutta. Kehitetään neuvolatyön ja perhekeskusten mahdollisuuksia tukea vanhemmuutta lapsikeskeisen ilmapiirin luomisessa. Lisätään ehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmasta toteutettavan perhetyön osuutta neuvolatyössä sekä perhetyöntekijöiden määrää. Muodostetaan moniammatillisia verkostoja neuvolatyön tueksi. Huolehditaan tarvittavasta lisäkoulutuksesta. Uusmaalaiset hyödyntävät alueen joustavia ja monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 9

12 Vähennetään korjaavien erityispalveluiden tarvetta lisäämällä ehkäisevää työtä. Kehitetään hallinnonalojen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tunnistamaan ja ennakoimaan tekijöitä ja mekanismeja, jotka tuottavat lapsille ja nuorille ongelmia ja riskejä. Vahvistetaan varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisyn näkökulmaa, jotta sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset kyettäisiin entistä paremmin ennakoimaan ja ottamaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Lisätään varhaiskasvatuksen resursseja toteuttaa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Tuetaan varhaiskasvatustyötä riittävällä henkilöstömitoituksella. Luodaan varhaiskasvatusta tuottaville tahoille laaja yhteistyöverkosto toteuttamaan ennaltaehkäisevää arviointia sekä huolehditaan moniammatillisten ja ehyiden palveluketjujen toimivuudesta. Kehitetään varhaiskasvatuksen terveyttä edistävää toimintaa. Kehitetään yhteistyötä kodin ja hoitopaikan välillä. Hyödynnetään mediaa lasten ja nuorten edun mukaisesti. Hyödynnetään median kanavia terveellisten elämäntapoihin liittyvän tiedon välittäjinä. Lisätään lasten ja nuorten medialukutaitoa. Edistetään ja pidennetään lapsuutta eliminoimalla lapsille ja nuorille haitallinen materiaali ja tarjoamalla ikäkausittain sopivia ohjelmia. Vastuutetaan aikuiset lasten ja nuorten media-yhteyksien käyttämisestä. Kannustetaan yrityksiä kehittämään ja toteuttamaan lapsi- ja nuorisovastuullista mainontaa ja markkinointia. Edistetään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Edistetään lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua erilaisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Korostetaan liikuntakasvatuksen terveyteen, sosiaaliseen kasvuun ja suvaitsevuuteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Hyödynnetään kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen osaamista lasten ja nuorten elämän eri vaiheissa. Ohjataan nuoria omista edellytyksistä lähtevien hyvien harrastusten pariin. 10 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

13 Laajennetaan vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista yli hallintorajojen. Tuetaan moniammatillisia sekä hallinnon ja järjestöjen yms. toimijoiden yhteistyöverkostoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman laajentamiseksi ja päätösten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Kehitetään lapsiköyhyyden seurannan tietopohjaa, paikannetaan huono-osaisten ryhmät sekä vaikutetaan köyhyyden lievittämiseen. Uudistetaan tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä. Huolehditaan maahanmuuttajaperheiden riittävästä kotoutumisen tuesta. Huolehditaan tulkkipalveluiden saatavuudesta ja Suomen kielen koulutuksesta. Hyödynnetään moniammatillisuutta perheiden tukemisessa. Lisätään yhteistyötä maahanmuuttajia tukevien yhdistyksien ja järjestöjen kanssa, maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisen ja monikulttuurisuuden edistämiseksi. 2. Työelämän hyvinvointi Työ muodostaa merkittävän osan ihmisten elämästä ja sillä on useita hyvinvointia lisääviä tehtäviä. Uudenmaan alueen työvoiman työssä jaksaminen edellyttää ammattitaitoista johtamista ja työyhteisöjen uudistamista. Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys on yksi alueemme tulevaisuuden haasteista. Työelämän hyvinvoinnin tavoitetila: Uudenmaan hyvinvoivat työntekijät käyttävät osaamistaan ammattitaitoisesti työpaikoillaan. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Tunnistetaan työntekijöiden yksilölliset voimavarat eri elämänvaiheissa. Kehitetään menetelmiä tunnistaa työntekijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Edistetään mahdollisuutta sovittaa yhteen eri elämänvaiheessa olevien, eri ikäisten työntekijöiden erilaiset tarpeet sekä työelämän vaatimukset. Parannetaan työelämän laatua teknologiaa hyödyntämällä. Tuetaan teknologian sovelluksien hyödyntämistä työn sujuvuuden varmistajana ja prosessien tehostajina. Haetaan teknologiasta sovelluksia työturvallisuuden lisäämiseksi. Edistetään työntekijöiden työkykyä. Tiedostetaan työyhteisön, työkyvyn ja tuottavuuden yhteys. Edistetään vakinaisten työsuhteiden lisäämistä ja työmarkkinoiden toimivuutta. Huolehditaan työntekijöiden tarpeellisesta lisäkoulutuksesta. Tuetaan innovatiivisuutta muutosjohtamista hyödyntäen. Kehitetään työterveyshuollon ehkäiseviä toimia. Edistetään työntekijöiden mahdollisuutta liikunnan harrastamiseen sekä varmistetaan mahdollisuus terveelliseen työaikaiseen ruokailuun. Käytetään palkitsemismenetelmiä. Lisätään kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttömahdollisuuksia. Huolehditaan työvoiman saatavuudesta. Edistetään työelämän ulkopuolella olevien kansalaisten työmarkkinoille pääsyä. Hyödynnetään maahanmuuttajien osaamista ja ammattitaitoa. 3. Ikääntyneiden hyvinvointi Uudenmaan ikääntyneille asukkaille on tunnusomaista aikaisempia sukupolvia parempi terveydentila, itsellisyys, osallistuminen ja vakaampi taloudellinen tilanne. Ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään edellyttää toimintakykyä ylläpitäviä toimia ja tukimuotoja. Yksilöllinen ikääntyminen edellyttää valinnan mahdollisuuksia palveluiden suhteen. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 11

14 Ikääntyneiden hyvinvoinnin tavoitetila: Uusmaalaiset ikääntyvät yksilöllisesti säilyttäen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Edistetään ikääntyneiden toimintakykyä. Kannustetaan ikääntyneitä hyödyntämään voimavarojaan ja osaamistaan yhteisöllisyyden luomiseksi ja sitä tukevan toiminnan järjestämiseksi. Luodaan edellytyksiä sosiaaliselle kanssakäymiselle, liikunnan harrastamiselle, vaikuttamiselle ja itsensä kehittämiselle. Huolehditaan kodin ja lähiympäristön esteettömyyden kehittämisestä. Parannetaan yksilöllisen ja turvallisen ikääntymisen edellytyksiä. Lisätään palveluja kotona asumisen tukemiseksi. Lisätään ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja tuotteiden kehittämisprosesseihin. Arvioidaan teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia asiakaskohtaisesti. Kehitetään palveluohjausta varmistamaan tuotettujen palveluiden saatavuus. 4. Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin lisääjinä Uudenmaan alueella tuotetaan asukkaille tasokkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vaativaa lääketieteellistä osaamista. Väestön ikääntyminen ja väestömäärän kasvu edellyttävät asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden lisäämistä. Lisäämällä terveyttä edistäviä palveluja sekä tehostamalla terveyshaittoja ehkäisevää toimintaa vähennetään hoidon kustannusten kasvupaineita ja varmistetaan siten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottaminen nykyistä suuremmilla väestöpohjilla seutukunnittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tavoitetila: Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on tarpeen mukaisesti ja ne on tuotettu sektorirajat ylittäen sekä asiakaslähtöisesti, teknologiaa vastuullisesti hyödyntäen. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Parannetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Luodaan alueelle yhteinen hyvinvointifoorumi palveluhankkeiden ja -ohjelmien arvioimiseksi sekä asiakaslähtöisten ja tarvepohjaisten palvelukonseptien luomiseksi. Lisätään menetelmiä itsehoidon tukemiseksi ja yksilövastuun lisäämiseksi sekä kehitetään potilasohjausta ja henkilökunnan palkka- ja työskentelymallia asiakaslähtöisemmäksi. Laajennetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Huolehditaan palveluiden saatavuudesta omalla äidinkielellä. Tuotetaan tarvepohjaisia palveluja. Kehitetään terveys- ja hyvinvointiseurannan tietopohjaa ja huolehditaan tulosten hyödyntämisestä palvelutuotannossa. Edistetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön tiivistämistä ja palvelutarpeen arviointia. Edistetään eri palveluntuottajien yhteistyötä palvelutuotannossa. Lisätään palveluiden ehkäiseviä toimia. Vahvistetaan ehkäisevää toimintaotetta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluketjussa. Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä muiden hallinnon alojen yhteistyötä terveyttä ja hyvinvointia edistävien olosuhteiden luomiseksi sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja kaventavalla tavalla. Edistetään vaikuttavan palvelujärjestelmän kehittymistä. Organisoidaan palvelut ehyeksi 12 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

15 palvelukokonaisuudeksi. Edistetään palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Edistetään yhtenäisen tietojärjestelmän kehittämistä ja leviämistä. Lisätään palveluprosessien läpinäkyvyyttä ja käytetään arviointia kehittämisen välineenä. Kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä järjestöjen ja yksityisien yrityksien yhteistyötä monipuolisten palvelukokonaisuuksien synnyttämiseksi. 5. Koulutus ja osaaminen hyvinvoinnin lisääjinä Uudenmaan väestöstä suuri osa on korkeasti koulutettua. Alueella on runsas valikoima laadukkaita oppilaitoksia, jotka ovat suosittuja sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Koulutuksen ja osaamisen merkitys ihmisten elämänkulun rakentajana on kiistaton. Koulutus luo hyvinvointia ja lisäarvoa sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Koulutuksen ja osaamisen tuoman hyvinvoinnin tavoitetila: Uusmaalaiset hyödyntävät alueen joustavia ja monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Suunnataan lisäresursseja koulutyön tukemiseen. Kehitetään koulun toimintaa kokonaisuudessaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Painotetaan koulun merkitystä elämänhallinnan, kansalaistaitojen ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Huolehditaan perusopetuksen riittävästä lisätuesta sitä tarvitseville. Vahvistetaan perusopetuksen taito- ja taideaineiden sekä liikunnan asemaa edistämällä valinnaisuutta. Huolehditaan moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän riittävistä resursseista. Lisätään opintoohjauksen määrää. Liitetään oppimisen ohjaus osaksi lasten ja nuorten elinikäistä oppimista. Kehitetään yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Lisätään koulutusjärjestelmän joustavuutta. Luodaan edellytyksiä yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamiselle. Tuetaan oppilaitosten innovatiivisuutta luomalla oppimisyhteisöjä. Parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Korostetaan koululiikunnan merkitystä terveyden edistäjänä. Lisätään perusopetuksen päättävien nuorten tukitoimia. Perustetaan seurantajärjestelmä tukemaan nuorten sijoittumista jatkoopintoihin ja työelämään. Edistetään työpajatoimintaa. Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Lisätään koulujen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Lisätään lasten ja nuorten työelämäntuntemusta hyödyntämällä ammatillista erityisasiantuntijuutta opetuksessa. Vahvistetaan opetussuunnitelmien työelämälähtöisyyttä. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 13

16 6. Asuin- ja toimintaympäristö hyvinvoinnin lisääjinä Uudenmaan alueen väestömäärän voimakas lisääntyminen edellyttää vahvan hyvinvointinäkökulman liittämistä rakentamiseen ja ympäristön suunnitteluun. Asuminen mielletään yhä voimakkaammin yksilölliseksi valinnaksi, johon liittyvät odotukset ja vaatimukset vaihtelevat eri elämänvaiheiden mukaan. Tarvelähtöinen asuntotuotanto luo edellytykset yksilölliselle ja laadukkaalle asumiselle. kumismuotoja. Lisätään julkisen liikenteen yhteyksiä ja edistetään niiden käyttöä. Huolehditaan riittävistä kevyenliikenteen väylistä ja liikenneturvallisuudesta. Luodaan tietokanta alueellisista palveluista. Luodaan eri toimijoiden tuottamista palveluista alueellinen tietokanta. Asuin- ja toimintaympäristön tuoman hyvinvoinnin tavoitetilat: Uudellamaalla asutaan kohtuullisin kustannuksin viihtyisästi palveluiden tuntumassa. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Ylläpidetään monipuolista asuntokantaa. Rakennetaan monipuolisia asuntoja perheiden tarpeisiin. Huomioidaan asuntorakentamisessa, etenkin kerrostalorakentamisessa elinkaarinäkökulma. Huomioidaan yksilöllisyyden toteutuminen suunnittelutyössä. Huolehditaan riittävästä vuokra-asunto tuotannosta ja tuetusta asumisesta. Varmistetaan riittävällä korjausrakentamisella asuntojen ja ympäristöjen toimivuus ja viihtyisyys sekä suunnataan palvelutuotantoa kotona asumisen tukemiseksi. Tuetaan hissittömien talojen korjausrakentamista sekä muita asuinrakennuksien ja -alueiden epäkohtia korjaavia hankkeita. Huolehditaan virikkeellisten ulkoilu- ja leikkipaikkojen rakentamisesta ja esteettömyydestä. Kehitetään palveluja kotona asumisen edellytyksien parantamiseksi ja arjen sujumiseksi. Vähennetään yksityisautoilun ympäristöhaittoja ja lisätään terveyttä edistäviä liik- 7. Kulttuuri ja vapaa-aika hyvinvoinnin lisääjinä Vapaa-aika on arvoltaan ihmisille yhä merkityksellisempää. Omaehtoinen vapaa-ajan viettäminen luo edellytykset itsensä toteuttamiselle. Uusimaa tarjoaa asukkailleen runsaasti erilaisia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Mielekäs vapaaaika edistää terveyttä ja luo sosiaalista hyvinvointia. Kulttuurin ja vapaa-ajan tuoman hyvinvoinnin tavoitetila: Uusimaa tarjoaa monipuolisesti virikkeellisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Tuetaan vapaa-ajan toimintaa järjestäviä tahoja. Parannetaan vapaa-ajan toimintaa tuottavien järjestöjen ja yritysten yrityksien toiminnan edellytyksiä. Edistetään kulttuuri- ja taide- elämyksien leviämistä uusille alueille ja lisätään osallistumismahdollisuuksia. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen toimintaedellytyksiä innostamaan kaikkia liikkumaan monipuolisesti. Tuetaan kirjastojen, nuorisoja kulttuurijärjestöjen toimintaedellytyksiä. Huolehditaan tehokkaasta tiedottamisesta. Huolehditaan toimintatilojen rakentamis- ja kunnossapitoavustusten riittävyydestä. 14 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

17 Edistetään kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarjontaa. Luodaan osallistumiselle matala kynnys. Tuetaan poikkihallinnollisen yhteistyön kehittymistä sekä verkottumista muiden kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa innovatiivisten palvelumuotojen kehittämiseksi. Huolehditaan riittävästä asiakastarpeen ja kuluttajakäyttäytymisen seurannasta. Teknologian ja yrittäjyyden sekä järjestöjen tuoman hyvinvoinnin tavoitetila: Uudenmaan yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut vahvistavat alueen palvelurakennetta teknologiaa hyödyntäen. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: 8. Teknologia ja yrittäjyys sekä järjestöt hyvinvoinnin lisääjinä Uudenmaan alueelle on tunnusomaista hyvinvointipalveluja tuottavien yrityksien ja järjestöjen runsas lukumäärä. Ne ovat löytäneet hyvin paikkansa kunnallisten palveluiden laajentajina ja erikoispalveluiden tuottajina. Niiden palvelutuotannon etuna on tehokas innovaatioiden hyödyntäminen ja nopea reagoiminen muuttuviin tilanteisiin. Teknologia edistää ihmisten hyvinvointia mahdollisuuksia ja osallisuutta lisäten. Edistetään alueen yrittäjyyttä ja järjestöjen toimintaa. Luodaan kehitysfoorumi tehostamaan eri toimijoiden tuottamien palveluiden verkottumista ja tuotantoa. Edistetään palvelukonseptien selkiyttämistä. Huolehditaan hyvien käytänteiden leviämisestä. Tuetaan yrityksien kasvuprosesseja. Tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa. Edistetään asiakaslähtöistä palveluosaamista. Yhdistetään suunnitteluprosesseissa tuotekehitys, innovaatioprosessi ja asiakkuus. Kehitetään asiakastietojärjestelmien toimivuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja teknistä yhteensopivuutta. Parannetaan ammattilaisten tiedonhallintaa ja it-osaamista. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 15

18 Hyödynnetään palvelukonsepteja tukevaa teknologiaa. Edistetään sähköisen asioinnin kehittämistä sekä mobiili- ja korttipohjaisten varmenteiden käyttöönottoa, inhimillisten palveluiden jatkeina. Tuetaan innovaatioprosessien jatkuvuutta tuotteiden ja palvelujen kehittämisprosesseissa. 9. Hyvinvointistrategian mukaisen toiminnan käytännön toteuttaminen ja resursointi Uudenmaan hyvinvointistrategian toteutus on vaiheittain toteutuva pitkäaikainen prosessi ja se edellyttää laajaa alueellista ja paikallista yhteistyötä ja sitoutumista. Strategia linkittyy liiton ydinprosesseihin maakuntasuunnitelmaan, -ohjelmaan sekä toteuttamissuunnitelmaan. Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyy strategian. Hyväksymisen jälkeen strategia saatetaan alueille ja kuntiin toimenpiteiden ja hankkeiden käynnistämistä varten. Sen toteuttamisessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja alueelliset linjaukset sekä hallituksen politiikkaohjelmat ja muut alueelliset ohjelmatavoitteet ja niihin varatut resurssit. Uudenmaan hyvinvointistrategiaa tullaan toteuttamaan vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän rahoituksen avulla. Hyvinvointihankkeita ja toimenpiteitä toteutetaan periaatteessa kaikkien eri hallinnonalojen ym. toimijoiden kehittämistoiminnan puitteissa. Uudenmaan hyvinvointistrategialla pyritään osaltaan ohjaamaan näitä valintoja. 10. Hyvinvointistretagian toteutumisen seuranta ja arviointi Hyvinvointistrategian tavoitteista johdetut linjaukset ja valinnat tulevat olemaan perusta lähivuosien alueellisille toimenpiteille Uudellamaalla. Uudenmaan liiton sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijatyöryhmä tulee käsittelemään kokouksissaan strategian toteutumista ja tulee osaltaan edistämään sen toteutumista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa, johon sisällytetään hyvinvointistrategia, hyvinvointivalinnat ja - linjaukset täsmentyvät tulossopimusprosessiin liittyen. Strategian toteutus edellyttää myös osallistumista, kuten foorumeja, joissa käsitellään ajankohtaisia hyvinvointiasioita. Strategian toteutumisen arviointi tapahtuu pääasiassa toteuttamissuunnitelman arviointityön yhteydessä. Arviointi keskittyy seuraamaan, miten strategian tavoitteet edistyvät toimintalinjoittain ja hankkeittain. Toteuttamissuunnitelmaan valittujen hyvinvointiindikaattorien avulla on mahdollista kohtuullisesti myös seurata ja mitata tavoitteiden toteutumista. Niiden perusteella voidaan strategian linjauksia ja toimenpiteitä tarpeen mukaan tarkentaa. 16 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

19 LIITE 1 Uudenmaan hyvinvointistrategiaan liittyvä selvitysmuistio Uudenmaan hyvinvointistrategia : 17

20 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi Uusimaa on alueen hyvien työmahdollisuuksien johdosta etenkin lapsiperheitä suosiva. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Uudenmaan paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen on alueemme tulevaisuuden rakentamista. Turvallinen kasvuympäristö riittävin tukitoimin on edellytys lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen normaalille etenemiselle. Varhaisella puuttumisella lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin mahdollistetaan epäsuotuisan kehityssuunnan muuttuminen myönteiseksi ja resurssien käyttäminen oikeassa vaiheessa. Lisäämällä osallisuutta ja ehkäisemällä syrjäytymistä, turvaamme vastuuntuntoisen ja yhteistyökykyisen jälkikasvun työelämämme jatkajiksi ja yhteiskuntamme rakentajiksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitetila: Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Kehitetään neuvolan valmiuksia tukea vanhemmuutta Kehitetään neuvolatyön ja perhekeskusten mahdollisuuksia tukea vanhemmuutta lapsikeskeisen ilmapiirin luomisessa. Perheiden tukeminen on tehokkain keino edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Lastenneuvola on keskeinen lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden tuottaja ja perheiden tukija. Hyvä yhteistyösuhde neuvolatyöntekijöiden ja perheen välillä mahdollistaa lapsen ja perheen tuen tarpeiden tunnistamisen, perhekohtaisten tavoitteiden asettamisen ja hoitosuunnitelman laatimisen. Onnistunut perhekeskeinen neuvolatyö edistää lasten hyvinvointia vanhempien tukemisen kautta. Vanhemmuuden tukeminen luo edellytyksiä turvalliselle lapsuudelle. Turvallisuus on lapsen perusoikeus, joka muodostuu hyväksytyksi tulemisen tunteista ja aikuisten kantamasta vastuusta. Perhevalmennus on matalan kynnyksen keino tavoittaa lasta odottavat vanhemmat. Sen tehokkuutta voidaan lisätä moniammatillista yhteistyötä kehittämällä. Valmennuksen sisällöllisillä valinnoilla ohjataan tulevaa äitiä ja isää kasvamaan tukea, suojaa ja turvaa antaviksi sekä terveellisiä elämäntapoja suosiviksi vanhemmiksi. Vanhempien ohjaaminen lapsikeskeisyyteen tuottaa halun, ymmärryksen ja kyvyn auttaa lasta kasvamaan ja kehittymään normaalisti. Perhevalmennuksen jatkaminen lapsen syntymän jälkeen mahdollistaa vertaistuen välittymisen. Erilaiset vanhempainryhmät ovat luontevia jatkumoja perhevalmennukselle luoden kanavan osallistumiselle ja osallisuudelle. Oleellista lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa on vanhempien aidon välittämisen herättäminen sekä arkielämän perusedellytyksistä huolehtiminen. Perhekeskus täydentää neuvolan tuottamia palveluja. Perhekeskuksen tehtävänä on tuottaa moniammatillista lapsiperhetyötä ja luoda perheille fyysisen osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Perhekeskuksella on moniammatillisuuteen perustuen erityinen asema lisätä yksittäisen perheen voimavaroja monimuotoisen tuen, tiedon jakamisen ja hyvinvointioppimisen kautta. Perheen omien vahvuuksien tunnistaminen ja uusien toimintatapojen löytäminen ovat perheen voimavaroja lisääviä tekijöitä. Perhekeskuksen palvelutuotannon lähtökohtina perheen merkityksen korostaminen, perheenjäsenien tasaarvoisuuden tukeminen ja kunnioittaminen sekä turvallisen kasvuympäristön luominen lapsille ja nuorille, tukevat perheen perhekeskeisen ilmapiirin syntymistä. Lisätään ehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmasta toteutettavan perhetyön osuutta neuvolatyössä sekä perhetyöntekijöiden määrää. Perhetyön tärkeänä tavoitteena on vanhempien sitouttaminen lapsiinsa voimavarojen lisäämisen kautta. Perhetyön liittäminen osaksi neuvolan perustoimintaa on keino lisätä neuvolan valmiuk- 18 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

21 sia toteuttaa perheitä tukevaa, ennaltaehkäisevää toimintaa. Nopeasti tarpeeseen vastaava perhetyö on lyhytkestoista, tukien perheiden ongelmallisia elämäntilanteita ja ohjaten perheitä löytämään omia keinoja sujuvan arjen toteuttamiseksi. Perhetyöntekijän ja terveydenhoitajan yhteistyön tuloksena voidaan tukea perheen voimavaroja vanhemmuudessa ja parisuhteessa. Perhetyö tehostaa neuvolan verkostoitumista ja parantaa sen valmiuksia toteuttaa moniammatillista perhetyötä. Kotikäynnit mahdollistavat perheiden voimavarojen tehokkaamman tunnistamisen sekä perhekohtaisten keinojen löytämisen osallisuuden lisääntymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Muodostetaan moniammatillisia verkostoja neuvolatyön tueksi. Lasten ja lapsiperheiden voimavarojen sekä ongelmien varhainen tunnistaminen on osa neuvolan perustyötä. Riittävien ennaltaehkäisevien tukitoimien järjestäminen perheille edellyttää moniammatillisten yhteistyöverkostojen luomista muiden lapsiperheille peruspalveluja tuottavien tahojen kanssa sekä yhteistyön saumatonta toimivuutta. Moniammatillisten tuki- ja palveluketjujen muodostaminen tehostaa palvelurakennetta, mahdollistaen niiden paremman arvioimisen läpinäkyvyyttä lisäten. Saumatonta yhteistyötä tarvitaan myös lapsia ja lapsiperheitä hoitavien erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa. Yhteistyön kehittämistä tuetaan tiimi- ja verkostotyön riittävin koulutuksin sekä vahvaa johtajuutta hyödyntäen. Huolehditaan tarvittavasta lisäkoulutuksesta. Tuloksellinen ja laadukas neuvolatyö perustuu henkilökunnan riittäviin tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin. Ammattitaidon ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa, systemaattista lisäkouluttautumista sekä vallitsevien palvelurakenteiden ja -prosessien tuntemista. Riittävällä työnohjauksella tuetaan työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista. Lisätään varhaiskasvatuksen resursseja toteuttaa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta Tuetaan varhaiskasvatustyötä riittävällä henkilöstömitoituksella. Riittävät resurssit varhaiskasvatuksen toteuttamisessa luovat edellytyksiä lasten yksilölliselle hoitamiselle, kasvattamiselle ja opettamiselle. Varhaiskasvatuksen työn tukeminen parantaa sen valmiuksia tuottaa terveyttä edistävää toimintaa ja puuttua nopeasti lasten kehityksellisiin vaikeuksiin. Riittävä ja moniammatillinen henkilökunta mahdollistaa lasten heikkouksien ja oikeanlaisen tuen tarpeen tunnistamisen sekä tarvittavien tukitoimien toteuttamisen oikea- aikaisesti. Riittävällä henkilökuntamäärällä taataan aikuisen lapselle antaman turvaistavan läheisyyden välittyminen ja tarvelähtöisen työn toteutuminen. Luodaan varhaiskasvatusta tuottaville tahoille laaja yhteistyöverkosto toteuttamaan ennaltaehkäisevää arviointia sekä huolehditaan moniammatillisten ja ehyiden palveluketjujen toimivuudesta. Oppimisen vaikeudet ilmenevät häiriökäyttäytymisenä tai pahoinvointina, joka on usein seurausta lapsen turvattomuuden kokemuksesta oppimistilanteissa. Hoitamattomat oppimisen vaikeudet lisäävät huomattavasti lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymisriskiä sekä johtavat helposti ongelmien kumuloitumiseen. Erilaiset oppimisen vaikeudet edellyttävät selvittämistä ja välittömiä toimia niiden hoitamiseksi. Turvattomuuden aiheuttama häiriökäyttäytyminen edellyttää turvaistavien aikuisten läsnäoloa ja vastuun ottamista tilanteesta. Vakiintuneen, moniammatillisen yhteistyöverkoston luominen ja selkeiden palveluketjujen rakentaminen perustuvat ennaltaehkäisevän arvioinnin ja monipuolisten tukitoimien toteuttamisille. Lapsen tuen tarve voi ilmetä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarpeen määrittelemiseksi on tunnistettava lapsen toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Moniammatillinen tukitoi- Uudenmaan hyvinvointistrategia : 19

22 mien suunnitteleminen ja toteuttaminen ovat keinoja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi yksittäisen lapsen kohdalla. Varhaiskasvatuksen tuen kehittämisvalikko auttaa lapsen tuen tarpeen tunnistamisessa ja ohjaa päivittäistä kasvatustyötä varhaisen tuen suuntaan. Vanhempien kuuleminen ja osallistaminen lapsen kokonaisvaltaiseen tukemiseen on tärkeää tukitoimien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitetään varhaiskasvatuksen terveyttä edistävää toimintaa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasten ja lapsiperheiden hyvinvointioppimista. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys lasten elinolosuhteita tasoittavana tekijänä ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoajana. Terveyttä edistävä toiminta varhaiskasvatuksen osana tuottaa hyvinvointia parantamalla lasten ja nuorten terveydentilaa hyvinvointioppimisen kautta. Terveellisen ruokavalion ja terveellisten elämäntapojen omaksuminen varhaislapsuudessa tuottaa yksilölle hyvinvointia eliniäksi. Kehitetään yhteistyötä kodin ja hoitopaikan välillä. Vanhempien sitouttaminen osaksi varhaiskasvatuksen työtä edistää lapsen kasvua ja kehitystä lisäämällä ymmärrystä ja vastuullisuutta lapsen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kasvatuskumppanuus on lapsen hoitopaikan ja vanhempien välistä yhteistyötä ylläpitävä työväline. Se on lapsen tukemisen lähtökohta, joka perustuu tasavertaiseen vuorovaikutukseen vanhempien ja henkilöstön välillä, luoden maaperän erilaisen asiantuntijuuden ja tietämyksen yhdistymiselle. Vanhempien kuuleminen ja osallistaminen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin luo edellytykset lapsen kokonaisvaltaiselle ymmärtämiselle ja perheen näkökulman kunnioittamiselle. Kasvatuskumppanuuden tärkeä tehtävä on tunnistaa lapsen kasvussa, kehityksessä tai oppimisessa mahdollinen tuen tarve. Kasvatuskumppanuuteen tulisi liittää näkökulma terveyden edistämiseksi. Hyödynnetään mediaa lasten ja nuorten edun mukaisesti Hyödynnetään median kanavia terveellisiin elämäntapoihin liittyvän tiedon välittäjinä. Media on osa lasten ja nuorten kasvuympäristöjä, jonka vaikutukset näkyvät jo hyvin varhain lasten valinnoissa ja käyttäytymisessä. Perheen tapa käyttää ja hyödyntää mediaa vaikuttaa lapsen ja nuoren mediakäyttäytymiseen oppimisen kautta. Hyödyntämällä mediakanavia terveellisten elämäntapojen välittämiseen, voidaan tukea terveyttä edistävän kasvuympäristön syntymistä. Median valjastaminen kasvun, kehityksen ja terveyden edistämiseksi, tuottaa hyvinvointia, joka toimii oppimista motivoivana ja elämysvoimaisena kasvuympäristönä. Lisätään lasten ja nuorten medialukutaitoa. Mediakasvatus on keino lisätä lasten ja nuorten medialukutaitoa. Se parantaa lasten ja nuorten kykyä puolustaa itseään kiusaamisen, väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, houkuttelun ja ahdistelun tilanteissa eri mediaympäristössä. Parhaimmillaan mediakasvatuksella tuetaan medialukutaitoja, ehkäistään riskejä ja tuetaan kansalaistaitojen kehittymistä. Mediakasvatus tulisi liittää osaksi varhaiskasvatuksen ja koulutyön opetussuunnitelmia. Sen tavoitteena on mediataitojen käyttäminen oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa oman ja toisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Erityisen tärkeää on kehittää lasten kanssa työskentelevien aikuisten mediataitoja. Lapset tarvitsevat erityisesti tukea kriittisen tulkinnan taidoissa sekä turvataidoissa. Turvallisen mediaympäristön luomiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan osallistumista mediakasvatusmateriaalin kehitystä ja terveyttä tukevien sisältöjen ja tietokonepelien tuottamiseksi. 20 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

23 Edistetään ja pidennetään lapsuutta eliminoimalla lapsille ja nuorille haitallinen materiaali ja tarjoamalla ikäkausittain sopivia ohjelmia. Median kanavat tuottavat runsaasti lasten ja nuorten hyvinvoinnille haitallista materiaalia. Vakavimmat riskit lasten ja nuorten terveydelle ja kehitykselle nousevat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä. Eri ikäryhmille tarkoitetut lasten- ja nuortenohjelmat tukevat osaltaan ikäkautista kehittymistä ja ehkäisevät lapsuuden ja nuoruuden lyhenemistä. Lapset ja nuoret joutuvat päivittäin tuhansien viestien kohteiksi, jotka vaikuttavat arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Etenkin lapsille ja nuorille suunnatulla mainonnalla ja ulkomainonnalla on hyvinvointivaikutuksia. Mainonta vaikututtaa nuorten identiteetin rakentumiseen, ruumiinkuvaan ja seksuaalisuuteen. Nuoret altistuvat myös tupakan, alkoholin ja lääkkeiden mainonnalle. Lasten ja nuorten riskinä on kytkeytyä yhteiskuntaan median kautta, jolloin käsitykset itsestä ja ympäristöstä ovat median muokkaamia. Median luomat mielikuvat saattavat vaikuttavat myös lasten ja nuorten tekemiin päätöksiin ohittaen tiedollisen näkökulman. Mediakasvatustyön osana markkinoinnin mekanismien ymmärtäminen on tärkeää, sillä mainokset, brändit, tuotesijoittelu, sponsorointi, logot ja muut kaupalliset viestit muodostavat suuren osan lasten ja nuorten arkiympäristöjä. Vastuutetaan aikuiset lasten ja nuorten mediayhteyksien käyttämisestä. Vanhempien asema lastensa toiminnan ohjaajina on kiistaton. Vanhempien tukeminen tässä tehtävässä on tärkeää, sillä lapset omaksuvat mediateknologian uusimmat innovaatiot usein ennen vanhempia. Vanhempien valveutuneisuuden herättäminen tiedon lisäämisen kautta, erilaisia tietokanavia hyödyntäen, on keino lisätä vastuun ottamista lasten ja nuorten toiminnasta. Ehdottomasti tärkein lasten ja nuorten mediavaikutusten suojatekijä on avoin ja turvallinen lapsi-vanhempi suhde. Vanhempien ja muiden aikuisten on kannettava vastuu lasten media-yhteyksien käyttämisestä. Kannustetaan yrityksiä kehittämään ja toteuttamaan lapsi- ja nuorisovastuullista mainontaa ja markkinointia. Mediakasvatustyön onnistumiseksi on tärkeää sitouttaa media-alan toimijat ja yritykset mukaan yhteisen edun saavuttamiseksi. Vastuullinen liiketoiminta on media- ja viestintäalan tulevaisuuden haaste. Yritysten on otettava huomioon ja vastattava toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskuntavastuullisuus ja sen viestiminen on tärkeä osa menestyvän yrityksen toimintaa. Laajennetaan vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista yli hallintorajojen Tuetaan moniammatillisia sekä hallinnon ja järjestöjen yms. toimijoiden yhteistyöverkostoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman laajentamiseksi ja päätösten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Uudenlaisten, hallintorajat ylittävien palvelukonseptien löytäminen ja resurssointi on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen haasteena. Moniammatillisten ja -tahoisten yhteistyöverkostojen rakentaminen ja toiminnan arvioiminen lisäävät innovatiivisuutta ja luovat uusia mahdollisuuksia lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tuottamiseksi. Uusien, innovatiivisten toimintatapojen löytäminen edellyttää ennakkoluulottomuutta ja uusien yhteistyökumppaneiden löytämistä. Yhteisöllisen vastuun kantaminen ja verkostoitunut moniammatillinen yhteistyö eri palveluntuottajien välillä perustuu tiiviiseen kommunikointiin, tiedonkulkuun ja oppimiseen lasten, nuorten ja Uudenmaan hyvinvointistrategia : 21

24 perheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Terveysseurantaan perustuva tieto, sen saatavuus ja hallinta ohjaavat palveluiden tehokasta ja tarkoituksenmukaista tuottamista sekä hyvinvointinäkökulman liittämistä tehtäviin suunnitelmiin ja päätöksiin. Toiminnan kehittämiseen tulisi liittää päätösten lapsivaikutusten arvioinnin strategia ja seuranta. Kehitetään lapsiköyhyyden seurannan tietopohjaa, paikannetaan huono-osaisten ryhmät sekä vaikutetaan köyhyyden lievittämiseen. Taloudellinen toimeentulo vaikuttaa keskeisesti lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Köyhyysriskissä elävien lasten suhteellisen osuuden kasvu on signaali lapsiperheiden taloudellisen aseman heikkenemisestä. Huolestuttavaa on myös yksinhuoltajaperheiden köyhyysasteen nousu ja maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden osuus toimeentulotuen saajista. Köyhyysriski on suurin yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä, monilapsisissa perheissä ja maahanmuuttajataustaisissa perheissä. Köyhyyden taustalla on työttömyyttä, pätkä- ja osa-aikatöitä, työmarkkinoilta syrjäytymistä ja pienipalkkaisuutta. Köyhyys uhkaa myös perheitä, joissa esiintyy pitkäaikaissairautta tai vammaisuutta. Myös opiskelijaperheiden taloudellinen tilanne on heikko. Taloudellisen tukemisen lähtökohtana tulisi olla vanhempien mahdollisuus työntekoon sekä työn ja perheelämän mahdollisimman joustava yhteensovittaminen. Uudistetaan tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä. Joustavamman alueellisen tietojärjestelmän kehittäminen on edellytys tarkoituksenmukaisen ja ennaltaehkäisevään toimintaan kykenevän palveluverkoston luomiseksi. Tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä uudistamalla lisätään työn vaikuttavuutta ja parannetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Joustavuutta lisääviä säädöksiä on pyrittävä uudistamaan niin sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisenä toimenpiteenä kuin palveluverkoston muiden osallisten välillä. Huolehditaan maahanmuuttajaperheiden riittävästä kotoutumisen tuesta Huolehditaan tulkkipalveluiden saatavuudesta. Riittävät tulkkipalvelut tukevat maahanmuuttajaperheiden kotoutumista mahdollistaen kontaktien syntymisen. Maahanmuuttajien tulkkipalvelut lisäävät varhaisen osallistumisen mahdollisuuksia ja ne ovat edellytys julkisten palveluiden hyödyntämiselle. Kotoutumista edesauttaa perhekohtaisen tulkin nimeäminen. Tulkin ja perheen hyvä yhteistyösuhde on keino löytää yksilöllisiä ratkaisuja perheen onnistuneen kotoutumisen edistämiseksi. Hyödynnetään moniammatillisuutta perheiden tukemisessa. Moniammatillisuuteen perustuva yhteistyö maahanmuuttajaperheiden tukemisessa on sekä kunnan että maahanmuuttajien etu. Moniammatillisilla palveluilla vastataan tehokkaimmin perheiden fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, hyödyntäen varhaisen puuttumisen ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on henkilökunnan riittävä ammattitaito maahanmuuttajien tarpeiden tunnistamiseksi ja eri kansallisuuksia edustavien henkilöiden kohtaamiseksi. Moniammatillisuutta tulisi hyödyntää kotoutumissuunnitelman laadinnassa. Kotoutumissuunnitelma tulisi laatia henkilökohtaisesti jokaiselle maahanmuuttajalle. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kotoutumisen näkökulmat kattava kotoutumissuunnitelma nopeuttaa onnistuneen kotoutumisen prosessia. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielen oppiminen, jonka systemaattisesta järjestämisestä on huolehdittava. 22 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

25 Lisätään yhteistyötä maahanmuuttajia tukevien yhdistyksien ja järjestöjen kanssa, maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisen ja monikulttuurisuuden edistämiseksi. Maahanmuuttajia tukevat yhdistykset ja järjestöt toimivat maahanmuuttajien tarpeiden pohjalta. Kuntien ja näiden toimijoiden yhteistyön tuloksena voidaan tuottaa laadukkaita palveluja maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroimiseksi. Yhdistyksien ja järjestöjen mahdollisuutena on tuottaa kotoutumiseen liittyviä palveluja kuntien tuottamien palveluiden tueksi, jolloin kattavien palveluiden tarjoaminen maahanmuuttajille on mahdollista myös pienissä kunnissa. Yhdistykset ja järjestöt tarjoavat maahanmuuttajille mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja oppimiseen. Tieto, taito ja kokemus yhdistyvät vertaistukitoiminnassa, joka on yhdistyksien ja järjestöjen yleinen maahanmuuttajille suuntaama palvelumuoto. Yhteiskuntaamme jo kotoutuneiden maahanmuuttajien hyödyntäminen uusien maahanmuuttajien tukemiseksi on keino maahanmuuttajien työllistämiseksi ja asiantuntemuksen hyödyntämiseksi. Vertaistuen tarjoaminen lapsiperheille on keino tukea perheiden yhteiskuntaan integroitumista. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 23

26 2. Työelämän hyvinvointi Työ muodostaa merkittävän osan ihmisten elämästä ja sillä on useita hyvinvointia lisääviä tehtäviä. Palkan lisäksi työpaikka toimii sosiaalisten suhteiden lähteenä, työllä on terveyttä edistävä vaikutus ja se on henkisen hyvinvoinnin tärkeä perusta. Jotta työ antaisi tekijälleen elämyksiä ja onnistumisen tunteita, tulisi työtehtävät suhteuttaa työntekijän elämäntilanteen ja voimavarojen mukaisesti. Tyytyväinen työntekijä on motivoitunut ja sitoutunut tehtäviinsä. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tulisi työnantajien suunnata työpaikkakulttuureja perheystävällisemmiksi sekä ikääntyvien ja maahanmuuttajien työkykyä tukeviksi. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, sillä yhteiskunnan toiminnan ylläpitäminen edellyttää työikäisen väestön pysymistä palkkatyössä eläkeikään saakka. Uudenmaan alueen työvoiman työssä jaksaminen edellyttää ammattitaitoista johtamista ja työyhteisöjen uudistamista. Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys on yksi alueemme tulevaisuuden haasteista. Työelämän hyvinvoinnin tavoitetila: Uudenmaan hyvinvoivat työntekijät käyttävät osaamistaan ammattitaitoisesti työpaikoillaan. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Tunnistetaan työntekijöiden yksilölliset voimavarat eri elämänvaiheissa Kehitetään menetelmiä tunnistaa työntekijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Yksilön elämäntilanteen ja voimavarojen selvittämiseksi voidaan laatia lomake, joka kartoittaa yksilön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat. Työn fyysisen kuormittavuuden arvioiminen on psyykkisen ja sosiaalisen kuormittavuuden arviointia helpompaa. Työntekijän täyttämän lomakkeen pohjalta työnantaja ja työntekijä yhdessä suunnittelevat työntekijälle soveltuvan työnkuvan. Työntekijän voimavarojen määritteleminen on keino soveltaa moniammatillisia, ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen menetelmiä työntekijän tueksi. Avoin ja luottamuksellinen keskustelu työntekijän elämäntilanteesta ja sen edellyttämistä voimavaroista luo pohjan rakentavalle yhteistyölle ja sopivien työmuotojen löytämiselle. Keskustelu on tiedonkeruun menetelmä, jonka tuoma informaatioarvo ylittää muut menetelmät. Edistetään mahdollisuutta sovittaa yhteen eri elämänvaiheessa olevien, eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset tarpeet sekä työelämän vaatimukset. Tavoitteena työtehtävien ja työntekijän yhteensovittamisessa on tasapainon löytäminen työn vaatimuksien ja yksilöllisten voimavarojen ja osaamisen välillä. Yksilölliset voimavarat vaihtelevat eri elämäntilanteiden mukaan, joten niiden tiedostaminen on yksilön työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden vuoksi tärkeää. Fyysisten voimavarojen heikkeneminen ikääntyneillä työntekijöillä edellyttää työn kuormittavuuden vähentämistä. Ikääntyneet työntekijät omaavat huomattavan kokemuksen tuoman henkisen pääoman ja osaamisen, jonka siirtäminen nuoremmille työntekijöille on tärkeä tuottavuutta edistävä toimenpide. Maahanmuuttajien voimavarojen ja osaamisen tehokkaampi tunnistaminen ja hyödyntäminen tuo työn tekemiseen uusia näkökulmia ja ajatusmalleja. Useat roolit edellyttävät yksilön ajankäytön ja voimavarojen jakamisen priorisointia. Työelämä voi edistää perheiden hyvinvointia kehittämällä työkulttuurien perheitä tukevia tunnusmerkkejä. Perhemyönteinen asenneilmapiiri mahdollistaa erilaisia joustoja työn ja perheen yhdistämiseksi. Lasten hyvinvointi tulisi näkyä työjärjestelyissä. Perheen huomioiminen ja siitä vastuun kantaminen ei saa olla työn ja uran suunnittelussa ja etenemisessä tekijä, joka aiheuttaa negatiivisia uraseuraamuksia. Perhevapaan pitäminen ja työpäivän lyhentäminen ovat tekijöitä, jotka pitäisi nähdä työntekijän sitoutumisena ja vastuullisuutena. Perheiden hyvinvointia voidaan edistää mahdollistamalla joustavat työaikajärjestelyt ja hyödyntämällä erilaisia työn tekemisen muotoja. 24 : Uudenmaan hyvinvointistrategia