Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto. Uudenmaan hyvinvointistrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan liiton julkaisuja B 39-2008. Uudenmaan liitto. Uudenmaan hyvinvointistrategia"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto Uudenmaan hyvinvointistrategia

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan hyvinvointistrategia Uudenmaan liitto 2008 Uudenmaan hyvinvointistrategia :

4 Uudenmaan liiton julkaisuja B ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Anni Levonen Painotalo Kyriiri Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uudenmaan hyvinvointistrategia

5 Esipuhe Suomalaisten hyvinvointi tehdään kunnissa. Kuntien järjestämisvastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hyvinvoinnin toimiala suppeasti tarkasteltuna. Koulutuksen, sivistyksen, liikunnan ja asumisen lukeminen hyvinvointipolitiikkaan ei muuta tätä arviota: kunnat vastaavat myös näillä aloilla suuresta osasta palvelutarjontaa. Eikä hyvinvointipolitiikan käsitteen laajakaan tulkinta muuta kokonaiskuvaa, jossa kunnat vastaavat hyvinvoinnista. Maakunnan liitto on osa kunta-alaa ja sen vuoksi hyvinvointipolitiikka on tärkeä osa sen toimintaa. On kuitenkin selvää, että maakunnan liittojen ja muun kuntaalan on osattava jakaa tehtävät ja työt: kuntien ja hyvinvoinnista vastaavien kuntayhtymien on huolehdittava palveluiden järjestämisestä. Maakuntien tehtäviin kuuluu hyvinvointipolitiikan strategian luominen ja oman maakunnan eri osien näkemysten yhteensovittaminen. Uudenmaan liitto on ottanut hyvinvoinnin visionsa perustaksi: Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen alue. Visionsa toteuttamiseksi ja tehdäkseen oman osansa hyvinvointivaltion kehittäjänä Uudenmaan liitto on valmistellut hyvinvointistrategian. Strategia liittyy maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan ja tämän toteuttamissuunnitelmaan, eli liiton lakisääteisten perustehtävien toimeenpanoon. Hyvinvointistrategian tavoitetiloissa lähdetään ihmisten elinkaaresta. Strategia alkaa lasten ja nuorten hyvinvoinnilla, jatkuu työelämän hyvinvointiin ja tästä hyvään ikääntymiseen. Strategia kuvaa hyvinvoinnin tekijät: sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja osaamisen, asumisen ja ympäristön, sekä kulttuurin ja vapaa-ajan. Lisäksi strategia kiinnittää huomiota myös hyvinvoinnin tuottamiseen: uusmaalaisten hyvinvointi edellyttää yritysten ja järjestöjen panoksen hyödyntämistä, palveluosaamista ja teknologiaa. Koska hyvinvointipalveluiden kysyntä on periaatteessa rajatonta, ei kysynnän kasvuun voida vastata vain voimavaroja kasvattamalla. Hyvinvointistrategiaan on liitetty myös tavoitteiden seuranta. Tämän turvaamiseksi maakunnan liitto panostaa vastaisuudessakin hyvinvointialan osaamiseen jäsenkuntiensa toimintaa täydentäen. Uudenmaan liitto pitää sille kuuluvan paikan suomalaisen hyvinvointivaltion tekijänä. Ossi Savolainen maakuntajohtaja Uudenmaan hyvinvointistrategia : 3

6 4 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

7 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan hyvinvointistrategia Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja B Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Uudenmaan liiton hyvinvointistrategiatyö perustuu maakuntahallituksen hyväksymään maakuntaohjelmaan ja toteuttamissuunnitelmaan, johon sisältyy velvoite tehdä strategia vuonna Hyvinvointistrategiaprosessissa määriteltiin tavoitteet Uudenmaan ja uusmaalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja valittiin toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Raportin laatija Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Hyvinvointi koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä sektorirajat ylittävästä yhteisestä vastuusta hyvästä elämästä. Hyvinvoiva ihminen tuntee itsensä terveeksi sekä asuin- ja toimintapiirinsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Uudenmaan hyvinvointistrategiassa keskeistä on nähdä hyvinvointia tuottava ja lisäävä toiminta valtio- ja aluehallinnon, aluekeskusten, seutukuntien, kuntien, kuntayhtymien, elinkeinoelämän, opetuksen ja tutkimuksen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä. Hyvinvointistrategian 16-henkisen ohjausryhmän valinnassa otettiin huomioon tämä laaja-alaisuus. Kokouksissa kuultiin hyvinvoinnin asiantuntijoita eri elämän alueilta. Työtä varten palkattiin konsultti ja työryhmän sihteerinä toimi Juhani Joutsenlahti. Uudenmaan hyvinvointistrategian tavoitteina on lisätä asukkaiden osallistamista ja osallistumista kulttuuri ja liikuntaharrastuksiin varmistaa hyvinvointipalveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä tukea osaamista ja yrittäjyyttä huomioida alueelliset hyvinvointitarpeet vahvistaa hyvinvointinäkökulmaa kaikessa maakunnan kehittämistoiminnassa Strategian tavoitteet pyritään saavuttamaan ennalta ehkäisten, henkilöstön riittävyys ja osaaminen varmistaen, asukkaiden toimintakyvystä huolehtien, palveluja kohdentaen, koulutyön edellytyksiä parantaen, asumisen tasoon panostaen, kulttuuri ja vapaa-ajan palveluista huolehtien, teknologiaa hyödyntäen sekä yrittäjyyden ja järjestöjen edellytyksiä kehittäen. Hyvinvointistrategian selvitysmuistiossa kuvataan yksityiskohtaisemmin tavoitteet, tavoitetilat ja toimintalinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategian toteuttaminen sekä toteutumisen arviointi ja seuranta tapahtuvat pääasiassa toteuttamissuunnitelmaan liittyen. Taru Syrjänen Avainsanat (asiasanat) yhteistyö, asiakaslähtöisyys, terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Uudenmaan hyvinvointistrategia : 5

8 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Författare Nylands förbund Publikation Uudenmaan hyvinvointistrategia (Nylands välfärdsstrategi) Seriens namn Nylands förbunds publikationer B Seriens nummer Sidor 46 2 ISBN (inb.), (PDF) Språk finska Utgivningsdatum svenska Sammanfattning Nylands förbunds välfärdsstrategiarbete grundar sig på de av landskapsstyrelsen godkända landskapsprogrammet och genomförandeplanen, i vilken ingår en förpliktelse att under år 2007 uppgöra en strategi. I välfärdsstrategiprocessen definierades målen för att öka Nylands och nylänningarnas välfärd och åtgärderna för förverkligandet av målen valdes. Bilagor ISSN Sammandrag Välfärd består av människans fysiska, psykiska och sociala välmående samt av ett sektoröverskridande gemensamt ansvar för ett gott liv. En välmående människa känner sig frisk och upplever sin boende- och verksamhetsomgivning trygg och trivsam. I välfärdsstrategin för Nyland är det centrala att verksamheten som producerar och ökar välfärd ses som ett samarbete mellan stats- och regionförvaltning, regionscentra, de ekonomiska regionerna, kommunerna, samkommunerna, näringslivet, utbildning och forskning samt tredje sektorn. Vid valet av styrgruppen för välfärdsstrategin, vilken består av sexton personer, tog man i beaktande denna bredd. På möten hördes välfärds experter från olika områden. För arbetet hyrdes en konsult och som arbetsgruppens sekreterare fungerade Juhani Joutsenlahti. Målen för Nylands välfärdsstrategi är att: öka invånarnas integration och deltagande i kultur och idrottshobbyer säkerställa att välfärdstjänster finns att tillgå på båda inhemska språken stöda kompetens och företagande uppmärksamma regionala välfärdsbehov förstärka välfärdsperspektivet i all utvecklingsverksamhet för landskapet Man strävar till att nå målen i strategin genom förebyggande verksamhet, tryggande av en tillräckligt stor personal och dess kompetens, sörjande för invånarnas handlingsförmåga, riktande av servicen, förbättrande av skolverksamhetens förutsättningar, satsande på boendenivån, sörjande för kultur och fritidstjänster, utnyttjande av teknologi samt utvecklande av förutsättningarna för företagande och organisationer. I utredningspromemorian för välfärdsstrategin förklaras mera detaljerat målsättningarna, måltillstånd och verksamhetsprogram för uppnåendet av måltillståndet. Förverkligandet av strategin samt utvärdering och uppföljning sker huvudsakligen i anknytning till genomförandeplanen. Rapporten är utarbetad av Taru Syrjänen Nyckelord (ämnesord) samarbete, kundorientering, främjande av hälsa, förebyggande av sjukdomar Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: 6 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

9 Sisältö Uudenmaan hyvinvointistrategia 9 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 9 2. Työelämän hyvinvointi 3. Ikääntyneiden hyvinvointi 4. Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin lisääjänä 2 5. Koulutus ja osaaminen hyvinvoinnin lisääjänä 3 6. Asuin- ja toimintaympäristö hyvinvoinnin lisääjinä 4 7. Kulttuuri ja vapaa-aika hyvinvoinnin lisääjinä 4 8. Teknologia ja yrittäjyys sekä järjestöt hyvinvoinnin lisääjinä Hyvinvointistrategian mukaisen toiminnan käytännön 6 toteuttaminen ja resursointi 10. Hyvinvointistrategian toteutumisen seuranta ja arviointi 6 LIITE 1 Uudenmaan hyvinvointistrategiaan liittyvä selvitysmuistio 17 LIITE 2 Uudenmaan hyvinvointistrategian ohjausryhmä 46 Uudenmaan hyvinvointistrategia : 7

10 8 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

11 Uudenmaan hyvinvointistrategia Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue. Uudenmaan visio Uudenmaan hyvinvointistrategian tehtävänä on ohjata Uudenmaan liiton toimintaa alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategia on valtakunnallisten hyvinvointia koskevien kehittämisohjelmien linjausten mukainen ja noudattaa hallituksen politiikkaohjelmia. Hyvinvointistrategian toivotaan ohjaavan kuntien toimintaa, sovittujen linjausten mukaisesti, asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Uudenmaan hyvinvointistrategian tavoitteina on lisätä asukkaiden osallistamista ja osallistumista kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin varmistaa hyvinvointipalveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä, tukea osaamista ja yrittäjyyttä, huomioida alueelliset hyvinvointitarpeet sekä vahvistaa hyvinvointinäkökulmaa kaikessa maakunnan kehittämistoiminnassa. Tavoitetilat Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi. Uudenmaan hyvinvoivat työntekijät käyttävät osaamistaan ammattitaitoisesti työpaikoillaan. Uusmaalaiset ikääntyvät yksilöllisesti säilyttäen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on tarpeen mukaisesti ja ne on tuotettu sektorirajat ylittäen sekä asiakaslähtöisesti, teknologiaa vastuullisesti hyödyntäen. Uudellamaalla asutaan kohtuullisin kustannuksin viihtyisästi palveluiden tuntumassa. Uusimaa tarjoaa monipuolisesti virikkeellisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Uudenmaan yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut vahvistavat alueen palvelurakennetta teknologiaa hyödyntäen. Uusimaa on alueen hyvien työmahdollisuuksien johdosta etenkin lapsiperheitä suosiva. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Uudenmaan paras vanhuuden turva. Lasten ja nuorten tukeminen on alueemme tulevaisuuden rakentamista. Lisäämällä osallisuutta ja ehkäisemällä syrjäytymistä, turvaamme vastuuntuntoisen ja yhteistyökykyisen jälkikasvun siirtymisen työelämään yhteiskuntamme rakentajiksi. 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitetila: Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Kehitetään neuvolan valmiuksia tukea vanhemmuutta. Kehitetään neuvolatyön ja perhekeskusten mahdollisuuksia tukea vanhemmuutta lapsikeskeisen ilmapiirin luomisessa. Lisätään ehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmasta toteutettavan perhetyön osuutta neuvolatyössä sekä perhetyöntekijöiden määrää. Muodostetaan moniammatillisia verkostoja neuvolatyön tueksi. Huolehditaan tarvittavasta lisäkoulutuksesta. Uusmaalaiset hyödyntävät alueen joustavia ja monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 9

12 Vähennetään korjaavien erityispalveluiden tarvetta lisäämällä ehkäisevää työtä. Kehitetään hallinnonalojen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tunnistamaan ja ennakoimaan tekijöitä ja mekanismeja, jotka tuottavat lapsille ja nuorille ongelmia ja riskejä. Vahvistetaan varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisyn näkökulmaa, jotta sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset kyettäisiin entistä paremmin ennakoimaan ja ottamaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Lisätään varhaiskasvatuksen resursseja toteuttaa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Tuetaan varhaiskasvatustyötä riittävällä henkilöstömitoituksella. Luodaan varhaiskasvatusta tuottaville tahoille laaja yhteistyöverkosto toteuttamaan ennaltaehkäisevää arviointia sekä huolehditaan moniammatillisten ja ehyiden palveluketjujen toimivuudesta. Kehitetään varhaiskasvatuksen terveyttä edistävää toimintaa. Kehitetään yhteistyötä kodin ja hoitopaikan välillä. Hyödynnetään mediaa lasten ja nuorten edun mukaisesti. Hyödynnetään median kanavia terveellisten elämäntapoihin liittyvän tiedon välittäjinä. Lisätään lasten ja nuorten medialukutaitoa. Edistetään ja pidennetään lapsuutta eliminoimalla lapsille ja nuorille haitallinen materiaali ja tarjoamalla ikäkausittain sopivia ohjelmia. Vastuutetaan aikuiset lasten ja nuorten media-yhteyksien käyttämisestä. Kannustetaan yrityksiä kehittämään ja toteuttamaan lapsi- ja nuorisovastuullista mainontaa ja markkinointia. Edistetään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Edistetään lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua erilaisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Korostetaan liikuntakasvatuksen terveyteen, sosiaaliseen kasvuun ja suvaitsevuuteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Hyödynnetään kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen osaamista lasten ja nuorten elämän eri vaiheissa. Ohjataan nuoria omista edellytyksistä lähtevien hyvien harrastusten pariin. 10 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

13 Laajennetaan vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista yli hallintorajojen. Tuetaan moniammatillisia sekä hallinnon ja järjestöjen yms. toimijoiden yhteistyöverkostoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman laajentamiseksi ja päätösten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Kehitetään lapsiköyhyyden seurannan tietopohjaa, paikannetaan huono-osaisten ryhmät sekä vaikutetaan köyhyyden lievittämiseen. Uudistetaan tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä. Huolehditaan maahanmuuttajaperheiden riittävästä kotoutumisen tuesta. Huolehditaan tulkkipalveluiden saatavuudesta ja Suomen kielen koulutuksesta. Hyödynnetään moniammatillisuutta perheiden tukemisessa. Lisätään yhteistyötä maahanmuuttajia tukevien yhdistyksien ja järjestöjen kanssa, maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisen ja monikulttuurisuuden edistämiseksi. 2. Työelämän hyvinvointi Työ muodostaa merkittävän osan ihmisten elämästä ja sillä on useita hyvinvointia lisääviä tehtäviä. Uudenmaan alueen työvoiman työssä jaksaminen edellyttää ammattitaitoista johtamista ja työyhteisöjen uudistamista. Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys on yksi alueemme tulevaisuuden haasteista. Työelämän hyvinvoinnin tavoitetila: Uudenmaan hyvinvoivat työntekijät käyttävät osaamistaan ammattitaitoisesti työpaikoillaan. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Tunnistetaan työntekijöiden yksilölliset voimavarat eri elämänvaiheissa. Kehitetään menetelmiä tunnistaa työntekijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Edistetään mahdollisuutta sovittaa yhteen eri elämänvaiheessa olevien, eri ikäisten työntekijöiden erilaiset tarpeet sekä työelämän vaatimukset. Parannetaan työelämän laatua teknologiaa hyödyntämällä. Tuetaan teknologian sovelluksien hyödyntämistä työn sujuvuuden varmistajana ja prosessien tehostajina. Haetaan teknologiasta sovelluksia työturvallisuuden lisäämiseksi. Edistetään työntekijöiden työkykyä. Tiedostetaan työyhteisön, työkyvyn ja tuottavuuden yhteys. Edistetään vakinaisten työsuhteiden lisäämistä ja työmarkkinoiden toimivuutta. Huolehditaan työntekijöiden tarpeellisesta lisäkoulutuksesta. Tuetaan innovatiivisuutta muutosjohtamista hyödyntäen. Kehitetään työterveyshuollon ehkäiseviä toimia. Edistetään työntekijöiden mahdollisuutta liikunnan harrastamiseen sekä varmistetaan mahdollisuus terveelliseen työaikaiseen ruokailuun. Käytetään palkitsemismenetelmiä. Lisätään kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttömahdollisuuksia. Huolehditaan työvoiman saatavuudesta. Edistetään työelämän ulkopuolella olevien kansalaisten työmarkkinoille pääsyä. Hyödynnetään maahanmuuttajien osaamista ja ammattitaitoa. 3. Ikääntyneiden hyvinvointi Uudenmaan ikääntyneille asukkaille on tunnusomaista aikaisempia sukupolvia parempi terveydentila, itsellisyys, osallistuminen ja vakaampi taloudellinen tilanne. Ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään edellyttää toimintakykyä ylläpitäviä toimia ja tukimuotoja. Yksilöllinen ikääntyminen edellyttää valinnan mahdollisuuksia palveluiden suhteen. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 11

14 Ikääntyneiden hyvinvoinnin tavoitetila: Uusmaalaiset ikääntyvät yksilöllisesti säilyttäen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Edistetään ikääntyneiden toimintakykyä. Kannustetaan ikääntyneitä hyödyntämään voimavarojaan ja osaamistaan yhteisöllisyyden luomiseksi ja sitä tukevan toiminnan järjestämiseksi. Luodaan edellytyksiä sosiaaliselle kanssakäymiselle, liikunnan harrastamiselle, vaikuttamiselle ja itsensä kehittämiselle. Huolehditaan kodin ja lähiympäristön esteettömyyden kehittämisestä. Parannetaan yksilöllisen ja turvallisen ikääntymisen edellytyksiä. Lisätään palveluja kotona asumisen tukemiseksi. Lisätään ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja tuotteiden kehittämisprosesseihin. Arvioidaan teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia asiakaskohtaisesti. Kehitetään palveluohjausta varmistamaan tuotettujen palveluiden saatavuus. 4. Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin lisääjinä Uudenmaan alueella tuotetaan asukkaille tasokkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vaativaa lääketieteellistä osaamista. Väestön ikääntyminen ja väestömäärän kasvu edellyttävät asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden lisäämistä. Lisäämällä terveyttä edistäviä palveluja sekä tehostamalla terveyshaittoja ehkäisevää toimintaa vähennetään hoidon kustannusten kasvupaineita ja varmistetaan siten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottaminen nykyistä suuremmilla väestöpohjilla seutukunnittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tavoitetila: Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on tarpeen mukaisesti ja ne on tuotettu sektorirajat ylittäen sekä asiakaslähtöisesti, teknologiaa vastuullisesti hyödyntäen. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Parannetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Luodaan alueelle yhteinen hyvinvointifoorumi palveluhankkeiden ja -ohjelmien arvioimiseksi sekä asiakaslähtöisten ja tarvepohjaisten palvelukonseptien luomiseksi. Lisätään menetelmiä itsehoidon tukemiseksi ja yksilövastuun lisäämiseksi sekä kehitetään potilasohjausta ja henkilökunnan palkka- ja työskentelymallia asiakaslähtöisemmäksi. Laajennetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Huolehditaan palveluiden saatavuudesta omalla äidinkielellä. Tuotetaan tarvepohjaisia palveluja. Kehitetään terveys- ja hyvinvointiseurannan tietopohjaa ja huolehditaan tulosten hyödyntämisestä palvelutuotannossa. Edistetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön tiivistämistä ja palvelutarpeen arviointia. Edistetään eri palveluntuottajien yhteistyötä palvelutuotannossa. Lisätään palveluiden ehkäiseviä toimia. Vahvistetaan ehkäisevää toimintaotetta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluketjussa. Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä muiden hallinnon alojen yhteistyötä terveyttä ja hyvinvointia edistävien olosuhteiden luomiseksi sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja kaventavalla tavalla. Edistetään vaikuttavan palvelujärjestelmän kehittymistä. Organisoidaan palvelut ehyeksi 12 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

15 palvelukokonaisuudeksi. Edistetään palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Edistetään yhtenäisen tietojärjestelmän kehittämistä ja leviämistä. Lisätään palveluprosessien läpinäkyvyyttä ja käytetään arviointia kehittämisen välineenä. Kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä järjestöjen ja yksityisien yrityksien yhteistyötä monipuolisten palvelukokonaisuuksien synnyttämiseksi. 5. Koulutus ja osaaminen hyvinvoinnin lisääjinä Uudenmaan väestöstä suuri osa on korkeasti koulutettua. Alueella on runsas valikoima laadukkaita oppilaitoksia, jotka ovat suosittuja sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Koulutuksen ja osaamisen merkitys ihmisten elämänkulun rakentajana on kiistaton. Koulutus luo hyvinvointia ja lisäarvoa sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Koulutuksen ja osaamisen tuoman hyvinvoinnin tavoitetila: Uusmaalaiset hyödyntävät alueen joustavia ja monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Suunnataan lisäresursseja koulutyön tukemiseen. Kehitetään koulun toimintaa kokonaisuudessaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Painotetaan koulun merkitystä elämänhallinnan, kansalaistaitojen ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Huolehditaan perusopetuksen riittävästä lisätuesta sitä tarvitseville. Vahvistetaan perusopetuksen taito- ja taideaineiden sekä liikunnan asemaa edistämällä valinnaisuutta. Huolehditaan moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän riittävistä resursseista. Lisätään opintoohjauksen määrää. Liitetään oppimisen ohjaus osaksi lasten ja nuorten elinikäistä oppimista. Kehitetään yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Lisätään koulutusjärjestelmän joustavuutta. Luodaan edellytyksiä yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamiselle. Tuetaan oppilaitosten innovatiivisuutta luomalla oppimisyhteisöjä. Parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Korostetaan koululiikunnan merkitystä terveyden edistäjänä. Lisätään perusopetuksen päättävien nuorten tukitoimia. Perustetaan seurantajärjestelmä tukemaan nuorten sijoittumista jatkoopintoihin ja työelämään. Edistetään työpajatoimintaa. Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Lisätään koulujen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Lisätään lasten ja nuorten työelämäntuntemusta hyödyntämällä ammatillista erityisasiantuntijuutta opetuksessa. Vahvistetaan opetussuunnitelmien työelämälähtöisyyttä. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 13

16 6. Asuin- ja toimintaympäristö hyvinvoinnin lisääjinä Uudenmaan alueen väestömäärän voimakas lisääntyminen edellyttää vahvan hyvinvointinäkökulman liittämistä rakentamiseen ja ympäristön suunnitteluun. Asuminen mielletään yhä voimakkaammin yksilölliseksi valinnaksi, johon liittyvät odotukset ja vaatimukset vaihtelevat eri elämänvaiheiden mukaan. Tarvelähtöinen asuntotuotanto luo edellytykset yksilölliselle ja laadukkaalle asumiselle. kumismuotoja. Lisätään julkisen liikenteen yhteyksiä ja edistetään niiden käyttöä. Huolehditaan riittävistä kevyenliikenteen väylistä ja liikenneturvallisuudesta. Luodaan tietokanta alueellisista palveluista. Luodaan eri toimijoiden tuottamista palveluista alueellinen tietokanta. Asuin- ja toimintaympäristön tuoman hyvinvoinnin tavoitetilat: Uudellamaalla asutaan kohtuullisin kustannuksin viihtyisästi palveluiden tuntumassa. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Ylläpidetään monipuolista asuntokantaa. Rakennetaan monipuolisia asuntoja perheiden tarpeisiin. Huomioidaan asuntorakentamisessa, etenkin kerrostalorakentamisessa elinkaarinäkökulma. Huomioidaan yksilöllisyyden toteutuminen suunnittelutyössä. Huolehditaan riittävästä vuokra-asunto tuotannosta ja tuetusta asumisesta. Varmistetaan riittävällä korjausrakentamisella asuntojen ja ympäristöjen toimivuus ja viihtyisyys sekä suunnataan palvelutuotantoa kotona asumisen tukemiseksi. Tuetaan hissittömien talojen korjausrakentamista sekä muita asuinrakennuksien ja -alueiden epäkohtia korjaavia hankkeita. Huolehditaan virikkeellisten ulkoilu- ja leikkipaikkojen rakentamisesta ja esteettömyydestä. Kehitetään palveluja kotona asumisen edellytyksien parantamiseksi ja arjen sujumiseksi. Vähennetään yksityisautoilun ympäristöhaittoja ja lisätään terveyttä edistäviä liik- 7. Kulttuuri ja vapaa-aika hyvinvoinnin lisääjinä Vapaa-aika on arvoltaan ihmisille yhä merkityksellisempää. Omaehtoinen vapaa-ajan viettäminen luo edellytykset itsensä toteuttamiselle. Uusimaa tarjoaa asukkailleen runsaasti erilaisia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Mielekäs vapaaaika edistää terveyttä ja luo sosiaalista hyvinvointia. Kulttuurin ja vapaa-ajan tuoman hyvinvoinnin tavoitetila: Uusimaa tarjoaa monipuolisesti virikkeellisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Tuetaan vapaa-ajan toimintaa järjestäviä tahoja. Parannetaan vapaa-ajan toimintaa tuottavien järjestöjen ja yritysten yrityksien toiminnan edellytyksiä. Edistetään kulttuuri- ja taide- elämyksien leviämistä uusille alueille ja lisätään osallistumismahdollisuuksia. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen toimintaedellytyksiä innostamaan kaikkia liikkumaan monipuolisesti. Tuetaan kirjastojen, nuorisoja kulttuurijärjestöjen toimintaedellytyksiä. Huolehditaan tehokkaasta tiedottamisesta. Huolehditaan toimintatilojen rakentamis- ja kunnossapitoavustusten riittävyydestä. 14 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

17 Edistetään kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarjontaa. Luodaan osallistumiselle matala kynnys. Tuetaan poikkihallinnollisen yhteistyön kehittymistä sekä verkottumista muiden kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa innovatiivisten palvelumuotojen kehittämiseksi. Huolehditaan riittävästä asiakastarpeen ja kuluttajakäyttäytymisen seurannasta. Teknologian ja yrittäjyyden sekä järjestöjen tuoman hyvinvoinnin tavoitetila: Uudenmaan yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut vahvistavat alueen palvelurakennetta teknologiaa hyödyntäen. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: 8. Teknologia ja yrittäjyys sekä järjestöt hyvinvoinnin lisääjinä Uudenmaan alueelle on tunnusomaista hyvinvointipalveluja tuottavien yrityksien ja järjestöjen runsas lukumäärä. Ne ovat löytäneet hyvin paikkansa kunnallisten palveluiden laajentajina ja erikoispalveluiden tuottajina. Niiden palvelutuotannon etuna on tehokas innovaatioiden hyödyntäminen ja nopea reagoiminen muuttuviin tilanteisiin. Teknologia edistää ihmisten hyvinvointia mahdollisuuksia ja osallisuutta lisäten. Edistetään alueen yrittäjyyttä ja järjestöjen toimintaa. Luodaan kehitysfoorumi tehostamaan eri toimijoiden tuottamien palveluiden verkottumista ja tuotantoa. Edistetään palvelukonseptien selkiyttämistä. Huolehditaan hyvien käytänteiden leviämisestä. Tuetaan yrityksien kasvuprosesseja. Tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa. Edistetään asiakaslähtöistä palveluosaamista. Yhdistetään suunnitteluprosesseissa tuotekehitys, innovaatioprosessi ja asiakkuus. Kehitetään asiakastietojärjestelmien toimivuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja teknistä yhteensopivuutta. Parannetaan ammattilaisten tiedonhallintaa ja it-osaamista. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 15

18 Hyödynnetään palvelukonsepteja tukevaa teknologiaa. Edistetään sähköisen asioinnin kehittämistä sekä mobiili- ja korttipohjaisten varmenteiden käyttöönottoa, inhimillisten palveluiden jatkeina. Tuetaan innovaatioprosessien jatkuvuutta tuotteiden ja palvelujen kehittämisprosesseissa. 9. Hyvinvointistrategian mukaisen toiminnan käytännön toteuttaminen ja resursointi Uudenmaan hyvinvointistrategian toteutus on vaiheittain toteutuva pitkäaikainen prosessi ja se edellyttää laajaa alueellista ja paikallista yhteistyötä ja sitoutumista. Strategia linkittyy liiton ydinprosesseihin maakuntasuunnitelmaan, -ohjelmaan sekä toteuttamissuunnitelmaan. Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyy strategian. Hyväksymisen jälkeen strategia saatetaan alueille ja kuntiin toimenpiteiden ja hankkeiden käynnistämistä varten. Sen toteuttamisessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja alueelliset linjaukset sekä hallituksen politiikkaohjelmat ja muut alueelliset ohjelmatavoitteet ja niihin varatut resurssit. Uudenmaan hyvinvointistrategiaa tullaan toteuttamaan vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän rahoituksen avulla. Hyvinvointihankkeita ja toimenpiteitä toteutetaan periaatteessa kaikkien eri hallinnonalojen ym. toimijoiden kehittämistoiminnan puitteissa. Uudenmaan hyvinvointistrategialla pyritään osaltaan ohjaamaan näitä valintoja. 10. Hyvinvointistretagian toteutumisen seuranta ja arviointi Hyvinvointistrategian tavoitteista johdetut linjaukset ja valinnat tulevat olemaan perusta lähivuosien alueellisille toimenpiteille Uudellamaalla. Uudenmaan liiton sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijatyöryhmä tulee käsittelemään kokouksissaan strategian toteutumista ja tulee osaltaan edistämään sen toteutumista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa, johon sisällytetään hyvinvointistrategia, hyvinvointivalinnat ja - linjaukset täsmentyvät tulossopimusprosessiin liittyen. Strategian toteutus edellyttää myös osallistumista, kuten foorumeja, joissa käsitellään ajankohtaisia hyvinvointiasioita. Strategian toteutumisen arviointi tapahtuu pääasiassa toteuttamissuunnitelman arviointityön yhteydessä. Arviointi keskittyy seuraamaan, miten strategian tavoitteet edistyvät toimintalinjoittain ja hankkeittain. Toteuttamissuunnitelmaan valittujen hyvinvointiindikaattorien avulla on mahdollista kohtuullisesti myös seurata ja mitata tavoitteiden toteutumista. Niiden perusteella voidaan strategian linjauksia ja toimenpiteitä tarpeen mukaan tarkentaa. 16 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

19 LIITE 1 Uudenmaan hyvinvointistrategiaan liittyvä selvitysmuistio Uudenmaan hyvinvointistrategia : 17

20 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi Uusimaa on alueen hyvien työmahdollisuuksien johdosta etenkin lapsiperheitä suosiva. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Uudenmaan paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen on alueemme tulevaisuuden rakentamista. Turvallinen kasvuympäristö riittävin tukitoimin on edellytys lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen normaalille etenemiselle. Varhaisella puuttumisella lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin mahdollistetaan epäsuotuisan kehityssuunnan muuttuminen myönteiseksi ja resurssien käyttäminen oikeassa vaiheessa. Lisäämällä osallisuutta ja ehkäisemällä syrjäytymistä, turvaamme vastuuntuntoisen ja yhteistyökykyisen jälkikasvun työelämämme jatkajiksi ja yhteiskuntamme rakentajiksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitetila: Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Kehitetään neuvolan valmiuksia tukea vanhemmuutta Kehitetään neuvolatyön ja perhekeskusten mahdollisuuksia tukea vanhemmuutta lapsikeskeisen ilmapiirin luomisessa. Perheiden tukeminen on tehokkain keino edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Lastenneuvola on keskeinen lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden tuottaja ja perheiden tukija. Hyvä yhteistyösuhde neuvolatyöntekijöiden ja perheen välillä mahdollistaa lapsen ja perheen tuen tarpeiden tunnistamisen, perhekohtaisten tavoitteiden asettamisen ja hoitosuunnitelman laatimisen. Onnistunut perhekeskeinen neuvolatyö edistää lasten hyvinvointia vanhempien tukemisen kautta. Vanhemmuuden tukeminen luo edellytyksiä turvalliselle lapsuudelle. Turvallisuus on lapsen perusoikeus, joka muodostuu hyväksytyksi tulemisen tunteista ja aikuisten kantamasta vastuusta. Perhevalmennus on matalan kynnyksen keino tavoittaa lasta odottavat vanhemmat. Sen tehokkuutta voidaan lisätä moniammatillista yhteistyötä kehittämällä. Valmennuksen sisällöllisillä valinnoilla ohjataan tulevaa äitiä ja isää kasvamaan tukea, suojaa ja turvaa antaviksi sekä terveellisiä elämäntapoja suosiviksi vanhemmiksi. Vanhempien ohjaaminen lapsikeskeisyyteen tuottaa halun, ymmärryksen ja kyvyn auttaa lasta kasvamaan ja kehittymään normaalisti. Perhevalmennuksen jatkaminen lapsen syntymän jälkeen mahdollistaa vertaistuen välittymisen. Erilaiset vanhempainryhmät ovat luontevia jatkumoja perhevalmennukselle luoden kanavan osallistumiselle ja osallisuudelle. Oleellista lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa on vanhempien aidon välittämisen herättäminen sekä arkielämän perusedellytyksistä huolehtiminen. Perhekeskus täydentää neuvolan tuottamia palveluja. Perhekeskuksen tehtävänä on tuottaa moniammatillista lapsiperhetyötä ja luoda perheille fyysisen osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Perhekeskuksella on moniammatillisuuteen perustuen erityinen asema lisätä yksittäisen perheen voimavaroja monimuotoisen tuen, tiedon jakamisen ja hyvinvointioppimisen kautta. Perheen omien vahvuuksien tunnistaminen ja uusien toimintatapojen löytäminen ovat perheen voimavaroja lisääviä tekijöitä. Perhekeskuksen palvelutuotannon lähtökohtina perheen merkityksen korostaminen, perheenjäsenien tasaarvoisuuden tukeminen ja kunnioittaminen sekä turvallisen kasvuympäristön luominen lapsille ja nuorille, tukevat perheen perhekeskeisen ilmapiirin syntymistä. Lisätään ehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmasta toteutettavan perhetyön osuutta neuvolatyössä sekä perhetyöntekijöiden määrää. Perhetyön tärkeänä tavoitteena on vanhempien sitouttaminen lapsiinsa voimavarojen lisäämisen kautta. Perhetyön liittäminen osaksi neuvolan perustoimintaa on keino lisätä neuvolan valmiuk- 18 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

21 sia toteuttaa perheitä tukevaa, ennaltaehkäisevää toimintaa. Nopeasti tarpeeseen vastaava perhetyö on lyhytkestoista, tukien perheiden ongelmallisia elämäntilanteita ja ohjaten perheitä löytämään omia keinoja sujuvan arjen toteuttamiseksi. Perhetyöntekijän ja terveydenhoitajan yhteistyön tuloksena voidaan tukea perheen voimavaroja vanhemmuudessa ja parisuhteessa. Perhetyö tehostaa neuvolan verkostoitumista ja parantaa sen valmiuksia toteuttaa moniammatillista perhetyötä. Kotikäynnit mahdollistavat perheiden voimavarojen tehokkaamman tunnistamisen sekä perhekohtaisten keinojen löytämisen osallisuuden lisääntymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Muodostetaan moniammatillisia verkostoja neuvolatyön tueksi. Lasten ja lapsiperheiden voimavarojen sekä ongelmien varhainen tunnistaminen on osa neuvolan perustyötä. Riittävien ennaltaehkäisevien tukitoimien järjestäminen perheille edellyttää moniammatillisten yhteistyöverkostojen luomista muiden lapsiperheille peruspalveluja tuottavien tahojen kanssa sekä yhteistyön saumatonta toimivuutta. Moniammatillisten tuki- ja palveluketjujen muodostaminen tehostaa palvelurakennetta, mahdollistaen niiden paremman arvioimisen läpinäkyvyyttä lisäten. Saumatonta yhteistyötä tarvitaan myös lapsia ja lapsiperheitä hoitavien erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa. Yhteistyön kehittämistä tuetaan tiimi- ja verkostotyön riittävin koulutuksin sekä vahvaa johtajuutta hyödyntäen. Huolehditaan tarvittavasta lisäkoulutuksesta. Tuloksellinen ja laadukas neuvolatyö perustuu henkilökunnan riittäviin tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin. Ammattitaidon ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa, systemaattista lisäkouluttautumista sekä vallitsevien palvelurakenteiden ja -prosessien tuntemista. Riittävällä työnohjauksella tuetaan työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista. Lisätään varhaiskasvatuksen resursseja toteuttaa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta Tuetaan varhaiskasvatustyötä riittävällä henkilöstömitoituksella. Riittävät resurssit varhaiskasvatuksen toteuttamisessa luovat edellytyksiä lasten yksilölliselle hoitamiselle, kasvattamiselle ja opettamiselle. Varhaiskasvatuksen työn tukeminen parantaa sen valmiuksia tuottaa terveyttä edistävää toimintaa ja puuttua nopeasti lasten kehityksellisiin vaikeuksiin. Riittävä ja moniammatillinen henkilökunta mahdollistaa lasten heikkouksien ja oikeanlaisen tuen tarpeen tunnistamisen sekä tarvittavien tukitoimien toteuttamisen oikea- aikaisesti. Riittävällä henkilökuntamäärällä taataan aikuisen lapselle antaman turvaistavan läheisyyden välittyminen ja tarvelähtöisen työn toteutuminen. Luodaan varhaiskasvatusta tuottaville tahoille laaja yhteistyöverkosto toteuttamaan ennaltaehkäisevää arviointia sekä huolehditaan moniammatillisten ja ehyiden palveluketjujen toimivuudesta. Oppimisen vaikeudet ilmenevät häiriökäyttäytymisenä tai pahoinvointina, joka on usein seurausta lapsen turvattomuuden kokemuksesta oppimistilanteissa. Hoitamattomat oppimisen vaikeudet lisäävät huomattavasti lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymisriskiä sekä johtavat helposti ongelmien kumuloitumiseen. Erilaiset oppimisen vaikeudet edellyttävät selvittämistä ja välittömiä toimia niiden hoitamiseksi. Turvattomuuden aiheuttama häiriökäyttäytyminen edellyttää turvaistavien aikuisten läsnäoloa ja vastuun ottamista tilanteesta. Vakiintuneen, moniammatillisen yhteistyöverkoston luominen ja selkeiden palveluketjujen rakentaminen perustuvat ennaltaehkäisevän arvioinnin ja monipuolisten tukitoimien toteuttamisille. Lapsen tuen tarve voi ilmetä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarpeen määrittelemiseksi on tunnistettava lapsen toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Moniammatillinen tukitoi- Uudenmaan hyvinvointistrategia : 19

22 mien suunnitteleminen ja toteuttaminen ovat keinoja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi yksittäisen lapsen kohdalla. Varhaiskasvatuksen tuen kehittämisvalikko auttaa lapsen tuen tarpeen tunnistamisessa ja ohjaa päivittäistä kasvatustyötä varhaisen tuen suuntaan. Vanhempien kuuleminen ja osallistaminen lapsen kokonaisvaltaiseen tukemiseen on tärkeää tukitoimien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitetään varhaiskasvatuksen terveyttä edistävää toimintaa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasten ja lapsiperheiden hyvinvointioppimista. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys lasten elinolosuhteita tasoittavana tekijänä ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoajana. Terveyttä edistävä toiminta varhaiskasvatuksen osana tuottaa hyvinvointia parantamalla lasten ja nuorten terveydentilaa hyvinvointioppimisen kautta. Terveellisen ruokavalion ja terveellisten elämäntapojen omaksuminen varhaislapsuudessa tuottaa yksilölle hyvinvointia eliniäksi. Kehitetään yhteistyötä kodin ja hoitopaikan välillä. Vanhempien sitouttaminen osaksi varhaiskasvatuksen työtä edistää lapsen kasvua ja kehitystä lisäämällä ymmärrystä ja vastuullisuutta lapsen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kasvatuskumppanuus on lapsen hoitopaikan ja vanhempien välistä yhteistyötä ylläpitävä työväline. Se on lapsen tukemisen lähtökohta, joka perustuu tasavertaiseen vuorovaikutukseen vanhempien ja henkilöstön välillä, luoden maaperän erilaisen asiantuntijuuden ja tietämyksen yhdistymiselle. Vanhempien kuuleminen ja osallistaminen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin luo edellytykset lapsen kokonaisvaltaiselle ymmärtämiselle ja perheen näkökulman kunnioittamiselle. Kasvatuskumppanuuden tärkeä tehtävä on tunnistaa lapsen kasvussa, kehityksessä tai oppimisessa mahdollinen tuen tarve. Kasvatuskumppanuuteen tulisi liittää näkökulma terveyden edistämiseksi. Hyödynnetään mediaa lasten ja nuorten edun mukaisesti Hyödynnetään median kanavia terveellisiin elämäntapoihin liittyvän tiedon välittäjinä. Media on osa lasten ja nuorten kasvuympäristöjä, jonka vaikutukset näkyvät jo hyvin varhain lasten valinnoissa ja käyttäytymisessä. Perheen tapa käyttää ja hyödyntää mediaa vaikuttaa lapsen ja nuoren mediakäyttäytymiseen oppimisen kautta. Hyödyntämällä mediakanavia terveellisten elämäntapojen välittämiseen, voidaan tukea terveyttä edistävän kasvuympäristön syntymistä. Median valjastaminen kasvun, kehityksen ja terveyden edistämiseksi, tuottaa hyvinvointia, joka toimii oppimista motivoivana ja elämysvoimaisena kasvuympäristönä. Lisätään lasten ja nuorten medialukutaitoa. Mediakasvatus on keino lisätä lasten ja nuorten medialukutaitoa. Se parantaa lasten ja nuorten kykyä puolustaa itseään kiusaamisen, väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, houkuttelun ja ahdistelun tilanteissa eri mediaympäristössä. Parhaimmillaan mediakasvatuksella tuetaan medialukutaitoja, ehkäistään riskejä ja tuetaan kansalaistaitojen kehittymistä. Mediakasvatus tulisi liittää osaksi varhaiskasvatuksen ja koulutyön opetussuunnitelmia. Sen tavoitteena on mediataitojen käyttäminen oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa oman ja toisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Erityisen tärkeää on kehittää lasten kanssa työskentelevien aikuisten mediataitoja. Lapset tarvitsevat erityisesti tukea kriittisen tulkinnan taidoissa sekä turvataidoissa. Turvallisen mediaympäristön luomiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan osallistumista mediakasvatusmateriaalin kehitystä ja terveyttä tukevien sisältöjen ja tietokonepelien tuottamiseksi. 20 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

23 Edistetään ja pidennetään lapsuutta eliminoimalla lapsille ja nuorille haitallinen materiaali ja tarjoamalla ikäkausittain sopivia ohjelmia. Median kanavat tuottavat runsaasti lasten ja nuorten hyvinvoinnille haitallista materiaalia. Vakavimmat riskit lasten ja nuorten terveydelle ja kehitykselle nousevat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä. Eri ikäryhmille tarkoitetut lasten- ja nuortenohjelmat tukevat osaltaan ikäkautista kehittymistä ja ehkäisevät lapsuuden ja nuoruuden lyhenemistä. Lapset ja nuoret joutuvat päivittäin tuhansien viestien kohteiksi, jotka vaikuttavat arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Etenkin lapsille ja nuorille suunnatulla mainonnalla ja ulkomainonnalla on hyvinvointivaikutuksia. Mainonta vaikututtaa nuorten identiteetin rakentumiseen, ruumiinkuvaan ja seksuaalisuuteen. Nuoret altistuvat myös tupakan, alkoholin ja lääkkeiden mainonnalle. Lasten ja nuorten riskinä on kytkeytyä yhteiskuntaan median kautta, jolloin käsitykset itsestä ja ympäristöstä ovat median muokkaamia. Median luomat mielikuvat saattavat vaikuttavat myös lasten ja nuorten tekemiin päätöksiin ohittaen tiedollisen näkökulman. Mediakasvatustyön osana markkinoinnin mekanismien ymmärtäminen on tärkeää, sillä mainokset, brändit, tuotesijoittelu, sponsorointi, logot ja muut kaupalliset viestit muodostavat suuren osan lasten ja nuorten arkiympäristöjä. Vastuutetaan aikuiset lasten ja nuorten mediayhteyksien käyttämisestä. Vanhempien asema lastensa toiminnan ohjaajina on kiistaton. Vanhempien tukeminen tässä tehtävässä on tärkeää, sillä lapset omaksuvat mediateknologian uusimmat innovaatiot usein ennen vanhempia. Vanhempien valveutuneisuuden herättäminen tiedon lisäämisen kautta, erilaisia tietokanavia hyödyntäen, on keino lisätä vastuun ottamista lasten ja nuorten toiminnasta. Ehdottomasti tärkein lasten ja nuorten mediavaikutusten suojatekijä on avoin ja turvallinen lapsi-vanhempi suhde. Vanhempien ja muiden aikuisten on kannettava vastuu lasten media-yhteyksien käyttämisestä. Kannustetaan yrityksiä kehittämään ja toteuttamaan lapsi- ja nuorisovastuullista mainontaa ja markkinointia. Mediakasvatustyön onnistumiseksi on tärkeää sitouttaa media-alan toimijat ja yritykset mukaan yhteisen edun saavuttamiseksi. Vastuullinen liiketoiminta on media- ja viestintäalan tulevaisuuden haaste. Yritysten on otettava huomioon ja vastattava toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskuntavastuullisuus ja sen viestiminen on tärkeä osa menestyvän yrityksen toimintaa. Laajennetaan vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista yli hallintorajojen Tuetaan moniammatillisia sekä hallinnon ja järjestöjen yms. toimijoiden yhteistyöverkostoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman laajentamiseksi ja päätösten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Uudenlaisten, hallintorajat ylittävien palvelukonseptien löytäminen ja resurssointi on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen haasteena. Moniammatillisten ja -tahoisten yhteistyöverkostojen rakentaminen ja toiminnan arvioiminen lisäävät innovatiivisuutta ja luovat uusia mahdollisuuksia lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tuottamiseksi. Uusien, innovatiivisten toimintatapojen löytäminen edellyttää ennakkoluulottomuutta ja uusien yhteistyökumppaneiden löytämistä. Yhteisöllisen vastuun kantaminen ja verkostoitunut moniammatillinen yhteistyö eri palveluntuottajien välillä perustuu tiiviiseen kommunikointiin, tiedonkulkuun ja oppimiseen lasten, nuorten ja Uudenmaan hyvinvointistrategia : 21

24 perheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Terveysseurantaan perustuva tieto, sen saatavuus ja hallinta ohjaavat palveluiden tehokasta ja tarkoituksenmukaista tuottamista sekä hyvinvointinäkökulman liittämistä tehtäviin suunnitelmiin ja päätöksiin. Toiminnan kehittämiseen tulisi liittää päätösten lapsivaikutusten arvioinnin strategia ja seuranta. Kehitetään lapsiköyhyyden seurannan tietopohjaa, paikannetaan huono-osaisten ryhmät sekä vaikutetaan köyhyyden lievittämiseen. Taloudellinen toimeentulo vaikuttaa keskeisesti lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Köyhyysriskissä elävien lasten suhteellisen osuuden kasvu on signaali lapsiperheiden taloudellisen aseman heikkenemisestä. Huolestuttavaa on myös yksinhuoltajaperheiden köyhyysasteen nousu ja maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden osuus toimeentulotuen saajista. Köyhyysriski on suurin yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä, monilapsisissa perheissä ja maahanmuuttajataustaisissa perheissä. Köyhyyden taustalla on työttömyyttä, pätkä- ja osa-aikatöitä, työmarkkinoilta syrjäytymistä ja pienipalkkaisuutta. Köyhyys uhkaa myös perheitä, joissa esiintyy pitkäaikaissairautta tai vammaisuutta. Myös opiskelijaperheiden taloudellinen tilanne on heikko. Taloudellisen tukemisen lähtökohtana tulisi olla vanhempien mahdollisuus työntekoon sekä työn ja perheelämän mahdollisimman joustava yhteensovittaminen. Uudistetaan tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä. Joustavamman alueellisen tietojärjestelmän kehittäminen on edellytys tarkoituksenmukaisen ja ennaltaehkäisevään toimintaan kykenevän palveluverkoston luomiseksi. Tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä uudistamalla lisätään työn vaikuttavuutta ja parannetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Joustavuutta lisääviä säädöksiä on pyrittävä uudistamaan niin sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisenä toimenpiteenä kuin palveluverkoston muiden osallisten välillä. Huolehditaan maahanmuuttajaperheiden riittävästä kotoutumisen tuesta Huolehditaan tulkkipalveluiden saatavuudesta. Riittävät tulkkipalvelut tukevat maahanmuuttajaperheiden kotoutumista mahdollistaen kontaktien syntymisen. Maahanmuuttajien tulkkipalvelut lisäävät varhaisen osallistumisen mahdollisuuksia ja ne ovat edellytys julkisten palveluiden hyödyntämiselle. Kotoutumista edesauttaa perhekohtaisen tulkin nimeäminen. Tulkin ja perheen hyvä yhteistyösuhde on keino löytää yksilöllisiä ratkaisuja perheen onnistuneen kotoutumisen edistämiseksi. Hyödynnetään moniammatillisuutta perheiden tukemisessa. Moniammatillisuuteen perustuva yhteistyö maahanmuuttajaperheiden tukemisessa on sekä kunnan että maahanmuuttajien etu. Moniammatillisilla palveluilla vastataan tehokkaimmin perheiden fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, hyödyntäen varhaisen puuttumisen ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on henkilökunnan riittävä ammattitaito maahanmuuttajien tarpeiden tunnistamiseksi ja eri kansallisuuksia edustavien henkilöiden kohtaamiseksi. Moniammatillisuutta tulisi hyödyntää kotoutumissuunnitelman laadinnassa. Kotoutumissuunnitelma tulisi laatia henkilökohtaisesti jokaiselle maahanmuuttajalle. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kotoutumisen näkökulmat kattava kotoutumissuunnitelma nopeuttaa onnistuneen kotoutumisen prosessia. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielen oppiminen, jonka systemaattisesta järjestämisestä on huolehdittava. 22 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

25 Lisätään yhteistyötä maahanmuuttajia tukevien yhdistyksien ja järjestöjen kanssa, maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisen ja monikulttuurisuuden edistämiseksi. Maahanmuuttajia tukevat yhdistykset ja järjestöt toimivat maahanmuuttajien tarpeiden pohjalta. Kuntien ja näiden toimijoiden yhteistyön tuloksena voidaan tuottaa laadukkaita palveluja maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroimiseksi. Yhdistyksien ja järjestöjen mahdollisuutena on tuottaa kotoutumiseen liittyviä palveluja kuntien tuottamien palveluiden tueksi, jolloin kattavien palveluiden tarjoaminen maahanmuuttajille on mahdollista myös pienissä kunnissa. Yhdistykset ja järjestöt tarjoavat maahanmuuttajille mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja oppimiseen. Tieto, taito ja kokemus yhdistyvät vertaistukitoiminnassa, joka on yhdistyksien ja järjestöjen yleinen maahanmuuttajille suuntaama palvelumuoto. Yhteiskuntaamme jo kotoutuneiden maahanmuuttajien hyödyntäminen uusien maahanmuuttajien tukemiseksi on keino maahanmuuttajien työllistämiseksi ja asiantuntemuksen hyödyntämiseksi. Vertaistuen tarjoaminen lapsiperheille on keino tukea perheiden yhteiskuntaan integroitumista. Uudenmaan hyvinvointistrategia : 23

26 2. Työelämän hyvinvointi Työ muodostaa merkittävän osan ihmisten elämästä ja sillä on useita hyvinvointia lisääviä tehtäviä. Palkan lisäksi työpaikka toimii sosiaalisten suhteiden lähteenä, työllä on terveyttä edistävä vaikutus ja se on henkisen hyvinvoinnin tärkeä perusta. Jotta työ antaisi tekijälleen elämyksiä ja onnistumisen tunteita, tulisi työtehtävät suhteuttaa työntekijän elämäntilanteen ja voimavarojen mukaisesti. Tyytyväinen työntekijä on motivoitunut ja sitoutunut tehtäviinsä. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tulisi työnantajien suunnata työpaikkakulttuureja perheystävällisemmiksi sekä ikääntyvien ja maahanmuuttajien työkykyä tukeviksi. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, sillä yhteiskunnan toiminnan ylläpitäminen edellyttää työikäisen väestön pysymistä palkkatyössä eläkeikään saakka. Uudenmaan alueen työvoiman työssä jaksaminen edellyttää ammattitaitoista johtamista ja työyhteisöjen uudistamista. Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys on yksi alueemme tulevaisuuden haasteista. Työelämän hyvinvoinnin tavoitetila: Uudenmaan hyvinvoivat työntekijät käyttävät osaamistaan ammattitaitoisesti työpaikoillaan. Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi: Tunnistetaan työntekijöiden yksilölliset voimavarat eri elämänvaiheissa Kehitetään menetelmiä tunnistaa työntekijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Yksilön elämäntilanteen ja voimavarojen selvittämiseksi voidaan laatia lomake, joka kartoittaa yksilön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat. Työn fyysisen kuormittavuuden arvioiminen on psyykkisen ja sosiaalisen kuormittavuuden arviointia helpompaa. Työntekijän täyttämän lomakkeen pohjalta työnantaja ja työntekijä yhdessä suunnittelevat työntekijälle soveltuvan työnkuvan. Työntekijän voimavarojen määritteleminen on keino soveltaa moniammatillisia, ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen menetelmiä työntekijän tueksi. Avoin ja luottamuksellinen keskustelu työntekijän elämäntilanteesta ja sen edellyttämistä voimavaroista luo pohjan rakentavalle yhteistyölle ja sopivien työmuotojen löytämiselle. Keskustelu on tiedonkeruun menetelmä, jonka tuoma informaatioarvo ylittää muut menetelmät. Edistetään mahdollisuutta sovittaa yhteen eri elämänvaiheessa olevien, eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset tarpeet sekä työelämän vaatimukset. Tavoitteena työtehtävien ja työntekijän yhteensovittamisessa on tasapainon löytäminen työn vaatimuksien ja yksilöllisten voimavarojen ja osaamisen välillä. Yksilölliset voimavarat vaihtelevat eri elämäntilanteiden mukaan, joten niiden tiedostaminen on yksilön työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden vuoksi tärkeää. Fyysisten voimavarojen heikkeneminen ikääntyneillä työntekijöillä edellyttää työn kuormittavuuden vähentämistä. Ikääntyneet työntekijät omaavat huomattavan kokemuksen tuoman henkisen pääoman ja osaamisen, jonka siirtäminen nuoremmille työntekijöille on tärkeä tuottavuutta edistävä toimenpide. Maahanmuuttajien voimavarojen ja osaamisen tehokkaampi tunnistaminen ja hyödyntäminen tuo työn tekemiseen uusia näkökulmia ja ajatusmalleja. Useat roolit edellyttävät yksilön ajankäytön ja voimavarojen jakamisen priorisointia. Työelämä voi edistää perheiden hyvinvointia kehittämällä työkulttuurien perheitä tukevia tunnusmerkkejä. Perhemyönteinen asenneilmapiiri mahdollistaa erilaisia joustoja työn ja perheen yhdistämiseksi. Lasten hyvinvointi tulisi näkyä työjärjestelyissä. Perheen huomioiminen ja siitä vastuun kantaminen ei saa olla työn ja uran suunnittelussa ja etenemisessä tekijä, joka aiheuttaa negatiivisia uraseuraamuksia. Perhevapaan pitäminen ja työpäivän lyhentäminen ovat tekijöitä, jotka pitäisi nähdä työntekijän sitoutumisena ja vastuullisuutena. Perheiden hyvinvointia voidaan edistää mahdollistamalla joustavat työaikajärjestelyt ja hyödyntämällä erilaisia työn tekemisen muotoja. 24 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot