Hoitotyön strategian toteutuminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitotyön strategian toteutuminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2004 2007"

Transkriptio

1 Hoitotyön strategian toteutuminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina Riitta Danielsson-Ojala Sarja Serie A nro 5, 2012

2 2

3 Hoitotyön strategian toteutuminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina Riitta Danielsson-Ojala Kustantaja ja julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A, nro 5,

4 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä PDF-julkaisu, ISSN ISBN (PDF) 4

5 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 5 Teoksen nimi: Hoitotyön strategian toteutuminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina Laajuus: 42 sivua ja 12 liitesivua Tekijä: Riitta Danielsson-Ojala Tiivistelmä: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) hoitotyön strategia vuosille perustui VSSHP:n strategiaan. Se koostui viidestä keskeisestä VSSHP:n strategiasta nostetusta käsitteestä: eettinen kestävyys, yksilöllisyys, korkeatasoisuus, tuloksellisuus sekä yhteisvastuullisuus ja käsitteiden pohjalta laadituista hoitotyön tavoitteesta sekä esimerkeistä tavoitteiden toteuttamiseksi. Hoitotyön strategian oli tarkoitus linjata neljää hoitotyön osa-aluetta: johtaminen, opetus, käytäntö sekä tutkimus, ja se oli tarkoitettu jatkuvaan käyttöön sairaala-, klinikka- ja osastotasolla. Uuden hoitotyön strategian pohjaksi oli tarpeen selvittää hoitotyön nykytila sekä kehittämiskohteet. Tämä annettiin tehtäväksi kaikille tulosalueille VSSHP:ssa. Nykytila tuli jäsentää hoitotyön strategian jaottelun mukaisesti siten, että kustakin hoitotyön osa-alueesta tuli kuvata keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset. Tämän selvityksen tarkoituksena oli laatia tulosalueiden kuvauksista yhtenäinen kokonaisuus. Selvityksen materiaalina oli yksitoista laajuudeltaan hyvin erilaisen yksikön (kokonainen aluesairaala, yksi klinikka, tulosryhmä) kuvausta, joista vain yksi noudatti jaottelultaan annettua ohjeistusta. Kuvaukset analysoitiin tekstin teemoittelun ja erittelyn avulla. Tulokseksi saatiin neljä hoitotyön osa-alueiden mukaan jaoteltua hoitotyön nykytilaa kuvaavaa taulukkoa sekä kooste hoitotyön kehittämiskohteista. Kehittämistyötä oli tehty paljon, useilla hankkeilla ja projekteilla oli hoitotyötä viety eteenpäin. Palautekyselyillä oli selvitetty potilaiden ja viiteryhmien mielipiteitä, kehityskeskusteluilla oman työyksikön toiveita. Sekä hoitotyön strategiassa että yksiköiden kuvauksissa käsitteiden käyttö oli epäjohdonmukaista. Myös tavoitteiden ja mittareiden laadinta oli ongelmallista. Kehittämiskohteina oli nähty erityisen johtamisen kehittäminen, hoitohenkilökunnan työn kuormituksen mittaaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Osaaminen korvasi terminä opettamisen, ja tärkeänä oli pidetty osaamisen kartoitusta, johtamista ja palkitsemista. Oleellista tulevaisuudessa yksiköiden kuvausten mukaan on hoitotyön vetovoimaisuuden lisääminen, kustannustietoisuus ja näyttöön perustuva hoitotyö. ISSN ISBN (PDF) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite: 5

6 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A nro 5 Publikation: Utfallet av strategin för vårdarbetet och identifiering av utvecklingsobjekten i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt under åren Omfattning: 42 sidor och 12 sidor bilagor Författare: Riitta Danielsson-Ojala Sammandrag: Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi för vårdarbetet för åren grundade sig på Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi. Den bestådde av fem centrala begrepp som i sjukvårddistriktets strategi lyftes fram (etiskt hållbart, individuellt, högklassigt, framgångsrikt och solidariskt) och de mål man på basen av dem ställt up för vårdarbetet samt exempel på hur de ska förverkligas. Syftet med strategin för vårdarbetet var att dra upp linjerna för de fyra delområden av vården: ledningen, undervisningen, praxisen samt forskningen av vårdarbetet och avsikten var att den skulle utnyttjas regelbundet i sjukhus-, klinik- och avdelningsnivå. För grunden av den nya strategin för vårdarbetet var det nödvändigt att utreda vårdarbetets nu och dess utvecklingsbehov. Detta gavs som uppgift för alla resultatområden. Vårdarbetets nu skulle analyseras enligt uppdelningen av strategin för vårdarbetet så att av de fyra delområden skulle de viktigaste målen, åtgärden och resultaten tas fram. Syftet med den här utredningen var att formulera en enhetlig rapport av de analyser som gjorts i distriktet. Analyser av elva enheter, vars storlek varierade från ett helt sjukhus till en klinik, formade materialet till denna utredning. Endast en analys var gjord enligt instruktionerna. Analyserna bearbetades både kvalitativt och kvantitativt. Som resultat fick man fyra tabeller som skildrar vårdarbetets nu och en sammansättning av de viktigaste utvecklingsbehoven. Mycket utvecklingsarbete hade gjorts och vårdarbetet hade utvecklats med flera projekt. Både patienters och referensgruppers opinioner hade forskats. Utvecklingsdiskussioner hade förts. Utnyttjandet av begreppen var inte logiskt i strategin för vården och inte heller i enheternas analyser. Det var också svårt att formulera mål och mätinstrument. Utvecklingen av ledarskap, dimensioneringen av vårdbelastning samt välbefinnandet av personalen ansågs vara de viktigaste utvecklingsbehoven. Begreppet kunnandet användes i stället för begreppet undervisningen. Kartläggning, ledning och belöning av kunnandet betraktades som viktigt. Väsentligt i framtiden är att öka attraktionen av vårdarbetet, kännedomen om kostnader samt på bevis baserat vårdarbete. ISSN ISBN (PDF) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk. Distribution: 6

7 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTH WEST FINLAND, series A, no 5 Title: Realization of the Nursing Care Strategy and identification of the objects to be developed in the Hospital District of Southwest Finland during the years No. of pages: 42 Appendages: 12 pages Author: Riitta Danielsson-Ojala Abstract: The Nursing Strategy of Southwestern Finland s hospital district for years was based on the Strategy of Southwestern Finland s hospital district. It consisted of five concepts: ethical permanence, individuality, high level care, profitability, and solidarity. According to the concepts nursing goals and examples to achieve the goals were formulated in the strategy. The aim of the Nursing strategy was to direct the four sectors of nursing: leadership/management, education, practise, and research and it was intended to be used in hospital-, clinical- and ward level. When establishing a new strategy for nursing all the departments of hospital district were asked to describe the present state and the developing needs of nursing. In the description the central goals, measures, and results of the present state should be delineated and devided according to the five concepts of the strategy The aim of this clarification was to make a coherent report of those descriptions. The material of the clarification consisted of the descriptions of eleven different sized units. Only one of them was formulated according to the instructions. The descriptions were analyzed and classified with qualitative and quantitative methods. The clarification resulted in four tables which describe the present state of nursing and a summary of the developing needs of nursing. Nursing was developed with many plans and projects. Feedback was collected from patients and reference groups. Development discussions were carried out with personal. Know-how replaced the term education regularly but otherwise the utilization of concepts both in the Nursing Strategy and in the descriptions was inconsistent. The formulation of goals and measures was also problematic. The improvement of leadership/management, the measurement of work load and the well-being of personal were regarded as the most important development targets. Defining know-how in nursing practise, leading know-how and, reward know-how were also seen essential. Attraction of nursing, cost awareness and evidence based nursing were named as the biggest challenges for the future. ISSN ISBN (PDF) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders: 7

8 SISÄLLYS sivu 1. Johdanto Kehittämistyön taustaa Kehittämistyön teoreettiset lähtökohdat Strategia Kansalliset terveydenhuollon ja hoitotyön toimintaohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Käsitteet Hoitotyön osa-alueet Tavoitteet ja keinot Strategian toteutuminen Kehittämistyön aineisto ja tutkimusmenetelmät Yksiköiden raportit Sisällön analyysi ja erittely Asiantuntijahaastattelut Hoitotyön nykytilan kuvaus raporteissa Johtaminen Hoitotyön käytäntö Opetus Tutkimus Hoitotyön kehittämiskohteiden kuvaus raporteissa Johtaminen Hoitotyön käytäntö Opetus Tutkimus Tulosten luotettavuus Johtopäätökset ja pohdinta...35 Lähteet:...40 LIITTEET: Liite 1 Hoitotyön johtamisen nykytila Liite 2 Hoitotyön käytännön nykytila Liite 3 Hoitotyön opetuksen nykytila Liite 4 Hoitotyön tutkimuksen nykytila 8

9 1. Johdanto Strategia on organisaation suunnitelma, jossa kuvataan, mihin suuntaan organisaation toiminnassa tulee edetä. Strategiaan kirjatut arvot kertovat, mitä asioita organisaatiossa pidetään merkityksellisinä ja hyvinä. (Kauhanen 2003.) Osaavan organisaation strategiassa painottuu toimeenpanokyky. Strategisen suunnan ja tahtotilan löytäminen sekä niistä viestiminen on oleellista, mutta myös valmiuksien kehittämistä, uudistumista ja oppimista pidetään välttämättömänä. (Hokkanen & Strömberg 2003.) Strategian toteuttamisen vaikeutena pidetään usein sitä, että sen laatijat ja toteuttajat organisaation eri tasoilla ymmärtävät strategiassa käytetyt käsitteet eri tavalla. Näiden kahden tahon ajattelutavat poikkeavat toisistaan ja ne puhuvat eri kieltä. Organisaation strategia kertoo alemmille tahoille tavoitteet, mutta niiden on itse pohdittava oma toimintansa, miten ne voisivat parhaiten toteuttaa oman osuutensa koko organisaation strategian toteuttamisesta. (Kostamo 2001, Mäkinen 2004.) Sosiaali- ja terveysministeriön laatima kehittämisohjelma ja siitä johdettu hoitotyön toimintaohjelma (STM 2003) antavat puitteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategialle (2004). Samalla hoitotyön strategia perustuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yleiseen strategiaan (2002). Hoitotyön strategia vuosille koostuu viidestä keskeisestä, yleisestä strategiasta nostetusta käsitteestä ja niiden pohjalta laadituista hoitotyön tavoitteesta sekä esimerkeistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoitotyön strategiakauden umpeuduttua ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatiota uudistettaessa tarvittiin tietoa hoitotyön strategian toteutumisesta ja hoitotyön nykytilasta koko piirin alueelta. Jokaiselta tulosalueelta kerättiin arviointitietoa strategian mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden keskeisistä kehittämiskohteista. Tämän työn tavoitteena oli eri tulosalueiden laatimien raporttien pohjalta laatia hoitotyön nykytilan kuvauksista yhtenäinen kokonaisuus sekä raportoida hoitotyön kehittämiskohteet. Työ on tehty sisällön erittelyä ja sisällön analyysiä käyttäen. Siihen sisältyy myös neljä asiantuntijahaastattelua. Metodin haasteiksi muodostuivat sekä muodollisesti että sisällöllisesti hyvin erilaiset raportit, mutta tuloksena pystyttiin laatimaan kuvaukset hoitotyön johtamisen, käytännön, opetuksen sekä tutkimuksen nykytilasta sekä hoitotyön kehittämiskohteista. 9

10 2. Kehittämistyön taustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) strategian vuosille mukaan koko sairaanhoitopiirin organisaatiota uudistetaan siten, että organisaation toiminnan perustan muodostaa kahdeksan toimialaa, joista yksi on alueellisen erikoissairaanhoidon toimiala. Alueellisen erikoissairaanhoidon toimialaprojektille on kirjattu kuusi erillistä tavoitetta: 1) Korkeatasoinen potilashoito, 2) Organisointi ja johtaminen, 3) Yhtenevä talouden ja toiminnan suunnittelu, 4) Tukipalvelujen toimivuus, 5) Yhtenevä henkilöstöpolitiikka sekä 6) Hyvä viestintä ja tiedottaminen. Keskeisin tavoitteista on korkeatasoinen potilashoito. (Nygren 2008.) Jotta tavoitteisiin päästäisiin hoitotyön osalta, sovittiin VSSHP:n tulosalueylihoitajien kokouksessa helmikuussa 2008, että koko sairaanhoitopiirissä laaditaan nykytilan kuvaus hoitotyöstä ja sen kehittämisestä. Jokainen tulosalueylihoitaja sai tehtäväkseen koota kuvauksen vastuualueensa ylihoitajilta. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin arviointitiedon saaminen strategian mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta kaudella sekä lähitulevaisuuden keskeisten hoitotyön kehittämiskohteiden tunnistaminen. Hoitotyön nykytilan kuvaus ohjeistettiin jäsentämään hoitotyön strategian viiden keskeisen käsitteen (eettisesti kestävää, yksilöllistä, korkeatasoista, tuloksellista, yhteisvastuullista) ja hoitotyön neljän osa-alueen (johtaminen, opetus, tutkimus ja käytäntö) mukaisesti raportoiden kutakin osa-aluetta kohti toteutuneet keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset. Nykytilan kuvaukset tuli toimittaa hallintoylihoitajalle huhtikuuhun mennessä. Kaikki vastuualueiden ylihoitajat eivät eri syistä pystyneet kuvausta toimittamaan. (Nygren 2008.) 3. Kehittämistyön teoreettiset lähtökohdat Valtioneuvosto laatii joka neljäs vuosi kansallisen terveydenhuolto-ohjelman, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asettama hoitotyön työryhmä laatii kansallisen hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat päävastuussa ohjelman toimeenpanosta. Tarkoituksena on, että ohjelman tavoitteita ja toimenpidesuosituksia hyödynnetään toimintayksiköiden strategioiden laadinnassa ja täytäntöön panossa. (STM 2003.) 10

11 3.1. Strategia Organisaatiolle laadittu strategia kuvaa sitä, mikä on mahdollista tulevaisuudessa. Strategian avulla pystytään päättelemään, miten päästään kohti organisaation toivomia tuloksia ja millainen toiminta parhaiten hyödyntää olemassa olevia resursseja. (Drucker 2002.) Strategia voidaan laatia monella eri tavalla. Se voidaan suunnitella kontrolloidusti, siten että analysoidaan systemaattisesti palvelutarpeita, organisaation vahvuuksia ja heikkouksia. Näin tuotetaan selkeä ja ehyt strategia. Tehokkaampi tapa on strategian luominen, jolloin se perustuu harmoniaan ja yhteisölliyyteen. Strategia tuotetaan kokemuksen ja sitoutumisen kautta ja se johtaa oppimisprosessiin. (Päätalo 2005.) Strateginen ajattelu on uusiutuvaa ja siinä tulee huomioida ympäristön muutokset (Perttilä 1999). Strategia määrittelee organisaation ja sen tehtävät. Se on väline johtamiseen ja henkilöstön käyttäytymisen muokkaamiseen. Strategia todentuu käytännön elämässä, se on toimintaa, suoritusta ja muutosta. (Joyce 2000.) Strategian tulee näkyä ja elää organisaation arkisessa työssä ja toiminnassa (Päätalo 2005). Arvot antavat toiminnan suunnittelulle pitkäjänteistä ja kestävää pohjaa. Jos organisaatiolla on vahva arvopohja, se säätelee valintoja ja muutoksen suuntaa tiettyjen peruskehysten sisällä. (Viitala 2007.) Yhteiset arvot ovat tarpeellisia päivittäisen toiminnan ja priorisoinnin tueksi. Strategian laatimisen jälkeen asetetut arvot, visio ja tehdyt linjaukset siirretään organisaation toiminta- ja taloussuunnitteluun. (Päätalo 2005). Yksilön arvojen ei tarvitse olla samoja organisaation arvojen kanssa, mutta niiden ei tule olla ristiriidassa. Työskentely organisaatiossa, jonka arvojärjestelmää ei hyväksy, johtaa heikkoihin työsuorituksiin. (Drucker 2002.) Strategiatyössä voidaan luoda vaihtoehtoisia mahdollisia kehitysnäkymiä, joiden pohjalta valitaan tavoiteltava tulevaisuus eli visio. Visio ohjaa toimintaa ja auttaa ihmisiä yhdessä pyrkimään siihen, mitä tavoitellaan. Visio tuo toimintaan johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja vahvistaa työyhteisön sisäistä yhteenkuuluvuutta. Vision saavuttamiseksi tarvitaan strategia. (Johanson 1998.) Skenaariomenetelmää voidaan hyödyntää terveydenhuollon visionäärisyyden kehittämisessä. Vision laatiminen edellyttää, että tunnetaan toimintaympäristö ja sen mahdolliset kehitysvaihtoehdot. Näin voidaan valita tavoiteltava vaihtoehto ja varautua ei-toivottaviin kehitysnäkymiin. Skenaariomenetelmä tuottaa tietoa tällaisista pitkän aikavälin kehitysnäkymistä ja toimintaympäristön muutoksista. Skenaariot ovat keino käsitellä toimintaympäristön lisääntyvää epävarmuutta ja varautua erilaisiin tulevaisuudennäkymiin. (Raunio 2007, Silmonen & Törmänen 2008.) 11

12 3.2. Kansalliset terveydenhuollon ja hoitotyön toimintaohjelmat Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoituksena on tukea terveyspoliittisten tavoitteiden ja valtakunnallisten kehittämishankkeiden toimeenpanoa hoitotyössä. Ohjelma toimii informaatio-ohjauksen välineenä ja sen toimeenpanon edellytyksenä on kansallinen, alueellinen ja paikallinen tahtotila ohjelman toteuttamiseksi. Alueelliset ja paikalliset toimijat osallistuvat ohjelman toimeenpanoon ja valitsevat ohjelmasta itselleen sopivat tavoitteet ja keinot. Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjemaa tulee hyödyntää hoitotyön strategia- ja kehittämistyössä. Sairaanhoitopiirit, hoitotyön johtajat, opettajat ja tutkijat ovat päävastuussa ohjelman toimeenpanosta. (STM 2003.) Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman toimintastrategiat perustuvat tutkimustietoon vaikuttavista toimintatavoista sekä eettisiin periaatteisiin ja ohjelmiin. Hoitotyön keskeisiä toimintastrategioita on viisi. 1. Potilaan itsemääräämisoikeuden sekä omaan terveyteen ja sen hoitoon liittyvän vastuunoton edistäminen sekä tietojen antaminen. 2. Asiakaslähtöisten sekä hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden turvaavien toimintatapojen käyttäminen. 3. Hoitotyön vaikuttavuuden parantaminen ja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen. 4. Hoitotyössä toimivien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä hyvinvoinnista huolehtiminen. 5. Hoitotyössä toimivien ja moniammatillisen yhteistyön tehostaminen. (STM 2003.) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelman (KASTE ) tavoitteena on uudistaa terveydenhuollon toimintatapoja niin, että ne entistä paremmin edistävät kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Ohjelmakaudella edistetään työ- ja hoitomenetelmien perustumista yhä enemmän tutkittuun tietoon, kehittämisen saamista osaksi perustyötä sekä hyvien käytäntöjen leviämistä. Voimavaroja suunnataan sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien yhteiseen uudistamiseen. Tavoitteena on tehdä enemmän yhteistyötä valtakunnallisesta kehittämistyöstä vastaavien toimijoiden ja kuntien välille. Tulevat haasteet vaativat julkiselta sektorilta hyvää tuottavuuskehitystä ja kykyä uudistua. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja kustannustehokkuutta voidaan edistää parantamalla palvelujen vaikuttavuutta, ehkäisemällä ongelmia ennalta, vahvistamalla peruspalveluja, parantamalla palvelurakenteita ja asiakasprosesseja, ottamalla käyttöön uusia teknologiaratkaisuja ja palveluinnovaatioita sekä kehittämällä johtamista ja henkilöstörakennetta. (STM 2008.) Kaste-ohjelmaan perustuva hoitotyön tavoite- ja toimenpideohjelma on vielä työn alla. 12

13 3.3. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategialla tarkoitetaan kuntayhtymän ylimmällä tasolla hyväksyttyä yhtymän lähivuosien kehittämisen tavoitetilaa ja toimintaohjelmaa tämän tilan saavuttamiseksi. Strategia uudistetaan valtuustokausittain ja sen tavoitteet ulottuvat kahden valtuustokauden (8 vuotta) päähän. Sairaanhoitopiirin strategian mukaan terveydenhuollon toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja tehokkuus. (VSSHP:n strategia 2002.) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tavoitetilana on, että vuoteen 2010 mennessä sairaanhoitopiiri toimii kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettuna erikoissairaanhoidon organisaationa, jossa tieteellisen tutkimuksen ja yliopistollisen opetuksen avulla saavutetaan korkea tiedon ja osaamisen taso. Vaikuttavat ja näyttöön perustuvat tutkimus- ja hoitopalvelut takaavat potilaille korkeatasoisen hoidon luotettavissa sairaaloissa. Sairaanhoitopiiriä arvostetaan työnantajana ja se pystyy vaikeutuneesta tilanteesta huolimatta rekrytoimaan riittävästi henkilökuntaa. Sairaanhoitopiiri on tehokas, erikoisaloittain johdettava tuotanto-organisaatio, jonka maakunnan terveydenhuolto muodostaa tehokkaan kokonaisuuden. Sairaanhoitopiiri nauttii omistajakuntiensa luottamusta. Tavoitetilan saavuttaminen edellyttää ponnistelua, uudistuksia, rakennemuutoksia, lisäresursseja ja määrätietoista kehittämistä. (VSSHP:n strategia 2002.) 3.4. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Organisaation sisällä olevat eri tahot voivat laatia oman strategiansa. Koko organisaation toiminnalle on olennaista, että nämä strategiat on integroitu toisiinsa ja toiminta on määritelty organisaation yhteisistä tavoitteista ja päämääristä lähtien. Jokaisesta erillisestä strategiasta heijastuu organisaation strategian mukainen kokonaisnäkemys. (Kaplan & Norton 2002.) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia vuosille perustuu sairaanhoitopiirin yleiseen strategiaan. Se koostuu viidestä keskeisestä käsitteestä, jotka ovat eettisyys, yksilöllisyys, korkeatasoisuus, tuloksellisuus, ja yhteisvastuullisuus sekä näille käsitteille laadituista hoitotyön tavoitteista ja esimerkeistä tavoitteiden saavuttamiseksi. VSSHP:n hoitotyön strategian tarkoituksena on linjata hoitotyön johtamista, opetusta, tutkimusta sekä käytäntöä ja se on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön sairaala-, klinikka- ja osastotasolla. Hoitotyön 13

14 strategiajulkaisu on laadittu työkirjan muotoon, mikä helpottaa julkaisun käyttöä strategiasuunnitelmien laadinnassa ja kirjaamisessa. (Hoitotyön strategia 2004.) Käsitteet Hoitotyön strategiassa käsitteelle eettisesti kestävää on kirjattu neljä tavoitetta. Hoito on tasaarvoista ja oikeudenmukaista, hoitotyö on ihmisarvoa kunnioittavaa ja potilaan hoitotyö noudattaa hoitotyön eettisiä periaatteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan neljä esimerkkiä keinoista. Jokaista potilasta hoidetaan hyvin, potilaan tietosuojasta huolehditaan, potilas saa tietoa sairaudestaan ja oikeuksistaan ja potilasta tuetaan osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Käsitteelle korkeatasoista on kirjattu kuusi tavoitetta. Hoitotyö on näyttöön perustuvaa ja sitä kehitetään yhdessä yliopiston, oppilaitosten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Potilasta hoidetaan hyvällä ammattitaidolla, ajanmukaisin laittein ja menetelmin sekä ajanmukaisissa tiloissa ja jokainen hoitotyöntekijä tuntee vastuunsa. Hoidon laatua arvioidaan jatkuvasti ja hoitotyön johtaminen on ennakoivaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan kuusi esimerkkiä keinoista. Keinot ovat tieto-taidon ajan tasalla pitäminen, työvälineistä ja hoitoympäristöstä huolehtiminen, saadun tiedon soveltaminen hoitotyön käytäntöön, sairaalainfektioiden ja potilasvahinkojen ehkäiseminen ja vähentäminen, hyvä hoidon dokumentointi sekä systemaattinen potilaan ohjaus ja neuvonta. Hoitotyön strategiassa käsitteelle yksilöllistä on kirjattu kolme tavoitetta. Potilaan hoito lähtee hänen terveystarpeistaan, potilaan uskonnollinen vakaumus ja kulttuuritausta otetaan huomioon sekä hoidon suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi tapahtuvat yhteistyössä potilaan kanssa. Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan neljä esimerkkiä keinoista. Ohjauksessa ja neuvonnassa otetaan huomioon potilaan henkilökohtainen tiedontarve ja elämäntilanne, viestinnässä taataan, että potilas ymmärtää saamansa tiedon, ruotsinkieliset potilaat saavat hoidon omalla äidinkielellään sekä potilaan omaiset ja läheiset otetaan mukaan hoitoon. Käsitteelle tuloksellista on kirjattu viisi tavoitetta. Hoitotyö on terveyttä ja hyvinvointia edistävää sekä kustannus- ja vaikuttavuustietoista. Hoitoprosessit ovat taloudellisia ja sujuvia sekä resurssit 14

15 oikein mitoitettuja ja niiden käyttö on tehokasta. Henkilökunta on osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan seitsemän esimerkkiä keinoista. Tuotetaan riittävästi hyviä palveluja asiakaskunnan tarpeisiin, kehitetään hoitotyön suosituksia ja otetaan informaatioteknologia hyötykäyttöön. Opetetaan potilasta elämään sairauden kanssa ja tuetaan hänen kuntoutumistaan omatoimiseksi. Seurataan hoidon laatua, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä kehitetään seurantajärjestelmiä kuten DRG ja hoitotyön hoitoisuusluokitus. Hoitotyön strategiassa käsitteelle yhteisvastuullista on kirjattu kuusi tavoitetta. Hoitotyö on potilaan tarpeiden mukaisesti moniammatillista ja joustavaa sekä sitä toteutetaan yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa. Joustavia hoitoprosesseja, hoitoketjuja ja palveluketjujen toimivuutta kehitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Hoitotyön johtajat toimivat yhteistyössä päättäjien ja viranomaisten kanssa. Yhteisvastuu opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta tiedostetaan sekä tiedonjaon ja konsultaatioiden lisääntyminen mahdollistetaan verkostoitumalla. Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan neljä esimerkkiä keinoista. Huolehditaan hoidon jatkuvuudesta turvaamalla tiedonkulku eri hoito-organisaatioiden, yksiköiden, ammattiryhmien ja työvuorojen välillä. Hoitotyön lähete- ja palautejärjestelmä otetaan käyttöön. Tuotetaan aktiivisesti tutkimussuunnitelmia ja osallistutaan piirin kehittämishankkeisiin sekä perustetaan moniammatillisia tiimejä Hoitotyön osa-alueet Hoitotyön strategian tarkoitus on linjata hoitotyön osa-alueita johtaminen, hoitotyön käytäntö, opetus ja tutkimus. Sen on myös tarkoitus toimia välineenä, jonka avulla hoitotyön osa-alueet kirjataan. Johtaminen on taitoa ja kykyä hallita asioita, ihmisiä ja tietoa. Se edellyttää visionäärisyyttä, tavoitteellisuutta, innostavuutta, itsenäisyyttä, kykyä tuen antamiseen ja arvostamiseen sekä viestintä ja vuorovaikutustaitoja. Johtajalta vaaditaan kuuntelutaitoa ja kykyä kyseenalaistaa omat näkemyksensä. (Suomen kuntaliitto 2002.) Henkilöstökysymykset ovat johtamisen keskeisin haaste tietointensiivisten organisaatioiden, kuten sairaala, johtamisessa. Seurauksena nopeista muutoksista, epävakaudesta ja vaikeasta 15

16 ennustettavuudesta kohdistuu henkilöstösuunnitteluun erityisesti joustavuuden vaatimus. (Viitala 2007.) Joustot liittyvät Leopoldin (2002) mukaan henkilöstömääriin, osaamiseen ja käytettävyyteen sekä työaikaan. Työajan tulisi joustaa ja pitäisi ottaa käyttöön liukumia, työaikapankkeja ja osaaikatyötä. Joustavuus tulisi näkyä myös henkilöstösuunnittelussa siten, että palkkaus sidottaisiin todelliseen osaamiseen, aikaansaannoksiin ja tuloksiin. Työnteon maantieteellinen joustavuus tarkoittaa etätyön ja informaatioteknologian mahdollisuuksien lisäämistä. Hoitotyön käytännön tavoitteena on tuottaa positiivisia terveysmuutoksia erilaisten hoitotyön keinojen avulla. Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitetaan tutkimustiedon hankkimista ja sen käyttöä järjestelmällisesti, kriittisesti ja harkiten. (Eriksson ym ) Terveydenhuollon uudessa tavoite- ja toimintaohjelmassa (2008) pyritään hoitotyön vaikuttavuuden ja vetovoimaisuuden parantamiseen kehittämällä hoitotyön johtamisen rakenteita ja käytäntöjä uudistuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä kuvataan henkilöstövoimavarojen käyttöä, näyttöön perustuvien käytäntöjen lisäämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. (Julkaisematon lähde.) Hoitoyön opetuksen kohteena voivat olla potilaat ja omaiset, toiset työntekijät sekä opiskelijat. Potilasopetus on osa hoitotyötä, jolla sekä sairastunutta että läheisiä voidaan auttaa ja tukea. Potilasopetuksella on myönteisiä vaikutuksia hoitoon sitoutumiseen, potilaan tietotasoon, hoidon tuloksiin ja potilaan tyytyväisyyteen. (Kuosmanen 2008.) Opiskelijoiden ohjatun harjoittelun tarkoituksena on hoitotyön käytäntöön perehtyminen sekä käytännön ja teorian yhdistäminen (Eriksson ym. 2006). KASTE ohjelmassa (STM 2008) ei puhuta opetuksesta, vaan painotetaan osaamisen vahvistamista. Ohjelman tavoitteena on koulutuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi ja tutkimusnäytön pohjalta, alueellinen yhteistyö sekä osaamisen varmistaminen kehittämällä uusia keinoja sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen että ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tutkimustiedon käyttö ja soveltaminen edellyttävät, että tiedon käyttäjät arvostavat tutkittua tietoa ja pitävät sitä käyttökelpoisena ja kehittävänä. Tutkimustiedon tutuksi tekemisessä auttavat tutkimuskokousten pitäminen, tutkijoiden vierailut sekä tutkimuksiin osallistuminen. Myös tutkimusaiheiden tunnistaminen omassa työssä kuuluu tutkimustiedon käyttöön ja hyödyntämiseen. (Eriksson ym ) Turun yliopistollisen keskussairaalan tiede- ja tutkimusstrategiassa yhdeksi keihäänkärkialueeksi todetaan terveydenhuollon palvelujärjestelmän tutkimus, johon luetaan kuuluvaksi terveystieteellinen hoitotieteellinen tutkimus. 16

17 Tavoitteet ja keinot Hyvän tavoitteen ominaisuuksiin kuuluu, että se konkretisoi organisaatiossa ilmenneen tarpeen. Tavoitteen tulee myös olla realistinen ja organisaation omin toimenpitein toteutettavissa. Tavoite tulee ilmaista konkreettisesti ja yksiselitteisesti, sen tulee olla mitattavissa tai arvioitavissa. Haasteelliset, lukumääräisesti rajalliset mutta keskeisistä ongelmista työstetyt tavoitteet innostavat sitoutumaan tavoitteiden toteuttamiseen. (Vuorinen 2002.) Keinot eli toimenpiteet kertovat, miten tavoitteet pyritään saavuttamaan. Keinoilta vaaditaan samoja ominaisuuksia kuin tavoitteilta. Tavoitteiden ja toimenpiteiden onnistumista kuvataan mittarilla. Mittarin antamat tulokset arvioidaan ja tuloksille voidaan määrätä tavoitetasot. (Vuorinen 2002.) 3.5. Strategian toteutuminen Hyvän strategian laatiminen voi olla helpompaa, kuin sen saattaminen käytäntöön osaksi jokapäiväistä toimintaa. Strategian jääminen pelkäksi paperinipuksi ilman vaikutusta organisaation toimintaan on yleinen huolenaihe erityisesti kunnissa. (Lanning ym ) Ongelmana voi olla ajankäytön aliarvioiminen, jolloin erityisesti se osa henkilöstöstä, joka ei ole ollut mukana strategian laadinnassa, ei ehdi omaksua ja ymmärtää strategiaa. Myös ympäristön nopeat muutokset voivat viedä henkilöstön voimavarat, jolloin strategian toteuttaminen jää kriisitilanteiden hoitamisen vuoksi tekemättä. Erityisen tärkeää on johdon sitoutuminen strategiaan, jolloin pitkäjänteinen kehitystyö vision suuntaan mahdollistuu, eikä henkilöstö turhaannu jatkuviin suunnan vaihdoksiin ja hajanaisiin kehittämisprojekteihin. Strategian muutos merkitsee usein muutosta organisaation tavassa toimia, jolloin henkilöstön osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan uusien asioiden oppimista ja osaamistason nostoa henkilöstön keskuudessa. (Hakanen 2007.) Strategian siirtyminen käytäntöön ja työyhteisön yhteiseksi toimintatavaksi edellyttää kaikkien sekä toimivan strategian mukaisesti että olevan osa sitä. Strategisen ajattelun tulee pohjautua organisaation kaikkien tahojen yhdessä jakamiin arvoihin, yhdessä laadittuun näkemykseen tulevaisuudesta ja toiminnan painopisteistä. (Päätalo 2005.) 17

18 Vuonna 1997 julkaistun Hoitotyön suunta strategian toimeenpanon toteutumista arvioitiin eri intressitahoille suoritetulla kyselyllä. Vastaajista 75 % tunsi strategian ja noin puolet oli hyödyntänyt sitä omassa organisaatiossaan. Ylihoitajista 60% mutta osastonhoitajista vain kolmasosa hyödynsi sitä työssään. Toimeenpanoa vaikeuttivat puute ajasta, henkilöstöstä ja rahasta, koulutuksen puute, henkilöstön heterogeenisuus sekä muiden ammattiryhmien ja johdon tuen puute. Strategian hyödyntämistä edistivät tiedottaminen, koulutus ja julkaisun hyvä saatavuus. Toimeenpanon tueksi toivottiin seminaareja sekä projekteja. Yhteistyötä eri tahojen välillä pidettiin tärkeänä. (Perälä ym ) Terveydenhuolto 2000-luvulle kehittämishankkeen arviointiraportissa todettiin yleisesti, että osana omaa toimintaa tapahtuvalle kehittämiselle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, joiden varmistaminen tulee olla osa kehittämishankkeen suunnittelua. Kehittämistyössä tulee olla mukana henkilöt, joilla on toimivaltaa organisaatiossa. Toteutusta tehostaa, mikäli edustettuna on myös kehittämistyötä käytännössä tekeviä henkilöitä sekä näiden lähijohtoa. Kehittämisohjelmien arviointiin tulee sisällyttää myös ohjelmien arvioinnin suunnitelma ja varata resursseja arviointia varten. (Viisainen ym ) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian vuosille tunnetuksi tekeminen henkilöstön keskuudessa oli piirin keskeinen tavoite vuonna Strategiaa käsiteltiin henkilöstölehdessä, yksikköjen koulutuksissa sekä koko henkilöstön tiedotustilaisuuksissa. Strategiasta kertomaan koulutettiin kaksikymmentä strategiavalmentajaa, jotka olivat koko organisaation käytettävissä. Keväällä 2008 toteutettiin kysely selvittämään strategian tuntemusta henkilöstön keskuudessa. Kysely toteutettiin anonyyminä otantakyselynä (N = 362) ja muistutuksen jälkeen vastausprosentiksi saatiin 54,7 %. Henkilöstöstä puolet kertoi tutustuneensa strategiaan, parhaiten se tunnettiin aluesairaaloissa. Vastaajista kaksi kolmasosaa kertoi, etteivät strategia ja päivittäinen työ kohtaa eikä strategiavalmentaja ollut osallistunut yksikön tilaisuuksiin. Ammattiryhmittäin valtaosa vastaajista toivoi lisätietoa. Johtopäätöksinä artikkelissa todettiin, että keskustelu strategian toiminta-ajatuksesta, arvoista, menestystekijöistä ja niiden tavoitteista tulee olla osa jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön kanssa, sillä strategian toteuttaminen on vuosia kestävä prosessi. Strategiakeskustelun ylläpitämisen keinoiksi ehdotettiin osastokokouksia ja kehittämispäiviä sekä kehityskeskusteluja. (Suhonen S ) 18

19 4. Kehittämistyön aineisto ja tutkimusmenetelmät Arjen työssä syntyvä tieto ja havainnot on oleellista kerätä strategiatyön pohjaksi ja kehittämiseksi määrällisten ja tilastollisten tietojen lisäksi. Arjen tietoa voidaan kerätä eri muodoissa. Tärkeää on yleensä tiedon kerääminen, analysoiminen sekä seuraaminen. Strategian toteutuminen paljastuu organisaation päivittäisessä toiminnassa. (Päätalo 2005.) 4.1. Yksiköiden raportit Kaikkiaan kolmetoista yksikköä oli lähettänyt raportin hallintoylihoitajalle keväällä Yksikkö tarkoittaa tässä työssä sitä tahoa, joka on raportin koostanut. Joskus se on yksi klinikka, joskus kaksi tai kolme klinikkaa yhdessä, joskus kokonainen sairaala. Sisätautien klinikka Kirurgian klinikka Ortopedian ja traumatologian klinikka Operatiivinen ja konservatiivinen tulosryhmä Fysiatrian yksikkö Loimaan aluesairaala TYKS laboratoriot Vakka-Suomen sairaala Salon aluesairaala Aikuispsykiatria Lasten- ja nuorisopsykiatria Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus ja KNIP ((kliininen fysiologia, neurofysiologia, isotooppi ja petyksikkö) Keuhkosairauksien klinikka, kuntoutusklinikka ja reumahoitoyksikkö Yksiköiden laatimat raportit olivat muodoltaan hyvin erilaisia. Vain yksi raportti noudatti muodoltaan tarkalleen annettua ohjeistusta muiden poiketessa ohjeistuksesta eri tavoin (taulukko 1). 19

20 Taulukko 1. Raporttien sisältö Osaalueet Raportti Käsitteet Tavoitteet Toimenpide Mittari Nykytila/Tulokset Kehittämiskohteet 1 X X X X X X 2 X X X X X X X 3 X X X X X Joskus 4 Usein X X X X 5 X X X X X 6 X X X X X 7 X X X X 8 Harvoin X X X X 9 X X Melkein aina X X 10 X X X X 11 X X X X 12 Joskus X X X 13 X X X X 4.2. Sisällön analyysi ja erittely Kvalitatiivisen aineiston käsittelyn alkuvaiheessa joutuu usein sietämään epätietoisuutta, mitä aineiston kanssa pitäisi tehdä, sillä aineiston analyysitapoja on useita. Toisaalta yksi aineiston rikkaus lieneekin siinä, että jos yksi analyysitapa ei johda eteenpäin, voi soveltaa toista. Teemoittelu on usein ensimmäinen tapa lähestyä aineistoa. Siinä aineistosta tuodaan esiin tutkimusongelmaa kuvaavia teemoja, joiden esiintymistä voidaan vertailla. Tekstimassasta etsitään ja erotellaan tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet. (Eskola & Suoranta 2005.) Sisällön erittelyssä kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä. Analysoidaan sitä, mitä tai miten jostakin asiasta on kerrottu. Tutkimusongelmiin annetaan kvantitatiiviset vastaukset frekvenssi- tai volyymimittauksina, jolloin lasketaan, kuinka monta kertaa asiasta on kirjoitettu tai kuinka monta kertaa termi on mainittu. (Pietilä 1973.) Kvantifioinnin avulla on helppoa lähteä analyysissä liikkeelle ja saada tuntumaa tekstiin. Sisällön erittelyä voidaan soveltaa myös valitsemalla luokitteluyksiköksi ajatukselliset kokonaisuudet. Vaikka menetelmä tarjoaa selkeän rungon, asettaa se luokittelijan monien subjektiivisten valintojen eteen. (Eskola & Suoranta 2005.) 20

21 Tässä työssä tein raporttien analysoinnin tekstin teemoittelun ja erittelyn avulla, sillä nämä menetelmät sopivat saamani aineiston kaltaisen materiaalin jäsentämiseen (Eskola & Suoranta 2005). Päädyin menetelmään luettuani ensin raportit monta kertaa. Koska hoitotyön strategia jakaantuu viiden käsitteen mukaan ja niiden sisällä hoitotyön osa-alueisiin, teemoitin raportit ensin vastaavaan muotoon, mikäli muotoa ei raportissa ollut valmiina. Käytin hyväksi eri värejä ja sivuhuomautuksia. Sen jälkeen etsin raporteista tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita, mikäli ne oli tekstin joukossa mainittu, vaikkei tekstiä oltu niiden mukaan strukturoitu. Sitten laadin taulukon jokaisesta käsitteestä koskien jokaista hoitotyön osa-aluetta kuten korkeatasoinen hoitotyö, korkeatasoinen johtaminen, korkeatasoinen opetus ja korkeatasoinen tutkimus. Jaoin taulukon neljään osaan: tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tulos/nykytila. Taulukoita tuli yhteensä kaksikymmentä kappaletta. Kvantifioin taulukot siten, että kirjasin määrät, kuinka monta kertaa sama tavoite eri raporteissa esiintyi. Kirjasin myös, kuinka monta kertaa samalla keinolla oli tavoitteeseen pyritty. Näiden taulukoiden perusteella muodostin yhteenvedon. Yhteenvedosta tuli raskaslukuinen eikä se antanut selkeää kuvaa hoitotyön strategian jalkautumisesta. Seuraavaksi tein jaottelun hoitotyön osa-alueiden mukaan. Vain yhdessä raportissa oli osaalueittainen jaottelu jätetty kokonaan tekemättä, kun taas käsitteiden mukainen jaottelu oli jätetty kuudessa raportissa tekemättä. Keräsin edellisistä taulukoista kaikki johtamista, hoitotyön käytäntöä, opetusta ja tutkimusta koskevat asiat omaan taulukkoonsa, joita muodostui neljä kappaletta Näiden taulukoiden sisällä yhdistin samaa tarkoittavat tavoitteet ja toimenpiteet. Muutamia tavoitteita yhdistin laajemmaksi kokonaisuudeksi. Teemoitin tavoitteet hoitotyön strategian periaatteiden mukaan, mikäli se oli mahdollista (liitteet 1-4). Kirjasin taulukkoon, kuinka monta kertaa kyseinen tavoite oli raporteissa esiintynyt. Luku on harhaanjohtava niissä tapauksissa, joissa tavoitteita on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi, jolloin viittausten lukumäärä tarkoittaa molempiin osiin kohdistettujen viittausten summaa. (esimerkiksi Johtaminen: Henkilökunta on osaavaa ja motivoitunutta 9, Henkilökunta on hyvinvoivaa 8, Henkilökunta on osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa 17). Raporttien hyvin erilaisen muodon takia kohtasin monenlaisia haasteita. Jotkut raportit oli laadittu narratiiviiseen muotoon, jolloin niissä ei oltu erikseen mainittu tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita, mutta ajoittain ne olivat sieltä löydettävissä. Esimerkiksi raportissa n:o 11 oli kirjattu otsikon alla Korkeatasoista, hoitotyön käytäntö (suluissa tekemäni jaottelu): toimitaan laatukäsikirjan mukaisesti (toimenpide tavoitteelle osaava henkilökunta), järjestetään sisäisiä auditointeja (edelliselle mittari), työnarviointiin voidaan käyttää vertaisarviointia (myös mittari), 21

22 dokumentoidaan (nykytila). Raportissa n:o 9 oli otsikon Johtaminen alle kirjoitettu tavoite: Yhteistyö ja me hengen luominen (tuloksellisuus, hyvinvoiva henkilökunta) toimenpiteenä yhteiset kehittämispäivät ja tyhy-ryhmä (ehkä myös tuloksia, niiksi ei kirjattu). Raportissa n:o 13 oli käytetty eri käsitteitä kuin hoitotyön strategiassa. Siinä otsikon Asiakaslähtöistä korvasin otsikolla Yksilöllistä, kun tavoitteen oli, että pystytään nopeasti vastaamaan potilaan muuttuviin tarpeisiin lähellä potilasta. Kun tavoite oli potilaan oikeus saada korkeatasoista ja asiantuntevaa hoitoa, kirjasin tavoitteen otsikon Korkeatasoista alle. Joskus oli vaikea ymmärtää tekstin liittymistä otsikkoon. Esimerkki raportissa numero 11 otsikon alla Tuloksellista, opetus: Pyritään viemään uutta tietoa käytäntöön (tavoitteena pyrkimys), ottamaan käyttöön alan hoitoisuusluokitus käytännön johtamisen välineenä. Koska hoitoisuusluokitus tuli esiin raportissa myös muissa yhteyksissä, jätin tämän tekstin huomiotta. Joskus tavoitteeksi mainittiin strategian mukainen toiminta, mikä teki strukturoinnin käsitteiden osalta mahdottomaksi. Lisäksi heräsi epäilys, että strategialla tarkoitettiin koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaa. Esimerkki raportissa n:o 12 tavoite: sairaanhoitopiirin strategian jalkauttaminen käytännön työhön ja toimenpide: strategian konkretisointi ja jalkauttaminen osastonhoitajille sekä nykytila: koulutussuunnitelma on laadittu strategian mukaisesti. Joskus en löytänyt asiayhteyttä hoitotyön strategiaan. Raportissa n:o 4 otsikon alla Johtaminen, tuloksellista tavoitteena oli, että hoitotyö on terveyttä ja hyvinvointia edistävää ja tuloksena lääkärin resurssin lisäys. Raportissa n:o 5 otsikon Hoitotyön käytäntö alla oli kirjattu tavoite, että potilaiden hoito on turvallista ja mittarina vartijoiden käyttö osastolla tarvittaessa. Kolmeen raporttiin oli ensimmäiseksi kirjattu visio. Visiot liittyivät oleellisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) strategiaan vuosille Hoitotyön strategiaan visiota ei ole kirjattu. Kaikissa kolmessa visiossa puhutaan erikoissairaanhoidon asiantuntijuudesta ja osaamisen korkeatasoisuudesta sekä yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Kahdessa visiossa nähdään sairaanhoidon kestävän kansallisen ja kansainvälisen vertailun sekä nähdään erikoissairaanhoidon olevan tarkoituksenmukaista ja joko kysyntää vastaavaa tai väestön tarpeista lähtevää. Vetovoimainen työpaikka mainitaan kahdessa visiossa. Hoitotyön osa-alueista visiot koskettavat enimmäkseen hoitotyön käytäntöä mutta myös johtamista. VSSHP:n strategiaan ( ) kirjattu tieteellisen tutkimuksen ja yliopistollisen opetuksen alue ei raporttien visioissa näy. 22

23 4.3. Asiantuntijahaastattelut Yksi yleisimmästä laadullisen aineiston keräystavoista on haastattelu. Haastattelun tavoitteena on saada selville haastateltavan ajatukset tutkittavasta aiheesta. Teemahaastattelun suosio on viime aikoina kasvanut. Teemahaastattelussa haastattelun aihepiiri on etukäteen määrätty, mutta siitä puuttuu strukturoidulle haastattelulle tyypillinen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Haastattelija varmistaa, että etukäteen sovitut teemat käydään haastateltavan kanssa läpi. Teemahaastattelu on muodoltaan avoin, jolloin vastaaja pääsee puhumaan vapaamuotoisesti. Tällöin aineiston voidaan ajatella edustavan vastaajan puhetta itsessään. Viime aikoina ovat yleistyneet puhelinhaastattelut ja haastattelut, jotka tehdään tietokonetta apuna käyttäen. (Eskola & Suoranta 2005.) Lisätietojen saamiseksi hoitotyön kehittämiskohteista valitsin teemahaastateltavaksi harkinnanvaraisesti edustajan kultakin hoitotyön osa-alueelta. Haastateltavani olivat entinen VSSHP:n hallintoylihoitaja Seija Paatero, kehittämisjohtaja Kaarina Tanttu, opetuskoordinaattori Tiina Tarr ja kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä. Sovin heidän kanssaan etukäteen haastatteluajoista ja tavasta. Kaksi haastateltavaa tapasin henkilökohtaisesti ja kahden kanssa keskustelimme puhelimessa Esitin jokaiselle hoitotyön osa-alueen asiantuntijalle samanmuotoisen kysymyksen. Esimerkiksi koulutuksen asiantuntijalle esitin kysymyksen, mitkä katsot olevan hoitotyön keskeisimmät kehittämiskohteet koulutuksen alueella sinun näkökulmastasi. Jokaiselle esitin tarkentavia kysymyksiä haastattelun edetessä. Kirjoitin vastaukset haastattelun aikana, joka kaikkien kohdalla kesti noin puoli tuntia. 5. Hoitotyön nykytilan kuvaus raporteissa Hoitotyön nykytilan kuvaus ohjeistettiin jäsentämään hoitotyön osa-alueiden johtaminen, opetus, tutkimus ja käytäntö mukaisesti raportoiden kutakin osa-aluetta kohti toteutuneet keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset. Siksi hoitotyön nykytila nähdään tässä työssä yhdistelmänä yksiköiden laatimista tavoitteista, toimenpiteistä, mittareista sekä tuloksista ja kirjatusta nykytilasta. 23

24 Tässä osassa esitellään kaikki hoitotyön osa-alueille muodostuneet tavoitteet sekä joitakin tavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä, mittareita, tuloksia ja nykytilan kuvauksia. Loput raportteihin kirjatut toimenpiteet, mittarit, tulokset ja nykytilan kuvaukset löytyvät tämän työn liitteistä Johtaminen Hoitotyön johtamiselle laadituista tavoitteista päädyin yhteensä viiteentoista tavoitteeseen, joista viisi koski tuloksellisuutta (liite 1). Useimmin mainittu oli tavoite, että henkilökunta on osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa. Se mainitaan myös hoitotyön strategiassa tuloksellisen hoidon tavoitteena. Toimenpiteiksi oli laadittu muun muassa koulutus, työsuorituksen arviointi ja jossakin yksikössä aloitettu osaamiskartoitus. Kerran oli kirjattu keinoksi työaika-autonomia ja kerran tulokseksi osa-aikatyön mahdollisuus. Mittareista mainittakoon kehityskeskustelut, koulutusportfoliot ja hoitoisuus. Resursointi ja rekrytointi, jota ei mainita hoitotyön strategiassa, olivat myös usein huomioituja tuloksellisen hoitotyön tavoitteita. Oikeaa resursointia oli seurattu hoitoisuusmittarilla ja kohdennettu henkilökunnan kierron ja varahenkilöiden lisäämisen avulla. Rekrytoinnissa oli käytetty useita eri kanavia. Yhdessä raportissa oli tavoiteltu johtajien rekrytoinnissa johtamistaitoja ja ominaisuuksia. Yli puolessa raporteista oli koettu tärkeäksi päästä tulostavoitteisiin ja toimia kustannustehokkaasti. Jossakin yksikössä oli osastonhoitajille annettu talousvastuuseuranta. Hoitotyön johtamisen neljä tavoitetta koski korkeatasoisuutta. Erityisesti oli tavoiteltu johtamisen laadukkuutta., joka oli pyritty saavuttamaan johtamiskoulutuksella, josta oli mainittu sekä Varsa että Jet koulutukset. Varsa-koulutus on Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteistyönä organisoimaa keskijohdon esimiehille suunnattua hallinnon koulutusta. Jetjohtamiskoulutus valmentaa johtamisen erikoisammattitutkintoon ja on tarkoitettu osastonhoitajille. Laadukkaaseen johtamiseen oli myös pyritty henkilökunnan yksilöllisellä, tasa-arvoisella ja johdonmukaisella kohtelulla. Sekä Käypä hoito- että kansallisien ja kansainvälisten suosituksien tunnetuksi tekemisellä ja käytöllä oli pyritty edistämään hoitotyön perustumista tutkittuun tietoon. Laadukas palvelu oli pyritty takaamaan seuraamalla toiminnan tunnuslukuja sekä näyttöön perustuvaa tietoa. 24

25 Käsitteelle yhteisvastuullisuus päädyin kolmeen tavoitteeseen, joista yksi kohdistui yhteistyöhön päättäjien, viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa sekä yksi yhteisvastuullisuudelle opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta. Näistä esimerkkeinä oli kirjoitettu yhteistyö Sydänyhdistyksen kanssa sekä ammattikorkeakoulun neuvottelukuntaan kuuluminen. Hyvä tiedonkulku oli kolmas yhteisvastuullisuuden tavoite ja vain kolmasti mainittu tavoitteeksi hoitotyön johtamiselle. Toimenpiteiksi oli lueteltu eri kanavien käyttäminen, erityisesti oli huomioitu intranet- ja internet sivujen uusiminen. Sekä käsitteille eettisesti kestävää että yksilöllistä päädyin yhteen tavoitteeseen. Eettisten ohjeiden ja periaatteiden huomioiminen hoitotyössä oli muutamissa raporteissa ajateltu tavoittelemisen arvoiseksi. Hoitotyön strategiaan kirjattu tavoite potilaan kulttuuritaustan huomioimisesta oli seitsemän kertaa mainittu johtamisen alueella. Toimenpiteiksi oli laadittu koulutuksia, joihin oli myös osallistuttu sekä opinnäytetyö ruotsinkielisten potilaiden kohtelusta. Yhtä tavoitetta oli vaikea asettaa minkään käsitteen alle. Visio, arvot, missio ja tavoitteet tehdään yhdessä, sitoudutaan niihin, liittyy johtamiseen ja strategian työstämiseen. Toimenpiteeksi oli kirjattu, että tavoitteet ovat tiedossa ja niihin pyritään sekä tulokseksi, että strategian jalkautusprojekti jatkuu Hoitotyön käytäntö Hoitotyön käytännölle laadituista tavoitteista päädyin yhteensä viiteentoista tavoitteeseen, joista kolme koski tuloksellisuutta. Tavoitteeseen hoitotyö on itsenäistä, kustannustietoista ja tehokasta oli pyritty esimerkiksi laadukkaita hoitoprosesseja kehittämällä. Näistä raporteissa oli esimerkkejä kuten elektiivisten ja päivystyspotilaiden prosessit kirurgian klinikalla. Samaan tavoitteeseen oli pyritty myös markkinoinnilla ja tiedottamisella sekä yhteistyökumppaneille että omalle organisaatiolle. Potilaspalautetta oli kerätty ja yhteistyötahopalaute oli ollut suunnitteilla tavoitteen saavuttamisen mittaamiseksi. Osaavan, motivoituneen ja hyvinvoivan henkilökunnan aikaansaamiseksi oli laadittu useita toimenpiteitä, joista muutama poikkesi johtamisessa samalle tavoitteelle asetetuista toimenpiteistä. Näistä mainittakoon, että edistetään ajantasaisen tiedon soveltamista ja jokainen tunnistaa ammatillisen vastuunsa rajat, jolloin vastuualueet oli jaettu 25

26 osaamisen ja hallinnan mukaan. Myös resurssien tarkoituksenmukainen käyttö oli kirjattu tavoitteeksi. Potilaan oikeus saada korkeatasoista hoitoa oli eri tavoin mainittu useaan kertaan tavoittelemisen arvoiseksi. Käypä hoito-suositus on jo jossakin yksikössä saatu osaksi toimintaa koulutuksen avulla. Näyttöön perustuvaa hoitotyötä oli mainittu toteutetun hankkeiden avulla. Turvallisuusriskien kartoitus oli suoritettu ja työ jatkui riskien hallinnalla. Sähköinen palaute oli mainittu kuten myös haittatapahtumien rekisteröinti Haipro-ohjelman avulla. Hoidon korkeaa taso oli tavoiteltu myös hyvien kirjaamiskäytäntöjen avulla. Kirjaamisryhmä oli kehittänyt ja arvioinut elektronista kirjaamista, raportointitapojen kehittämiseen oli pyritty kirjaamisen avulla. Kaksi tavoitetta koski käytännön hoitotyön yhteisvastuullisuutta. Tiedonkulun paranemiseen oli pyritty hyödyntämällä tietokantoja ja ottamalla käyttöön sähköinen palaute ja elektroninen potilaan siirtokaavake. Hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin ja verkostoituminen oli myös koettu tärkeäksi tiedonkulun paranemiselle. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sairaalan eri ammattiryhmien sekä omaisten kanssa oli toteutunut hoitoreittihankkeissa, joiden tuloksena hoitoreittejä oli mallinnettu esimerkkinä digitaalisen kuvantamisen käyttö koko alueella. Kummikätilötoiminta sekä työnkierron laajentaminen perusterveydenhuoltoon oli mainittu yhteistyön muodoiksi. Sekä käsitteille eettisesti kestävää että yksilöllistä olin päätynyt yhteen tavoitteeseen. Potilaiden ja omaisten tyytyväisyyttä kohteluun oli mitattu potilas- ja omaispalautteilla ja heille oli aina annettu mahdollisuus keskusteluun. Hoitotyö lähtee potilaan tarpeista ja potilaat ovat mukana päätöksenteossa, oli usein kirjattu tavoite. Siihen liittyvät useat toimenpiteet korostivat potilaan kulttuuritaustan ja erityisesti äidinkielen huomioimista hoidossa. Nämä oli kirjattu myös hoitotyön strategiaan tavoitteeksi ja keinoksi Opetus Hoitotyön opetukselle laadituista tavoitteista päädyin yhteensä kahdeksaan tavoitteeseen, joista viisi koski opiskelijoiden opetusta. Käsitteelle korkeatasoista oli laadittu tavoite, että opiskelijoiden ohjaus ja koulutus ovat korkeatasoisia. Tähän oli pyritty muun muassa perehdytyksellä, opiskelijoiden suunnitelmallisella ohjauksella sekä opiskelijoiden ottamisella mukaan työyhteisöön. 26

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

STRATEGIA 2009-2013. Parasta terveyspalvelua POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

STRATEGIA 2009-2013. Parasta terveyspalvelua POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI STRATEGIA 2009-2013 Parasta terveyspalvelua POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SISÄLLYSLUETTELO... Esipuhe... 3 Toiminta-ajatus... 4 Visio... 4 Eettiset periaatteet... 5 Strategiset päämäärät... 6 Strategiset

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot