Thomas More LAATUKIRJAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Thomas More LAATUKIRJAT"

Transkriptio

1

2

3 w s 0 y Thomas More LAATUKIRJAT

4 w s 0 y Thomas More Utopia Werner Söderström Osakeyhtiö Porvoo - Helsinki - Juva

5 w s 0 y Latinankielisesta alkuteoksesta DE OPTIMO ST A TU REIPUBLICAE DEQUE NOVA INSULA UTOPIA suomentanut se johdannolla ja selityksilla varustanut Marja Itkonen-Kaila Suomentaja on saanut avustusta Suomalaisen Kirjallisuuden edistamisvaroista Kolnnas painos 0 Werner Söderström Osakeyhtiö ja Marja Itkonen-Kaila 1971 ISBN WSOY:n graafiset laitokset Juva 1991

6 SISÄLLYS Marja Itkonm-Kai/a Thomas More ja hänen Utopiaosa 7 UTOPIA ENSIMMÄINEN KIRJA 2S NeilVoitelumatka Flanderiin, Pieter Gilles, Hythlodaeus ja häne11 retkensä 2 s Filosofi kuninj:aan ueuvonatztajcma, Hythlodae11s kardinaali Mortonin luona 32 Varkauksien yleisyys Englannilla 3 5 Työttömyydett {J:Jt ja seuraukset 3 7 Keinoja työtlömyj dm poistamiseksi 42 Polyleriitil 46 Kuokkavieras ja luostariveli 5 I Filosofi kuninkaanneut>ostossa: sotas 1111nitelmia 55 Akhorialaiset 57 Filosofi lu111i11kaanneuvostossa: su111tnitelmia varojen hankkimiseksi 58 Makarolaiset 62 Ajatuksia kuninkaa1tne11vostoista 63 Utopialoiset 67 TOINEN KIRJA 73 Utopian saari, kaupungit, maase11tu 73 Amaurotum 77

7 Viranomaiset Bo Ammatit, työnteko, 11apaa-aika Väestö, siirtok Torit, sairaalat, aleriahallit 90 Matlt:mtelu 9 5 Tuotleidtn jaktj11/ 111inen 96 Valtionrahasto 98 Alumolian lähettiläät 100 Opi/liset harrastukset z Filosofia: onmlli.ruu.r ja na11tinnol 105 Kreikan kifjallisu«.r Orja/ Sairaat 1.z2 IZ3 At ioliilto 124 Vähämielisel 128 Rangaisluk.rel ja pa/j:innol Lait 129 II9 1.z9 Kansai 11älisel sopimrj:.rel 131 Sodankäynti 134 Zapoleelit 139 Uskonnol 146 Uskonnolliset lahkot 15 3 Papit 154 Temppelit ja jumalanpalt eluksel I 58 Lopputarkast! lua 162 Thomas Moren kirje Pieter Gillesille 169 Selityksiä I7J

8 THOMAS MORE JA HÄNEN UTOPIANSA Thomas Moren ( ) nuoruusvuodet olivat Euroopan historiassa suurten murrosten ja henkisen uudelleenarvioinnin aikaa. Eri puolilla riehuivat valtioiden väliset ja maansisäiset valtataistelut. Vanhat viholliset Englanti ja Ranska selvittelivät edelleen välejään, Habsburgit sotivat eri tahoilla valtansa lujittamiseksi, Italia oli kuninkaiden, ruhtinaiden ja paavien yhteistä saalistusmaata. Sodat ja kuninkaalliset naimakaupat muuttivat yhtä mittaa valtioiden rajoja, ja samaan aikaan keskiluokan taloudellinen nousu aiheutti näkyviä muutoksia yhteiskuntien sisäisissä voimasuhteissa. Löytöretket tuottivat eurooppalaisille yhä uusia yllätyksiä; tarun ja toden sekaiset kertomukset uusista maista ja niiden aarteista vetosivat mieliin monin tavoin ja herättivät yleisen rikastumisen halun. Ero varakkaiden ja köyhien yhteiskuntaluokkien välillä syveni jatkuvasti, ja maaliistuneen paavinkirkon rikkaus kärjisti edelleen ristiriitoja. Samoihin aikoihin Keski-Euroopassa eli voimakkaana humanismi, joka oli syntynyt Italiassa ja levinnyt sieltä pohjoisempiin maihin. Perehtymällä keskiajalla osittain unohtuneisiin kreikkalaisiin ja latinalaisiin kirjailijoihin humanistit olivat tehneet antii- 7

9 kin henkisen perinnön jälleen tunnetuksi. Platonin filosofia oli noussut jälleen arvoonsa ja syrjäyttänyt keskiajan filosofiaa hallinneen Aristoteleen. Humanistit tutkivat myös raamattua ja kirkkoisien teoksia alkukielillä päästäkseen selville alkuperäisestä kristillisestä totuudesta. Samalla he näkivät selvästi oman aikansa epäkohdat. Humanismin maineikkain edustaja Erasmus Rotterdamilainen julisti kirjoituksissaan, että sota on suurin onnettomuuksista ja että onnellisen elämän pahimpia esteitä ovat ahneus, itsekkyys ja tietämättömyys. Tiedon lisäämistä humanistit pitivätkin yhtenä tärkeimpänä tehtävänään. Englannissa humanismin huomattavimpia edustajia olivat William Grocyn, joka ensimmäisenä alkoi levittää kotimaassaan kreikan kielen tuntemusta ryhtymällä opettamaan sitä Oxfordissa, Lontoon St. Paulin katedraalin tuomiorovasti ja sen poikakoulun perustaja John Colet, kuningas Henrik VIII:n henkilääkäri Thomas Linacre sekä näitä hiukan nuorempi Thomas More. Thomas More tutustui perusteellisesti latinan kieleen ja roomalaiseen kirjallisuuteen jo kouluaikanaan, ensin Lontoossa ja sitten Oxfordissa, jossa hän Grocynin ja Linacren johdolla perehtyi myös Kreikan kirjallisuuteen ja filosofiaan. Lakimiesisänsä painostuksesta hänen oli kuitenkin pian jätettävä humanistiset harrastuksensa vähemmälle ja keskityttävä juridisiin opintoihin. Vuonna 1499 More tutustui Erasmukseen, joka oli silloin ensimmäisellä vierailullaan Englannissa. Heidän välilleen kehittyi elinikäinen ystävyys. Eräässä Ulrich von Huttenille lähettämässään kirjeessä Erasmus piirtää kuvan silloin nel- 8

10 jissäkymmenissä olleesta ystävästään Moresta; hän kuvaa Moren vaatimattomia elintapoja ja luontevaa, seremomoista piittaamatonta esiintymistä, hänen vilpittömyyttään ja avuliaisuuttaan ystäviään kohtaan sekä erityisesti hänen leikkisää ja hilpeää seurallisuuttaan. Englannissa käydessään Erasmus asui usein Moren luona, ja tämän kotona hän myös kirjoitti kuuluisan Hulluuden ylistyksensä (1509). Tämä Erasmuksen teos ja muutamaa vuotta myöhemmin ilmestynyt Moren Utopia ovat selvästi saman hengen tuotteita, vaikka asioiden käsittelytapa onkin niissä hyvin erilainen. Ystävykset olivat arvattavasti usein yhdessä pohtineet heitä molempia askarruttaneita kysymyksiä. Tiedämmekin, että More kannusti Erasmusta kirjoittamaan Hulluuden ylistyksen ja että Erasmus puolestaan seurasi kiinnostuneena Utopian syntymistä. Ilmeisesti ristiriita humanististen harrastusten ja isän määräämän, jo lupaavasti alkaneen lakimiesuran välillä oli syynä siihen, että More 1 5oo-luvun alkuvuosina vetäytyi pitkiksi ajoiksi Lontoon kartusiaaniluostariin. Hän harkitsi munkkilupauksen antamistakin, mutta ystävät saivat hänet luopumaan aikeestaan. More palasi käytännöllisen elämän pariin ja perusti perheen, ja 1504 hänet valittiin alahuoneen jäsenenä parlamenttiin. Vastustettuaan täällä Henrik VII:n rahapolitiikkaa hän joutui kuninkaan epäsuosioon ja sai pysytellä syrjässä julkisesta elämästä vuoteen asti, jolloin Henrik VIII nousi valtaistuimelle. Tämän jälkeen Moren ura kohosi nopeasti. Hänet nimitettiin Lontoon aliseriffiksi; lisäksi hänellä oli lakimiehenä laaja yksityispraktiikka, ja häntä tar- 9

11 vittiin moninalslssa kaupallisissa ja diplomaattisissa luottamustehtävissä. Vuonna syntyi seisaus Englannin ja Alankomaiden välisessä villakaupassa. Thomas More valittiin lähetystöön, joka matkusti Bruggeen neuvottelemaan kauppasuhteiden palauttamisesta ennalleen. Neuvotteluissa tuli kuitenkin pitkä tauko, ja tämän ajan More vietti ystävänsä, Antverpenin kaupunginkirjurin Pieter Gillesin luona. Pakollisen lomansa aikana hän kirjoitti Antverpenissa Utopian jälkimmäisen osan; edellinen osa syntyi seuraavan vuoden alussa Moren palattua Englantiin. Henrik VIII oli kiinnittänyt huomiota Moren diplomaattisiin kykyihin ja alkoi taivuttaa häntä ryhtymään hovin palvelukseen. More epäröi kauan mutta suostui lopulta. Tämän jälkeen hänen osalleen tuli yhä uusia virkoja ja kunnianosoituksia, ja 1529 hänet nimitettiin kardinaali Wolseyn jälkeen Englannin lordikansleriksi. Uskonpuhdistuksen alettua Keski-Euroopassa More asettui yhdessä Henrik VIII:n kanssa päättävästi katolisen kirkon puolelle. Hän osallistui luterilaisen kirjallisuuden vastaiseen kampanjaan, laati Lutheria vastustavia kirjoituksia sekä polemisoi englantilaisia protestantteja vastaan. Lordikanslerina hän ryhtyi ankariin toimiin nkerettiläisyyden>> tukahduttamiseksi. Henrik VIII puolestaan sai toiminnastaan jopa»uskon puolustajan» kunnianimen. Myöhemmin kuitenkin paavin ja Henrik VIII:n välit rikkoutuivat, kun kuningas halusi saada avioeron puolisostaan Katariina Aragonialaisesta voidakseen mennä naimisiin Anne Boleynin kanssa. Kun paavi ei voinut suostua 10

12 tähän, kuningas sanoutui irti paavin auktoriteetista ja julistautui Englannin kirkon pääksi. Vaikka More oli hyvin selvillä paavien ja katolisen kirkon väärinkäytöksistä, hän katsoi että ylin sananvalta hengellisissä asioissa kuului paaville. Vastalauseeksi kuninkaan menettelylle hän 1532 syyttäen huonoa terveyttään erosi lordikanslerin virasta. Kun hän kaksi vuotta myöhemmin kieltäytyi vannomasta ns. suprematiavalaa (Oath of Supremacy), jolla vahvistettiin kuninkaan asema kirkon päämiehenä, hänet vangittiin ja vietiin Toweriin. Heinäkuun 6. päivänä 1535 hänet valtionpetoksesta tuomittuna teloitettiin. Neljäsataa vuotta myöhemmin, 1935, katolinen kirkko julisti Thomas Moren pyhimykseksi. Moren laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu sekä englannin- että latinankielisiä teoksia. Näistä valtaosa käsittelee uskonnollisia aiheita, ennen kaikkea katolisuuden ja protestantismin kiistakysymyksiä. Hänen laatimansa Rikhard lll:n historia, jota mm. Shakespeare on käyttänyt lähteenään, on varhaisen englanninkielisen proosan merkkiteoksia. Latinaksi More on uskonnollisten teostensa lisäksi kirjoittanut mm. joukon epigrammeja sekä kirjeitä; yhdessä Erasmuksen kanssa hän käänsi latinaksi muutamia kreikkalaisen Lukianoksen dialogeja, ja myös Utopian hän kirjoitti latinan kielellä. Yleisesti U topiasta tiedetään sen verran, että More kuvaa siinä jossakin merten takana sijaitsevan ihannevaltion oloja. Tämä on kuitenkin vasta teoksen jälkimmäisen osan teema. Edellisessä osassa More luo taustan, jota vasten Utopian saaren luonne koros- II

13 tuu sitäkin selvemmin: hän osoittaa joukon yhteiskunnallisia epäkohtia, jotka muualla maailmassa olivat hänen aikanaan ratkaisemattomia - ja ovat enimmäkseen vieläkin - mutta jotka oli Utopiassa kyetty eliminoimaan. More tietenkin ymmärsi tällaisen kritisoinoin vaarallisuuden, ja siksi hän vetäytyi taitavasti vastuusta asettamalla sanansa toisen henkilön suuhun. Itse hän esiintyy kirjassaan vain kuulijana, joka tekee joitakin sovinnaisia välihuomautuksia ja ilmaisee lopuksi varsin varautuneesti kantansa siihen mitä on kuullut. Myös kehykset, joihin hän sijoitti kertomuksensa, olivat omiaan hämäämään aikalaisia - näiden ei varmaankaan ollut helppo heti huomata, mikä oli totta ja mikä mielikuvitusta. More alkaa kertomalla, kuinka hän ollessaan englantilaisen lähetystön jäsenenä Flanderissa on neuvottelujen keskeydyttyä lähtenyt Antverpeniin ja tapaa siellä ystävänsä Pieter Gillesin. Tämä tutustuttaa hänet portugalilaiseen merimieheen Raphael Hythlodaeukseen. Tuttavukset siirtyvät kolmisin Moren asunnolle, ja istuen puutarhan penkillä he ryhtyvät keskustelemaan. Hythlodaeus kertoo matkoistaan; hän on ollut mukana löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin matkoilla mutta on paljon kierrellyt maailmaa myös omin päin. Hän kertoo käyneensä Englannissakin ja kiinnittäneensä siellä huomiota moniin epäkohtiin. Lontoossa hän oli ollut vieraana kardinaali Mortonin luona. Kun eräs pöytävieraista oli ihmetellyt, miksi Englannissa vilisi varkaita, vaikka varkaudesta rangaistiin kuolemalla, Hythlodaeus oli esittänyt oman käsityksensä asiasta. Hän näki, et- 12

14 tä varastelu syntyi työttömyydestä; työttömyys taas oli seurausta maanomistusolojen muuttumisesta. Villateollisuuden kasvu oli johtanut siihen, että yhä uusia peltomaita aidattiin lammaslaitumiksi. Entiset yhteismaat joutuivat suurmaanomistajien haltuun. Talonpoikien oli perheineen lähdettävä kodeistaan etsimään uutta työtä, ja elleivät he onnistuneet, heidän oli ruvettava joko kerjäämään tai rosvoamaan. Hythlodaeuksen mielestä oli järjetöntä rangaista työttömiä siitä että he varastivat hengenpitimikseen; ennemminkin oli hoidettava asiat niin ettei kenenkään tarvitsisi olla vailla työtä. Hythlodaeus arvostelee rohkeasti myös Euroopassa käytyjä valloitussotia ja hallitsijoiden mielivaltaa. Kun More ja Gilles häntä kuunneltuaan ehdottavat, että hän ryhtyisi jonkun kuninkaan neuvonantajaksi, hän kieltäytyy jyrkästi. Hythlodaeus toteaa, että kuninkaan hovissa menestyvät vain teeskentelijät ja imartelijat, ja antaa loistavan parodisen kuvauksen kuvitellusta kuninkaanneuvoston kokouksesta. - Kysymys oli muuten Morelle itselleen näihin aikoihin päivänpolttava, koska Henrik VIII oli juuri ruvennut taivuttamaan häntä neuvonantajakseen. Moren oman elämän traagiset loppuvaiheet osoittivatkin, kuinka terävästi hän jo varhain oivalsi vallanpitäjän uskottuna olemisen vaarat. Kirjan jälkimmäisessä osassa Hythlodaeus siirtyy kuvaamaan Utopian saarta, jossa hän on viettänyt yli viisi vuotta. Saaren nimi kuten muutkin teoksessa esiintyvät tekaistut paikannimet on johdettu kreikasta {il 'ei', topos 'paikka', siis suunnilleen 'olematon paikka'). Saaren kuviteltu sijainti jää lukijalle epäsel- 13

15 väksi. Vieläpä kun More sittemmin lähetti teoksensa Pieter Gillesille Antverpeniin, hän pyysi saatekirjeessään (ks. s. 169) tätä tiedustelemaan Hythlodaeukselta, missä päin saari oikein on: 11Meillehän ei juolahtanut mieleen kysyä eikä hänelle liioin sanoa, missä päin uutta maailmaa Utopia sijaitsee. Onhan noloa, etten tiedä missä meressä se saari on, josta minulla on näin paljon kertomista.11 Utopian saari, kertoo Hythlodaeus, on jakaantunut lukuisiin samankokoisiin kaupunkivaltioihin, joista jokaisen johdossa on kaupunginvanhin ( princeps) sekä vuosittain valittavista viranomaisista koostuva senaatti. ltsevaltiudesta ei ole pelkoa, sillä jos kaupunginvanhimman huomataan pyrkivän diktaattoriksi, hän menettää virkansa. Järjestelmä on maassa sangen demokraattinen: tärkeimmissä asioissa alemmat viranomaiset tiedustelevat kansan mielipidettä ja laativat sitten oman suositelmansa, jonka ilmoittavat senaatille. Koko Utopian yhteiskuntajärjestyksen olennaisin piirre on se, ettei siellä tunneta yksityisomaisuutta eikä rahan käyttöä. Kaikki on yhteistä, jopa asuntojakin vaihdetaan kerran kymmenessä vuodessa ja ateriat nautitaan suurissa yhteishalleissa. Jokaisen kaupunkivaltion alueeseen kuuluu myös tietynsuuruinen ala maaseutua, ja vuosittain joukko kansalaisia siirtyy kaupungista maalle kahdeksi vuodeksi huolehtimaan maataloustöistä. Jokaisen on tehtävä työtä, laiskottelua ei suvaita, mutta koska työvoimaa ei haaskata torhien ylellisyystarvikkeiden tuottamiseen, työaika on voitu rajoittaa kuudeksi tunniksi. Näin asukkaille jää runsaasti vapaata aikaa, jotta he voivat opiskelun ja hyvien harrastusten avulla 14

16 kehittää itseään. Opiskelua pidetään U topiassa suuressa arvossa ja kansalaiset harrastavatkin sitä halukkaasti. Uskonnon asioissa vallitsee vapaus: kaikki uskonnot ovat sallittuja, sen sijaan ateismi ja kaikkinainen uskonkiihkoilo tuomitaan jyrkästi. Sotaan utopialaiset ryhtyvät korkeintaan puolustaakseen rajojaan tai auttaakseen ahdingossa olevia ystäväkansoja, omalle alueelleen he eivät päästä vieraita joukkoja. Saarella vallitsee siis rauha ja yltäkylläisyys; siellä ei ole rikkaita ja köyhiä vaan onnellisia kansalaisia, joilla on kaikkea mitä he tarvitsevat. Tähän siunattuun asiaintilaan siellä on päästy siksi, ettei siellä tunneta rahaa, joka päästää ihmisen itsekkyyden valloilleen.»kaikkialla muualla ihmiset puhuvat yhteisestä edusta mutta huolehtivat vain omastaan; Utopiassa, jossa mikään ei ole yksityistä, kaikki toimivat toden teolla yhteiseksi parhaaksi.» Utopioita on maailmassa kirjoitettu jo kauan ennen Morea. Niistä muutamien jälkiä näkyy myös hänen teoksessaan. Selvimpänä kirjallisena innoittajana Morella on ollut Platonin Valtio. Myös Platonin ihannevaltiossa kansan johtajat ja viranomaiset ovat oppineita, ja sielläkin on voimassa yhteisomistus; Platonilla tämä tosin koskee vain kahta ylintä niistä kolmesta luokasta, joihin hän jakaa valtionsa kansalaiset. Toisaalta More on varmasti ajatellut tässä kohden myös evankeliomien opetuksia. Kertoessaan, kuinka halukkaasti utopialaiset omaksuivat kristinuskon heti saatuaan tutustua siihen, Hythlodaeus lisää:»tärkeänä syynä tähän oli luullakseni myös se että he kuulivat Kristuksen suositelleen kannattajilleen 15

17 elämäntapaa, jossa kaikki on yhteistä, ja saivat tietää sitä yhä vieläkin noudatettavan todella kristillisissä yhteisöissä.>> Moren tiedetään lisäksi nuoruudessaan, vastavalmistuneena lakimiehenä, pitäneen luentosarjan Augustinuksen teoksesta De civitate Dei (Jumalan valtakunnasta). Utopiassa onkin epäilemättä heijastumaa myös Augustinuksen esittämästä jumalalliseen lakiin perustuvasta elämänjärjestyksestä. Ajatus sijoittaa ihannevaltio tuntemattomaan meren saareen on varmaankin tarjoutunut Morelle itsestään. Muinoin kaukana meressä sijainnutta Atlantissaarta koskeva taru, jonka Platon on esittänyt Timaios- ja Kritias-dialogeissaan, oli arvatenkin Morelle tuttu. Saman idean hän on silti helposti saanut lähempääkin, omasta ajastaan. Löytöretkeilijöiden mukana tuli yhtenään tietoja ennen tuntemattomista maista ja saarista: aihe oli»ilmassa». Vuonna 1507 oli ilmestynyt Amerigo Vespuccin kuvaus neljästä löytöretkestään (Quattuor Americi Vesputii Navigationes). Tähän viittaa Pieter Gilles Utopian alkusivuilla mainitessaan Vespuccin matkat,»joista nykyään saa kaikkialla lukea». Vespucci kertoo toisella retkellään ( 1 so 1) purjehtineensa Lissabonista Kanarian saarten kautta Afrikan länsirannikolle Kap Verdeen ja tavanneensa siellä kansan, jolta on selvästi lainautunut monia piirteitä utopialaisille: sielläkin kaikki oli yhteistä, itsevaltius oli tuntematon, heimille ja jalokiville ei annettu mitään arvoa. Nelj ännellä matkallaan ( ) Vespucci kertoo haaksirikon jälkeen päätyneensä Brasilian rannikolle Kap Frioon; jätettyään sinne linnakkeeseen 24-miehisen varuskunnan hän oli palannut takaisin Lissaboniin. 16

18 Juuri tätä Vespuccin mammtaa More käyttää teoksensa ulkonaisena lähtökohtana. Hythlodaeus kertoo näet olleensa yksi niistä miehistä, jotka Vespucci oli jättänyt Kap Frioon. Täältä käsin hän oli sitten muutaman toverinsa kanssa ryhtynyt retkeilemään pitkin uutta maailmaa ja osunut viimein Utopian saarelle. - Mainittakoon, että aikojen kuluessa on tehty lukuisia yrityksiä Utopian paikantamiseksi. Uusin lienee se jonka A. E. Morgan on esittänyt teoksessaan N owhere W as Somewhere ( 194 7): hän toteaa joukon silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä utopia Iaisten ja inkojen tavoissa ja päättelee Moren kuvanneen löytöretkien aikaista Perua. Mikäli More oli toivonut saavansa teoksellaan aikaan joitakin muutoksia kotimaansa sisä- tai ulkopolitiikkaan, hän erehtyi. Hänen Utopiansa ei luultavasti edes koskaan joutunut Henrik VIII:n käsiin. Se oli muutenkin Englannissa pitkän aikaa melko tuntematon; niinpä Moren vävy William Roper, joka on kirjoittanut hänestä elämäkerran, ei lainkaan mainitse siinä Utopiaa. Ensimmäisen painoksen ilmestyttyä Louvainissa 1516 Utopia painettiin pian muissakin mantereen keskuksissa - Pariisissa, Baselissa, Venetsiassa -, mutta kaikki nämä laitokset olivat latinankielisiä ja tulivat siis lähinnä vain oppineiston ulottuville. Kukaties More oli laskenutkin, että näin olisi hänelle turvallisempaa! Englannissa Utopia ilmestyi ensi kerran vasta Ralph Robinsonin käännöksenä. Tämä käännös on päässyt Englannin kirj allisuuden klassikoiden joukkoon, jopa niin että sitä usein luullaan Moren alkuperäisteokseksi. 17

19 Vaikka Utopian vaikutus Moren omana aikana jäi vähäiseksi, se on myöhemmin herättänyt sitä enemmän keskustelua. Ensimmäinen kiistakysymys on ollut, uskoiko More itsekään siihen mitä esitti. Oliko hän ylipäätään tosissaan vai olivatko hänen ajatuksensa vain jonkinlaista älyllistä leikittelyä? Usein on vedottu ristiriitaan, joka on Utopiassa esitettyjen ajatusten ja Moren myöhempien kannanottojen välillä. Utopian saarella vallitsi uskonvapaus, mutta More itse suhtautui varsin suvaitsemattomasti»kerettiläisiin». Utopialaiset papit olivat naimisissa, mutta More ilmaisi voimakkain sanoin paheksuntansa kuullessaan Lutherin avioliitosta. On kuitenkin ymmärrettävää, että jouduttuaan puolustusasemiin Lutherin esiintymisten jälkeen More vannoutuneena katolisena omaksui jyrkemmän kannan monissa kysymyksissä. Entä mitä More tahtoi Utopiallaan sanoa? Vastausta on etsitty hyvin eri suunnilta. More seisoi myöhäiskeskiajan ja uuden ajan taitteessa. Toiset väittävät hänen katsoneen eteenpäin, toiset taaksepäin. Tunnettu sosialismin teoreetikko Karl Kautsky näkee 1887 ilmestyneessä teoksessaan Thomas More und seine Utopia Moren kaavaileman järjestelmän ennakoivan tulevaisuuden sosialistista yhteiskuntaa. More oli hänen mukaansa työläisluokan puolestapuhuja ja sosiaalisen vallankumouksen esitaistelija, joka halusi pyyhkiä pois myöhäiskeskiaikaisen maailman viat. Neuvostoliittolainen tietosanakirja Bolsaja sovetskaja entsiklopedija (1. painos 1954) esittää lievennettynä samansuuntaisen näkemyksen: ))Utopialla, jossa on primitiivisessä muodossa nerokkaasti 18

20 hahmoteltu tulevan kommunistisen yhteiskunnan olennaiset piirteet (yhteisomistus, kaupungin ja maaseudun välisen vastakohdan tasoittaminen, persoonallisuuden kaikinpuolinen fyysinen ja älyllinen kehittäminen) on ollut suuri osuus sosialististen aatteiden kehityksessä.» Katolisella taholla Utopia on ymmärretty aivan toisin. More on siellä nähty päinvastoin jopa keskiaikaisen maailman puolustajana, joka toteuttaa Utopian saarella keskiaikaisia munkkiihanteita: yhteisomistusta, ylellisyydestä luopumista, halua keskinäiseen avunantoon. Edelleen eräiden tutkijoiden mielestä More haluaa teoksellaan julistaa ennen kaikkea, että ihmisten on luovuttava järj ettömyydestään ja annettava järjelle määräysvalta yksityistä ihmistä koskevissa, yhteiskunnallisissa ja valtioiden välisissä asioissa. Eräiden toisten mukaan taas More on halunnut avata lukijoidensa silmät näkemään, mihin ylpeys, kaiken pahan alku ja juuri, johtaa ja mihin voidaan päästä, jos se kitketään pois. Utopiaa voidaan siis tarkastella usealta eri kannalta. Emme voi ehdottomasti tietää, mitä puolta More itse piti teoksessaan tärkeimpänä. Joka tapauksessa se on vastalause oleville oloille, kaikelle sille negatiiviselle mitä More näki oman aikansa Englannissa ja koko Euroopassa. Silti olisi väärin luulla, että Utopia on historian ja valtio-opin erikoistuntijoiden yksityisomaisuutta. Sen aj atukset ovat yleispäteviä ja jatkuvasti aj ankohtaisia. Utopia on elävää ja vaikuttavaa kirjallisuutta; se on syntynyt syvästi tajuttujen epäkohtien pohjalta, ja sen on kirjoittanut rehellinen ihminen, joka osasi aj atella sekä tervejärkisesti että 19

21 epäitsekkäästi ja paneutua niiden asemaan, jotka joutuivat kärsimään johtajien mielivallasta ja yhteiskunnallisista epäoikeudenmukaisuuksista. Utopia on yhtä aikaa fantasiaa ja totisinta totta. Eniten lukijaa yllättää ja viehättää teoksen muoto ja tyyli: vastoin yleistä käytäntöä More ei kirjoita vakavasta asiasta ikävystyttävästi. Hän ei teoretisoi eikä lankea koristeelliseen retoriikkaan vaan esittää kaiken havainnollisesti ja ilmaisuvoimaisella kielellä, usein sitä paitsi verrattoman humoristisesti. More itse oli humanisti, lakimies, valtiomies, tavallaan myös kirkonmies; aikalaisten kuvauksista tiedämme, että hänen luonteelleen oli ominaista yhtä aikaa vakavuus ja leikillisyys. Utopiasta voi sanoa, että se on yhtä monitahoinen kuin sen kirjoittajan oma persoonallisuus. Olen suomentanut Utopian J. H. Luptonin 1895 julkaisemasta latinankielisestä tekstistä, joka pohjautuu Baselissa ilmestyneeseen laitokseen. Käännöstyössä olen käyttänyt apuna Marie Delcourtin ranskannosta (1967) sekä Peter K. Marshallin ja Paul Turnerin englanninnoksia (molemmat vuodelta 1965). Kaikki kolme ovat muuntaneet Moren usein raskaslukuisen, epätavallisia sanoja ja sanontoja viljelevän tyylin sujuvalle nykykielelle. Delcourt ja Marshall ovat samalla pysytelleet mahdollisuuksien mukaan uskollisina alkutekstille ja myötäilleet hienovaraisesti Moren latinalaista käsitemaailmaa. Turner puolestaan on ottanut eräitä periaatteellisia vapauksia ja popularisoinut Moren kieltä esim. kääntämällä ubi omnia sunt communia (siellä missä kaikki on yhteistä) 'under a communist system', ubi sua sunt sin- 20

22 gulorum propria (missä kullakin on yksityinen omaisuutensa) 'under capitalism', nationes aliae (muut maat, nim. Utopiaan verrattuina) 'capitalist countries'. Itse olen tällaisissa tapauksissa pysytellyt lähempänä Moren omaa sanamuotoa. Marja Itkonen-Kaila 21

23 Utopian saarta esittävä puupiirros (Louvainissa 1516 ilmestyneestä ensipainoksesta)

24 THOMAS MORE UTOPIA

25

26 ENSIMMÄINEN KIRJA Voittamattomalla Englannin kuninkaana Henrik VIII:lla, jossa runsain mitoin yhdistyvät kaikki mainion ruhtinaan hyveet, oli äskettäin erimielisyyksiä eräistä tärkeistä asioista Kastilian korkea-arvoisen perintöprinssin Kaarlen kanssa.1 Kuningas lähetti minut neuvottelijana Flanderiin käsittelemään ja sovittelemaan näitä kysymyksiä. Kumppaninani ja virkatoverinani oli verraton Cuthbert Tunstall,2 jonka kuningas jokin aika sitten kaikkien suureksi tyydytykseksi nimitti valtionarkiston johtajaksi. En ryhdy tässä puhumaan hänen ansioistaan, ei siksi että pelkäisin ettei ystävän todistusta pidettäisi kyllin luotettavana, vaan koska hänen kunnokkuutensa ja oppineisuutensa on niin suuri, etten kykene sitä ylistämään, ja sitä paitsi kaikkialla niin tunnettu ja kuuluisa, ettei se kaipaa minun ylistystäni. Muutenhan näyttäisin sananpartta lainatakseni valaisevan aurinkoa lyhdyllä. Bruggessa tapasimme sopimuksen mukaisesti perintöprinssin valtuutetut, jotka kaikki olivat huomattavia miehiä. Heidän johtajansa ja päämiehensä oli Bruggen pormestari, sangen kunnioitusta herättävä henkilö. Valtuuskunnan puhemies ja varsinainen sielu oli kuitenkin Casselin rovasti Georges de Theimsecke. Hän on sekä luonnostaan että koulutuksensa 25

27 ansiosta erinomainen puhuja, lisäksi huomattava lainoppinut ja kyvykkyytensä ja pitkäaikaisen kokemuksensa vuoksi mestarillinen neuvotteli; a. Tapasimme pari kertaa, mutta emme päässeet yksimielisyyteen eräistä kysymyksistä. Niinpä he jättivät meille jäähyväiset muutamaksi päiväksi ja lähtivät Brysseliin tiedustelemaan perintöprinssin mielipidettä. Minä lähdin sillä välin omissa asioissani Antverpeniin. Siellä ollessani luonani kävi useita vierailijoita, joista kaikkein mieluisin oli Pieter Gilles. Hän on syntyjään antverpenilainen, erittäin arvossapidetty nuori mies; hänellä on kotikaupungissaan korkea asema mutta hän ansaitsisi vieläkin korkeamman. En osaa sanoa, kumpi hänessä on suurempi, oppineisuus vai luonteenjalous. Hän on mitä parhain ja sivistynein mies, kaikkia kohtaan niin rehti, ystäviään kohtaan niin altis, rakastava, luotettava ja sydämellinen, että on vaikea löytää toista, jota voisi ystävyyden eri alueilla verrata häneen. Hän on harvinaisen vaatimaton, eikä kukaan voi olla yhtä teeskentelemätön ja järkevän koruton. Hänen puhetapansa on niin hauskaa ja harmittoman Ieikkisää, että hänen miellyttävä seuransa ja rattoisat keskustelumme levittivät paljon kaipausta, jota tunsin isänmaatani, kotiani, vaimoani ja lapsiani kohtaan. Olin näet silloin ollut poissa kotoa jo yli neljä kuukautta, joten ikävä ahdisti minua suuresti. Eräänä päivänä osallistuin messuun suurenmoisen kauniissa Notre Damen katedraalissa, joka on aina täynnä väkeä. Kun jumalanpalveluksen päätyttyä aioin palata majapaikkaani, näin Pieter Gillesin kes- 26

28 kustelemassa erään vierasmaalaisen kanssa. Tämä oli jo parhaan ikänsä ohittanut, ahavoitunut pitkäpartainen mies, jolla viitta riippui huolettomasti olkapäältä. Hänen kasvoistaan ja koko olemuksestaan päättelin hänen olevan merenkulkija. Huomattuaan minut Pieter tuli luokseni, tervehti ja odottamatta vastaustani vei minut hiukan syrjemmäksi. - Näetkö tuon miehen? hän kysyi osoittaen samaa miestä, jonka kanssa olin nähnyt hänen keskustelevan. - Aioin juuri tuoda hänet täältä suoraan sinun luoksesi. - Hän olisi ollut hyvin tervetullut sinun tähtesi, vastasin. - Ennemminkin oman itsensä vuoksi, tuntisitpa vain hänet, sanoi Pieter. -Maailmassa ei ole ketään toista, joka voisi kertoa sinulle yhtä paljon tuntemattomista maista ja ihmisistä, ja sinähän olet aina innokas kuulemaan näistä aiheista. - Sitten en arvannutkaan huonosti, sanoin. - Huomasin ensi silmäyksellä, että hän on merenkävijä. - Erehdyit kuitenkin pahan kerran, sanoi Pieter. - Hän on kyllä purjehtinut meriä, mutta ei niin kuin Palinuros' vaan kuten Odysseus tai paremminkin kuten Platon. Tuo Raphael Hythlodaeus5 - se on hänen nimensä - osaa latinaa ja varsinkin kreikkaa. Hän on harrastanut sitä enemmän kuin latinaa, koska hän aikoinaan paneutui kokonaan filosofian opintoihin ja tiesi ettei latinan kielellä ole säilynyt mitään merkittävää tältä alalta, lukuun ottamatta eräitä Senecan ja Ciceron teoksia.8 Hän jätti veljilleen omaisuutensa, joka hänellä oli kotimaassaan Portu-

29 galissa, ja lähti Amerigo Vespuccin7 mukaan nähdäkseen maailmaa. Hän oli tämän vakituisena toverina kolmella viimeisellä niistä neljästä matkasta, joista nykyään saa kaikkialla lukea. Viimeiseltä hän ei kuitenkaan palannut takaisin Vespuccin kanssa, sillä tämä suostui lopulta hänen pyyntöönsä ja jätti hänet niiden kahdenkymmenenneljän miehen joukkoon, jotka viimeisen retken lopussa jäivät linnakkeeseen. Näin Raphael sai tahtonsa läpi, sillä hänelle oli tärkeämpää saada matkustella vierailla mailla kuin tietää, mihin hänet tullaan hautaamaan. Hänellä olikin tapana sanoa: 'Taivas peittää sen, jolla ei ole hautauomaa' ja 'Taivaaseen on kaikkialta yhtä pitkä matka'.8 Tämä ajatustapa olisi tullut hänelle kalliiksi, ellei Jumala olisi ollut hänelle suopea. Vespuccin lähdettyä hän kulki monilla seuduilla tovereinaan viisi linnakkeen miestä, päätyi ihmeellisen sattuman kautta viimein Ceyloniin ja tuli sieltä Kalikutiin.11 Täällä sattui juuri sopivasti olemaan portugalilaisia laivoja, ja niillä hän vastoin omiakin odotuksiaan vihdoin pääsi palaamaan kotimaahansa. Kun Pieter oli lopettanut esityksensä, kiitin häntä siitä että hän oli näin ystävällisesti järjestänyt minulle tilaisuuden keskustella tuon miehen kanssa, jonka puheista hän arveli minun olevan kiinnostunut. Sitten käännyin Raphaelin puoleen. Tervehdittyämme toisiamme ja lausuttuamme tavanomaiset kohteliaisuudet, jotka vaihdetaan ensimmäistä kertaa tavattaessa, menimme minun asunnolleni. Täällä istuuduimme puutarhassa ruohoturpeen peittämälle penkille ja ryhdyimme juttelemaan. Raphael kertoi meille, kuinka hän linnakkeeseen 28

30 jääneiden tovereidensa kanssa oli Vespuccin lähdettyä alkanut hieroa tuttavuutta sikäläisten heimojen kanssa ja vähitellen päässyt asukkaiden suosioon. Pian he saattoivat tavata näitä vaaratta, jopa ystävinä, ja eräs päällikkö, jonka nimen ja maan olen unohtanut, oli heihin varsin kiintynyt. Hän oli niin antelias, että Raphaelilla ja hänen viidellä toverillaan oli käytössään yllin kyllin muonavaroja ja rahaa. Lisäksi he saivat hyvät suositukset ja luotettavan oppaan, joka kuljetti heitä muiden päälliköiden luo. Matka suoritettiin vesitse veneillä, maitse vaunuilla. Monta päivää taivallettuaan he olivat kohdanneet pieniä ja suuria kaupunkeja sekä taajaväkisiä valtioita, joissa yhteiskunnalliset olot oli järjestetty varsin hyvin. Päiväntasaajan molemmin puolin, suunnilleen auringon ratojen välisellä vyöhykkeellä, leviää laajoja ainaisen kuumuuden korventamia autiomaita. Näkymät ovat täällä kolkkoja ja lohduttomia, maa karua ja viljelemätöntä, asukkaina villieläimiä ja käärmeitä, joskus ihmisiäkin, jotka ovat hurjia kuin pedot ja yhtä vaarallisia. Mutta kun vaeltaa pitemmälle, vähitellen kaikki muuttuu lempeämmäksi: ilmasto on lauhkeampi, maa viliantaa ja elolliset olennot säyseämpiä. Viimein näkyviin ilmaantuu asuttuja maita sekä suuria ja pieniä kaupunkeja. Nämä käyvät maitse ja meritse jatkuvasti kauppaa paitsi keskenään myös naapuriensa ja etäistenkin kansojen kanssa. Täältä käsin hänellä oli tilaisuus vierailla monissa maissa eri suunnilla, koska hänet tovereineen päästettiin mielihyvin jokaiseen laivaan, jota varustettiin jollekin matkalle. Hän kertoi, että niissä laivoissa, joita he näkivät ensimmäisillä seuduilla, oli litteä köli; pur- 29

31 jeet oli punottu niinestä tai pajusta, toisin paikoin ne olivat nahkaa. Myöhemmin he olivat nähneet teräviä kölejä ja hamppukankaisia purjeita, ja kaikki muukin oli ollut samanlaista kuin meillä. Merimiehet tunsivat hyvin sekä meren että taivaan. Raphael sanoi heidän kuitenkin olleen hyvin kiitollisia siitä että hän opetti heidät käyttämään kompassia, jota he eivät siihen asti olleet lainkaan tunteneet. Siksi he olivat aikaisemmin vain pelokkaasti uskaltautuneet merelle eivätkä juuri muulloin kuin kesällä. Nyt he kompassin turvin uhmaavat talveakin. Kompassi on kuitenkin antanut heille enemmän luottamusta kuin todellista turvallisuutta, sillä onhan olemassa vaara että tämä sama esine, josta he uskoivat saavansa suuren hyödyn, voi varomattomasti käytettynä aiheuttaa suuria onnettomuuksia. Kävisi liian pitkäksi esittää, mitä hän kertoi milläkin seudulla nähneensä, eikä se ole tämän teoksen tarkoituskaan. Myöhemmin puhun ehkä toisessa yhteydessä kaikesta tästä, etenkin sellaisesta mikä voi olla hyödyllistä tietää ja ennen kaikkea niistä oikeaan osuneista ja viisaista säädöksistä, joihin hän tutustui yhteiskuntaelämään sopeutuneiden kansojen parissa. Me kyselimme innokkaasti näistä asioista ja hän kertoi niistä mielellään. Mistään ihmeotuksista emme välittäneet kysellä, sillä niissähän ei ole mitään tavatonta. Skylloja, raatelevia Kelainoja, ihmislihaa syöviä laistrygoneja ja muita hirviöitä näkee missä tahansa,10 mutta terveiden ja viisaiden lakien alaisia. kansalaisia ei tapaa joka paikassa. Noiden uusien kansojen keskuudessa ollessaan hän oli pannut merkille useita nurinkurisia tapoja, mutta

32 hän tiesi kertoa myös monista sellaisista, joiden mukaan voisi korjata meikäläisten kaupunkien, valtioiden, kansojen ja kuningaskuntien tekemiä erehdyksiä. Näihin kuten sanottu palaan toisaalla. Nyt aikomukseni on ainoastaan toistaa, mitä hän kertoi Utopian asukkaiden tavoista ja heidän yhteiskuntajärjestyksestään. Ensin kuitenkin esitän sen keskustelun, joka johdatti hänet mainitsemaan tämän valtion. Ensin Raphael käsitteli erittäin teräväliä tavalla sekä meidän että noiden muiden tekemiä erehdyksiä - kummallakin taholla niitä on kyllä paljon- ja osoitti sen jälkeen, missä suhteessa me ja missä taas toiset ovat toimineet viisaammin. Hän tunsi kunkin kansan tavat ja käytänteet niin hyvin, että olisi voinut luulla hänen viettäneen koko ikänsä jokaisessa paikassa, jossa hän vain oli pistäytynyt. Pieter sanoi hänelle ihaillen: - Minusta on merkillistä, hyvä Raphael, että et liity jonkun kuninkaan seuraan, sillä varmasti jokainen heistä ottaisi sinut ilomielin vastaan. Kun tietosi ovat noin laajat ja sinä tunnet noin hyvin muita maita ja kansoja, voisit paitsi huvittaa kuningasta myös opettaa häntä esimerkeilläsi ja auttaa neuvoillasi. Samalla tämä olisi sinulle erinomainen keino päästä itsekin hyötymään, ja voisit myös suuresti auttaa lähimpiäsi. - Lähimpieni suhteen, vastasi hän, -en ole kovinkaan huolissani, sillä olen mielestäni riittävästi täyttänyt velvollisuuteni heitä kohtaan. Ihmiset eivät yleensä luovu omaisuudestaan ennen kuin vanhoina ja sairaina, silloinkin vastahakoisesti ja vain koska eivät 31

33 kykene pitämään sitä itsellään. Minä sen sijaan jaoin omani sukulaisilleni ja ystävilleni, kun olin terve ja hyvissä voimissa ja sitä paitsi vielä nuori. Heidän pitäisi mielestäni tyytyä tähän anteliaisuuteeni eikä vaatia ja odottaa lisäksi, että heidän vuokseen rupeaisin kuninkaiden palvelijaksi. - Hyvänen aika, sanoi Pieter, - en tarkoittanut, että ryhtyisit kuninkaiden palvelijaksi vaan että tekisit heille palveluksia. - Siinä ei ole suurtakaan eroa, sanoi Raphael. - Olen kuitenkin sitä mieltä, Pieter jatkoi, - että käytätpä tästä asiasta mitä nimitystä hyvänsä, juuri sillä tavoin voit hyödyttää muita sekä yksityisesti että julkisesti ja lisäksi parantaa omaa asemaasi. - Voisinko parantaa asemaani tavalla,,joka on kokonaan vastoin luontoani? kysyi Raphael. - Nythän saan elää juuri niin kuin minua huvittaa - tätä etua ei taida olla monellakaan hovimiehellä. Niitä on jo kylliksi, jotka kosiskelevat vallassaolijoiden ystävyyttä, joten ei ole suuri vahinko vaikka minä ja ehkä pari minunlaistani puutummekin joukosta. Silloin minä sanoin: - Selvästi näkee, hyvä Raphael, ettet sinä havittele rikkauksia etkä valtaa. Miestä, joka ajattelee niin kuin sinä, minä kunnioitan ja ihailen tosiaan yhtä paljon kuin ketä tahansa vallanpitäjää. Sinä toimisit kuitenkin oman itsesi ja tuon j aion, todella filosofisen näkemyksesi arvoisella tavalla, jos suostuisit käyttämään älysi ja työtarmosi yhteiskunnan hyväksi, vaikka siitä sinulle henkilökohtaisesti ehkä olisikin jotakin haittaa. Kaikkein eniten voisit hyödyttää muita, jos ryhtyisit jonkun huomattavan ruhtinaan neu-

34 vonantajaksi ja yrittäisit saada häntä toimunaan oikein ja kunniallisesti, kuten varmasti tekisitkin. Sillä ruhtinaastahan virtaa kaikkinainen hyvä ja paha koko kansan keskuuteen niin kuin ehtymättömästä lähteestä. Sinun teoreettiset tietosi ovat niin täydelliset, että ilman suurta kokemustakin olisit mainio neuvonantaja kenelle tahansa kuninkaalle, ja kokeneisuutesi taas on niin suuri, että pystyisit tähän vaikka sinulta puuttuisi kaikki opillinen sivistys. - Hyvä More, sinä erehdyt kahdessakin kohdin, sanoi Raphael. - Ensinnäkin minun itseni ja toiseksi itse asian suhteen. En ole niin kyvykäs kuin sinä väität, ja vaikka olisinkin, en uhraamaila oman rauhani pystyisi hyödyttämään valtiota hiukkaakaan. Useimmat ruhtinaat -ovat ensinnäkin vähemmän kiinnostuneita rauhan toimista kuin sota-asioista, joita minä puolestani en tunne enkä välitäkään tuntea. Heitä askarruttaa paljon enemmän, miten he hyvällä tai pahalla voisivat hankkia itselleen uusia valtakuntia, kuin miten he pystyisivät hyvin hallitsemaan jo aikaisemmin hankkimiaan. Sitä paitsi kuninkaiden neuvonantajat joko todella ovat niin viisaita, etteivät kaipaa toisten neuvoja, tai pitävät itseään niin viisaina, etteivät halua hyväksyä niitä - paitsi sellaiset, jotka kannattavat ja kehuvat typerimpiäkin ehdotuksia, mikäli niiden tekijänä on joku ruhtinaan suosikki jonka he haluavat imartelulla saada puolelleen. Jo luonto on järjestänyt niin, että kutakin miellyttävät hänen omat päähänpistonsa. Korppikin pitää poikasistaan ja apina rakastaa pentujaan. Kuvitelkaamme, että tällaisessa kokouksessa, jossa läsnäohjat joko suhtautuvat karsaasti toisten ehdo- 33

35 tuksiin tai pitävät omiaan muita parempina, joku esittää jonkin lukemansa ennen sattuneen tapauksen tai kertoo miten on nähnyt muualla tehtävän. Kuulijat menettelevät aivan kuin koko heidän viisaan maineensa olisi vaarassa ja heitä tämän jälkeen pidettäisiin täysinä hölmöinä, elleivät he pysty jollakin konstilla osoittamaan toisten oivalluksia vääriksi. Ellei muu auta, he turvautuvat toteamukseen:»tätä esiisämme pitivät hyvänä. Kunpa olisimme yhtä viisaita kuin he!» Näihin sanoihin he uskovat aivan kuin asia olisi tullut loistavasti loppuun käsitellyksi. Niin kuin olisi erityisen vaarallista, jos joku todettaisiin jossakin asiassa esi-isiään viisaammaksi! Kuitenkin esiisiemme parhaille päätöksille viittaamme kevyesti kintaalla, mutta jos jossakin asiassa olisi voitu päättää viisaamminkin, siihen me takerrumme halukkaasti ja pidämme kiinni kynsin hampain. Tällaisia pöyhkeitä, järjettömiä ja itsepäisiä käsityksiä olen usein tavannut muualla maailmassa ja kerran Englannissakin. - Ihanko totta, sanoin minä, - oletko käynyt meidänkin maassamme? - Olen kyllä, vastasi Raphael. - Oleskelin siellä muutaman kuukauden ajan vähän sen jälkeen kun länsienglantilaisten kuningasta vastaan aloittama sisällissota11 oli päättynyt heidän murskaavaan tappioonsa. Tänä aikana sain paljosta kiittää kunnianarvoisaa isä John Mortonia,12 kardinaalia ja Canterburyn arkkipiispaa, joka silloin oli myös Englannin lordikansleri. Niin, Pieter - sillä Morellehan on tuttua kaikki mitä nyt kerron -, hän oli yhtä kunnioitettava viisautensa ja hyvien luonteenominaisuuksiensa kuin arvovaltansa vuoksi. Hän oli keskikokoinen ja kor- 34

36 keasta iästään huolimatta suoraryhtinen. Hänen kasvonsa herättivät kunnioitusta mutta eivät pelkoa. Keskustelussa hän oli leppoisa mutta silti vakava j a arvokas. Hänen huvinaan oli toisinaan puhutella anojia tuikeasti, kuitenkin loukkaamatta, koetellakseen näiden älykkyyttä ja rohkeutta; nämä luonteenpiirteet, jotka olivat ominaisia hänelle itselleenkin, miellyttivät häntä kunhan vain niihin ei sekoittunut röyhkeyttä, ja hän arvosti niitä koska katsoi niiden sopivan toiminnan miehille. Hänen puhetapansa oli sivistynyttä ja täsmällistä. Hän oli hyvin perehtynyt lakeihin, hänen älynsä oli verraton ja muistinsa suorastaan ilmiömäinen. Näitä synnynnäisiä avuj aan hän yhä edisti opiskelulla ja harjoituksella. Oleskeluni aikana saatoin todeta, että kuningas luotti paljon hänen neuvoihinsa ja valtio nojautui niihin suuressa määrin. Hän oli näet joutunut suoraan koulunpenkiltä hoviin ja oli siis miltei varhaisnuoruudestaan lähtien viettänyt koko ikänsä tärkeiden tehtävien parissa. Kohtalon myrskyt olivat jatkuvasti heitelleet häntä eri tahoille, ja monissa suurissa vaaroi: hän oli oppinut tuntemaan käytännön viisautta, joka tällä tavoin omaksuttuna ei niin vain karisekaan päästä. Eräänä päivänä kun olin hänen luonaan aterialla, läsnä sattui olemaan myös muuan teidän lakeihinne perehtynyt maallikkoveli. Mistä Iie saanut aiheen, joka tapauksessa hän ryhtyi hartaasti ylistämään sitä ankaraa lainsäädäntöä, jota Englannissa tuohon aikaan sovellettiin varkaisiin. Hän kertoi, että näitä hirtettiin joka puolella maata, usein kaksikymmentäkin samaan hirsipuuhun; kun näin harvat välttyivät 35

37 rangaistukselta, hän sitäkin enemmän ihmetteli, mistä peij akkaasta oikein johtui että varkaita silti vilisi kaikkialla. Silloin minä - kardinaalin läsnä ollessa uskalsin näet puhua suoraan - sanoin: - Siinä ei ole mitään ihmettelemistä. Varkaiden rankaiseminen tällä tavoin on kohtuutonta eikä siitä ole yhteiskunnalle hyötyä. Hirttäminen on liian ankara keino varkauksien rankaisemiseksi mutta riittämätön niiden ehkäisemiseksi. Eihän tavallinen varkaus ole niin hirveä rikos, että siitä pitäisi maksaa hengellään, eikä mikään rangaistus riitä estämään sellaisia rosvoamasta, joilla ei ole muuta keinoa hankkia elatustaan. Tällä kohden te ja useimmat muutkin täällä päin maailmaa näköjään menettelette niin kuin huonot opettaj at, jotka mieluummin pieksevät oppilaitaan kuin opettavat heitä. V arkaalle määrätään ankaria ja kauheita rangaistuksia, vaikka olisi paljon tärkeämpää huolehtia siitä että hänellä olisi toimeentulon mahdollisuus, jottei hänellä olisi tällaista julmaa pakkoa ensin varastaa ja sitten joutua hirteen. - Kyllä tästä on riittävästi huolehdittu, sanoi lakimies. - Meillä on käsityöläisammatit ja maanviljelys; näillä he voisivat ansaita elatuksensa, elleivä itse haluaisi mieluummin oua kunnottomia. - Niin vähällä et tästä pääsekään, minä sanoin. - En nyt puhu niistä monista, jotka raajarikkoina palaavat kotiin ulkomaisista tai sisällissodista, kuten teillä äskettäin Cornwallin sodasta13 ja vähän sitä ennen Ranskan sodasta.14 Nämä miehet, jotka ovat uhranneet jäsenensä valtiolle tai kuninkaalle, eivät voi vammansa vuoksi enää harjoittaa entistä ammattiaan eivätkä ikänsä tähden oppia uuttakaan. Heidät minä

38 jätän nyt syrjään, koska sotien välillä on sentään rauhanjaksojakin. Tarkastelkaamme sen sijaan sitä mitä tapahtuu joka päivä. Maassa on suuri joukko aatelisia, jotka elävät toimettomina niin kuin kuhnurit toisten työstä, nimittäin vuokraviljelijöidensä, joita he nylkevät lisäämällä näiden maksuja. Vain tässä suhteessa he ovat säästäväisiä, muuten he ovat niin tuhlaavaisia että joutuvat usein kerjäämään. Lisäksi heidän ympärillään häärii suunnaton joukko joutilaita palvelijoita, jotka eivät koskaan ole oppineet itse ansaitsemaan leipäänsä. Heidät potkaistaan pois heti kun isäntä kuolee tai he itse sairastuvat. lsämiät näet ruokkivat mieluummin tyhjäntoimittajia kuin sairaita, ja isännän kuoltua perillinen ei voi heti ottaa elättääkseen isänsä palvelijoita. Nämä joutuvat näkemään nälkää, elleivät ryhdy rosvoamaan. Mitä muuta he voisivat tehdä? Kun he ovat kierrellessään kuluttaneet loppuun vaatteensa ja terveytensä, ylhäiset eivät halua eivätkä talonpojat uskalla ottaa palvelukseensa tällaisia sairauden runtelemia ryysyläisiä. He tietävät, että se joka on hemmoteltuna kasvanut joutilaisuudessa ja ylellisyydessä ja on tottunut rehentelemään miekka ja kilpi kädessä, ylenkatsomaan naapureitaan ja halveksimaan kaikkia muita paitsi itseään, ei pysty uskollisesti palvelemaan köyhää miestä kuokalla ja lapiolla pientä palkkaa ja niukkaa elantoa vastaan. Keskustelutoverini sanoi tähän: - Meidän on kuitenkin suosittava nimenomaan näitä miehiä. Koska he ovat rohkeampia ja jaloluontoisempia kuin käsityöläiset ja talonpojat, juuri he ovat armeijan voimana ja ytimenä, jos on ryhdyttävä sotaan. 37

39 - Tosiaankin, mma sanoin, - yhtä hyvin vms1t sanoa että sodan vuoksi on suosittava varkaita, sillä heistä ette kyllä pääse niin kauan kuin teillä on näitä miehiä. Rosvot eivät ole mitään pelkurimaisia sotilaita eivätkä sotilaat ole rosvoina suinkaan niitä kehnoimpia; niin hyvin nämä kaksi alaa sopivat yhteen. Tämä epäkohta on teillä kyllä yleinen, mutta se ei sentään koske yksin teitä. Sitä tavataan jokseenkin kaikilla kansoilla. Ranska saa kärsiä toisesta vielä pahemmasta vitsauksesta, sillä koko maa on rauhankin aikana - jos sitä nyt voi rauhaksi sanoa - palkkasoturien täyttämä ja miehittämä. Heidät on koottu sinne saman käsityksen vuoksi, joka saa teidät elättämään näitä joutilaita palvelijoita. Sikäläiset hullunviisaat katsovat valtion turvallisuuden vaativan, että siellä on aina valmiustilassa voimakas ja luja varusväki, erityisesti veteraaneja, sillä he eivät lainkaan luota harjaantumattomiin sotilaihin. Heidän on siis varta vasten etsittävä sotaa, jotteivät sotilaat jäisi vaille käytännön kokemusta, ja turhan päiten tapettava miehiä, jotteivät - kuten Sallustius osuvasti sanoo15 - heidän kätensä tai henkensä herpaantuisi joutilaisuudessa. Kuinka tuhoisaa tällaisten petojen kasvattaminen on, sen on Ranska saanut karvaasti kokea. Saman opetuksen antavat myös roomalaiset, karthagolaiset, syyrialaiset ja monet muut kansat, joiden vakinainen armeija on aina tilaisuuden saatuaan kukistanut niiden vallan ja hävittänyt maaseudun ja kaupungit. Ja kuinka hyödytöntä se lisäksi on, nähdään selvästi siitä että kun nämä sormenpäitään myöten harjoitetut Ranskan sotilaat ovat joutuneet vastakkain teidän

40 nostoväkenne kanssa, he eivät voi kerskua selviytyneensä voittajina montakaan kertaa. Ei nyt siitä sen enempää, jottei näyttäisi siltä että tässä avoimesti imartelen teitä. Mutta teidän kaupunkienne käsityöläiset eivät sen paremmin kuin maaseudun sivistymättömät talonpojatkaan tunnu juuri pelkäävän noita aatelisten toimettornia seuralaisia, paitsi ehkä ne jotka ovat ruumiiltaan heiveröisiä ja siksi arkoja tai jotka köyhyys on masentanut. Ei siis tarvitse pelätä, että nämä samat miehet, joiden voimakkaat ja rotevat ruumiit - sillä ylhäisille kelpaavat turmeltaviksi vain valitut miehet - nyt veltostuvat joutilaisuudessa tai heikentyvät pikemminkin naisille kuuluvissa tehtävissä, menettäisivät voimansa, jos heille opetettaisiin kunnon ammatit ja he joutuisivat miesten töihin. Oli kuinka oli, mielestäni ei ole millään tavoin hyödyksi valtiolle, että sodan varalta ruokitaan tällaista valtavaa joukkiota, joka vaarantaa rauhan. Sotaa ei koskaan tule ellei sitä haluta, ja rauhasta tulisi huolehtia paljon enemmän kuin sodasta. Mutta tämä ei silti ole ainoa syy, joka pakottaa ihmisiä varastamaan. On vielä toinenkin, joka käsittääkseni on enemmän luonteenomainen teille englantilaisille. - Mikä se on? kysyi kardinaali. - Teidän lampaanne, minä sanoin, - jotka ennen olivat niin säyseitä ja vähäruokaisia. Nyt ne kuuluvat yltyneen niin hillittömiksi syömäreiksi, että ahmivat suihinsa ihmisetkin ja hävittävät ja autioittavat pellot, talot ja kaupungit. Niissä valtakunnan osissa, jotka tuottavat hienointa ja siis kalleinta villaa, aateliset ja ylhäissyntyiset sekä eräät apotitkin - pyhiä miehiä tosiaan! - eivät tyydy niihin veroihin ja maksuihin, 39

41 joita heidän esi-isilleen kertyi maatiloista. Heille ei riitä se että he eivät toimettomalla ja ylellisellä elämällään hyödytä yhteiskuntaa, vaan he vielä vahingoittavatkin sitä. He eivät jätä lainkaan maata peltoja varten, vaan aitaavat kaikki maa-alueet laitumiksi, purkavat talot, hävittävät kaupungit ja jättävät vain kirkot lammasnavetoiksi. Ja aivan kuin teillä ei haaskautuisi kylliksi maata jo metsästysalueisiin ja puistoihin, nämä kelpo miehet muuttavåt kaikki asutut paikat ja viljelyalueet autiomaiksi. Sitä varten että yksi kyltymätön massäilijä, oikea maansa vitsaus, voisi liittää peltoja yhteen ja ympäröidä samalla aitauksella eräitä tuhansia auranaloja, ajetaan pois muutamia vuokraviljelijöitä. Toisilta riistetään omaisuus petoksella tai väkivalloin taikka hoidetaan niin, että he kyllästyneinä vääryyksiin myyvät sen. Tavalla tai toisella nämä onnettomat siis joutuvat muuttamaan, miehet, naiset, aviomiehet, vaimot, orvot, lesket, vanhemmat joilla on mukanaan pienet lapset ja köyhä mutta sitä lukuisampi palvelusväki, maanviljelys kun vaatii monia käsiä. He muuttavat pois kotikonnuiltaan mutta eivät löydä paikkaa minne asettuisivat. lrtaimistostaan he eivät saisi suurta hintaa siinäkään tapauksessa että voisivat rauhassa odottaa ostajaa, mutta kun heidän on pakko päästä siitä pian eroon, he joutuvat myymään sen pilkkahintaan. Tämän rahan he kuluttavat piankin kierrellessään. Mitä muuta he enää voivat tehdä kuin varastella ja päätyä hirsipuuhun - täydellä syyllä, tietenkin! - tai vaeltaa ja kerjätä? Mutta silloinkin heidät heitetään kulkureina vankilaan, koska he kiertelevät maata tekemättä työtä - nämä ihmiset, joiden

42 palveluksista kukaan ei halua maksaa, vaikka he ovat mitä innokkaimmin tarjoamassa niitä. He ovat tottuneet peltotöihin, mutta niitä ei ole tarjolla siellä missä ei enää kylvetä viljaa. Yksi lammas- tai härkäpaimen riittää laiduntamaan karj aa maalla, jonka viljelemiseen ja kylvämiseen tarvittiin monta kättä. Tästä syystä vilja on monin paikoin kallistunut. Myös villan hinta on noussut siinä määrin, että teikäläiset vähävaraiset kankurit eivät enää pysty ostamaan sitä, ja näin joutuu yhä lisää väkeä työttömäksi. Laidunmaiden laajentamisen jälkeen rutto tuhosi valtavan määrän lampaita, aivan kuin Jumala olisi rangaissut omistajien ahneuden lähettämällä lampaiden keskuuteen tämän tuhon, vaikkakin omistaj at olisivat sietäneet saada sen omaan niskaansa. Mutta vaikka lampaiden määrä paisuu valtavasti, hinta ei silti alene. Ei tosin voida sanoa, että lampaiden myynti on monopoli, koska myyjiä on useampia kuin yksi, mutta joka tapauksessa siitä määrää vain pieni ryhmä. Lampaat ovat näet jokseenkin kaikki joutuneet vain muutamien harvojen rikkaiden haltuun; näiden ei ole mikään pakko myydä ennen kuin he haluavat, ja he haluavat vasta kun voivat itse määrätä hinnan. Että muukin karj a on yhtä kallista, johtuu samasta syystä ja vielä enemmän siitä, että kun maatalot on hävitetty ja maanviljelys vähentynyt, ei ole väkeä joka kasvattaisi nuorta karjaa. Rikkaat eivät välitä kasvattaa nuorta nautakarj aa samalla tavoin kuin nuoria lampaita, vaan he ostavat muualta halvalla laihoja elikoita, lihottavat ne omilla laitumillaan ja myyvät sitten edelleen hyvästä hinnasta. Siksi ei nähdäkseni vielä tajuta tilanteen koko vahingollisuutta. Rikkaat ovat 41

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 37/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 5.8.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 37/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 5.8. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) RIKAS NUORUKAINEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Matt. 19: 16-30 Eräs

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Luojan asettama avioliitto Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Matt. 19: 1-12 1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. 2 Häntä seurasi

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot