Lapuan ikäpoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan ikäpoliittinen ohjelma 2010-2015"

Transkriptio

1 0 Oikeus ikääntyä arvokkaasti, täyttä elämää eläen Lapuan ikäpoliittinen ohjelma

2 1 1. Johdanto 3 2. Lähtökohdat ikääntymispoliittiselle ohjelmalle Ikääntyvien määrän kehitys Puutteellisesti asuvat vanhusasuntokunnat Yhden henkilön vanhusasuntokunnat Valtakunnalliset ikäpoliittiset tavoitteet Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys ja palvelutarpeen muuttuminen Toiminta-ajatus ja visio vuoteen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja palvelurakenteen ja palvelujärjestelmän strategiset linjaukset Nykyinen palvelurakenne ja toimenpide ehdotukset vuoteen Perusturva yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Varsinaisten vanhuspalveluiden käytön myöhentäminen 12 poikkihallinnollisen ja muun yhteistyön avulla Laadukkaat asuinympäristöt ovat ikäihmisten toimintakyvyn tukena Liikuntapalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Lapuan kansalaisopisto Vanhusneuvosto Vanhustenhuollon palvelutuotannon ja toimintatapojen 16 uudistaminen yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien ja kolmannen sektorin kanssa Yksityinen palvelutuotanto Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan toiminta vanhustyössä Vapaaehtoistoiminta Kotona asumista tukevat toiminnot, palvelut ja niiden kehittäminen Ennaltaehkäisevät palvelut ja osallistavat toiminnot ensisijaisina toimintamuotoina Palveluohjaus ja neuvonta Hyvinvointia tukevat kotikäynnit Ikääntyneiden fysioterapiapalvelut Muistisairaiden palvelut Hyvinvointiteknologia ikääntyvien hyvinvoinnin tukena Palveluliikenne 26

3 Päiväkeskustoiminta Omaishoidon tuki Kotihoito ja tukipalvelut Lyhytaikaishoito Päivähoito ja kuntoutusosasto avohuollon tukitoimena Palveluasumiseen ja pitkäaikaishoitoon vastaaminen Perhehoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytykset Henkilöstö ja johtaminen Palvelujen tuottavuus, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Merkittävimmät taloudelliset lisäykset suunnitelmakaudella Eräiden palveluiden kattavuuden kustannusvaikutukset Ikäpoliittisen ohjelman seuranta ja vastuut Toimenpideohjelma vuosille Lähteet 48 Liitteet 49

4 3 1. Johdanto Lapuan kaupungin vanhustyön strategioissa on noudatettu samaa aikajännettä kuin valtakunnallisessa laatusuosituksessa. Aikaisemmat kaupungin strategiat on tehty vuosille ja Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat vuonna 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka antoi valtakunnalliset linjaukset hyvän ja laadukkaan vanhustenhuollon kehittämiseksi. Vuoden 2008 laatusuosituksessa otetaan huomioon ikääntymispolitiikan ajankohtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Suosituksessa esitetään ikääntyneiden palveluiden laadun parantamiseksi strategisia linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakentamiseen, henkilöstöön ja johtamiseen, sekä asuin- ja hoitoympäristöön. Tavoitteena on, että jokaisella kunnalla on ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Koko suunnittelun lähtökohtana on ollut, että lapualaisella ikäihmisellä on oikeus elää kauniin luonnon ympäröimänä täyttää elämää eläen kodikkaassa asunnossaan, osallistuen ja hyvinvoinnistaan itsenäisesti tai oikea-aikaisten palvelujen avulla huolehtien. Tämän ikäpoliittisen ohjelman tavoitteena on sitouttaa eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ikäihmisten hoitoja palvelu eivät ole yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla, vaan sen tulee olla koko kaupungin ja eri hallintokuntien yhteinen asia. Ikäpoliittinen ohjelma kuvaa myös yhteistyötä julkisoikeudellisten yhteisöjen, kolmannen sektorin ja yritystoiminnan kanssa. Ikäihmisten määrän kasvulla tulee olemaan lisääntyvä merkitys ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja eri palvelujen järjestämisessä. Tässä ikäpoliittisessa ohjelmassa on arvioitu sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeiden ja kustannusten kehitystä vuoteen 2015 ja asetettu palvelurakenne toimenpideohjelman perustaksi. Toimenpideohjelmassa on asetettu mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille sekä määritelty toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi toimenpideohjelmassa käy ilmi viranhaltijoiden, eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteutumisessa. Ikäpoliittisen ohjelman laadinnassa on tehty yhteistyötä eri hallintokuntien ja tärkeiden sidosryhmien kanssa. Ikäihmisten mielipidettä on haettu opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen avulla. Kuntalaisten näkökulmaa on pyritty saamaan myös vanhusneuvoston ja luottamushenkilöiden kautta. Ohjausryhmässä on ollut edustettuna luottamushenkilöitä ja perusturvan johtoryhmä ja lisäksi on ollut kuusi eri työryhmää miettimässä ikäpoliittisista toimintalinjoista.( Liite 1) Ikäpoliittisen ohjelman suunnittelu, valmistelutyöt ja kirjoittamisen päävastuu on kuulut vanhustyön johtajalle.

5 4 2. Lähtökohdat ikääntymispoliittiselle ohjelmalle 2.1 Ikääntyneiden määrän kehitys Lapualla Elinolojen ja palvelujärjestelmän kehittäminen edellyttää tietoa mm. ikäihmisten määrän kehityksestä, yksin asuvien määrästä ja puutteellisesti asuvien määrästä. Lapualla 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan suhteellisen voimakkaasti vuoteen 2015 mennessä. Seuraavan viiden vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy n. 428 henkilöllä. Vastaavasti 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa n. 68 henkilöllä ja 85 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa n. 98 henkilöllä vuoteen 2015 mennessä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota 85 vuotta täyttäneiden määrän kasvuun, koska palvelujen tarve kasvaa 85 ikävuoden jälkeen. Ikäryhmien koko ja osuus väestöstä vuosi 2009 vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 vuosi 2020 vuosi vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä ,7 20,2 20,7 21,4 21,9 22,4 25,5 26,5 10,3 10,3 10,3 10,4 10,5 11,1 13,5 15,2 2,9 3,0 3,2 3,3 3,5 3,7 3,9 4,4 Väestöennuste vuotta täyttäneet

6 5 2.2 Puutteellisesti asuvat vanhusasuntokunnat Palvelujen tarvetta lisäävät mm. yksinasuminen ja puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuminen. Puutteellisesti varustetussa asunnossa puuttuu peseytymistilat ja /tai keskuslämmitys tai sähkölämmitys. Erittäin puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuu jokin seuraavista vesijohto, viemäri, lämminvesi tai Wc. Puutteellisesti ja erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja on eniten yli 80 vuotiailla ikäihmisillä. Heillä alkaa olla myös kasvava avun tarve ja motivoituminen esim. asunnon muutostöille on jo vaikeampaa. Lapualla on paljon pienituloisia eläkeläisiä ja muutostöiden omavastuuosuudet tuottavat vaikeuksia. Ikäihmisten asuntojen varustetaso on vuosien aikana parantunut huomattavasti ja myönteisyys muutostöille on lisääntynyt. Kaikki varustetasoluokat yhteensä Hyvin varustettu Puutteellisesti varustettu Ikäluokat yhteensä Erittäin puutteellisesti varustettu tai tuntematon 2.3 Yhden henkilön vanhusasuntokunnat Yhden henkilön vanhusasuntokunnat lisääntyvät 75 ikävuoden jälkeen. Yksin asuminen lisää palvelujen tarvetta. Siihen yhdistettynä erittäin puutteellisesti varustettu asunto ja korkea ikä ovat jo melkoisia riskitekijöitä. Tuttu ympäristö, sosiaalinen verkosto ja avun saaminen auttavat näissä tilanteissa selviytymään arjessa. Kaikki varustetasoluokat yhteensä Hyvin varustettu Puutteellisesti varustettu Erittäin puutteellisesti varustettu tai tuntematon Ikäluokat yhteensä

7 6 2.4 Valtakunnalliset ikäpoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma linjaa hallituskauden tärkeimmäksi tavoitteeksi sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kannustavaa ja oikeidenmukaista sosiaaliturvaa kunnioittavan ohjelman. Tavoitteena on asiakaskeskeisten palvelujen ja hyvien toimintakäytäntöjen toteutuminen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä. Vanhustenhuollon osalta hallitusohjelma linjaa tavoitteeksi ennakoivan, oikeudenmukaisen sekä työ- ja toimintakykyä edistävän hoidon. Sosiaali- ja terveysministeriön linjat Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2007:8 selvityksessään palvelun linjat vuoteen 2015, jotka jakautuvat perus- ja toimintatavoitteisiin. Perustavoitteet ovat toimintakyvyn parantaminen ja itsenäisen selviytymisen vahvistaminen, aktiivinen osallistuminen, esteettömän ympäristön luominen ja yhdenvertainen oikeus palveluihin. Toiminnalliset tavoitteet korostavat omatoimisuuden edistämistä, vanhus- ja omaisjärjestöjen toiminnan ja vapaaehtoistyön edellytysten tukemista, yksilöllistä palvelutarpeen arviointia, asiakkaan aseman ja valinnanmahdollisuuksien kohentamista ja palvelumuotojen yhteensopivuuden varmistamista. 2.5 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Maaliskuussa 2008 julkaistun laatusuosituksen on sosiaali- ja terveysministeriö valmistellut yhteistyössä Suomen kuntaliiton ja Stakesin (nykyinen THL) kanssa. Laatusuositus tukee kuntia kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Suosituksessa esitetään linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteen kehittämiseen, henkilöstön määrään ja osaamiseen sekä asumis- ja hoivaympäristöihin. Keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan valtakunnalliset määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat asettavat kuntakohtaiset tavoitteensa. Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan merkitystä ja kotona asumisen ensisijaisuutta. Suosituksessa esitetään seurantamittareita, joiden avulla saadaan kunnallista ja valtakunnallista tietoa keskeisten osa-alueiden toteutumisesta. Laatusuosituksessa määritellään ikääntyneiden palvelujen järjestämisen arvot ja eettiset pariaatteet strategisen linjausten kolmella eri osa-alueella: 1. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen, 2. henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen, 3. asumis- ja hoitoympäristöt Keskeisiä ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat: - itsemääräämisoikeus - voimavaralähtöisyys

8 7 - oikeudenmukaisuus - osallisuus - yksilöllisyys - turvallisuus Laatusuosituksen tavoitteet voidaan jakaa strategisten linjausten eri osa-alueiden mukaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteen kehittämiseen tulee panostaa, koska ennalta ehkäisevällä työllä saadaan ikääntyneiden hyvinvointi kohoamaan. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen tukee itsenäistä suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Nämä tekijät puolestaan vähentävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeita ja kustannuksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiä tavoitteita ovat: - onnistuvan ikääntymisen turvaaminen, - hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, - itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen, - terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy, - varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, päihteiden väärinkäyttö, väkivaltaan ja kaltoin kohteluun sekä muihin sosiaalisiin ongelmiin, - sairauksien tehokas hoito ja kuntoutussuunnitelmaan perustuva kuntoutus, - gerontologisen mukaan lukien geriatrisen asiantuntijuuden vahvistaminen Palvelurakenteen vastaavuus ikäihmisten tarpeisiin pyritään takaamaan jatkuvilla palvelutarpeiden arvioinneilla. Arvioitavaa tietoa kerätään ikääntyneiden asuin- ja elinoloista, ikärakenteesta, sairastavuudesta, toimintakyvystä, lähipalveluiden saatavuudesta ja palveluiden kysynnän määrästä. Näitä tietoja hyödyntäen suunnitellaan tulevaa palvelujärjestelmää. Pääpaino on ympärivuorokautisen kotona asumisen mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelurakenteen keskeisiä tavoitteita ovat: - kotihoidon asiakkaiden palvelujen laadun turvaaminen, - kodinomaisten yksiköiden luominen ikäihmisten toiveita kunnioittaen, - vuodeosastojen hyödyntäminen vain akuuttihoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin, - kaikkiin palveluihin on sisällytettävä ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun, - palvelurakenteen määrällisiä ja laadullisia tavoitteita seurataan Henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen takaavat palveluiden laadun. Henkilöstöön ja johtamiseen liittyvät tavoitteet/linjaukset ovat: - henkilöstön mitoittaminen asiakkaiden toimintakyvyn ja avun tarpeen mukaisesti vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen vähimmäismitoitus 0,5 0.6 hoitajaa/asiakas/vrk ja hyvä mitoitus 0,7 0,8 hoitajaa/asiakas/vrk terveyskeskusten vuodeosastot, pitkäaikaishoito vähimmäismitoitus 0,6 0,7 hoitajaa/asiakas/vrk ja hyvä mitoitus 0,8 hoitajaa/asiakas/vrk, - henkilöstön osaaminen tulee varmistaa tavoitteellisella täydennyskoulutuksella,

9 8 - ikääntyneiden palveluissa on turvattava ammattitaitoinen ja riittävä johto Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnan sosiaali- ja terveys-, asunto-, tekninen ja pelastustoimi yhdessä: - arvioivat kotihoitoa saavien ja ehkäiseviä kotikäyntejä saavien ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeen ottaen huomioon esteettömyyden, palo- ja muut turvallisuuskohdat, - arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten tilojen esteettömyyttä ja turvallisuutta, - asettavat arviointitiedon pohjalta asumis- ja hoitoympäristöjen uudistustarpeet tärkeysjärjestykseen ja laativat asuntojen ja tilojen parantamisohjelman, - lisäävät panostusta asiakasystävällisen teknologian hyödyntämiseen Tavoitteena on laadukkaat asumis- ja hoitoympäristöt. Sellainen pitkäaikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastoilla, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua, on korvattava muilla vaihtoehdoilla. Pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä tavoitteena on: - asukashuoneet, käytävät, yhteistilat sekä piha-alueet ovat esteettömiä ja turvallisia, - jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila, ellei asukas nimenomaan haluaa asua puolison tai muun yhteistä asumista toivovan asukkaan kanssa, - uusiin pitkäaikaishoivaa tarjoaviin yksiköihin rakennetaan pääasiassa vain riittävän tilavia yhden hengen huoneita, joissa on oma hygieniatila ja vanhoja tiloja peruskorjattaessa tavoitteena on yhden hengen huoneiden osuuden lisääminen, - ympäristö on dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet huomioon ottava: turvallinen, selkeä ja orientoitumista helpottava, - tilojen mitoitus on riittävä sekä tilojen joustavan käytön että henkilökunnan työturvallisuuden ja työssä jaksamisen kannalta - asukkaiden ulkoilumahdollisuudet lisääntyvät Palvelun määrälliset tavoitteet ovat mitattavissa palvelurakenneindikaattoreiden avulla. Palvelurakenneindikaattoreiden valtakunnallisten tavoitteiden toivotaan täyttyvän vuoteen 2012 mennessä. Laatusuositukseen sisältyvät palvelun rakennetta mittaavat indikaattorit ja valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Indikaattorit Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidontukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat) olevien osuus Tavoitteet (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) v prosenttia asuu kotona prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5-6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla

10 9 2.6 Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys ja palvelutarpeen muuttuminen Suurin osa lapualaisista ikäihmisistä elää aktiivista elämää ja käyttää peruspalveluja. He haluavat elää täyttä elämää ja vaikuttaa vahvasti omaan elämäänsä ikääntyneenäkin. Ainoastaan pieni osa ikäihmisistä tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja. Perinteisen raihnaisuuksia ja sairauksia korostavan vanhuskäsityksen rinnalle on noussut voimavaroja korostava vanhuskäsitys. Hyvän vanhenemisen tärkeimpinä tekijöinä pidetään aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, älyllisen ja fyysisen toimintojen ylläpitämistä sekä toimintakyvyn heikkenemisen estämistä ja sairauksien välttämistä. Ikääntyvät huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan, ihmissuhteistaan, harrastavat ja jatkavat elinikäistä oppimista. Meillä kaikilla on mahdollisuus paljon vaikuttaa siihen, miten pitkään säilymme omatoimisena ennen elämänkaaren toimintarajoitteista loppua. Terveys on merkittävä ikääntyneiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttava tekijä, joka vaikuttaa suuresti ikääntyneiden kotona selviytymiseen. Psyykkisen toimintakyvyn säilyminen on ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeistä. Monet vanhuuden elämänmuutokset liittyvät menetyksiin ja läheisten kuolemat lisäävät yksinäisyyttä. Vanhuudessa tarvitaan erityistä rohkeutta elää ja luopua. Fyysisten ja psyykkisen voimavarojen väheneminen voivat johtaa eristäytymiseen ja avuttomuuden lisääntymiseen. Alentunut toimintakyky ja toimintarajoitteet ovat palvelujen käytön yleisin peruste. Muistisairaudet ovat ikäihmisillä suurimpia palvelutarvetta lisääviä tekijöitä. Palvelujen tarvetta lisäävät myös yksinasuminen, puutteellisesti varustetussa asunnossa asuminen, asuin- ja elinympäristöjen esteellisyys, heikko taloudellinen asema sekä sosiaalisten verkostojen puute. ( Koskinen 2004) Eliniän nousun myötä toimintakykyä heikentävä sairastavuus on siirtynyt keskimäärin vanhemmalle iälle. Viimeisten tutkimusten mukaan myös vanhimpien ikäluokkien toimintakyky näyttäisi menevän parempaan suuntaan. Myönteisen kehityksen taustalla ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairastavuuden väheneminen, osaksi positiiviset muutokset elintavoissa, elinoloissa ja palveluissa. Myös kehittyvien hoitomenetelmien ja uuden teknologian avulla on mahdollista vähentää hoidon tarvetta. (Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen ja palvelujen kehittämisessä, 2006) Vaikuttaviksi toimenpiteiksi on todettu seuraavia asioita: - elintapojen muutos kuten liikunta, ravitsemus - monet lääkehoidot ja kirurgiset toimenpiteet - influenssa ja pneumokokkirokotukset - yksinäisten ryhmäkuntoutus ja yleensä kuntoutustoimenpiteet ja päivätoiminta - iäkkäiden masennuksen avohoito - muistisairauksien varhainen toteaminen - geriatrinen arviointi ja kuntoutus - uuden teknologian hyödyntäminen (Gerontologia 4/2009)

11 10 Vanhustyön suunnittelussa on otettava huomioon vanhusten omat toiveet ja voimavarat. Vanhusta ei tule laiminlyödä heikkouden tai avuttomuuden takia, vaan hoitotyön tulee olla laadukasta, eettistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa. Vanhenevan ihmisen omanarvontunne on paljolti kiinni siitä, miten ihmiset hänen ympärillään arvostavat ja kohtelevat häntä. Ikääntyneiden ihmisten kanssa tehtävä työ edellyttää ikääntymistä koskevaa tietoa, eettistä pohdintaa ja uudenlaista moniammatillisia työmuotoja (Koskinen 2004). Toiminta-ajatus ja vuoteen 2015 Lapualainen ikäihminen kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Hän elää täyspainoista elämää esteettömässä ympäristössä, kauniin luonnon ympäröimänä, osallistuen ja hyvinvoinnistaan huolehtien. Hän asuu omassa kodissaan, jonne on hänen mahdollisuus saada laadukkaat ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut, joissa asiakkaan voimaantumista ja kuntoutusta tuetaan kaikin tavoin. Niille ikäihmisille, jotka eivät kykene selviytymään kotona, varataan riittävästi kodikkaita, ympärivuorokautiset palvelut turvaavia palveluasumispaikkoja, joissa on palveluystävällinen ja asiakaslähtöinen ilmapiiri. Visio vuoteen 2015 Oikeus ikääntyä arvokkaasti, täyttä elämää eläen.

12 11 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja palvelurakenteen ja palvelujärjestelmän kehittämisen strategiset linjaukset 3.1 Nykyinen palvelurakenne ja toimenpide ehdotukset vuoteen 2015 Palvelurakenne kertoo poikkileikkaustilanteen, jossa kuvataan, kuinka paljon 75 vuotta täyttäneistä on samanaikaisesti eri palvelujen piirissä. Palvelurakenteen valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuu itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin % saa säännöllistä kotihoitoa 5-6 % saa omaishoidon tukea 5-6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastolla Nykyinen palvelurakenne Lapualla (1462 yli 75 vuotiaita) 91 % asuu palvelujen turvin omassa kodissaan 9,4 % saa säännöllistä kotihoitoa (138 asiakasta mittauksessa) 6,0 % saa omaishoidon tukea ( 88 asiakasta vuonna 2009) 3,1 % tehostetussa palveluasumisessa (Päivärinne 12, ostop.myllytupa ostop. yht 45) 5,7 % laitoshoidossa (Terveyskeskuksen hoiva 29, Liuhtarin hoiva 24 ja Hopearinteen hoiva 30, kaikki yht. 83) Tavoitteet Lapuan palvelurakenteelle vuonna 2015 (1530 yli 75 vuotiaita) 91 % asuu palvelujen turvin omassa kodissa 11 % saa säännöllistä kotihoitoa 6,0 % saa omaishoidon tukea 7,8 % tehostetun palveluasumisen piirissä (Hopearinne 60, ostopalvelut 31, Niittypuisto 14, uusi dementiayksikkö 15 paikkainen yht. 120) 1,6 % laitoshoidossa ( terveyskeskuksen hoivaosasto 25) Riittävä ja monipuolinen avohoito, tehostetun palveluasumisen lisääminen sekä uudentyyppisten hoivapalvelujen kehittäminen mahdollistavat laitoshoidon osuuden vähentämisen.

13 12 Ehdotukset hyvän palvelurakenteen saamiseksi vuoteen 2015 mennessä: Liuhtarin hoivaosaston laitospaikat muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi siten, että Liuhtarin hoivaosastolta siirtyy 14 asukasta ja suurin osa henkilökunnasta Niittypuistoon ja loput 10 asukasta Liuhtarin hoivaosastolta siirtyy uuteen 15 paikkaiseen yksikköön tai hoidon tarpeen mukaan muihin olemassa oleviin yksiköihin. Terveyskeskuksen hoivaosaston laitospaikkojen määrä tulee olemaan 25 paikkaa Hopearinteen hoivaosaston 30 laitospaikkaa muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi Palveluasumisen yksiköt Eevankoti ja Matintupa muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi Kotirinne ( 6 palveluasumispaikkaa) lakkautetaan ja henkilökunta siirtyy Eevankotiin ja Matintupaan Päivärinteeseen keskitetään lyhytaikainen palveluasuminen 3.2 Perusturva yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Varsinaisten vanhuspalveluiden käytön myöhentäminen poikkihallinnollisen yhteistyön avulla. Ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee ottaa huomioon sosiaali - ja terveydenhuollon suunnittelussa, mutta myös asumis-, kulttuuri-, liikunta-, liikennepalveluissa ja yhdyskuntasuunnittelussa, kuten kaavoituksessa ja maankäytössä. Rakentavalla yhteistyöllä ja eri hallintokuntien sitoutumisella kyetään myöhentämään varsinaisten vanhuspalveluiden tarvetta. Monet iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta tärkeät ratkaisut tehdään muilla sektoreilla kuin sosiaali- ja terveystoimessa. Kulttuuri- ja kansalaisopiston tilat ja tapahtumat, kirjasto, liikuntatoimi, seurakunnan tapahtumat, kuntopolut, pyörätiet, latuverkot, uimahalli, kuntosalit ja liikuntamahdollisuudet ovat parasta ikäpolitiikkaa. Asuntojen ja elinympäristön esteettömyydellä mahdollistetaan kotona asuminen ja toimintakyky kunnon heiketessäkin. Näillä toimenpiteillä on suuri inhimillinen ja taloudellinen merkitys tulevaisuudessa, koska tavoitteena on pitää mahdollisimman moni ikäihminen peruspalveluiden piirissä, ikäihmisten määrän kasvusta huolimatta.

14 Laadukkaat asunnot ja asuinympäristöt ovat ikäihmisten toimintakyvyn tukena Tärkeimmät kehittämistoimet ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi liittyvät asumiseen, asuntojen rakentamiseen ja rakennetun ympäristön toiminnallisuuteen ja esteettömyyteen. Asunto ja asuinympäristö määrittävät ikääntyneiden toimintakykyä ja arjesta selviytymistä paljon luultua enemmän. Kotona asumisen suunnittelu on haasteellista, sillä asumiseen liittyvät ongelmat tulevat esille ikääntyvien näkökulmasta vähitellen. Asuinympäristö tulee vastata ikääntyvän tarpeisiin ennakoimalla myös pidentynyt elinikä ja luonnollinen toimintakyvyn aleneminen. Ensimmäisenä ikääntyvillä ongelmia tuottavat mahdollisuudet liikkua portaissa, kävellä usean sadan metrin matkoja sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita. Vaikeuksia tuottaa myös ulospääsy omasta kodista. Ongelmaksi ovat muodostuneet myös katujen ylitykset, koska vihreän valon aika on laskettu liian lyhyeksi, jotta hitaammin liikkuja ehtisi turvallisesti ja ilman pelkoja ylittää kadun. Elämäntavan, subjektiivisen hyvinvoinnin ja hallinnantunteen säilyminen sekä toimintakyvyn alenemisen huomiointi asumiseen liittyvissä ratkaisuissa ovat tärkeitä yhdessä ikääntyvän asuinympäristön pysyvyyden kanssa. Asumisen kestolla on osoitettu olevan monia positiivisia vaikutuksia ikääntyvien selviytymiseen ja mielialaan. Ikääntyneiden asuminen ei kuitenkaan saa olla irrallaan muusta asumisen kehittämisestä kunnassa. Hyvin suunnitellut, laadukkaat ratkaisut palvelevat kaikkia.(kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen ja palvelujen kehittämisessä, 2006) Peruskorjauksella on vaikutusta ikääntyneille suunnattujen palveluiden kustannuksiin. Kokonaistaloudellisesti laskettuna asuntojen korjausremontit kannattavat, mikäli niillä voidaan myöhentää sosiaali- ja terveystoimen palveluiden käyttöä. Ikääntyneen avuntarve vähenee merkittävästi, kun asunto korjataan toimintakykyä vastaavaksi. Liikuntaesteisessä asunnossa asuvalla on kaksinkertainen riski toimintakyvyn ongelmiin verrattuna esteettömässä asunnossa asuvalla. (Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen ja palvelujen kehittämisessä, 2006) Olemassa olevien asuntojen peruskorjaus on laaja käsite. Se voi tarkoittaa kokonaisen asuintalon korjaamista ikääntyville paremmin sopivaksi, hissin rakentamista kerrostaloon tai yksittäisen asunnon peruskorjausta. Kehitettäessä ikääntyvien asumiseen liittyviä ratkaisuja tyhjilleen jäävät kerrostalot ovat yksi mahdollisuus. Esimerkkinä hyvistä käytännöistä on Lapualla vuokratalon muutos palveluasunnoiksi. Muutostyöt alkavat vuoden 2010 aikana. Ympäristön esteettömyyttä ja toimivuutta parantamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ikäihmisten toimintakykyyn ja erilaisten tukipalvelujen tarpeeseen. Ympäristön esteettömyys on tärkeä osa liikkumisen edistämistä ja osallisuuden tukemista. Esteettömyys on tasavertaisuuden edellytys mahdollistaen kaikille turvallisen liikkumisen. (Esteettömyysopas 2009) Esteettömyys ei yleensä maksa rakennusvaiheessa esteellistä enempää, se vaatii vain huolellista suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Hyvin suunniteltu esteetön ympäristö tekee mahdolliseksi itsenäisen asumisen tai asioimisen henkilöille, jotka huonosti toimivassa ympäristössä ovat toisten avun varassa. Vähentynyt kotihoidon avun tarve on selkeä kustannuksia alentava tekijä. Esteettömyydessä on kyse ympäristön esteettömyydestä, palvelujen, kulttuurin ym. saavutettavuudesta ja tuotteiden sekä rakennusten käytettävyydestä.(esteettömyysopas 2009)

15 14 Ikäihmisten asuntojen korjaamista tuetaan seuraavien järjestelmien kautta: Kaupunki myöntää korjausavustuksia asuntojen kunnostamiseen valtion asuntorahaston ja ympäristöministeriön ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Lisäksi annetaan neuvontaa korjaus- ja perusparannusasioissa. Perusturvan talousarvioon varataan määräraha vaikeavammaisille vanhuksille, vammaispalvelulain perusteella sairauden tai vamman vuoksi välttämättömille asunnon muutostöille ja asuntoon kiinteästi asennettaville välineille ja laitteille. Perusturvan talousarvioon varataan vuosittain määräraha ikäihmisten välttämättömiin pienimuotoisiin korjaustöihin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustuksia terveyshaitan ja liikuntaesteiden poistamiseksi ja hissin rakentamiseksi. Valtio tukee omakotitalojen ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia myöntämällä pankkilainalle korkotukea. Valtionkonttori korvaa sotainvalideille sairauden tai vamman vuoksi välttämättömät asunnon muutostyöt. Hyvän asunto ja asumisympäristön saamisen edellytykset: Maankäytön suunnittelussa väestön ikääntyminen arvioidaan aluetasolla jo kaavan laatimisen yhteydessä. Kaavoitustoiminnassa huomioidaan lähipalveluiden ja muun sosiaalisen ympäristön, sekä liikuntamahdollisuuksien lisääminen. Huolehditaan rakentamisessa asumisen ja ympäristön esteettömyydestä ja hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. Tekninen keskus kartoittaa kaupungin palveluiden ja asuinalueiden välisten reittien esteettömyyden. Tekninen keskus varmistaa esteettömyyden toteutumisen erilaisissa väylähankkeissa, kuten kadut, suojatiet, torialueet, luiskat, portaat, levähdyspaikat Kaupungin kiinteistöjen peruskorjaus- ja uudisrakentamisessa toteutetaan esteettömiä ratkaisuja. Kaupungin omistamien rakennusten esteettömyys kartoitetaan sekä laaditaan tavoiteaikataulu esteettömyyskorjauksille. Neuvonnalla kannustetaan yksittäisiä kuntalaisia valitsemaan uudis- ja korjausrakentamisessaan esteettömiä ratkaisuja.

16 Liikuntapalvelut Liikunnan edulliset vaikutukset ikäihmisten toimintakykyyn ovat merkittäviä. Säännöllinen kuntoilu ylläpitää hapenottokykyä, vähentää riskiä kansansairauksiin sekä lisää lihasmassaa, tasapainoa ja liikkuvuutta vähentäen ikääntyvien kaatumisriskiä. Sairaalakäyntejä on todettu olevan jopa neljännes vähemmän liikuntaa harrastavilla ikäihmisillä. Monipuolinen liikunta, johon kuuluu kestävyys-, tasapaino- ja voimaharjoittelua sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa, edistää parhaiten heidän toimintakykyään. Tavoitteet hyville liikuntapalveluille Ikäihmisten edulliset liikuntamahdollisuudet tukevat erityisesti lihaskunnon ja tasapainon vahvistamista, jossa kaupungin liikuntatoimella on keskeinen rooli. Tavoitteena on lisätä lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavia ja ylläpitäviä liikuntamahdollisuuksia. Liikuntatoimen ja teknisen toimen yhteistyö liikuntapaikkojen ja liikuntapuistojen suunnittelussa ikäihmisten tarpeet huomioiden. Kiinnitetään huomiota ikäihmisten liikuntapalveluiden edulliseen hinnoitteluun Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kulttuuripalveluissa kiinnitetään huomiota siihen, että tarjonta tehdään ikäihmisiä houkuttelevaksi ja helposti saavutettavaksi. Kulttuuriaktiivisuudella on suora myönteinen vaikutus ikäihmisten hyvinvointiin ja kulttuurin ja terveyden välillä on merkittävä yhteys. Tavoitteena on varmistaa eri ikäryhmien yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuteen ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on palvelumuotoja, jotka sopivat erityisesti ikääntyneille henkilöille. Kaupungin kirjastosta on mahdollisuus tilata kirjaston kirjoja suoraan kotiin kuljetettavaksi. Kirjaston henkilökunnan kanssa sovitaan siitä, mitä kirjoja halutaan lainata. Kirjaston henkilökunta kuljettaa aineiston asiakkaalle ja he huolehtivat myös lainattujen kirjojen palauttamisesta. Kulttuuri- ja kirjastopalveluissa tullaan jatkossakin huomioimaan ikäihmisten tarpeet ja palveluiden saatavuus Lapuan kansalaisopisto Lapuan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan tarjoaa opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia myös kaikenikäisille senioreille. Tämän toiminnan tavoitteena on seniori- ja vanhusväestön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja lisääminen

17 16 tarjoamalla mielekästä tekemistä yhdessä muiden kanssa. Vapaan sivistystyön opintojen on todettu vahvistavan ikäihmisten hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja vähentävän sosiaali- ja terveysmenoja yhteiskunnan tasolla. Kansalaisopiston kurssi- ja luentotoimintaa suunnitellaan yhteistyössä Lapuan kaupungin perusturvan vanhustyön ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kurssi- ja luentotoimintaa pyritään toteuttamaan resurssien mukaan lähipalveluna mahdollisimman monipuolisesti eri-ikäiset ja -kuntoiset seniorit huomioiden Vanhusneuvosto Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa ja edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää vanhusten selviytymistä yhteiskunnan eri toiminnoissa, kuten asumisessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa sekä muissa kunnallisissa palveluissa. Vanhusneuvoston tehtävänä on seurata vanhusväestön tarpeita ja niitä vastaavaa palvelutarjontaa. Vanhusneuvosto tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ikäihmisiä koskevissa asioissa. Vanhusneuvoston tekemiä ehdotuksia tulevalle suunnitelmakaudelle : Riittävä henkilöstö tulee turvata kaikissa vanhuspalvelujen yksiköissä Lapuan Saarenpää palvelukoti ry:lle yksiköihin yövalvonta Liikuntatoimen asiakasmaksut mahdollisimman alhaiset ikäihmisille Kevyen liikenteen väylien hyvä kunnossapito ja levähdyspaikkojen järjestäminen Eläkeläisjärjestöjen hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa ja toiminnan organisoiminen Vanhustenhuollon palvelutuotannon ja toimintatapojen uudistaminen yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien ja kolmannen sektorin kanssa Yksityinen palvelutuotanto Väestön ikääntyessä kuntalaisten palvelutarpeet luonnollisesti kasvavat. Jos nykyiset palvelurakenteet säilyvät ennallaan, käytännössä jo lähitulevaisuudessa enemmän kuin kaksi työssä käyvää suomalaista kolmesta työskentelisi kuntasektorin palveluksessa. Tällainen kehityskulku ei tietenkään ole mahdollinen. ( Yksityiset palvelut julkisessa palvelutuotannossa 2009).

18 17 Käsillä oleva talouden taantuma ja väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeiden kasvu pakottavat etsimään uusia ratkaisuja myös vanhustenhuollon palvelutuotantoon Lapuan kaupungissa. Kaupungilla on lakisääteinen vastuu järjestää palvelut, mutta useita vaihtoehtoja tuottaa ne. Kuntapalvelujen tuottavuuden ratkaisee se, miten palvelut tuotetaan ja miten tehokkaiksi prosessit onnistutaan virittämään. Markkinakilpailu on tehokas keino saada tuottavuus nousuun ja hillitä kustannusten nousua. Koska yritykset ovat erikoistuneet omalle toimialueelleen ja toimivat tiukassa markkinatilanteessa, niiden on ollut pakko hioa toimintojaan ja vahvistaa asiakastyytyväisyyttä. Kilpailuttamalla varmistetaan, että kuntalaiset saavat parasta mahdollista palvelua. Palvelujen osto yksityiseltä sektorilta tapahtuu kunnan valvonnassa. Hankintasopimuksen voimassaoloaikana palvelua voidaan kehittää edelleen palvelun järjestäjän, tuottajan ja käyttäjän keskinäisellä palautteella ja vuorovaikutuksella. (Yksityiset palvelut julkisessa palvelutuotannossa 2009). Kunnat voivat hyödyntää yritysten tuottamia palveluja monella tavalla. Esimerkiksi palvelusetelit tarjoavat kuntalaisille entistä enemmän mahdollisuuksia valita. Setelit lisäävät kilpailua palvelutuottajien välillä, tehostavat sen vuoksi palvelujärjestelmää ja parantavat asiakastyytyväisyyttä. Kuntien mahdollisuudet käyttää palveluseteliä ovat entistä laajemmat, sillä seteleitä voi hyödyntää lähes kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yksityisellä ja yhdistyksen palvelutuotannolla Lapuan kaupungin vanhustyössä on jo pitkät perinteet ja siitä saadut kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Tärkeänä tavoitteena on kuitenkin pidetty myös sitä, että kaupungilla tulee olla myös omaa toimintaa, jolloin kyetään hintaja laatuvertailuun, pitkäjänteisten palveluiden turvaamiseen ja vältytään olemasta pelkästään markkinoiden armoilla. Yksityiselle palvelusektorille on systemaattisesti ohjattu monien vuosien aikana kotihoidon tukipalveluasiakkaita. Osapuolet ovat olleet tyytyväisiä ja kaupungille ei ole aiheutunut mitään muuta kuluja kuin ainoastaan tiedottamiseen ja ohjaamiseen käytetty aika. Muita hyviä käytäntöjä on ollut palveluasumisen hankinta yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungin suurista investointikuluista johtuen lähtökohtana on ollut, että hankintaan ainoastaan asumispalvelua ja yksityinen palveluntuottaja ottaa vastuun investointikuluista ja yksikön käyttökustannuksista. Viimeksi tehty tehostetun asumispalvelun kilpailutus onnistui erinomaisesti ja kaupunki sitoutui ostamaan edulliset asumispalvelut Mikevalta ja kaupunki välttyi suurilta investointikustannuksilta ja rakennuksen tulevien vuosien käyttökustannuksilta. Samoilla periaatteilla on ostettu palveluasumista jo monta vuotta yksityisiltä palveluntuottajilta Kotionnelta ja Vuosikkaalta. Helmi palveluliikenteen kilpailutus onnistui ja saimme kaupunkiin edullisen ja asiakaslähtöisen palveluliikenteen. Palveluliikenne toimii tehokkaasti, koska se on myös yrittäjän etu. Kotiin kuljetettavien ruokien ruokakuljetukset ulkoistettiin ja nämä toimenpiteet vapauttivat kotihoidon työntekijät muihin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kilpailun voittanut Itella hoitaa palvelun omalla kalustollaan ja logistiikan osaamisellaan parhaalla mahdollisella tavalla.

19 18 Lapuan Saarenpään palvelukoti ry:n kanssa on tehty yhteistyötä 1970-luvulta lähtien. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 87 erittäin hyväkuntoista palveluasuntoa. Kuluvana vuotena tehdyn kartoituksen mukaan säännöllistä ja paljon apua tarvitsevia asiakkaita on noin 45. RAY on myöntänyt vuosien varrella paljon avustuksia rakentamiseen ja itse toimintaan. Tämä on laajentanut rahoituspohjaa ja koko toiminta on ollut arvokas lisä Lapuan kaupungin vanhustenhuoltoon. Viimeisin RAY:n rahoittama hanke on päiväkeskustoiminnan aloittaminen vuosille , jota hallinnoi Saarenpään palvelukoti ry. Palvelutuotantoon tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia innovaatioita. Yksityistä ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa tarvitaan julkisen rinnalle. Edellytykset uudistaa vanhustenhuollon palvelutuotantoa ja toimintatapoja Palvelujen kehittäminen edellyttää vanhuspalveluiden kustannusten läpinäkyvyyttä ja omien toimintatapojen analysointia. Markkinoiden, yksityisen ja kolmannen sektorin osaamisen hyödyntämistä. Huolellinen valmistautuminen kilpailutuksen ja selkeä tarjouspyyntö ja hyvä tuntemus markkinoista. Hankintapäätöstä tehtäessä tulee erityisesti kiinnittää huomiota hinnan ja laadun painoarvoon.

20 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat Harrastus, virkistys- ja kuntoutustoiminta sekä mahdollisuus vertaistukeen ovat tärkeitä sekä ikääntyneille että heidän omaishoitajilleen. Kaupungin yhtenä tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa ja hyödyntää myös heidän voimavarat ikääntyneiden osallisuuden ja aktiivisen elämän tukemisessa Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan toiminta vanhustyössä Lapuan kaupungin vanhustyössä seurakunnan vastuu on ensisijaisesti vanhusten hengellisessä työssä. Tästä työstä vastaavat seurakunnan papit, diakoniatyöntekijät ja kanttorit. Seurakunnan toimesta tehdään kotikäyntejä palvelukodeissa asuvien vanhusten luona sekä järjestetään kuukausittain hartaushetkiä näissä yksiköissä. Seurakunnan kuorot vierailevat vuosittain eri yksiköissä. Diakoniatyöntekijät ja papit tekevät kotikäyntejä omassa kodeissaan asuvien vanhusten luokse. Seurakunnan toimesta järjestetään omaishoitajille kokoontumisia kuukausittain ja virkistyspäiviä lähialueen leirikeskuksiin. Työn tavoitteena on omaishoitajien kuuleminen, tukeminen ja vertaisryhmän järjestäminen. Mainittakoon, että kylätoimikuntia on 40 ja niissä on noin 100 kinkereillä valittua diakoniapiirihenkilöä, jotka toimivat alueellaan ja he tekevät kotikäyntejä vanhusten luokse. Eri kylien diakoniaihmiset järjestävät vuorollaan kuukausittain hartaushetken Hopearinteessä ja ympäristön ikäihmisiä kutsutaan mukaan. Kuorojen kautta on lapualaisilla ikäihmisillä mahdollisuus osallistua seurakunnan jumalanpalvelusja musiikkityöhön Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnalla on pitkä historia ja perinteet. Talkoot ja muu yhteinen auttaminen ovat olennaisesti kuuluneet lapualaisten toimintatapoihin. Vapaaehtoiset toimivat tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin auttaen erilaisissa tehtävissä ilman rahallista korvausta ja työntekijän vastuuta. Vapaaehtoiset eivät korvaa hoitotyötä, vaan he toimivat apuna ja tukena, ystävinä, saattajina. Vapaaehtoistyöntekijöitä voidaan käyttää saatto- ja ulkoiluavussa, asiointiavussa, viriketoiminnassa, atk-neuvonnassa, ja keskustelussa ikäihmisten kanssa. Vapaaehtoiset voivat toimia liikunta- ja kulttuurikavereina. Toiminnan tulee olla luetettavaa, turvallista ja luottamuksellista, joten se edellyttää sitoutumista ja myös vaitiolovelvollisuutta. Työ vastaavasti antaa tekijän elämään merkitystä ja mielekästä tekemistä ja auttamisen iloa. On erittäin tärkeää, että vapaaehtoisista pidetään hyvää huolta ja heidän työtä arvostetaan.

21 20 Hyvän vapaaehtoistoiminnan edellytykset: Toiminta on organisoitua, järjestelmällistä ja kirjattua. Toiminta yhdistetään Saarenpääkodin hallinnoimaan päivätoimintaan. Vapaaehtoisten rekrytointi on jatkuvaa ja se tehdään yhteistyössä eri järjestön ja toimijoiden kanssa. Kaikki vapaaehtoiset perehdytetään asiakaskuntaan ja eri yksiköihin. Kaikkien vapaaehtoisten kanssa on tehty sopimus ja tarvittavat vakuutukset hoidetaan. Henkilökunta sitoutuu auttamaan ja perehdyttämään vapaaehtoista ja näkee toiminnan tärkeänä lisänä ikäihmisten hyvinvoinnissa. Vapaaehtoistyöntekijöitä motivoidaan, tuetaan, koulutetaan ja pyritään järjestämään virkistystä. Nämä toimivat viesteinä vapaaehtoistyön tärkeydestä. 3.3 Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut Ennaltaehkäisevät palvelut ja osallistavat toiminnot ensisijaisina toimintamuotoina Ikäihmiset vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse, mahdollisesti omaisten ja lähipiirin tukemana. Ennaltaehkäisevää toimintaa järjestävät yhdessä suunnitellen kaupunki, kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painopiste on ennaltaehkäisyssä ja asiakkaan omien voimavarojen ja itsenäisen selviytymisen tukemisessa. Ammatillisen vanhustyöhön suunnatun etsivän toiminnan perustehtävänä on löytää ikääntyviä, jotka ovat avun tarpeessa eivätkä jostain syystä käytä olemassa olevia auttamis- ja palvelujärjestelmiä Palveluohjaus ja neuvonta Ennaltaehkäisevä työ tarvitsee ehkäisevän näkökulman lisäksi konkreettisia menetelmiä, työkaluja ja työmuotoja. Palveluneuvonta on ikäihmisten tarpeista lähtevää yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa eri palveluista, tukimuodoista ja muista ikääntyvien elämään vaikuttavista asioista. Palveluohjaus on syvällisempää ikääntyvien toimintakyvyn ja elämäntilanteen kartoitusta,

22 21 mahdollisiin ongelmiin tarttumista ja jäljellä olevien voimavarojen tukemista. Palveluohjaus on yksi hyväksi todettu menetelmä, jossa toteutetaan ehkäisevää työotetta ja jonka tavoitteena on voimaannuttaa asiakasta. Palveluohjauksessa korostuu asiakaslähtöinen työtapa, joten tärkeitä ovat asiakkaan omien voimavarojen ja tukiverkostojen hyödyntäminen ja vahvistaminen. (Lapuan kaupungin ikäihmisten palveluohjauksen kehittäminen 2009) Palveluohjaajan tulee olla eri palveluiden asiantuntija, joka huolehtii palveluiden saatavuudesta asiakkaalle ja tarvittaessa suunnitelmien etenemisestä. Palveluohjaaja voi toimia myös asiakkaan puolestapuhujana ja asiakkaan oikeuksien puolustajana, mikäli epäkohtia ilmenee palvelujen saatavuudessa. Palveluohjaajan tehtävä on asiakkaan motivoiminen ja tukeminen sekä palveluiden ja suunnitelmien yhteensovittaminen. Palvelujen yhteensovittaminen vaatii viranomaisten välisten vastuiden selkeää sopimista asiakaskohtaisesti sekä yhteisten pelisääntöjen ja konkreettisten tehtävien sopimista. Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää hänen tarvitsemansa palvelut saatavissa olevien resurssien avulla. Palveluohjauksen toteutuksessa voidaan käyttää moniammatillista yhteistyöryhmää, johon kootaan eri alojen tai ammattiryhmien asiantuntemusta asiakkaan kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. ( Lapuan kaupungin ikäihmisten palveluohjauksen kehittäminen 2009) Hyvän palveluneuvonnan edellytykset: Palveluneuvontaan laaditaan selkeä toimintamalli. Päivitetään ikäihmisten palveluopas. Päivitetään kaupungin nettisivut ikäihmisten palveluista. Palveluneuvonta keskitetään ensisijaisesti virka-aikana toimiville viranhaltijoille. Palveluneuvontaa edellytetään myös kotihoidon, päivätoiminnan ja lyhytaikaishoidon henkilökunnalta. Hyvän palveluohjauksen edellytykset: Selkeyden vuoksi sovitaan kirjallisesti mitä palveluohjaus pitää sisällään Palveluohjausta antaa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, jolla on hyvä tietämys sosiaaliturvasta sekä koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmästä. Asiakkaalle tehdään kokonaistilanteen kartoitus ja laaditaan kirjallinen palvelusuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Palveluohjaus on aina tavoitteellista, jossa pyritään asiakkaan omien voimavarojen tukemiseen.

23 Hyvinvointia tukevat kotikäynnit Ennaltaehkäisevässä palveluohjauksessa hyödynnetään ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä saatua tietoa ikäihmisten voimavaroista ja tulevista odotuksista. Ehkäisevät kotikäynnit mahdollistavat varhaisen puuttumisen ikäihmisten toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen ja tukevat kotona asumista. Ehkäisevät kotikäynnit kohdennetaan ensisijaisesti niille ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon asiakkaina. Käyntien tarkoituksena on tiedottaa palveluista, selvittää hyvinvointia ja terveyttä vaarantavia riskitekijöitä sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuutta. Laatusuositusten mukaan erityishuomio on kohdennettava riskiryhmiin, joita ovat esimerkiksi taloudelliselta asemaltaan heikossa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat, monisairaat tai sairaalakierteessä olevat ikäihmiset, kaatumis- ja muille tapaturmille alttiit henkilöt, hiljattain leskeytyneet ja yksinäiset ikäihmiset. Näiden pohjalta palveluohjaaja voi ennakoida ikäihmisten tulevaa palveluiden tarvetta ja ylläpitää voimaannuttavia tekijöitä. Hyvän ennaltaehkäisevän työn toteutuminen: Tiedottaminen eri palveluista ja käytetään monenlaisia tiedotuskanavia 75 vuotiaille tarjotaan mahdollisuus palvelutarpeen arviointiin Varhainen puuttuminen Terveellisen elintapojen edistäminen mm. ravitsemus, liikunnan ja lihaskunnon ylläpitäminen Kotitapaturmien ehkäisy Ikääntyneiden fysioterapiapalvelut Fysioterapiapalvelujen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää ikääntyvän väestön toimintakykyä ja kotona selviytymistä sekä aktivoida ikääntyviä osallistumaan toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Fysioterapian yhteydessä toimii apuvälinelainaus. Apuvälineitä on mahdollisuus saada sekä lyhytaikaiseen että pitkäaikaiseen lainaan. Fysioterapiahenkilöstö arvioi apuvälinetarpeen yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa omaisten kanssa. Apuvälinearviointi ja käytön opetus voidaan tehdä myös asiakkaan kotona. Fysioterapiassa ohjataan asiakasta löytämään ja soveltamaan keinoja ja valmiuksia, joilla hän edistää ja ylläpitää toimintakykyään. Fysioterapiahenkilöstö toimii asiantuntijana suunniteltaessa kodin muutostöitä. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen selviytyminen kotona. Hoidolliset fysioterapiapalvelut toteutetaan lääkärin arvion mukaan eri toimintayksiköissä joko vastaanotolla, kotona, vuodeosastolla tai palveluasumisessa. Fysioterapia voidaan toteuttaa joko yksilöllisenä tai ryhmässä. Ikääntyneille on tarjolla erilaisia kuntoutusryhmiä, esimerkiksi kunto-

24 23 sali-, nivelrikko-, tasapaino- ja neurologisia ryhmiä. Asiakkaan kotiutuessa laitoshoidosta tehdään tarvittaessa kotikäynti kotona selviytymisen varmistamiseksi. Fysioterapiahenkilöstö toimii kiinteästi yhteistyössä perusturvan muun henkilökunnan kanssa sekä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Yhteisenä tavoitteena on kuntouttava työote. Hyvän kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden edellytykset: Laaditaan poikkihallinnollinen ikäihmisten liikuntastrategia Lapuan kaupunkiin fysioterapiahenkilöstön toimesta. Kuntoutuksen kohdentaminen edellyttää kuntoutustarpeiden ja perusteiden tarkkaa määrittämistä, jotta ne ikäihmiset, jotka hyötyvät kuntoutuksesta, saavat tarkoituksenmukaiset kuntoutuspalvelut. Asiakkaiden fyysisestä kunnosta huolehtiminen kuuluu kaikille työntekijöille, ei pelkästään fysioterapeuteille. Kaikissa ikääntyneiden palveluissa otetaan käyttöön toimintakykyä ja kuntoutusta edistävä työtapa ja sen lisäksi hyödynnetään kohdennetusti varsinaisia kuntoutusmahdollisuuksia. Lyhyiden laitoskuntoutusjaksojen jälkeen kuntoutus tulisi siirtää mahdollisimman nopeasti asiakkaan kotiin ja varmistaa tiedonkulku laitoksen ja kotihoidon välillä. Kotihoito osallistuu ikääntyvien kuntoilun edistämiseen tekemällä suunniteltua kotijumppaa asiakkaan kanssa. Kaikkiin päivätoimintaryhmiin ja lyhytaikaiseen palveluasumiseen yhdistetään ikäihmisten fyysinen kuntoutus. Asiakkaiden fyysisestä kunnosta huolehditaan myös pitkäaikaishoidon yksiköissä, toimintarajoitteista huolimatta. Apuvälineiden tarpeiden arviointi, niiden hankinta, saatavuus ja käytön ohjaus ovat olennainen osa ikääntyneiden kuntoutuspalveluja.

25 Muistisairaiden palvelut Dementoivat sairaudet ovat ikäihmisillä merkittävin palvelutarvetta lisäävä tekijä. Dementiaoireisten ihmisten hoidon ja palvelun järjestäminen on keskeinen kokonaisuus, kun suunnitellaan ja mitoitetaan ikääntyneiden palveluita. Ikäihmisten määrän lisääntyminen tarkoittaa myös dementiaa sairastavien henkilöiden määrän lisääntymistä avohuollossa. Haasteena tulee olemaan myös se, miten yleinen mielipide vaikuttaa dementoivaa sairautta sairastavaan. Kielteisesti suhtautuva ympäristö voi heikentää sairastuneen tilannetta ja lisätä sairastuneen ajautumista muista erilleen (Koskinen 2004). Muistisairaiden määrän lisääntyminen muodostaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle merkittävän haasteen. Tähän pyritään Lapualla vastaamaan tehostamalla muistisairauksien varhaisdiagnostiikkaa, kuntoutustoimintaa sekä kehittämällä hoito- ja hoivapalveluita. Mahdollisimman varhain suoritetut perustutkimukset jouduttavat hoidettavien muistisairauksien löytymistä ja niiden varhaista hoitoa. Asiakkaan ja omaisten asianmukainen neuvonta ja tuki edistävät kotihoidon jatkumista ja siirtävät tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon joutumista. Muistipalveluiden kehittämisen painopisteenä on, että palvelut tullaan tarjoamaan Lapualla lähipalveluina. Tämä voidaan saavuttaa paikallisen muistineuvolan ja siellä toimivan työryhmän avulla. Muistineuvolan moniammatillinen työryhmä (geriatri, muistihoitaja, fysioterapeutti, palveluohjaaja) tarvitsee tuekseen toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lähipalveluna toimiva muistineuvola ja moniammatillinen työryhmä mahdollistavat hoitoketjun toiminnan onnistumisen avohoidossa (liite 2, Lapuan malli muistisairaiden kuntoutuspoluksi). Paikallisen muistineuvolan tehtävät: Muistioireisten asiakkaiden diagnostinen selvittely, diagnoosin kertominen ja neuvonta Yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman teko Kokonaisvaltainen muistisairaiden lääkehoito Tarvittavat lääkärinlausunnot Lähetteet (kuntoutus, apuvälineet, kotihoito, lyhytaikaishoito) Muistipotilaiden hoidon säännöllinen seuranta Omaisten tukeminen Konsultaatiot potilaille, omaisille sekä ammattilaisille Muistipotilaiden hoidon paikallinen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Hyvän muistipalveluiden kehittämisen edellytykset: Muistineuvolan toiminta aloitetaan ja tilat keskitetään Palvelukeskus Hopearinteeseen, jossa on tarvittavat tilat työryhmälle Otetaan käyttöön uusi muistisairaiden kuntoutuksen toimintamalli, joka sisältää ylläpitävien kuntoutuspalveluiden eri mahdollisuudet (liite) Laaditaan muistipotilaan hoitoketjumalli palvelurakenteen kokonaiskuvan selkeyttämiseksi

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Tiedotus- & koulutusmateriaali Kevät 2008 2 Suositus on 1) kehittämisen ja arvioinnin väline 2) kuntien ja yhteistoimintaalueiden päättäjille ja johdolle 3 Suosituksen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Valmistunut 15.9.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton yhteistyönä Tekijöinä kehittämispäällikkö

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot