Innovaatio investointina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatio investointina"

Transkriptio

1 Innovaatio investointina Osa 2 Tekesin rahoituksen vaikutukset yritysten t&k-toimintaan Kyselytutkimuksen tulokset Joonas Pekkanen, Toni Riipinen Seppo Leminen Teknologiakatsaus 161/4

2 Innovaatio investointina OSA 2 Tekesin rahoituksen vaikutukset yritysten t&k-toimintaan kyselytutkimuksen tulokset Joonas Pekkanen, KTM Toni Riipinen, KTT Seppo Leminen, KTT Teknologiakatsaus 161/4 Helsinki 4

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 4 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 4 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes 4. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Yritysten innovaatiotoiminta tarvitsee onnistuakseen laadukkaan rahoitussektorin, joka takaa yritykselle niin lyhyt- kuin pitkäjänteisesti kehittää kilpailukykyisiä innovaatioita. Teknologiarahoituksella on siten keskeinen rooli innovaatiotoiminnan menestyksessä. Eräs julkisen teknologiarahoituksen tarkoitus on tukea pitkäjänteisiä ja riskipitoisia projekteja, jotka eivät ilman kyseistä rahoitusta olisi toteutuneet. Samalla julkisen rahoituksen tarkoituksena on tukea yritysten verkottumista ja ulkoisvaikutuksia koko yhteiskunnassa. Samalla halutaan myös toimia siten, että kilpailu sekä tuotemarkkinoilla että rahoitusmuotojen kesken ei vääristy. Julkisen rahoituksen vaikuttavuutta on tutkittu runsaasti viime aikoina, mutta konkreettista tietoa julkisen rahoituksen vaikutuksista yrityksen t&k-toiminnan ja sen rahoituksen kannalta on varsin vähän. Tekes on halunnut selvittää yritysten innovaatioiden ja t&k:n sekä julkisen rahoituksen kytkentää vertailemalla Tekesin asiakasyrityksiä niihin yrityksiin, joilla ei ole Tekesin rahoitusta. Tämä raportti tarkastelee julkisen rahoituksen roolia kyselytutkimuksen pohjalta. Teoreettisena taustana on ns. additionaliteetti-periaate, jonka avulla julkisen rahoituksen vaikutuksia pyritään mittaamaan. Tavoitteena on ollut selvittää rahoituksen ja sen ehtojen vaikutuksia yrityksen toimintaan ja sen toimintaympäristöön. Tutkimuksen on tehnyt LTT-tutkimus Oy. Tekes esittää parhaimmat kiitokset teknologiakatsauksen laatijoille Joonas Pekkaselle, Toni Riipiselle ja Seppo Lemiselle. Tutkimus sisältää runsaasti arvokasta tietoa innovaatioiden ja rahoituksen välisestä yhteydestä sekä julkisen rahoittajan roolista innovaatiotoiminnan kehittäjänä. Elokuussa 4 Tekes

5 Tiivistelmä Käsillä olevat tutkimus on jatko-osa kesällä 3 ilmestyneeseen Tekesin teknologiakatsaukseen: Innovaatio investointina rahoitusteoreettinen näkökulma Tekesin vaikuttavuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on testata haastatteluissa ja aiemmissa tutkimuksissa esille tulleita ilmiöitä kvantitatiivisella aineistolla, kyselytutkimuksen muodossa. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on se miten niiden yritysten tilanne, jotka ovat saaneet Tekesin rahoitusta eroaa niiden yritysten tilanteesta, jotka eivät toistaiseksi ole Tekesin asiakkaita. Tutkimukseen otettiin mukaan 645 satunnaisesti valittua yritystä. Kyselyyn vastasi 76 Tekesin asiakasta ja 112 ei-asiakasta. Vastausprosentti asiakkaiden joukossa oli 45 ja muiden yritysten osalta 25 prosenttia. Tutkimuksen tulosten mukaan Tekesin asiakkaat olivat keskimäärin suurempia, panostivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän, mutta eivät olleet yhtä kannattavia kuin vertailuryhmän yritykset. Huomionarvoista on myös se, että Tekesin asiakkaat rahoittavat toimintaansa ei-asiakkaita enemmän pääomasijoittajien riskirahoituksella. Suurin osa sekä Tekesin asiakkaista että vertailuryhmästä koki toimivansa melko hitaasti kehittyvillä markkinoilla. Yritykset jotka olivat saaneet Tekesin rahoitusta pyrkivät kuitenkin ei-asiakkaita useammin kehittämään uusia liiketoimintamalleja ja tuotteita. Vertailuryhmässä kehittämisen painopiste näytti olevan tuotannon kehittämisessä. Tutkimuksessa havaittiin, että niissä yrityksissä jotka vastaavat Tekesin asiakasprofiilia, mutta jotka eivät ole rahoitusta hakeneet, suurin syy tähän on informaation puute sekä mielikuva siitä, että Tekesin rahoituksen hakeminen on byrokraattinen ja raskas prosessi. Tekesin rahoituksella on ollut suuri vaikutus sitä saaneille yrityksille. Vastausten mukaan suurin osa hankkeista olisi jäänyt toteuttamatta samanlaisena ilman rahoitusta. Lisäksi joka viides yritys ilmoitti, että sen t&k-toiminta nykymuodossaan vaarantuisi jos Tekesin rahoitus loppuisi kokonaan. Rahoitusta saaneet yritykset kokevat Tekesin vaikutuksen liikevaihdon kasvuun merkittävämpänä kuin kannattavuusvaikutuksen. Tutkimuksen muita havaintoja rahoituksen vaikuttavuudesta asiakasyrityksiin ovat mm.: Tekes on muokannut yritysten t&k-strategiaa pidempijänteisempään ja riskipitoisempaan suuntaan, rahoitus on kasvattanut yritysten henkistä pääomaa sekä yritysten uskottavuutta ja yritykset ovat hyötyneet Tekesin rahoittaman hankkeen yhteydessä tehdyistä laitehankinnoista myös myöhemmin. Sen sijaan sijoittajien löytämiseen tai yritysten valintoihin koskien tuotantolaitosten ja t&k-yksiköiden sijaintia rahoituksella ei näytä olleen vaikutusta. Selkeä havainto tutkimuksessa on se, että Tekesin rahoituksen ehdoilla on merkittävä vaikutus sen houkuttelevuuteen. Tekesillä ei kyselyn tulosten perusteella juuri ole ollut vaikutusta yritysten valitsemaan yhteistyöstrategiaan. Tekesin rahoituksen yhteistyövaatimuksilla ei näin ollen näytä olevan merkittävää vaikutusta yritysten yhteistyöstrategioihin.

6 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimusraportin rakenne Julkisen t&k-rahoituksen vaikutuksista Julkisen tuen muodot Rahoituksen vaikutus yritysten kannattavuuteen Rahoituksen vaikutus yritysten strategioihin Rahoituksen vaikutus yrityksen ulkopuolisiin tahoihin Additionaalisuuskäsite vaikuttavuuden arvioinnissa Output additionality Input additionality Behavioral additionality Cognitive capacity additionality Kyselytutkimus Kyselyn toteuttaminen Otantamenetelmä ja kyselyn toteutus Aineiston tulkinta ja metodologia Havaintojen yleistettävyys ja rajoitteet Vastanneiden yritysten kuvaus Yrityskoko, kehitysvaihe ja Tekesin asiakkuus Yritysten perustietojen tarkastelu Toimialojen muutokset ja yritysten sopeutumiskeinot Yritysten omistus ja rahoitus Tutkimus- ja kehitystoiminta yrityksissä Tutkimus- ja kehitystoiminnan yleisluonne ja strategia Yritysten t&k-budjetti ja -intensiivisyys Tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksen kohteet Tärkeimmät teknologisen tiedon lähteet Suhdannevaihteluiden vaikutus yritysten t&k-toimintaan Yhteistyö ja verkottuminen tutkimus- ja kehityshankkeissa Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus ja organisointi Tutkimuksen ja kehityksen rahoituslähteet Tutkimuksen ja kehityksen päätösten teko yrityksissä T&k-toiminnan budjetointi Tutkimus- ja kehityshankkeiden priorisointi Tekesin vaikutus Tekesin rahoituksen vaikutus yrityksiin Taloudellinen kehitys Ulkopuoliset suhteet Yrityksen toiminta...29

7 5.2 Tekesin vaikutus hankkeiden luonteeseen ja toteuttamiseen Minkälaisiin hankkeisiin Tekesin rahoitusta haetaan Missä tilanteissa ei haeta Tekesin rahoitusta Miten Tekesin rahoituksen edellytyksiä on ennakoitu Tekesin rahoituksen kriittisyys yrityksille Viivästyminen Edellisen hankkeen additionaliteetti Edellisen hankkeen kohtalo ilman Tekesin rahoitusta Pitkän aikavälin kriittisyys Tekesin rahoituksesta Tekesin käytäntöjen ja rahoitusehtojen vaikutukset Tekesin rahoituksen yritystä rajoittavat piirteet Rahoituksen houkuttelevuuteen vaikuttavat seikat Teknologiaohjelmien vaikutus hankkeiden valintaan Yhteenveto ja johtopäätelmät Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tekesin asiakkaiden ja ei-asiakkaiden erot ja yhtäläisyydet Potentiaalisia asiakkaita Miksi yritykset tekevät t&k:ta ilman Tekesiä Paljon hankkeita olisi jäänyt tekemättä ilman Tekesin rahoitusta Hankkeita arvioitava kokonaishyödyn perusteella Tekesin rahoitus on muokannut yritysten toimintaa Rahoituksen ehdot vaikuttavat sen houkuttelevuuteen Lähteet Tekesin teknologiakatsauksia

8 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimus on jatko-osa kesällä 3 ilmestyneeseen Tekesin teknologiakatsaukseen Innovaatio investointina rahoitusteoreettinen näkökulma Tekesin vaikuttavuuteen (Vaihekoski et al., 3). Ensimmäisen osan puitteissa haastateltiin 12 hyvin erilaista yritystä Tekesin rahoituksen ja sen ehtojen vaikutusten arvioimiseksi yrityksissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on testata haastatteluissa ja aiemmissa tutkimuksissa esille tulleita ilmiöitä kvantitatiivisella aineistolla, kyselytutkimuksen muodossa. Tarkoituksena on vertailla niiden yritysten tilannetta, jotka ovat saaneet Tekesin rahoitusta, niiden yritysten tilanteeseen, jotka eivät ole toistaiseksi Tekesin asiakkaita. Tämän kaltainen vertailu on hyödyllistä, koska sen avulla voidaan arvioida vaikutuksia, joita Tekesin rahoituksella on ollut yritysten toimintaan, sekä pyrkiä ymmärtämään miksi tietyt yritykset eivät käytä Tekesin rahoitusta. Tutkimuksen tarkoitus ei ole pyrkiä mittaamaan julkisen rahoituksen laajempia sosio-ekonomisia vaikutuksia, vaan tarkastella rahoituksen ja erityisesti sen ehtojen vaikutuksia yrityksen toimintaan ja toimintaympäristöön yritystasolla. Otamme kuitenkin kantaa hankkeiden rahoittamisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, jotka leviävät yksittäisen yrityksen ulkopuolelle. 1.2 Tutkimusraportin rakenne Luvussa 2 kerrataan lyhyesti julkisen teknologiarahoituksen muodot ja sen teoreettiset perusteet. Samassa yhteydessä esitellään raportissa käytettävä terminologia mukaan lukien ns. additionaliteetti-periaate, jonka avulla julkisten rahoitusohjelmien erilaisia vaikutuksia yrityksiin pyritään mittaamaan. Luvussa 3 kerrotaan, kuinka tutkimus toteutettiin ja kuvaillaan otosta sekä vastanneita yrityksiä. Tekesin asiakkaiden ja yritysten, jotka eivät ole saaneet Tekesin rahoitusta (ei-asiakkaat), tutkimus- ja kehitystoimintaa vertaillaan luvussa 4. Huomiota kiinnitetään mm. t&k-toiminnan laajuuteen, fokukseen, verkottumiseen, rahoitukseen, päätöksentekoon sekä organisointiin. Luvussa 5 keskitytään yksinomaan Tekesin asiakkaisiin, ja tarkastellaan Tekesin rahoituksen ja sen ehtojen vaikutuksia asiakasyritysten toimintaan ja kehitykseen sekä t&khankkeiden luonteeseen. Huomiota kiinnitetään myös mm. rahoituksen viivästymisen ja mahdollisen loppumisen aiheuttamiin seurauksiin sekä Tekesin teknologiaohjelmien vaikutuksia. Luvussa 6 kerrataan oleellisimmat havainnot ja esitellään niiden pohjalta tehtyjä johtopäätelmiä. Raportin lopusta löytyy kirjallisuusluettelo sekä tutkimuksen pohjana ollut kyselykaavake. 1

9 2 Julkisen t&k-rahoituksen vaikutuksista 2.1 Julkisen tuen muodot Valtio voi tukea tutkimus- ja kehitystoimintaa suorilla ja epäsuorilla tuilla. Suorat tukimuodot vaikuttavat suoraan yrityksen kannusteisiin suorittaa tutkimus- ja kehitystyötä, kun taas epäsuorat tuet vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön. Tutkimus- ja kehitysinvestointien verokohtelu vaikuttaa suoraan yritysten t&k-investointien kannattavuuteen. Mikäli kaikki t&k-investoinnit voidaan kirjata kuluiksi kyseisen vuoden tuloslaskelmaan, vähentää se tilikauden voittoa ja siten yritysveroja. Monissa maissa tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyville koneille, laitteille ja rakennuksille sallitaan nopeutettu poistovauhti. Joissain maissa verohelpotuksia on suunnattu erityisesti pienille yrityksille. Verohelpotukset eivät kuitenkaan ohjaa millään tavoin tutkimus- ja kehitystoiminnan suuntaa. Lisäksi niistä hyötyvät vain yritykset, jotka ovat voitollisia (Guellec ja Pottelsberghe, ). Esimerkiksi Suomessa Tekes myöntää tutkimus- ja kehitysrahoitusta yrityksille avustuksina ja lainoina ja pääomalainoina, joiden korko- ja takaisinmaksuehdot ovat edulliset. Tuen saamisen edellytyksenä on usein hankkeen haastavuuden ja sen puitteissa tehtävän yhteistyön lisäksi yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tai valtion tavoitteiden (esim. terveydenhoito, puolustus) edistäminen. Epäsuorasti tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevat julkisella rahoituksella toimivat yliopistot ja tutkimuslaitokset. Julkisin varoin koulutetaan osaavaa henkilökuntaa sekä tehdään perustutkimusta, jota yritykset voivat hyödyntää soveltavassa tutkimuksessaan. Tässä tutkimuksessa keskitytään arvioimaan lähinnä hankekohtaisen teknologiarahoituksen seurauksia yritystasolla. 2.2 Rahoituksen vaikutus yritysten kannattavuuteen Julkisella rahoituksella pyritään varmistamaan tarvittava rahoitus tilanteissa, joissa yksityinen rahoitusjärjestelmä (mm. pankit ja sijoittajat) ei toimi tehokkaasti (ns. market failure tilanne). Liian suuren kaupallisen tai teknologisen epävarmuuden takia yksityiset sijoittajat eivät välttämättä rahoita hankkeita ja yrityksiä optimaalisesti. On myös esitetty, että suhdannevaihtelut asettavat yksityisen rahoituksen saamiselle ajoittain ylitsepääsemättömiä esteitä. Julkisella rahoituksella voidaan ikään kuin paikata epätäydellisiä rahoitusmarkkinoita. Argumentteja julkisen rahoituksen puolesta voivat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä olla myös yritysten kannattavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sekä työllisyys- tai aluepoliittiset näkökulmat. Julkinen tutkimus- ja kehitystuki Suorat tukimuodot: verokannusteet avustukset ja lainat Epäsuorat tukimuodot: yliopistojen tutkimus julkiset tutkimuslaitokset Kuva 1. Julkisen tuen eri muodot. 2

10 Yrityksiä tai niiden hankkeiden rahoittamisella voi olla myönteinen vaikutus yritysten kannattavuuteen. Rahoituksen tarkoitus ei kuitenkaan ole parantaa yritysten kannattavuutta lyhyellä tähtäimellä, mutta onnistuneen teknologisen kehityksen kautta se on pitkällä tähtäimellä toivottu tulos. 2.3 Rahoituksen vaikutus yritysten strategioihin Muokkaamalla yritysten strategioita toivottuun suuntaan pyritään aikaansaamaan positiivisia seurauksia pitkällä aikavälillä. Julkisen rahoituksen saamiselle asetetaan usein suhteellisen tiukkoja edellytyksiä, joilla ohjataan yritysten käyttäytymistä, tai joilla pyritään ohjaamaan yritysten strategioita haluttuun suuntaan. Rahoitusta voidaan suunnata esimerkiksi hankkeisiin, jotka ovat liian riskipitoisia tai suuria yritykselle yksinään. Pitkäjännitteisen kehityksen tukemiseksi julkinen rahoitus voi myös kohdistua erityisesti perustutkimuksen rahoittamiseen. Toimialapainotuksilla (esimerkiksi ympäristö- ja hyvinvointiteknologia) sekä teknologiaohjelmilla pyritään vaikuttamaan yritysten liiketoiminta- ja teknologiastrategioihin. Yritysten siirtymistä kypsiltä tai heikosti kannattavilta toimialoilta uusille tulevaisuuden aloille pyritään kannustamaan julkisen rahoituksen avulla. Usein rahoituksen edellytyksenä on yhteistyö eli verkostoituminen. Yritys ei normaalisti välttämättä tee yhteistyötä, vaikka se olisikin kannattavaa kaikille osapuolille. Edellyttämällä yhteistyötä pyritäänkin muokkaamaan yritysten toimintatapoja, ei ainoastaan yrityksen oman pitkän aikavälin hyötyä, vaan yhteiskunnan laajempaa hyötyä huomioiden. Ulkoisvaikutuksia ja ns. spillover-ilmiötä kuvataan seuraavassa kappaleessa. Kansantalouden kannalta tärkeimpiä strategisia päätöksiä, johon julkisella rahoituksella pyritään vaikuttamaan, on yrityksen päätös siitä missä se aikoo tulevaisuudessa tehdä liiketoimintaansa ja tuotekehitystään. Sijainti on strateginen päätös, johon vaikuttavat lukuisat tekijät, joista yksi on julkinen t&k-rahoituspolitiikka. 2.4 Rahoituksen vaikutus yrityksen ulkopuolisiin tahoihin Tutkimus- ja kehitystoiminnan ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan yksittäisen yrityksen tukemisesta yhteiskunnalle kokonaisuutena aiheutuvia positiivisia vaikutuksia ja niistä käytetään termiä spillover. Spillover voidaan määritellä epäsuoraksi tai odottamattomaksi hyödyksi muille kuin tutkimus- ja kehityshankkeen tekevälle taholle. Julkisen talouden teorian mukaan julkinen rahoitus on paikallaan nimenomaan silloin, kun yleistä etua aiheuttava investointi ei muutoin ole yritykselle tarpeeksi kannattava. Innovaatioista saatava etu saattaa levitä kilpailijoille, täydentävien tuotteiden kehittelijöille tai kuluttajille, jolloin yritys normaalisti investoisi alle yhteiskunnallisen optimin. Griliches (1992) arvioi, että koko yhteiskunnalle koituva tuotto voi olla 5 1 % yksityistä tuottoa suurempi. Lisääntynyt kysyntä, kuluttajien hyötyminen, osaamisen leviäminen ja uusien yritysten syntyminen ovat esimerkkejä spilloverien vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. David et al. () toteavat, että hankekohtaisilla avustuksilla on suurimmat mahdollisuudet aiheuttaa positiivisia spillover-vaikutuksia, koska (veroetuihin verrattuna) rahoitus voidaan kohdistaa niihin kohteisiin, joissa yhteiskunnallisen ja yksityisen tuoton erotus on suurimmillaan, jotta rahasta on eniten hyötyä. Investointien sertifikaatiolla puolestaan tarkoitetaan julkisen rahoittajan antamaa laatuleimaa yritykselle tai hankkeelle, minkä vaikutuksesta myös yksityiset rahoittajat uskaltavat sijoittaa ja kiinnostuvat sijoittamaan kyseiseen yritykseen. Monet lupaavat teollisuuden alat jäävät ilman yksityisten pääomasijoittajien huomioita, mikä rahoitusteorian mukaan voi johtua institutionaalisten sijoittajien laumakäyttäytymisestä eli ns. herding-ilmiö. Jotta julkisen sijoituksen sertifikaatio olisi luotettava ja sijoitusten loppuvaikutus positiivinen, on julkisten varojen sijoittajien pystyttävä asiantuntevampiin sijoitusvalintoihin kuin yksityisen sektorin sijoittajien. Lerner (2) katsoo, että julkisten sijoittajien tietämys saattaa olla pääomasijoittajien pankki- ja rahoitusalan kokemusta arvokkaampaa erityisesti korkean teknologian alalla, jossa perinteiset rahoitusmenetelmät eivät ole kovin käyttökelpoisia hankkeiden arvioinnissa. 2.5 Additionaalisuuskäsite vaikuttavuuden arvioinnissa Yksinkertaisimmillaan additionaalisuudessa on kysymys siitä missä määrin julkinen tuki lisää tai edistää tutkimusja kehitystoimintaa yksityisellä sektorilla. Additionaalisuuskäsite (additionality) on yleistynyt julkisten teknologiarahoitusohjelmien arvioinnin yhteydessä. Luukkonen () kuvaa käsitteen kehittymistä 198-luvun Isosta-Britanniasta Euroopan Unionin puiteohjelmien vaikuttavuuden arviointityökaluksi. Georghiuo et al. (2) pyrkivät määrittelemään tarkemmin eri additionaliteetin alakategorioita. Alla olevaan taulukkoon on koottu kirjallisuudessa esiintyneitä additionaliteetin käsitteitä ja niiden mittareita. Kaksi ensimmäistä additionaliteettikäsitettä, input ja output, pohjautuvat neoklassiseen malliin yritysten toiminnasta ja ajatukseen markkinoiden pettämisestä (market failure), jonka mukaan yritykset ali-investoisivat tutkimukseen ja kehitykseen ilman julkista interventiota, koska ne eivät saa itselleen kaikkea siitä koituvaa hyötyä. Seuraavat kaksi käsitettä (behavioural ja cognitive capacity additionality) 3

11 Taulukko 1. Additionaliteetti-käsitteet ja niiden mittaus. Output additionality (tuotosten lisäys) Input additionality (panosten lisäys) Behavioural additionality (yritysten toimintatapojen muutos) Cognitive capacity additionality (kognitiivisen kapasiteetin muutos) Project additionality (hankkeen ns. puhdas additionaalisuus) Mitä pyritään mittaamaan Millä tavoin julkinen tuki vaikuttaa yritysten t&k:n tuloksiin? Millä tavoin julkinen tuki vaikuttaa yritysten omiin t&k-investointeihin? Millä tavoin julkinen tuki vaikuttaa yritysten toimintatapoihin? Millä tavoin julkinen tuki vaikuttaa yritysten osaamisen ja ymmärryksen kehittymiseen? Missä määrin julkinen tuki on mahdollistanut hankkeita, jotka olisivat muutoin jääneet tekemättä? Käytetyt mittarit T&k:n tuotosten kuten uusien tuotteiden, patenttien ja julkaisujen määrän kasvu Yrityksen t&k-budjetin suuruus suhteessa julkisen tuen määrään Pehmeät mittarit, kuten verkostoitumisen yleistyminen ja strategian muutokset Pehmeät mittarit, kuten henkisen pääoman kehittyminen tuen seurauksena Yritysten käsitys siitä, olisiko hanke toteutettu vai ei ilman julkista rahoitusta (ns. stop-go-päätös) Soveltaen Georghiou et al.(2) ja Davenport et. al.(1998) pohjautuvat puolestaan strukturalistis-evolutiiviseen näkökulmaan ja ovat nousseet tarkastelun kohteeksi, kun on alettu kiinnittää suurempaa huomiota itse rahoitusprosessiin. (Georghiuo et al., 2) Hankkeen additionaalisuus (project additionality) on suppeampi käsite, jota on käytetty kuvaamaan julkisen rahoituksen additionaalisuutta tietyn hankkeen osalta (ks. Luukkonen, tai Davenport et al., 1998). Hanke on ns. puhtaasti additionaalinen, jos se olisi jäänyt kokonaan tekemättä ilman julkista rahoitusta. Mittaria voidaan käyttää karkeana työkaluna, kun pyritään arvioimaan, kuinka suuria vaikutuksia rahoituksella on ollut yrityksen toimintaan. Usein hankkeet kuitenkin tehdään, mutta suppeampina tai hitaammin, mitä ei tällä mittarilla havainnoida. Myöskin, julkisella rahoituksella voi jossain määrin olla muita edellä mainittuja laajempia additionaliteetti-vaikutuksia (erityisesti behavioural ja cognitive capacity), vaikka hanke olisikin tehty joka tapauksessa. Yhden hankkeen additionaalisuuden perusteella ei voida tarkkaan arvioida koko yrityksenlaajuisia additionaliteetteja Output additionality Tuotosten lisäyksessä ollaan kiinnostuneita siitä, olisiko samaan lopputulokseen päästy ilman julkista tukea. Huoli on se, että julkisen rahoituksen suorat ja epäsuorat kustannukset ovat liian suuret verrattuna saavutettuun hyötyyn eli lisääntyneeseen innovaatiotoimintaan nähden. On kuitenkin ongelmallista määritellä, mitä kaikkea hyötyä mitataan. Patenttien tai julkaisujen lukumäärä on erittäin vajaa mittari, jos innovaatiopolitiikan tavoitteiksi on määritelty myös yritysten kansallisen kilpailukyvyn parantamisen tai omaehtoisen alueellisen kehityksen kaltaisia tavoitteita. Tuotteiden, prosessien, laitteiden, patenttien, julkaisujen ja piirustusten lisäksi myös esimerkiksi standardien ja yleisen tiedon määrän kasvua voidaan pitää tuotosten lisäyksenä. Ongelma on vaikutusten mittaus, sillä vertailukohde on kuvitteellinen tilanne, jossa yritys ei olisi saanut rahoitusta Input additionality Panosten lisäyksessä ollaan kiinnostuneita siitä, täydentääkö vai korvaako julkinen tuki yritysten omia investointeja kokonaan tai osittain. Huoli on se, että yritykset korvaavat julkisella tuella omia investointejaan, jotka olisi tehty joka tapauksessa. Oletuksena on silloin usein se, että tutkimukseen ja kehitykseen tehtävät investoinnit ja niistä saatavat hyödyt säilyvät muuttumattomina, ja valtion innovaatiotoiminnan tuki parantaakin vain yritysten kannattavuutta yleisesti. 1 Additionaliteettia ilmenee erityisesti silloin, kun yritykset tekevät julkisella rahoituksella hankkeita, jotka olisivat muutoin jääneet tekemättä. Julkisen t&k-tuen tarkoitus on täydentää ja stimuloida yksityistä tutkimus- ja kehitystoimintaa, mutta kirjallisuudessa (katso esim. Guellec ja Pottelsberghe, ) on esitetty kolme mekanismia, jotka saattavat heikentää tavoiteltujen hyötyjen toteutumista ja vaikeuttaa todellisen tuotoksen mittaamista. 1 On silti huomioitava, että vaikka julkiset tuet korvaisivatkin yksityisiä investointeja ja ohjautuisivat muuhun yritystoimintaan (esimerkiksi laiteinvestointeihin), voi innovatiivisten yritysten tukemisella sinälläänkin olla positiivisiakin vaikutuksia. 4

12 Ensinnäkin julkiset investoinnit saattavat täydentämisen sijasta suoraan korvata yksityisiä investointeja. Tällöin yritysten t&k-budjetti ei kasva ja valtio tukee hankkeita, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa. Toiseksi, suora ja epäsuora julkinen tuki voivat syrjäyttää yksityisiä tutkimus- ja kehitysinvestointeja kysynnän ja hintojen nousun kautta. Julkinen tuki nostaa tutkijoiden kysyntää ja palkkatasoa, jolloin yritykset käyttävät mieluummin rahansa muihin kohteisiin. Vaikka absoluuttiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat euromääräisesti suuremmat, todellisen tutkimus- ja kehitystyön määrä (esimerkiksi tutkijoiden määrällä mitattuna) voi olla pienempi ja tilanne kansantaloudellisesti tehottomampi. Kolmas ongelma liittyy pelkoon siitä, että julkinen rahoitus vääristää yritysten ja tutkimusalojen välistä kilpailua tukemalla eräitä toisten kustannuksella. Julkisen t&k-tuen vaikutuksista on ristiriitaisia tutkimuksia eri maista (ks. esim. David et al., ). Guellec ja Pottelsberghe () raportoivat positiivisen vaikutuksen tutkittuaan 17 OECD-maan tilastoja: yhden euron julkinen avustus johtaa keskimäärin 1,7 euron t&k-panostukseen. He toteavat kuitenkin, että julkinen rahoituksen vaikutus kasvaa kyseisessä aineistossa aina siihen asti, että se vastaa 13 prosenttia yritysten t&k-panoksesta, minkä jälkeen vaikutus heikkenee. Avustukset ja verohelpotukset vastaavat vaikutuksiltaan toisiaan ja ovat vaihtoehtoisia tukimuotoja, vaikkakin avustusten vaikutus on pidempikestoisempi. Ali-Yrkön ja Pajarisen (3) tutkimus kotimaisen metallija elektroniikkateollisuuden aineistolla tukee myös positiivista vaikutusta. He eivät havaitse julkisen rahan yksityistä rahaa syrjäyttävää vaikutusta minkään kokoluokan yrityksissä, vaan toteavat julkisen rahoituspäätöksen kasvattavan yrityksen seuraavan vuoden omia t&k-panostuksia. Neoklassisen ajattelumallin mukaisesti input additionality olettaa, (1) että panosten ja tuotosten välillä on yksiselitteinen yhteys, (2) että innovaatiotoiminta on jakokelpoista ja skaalautuvaa, ja (3) ettei yksityisellä ja julkisella rahoituksella tehdyn t&k:n tuotosten välillä ole eroa. Kvantitatiivisen neoklassinen taloustieteen näkökulmasta yritykset ja yksilöt pyrkivät puhtaasti maksimoimaan hyötyään. Strukturalistis-evolutiivinen ajattelumalli lähestyy kansantalouden toimintaa eri näkökulmasta. Sen mukaan julkisen rahoituksen vaikutuksia arvioidessa on otettava huomioon tapa, jolla (ja tilanne jossa) rahoitus tapahtuu. (Georghiou et al., 2) Behavioral additionality Behavioural additionality voidaan tulkita kahdenlaisena julkisen rahoituksen aiheuttamana muutoksena yrityksen käyttäytymisessä. Ensinnäkin, käsite viittaa toimintatapojen muutokseen julkisesti rahoitetun hankkeen aikana verrattuna tilanteeseen, että yritys ei olisi saanut rahoitusta. Ilman julkista rahoitusta ja sen edellyttämiä toimintatapojen muutosta yritys olisi esimerkiksi saattanut tehdä hankkeen eri partnereiden kanssa, suppeampana, tai se olisi saattanut kestää pidempään. Toiseksi, käsite viittaa julkisen rahoituksen aiheuttamaan toimintatapojen muutokseen hankkeen jälkeen. Yritys saattaa esimerkiksi hallita hankkeitaan eri tavalla tai kanssakäydä ulkopuolisten tahojen kanssa eri tavoin kuin ennen rahoitusta. Jälkimmäistä, rahoituksen aiheuttamaa tapahtuvaa pysyvää muutosta, onkin mielekkäämpää pyrkiä mittaamaan. Hankkeen kestäessä ilmenevät toimintatapojen muutokset eivät nimittäin välttämättä ole parannuksia kuvitteelliseen tilanteeseen ilman julkista rahoittajaa, vaan voivat johtua julkisen rahoittajan asettamista edellytyksistä hankkeelle. (Georghiou et al., 2) Cognitive capacity additionality Kognitiivisen kapasiteetin muutos olettaa, että julkisella rahoituksella on pysyviä vaikutuksia yrityksen sisällä olevan henkisen pääoman, ymmärryksen ja tietämyksen kehittymiseen, joita ei olisi tapahtunut ilman julkista rahoitusta. Kuten tarkasteltaessa muutoksia yrityksen toimintatavoissa (behavioural additionality), kognitiivisen kapasiteetin muutosta (cognitive capacity additionality) tarkasteltaessa on kyse vaikutuksista, joita julkisella rahoituspolitiikalla on kohteenaan olevaan systeemiin itseensä. Tarkastelunäkökulma eroaa siis selvästi aiemmasta tuotosten muutosten tarkastelusta, joka keskittyi tarkastelemaan vaikutuksia, joita rahoituspolitiikalla on rahoittamansa systeemin tuotoksiin. Additionaliteettia tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota kaikkiin neljään (input, output, behavioural ja cognitive capacity) additionaliteettimuotoon, mutta niiden summa ei riitä kuvaamaan julkisen rahoituksen kokonaisadditionaliteettia (Georghiou et al., 2) 5

13 3 Kyselytutkimus 3.1 Kyselyn toteuttaminen Otantamenetelmä ja kyselyn toteutus Tekes suoritti satunnaisotannan kaikista yrityksistä, jotka kuuluivat Tilastokeskuksen määrittelemiin toimialaluokkiin (teollisuus) ja (osaamisintensiiviset palvelut). Tietokannassa oli kaiken kaikkiaan yritystä, joista tehtiin 999 yrityksen otos. Yritysten yhteystiedot, postiosoite sekä toimitusjohtajan nimi ja sähköpostiosoite, pyrittiin löytämään ensisijaisesti yrityksen nettisivuilta. Mikäli tiedot olivat puutteelliset yrityksille soitettiin henkilökohtaisesti. Mikäli yrityksen yhteystietoja ei löytynyt Internetistä eikä Inoan yrityshakemistosta tai yhteystiedot olivat vanhentuneet, jouduttiin yritys jättämään pois otoksesta. Usein syynä oli, ettei yrityksellä ollut varsinaista liiketoimintaa (esim. pöytälaatikko- tai holding-yhtiö) tai se oli lakannut. Joissain yrityksissä ei koettu kyselyä tarpeelliseksi tai käytössä ei ollut vaadittavaa Internet-yhteyttä. Varsinaiseen otokseen päätyi lopulta 645 yritystä, joiden toimitusjohtajille lähetettiin ensin kirje sekä seuraavalla viikolla sähköposti, jossa kerrottiin kyselyn tarkoitus sekä linkki nettipohjaiseen kyselyyn. Alla olevassa taulukossa on esitetty lopullisen otoksen muodostuminen. Varsinaisesta 645 yrityksen otoksesta yhteensä 193 yritystä täytti lomakkeen. Koko joukon vastausprosentti oli siten 3 prosenttia. Tekesin asiakkaista 45 ja muista 25 prosenttia vastasi kyselyyn, mitä voidaan pitää varsin onnistuneena vastausprosenttina tämän kaltaisessa tutkimuksessa. Kysely toteutettiin sähköisen internetlomakkeen muodossa (saatavilla pyynnöstä), minkä oletettiin olevan vastaajille helpoin tapa. Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Ensimmäisen viikon jälkeen yrityksille, jotka eivät reagoineet kirjeeseen, lähetettiin sähköpostia. Niitä toimitusjohtajia, jotka eivät reagoineet mitenkään, muistutettiin vielä uudestaan ennen vastausajan päättymistä. Ensimmäisessä vaiheessa vastauksia saatiin 43. Ensimmäisen sähköpostin jälkeen 98 ja jälkimmäisen muistutuksen jälkeen vielä 52. Suurin osa vastaajista, 76 prosenttia, oli toimitusjohtajia. Muissa yrityksissä kyselyyn oli vastannut teknologiajohtaja, rahoitusjohtaja, liiketoiminnankehitysjohtaja tai joku muu Aineiston tulkinta ja metodologia Seuraavissa luvuissa aineistoa kuvataan yleisimpien tunnuslukujen avulla. Yritysten vastauksia ristiintaulukoidaan eri muuttujien suhteen, jotta nähdään kuinka erilaiset yritykset ovat vastanneet. Merkittävät poikkeamat eri ryhmien välillä testataan tilastollisesti. Huomiota kiinnitetään erityisesti Tekesin asiakkaiden ja muiden (ei-asiakkaiden) välisiin eroihin, joita tarkastellaan myös mm. yrityskoon ja yrityksen kehitysvaiheen mukaan. Taulukko 2. Otoksen kuvaus. Kaikki Tekesin asiakkaita Ei Tekesin asiakkaita Koko otos Yrityksen yhteystietoja ei ollut saatavilla tai ne olivat virheellisiä Yrityksen toiminta on lakannut tai keskeytynyt Yritys ei ollut kiinnostunut tutkimuksesta tai ei käytä Internetiä 7 (21 %) 71 (7 %) 76 (8 %) Varsinainen otos 645 (65 %) Vastauksien lukumäärä (% varsinaisesta otoksesta) 193 (3 %) 4 (2 %) (1 %) 1 (1 %) 168 (89 %) 76 (45 %) 3 (25 %) 51 (6 %) 75 (9 %) 477 (59 %) 117 (25 %) 6

14 Lomake jakautui useampaan osaan. Ensimmäisessä osassa tiedusteltiin mm. yritysten perustietoja, toisessa rahoitukseen liittyviä kysymyksiä, ja kolmannessa osassa keskityttiin t&k:een liittyviin kysymyksiin. Kolme ensimmäistä osaa olivat yhteisiä koko otokselle riippumatta Tekesin rahoituksesta. Lopuissa osioissa tiedusteltiin Tekesin asiakkailta Tekesin rahoitukseen liittyviä asioita. Suurin osa varsinaisista kysymyksistä muotoiltiin aiemman osan (Vaihekoski et al., 3) haastatteluissa havaittujen ilmiöiden pohjalta. Kysymysten määrää jouduttiin kuitenkin vahvasti rajoittamaan, jotta lomake ei olisi liian raskas vastaajille. Lomakkeessa pyrittiin keskittymään niihin aihepiireihin, joista Tekesillä ei ollut tarkkaa kuvaa. Mukaan otettiin myös muutamia behavioural additionality -konseptiin liittyviä kysymyksiä, joiden määrittely on työn alla OECD:n puitteissa Havaintojen yleistettävyys ja rajoitteet Lopullista otosta voidaan pitää harhattomana verrattuna moniin vastaaviin tutkimuksiin, sillä otanta suoritettiin täysin satunnaisesti, eikä esimerkiksi vain Tekesin asiakkaista. Tekesin asiakkaiden ja ei-asiakkaiden välisiä eroja ei yksiselitteisesti voida selittää Tekesin vaikutuksella. Vaikka kyseessä on satunnaiset otokset samoilta aloilta ei verrokkiryhmää voida pitää harhattomana. On syytä olettaa, että monet yrityksistä, jotka eivät ole Tekesin asiakkaita, eivät voisi sellaisia ollakaan (esim. toiminnan luonteesta, omistuksesta tms. johtuen). Siksi Tekesin rahoituksen mahdollisia vaikutuksia näissä yrityksissä tulkittaessa on oltava varovainen. Kun tarkastellaan koko vastanneiden joukkoa, on syytä huomioida, että Tekesin asiakkaat ovat yliedustettuina suhteessa osuuteensa perusjoukossa johtuen korkeammasta vastausprosentista. 3.2 Vastanneiden yritysten kuvaus Tässä kappaleessa kuvaillaan kyselyyn vastanneita yrityksiä niiden taloudellisten tunnuslukujen ja taustamuuttujien valossa. Tarkoitus on antaa kuva siitä minkälaisista yrityksistä otoksessa on kyse. Yrityksiä tarkastellaan kahdessa ryhmässä: Tekesin asiakkaat ja muut yritykset (ei-asiakkaat) Yrityskoko, kehitysvaihe ja Tekesin asiakkuus Vastanneet 193 yritystä edustavat varsin hyvin koko 645 yrityksen otosta, kuten voimme havaita alla olevasta kuvasta. Molemmat joukot ovat jakautuneet saman kaltaisesti kokonsa ja henkilökunnan määrällä mitattuna. Koko otoksen tiedot ovat kaupparekisterin tietoja vuodelta ja vastanneiden yritysten tiedot pyydettiin lomakkeessa. Pienimmät, alle 1 hengen yhtiöt, eivät olleet yhtä ahkeria vastaamaan kuin suurimpien kokoluokkien yritykset. % Koko otos (n=645) Vastanneet (n=193) Ei vastausta Kuva 2. Henkilökunnan määrä koko otoksessa ja vastanneissa yrityksissä. 7

15 % Kaikki Tekes Ei-Tekes Kuva 3. Henkilökunnan määrä Tekesin asiakasyrityksissä ja muissa yrityksissä. Pääasiassa 193 vastanneen yrityksen joukkoa tarkastellaan jakamalla ne yrityksiin, jotka ovat saanet Tekesiltä aiemmin rahoitusta sekä yrityksiin, jotka eivät sitä ole saaneet. Tekesin asiakkaita vastanneiden joukossa on 76 (39 %) ja ei-asiakkaita 117 (61 %) kappaletta. Kuvasta 3 huomataan, että ei-asiakkaiden joukossa on suhteessa enemmän pieniä yrityksiä ja vähemmän suurempia yrityksiä kuin Tekesin asiakkaiden joukossa. Suurin osa, yli 7 prosenttia, vastanneista yrityksistä on alle 25 hengen organisaatioita. Yrityksistä, jotka eivät ole Tekesin asiakkaita, jopa yli 4 prosenttia on enintään viiden hengen pikkuyrityksiä. Tämä selittyy osittain sillä, että otokseen kuului paljon pienikokoisia tietotekniikka- ja insinöörisuunnittelutoimistoja. Yli sadan hengen organisaatioita on vastanneista noin viidennes. Joissain yhteyksissä on aiheellista tarkastella yrityksiä koon perusteella jakamalla ne pk-yrityksiin ja suuryrityksiin. Jako on tehty liikevaihdon (4 meur), henkilöstömäärän (25 henkeä) sekä yrittäjäomistuksen tai emoyhtiön olemassaolon perusteella. Kaikista yrityksistä ei ollut täydellisiä tietoja joten 13 yritystä ei voitu luokitella kumpaankaan ryhmään. Tutkimuksessa on mukana 125 pk-yritystä (65 % vastanneista) ja 55 suuryritykseksi luokiteltavaa yritystä (28 % vastanneista). Pk-yrityksistä vain n. 3 % on % Tekesin asiakas Ei-asiakas 1 Alkuvaihe Kasvuvaihe Kypsä vaihe Murrosvaihe Kuva 4. Pk- ja suuryritykset joukossa. 8

16 % Tekesin asiakas Ei-asiakas 1 Ei tietoa Pk-yritys Suuryritys Kuva 5. Yritysten kehitysvaihe. saanut Tekesiltä rahoitusta, kun taas yli 6 % otoksen suurista yrityksistä on Tekesin asiakkaita. Kuva 4 esittää Tekesin asiakkaiden ja ei-asiakkaiden jakautumista pk- ja suuryrityksiin. Koko otoksessa 6 prosenttia yrityksistä katsoi olevansa alkuvaiheen yritys, 28 prosenttia kasvuvaiheessa, 47 kypsässä vaiheessa ja 18 tulkitsi olevansa jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Kuva 5 esittää Tekesin asiakkaiden ja ei-asiakkaiden jakautumista eri elinkaaren vaiheisiin. Tekesin rahoitus oli odotetusti suhteellisesti yleisintä kasvuvaiheen yrityksissä, joista 55 prosenttia oli saanut Tekesin rahoitusta. Muissa ryhmissä Tekesin asiakkaat olivat selvässä vähemmistössä. Pk-yritysten ja suuryritysten välillä ei ollut juurikaan eroa jakautumisessa eri elinkaaren vaiheille Yritysten perustietojen tarkastelu Yrityksiltä tiedusteltiin liikevaihtoa, liikevoittoa, tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia, vientiä sekä vakinaisen henkilöstön suuruutta. Taulukossa 3 on esitetty kyseisten absoluuttisten ja suhteellisten tunnuslukujen keskiarvo, mediaani sekä maksimi- ja minimiarvot koko vastaajajoukolle. Taulukossa 4 on tarkasteltu kummankin alaryhmän, Tekesin rahoittamien ja ei-asiakkaiden, yritysten perustietoja. Kuten edellisessä kappaleessa todettiin ei-asiakkaiden joukossa on paljon aivan pieniä yrityksiä. Henkilöstön keskiarvo olikin vain 38 ei-asiakkaille, kun Tekesin asiakasyrityksissä oli keskimäärin lähes 25 työntekijää. Tekesin rahoittamat yritykset ovat keskimäärin kookkaampia sekä liikevaihdoltaan (noin viisinkertaisesti) että henkilöstöltään (noin kuusinkertaisesti). Kokonaisliikevoittoa ne tuottivat kuitenkin vain noin 2,5-kertaisesti, sillä ne yritykset, jotka eivät ole saaneet Tekesiltä rahoitusta, olivat vuonna 2 keskimäärin kannattavampia. Ero selittyy pitkälti kahden suuren Tekesin rahoitusta saaneen teknologiayhtiön miljoonaluokan tappiolla vuonna 2. Silti myös mediaaniliikevoittoprosentin perusteella ei-asiakkaat ovat tehneet hieman paremman tuloksen. Kuvassa 6 on esitetty yritysten liikevoittoprosentin ja viennin keskiarvot ja mediaanit. Taulukko 3. Koko vastaajajoukon tunnusluvut. (tuhansia euroja) Keskiarvo Mediaani Liikevaihto Liikevoitto Liikevoittoprosentti 5 % 6 % T&k-kustannukset T&k-kustannukset suhteessa liikevaihtoon 9 % 2 % Vienti Vienti suhteessa liikevaihtoon 19 % 2 % Henkilöstö

17 Taulukko 4. Tekesin asiakkaiden ja ei-asiakkaiden tunnusluvut. Tekesin asiakkaat (teur) Keskiarvo Mediaani Liikevaihto Liikevoitto Liikevoittoprosentti 1,4 % 5, % T&k-kustannukset T&k-kustannukset suhteessa liikevaihtoon 12 % 5 % Vienti Vienti suhteessa liikevaihtoon 29 % 1 % Henkilöstö Ei-Tekesin asiakkaat (teur) Keskiarvo Mediaani Liikevaihto Liikevoitto Liikevoittoprosentti 8 % 7 % T&k-kustannukset T&k-kustannukset suhteessa liikevaihtoon 7 % 1 % Vienti Vienti suhteessa liikevaihtoon 13 % % Henkilöstö 38 8 % Keskiarvo Mediaani 1 5 Kaikki Tekesin asiakkaat Ei-asiakkaat Kaikki Tekesin asiakkaat Ei-asiakkaat Liikevoittoprosentti Vienti suhteessa liikevaihtoon Kuva 6. Yritysten liikevoitto ja vienti suhteessa liikevaihtoon. 1

18 Kansainvälisyyden suhteen Tekesin asiakkaat ja ei-asiakkaat ovat aivan eri tyyppisiä. Tekesin asiakkaiden vienti oli keskiarvoltaan 29 prosenttia liikevaihdosta ja ei-asiakkaiden vain 13 prosenttia. Mediaani ei-asiakas ei harjoita vientiä lainkaan. Tekesin asiakkaat ovat odotetusti tehneet muita enemmän tutkimusta ja kehitystä. Kuitenkin ei-asiakkaiden t&k-budjettien keskiarvo on 7 prosenttia, mikä viittaa siihen että joukossa olisi potentiaalisia Tekesin asiakkaita. Yritysten t&k-budjettia tarkastellaan tarkemmin jäljempänä kappaleessa Toimialojen muutokset ja yritysten sopeutumiskeinot Yritysten toimintaympäristöä pyrittiin kartoittamaan pyytämällä yrityksiä arvioimaan, kuinka nopeasti kehittyvällä alalla yritys toimii. Joka kymmenes yritys katsoi toimivansa erittäin nopeasti kehittyvällä alalla. Yhtä moni toimi alalla, joka ei kehittynyt laisinkaan tai erittäin hitaasti. Kolmasosa yrityksistä toimi melko nopeasti kehittyvällä alalla, mutta suurin osa, noin 45 prosenttia vastanneista, katsoi toimivansa melko hitaasti kehittyvällä alalla. Kuten kuvasta 7 havaitaan, sekä Tekesin asiakkaat että yritykset, jotka eivät ole saaneet Tekesiltä rahoitusta, jakautuvat hyvin samankaltaisesti tässä tarkastelussa. Asiakkaiden joukossa on hieman enemmän nopeasti kehittyvillä aloilla toimivia, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Toimialan kehitys asettaa yrityksille haasteita. Kansainvälinen kilpailu kiristyy ja uudet teknologiat leviävät nopeasti ympäri maailman. Pysyäkseen kehityksessä mukana yritysten tulee uusiutua ja kehittyä jatkuvasti. Yrityksiltä kysyttiin missä määrin ne pyrkivät kehittämään neljää määriteltyä osa-aluetta. Vastaukset on esitelty kuvassa 8. Aineiston perusteella Tekesin asiakkaat ovat taipuvaisempia kehittämään toimintaansa. Erot olivat tilastollisesti merkittäviä uusien liiketoimintamallien kehittämisen ja tuotteiden/palveluiden kehittämisen osalta. Tekesin asiakkaat vastasivat pyrkivänsä huomattavasti kehittämään uusia liiketoimintamalleja sekä uusia tuotteita ja palveluita pysyäkseen toimialan kehityksen tahdissa useammin kuin muut yritykset. Ei-asiakkaat eivät ilmeisesti sopeudu yhtä hyvin toimialojensa muutokseen kuin Tekesin asiakkaat tai niillä on muunlaisia keinoja siihen. Muunlaisten sopeutumiskeinojen olemassaolon puolesta puhuu se, että avokysymykseen muiden sopeutumiskeinojen olemassaolosta vastasi 17 prosenttia ei-asiakkaista (ja vain 7 prosenttia Tekesin asiakkaista). Ei-asiakkaiden sopeutumiskeinot olivat hyvin moninaiset. Tuotantoprosessien parantaminen tavalla tai toisella (mm. investoimalla laitteisiin ja koulutukseen) oli yleisin sopeutumiskeino. Useampi yritys pyrki kehittymään asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa ja avainasiakkaiden palvelussa. Toiset pyrkivät kasvattamaan vientiään tai tekemään muuta yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. Erilaisia tarjolla olevia % 5 4 Tekesin asiakkaat Ei-asiakkaat 3 1 Ei vastausta Ei ollenkaan tai erittäin hitaasti Melko hitaasti Melko nopeasti Erittäin nopeasti Kuva 7. Alan kehitysnopeus ja Tekesin asiakkuus. 11

19 % Ei ollenkaan Ei osaa sanoa Jonkin verran Huomattavasti 3 1 Tekesin asiakas Ei-asiakas Tekesin asiakas Ei-asiakas Tekesin asiakas Ei-asiakas Tekesin asiakas Ei-asiakas Pyrimme kehittämään uusia liiketoimintamalleja Pyrimme kehittämään kumppaniverkotoa Pyrimme kehittämään uusia tuotteita ja palveluita Pyrimme kehittämään henkilöstämme osaamista Kuva 8. Yritysten keinot sopeutua toimialan muutokseen. strategisia valintoja kuvaa se, että jotkut yritykset pyrkivät erikoistumaan omalla alallaan, kun taas eräs yritys etsi kokonaan uusia toimialoja entisen kehityksen pysähdyttyä Yritysten omistus ja rahoitus Seuraavassa tarkastellaan yritysten omistusrakenteita sekä rahoituslähteitä. Vastaajia pyydettiin valitsemaan, mitkä omistusrakenteet kuvaavat yritystä, eli vastaukset ovat osittain päällekkäisiä. Kuvasta nähdään, että varsin suuri osa, noin kolme neljästä, yrityksistä on yrittäjäomisteisia. Tekesin asiakaskunnassa yrittäjävetoisia yrityksiä on kuitenkin selkeästi vähemmän kuin niiden yritysten joukossa, jotka eivät ole saaneet Tekesin rahoitusta. Osana konsernia toimi lähes viidennes yrityksistä, Tekesin rahoittamista yrityksistä 16 % ja muista 21 %. Pääomasijoittajia on useammin Tekesin asiakasyrityksissä, mutta ero ei ole merkittävä. Yritysjoukossa on myös kuusi pörssilistattua yritystä, joista yksi ei ole Tekesin asiakas. % Tekesin asiakkaat Ei-asiakkaat Kaikki Yrittäjäomistuksessa Yrityksellä on pääomasijoittajia Yritys on listattu pörssiin Suomalaisen yrityksen tytäryhtiö Ulkomaalaisen yrityksen tytäryhtiö Kuva 9. Yritysten omistusrakenne. 12

20 Taulukko 5. Yritysten rahoituslähteet. Tekesin asiakkaat Ei-asiakkaat Kaikki Julkisista lähteistä (esim. EU, Tekes, TE-keskukset, Sitra) 1 % 26 % 55 % Nykyisiltä omistajilta 46 % 56 % 52 % Lainana pankeista 53 % 5 % 51 % Riskisijoittajilta (esim. pääomasijoittajat tai rahastot) % 3 % 1 % Perheen jäseniltä ja tutuilta 5 % 8 % 7 % Laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja 1 % % 1 % Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan annetuista vaihtoehdoista ne, joista yritys on saanut rahoitusta tulorahoituksen lisäksi. Ei-asiakkaistakin yli neljännes oli käyttänyt jotain julkista rahoituslähdettä. Lisäksi useat vastasivat saaneensa rahoitusta muualta ja tarkensivat saaneensa Finnveran rahoitusta. Kaiken kaikkiaan siis lähes joka kolmas yritys, joka ei ole saanut Tekesiltä rahoitusta, on saanut jotain muuta julkista rahoitusta. Muutama yritys vastasi TEL-takaisinlainauksen yhdeksi rahoituslähteeksi, jota ei kysymyksenasettelussa ollut annettu. Molemmissa ryhmissä noin puolet vastasi saaneensa lisärahoitusta nykyisiltä omistajilta, yhtä moni oli ottanut pankkilainaa, kuten nähdään taulukosta 5. Joka viides Tekesin asiakkaista oli saanut riskirahoitusta pääomasijoittajilta tai rahastoilta, kun taas vain neljä ei-asiakkaista oli saanut riskirahoitusta. Kuten jäljempänä osassa todetaan, eivät Tekesin asiakkaat kuitenkaan pidä Tekesin vaikutusta erityisen merkittävänä sijoittajien houkuttelemisessa. Muita syitä voivat olla kohdassa 2.4 mainittu herding-ilmiö, tai ei-asiakkaiden liian pieni koko suhteessa sijoittajien preferensseihin (eivät halua tehdä seed-vaiheen sijoituksia). Perheenjäsenten ja tuttujen rahapussilla käytiin 7 prosentissa yrityksiä. Vain yksi pörssilistattu Tekesin asiakas oli laskenut liikkeelle joukkovelkakirjoja toimintansa rahoittamiseksi. Tällä kysymyksellä pyrittiin kartoittamaan yritysten rahoituslähteitä yleisesti, joten sen perusteella ei voida sanoa kuinka usein yritykset turvautuvat ulkoiseen rahoitukseen. Rahoitustarpeiden frekvenssistä saa kuvaa TT:n, KTM:n ja Suomen Pankin julkaiseman vuosittaisen ra- % Nykyisiltä omistajilta Lainana pankeista Julkisista lähteistä Riskisijoittajilta Perheen jäseniltä ja tutuilta Alkuvaihe Kasvuvaihe Kypsä vaihe Murrosvaihe Kuva 1. Rahoituslähteiden käyttö yritysten elinkaaren eri vaiheissa. 13

21 hoituskyselyn tuloksista (Teollisuus- ja palveluyritysten rahoituskysely, 3). Tulosten mukaan edellisen 12 kuukauden aikana 3 prosenttia pk-yrityksistä on hankkinut uutta ulkoista rahoitusta ja vajaa kolmannes oli saanut julkista rahoitusta. Kuva 1 esittää rahoituslähteiden käytön yleisyyttä yrityksen eri elinkaaren vaiheissa. Alkuvaiheen yrityksistä yli 82 prosenttia on rahoittanut toimintaansa omistajien varoilla, kun muiden yritysten keskiarvo on 5 prosenttia. Alkuvaiheen yrityksillä on myös selvästi harvemmin pankkilainaa (27 %) kuin muilla yrityksillä (51 %). Oman pääomanehtoinen rahoitus onkin usein ainoa vaihtoehto yritykselle, joilla ei välttämättä ole vielä kassavirtaa, jolla hoitaa velkaansa, eikä kiinteätä omaisuutta, jolla sitä taata. Yli puolet (55 %) kaikista yrityksistä vastasi saaneensa julkista rahoitusta (esim. EU:lta, Tekesistä, TE-keskuksilta tai Sitralta). Julkinen rahoitus oli odotetusti yleisintä kasvuvaiheen yrityksissä. Riskisijoittajat näyttävät olevan kiinnostuneista erityisesti kasvuvaiheen yrityksistä ja murrosvaiheen yrityksistä (tyypillisesti MBO-kauppoja tai sukupolvenvaihdoksia). Kaiken kaikkiaan pääomasijoittajilla on yllättävän pieni rooli yritysten rahoittamisessa varsinkin alkuvaiheessa, jossa liiketoiminnan ja teknologian riskit ovat suurimmillaan. Myös perheenjäsenillä on pieni rooli alkuvaiheen yritysten rahoittamisessa vain 9 prosenttia yrityksistä on saanut rahaa perheenjäseniltä ja tutuilta. Myös murrosvaiheen yrityksiin, ilmeisesti nimenomaan sukupolvenvaihdostilanteissa, liittyy perheenjäsenten rahoitusta. 14

22 4 Tutkimus- ja kehitystoiminta yrityksissä Tässä kappaleessa kuvaillaan aluksi yritysten t&k-toiminnan yleisluonnetta ja strategiaa. Tämän jälkeen paneudutaan t&k-toiminnan organisointiin ja rahoittamiseen. Yrityksiä vertaillaan ennen kaikkea Tekesin asiakkuuden perusteella, mutta ristiintaulukoimalla nostetaan esiin myös muita tekijöitä ilmiöiden taustalla. 4.1 Tutkimus- ja kehitystoiminnan yleisluonne ja strategia Seuraavassa tarkastellaan yritysten t&k-investointien tasoa, pääasiallisia t&k:n alueita sekä tärkeimpiä teknologisen tiedon lähteitä. Lopuksi analysoidaan suhdannevaihteluiden vaikutusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä yritysten yhteistyöstrategioita tutkimuksessa ja kehityksessä Yritysten t&k-budjetti ja -intensiivisyys Vastaajien joukossa oli runsaasti yrityksiä, jotka eivät tehneet lainkaan tutkimus- ja kehitystyötä ainakaan vuonna 2. Osa yrityksistä on myös saattanut haluta olla paljastamatta tietojaan. Alla olevaan taulukkoon on laskettu tutkimus- ja kehitystoiminnan tunnusluvut niiden yritysten osalta, jotka ilmoittivat t&k-budjettinsa positiiviseksi. Yrityksistä, jotka eivät ole saaneet Tekesin rahoitusta, vain hieman yli puolet ilmoitti tehneensä tutkimusta ja kehitystä vuonna 2 2. Taulukosta 6 huomataan, että tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevistä yrityksistä Tekesin asiakkaat satsaavat hieman enemmän kuin ei-asiakkaat. Liikevaihtoon suhteutettuna Tekesin asiakkaiden t&k-budjetit ovat yli prosenttia verrokkiyrityksiä suuremmat. T&k-kustannusten keskiarvo on yli kaksinkertainen Tekesin asiakkailla ja mediaani t&k-panostus jopa lähes nelinkertainen muihin verrattuna. Kuva 11 esittää kaikkien tutkimusta ja kehitystä tehneiden yritysten jakauman t&k-intensiteetin mukaan: ei-asiakkaat eivät näytä eroavan merkittävästi Tekesin asiakkaista. Ei-asiakkaiden joukossa on kuitenkin erityisen paljon yrityksiä, joiden tuotekehitys menot ovat luokkaa 2 5 % liikevaihdosta. Kuva 12 esittää yritysten jakautuminen eri t&k-intensiteetin luokkiin alan muutosnopeuden mukaisesti. Yli 3 prosenttia liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen panostavista yrityksistä jokainen toimii melko tai erittäin nopeasti kehittyvällä toimialalla. Tämän odotetun havainnon lisäksi alan muutosnopeus ei juuri selitä yritysten t&k-investointien tasoa, sillä esimerkiksi 11 3 prosenttia liikevaihdostaan panostavista yrityksistä kolmannes ilmoittaa toimivansa erittäin tai melko hitaasti kehittyvillä aloilla. Taulukko 6. Tunnusluvut vuonna 2 t&k-toimintaa tehneissä yrityksissä. Tekesin asiakkaat Ei-asiakkaat Yritysten lukumäärä 69 / 76 6 / 112 T&k-kustannukset suhteessa liikevaihtoon mediaani 5 % 4 % T&k-kustannukset suhteessa liikevaihtoon keskiarvo 12 % 1 % T&k-kustannusten mediaani (teur) T&k-kustannusten keskiarvo (teur) Lopuista puolet eivät tehneet tutkimusta ja kehitystä (T&k-kustannukset euroa) ja puolet eivät vastanneet kysymykseen. 15

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen nimi Demo nimi Postiosoite

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Toimiala Online kevätseminaari 23.5.2012 Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Kyselyn taustaa Yritysten rahoituskysely 1994 2010 (SP, EK, TEM) Pk-yritysten rahoituskysely

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan

Ideasta Liiketoimintaan Ideasta Liiketoimintaan Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Metsäalan ennakointiyksikön järjestämä aamukahvitilaisuus 17.2.2009 Kalevi Pölönen DM 375387 04-2008 Copyright Tekes DM 125809 01-2005 Copyright

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 52 Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 Ohjelmistoyrityskartoitus on vuosittain toteutettava ohjelmistoalaa mittaava kansallinen tutkimus. Vuonna 2007 tutkimukseen vastasi yhteensä

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö Tekesin innovaatiorahoitus Anne Turula Palvelupäällikkö Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälistymisavustukset ja -tuet 1/2 Kehittämisavustus yrityksen kansainvälistymishankkeisiin Alueellinen tuki pk-yrityksen

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot