Työministeriö, ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti. Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmä kehittämisehdotus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työministeriö, ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti. Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmä kehittämisehdotus"

Transkriptio

1 Työministeriö, ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti Keijo Mäkelä SELVITYS Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmä kehittämisehdotus Toukokuu 2001

2 1 Saatteeksi Käsillä oleva selvitys on tehty työministeriön hallinnoiman ESR-ennakoinnin koordinaatiohankkeen (ESR:n tavoiteohjelma 4:n ennakointiprioriteetin koordinaatio) toimeksiannosta. Koordinaation tukena on toiminut Ennakointiryhmä, jota on vetänyt johtaja Matti Pukkio sekä käytännön työstä ovat vastanneet allekirjoittanut (vuoteen 1999), projektipäällikkö Maija-Leena Uimonen ja ESR-koordinaattori Kimmo Heinonen. Tarkastelun tavoitteena oli laatia ehdotus työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmäksi. Tällaisen ennakointijärjestelmän kehittämistavoite sisältyy ESR:n tavoite 4 -ohjelmaan, mitä tavoitetta ei kuitenkaan ohjelman toteutuksen aikana saavutettu. Haluttaessa esitettävää konseptia voidaan soveltaa laajemminkin ennakointiin, mikäli halutaan nähdä sekä työelämä että koulutus 'vain' yksittäisinä yhteiskunnan lohkoina. Yhtäältä esitettävää konseptia voi hyödyntää periaatteessa mikä tahansa organisaatio kehittäessään ennakointitoimintaansa. Tämän raportin kirjoittamisessa olen omaksunut selvitysmiesroolin. Tosin en ole pyrkinyt niinkään toimikuntatyyppiseen konsensukseen, vaan avaamaan ennakoinnin problematiikkaa, tuomaan esille omat näkemykseni ja tekemään tarpeelliset kehittämisehdotukset. Tarkastelun ote on tietoisesti kriittinen pyrkien selkeästi asiaperustaiseen argumentointiin. Työministeriössä ennakointi hajallaan, mikä on eräs peruste tämän selvityksen tilaamiselle. Opetusministeriössä kehittämisvaihe oli juuri käynnistämässä, joten kehittämislinjauksia ei tämän selvityksen käyttöön ollut saatavissa. KTM:n toimeksiannosta tehty tuore selvitys teknologiaennakoinnista sen sijaa oli käytettävissä. TE-keskusten suunnalla ja lääninhallituksissa tehty ennakoinnin kehittämistyötä olen sekä seurannut että ollut mukana myös itse kehitystyössä. Lisäksi ajallisesti työn rinnalla toimitin Futura-lehden (1/2001) teemanumeron, jossa arvioidaan kriittisestikin ESR:n ennakointia. Helsingissä 28. Toukokuuta 2001 Keijo Mäkelä

3 2 Sisällys 1 Käsitteitä 3 2 Lähestymistapa 5 3 Taustaa 6 4 Projektiperustainen ennakointi 7 5 Kansallisen tason ennakointi 9 6 Alueellinen ennakointi 10 7 Paikallisen tason ennakointi case työvoimatoimistot 12 8 Ennakoinnin kehittämisongelmat ja haasteet 15 9 Strategiat Muu päätöksenteko ja sitä tukevat prosessit Ennakoinnin menetelmät Tietojärjestelmät Ennakoinnin toimijat Ehdotukset ennakointijärjestelmän kehittämiseksi 30 LIITE 1 Arvio ESR-ennakoinnista kouluarvosanoin 38 LIITE 2 Lähdeaineiston tarkastelun viitekehys 42 Lähteet 43

4 3 1 Käsitteitä Ennakoinnilla tarkoitetaan tässä tulevaisuutta luotaavaa suunnittelua, tulevaisuuden tekemistä. Kysymys ei ole ennustamisesta, joskin ennusteita voidaan käyttää ennakoinnin tukena. Monia asioita toki voidaan ennustaakin riittävällä tarkkuudella kuten väestön ikärakenteen muutos. Myös megatrendit ovat eräänlaisia ennusteita. Yhtenäistä käsitystä ennakoinnista ei ole: ESR-ennakointihankkeita toteutettaessa monet ovat pitäneet jopa historian ja nykytilan selvittämistä tai pelkkää verkottumista ennakointina. Tässä tarkastelussa korostetaan kuitenkin sitä, että ennakointiin liittyy aina aikajänne tulevaisuuteen. Ennakointijärjestelmällä tarkoitetaan jollain tavoin jatkuvaluonteisesti järjestettyä, valittuun konseptiin (paradigmaan) perustuvaa ennakointitoimintaa. Konsepti sisältää yhtäältä ennakoitavana olevan ilmiöalueen kuvaus- ja hallintatavan sekä ennakointimenetelmän tai menetelmät, joilla tulevaisuus otetaan haltuun eli jolla tarkasteluun saadaan tulevaisuutta luotaava aikajänne. Tässä tarkastelussa esitetään laadullisen ennakoinnin konseptiksi klusterianalyysiä, johon muut menetelmät voidaan kytkeä. Tärkeimpiä näistä ovat megatrendianalyysit, teknologiaennakointi ja yritysanalyysit. Määrällisen ennakoinnin konseptiksi suositellaan toimialaperustaista ennakointia, johon on jo kehitetty toimivat ennakointimenettelyt: talousennusteet kytkettynä työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointiin sekä ammattirakenne-ennustemallit. Ennakointi voi hyödyntää tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä, jotka ovat tiedeyhteisössä saavuttaneet tunnustetun aseman kuten ennakoinnin päämenetelmäksi sanottu delfi-menetelmä. Ennakointi on kuitenkin lähempänä suunnittelua tieteellistä tutkimusta. Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakoinnin rinnalla elävät myös pitkät perinteet omaava työelämän tutkimus ja koulutustutkimus. Ennakoinnissa keskeistä on asiantuntijuuden hyödyntäminen. Laadullisen ennakoinnin menetelmät tukeutuvat pääsääntöisesti asiantuntijuuteen: menetelmien innovatiivisuus riippuu lähes yksinomaan asiantuntijoiden näkemyksellisyydestä. Osa ennakointimenetelmistä kuten delfi- tai megatrendi- tai toptenanalyysit ovatkin puhtaasti asiantuntemukseen perustuvia. Yhtäältä pelkät asiantuntijoille suunnatut avoimet kyselyt tai edes (syvä)haastattelut eivät tuota ennakointimielessä käyttökelpoista informaatioita, ellei kyselyn taustalla ole konseptia joka pakottaa ottamaan kantaa tulevaisuuteen.

5 4 Ennakointijärjestelmän tueksi voidaan rakentaa ennakoinnin tietojärjestelmiä, jollaisia on kehitetty niin TE-keskusennakoinnissa (ennakointiportaali, KTM On Line) kuten myös lääninhallitusten ennakoinnissa (AKE-projekti). Eräs ennakoinnin suuntaus painottaa ennakointitiedon jatkuvaa tai ainakin toistuvasti päivitettävää keruuta kyselyin työelämästä (ns. Vaasan malli, osaamistarvebarometrit), joskin näillä saadaan lähinnä selville vasta nykytila. Ennakoinnin tulisi olla kiinteässä yhteydessä muuhun päätöksentekoon ja sen sisältämiin vakiintuneisiin prosesseihin eli erityisesti strategioihin mutta myös tulosohjaukseen, laatujärjestelmään tai toiminnan kuten koulutuksen arviointiin. Ennakointitarpeet tulisi johtaa nimenomaan päätöksenteon tarpeista. Käytännössä ennakointi on kohtuuttoman usein jäänyt tai ajautunut irralleen käytännön päätöksenteosta tai sitä tukevista prosesseista. Esimeriksi työministeriössä toteutettuun työelämän kehittämisen viitekehykseen ei ennakointia ole onnistuttu kytkemään. Suorastaan hämmästyttävää on, että koulutuksen arviointia tehdään suhteuttumatta koulutusta sen tarpeeseen tai ainakin tämä näkökulma on arviointityössä hyvin marginaalinen (Jakku-Sihvonen & Heinonen, 2001). Erilaiset kehittämisilmiöt ovat ilmeisesti institutionalisoituneet suhteellisen suljetuiksi kulttuureiksi. Epäilemättä myös ennakointi on institutionalisoitunut omaksi kulttuurikseen. ESR-ennakoinnissa tämä riski tunnistettiin, mutta institutionalisoitumista ei voitu välttää. Osa ennakoinnista, etenkin raskailla ja teoreettisilla menetelmillä toteutettu ennakointi on syytäkin pitää erillään muusta toiminnasta ja usein tarkoituksenmukaista toteuttaa tilausselvityksinä. Yhtäältä monet palvelut kuten työvoimapalvelut vastaavat akuutteihin ongelmiin, jolloin ennakoinnilla niissä ole suurta roolia eikä ennakointia pidä joka paikkaan yrittääkään kytkeä. Selkeimmin ennakointi kytkeytyy strategiatyöhön. Myös palveluissa kuten ammatinvalinnan ohjauksessa työelämän tulevaisuus tai yritysneuvonnassa yksittäisten toimialojen ja klusterien tulevaisuus tulee olla neuvoja tiedossa. Ennakointiosaaminen tämäntapaisissa palveluissa on kuitenkin valitettavan vähäistä. Ennakointi voi olla palvelu niin yrityksille, julkisille yhteisöille kuin kansalaisillekin. Ennakoinnilla on päätöksentekoon myös samantapainen yhteys kuin on sektoritutkimuksella (työelämän tutkimus, koulutustutkimus). Ennakoinnin ja sektoritutkimuksen lähentyminen on toivottavaa, mutta tieteen ja tutkimuksen käytäntöjä ja kriteereitä ei luonnollisestikaan voi sanella näiden instituutioiden ulkopuolelta. Kysymys olisi ennen muuta perinteisten soveltavien tieteenalojen ja tulevaisuuden tutkimuksen

6 5 integraatiosta. Yhtäältä ei itsestään selvää, että tulevaisuuden tutkimuksella olisi jotenkin erityinen rooli ennakoinnissa. Tulevaisuuden tutkimuksen hyödynnettävyyteen liittyy suuria pulmia. 2 Lähestymistapa Käsillä olevan selvitystyön tekemiseksi oli lähtökohtaisesti useita eri tapoja: 1) Kirjallisuusanalyysi. Sekä ennakoinnin, tulevaisuuden tutkimuksen että strategiatyön nimikkeisiin liittyen on tuotettu runsaasti julkaisuja. Tämän selvityksen lähdeluettelossa on kuvattu myös viitekehys, johon käytetyt kirjalliset lähteet on asemoitu. 2) Sidosryhmien haastattelut: Nopein tapa päästä käsiksi etenkin arvostuksiin ja painotuksiin sekä mahdollisiin suunnitelmiin ovat henkilöhaastattelut, joita muutama tehtiinkin. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että varsinaista ennakointistrategiaa tai ennakoinnin kehittämisstrategiaa ei ole millään taholla olemassa. 3) Ennakointiprosessien ja hankkeiden analyysi. Eräs tapa hakea vastausta ennakointikysymyksiin ovat lukuisat ennakointihankkeet. Järjestelmähakuisimpia hankkeita ovat olleet TE-keskusennakoinnin koordinaatiohanke ja Etelä-Suomen lääninhallituksen AKE-projekti, jota Länsi-Suomen lääninhallituksen Enoverkkokoulutushanke on täydentänyt. TE-keskusennakointia olen seurannut pidempään ja lääninhallitushankkeissa kuten myös eräissä muissa hankkeissa olen ollut myös toteuttajana. 4) Arviointien hyödyntäminen: Ennakointia, etenkin ESR-ennakointia on arvioitu sekä ESR:n nimeämien evaluaattoreiden toimesta että Opetusministeriön ja Suomen Kuntaliiton hankkeissa. Evaluoinnit ovat pikemminkin yksittäisiä projekteja arvioivia kuin järjestelmähakuisia; Yksittäiset hankkeet sinänsä voi olla toteutettu kiitettävästi, mutta yhteys päätöksentekoon on saattanut jäädä ohueksi tai ainakin kertaluonteiseksi, jolloin varsinaista ennakoinnin järjestelmäkehitystä ei ole saatu aikaan. Arviointia tekevillä tulisi olla joko oma tai/ja annettu ennakointijärjestelmävisio ja siihen liittyen ennen muuta käsitys tavoiteltavasta ennakointikonseptista.

7 6 Arvioinneista järjestelmäpainotteisin on Kari Kekkosen EU:lle ESR-ennakoinnin alkuaikoina tekemä raportti (ESR-julkaisu 28/1998). 5) Ongelma-analyysin kautta päädyttiin siihen, että ennakoinnin hukassa oleva pallo on pitkälle sisällöllinen. Ennakoinnista puuttuu yhteinen konsepti eli paradigma on jäsentymätön. Ennakointijärjestelmä voi kehittyä vasta sitten kun kyetään tällainen konsepti luomaan ja sopimaan sen käytöstä. 3 Taustaa Ennakoinnin historia voidaan kuvata seuraavasti: - Suunnittelujärjestelmien voimakas kehitys alkoi 1960-luvulla ja saavutti pitkälle kehittyneitä muotoja 1970-luvulla; Tällöin luotiin perusta esimerkiksi koulutuksen määrälliselle suunnittelulle, mitä ennakointimallia sovelletaan vieläkin. - Julkisen sektorin palvelujen kasvu tasaantui 1980-luvulla ja pysähtyi 1990-luvun alussa laman myötä, jolloin myös suunnittelujärjestelmät ajettiin alas ja päätöksenteon aikajänne lyheni - Suomi liittyi 1990-luvun puolivälissä EU:hun minkä myötä tulevaisuutta luotaava suunnittelu näyttäytyi ennakoinnin nimellä. Tällöin ei kuitenkaan luotu suunnittelujärjestelmiä vaan ennakointia toteutettiin projektiperustaisesti. Ennakoinnin suhteen asetettiin usealla taholla suuria odotuksia, vaikka orientaatio ennakointiin ja ennakointiosaaminen oli vähäistä. Niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin käynnistyi viime vuosikymmenellä mittava verkottumisprosessi; monet ennakointihankkeiksi nimetyt projektit ovat lisäarvoltaan puhtaasti verkottumista edistäviä ja monet 'ennakointihankkeiden' toteuttajat ovat itse olleet pelkästään verkottumisen onnistumisesta johtuen hankkeisiinsa tyytyväisiä. Eräissä tapaukissa näyttää jopa tulkitun niin että viranomaistahojen verkottuminen tai ylipäätään yhteistyö yritysten kanssa on sinällään jo ennakointia luvun alussa on tunnistettu projektiperustaisen ennakoinnin tehottomuus. Yhtäältä suunnittelujärjestelmissä on tapahtunut järjestäytymistä, mistä laatutyö ja siinä sovellettu Balanced Score Card ajattelu on ehkä paras esimerkki. Myös tulosohjausmalleja on kehitetty. Malleja on kuitenkin sovellettu melko teknokraattisesti, mikä on johtanut ennakoinnin joko tietoiseen tai tiedostamattomaan unohtumiseen mallien kehitystyössä.

8 7 Kansainvälisellä tasolla ennakointi tarkoittaa lähinnä eri maiden ja näiden toimijoiden ennakointikäytäntöjen koordinoimista. EU-tasolla selvitetään jäsenmaista kerättävän vertailukelpoisen ennakointitiedon kokoamista European Observatory of Industrial Changejärjestelmään. Lähinnä teknologiaennakointiin keskittyvässä FOREN-verkostossa on mukaa edustajia 11 jäsenmaasta. Jukka Lehtinen (1997) teki kartoituksen muiden maiden ennakointikäytännöistä Opetushallituksen toimeksiannosta. Sinänsä perusteellisen kuvailun anti jäi suhteellisen vähäiseksi. Tämä selittyy osin sillä, että tarkastelusta puuttui ennakointitarpeesta lähtevä viitekehys. Kansainvälisesti mitattuna Suomi on ennakoinnin kärkimaita, mikä todettiin ennakoinnin kansainvälisessä seminaarissa joulukuussa Suomessakaan ei ennakointia ole tuotteistettu niin pitkälle, että ennakointiosaamisen vienti olisi satunnaisia tapauksia lukuunottamatta mahdollista. 4 Projektiperustainen ennakointi Ennakointijärjestelmää on kehitetty projektiperustaisesti ESR-varoin (Mäkelä & Heinonen, 1997). Projektit synnytettiin alhaalta ylös periaatteella (bottom-up), joskin tiettyä teemoitusta Ennakointiryhmän toimesta sovellettiin. Projektiperustainen ennakointijärjestelmä ei ole ollut keskitetty suunnittelujärjestelmä, vaan erilaisten toimijoiden verkosto. Ennakointijärjestelmä voitiin tällöin hahmottaa ensinnäkin (1) dokumentteina kuten artikkeleina, raportteina tai sähköisinä julkaisuina tai atk-ohjelmina tai ennusteina. Pelkästään ESR-julkaisusarjassa on saatavilla lukuisia ennakointiraportteja, muutamia on jaettu myös internetissä (pdf-julkaisuina). Toiseksi (2) ennakointijärjestelmä voitiin nähdä ennakointimenetelminä tai niin sanottuina parhaina ennakointikäytäntöinä. ESR-ennakoinnissa käytetyistä menetelmistä koottiin kaksi painettua dokumenttia (Futura 2/97 ja ESR-julkaisu 46). Kolmanneksi (3) ennakointijärjestelmä voitiin nähdä ennakoinnin asiantuntijoina (verkkona), joita nimenomaisesti on ESR-projekteilla pyrittiin rakentamaan. Neljänneksi (4) ennakointijärjestelmä voitiin tulkita tulevaisuusprosesseiksi, joita juuri olivat ennakointihankkeet ja niiden tuottamien tulosten toimeenpano ennen muuta ESR:n muilla varoilla. Prosessit välittivät niin sanottua hiljaista tietoa ja saattoivat synnyttää muunkinlaisia

9 8 ideoita kuin mitä hankkeissa oli alun perin tavoiteltu. Viidenneksi (5) ennakointijärjestelmä voitiin hahmottaa kentän toimijoiden eli pk-yritysten, oppilaitosten ja viranomaistahojen ennakointivalmiuksina eli ennakoinnin oppimisjärjestelmänä; ESR-ennakointihankkeina toteutettiinkin useita koulutushankkeita ja yhtäältä useiden varsinaistenkin ennakointihankkeiden lisäarvo liittyi juuri oppimiseen. Kuudenneksi (6) ennakointijärjestelmä voitiin ymmärtää ennen muuta internettiin tukeutuvina ja rakentuvina tietojärjestelminä, joita samoin kehitettiin ESR-ennakointihankkeina (TE-keskusennakointi, AKE-projekti). ESRhankkeiden verkottaminen internetin kautta ei onnistunut; sähköpostikoordinaatio toimi jotenkin. Seitsemänneksi (7) kysymys oli yhteisestä kielestä, jota jokainen suunnittelujärjestelmä edellyttää. Joistain peruskäsitteistä kuten skenaario, klusteri tai kvalifikaatio ymmärrys selvästi lisääntyikin. Projektiperustainen toiminta eroaa perinteisessä mielessä järjestelmäperustaisesta siinä, että yhteistä ja eri ulottuvuuksia ja tasoja yhteen nivovaa suunnittelu- tai ennakointikoseptia ei käytetä. Puhuminen projektiperustaisesta ennakointijärjestelmästä onkin jossain määrin absurdia. Pyrittäessä nimenomaisesti ennakointijärjestelmään on kahdeksanneksi (8) ulottuvuudeksi otettava mukaan ennakointikonsepti. Yhdeksänneksi (9), vielä laajemmin ymmärrettynä 'ennakointiklusterin' keskeinen osa on ennakointia hyödyntävä päätöksenteko eli erityisesti strategioiden valmistelu, mistä irrallaan esr-ennakointikin oli -vaikka ESR-tavoiteohjelmat sinänsä ehkä strategioiksi oli tarkoitettukin. Kymmenenneksi (10) ennakointi on myös aikaan tai yhteiskunnalliseen tai paikalliseen tilanteeseen sidottua eli ennakoinnilla voi olla tai sillä pitäisi olla selkeä tehtävä (missio). ESR:n tavoite 4 ohjelma-asiakirja ei määritellyt ennakoinnille selkeää tehtävää. ESR:n ennakointiohjelmaa toteutettiin runsas viisi vuotta. Projektiperustainen ennakointijärjestelmä ymmärrettiin määräaikaiseksi kehitysprosessiksi. Näkyvät tulokset eivät ole kovin mainittavia kun tarkastellaan hankkeita yksittäin. Liitteessä 1 on kuvattu pelkistetty arvio ESR-ennakoinnista. Kun yksittäiset hankkeet (ks. liite 2 ja lähdeluettelo) asemoidaan tiettyyn viitekehykseen, havaitaan ESR-ennakointi on kuitenkin tuottanut mittavan ja tarpeellisen aineiston ennakointityön perustaksi.

10 9 5 Kansallinen tason ennakointi Valtioneuvoston ja eduskunnan piirissä toteutettu ennakointia. Valtioneuvoston toimesta on järjestetty tulevaisuusfoorumeja. Aiemmin hallitus on antanut eduskunnalle myös tulevaisuuspoliittisia selontekoja, joita kohtaan kansanedustajien kiinnostus on jäänyt kuitenkin vähäiseksi. Eduskunnassa on työskennellyt tulevaisuusvaliokunta, joka on pureutunut myös työn tulevaisuuteen (Tiihonen). Hallinnonalojen välillä on joitain yhteisiä strategiahankkeita kuten tietoyhteiskuntastrategiat, kansallinen ikäohjelma ja elinikäisen oppimisen strategiat. Näissä ennakoinnin rooli ei kuitenkaan ole mainittava. Hallinnonalojen yhteistyöhankkeista mainittakoon Työvoima 2020-hanke. Opetusministeriön ennakointistrategiassa korostuu tietojärjestelmien (ENSTI, AKE) kehittäminen. Koulutuksen määrällinen suunnittelu on siirtynyt opetusministeriöstä (suunnittelusihteeristö, Koulutussuunnittelun neuvottelukunta) opetushallitukseen (MITENNA). Koulutustarpeiden laadullista ennakointia toteutti OSENNA-hanke, mutta sittemmin laadullinen ennakointi näyttää hiipuneen. Ammatillisen koulutuksen koulutustoimikuntien rooliin laadullinen ennakointi periaatteessa soveltuisi, mutta niitä ei ole kuitenkaan ohjeistettu eikä etenkään resurssoitu tekemään ennakointityötä. Koulutuksen järjestäjille taas on kasautunut sekä ammattikorkeakouluissa että toisen asteen koulutuksessa niin mittavia tehtäviä etenkin koulutuksen arvioinnissa että laatutyössä, että hallinto- ja kehittämistoimintaan tottumattomissa instituutioissa vielä oma-aloitteinen ennakointitoiminnan harjoittaminen on jokseenkin mahdotonta. Tulosohjauskaan ei ennakointiin kannusta. Kauppa- ja teollisuusministeriön ennakoinnissa painopiste on teknologiaennakoinnissa. Raportin Arvio teknologiaennakoinnin kehittämistarpeista (Ahti Salo, KTM, 2/2001) suositukset ovat samansuuntaisia kuin tässä selvityksessä esitetyt. KTM tuottaa myös toimialaraportteja sekä ylläpitää ja kehittää On Line -tietokantaa. KTM:llä on pitkä perinne klusterianalyysien soveltamisessa, joskin ennakointinäkökulma on niissä ollut vähäinen.

11 10 Sisäasianministeriö on tuottanut maakunnittain väestöennusteita ja elinkeinorakenneennnusteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut aika ajoin hyvinvointiin ja ikääntymiseen liittyviä ennakointeja. 6 Alueellinen ennakointi Alueellisessa ennakoinnissa keskeiset toimijat ovat: 1) maakuntien liitot; 2) seutukunnat ja erityisesti niiden keskuskaupungit; 3) TE-keskukset; 4) lääninhallitukset ja 5) koulutuksen järjestäjät. Muiden alue- ja paikallishallintoviranomaisten (rakentaminen, liikenne, terveydenhuolto, oikeustoimi, jne.) työssä ennakoinnin rooli on vähäisempi. Samoin edunvalvontatahojen kuten kauppakamarien kiinnostus ennakointia kohtaan on ollut vähäinen. Periaatteessa kaikkien organisaatioiden tulee varautua tulevaisuuteen ja viestittää oman toimialueensa muutoksista ja heikoista signaaleista strategioita laativille tahoille. Aluetasolla ennakointia on kehitetty ehkä voimakkaimmin TE-keskuksissa, vaikka tulokset eivät sielläkään ole kovin näkyviä. TE-keskusten ennakoinnin peruspulma liittyy siihen, että ennakointi ei ole aidosti osa keskusten kolmen osaston (työvoima-, yritys-, maaseutu-) toimintaa, ei yhdessä eikä erikseen. Parhaimmillaan ennakointi voisi olla osastoille yhteinen ja osastoja yhdistävä tekijä, myös koko TE-keskuksen johtamisen työkalu. TE-keskuksissa ennakoinniksi on alettu nimittää myös välittömien tarpeiden kartoituksia. Tämä on ymmärrettävää, koska strategiatyö on erittäin ohutta ja tärkeänä tehtävänä on välittömien ongelmien ratkaiseminen. TE-keskusennakoinnissa vakiintuneiksi luonnehdittavia käytäntöjä ovat TE-keskusten toimintaympäristöanalyysit, KTM:n toimialaraportit ja PK-barometrit, maaseutusuunnitelmat sekä työvoima- ja koulutustarvetutkimukset (TKTT). Painopiste näissä kaikissa on nykytilan kuvaamisessa, ennakointi on jonkinasteisena ideana mukana toimintaympäristöanalyyseissä ja koulutustarvetutkimusten yhteenvedoissa. TE-keskusennakoinnin kehittämistyössä on kokeiltu useita menettelyjä kuten megatrendianalyysejä, heikkojen signaalien analyysejä, PT-, MITENNA-; MARE- ja klusterianalyysiamalleja. TE-keskusennakoinnin koordinaatioprojektin väliraportin ( ) perusteella jonkin verran suosiota näyttävät saavuttaneen barometrit kuten maaseutubarometri. Mikään näistä menetelmistä ei kuitenkaan ole tehnyt erityistä

12 11 läpimurtoa (Marttinen, 2001). TE-keskuksissa toteutettiin ESR:n tavoite 4 -alueella ennakoinnin suunnitteluhankkeet, joissa tarkoituksena oli laatia suunnitelma kunkin TEkeskuksen ennakoinnin kehittämiseksi. Ilmeisesti yhdessäkään TE-keskuksessa ei kyetty luomaan sellaista suunnitelmaa, johon TE-keskuksen johto ja osastot olisivat sitoutuneet ja joka olisi johtanut jatkuvaluonteisen ennakointijärjestelmän syntymiseen. TE-keskusten ennakointisivuilla internetissä todetaan ennakoinnin ideaksi seuraavaa: TE-keskusten alueellinen ennakointi kohdistuu elinkeino- ja työelämän sekä osaamistarpeiden muutoksiin. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toisaalta kasvavat ja toisaalta supistuvat toimialat, ammatit, osaamistarpeet, teknologiat ja tuotantotavan muutokset. ESR-ennakoinnissa pyrittiin siihen, että TEkeskukset olisivat ottaneet vastuulleen työnjakoon perustuen klusterianalyysit, joilla olisi pyritty toteuttamaan edellä mainittu ennakointitehtävä. Muutama klusterianalyysi TEkeskuksissa käynnistyikin, joskin useimmat niistäkin laitistuivat ennakointimielessä epämääräisiksi selvityksiksi. Uudenmaan TE-keskuksen osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen klusterianalyysissä valtakunnallisen työnjaon idea onnistuttiin tiettyyn tasoon asti toteuttamaan. TE-keskuksilla näyttäisi ennakoinnin pallo olevan edelleen hukassa. Pulmat johtuvat yhtäältä päätöksenteon so. strategioiden hajanaisuudesta ja lyhytjänteisyydestä, yhtäältä ennakointikonseptin jäsentymättömyydestä. TE-keskuksille tulee asettaa tulostavoitteissa nykyistä selvempi rooli elinkeino- ja klusteristrategioiden valmistelijoina, minkä.jälkeen ennakoinnin tarve kävisi ilmeiseksi. Tämä luonnollisesti edellyttää tulosohjaavilta ministeriöiltä näkemystä, halua ja osaamista tämäntapaiseen strategiseen ajatteluun. Lääninhallitusten rooli koulutuksen ohjaana ja rahoittajana on ollut poukkoilevaa, mistä johtuen ennakointikaan ei ole saanut vakiintuneita muotoja luvun alussa useimmat silloisista lääneistä toteuttivat koulutusmääriä ennakoineet hankkeet (ns. koulutus projektit). Sittemmin määrällinen ohjaus on poistunut lääninhallituksen tehtävistä. Etelä- Suomen lääninhallituksen AKE-projektissa on kehitetty ennakointia lähinnä siten, että on pyritty luomaan edellytyksiä koulutuksen järjestäjien omalle ennakoinnille. Kysymys on sekä ennakoinnin laadullisten ja määrällisten menetelmien, tietoperustan ja tietojärjestelmien kehittämisestä. Länsi-Suomen lääninhallituksen Enoverkko-hankkeessa on näitä menettelyjä pyritty taas kouluttamaan koulutuksen järjestäjille.

13 12 Oppilaitosmaailmassa ennakointitiedon tarve on kuitenkin koettu toistaiseksi vähäiseksi. Koulutuksen kehittämisen argumentaatiossa yhteiskunnan ja työelämän tarpeilla ei ole kovin suurta painoarvoa. Sikäli kun työelämän tarpeisiin vedotaankin niin kyse on useimmiten välittömistä työelämän tarpeista, joko yrittäjien esittämistä toiveista tai koulutettujen sijoittumisesta. Oppilaitokset vetäytyvät helposti myös oppilasmarkkinoiden taakse, johon liittyy huomattavia syrjäytymisriskejä. Oppilaitostasolla ennakoinnin mielekkyys syntyy vasta sitten, kun oppilaitos(verkosto) ymmärretään alueen kehittäjäksi ja myös oppilaitokselle asetetaan vastuu alueen kehittämisstrategian määrittelyssä. Nykyinen oppilasmääriin perustuva tulosohjausmalli ei ole omiaan tukemaan alueellista strategia-ajattelua. Ammattisuuntautuneen koulutuksen tulosohjauskonsepti tulee pikaisesti uudistaa siten, että väestön yleisen koulutustavoitteen ohella ensisijaisena lähtökohtana on työelämän tarpeet ja työelämän innovatiivinen kehittäminen. Vain tätä kautta voidaan vaikuttaa koulutukseen hakeutumiseen eli koulutuksen kysyntään kuten syrjäytymistäkin voidaan aidosti torjua. 7 Paikallisen tason ennakointi case työvoimatoimistot Selvitysmies Hannu Magnusson on kartoittanut työvoimatoimistojen kehittämistä väliraportissaan (Lyhennelmä ja toimenpide-ehdotusosa, toukokuu 2001). Selvityksen idea on toimistoverkoston kehittämisessä, ei niinkään toimistojen ennakoinnin kehittämisessä. Ennakointia käsitellään toimenpide-ehdotuksissa omana kohtanaan sekä välillisesti että myös eräissä muissa kohdissa: 1) Uudistuksen lähtökohdissa mainitaan, että työvoimatoimistolla - on oltava strateginen näkemys, visio siitä, mihin työvoimapolitiikan painopiste sen toiminta-alueella tulee asettaa - on oltava edellytykset strategiseen johtamiseen - on oltava edellytykset osallistua aluepoliittiseen kehittämistyöhön 2) TE-keskusten tehtäväksi esitetään toimistoverkon kehittämissuunnitelmien laatimista siten, että ennakointiin liittyvää kehittämissuunnitelmassa tulisi käsitellä väestökehitys toimiston toiminta-alueella. 3) Toimiston johtamista koskevassa johtamiskoulutus-ehdotuksessa mainitaan aihepiireinä muun muassa, strateginen johtaminen, työmarkkinatietous, aluepoliittinen kehittäminen sekä ennakointimenetelmät ja lähteiden käyttö.

14 13 4) Työvoimatoimistoille ehdotetaan mahdollisuutta erikoistumiseen, missä yhteydessä mainitaan esimerkiksi ammatinvalinnanohjaus ja työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Erikoistumisen edellytyksen pidetään muun muassa työmarkkinoiden toimivuuden analyysiin ja edistämiseen liittyvää osaamista sekä strategisen vuoropuhelun osaamisen kehittämistä. 5) Työvoimatoimikuntia koskien ehdotetaan parannettavaksi toimikuntien mahdollisuutta toimia työmarkkinoiden asiantuntijaelimenä, linjanvetäjänä ja palautteen antajana. Ennakointia nimenomaisesti koskevissa toimenpide-ehdotuksissa todetaan: - Parannetaan toimistojen ennakointivalmiutta - Työhallinnon omaa tietotuotantoa työmarkkinoiden muutoksista ja kehitysnäkymistä parannetaan - Työministeriön tietotuotantoa kehitetään mm: a) toimintaympäristö- ja työmarkkinatietoja tuotetaan toimistoittain; b) työhallinnon tilastojärjestelmän käyttökelpoisuutta parannetaan; c) laajennetaan TE-keskusten joti-tietojärjestelmää toimistokohtaiseksi soveltuvilta osiltaan; d) parannetaan työttömiä koskevaa tietotuotantoa erityisesti ns. virtatietojen osalta - Edellytetään, että TE-keskukset parantavat ennakointiaan ja huolehtivat, että myös TE keskuksen kaikkien osastojen asiantuntemusta saadaan työvoimatoimistoja hyödyttämään. - TE-keskusten työvoimaosastot huolehtivat, että työvoimatoimistojen tiedot paikallisista työmarkkinoista välittyvät TE-keskuksille. - Muokataan nykyisen henkilöstön työnkuvia niin, että ennakointiin perehtyminen ja erikoistuminen on mahdollista. Selvitysmiehen kannanotot ovat ennakointiin kannustavia ja lähinnä TE-keskusten työvoimaosastojen ennakointikonseptin kehittämistä nykyistä paremmin toimistoja palvelevaksi ja toimistoja hyödyntäväksi. Ennakointikonseptissa on kyse lähinnä työmarkkinoiden nykytilan tunnistamisesta sekä historiatiedon keruusta. Pulmaksi jää edelleenkin yhtäältä strategian epämääräisyys ja irrallisuus ennakoinnista, yhtäältä ennakointikäsityksen kapea-alaisuus. Myöskään ehdotusta tulevaisuutta luotaavaksi ennakointikonseptiksi ei esitetä tai sitä ei vaadita. Tällaisen konsepti esittämiseen tarjoutuisi hyvä tilaisuus, mikäli TE-keskukset tekevät ehdotetut toimistoverkon kehittämissuunnitelmat. Nämä käsiteltäisiin ehdotuksen mukaan jo vuoden 2002 tulosneuvotteluissa. Mitä tulee ennakointia tukevan historia- ja nykytilatiedon keräämiseen kentältä TE-keskusten käyttöön ja päin vastoin ynnä tietojärjestelmiin, selvitysmiehen ehdotukset ovat oikeaan osuneita.

15 14 Kysymys työvoimatoimistojen roolista ennakoinnissa palautuu työvoimatoimistojen strategiaan. Mikäli strategiana on lähinnä välittömiin tarpeisiin vastaaminen ja työmarkkinoiden ongelmien jälkihoito, ennakointia ei väkisin toimistoihin tule ympätäkään. Eräs strategiamalli olisi se, että tulosohjaavilla TE-keskuksilla olisi keskipitkän aikajänteen elinkeinostrategiat työpaikkatavoitteineen, joiden toteuttamista toimistot osaltaan tukisivat. Tämä tietysti laajentaisi työvoimatoimistojen toimintakonseptia (paradigmaa) nykyisestä työvoimapolitiikasta (työvoimapolitiikan paradigmasta) laajemmin ennakointiin perustuvaan elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinostrategioiden tulisi perustua toimiala- ja klusterianalyyseihin. Mikäli strategiatasolla toimistojen liikkumavara on joka tapauksessa pieni ja toiminta perustuu konkreettisiin tulostavoitteisiin eli toimistot toimivat ikään kuin franchising-yritykset, ennakoinnilla ei voi kovin suurta roolia ollakaan. Jos taas toimistoille annettaisiin selkeästi strategista vastuuta ja myös tulosohjauksen painopiste olisi strategiatasolla, ennakoinnin tarve näyttäytyisi toisin. Tällöin myös samantyyppistenkin työmarkkina-alueiden kuten yhtäältä suurten kasvukeskusten tai yhtäältä harvaanasuttujen taantuvien alueiden toimistojen ratkaisut ja toimintatavat saattaisivat poiketa merkittävästi toisistaan. Verkkopalvelut (virtuaalitoiminnot) tulevat nopeasti yleistymään monilla työvoimatoimistojen tehtäväalueilla, etenkin työnvälityksessä. Pääosa tavanomaisesta työnvälityksestä siirtyy verkkoihin, huomattava osa myös yksilöllisestä ja kahdenkeskistä kommunikaatiota vaativasta työnvälityksestä. Ainoastaan vaikeimpien tapausten eli käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskuntaan kuuluvien työllistäminen edellyttää palveluhenkilöstön fyysistä läsnäoloa ja huolehtimista. Selvitysraportissa ei kuitenkaan ole mainintoja tähän suuntaan; ylhäältä (työministeriöstä, TE-keskuksesta) tuleva työvoimapolitiikka ei ilmeisestikään tämänsuuntaista kehitystä voimakkaasti tue. Mikäli toimistoilla olisi strategianmuodostuksessa vapaat kädet, jotkut toimistot voisivat verkkopalveluissa edetä nopeastikin ja syrjäisetkin mutta innovatiiviset toimistot voisivat ottaa hoitaakseen myös omaa aluettaan laajempia tehtäviä, esimerkiksi erikoisalojen valtakunnallista työnvälitystä. Myös lyhytkestoisten työsuhteiden välityksessä verkkopalveluilla saavutetaan todennäköisesti ylivoimaisia etuja. Paikkariippumattomien verkko- eli virtuaalitöiden välittäminen siirtyy jokseenkin kokonaan verkkoihin, lukuunottamatta fyysisisä virtuaali- tai etätyökeskuksia. Ehkä aika ei kuitenkaan ole vielä kypsä näin pitkälle menevään ajatteluun nimenomaan toimistojen roolin osalta. Työnvälityksen verkkopalvelut epäilemättä kehittyvät joka tapauksessa

16 15 yksityisten ja oppilaitosten työnvälitysjärjestelmien ohella; tämänsuuntaisia ajatuksia on esitetty muun muassa käynnissä olevassa valtiovarainministeriön verkkovirastoselvityksessä. Työvoimatoimistojen palveluissa etenkin ammatinvalinnan ohjauksessa ennakoinnin tulisi olla ykiselitteisesti sisäänkirjoitettu. Ohjauksen tulee kyetä antamaan kuva työn ja ammattien tulevaisuudesta tai ainakin rakennuspuita oman työuran suunnitteluun. Ammattirakenneennusteet antavat kuvan ammattitien tulevaisuudesta, jotka eivät suinkaan kokonaan häviä. Klusterianalyysit taas antavat ymmärryksen työn muutoksesta, sen mahdollisesta pirstaloitumisesta, uudelleenryhmittymisestä, tarvittavasta yleis- tai verkosto-osaamisesta sekä erityis- ja ydinosaamisista. Samoin työvoimapoliittisessa koulutuksessa, ainakin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tarpeen määrittäminen tulee perustua pidemmän aikavälin toimiala- ja klusteriperustaiseen ennakointiin. Lyhyempikestoisenkin koulutuksen tarpeen taustalla olisi syytä olla keskipitkän aikajänteen klusterianalyysit. 8 Ennakoinnin kehittämisongelmat ja -haasteet Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointia (ESR) kohtaan on esitetty voimakasta kritiikkiä, ennakointi on nähty vaikeana, ennakointiin suhtaudutaan epäilevästi ja ennakoijiin otetaan mielellään etäisyyttä - eikä maassamme ole toimivaa ennakointijärjestelmää. Tilanteen vakavuutta kuvannee hyvin se, että jopa yritykset arvioida ennakointia (ESR:n nimeämät evaluaattorit, Suomen Kuntaliiton ja opetusministeriön arviointihankkeet) ovat epäonnistuneet. Ennakoinnin keskeisimmät toisiinsa nivoutuvat ongelmat ovat: 1) Ennakointikäsite ja käsitys ennakoinnista ovat jäsentymättömiä. Yhteistä kieltä, ideaa, toimintatapaa tai edes keskustelua ei ole kyetty luomaan. Ikään kuin ei osattaisi tai uskallettaisi päättää tai sopia onko kysymys arvaamisesta, ennustamisesta, loogisesta päättelystä vai tulevaisuuden tekemisestä. Ennakointi on pikemminkin mielikuvatyyppinen brandikäsite kuin nimitys täsmällisesti määriteltävissä olevalle työkalulle. Tyypillisesti akuuttien koulutustarpeiden selvittämistä nimitetään ennakoinniksi. 2) Ennakointiin ei ole syntynyt yhtenäisiä ja vakiintuneita käytäntöjä, viitekehyksiä tai paradigmoja, jotka muodostaisivat ennakointiin tunnistettavissa olevan struktuurin tai arkkitehtuurin. Työvoimamenetelmä (PT-malli-MITENNA-MARE) on säilynyt suomalaisessa

17 16 ennakoinnissa 1970-luvulta lähtien, mutta viime vuosina sekin on nähty enemmän ongelmana kuin ennakointikulttuuria vahvistavana tekijänä. Tyypillistä on että saman toiminta-ajatuksen ja toisiaan vastaavat tulostavoitteet omaavat organisaatiot (kuten TE-keskukset keskenään, oppilaitokset keskenään) etsivät hapuilen ja keskenään kilpaillen muka omintakeisia ennakointimenetelmiä, päätyen usein alkeellisiin kyselytutkimuksiin tai raskaisiin mutta itsestäänselvyyksiä tuottaviin delfitutkimuksiin. 3) Ennakointiin on yritetty soveltaa perinteisten pehmeiden tieteiden (yhteiskuntatieteet, taloustieteet) lähestymistapoja. Yhtäältä tulevaisuuden tutkimus ei ole kyennyt raivaamaan itselleen sellaista tunnustettua roolia tieteen kentässä, että muut menettelyt kuin perinteisen tieteen käyttämät menettelyt olisivat hyväksyttäviä. Yhtäältä päätöksentekijät eivät koe tulevaisuudentutkimusta omakseen. Pallo eli tulevaisuuden tutkimuksen paradigma on yhtä kadoksissa kuin ennakoinnissakin. Kaikkiaan tieteen antama tuki on jäänyt perin vähäiseksi, ilmeisesti tutkijoiden suuri enemmistö pitää ennakointia epäoleellisena. 4) Poliittinen päätöksenteko kuten päätöksenteko ylipäätään on lyhytjänteistä. Pidempi aikajänne tulee esiin keskusteluissa harvoin, ja silloinkin negatiivisten asioiden torjunnan kautta kuten ydinvoimakysymyksissä. Politiikan aikajännelogiikka noudattaa median lyhytjänteistä logiikkaa. Vastuu tai 'syy' on ymmärrettävästi politiikkojen, vähintään yhtä paljon kuin median. Kysymys palautuu yhteiskuntamoraaliin: kuinka paljon todella kannamme huolta tulevaisuudesta, tulevista sukupolvista eli ylipäätään kestävästä kehityksestä. 5) Ennakointi on toimintaa erillään päätöksenteosta tai päätöksenteko ei tukeudu ennakointiin. Päätöksenteko koostuu käytännöistä tai tuotteistetuista alakulttuureista. Näitä ovat strateginen suunnittelu, tulosohjaus, koulutuksen arviointi, laatutyö (laatujärjestelmät) tai uudistusprosessit kuten valtionosuusuudistus. Samalla tavoin ennakointi on tuotteistettu omaksi itsenäiseksi ja itseriittoiseksi toiminnakseen. 6) Ennakointi ei ole löytänyt itselleen erityistä lisäarvoroolia. Ennakoinnin tuomat innovaatiot tai muut 'rahanarvoiset' ratkaisut ovat jääneet vähäisiksi tai näkymättömiksi. Kysymys on luovuudesta tai sen puutteesta. Mikäli ESR-ennakoinnissa olisi ollut selkeä sisällöllinen kärki kuten teknologiaennakointi, tarvittava lisäarvorooli olisi saattanut syntyä. Suurtyöttömyydestä huolimatta myöskään uusien työpaikkojen luomisesta ei tullut ennakoinnille suurta haastetta. 7) Ennakoinnissa on ollut hallinnonalojen välillä keskinäistä ja sisäistä kilvoittelua, mikä ei ole edistänyt ennakointijärjestelmän kehittämistä.

18 17 8) Hallinnonaloilla on toteutettu 1990-luvulla useita kehittämisprosesseja kuten tulosohjaus ja laatutyö, jotka ovat vaatineet oman opetteluaikansa ja työllistänyt runsaasti samaan aikaan kun suunnittelutoimintoja on pikemminkin supistettu kuin lisätty. Samalla ennakointi on pidetty tarkoin erillään näistä prosesseista mikä on ollut strateginen virhe niin näiden prosessien kuin ennakoinninkin kannalta. 9) Useimpien organisaatioiden kuten työvoimatoimistojen arkipäväinen tehtävä on välittömiin palvelutarpeisiin vastaaminen. Tulosohjaus on saattanut kärjistää ja pelkistää toimijoiden akuuttia roolia. Tulosohjauksen suuri puute on siinä, että välittömien ja konkreettisten tulostavoitteiden rinnalla ei edellytetä vaikuttavuustavoitteita. Toimijoilla tulee asettaa paitsi tulostavoitteet myös vastuu vaikutuksista. Pidemmän aikavälin vaikuttavuutta ei voida arvioida ilman ennakointia. Vaikuttavuuden arviointia pidemmälle menevä tulosohjausmalli olisi ohjauksen kohdentaminen strategiaan so. usein muodollisten mutta helposti mitattavien konkreettisten tulosten sijaan tulostavoitteet kohdennettaisiinkin strategiaan. 9 Strategiat Kukin toimija määrittelee kussakin tilanteessa ja omilla edellytyksillään strategiansa. Toisin sanottuna ei olemassa mitään normia tai standardia, jonka mukaan strategia pitäisi määritellä. Strategia voi olla tunnistetun uhkan torjumista, reagointia eteen tuleviin kysymyksiin, yksittäisen idean läpivientiä tai globaalin tai muutoin ylevän aatteen edistämistä. Ennakointi kytkeytyy selkeimmin strategiaa, joka on laadittu suunnitelmallisesti ja analyyttisesti ja joka tähtää tulevaisuuteen ja etsii tulevaisuudesta realisoitavia mahdollisuuksia. Jokaisella instituutioilla, organisaatiolla ja kansalaisella on jokin strategia. Useilla se tarkoittaa ajautumista. Strategiana voi olla myös vankka uskomus johon haluttuun muutokseen tai visioon, joka ei enää kaipaa tuekseen ennakointia. Avoin innovatiivinen strategiapohdinta edellyttää kuitenkin aina ennakointia. Strategiassa voidaan erottaa kolme eri tilannetta: puolustustilanne eli toimitaan ylivoimaisen vastustajan, uhan tai muun määräävän tilanteen edessä; pelitilanne eli toimitaan tilanteessa jossa omat ratkaisut vaikuttavat oleellisesti omaan tulevaisuuteen; optiotilanne eli toimitaan tilanteessa, jossa kukaan ei aiemmin ole ollut eikä lähtökohtana ole pelaaminen jotain vastaan. Sotilaallisin termein ilmaistuna kysymys on puolustussodasta, asemasodasta

19 tai hyökkäyssodasta. Työmarkkinoilla rintamalinjat ovat revenneet siten, että pääjoukko käy asemasotaa suurtyöttömyyttä vastaan, syrjäisemmät alueet puolustussotaa väestöpakoa vastaan ja kasvukeskukset hyökkäyssotaa tietoyhteiskuntarintamalla. 18 Strategia vaihtelee myös sen mukaan, missä elinkaaren vaiheessa tietty tuotanto, tuote tai yritys on. Kasvuvaiheessa ennakoinnin kautta haetaan kasvupotentiaaleja ja kasvun rajoja. Kypsässä vaiheessa tarkkaillaan onko näköpiirissä suuria muutoksia, joko uutta tai uudenlaista kasvua tai alasajautumista. Alasajovaiheessa strategian tehtävä on sopeuttaa mahdollisimman vähäisin vaurioin. Toimialojen ja niihin liittyvät tuotteet ja palvelut tuotteet ovat eri kehitysvaiheessa. Samalla tuotannon ja tuotteiden elinkaarien pituudet vaihtelevat huomattavasti toimialoittain. Energian tuotannossa saavutetaan hyvinkin pitkiä elinkaaria kun taas tietoteollisuudessa esimerkiksi ohjelmistojen elinkaaret ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Elinkaariajattelu tuleekin sisällyttää keskeiseksi näkökulmaksi klusteriperustaisessa ennakointikonseptissa, millä saadaan tarkasteluun ennakoiva eli tulevaisuutta luotaava ote. Esimerkki ennakointiin perustuvasta strategiamallista on niin sanottu työelämän porrasnostomalli (Mäkelä&Sneck, 2001), joka voidaan kuvata seuraavasti: 1. Ulottuvuus: Verkostot eli klusterit (nostosuunta IV -> I) I Kansainväliset verkostot (laajin ja kehittynein verkosto) II Toimialaverkostot (vakiintuneet kansalliset verkostot) III Mikroverkostot (erityisosaamisesta sisältävät potentiaaliset kasvuverkostot) IV Yksittäistoimijat (horisontaaliset verkostot) 2. Ulottuvuus: Yritykset (nostosuunta IV -> I) I Veturiyritykset, korkean katteen menestystuotteet II Hyvät yritykset (second best), hyvän katteen tuotteet III Kituvat yritykset, heikon katteen tuotteet IV Pudonneet yritykset, työttömät 3. Ulottuvuus: Osaajat (nostosuunta IV -> I) I. Huippuosaaminen; verkostonhallinta, liiketoimintaosaaminen ja hi tech - osaaminen II Vaativa osaaminen; perusammattitaito ja verkosto-osaaminen III. Rutiiniosaaminen; avustavat työt IV Työttömät; osaaminen ei tuotannollisessa käytössä. Strategia- ja ennakointityön keskeinen tavoite on tällöin tunnista ne keinot, joilla nostoja saadaan aikaan kussakin ulottuvuudessa. Nostoille voidaan asettaa myös määrälliset tavoitteet. Tarkastelumalli on kehitetty alueelliseen ennakointiin. Malli soveltuu hyvin tässä selvityksessä peräänkuulutetun ennakointikonseptin osaksi.

20 19 Mikäli organisaation toiminta perustuu pelkästään operatiivisiin yksilöityihin tulostavoitteisiin eli pidemmän aikajänteen strategiaa ei ole, ennakoinnille ei suurta tarvetta ilmene. Yhtäältä ennakoinnin perusongelma on strategioiden heikkous: niistä ei johdu selkeitä tilauksia ennakointiin. Kun jonkin tahon ennakointia ryhdytään arvioimaan, on syytä lähteä strategioiden arvioinnista. Tuskin mikään ennakointityö voi menestyä ellei strategiatyö ole jäsentynyttä. Muutoin ennakointi voi tuoda parhaimmillaan pelkästään yksittäisiä ideoita ja keskustelualoitteita. Tarkasteltaessa esimerkiksi työministeriön strategioita ( Työhallinnon strategia vuosiksi ja Toinen aalto, Työvoimapolitiikan uudistuksen jatkaminen) tai opetusministeriön strategioita (Koulutus ja tutkimus vuosina ) ennakoinnin kytkeminen näihin vaikutta pulmalliselta. Työministeriön strategiat näyttäytyvät niin valmiilta ja varmoilta, että niihin ei ennakoinnilla olisi tuotavissa juurikaan mitään lisää; tulevaisuus näyttäytyy seurantahaasteena. Koulutuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet ja lausumat ovat taas ehkä liiankin yleisiä, että yhteys ennakointiin on vaikea rakentaa. Työelämän ja koulutuksen kysynnän yhteensovittavasta koulutuksen määrällisten tavoitteiden asetannasta ja ennakoinnista on luovuttu. Joka tapauksessa strategiat olisi syytä arvioida molemmista suunnista: Mitä ennakointitarpeita strategioista seuraa? Mitä muutoksia strategioihin pitäisi tehdä ennakoinnin perusteella? 10 Muu päätöksenteko ja sitä tukevat prosessit Ennakoinnin tarpeet lähtevät päätöksenteosta. Ennakoinnin kannalta keskeisin päätöksentekoprosessi on strategia. Muita ennakointia hyödyntäviä prosesseja ovat laatutyö, toiminnan arviointi, tulosohjaus ja asiakaskehityksen (markkinoiden) ennakointi. Matti Poutanen on (2000) pohtinut laatutyön ja ennakoinnin yhdistämistä. Seuraavassa joitain poimintoja laatuajattelusta, joka perinteisesti ei tunnista tai tunnusta ennakointia mutta joka kuitenkin tukeutuu samoihin aineksiin. Laatutyö noussut viime vuosina tärkeäksi menestystekijäksi niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Järjestelmällinen toimintojen kehittäminen dokumentoitujen periaatteiden mukaisesti, johtamisen kehittäminen siten, että sillä luodaan selkeä suunta

21 20 tulevaisuuden saavuttamiseksi, prosessien toiminnan parantaminen sekä yhä tärkeämmäksi nouseva työympäristön ja ilmapiirin kehittäminen ovat eräitä laadunhallinnan kulmakiviä. Viitekehykseen on tarjolla erilaisia työkaluja kuten ISO 9000 sarjan standardit ja Suomen laatupalkinto. Tämä nykyään Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) pohjalle. Laatupalkintomallit on tarkoitettu lähinnä nykytilan kuvauksen välineeksi. Mallin kriteeristön varassa on mahdollisuus arvioida, miten organisaatio pystyy toteuttamaan missiotaan, strategioitaan ja saavuttamaan asetettuja tavoitteita. EFQM- malli suuntautuu myös tulevaisuuteen etenkin seuraavilla arviointialueilla: johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategiat, henkilöstö, kumppanuudet ja resurssit sekä prosessit. Jotta ennakoitujen toimien osuvuutta voidaan seurata, tulee vastaavia arviointeja tehdä myös saavutettujen tulosten osalta. 1) Johtajuus: Johdon ja johtajiston tehtävänä on muodostaa organisaatiolle missio ja visio. He joutuvat myös muodostamaan ja sitouttamaan toiminnallaan henkilöstönsä pitkän aikavälin menestymisen edellyttämiin arvoihin. Johdon vastuulla on viime kädessä myös kehittämishankkeiden priorisointi vision saavuttamiseksi. Organisaatioiden yritykset määritellä missio (tehtävä) ja visio (tavoitetila) jäävät kuitenkin usein yleisluonteisiksi kvasikuvauksiksi, jolloin ennakoivalta laatutyöltä katoaa perusta. 2) Toimintaperiaatteet ja strategia: Organisaation toimintaperiaatteiden ja strategian luomisen tulisi perustua ennen muuta suorituskyvyn mittaamisesta ja tutkimuksesta saatavaan tietoon. Oleellista tällöin on, että tunnistetaan kilpailuedut, hankitaan tietoa yhteistyökumppanien ja eri sidosryhmien kautta asiakassegmenttien muutoksesta sekä markkinoiden kehittymisestä. Tärkeää on saada vertailutietoa kilpailijoiden ja muidenkin organisaatioiden strategisista ratkaisuista sekä oman vision saavuttamisen kannalta keskeisistä menestystekijöistä Tämä tulkinta sopii hyvin yrityksiin. Julkisen sektorin laatujärjestelmissä tulkinnan tulee olla kuitenkin laaja-alaisempi, koska toiminta ei perustu kilpailuun markkinoilla. 3) Henkilöstö: Henkilöstön voimavarojen parempi hyödyntäminen edellyttää myös ennakointiosaamista. Henkilöstöstrategisessa suunnittelussa on keskeistä se, mitä osaamista organisaatio tulevaisuuden tekemisessä tarvitsee: kyse on kyvykkyystarpeitten ennakoinnista. Kun nämä tarpeet on selvitetty, on arvioitavissa, missä määrin selvitään omien voimavarojen kehittämisellä, mitkä toiminnot mahdollisesti voidaan hankkia ulkopuolisilta toimittajilta sekä onko mahdollisesti tarvetta uuden henkilöstön rekrytointiin.

22 21 4) Kumppanuudet ja resurssit: Kumppanuudet ja resurssit organisaatioissa tulee valjastaa yhteisen vision saavuttamiseen. Ennakoivalla ajattelutavalla tässäkin yhteydessä on paljon annettavaa, sillä esimerkiksi kumppanuussuhteiden ja verkostojen rakentamisen perimmäisenä tarkoituksena tulee olla asiakasta ja sitä kautta omaa organisaatiota tukevan lisäarvon tuottaminen. Arvoketjujen rakentaminen tulisi toteuttaa sellaisten yhteistyökumppaneiden ja asiakassegmenttien kanssa jotka voidaan ennakoida määrittävän keskeistä roolia tulevien liiketoimintahankkeiden toteuttamisessa. 5) Prosessit: Organisaatiossa suunnittelu, hallinta ja prosessien parantaminen ovat yksi merkittävimpiä koko henkilöstöä koskevia ennakointikohteita. Jatkuva pienten parannusten läpivienti on laatutyön perustehtäviä. Suurten muutosten, ns. läpimurtomahdollisuuksien tunnistaminen onkin jo ongelmallisempaa. Kysymys kuuluu: mitä tulee muuttaa ja milloin? Euroopan laatupalkintomallin tuloksien seurantaan on myös syytä kytkeä mukaan mittareita, joilla ennakoivaa toimintaa voidaan arvioida: miten ennakointi on osunut kohdalleen? Tämä koskee yhtä hyvin organisaation henkilöstötuloksia (ovatko henkilöstöön kohdennetut resurssoinnit johtaneet esimerkiksi osaamistason nousuun), kuin asiakkaitten ja sidosryhmien näkemysten vaikutusten arviointia. Organisaation toimialasta riippuen myös muita tulosalueita voidaan tarkastella ennakoinnin suhteen. 11 Ennakoinnin menetelmät Ennakoinnin eli tulevaisuuden luotauksen menetelmiä on lukuisia ja yhdistelmällä niitä erilaisia sovelluksia on sataoja tai jopa tuhansia. Mikään menetelmä sinällään ei sovellu ennakoinnin konseptiksi. Ennakoinnin menetelmiä ovat esimerkiksi seuraavat: aikasarjaanalyysit, ammattirakenneanalyysit, arvaus, delfi, elinkaarianalyysit, faktorianalyysit, heikkojen signaalien analyysit, klusterianalyysit, korrelaatioanalyysit, kyselyt, kvalifikaatioanalyysit, mallit (kvalitatiiviset, kvantitatiiviset, staattiset, dynaamiset, epätäsmälliset, stokastiset), megatrendit, murros- ja kaaosanalyysit, PESTE-analyysi eli poliittisten, ekonomististen, sosiaalisten, teknologisten ja ympäristöulottuvuuksien systemaattinen arviointi), porrasnostoanalyysit, ristivaikutusanalyysi, skenaariot eli tulevaisuuspolut, syklianalyysit, SWOT eli vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analyysi, tulevaisuustaulukot, tulevaisuusverstaat ja -studiot, visiot, verkostoanalyysit ja yritysanalyysit.

23 22 Kukin ennakoinnin menetelmä sisältää seuraavat ulottuvuudet: 1) Ennakoitavan kohteen tai ilmiön kuvaamisen perustuen johonkin systematiikkaan, malliin, teoriaan, paradigmaan tai muuhun haltuunottotapaan; 2) Ennakointikäytäntö tai menettely kuten megatrendi- tai elinkaarianalyysi, jolla tarkasteluun saadaan tulevaisuutta luotaava aikajänne; 3) Määrällinen data eli tyypillisesti joko valmiisiin tilastoihin tai menetelmään sisältyvä tiedonkeruun kautta kootun data; 4) Vastaavasti laadullinen datan koottuna aiemmista tutkimuksista ja selvityksistä tai menetelmän mahdollisesti sisältämään tiedonkeruuseen liittyen sekä 5) Asiantuntijuuden hyödyntäminen, jossa on kysymys ennakoitavaa kohdetta tai ilmiöaluetta erityistesti tuntevien näkemysten, arvausten, arvojen, asenteiden, arvotusten sekä intressien tunnistamisesta. Kun jokaisen näiden viiden ulottuvuuden sisällä on lukuisia vaihtoehtoja, potentiaalisten ennakointimenetelmiä on suunnaton määrä. Käytännössä monet ennakointihankkeet tästä syystä ovatkin olleet toteutukseltaan ainutkertaisia. Toistettavissa olevat menettelyt ovat taas kehittyneet omiksi tekijöidensä leimaamiksi tuotteiksi kuten PT-malli, MITENNA, MARE, Osaamistarvebarometri, Osaamistarveluotain tai Tulevaisuusbarometri (TUBARO). Asiantuntijuus. Ennakoinnissa korostuu nimenomaan asiantuntijuuden hyödyntäminen kun tutkimus kuten myös ennustaminen tyypillisesti tukeutuu dataan. Esimerkiksi delfi ja skenaariomenetelmät perustuvat asiantuntijuuteen. Etenkin trendiennusteissa mutta myös talousennusteissa datalla on suurempi merkitys. Ammattirakenne-ennusteet pyrkivät taas yhdistämään sekä datan että asiantuntijuuden. Karkeasti voidaankin luonnehtia että datapohjaiset menettelyt pyrkivät ennustamiseen kun taas asiantuntijapohjaiset tulevaisuuden ymmärtämiseen ja tekemiseen. Ennakoinnilla on viime vuosina tarkoitettu pikemminkin tulevaisuuden tekemistä kuin ennustamista, vaikka näitä lähestymistapoja ei vastakkain tule asettaakaan vaan ne voidaan nähdä toisiaan tukevina. Aikajänne. Ennakoinnin menetelmät voidaan ryhmitellä viitteellisesti myös aikajänteen mukaan. Pitkän aikajänteen menetelmiä ovat esimerkiksi megatrendi-, skenaario- ja elinkaarianalyysit. Keskipitkän aikajänteen menetelmiä ovat verkosto- ja teknologia-analyysit. Lyhyen aikajänteen menetelmiä ovat esimerkiksi SWOT-analyysi ja kyselyt. Aikasarjoilla ja trendeillä voidaan ennustaa kaikkia aikavälejä. Asiantuntijamenetelmistä delfi soveltuu samoin kaikkien aikajänteiden ennakointiin, vaikka käytännössä keskipitkää aikaväliä on vaikea ylittää. Useissa ESR-ennakoitihankkeissa menetelmä perustui kyselyihin, jolloin saatiin lähinnä kuva nykytilanteesta mutta ennakointiin ei kyetty lainkaan. Koska kyselyt

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Itämeri- foorumi 19.5.2011

Itämeri- foorumi 19.5.2011 Ammattibarometri- työmarkkinoiden muutoksen ennakoinnin väline Itämeri- foorumi 19.5.2011 Erikoissuunnittelija Jouni Marttinen AGENDA: 1. Ammattibarometrin taustahistoriaa 2. Ammattibarometrin laatiminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Hanke-esittely Kevät 2012

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Tausta: hallituksen kannanotto Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö

AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Esityksen sisältö: 1. Alueellisesta ennakoinnista

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön Lukijalle Tämän teoksen toimittajat ovat yhdessä ja erikseen olleet mukana sadoissa ennakointi- ja skenaariohankkeissa sekä yrityksissä, erilaisissa toimialajärjestöissä, koulutusorganisaatioissa että

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Työnohjaus osana ikäjohtamista Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Helsingin ikähanke 4-vuotinen kehittämisohjelma 2011-2014 Tavoitteena

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot