MATKARAPORTTI LEADER-OPINTOMATKA PUOLAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI LEADER-OPINTOMATKA PUOLAAN 16.-19.1.2012"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI LEADER-OPINTOMATKA PUOLAAN Suomen maaseutuverkosto on järjestänyt ohjelmakauden aikana useita tutustumisretkiä muihin EU-maihin. Tutustumismatkojen tavoitteena on ollut edistää yhteistyötä kohdemaan kanssa ja toisaalta tutustumalla muiden maiden käytäntöihin benchmarkata suomalaista hanketoimintaa. Puolan tutustumismatka oli tarkoitus järjestää jo vuoden 2011 lopulla, mutta matka siirtyi tammikuulle Matkaan osallistui työntekijöitä niin Maa- ja metsätalousministeriöstä, Maaseutuvirastosta, ELY-Keskuksista, toimintaryhmistä (myös hallituksen jäseniä) kuin parhaat hankkeet kilpailun (2010) voittajia. Matkan johtajana toimi Juha-Matti Markkola maaseutuverkostostoyksiköstä. Matkalle osallistui 27 henkilöä. Mukana oli toimintaryhmien henkilöstöä, hallituksen jäseniä sekä ELY-keskuksien-, MAVIn- ja MMM:n virkamiehiä. Osallistujalista on ohjelman liitteenä. Maaseutuverkosto oli jakanut etukäteen osallistujille tehtäviä. Mikko Rissanen / Pomoottori ry ja Veli-Matti Puran osuutena oli kuvata Puolan Leader-toimintaa matkaraporttia varten ja viimeisen matkapäivän ohjelman erityispiirteet. Puolan LEADERin hallinnollinen viitekehys Puolalaisten ryhmien taustalla on samat EU:n laajuiset toimintaohjeet kuin Suomessakin. Näin ollen ryhmien on tullut laatia aluetta koskeva kehittämissuunnitelma, ryhmillä on vaatimus jäsenistön ja hallituksen laaja-alaisesta edustavuudesta ja yli asukkaan taajamat on suljettu hanketoiminnan ulkopuolelle. Puola jakaantuu hallinnollisesti 16 lääniin eli voivodikuntaan. Vierailumme kohde sijaitsi Länsi-Pommernin voivodikunnassa, jonka pääkaupunki on Stettin (saksalainen kirjoitusasu). Länsi-Pommern jakaantuu 18 piirikuntaan eli powiatyyn ja niiden ulkopuolisiin 3 kaupunkiin. Kuntia (gminy / gmina) on Länsi-Pommernin alueella 114 kappaletta. Länsi- Pommernin asukasluku on noin 1,7 miljoonaa asukasta. Länsi-Pommernin alueella on 15 toimintaryhmää. Näin ollen toimintaryhmän alue koostuu pääosin yhdestä piirikunnasta. Väestön määrä / ryhmä on puolalaisten ilmoituksen mukaan noin asukasta / ryhmä. Näin ollen määrästä on vähennetty kaupunkiväestön osuus. Keskimääräinen kunnan asukasluku on siis ja piirikunnan koko Todellinen vaihteluväli piirikuntien kesken on asukkaasta aina asukkaaseen. Asutus keskittyy taajamiin. Vaikka maassa on paljon pieniä maatiloja (keskipinta-ala 8 ha), niin nekin tuntuivat pääosin sijaitsevan kylissä. Haja-asutusalueen rakentamista ei juuri sallita. Vaurastuminen on kuitenkin johtanut siihen, että ihmiset hakevat asuntoja kyläalueilta. Tämä ei tunnu olevan hallinnon suosiossa siis Puolassakaan. Kylissä voi olla vierekkäin tyylikkäästi korjattuja vanhoja ja romahtamispisteessä olevia taloja. Yleisilme on kuitenkin eteenpäin menevä.

2 Länsi-Pommernin taustaa toimintaryhmätyötä ajatellen Länsi-Pommern on kuulunut Puolalle vasta II maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien. II Maailman sodan seurauksena Puola joutui luopumaan entisistä itäosistaan, jotka kuuluvat nykyään Liettuaan, Ukrainaan tai Valko-Venäjään. Näiden alueiden väestö pakkosiirrettiin vuorostaan Saksan menettämille alueille, josta saksankielinen väestö oli vuorostaan ajettu Saksaan. Näin ollen alueen väestöllä ei ole pidempää kuin 65 vuoden historia alueella. Alueen kaupunkien / kylien historia on kuitenkin vähintään 1000 vuotta vanha. Puolan historiaa toimintaryhmätyötä ajatellen Puola muodostui yhtenäiseksi valtioksi ensimmäisen kerran jo 1000-luvulla. Valtion kehitys on koko ajan ollut myrskyisää ja riitaisaa. Laajimmillaan Puola ulottui liittolaismaineen Itämereltä Mustallemerelle ja loi näin ollen pohjaa vahvalle kansallistunnolle. Valta kuului itsenäisen kuningaskunnan aikana pitkiä aikoja lähinnä suuraatelille, jonka oikeutena oli tarvittaessa olla eri mieltä aivan kaikesta (tuloksena äärimmäinen hajanaisuus). Itsenäisyys päättyi Euroopan sotiin luvuilla, jolloin lopullisesti Wienin kongressi jakoi maan Itävallan, Preussin ja Venäjän kesken. Maa itsenäistyi tasavallaksi I maailmasodan seurauksena. Maata hallittiin maailmansotien välisenä aikana puolidiktatuurimaisin ottein. Näin ollen vaikka maahan syntyi monipuoluejärjestelmä, niin demokraattiseksi maata ei maailmansotien välisenä aika voinut kutsua. II Maailmansodan jälkeen maata hallittiin kommunistisen puolueen yksinvallalla ja retken aikana puolalaiset isännät sanoivat, että silloin ylhäältä kerrottiin mitä alhaalla tarvitaan. Näin ollen kansalaisten oma-aloitteisuutta tai yhteistoimintaa ei rohkaistu. Puolan etu muuhun Itä-Eurooppaan verrattuna oli se, että maassa säilyi itsenäinen maanomistus ja talonpoikaisluokka. On siis huomioitava, että puolalaiset ovat päässeet harjoittamaan länsimaista demokratiaa vasta kommunismin kaatumisen jälkeen. Yhteenvetoa historian vaikutuksista Pommernin ja Puolan historiaa ajatellen ei ole siis ihme, että LEADERiin suhtaudutaan kehittämisvälineenä myönteisesti. LEADER on kuitenkin keino vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa tilanteessa, jossa ihmisillä ei ole paikallista identiteettiä eikä kansalaisten yhteistoimintaa ole edes suosittu menneiden vuosikymmenten aikana. Lisäksi LEADER tuntuu olevan kuntien kannalta tärkeä rahoitusväline. Puolan LEADERissa heijastuu kuitenkin vanhan hallinnon perinne. Toimintaryhmien tehtävänä on ottaa ihmisten aloitteet vastaan ja suorittaa esikarsinta hankeideoiden välillä. Puolletut hankkeet lähtevät joko paikalliseen lääninhallitukseen tai ilmeisesti paikallisen MMM:n alueyksikköön, jotka varsinaisesti joko hyväksyvät tai hylkäävät hankkeet. Hyväksyttyjen hankkeiden kohdalla päättävä taho tekee sopimuksen hankkeen toteutuksesta hakijan kanssa. Maksatusvaiheessa toimintaryhmällä ei ole mitään roolia. Näin ollen toimintaryhmän toiminnasta saa helposti postikonttorimaisen kuvan. Tämä käsitys vahvistui monissa hankekohteissa. Suomalaisille vieraille esiteltiin hankekohteita, joita oli rahoitettu muiden rahoituskanavien kautta. Kysymykseen siitä, mikä oli LEADERin osuus, sai kaartelevia vastauksia.

3 Stettinissä järjestetyssä seminaarissa tuli esiin, että paikallishallinto (voivodikunta) ja ministeriötaso käyvät jonkinlaista arvovaltataistelua LEADER-toiminnan ohjaamisesta. Voivodikunta haluaisi lisätä paikallista (läänitasoista) ohjausta keskushallinnon kustannuksella. Suomalaisena tämän taistelun merkittävyyttä ryhmien kannalta on vaikea arvioida, kun ryhmien itsenäisyys on jo muutenkin vähäistä. Vuoden 2011 lopulla Pirkanmaalla vieraili Itä-Puolalaisia toimintaryhmien työntekijöitä ja hallitusten jäseniä. Yksittäisissä keskusteluissa meiltä tivattiin, mikä ryhmä hallituksessa tekee varsinaisen päätöksen. Me kerroimme, että meillä yleensä päädytään yksimieliseen päätöksen keskustelemalla. Tämä hämmensi Kaakkois-Puolasta tulleita ja he kertoivat että heillä kunnista tulevat edustajat (poliitikot / virkamiehet) sanovat hankkeista viimeisen sanan. Kyky päästä yksimielisyyteen keskustelemalla ja yhdistystoiminnan laajuus hämmensi silloisia vieraita. Hekin totesivat ongelmakseen sen, että kommunistisen puolueen yksinvallan aikana kansalaisten yhteistoimintaa ei suosittu ja että ihmiset tottuivat olemaan aktiivisia itseksensä. Toimintaryhmät ovat kuitenkin ansioituneet kansalaisia aktivoivassa työssä. Tosin lähtökohta kansalaisista itsestään lähtevälle toiminnalle on todella heikko verrattuna vaikka suomalaiseen perinteeseen. Puolasta saattaakin löytää vielä sellaista intoa ja uskoa kansalaistoimintaan että kyynistä suomalaista jo hirvittää. Hanketoiminnassa korostui pienet ja kulttuurisidonnaiset hankkeet. Useissa kohteissa oli kyse sellaisesta toiminnasta, jota suomessa toteutetaan kansalais- tai työväenopistojen kautta. Näin ollen Puolaan suuntautuvaan yhteistyöhön voisi löytyä potentiaalisia hankekumppaneita esim. kansalaisopistoista. Puolalaisten ryhmien toiveet yhteistyölle tuntuivat kuitenkin liittyvän ennen kaikkea yritystoiminnan kehittämiseen. Puolan LEADER käynnistyi suhteellisen myöhään. Ryhmät saatiin valittua ilmeisesti vasta loppuvuodesta 2009 ja siitä syystä ensimmäiset hankkeet ovat nyt vasta loppuneet. Ryhmiä oli perustettu kuitenkin jo , jolloin ne olivat päässeet osallistumaan LEADER+-ohjelman loppuun. Suomalaisiin ja Suomeen suhtaudutaan Puolassa hyvin. Meillä ei ole ollut kriisiä keskenään kuten eräs vanhempi herra tokaisi ja virnisti. Naapuruussuhteet ovat vanhemmalle väestölle ongelmalliset. Saksalaisia opetettiin koulussa vihaamaan ja venäläisistä ei taas pidetä vielä pidemmän vihanpidon takia. Vanhempi väestö puhuu heikosti englantia. Nuorison kohdalla löytää sekä täysiä ummikkoja englannin suhteen että sitten tietysti erittäin kielitaitoisia. Mutta asennekysymykset muuttuvat siis hitaasti nuorison johdolla. Tulkin käyttöön on syytä varautua sopimuksista neuvoteltaessa. Mitä jäi kysymättä ja vastaamatta? Matkaa jälkikäteen arvioidessa nousee esiin näkökulmia, joita olisi pitänyt osata kysyä tarkemmin. Erilaisten hankkeiden synty- ja toteutusprosesseja ei vierailun aikana oikeastaan sivuttu ollenkaan. Tämän seurauksena tieto hankkeiden toteuttajista jäi vähäiseksi. Näin ollen kuntien ja virkamiesten tai yhdistysten, yrittäjien tai yksittäisten ihmisten osuudesta hanketoiminnassa ei voi sanoa mitään.

4 Tämä näkökulma kietoutuu oikeastaan mielenkiintoiseksi kysymykseksi kansalaisyhteiskunnan tilasta. Voimmeko väittää, että todellisessa kansalaisyhteiskunnassa LEADERin pitäisi olla enemmän kansalaisten, yhdistysten ja yritysten hallinnassa ja että sen tulisi näkyä selvästi ulospäin? Ehkäpä olisi syytä todeta, että LEADER on menetelmänä paradoksaalinen. Yhteiskunta myös Suomessa keskittää päätöksentekoa (ja asutusta) mutta samalla se puhuu kansalaisten aktiivisuuden merkityksestä. Ehkä Puolassa havaitsemamme kuntien johtajien ja varsinkin vanhempien miesten rooli tilaisuuksien avaajana ja merkkihenkilöinä kertoo samaa kieltä. Leader-ohjelman hallinnointi Puolassa ministeriöstä kentälle (Julijana Ivanova, Petri Svanbäck) Opintomatkalla kuullun perusteella Leader-ohjelman hallinnointi Puolassa muistuttaa melko paljon Suomen järjestelmää. Matkan alussa hallintoa ei esitelty kovin tarkasti, vaan tietoa saatiin tipoittain keskusteluissa paikallisten kanssa. Kolmantena matkapäivänä ohjelmassa oli Puolan-Suomen yhteistyökonferenssi Szczecinin linnassa. Tilaisuuden avasi Länsi-Pommerin alueellinen johtaja Marshal Andrzej Jakubowski. Päivän aikana puheenvuoroa käyttivät paikallisten toimintaryhmien edustajat Puolasta sekä Suomesta. Toimintaryhmät esittelivät omaa toiminta-aluettaan ja kokemuksiaan toteutuneista hankkeista. Puolan ministeriön edustaja esitteli lyhyesti nykyisen ohjelmakauden hallinnointia sekä kattavammin tulevan ohjelmakauden tavoitteita, joita Puola aikoo esitellä komissiolle. Puolan maaseudun kehittämisen hallinnoinnista ja lainsäädännöstä vastaa Maatalouden ja maaseudun kehittämisen ministeriö. Ministeriöön perustettu hallintoviranomainen vastaa yleisestä ohjelman täytäntöönpanosta, vaikka jotkin toiminnot ovat siirretty muille elimille. EU:n maaseuturahaston varoja hallinnoi maksajavirasto ARMA (rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen virasto). ARMA:ssa käsitellään Euroopan unionin rahastosta rahoitettavia tukia sekä kansallisen rahaston tukea. Puola on liittynyt Euroopan unioniin v Jäsenyyden alussa maassa toteutettiin kaksivuotinen alueellinen maaseutuohjelma. Leader-toiminnan osalta vuonna 2007 alkanut ohjelmakausi on Puolan ensimmäinen. Käytännössä Leader-toiminta pääsi käyntiin vuonna Maassa toimi alun perin 338 toimintaryhmää, mutta kaksi on lopettanut ohjelmakauden kuluessa. Toimintaryhmät toimivat alueilla, joihin kuuluu asukasta. Länsi-Pommerin alueella toimii 15 toimintaryhmää. Leader-rahoitusta voidaan myöntää vain 3. ja 4. toimintalinjoilla. Puolassa on 16 provinssia (voivodeship), jota hallinnoiva Marshals Office vastaa myös maaseudun kehittämisohjelman alueellisesta toimeenpanosta. Voivodeshipeillä on selvästi Suomen maakuntia suurempi itsehallinto, mutta niitä ei kuitenkaan voi verrata esim. Saksan osavaltioihin. Voivodeship valitsee myös alueensa toimintaryhmät. Ainoa toimintaryhmien rahoituskiintiöiden suuruuteen vaikuttava indikaattori on alueen asukasluku.

5 Puolan kuntarakenne ja paikallishallinto poikkeavat selvästi Suomesta. Paikallisia hallinnollisia yksiköitä ovat powiat (engl. county, 379 kappaletta koko maassa) ja gmina (community tai municipality, kpl). Kunta osallistuu Leader-hankkeiden rahoitukseen ja pystyy vaikuttamaan hankkeiden valintaan. Leader-tuen myöntöprosessi muistuttaa varsin paljon Suomen järjestelmää. Paikallinen toimintaryhmä ei tee lopullisia tukipäätöksiä, vaan toimintaryhmän hallitus, jolla on kolminkantainen edustusperiaate, valitse alueellisen kehittämisen ohjelmaan sopivat hankkeet. Hankkeita käsitteleviä ja lopulliset tukipäätökset tekeviä alueellisia viranomaisia on kaksi, joiden kesken hankkeet jaetaan tukimuodon perusteella.

6 Maanantai (Tanja Airaksinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 12:00 hotellille 13:00 lounas, marsalkka Länsi-Pomeranian tervehdys 14:00 bussimatka, paikallinen toimintaryhmä Lider Projezierza 15:00-16:30 opetellaan puolalaisia perinnetansseja (polonaise, kujawiak) 16:30-17:00 näyttelemistä, shakin salaisuuksien opettelemista tai keramiikan tekoa 18:30 päivällinen 22:00 takaisin hotellille Päivä oli erittäin antoisa. Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten raportissani, on muutama kuva, jotka minulle kertovat onnistuneesta Leader-toiminnasta tällä alueella. Opin tänään näkemään, kuinka ihmiset toimivat suuressa verkostossa. Suurimpana haasteena vielä nähdään se, kun yritetään sopeutua demokratiaan alueella. Tämä tuottaa haasteita myös siihen, että yritetään opetella yhdessä suunnitteluun ja toteuttamiseen. Alueella on suuret mahdollisuudet saada aikaan paljon hyvää. Saimme tänään tutustua pieneen osaan sitä suurta kehittämiskaarta mitä, alueella on tehty ja tehdään tällä hetkellä. Tutustuin moniin puolalaisiin kehittäjiin ja jaoimme kokemuksia niin puolalaisesta elämästä kuin suomalaisestakin elämästä. Keskustelimme myös muutamien kanssa mahdollisista mahdollisuuksista toimia yhdessä verkostona parantaen maaseudun ihmisten elinolosuhteita. Nämä ihmiset ovat todella avoimia, sydämellisiä, vieraanvaraisia ja valmiita tekemään paljon työtä, jotta suuremmalla joukolla on mahdollisuus luoda ja kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Odotan hyvin mielenkiinnolla seuraavia päiviä, jotta voimme kehittää verkostojamme ja tutustua enemmän puolalaiseen leader-toimintaan ja osallistumaan kehittämiseen myös täältä puolelta Eurooppaa. Oppaamme Martha Leposija

7 Uusia tuttavuuksia Lounaalta

8 Taidetta Kehittämistä

9

10

11 Tiistai (Kai Loman, Juha Mäkinen ja Henrik Hausen) Aamulla satoi mutta aina iloinen oppaamme Martha totesi että onneksi sataa niin tiet eivät pölise. Tiistaina teimme tutustumisretken toimintaryhmä Szanse Bezdroży Gmin Powiatu Goleniowskiego:n toiminta-alueelle. Tämä toimintaryhmä on perustettu vuonna 2004 ja kattaa kunnat Goleniov, Maszevo, Nowogord, Osina, Przybiernow ja Stepnica, joka oli ensimmäinen vierailualueemme.

12 Stepnica Stepnica sijaitsee Szczecinin lahden itäpuolella, matkaa sinne kertyi noin 60 km. Kunnassa on asukasta. Szczecinin lahti on nykyään sisäjärvi, kesällä uintikelpoinen ja kylminä talvina siinä myös luistellaan. Osa maataloista toimii nykyään vapaa-ajan asuntoina. Stepnican ympärillä on isot metsät jotka ovat suosittuja muun muassa sienimaastona. Osa vanhemmista rakennuksista on ristikkotaloja. Stepnicassa tutustuimme mm. Stepnican kunnan projekteihin, joita on rahoitettu Puolan aluekehitysrahastosta (ZPORR) sekä Leader-ohjelmasta. Meidät vietiinkin projektien kohteena olleelle uimarannalle / ranta-alueelle, jota on EU:n varoin kunnostettu. Esimerkiksi rannalla sijaitsevaa laituria oli pidennetty, rantaa puhdistettu, kalasatamaa modernisoitu paremmin kaupallisia tarpeita vastaavaksi, leikkikenttiä rakennettu, uimarannan pukukoppeja remontoitu ja muuten rannan yleisilmettä oli paranneltu. Ideana on rakentaa rauhallisia pieniä matkailukohteita. Matkailuinvestointien ongelmana täällä kuten muualla on lyhyt kausi, muun muassa tulvat estävät ympärivuotisen toiminnan. Kaikkiaan on ollut kyse suuresta, n. 2 milj. euron investoinnista, jota Leader-ohjelmasta ei ymmärrettävästi ole voitu rahoittaa, vaan investoinnit on pääosin rahoitettu Puolan aluekehitysrahastosta (ZPORR). Emme aivan tarkkaan ymmärtäneet, miksi tämän hankkeen esittely oli meille olennaista, mutta hankkeena se vaikutti onnistuneelta ja tärkeältä kunnan kehitykselle, minkä takia he vaikuttivat ylpeiltä projektin onnistumisesta ja olivat vakuuttuneita hankkeesta saaduista tuloksista alueen vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Stepnicaa kehuttiin niin kuin monia muitakin vierailukohteita seudun mielenkiintoisimmaksi paikaksi.

13 Kävimme myös luonnonpuistossa Czarnocin Nature Park. Itse toimintaryhmän budjetti tälle ohjelmakaudelle on n. 2 milj. euroa ja sitä on jakamassa yhteensä asukasta. Budjettia voinee pitää riittävänä huomioiden toimintaryhmän kattaman asukasmäärän sekä Puolan Länsi-Eurooppaa alhaisemman hintatason. Stepnican alueella Leader-ohjelmasta kerrottiin rahoitetun useita leikkikenttiä. Useita kokoontumistiloja eli kulttuuritaloja pieniinkin kyliin oli rahoitettu aluekehitysrahastosta, Leader-varoja käytetään enemmän käynnistämään niissä toimintaa. Leader-työssä myös asukkaiden aktivointi pidetään tärkeänä. Tämän toimintaryhmän rahoitus jakautuu neljään teemaan, joissa on erilaisia rahoitusmalleja ja prosentteja. Ns. pienprojektien (sosiaalista pääomaa lisäävien) hankerahoitus voi olla enintään euroa, josta 70 % on EU-rahoitteista ja 30 % esimerkiksi kunnalta peräisin. Yrittäjien hankkeet ovat suuruudeltaan enintään euroa ja siitä 50 % on peräisin EU:lta ja 50 % yksityisrahoitusta. Maatalousyrittäjille myönnetään hankerahoitusta, jos he tahtovat kehittää matkailuun tarvittavaa infrastruktuuria omalla tilallaan. Tällaisen hankkeen suuruus on enintään euroa, josta 50 % on EU-rahoitteista ja 50 % yksityisrahoitusta. Suurimpia hankkeita ovat kuitenkin kylien kehittämishankkeet, joiden suuruus voi olla euroa, josta 80 % on EU-rahoitusta ja 20 % peräisin kunnilta. Wolin Seuraavaksi vierailimme Partnerstwo w Rozwoju Leader-ryhmän luona. Ryhmään kuuluu Wolinin kaupungin lisäksi kaksi muuta kuntaa, Golczewo ja Swierzno. Matkalla näimme isoja tuulivoimapuistoja ja kaupungissa vierailimme museossa sekä slaavien ja viikinkien kylässä.

14 Wolinin kaupungilla on uljas historia, keskiajalla se oli iso kaupunki ja kauppa-paikka, asukkaita oli parhaimmillaan yli , nyt noin Kaupungin kukoistuksen aikaan slaavit ja viikingit tekivät yhteistyötä ja kävivät kauppaa myös käsityökeskuksena tunnetussa Wolinissa. Kaupungissa oli meitä vastassa toimintaryhmän puheenjohtaja ja Wolinin kunnanjohtaja. Leader on rahoittanut muun muassa 9 leikkipuistoa sekä urheilukenttiä. Palokuntataloja on kunnostettu ja yrityksiä kuten traktorikorjaamoa ja metsäpalveluyritystä on tuettu. Myös tapahtumia sekä keskiaikaharrastajien yhdistyksen hankkeita tuetaan. Tarkoituksena on aktivoida yhdistyksiä ja asukkaita. Wolinin ylpeyksiä ovat slaavien ja viikinkien kylä sekä vuosittainen festivaali, johon osallistuu noin harrastajaa 24 maasta. Leader-ryhmän alueella on 52 kylää. Kylien johdossa on yleensä itsepäinen nainen. Alueen kehitystä synkentää 20 % työttömyys ja nuorten muutto ulkomaille. Asukasmäärä on kuitenkin nyt muutaman vuoden ollut vakaa ja työllisyys on matkailun ansiosta kohentunut varsinkin kesäkauden aikana. Marianowo Kävimme matkailutilalla jossa on myös leipomo ja tarjoilut olivat kuten muuallakin runsaat ja maukkaat. Kuulimme kalanviljely-yrityksestä joka aloitti toimintansa vuonna Kalanviljelyä on useassa järvessä ja kahdessa altaassa, yhteensä vesipinta-ala on ha. Kävimme tutustumassa poikastuotantoon Fish factoryssa. Kalanviljely-yrityksen hankkeita on rahoitettu EU:n kalastusrahastosta vuosina

15 Arviointia Kehittämisohjelmien kehittämiskohteista, toimintalinjoista ja toimenpiteistä, löytyy samantyyppisiä asioita kuin Suomessa: yritysten kehittäminen, maatalouden rakennemuutokseen vastaaminen, liitännäiselinkeinojen edistäminen ja yleishyödylliset investoinnit. Matkailuun viitattiin usein, esiin nousi tutustutaan luontoon, hyödynnetään luontoa -tavoite; myös alueen omaa asioihin tarttumista pyrittiin vahvistamaan. Hankkeita rakenneltiin mm. idea- ja rahoitusseminaarien avulla. Tukitasot vaikuttivat olevan hieman korkeampia kautta linjan, mutta toisaalta taas investointien euromääräiset maksimikoot jonkin verran pienempiä omaan toimintaamme verrattuna. Yleishyödyllisissä investoinneissa kunnan rooli rahoittajana hankkeissa ei yksityistä rahaa on merkittävä. Saimme kaikkiaan sen käsityksen, että kuntien rooli Leader-työssä on keskeinen. Rahoitustyökalujen joukossa oli ns. pienet projektit -tukimuoto. Tämän tyylistä hanketta tai osaa hankkeessa toivoisi voitavan käyttää ja työstettävän käyttöön kotimaassakin. Sen toiminnallinen sisältö oli laaja ja paperityö tuntui ketterältä ja joustavammalta kuin suomalaiset koordinointihankkeet. Erilaisia tapahtumia, kisailuja sekä tutustumismatkoja oli järjestetty tällä tuella. Alueen omaa aktiivisuutta yritettiin kovasti virittää hankkeiden toteuttamiseksi. Talkootyön/oman työn osuus on merkittävä pienten projektien toteutuksessa, mutta talkootyö ei nähtävästi kuitenkaan ollut tutustumillamme alueilla niin laajaa tai ainakaan sellainen rahoituselementti kuin Suomessa. Saadun tiedon mukaan investointihankkeissa on tapana pyytää 3-4 tarjousta yrityksiltä työn tekemisestä. Halvimmilla tarjouksilla ei yleensä saanut hyvää työtä, sen kokemus oli osoittanut, vaan kohteet rapistuivat parissa vuodessa.

16 Alueen toimintaryhmien välistä yhteistyötä ja verkottumista voisi tutkia hieman lisää. Matkan aikana jäi varmistamatta olivatko ryhmät yhteistyössä ainoastaan kv-teeman alla vai oliko organisoituminen kaikkea toimintaa koskevaa. Olisiko mahdollista, että toimintaryhmistä jollakin on oman paikallisen kehittämisen lisäksi erityistä hallinnollista koordinointiroolia muutaman naapuritoimintaryhmän suhteen? Onko ryhmillä paikallisesti yhteinen edusmies tai yhteinen elin asioiden hoitamiseksi valtakunnallisessa hallintoketjussa eteenpäin? Esityksissä ja toimintatavassa näkyi hieman viitteitä tästä. Matka oli antoisa. Yhteistyöaihioita saimme mukaan kotiin lähtiessämme, yritetään idätellä niitä eteenpäin. Päivittäiset siirtymämatkat olivat kohtuullisia ja niiden aikana ihana oppaamme Martha kertoi aimo annoksen alueen historiaa Keskiviikko (Anna Pensar, Emil Oljemark, Charlotta Solax) Onsdag var det dags för konferens kring framtida samarbete mellan Finland och Polen. Konferensen skulle hållas vid Pommerska hertigars slott och börja klockan tio. Efter frukosten hämtades vi vid hotellet av guiden Martha för att gå till fots till slottet. Under den korta promenaden passade Martha på att ge en snabbguidning genom Szczecin och Polens historia. Staden Szczecin som är belägen invid floden Oder är huvudstad i vojvodskapet Pomorze Zachodnie Västpommern, Polens sjunde största stad och tillika största hamnstad. Invånarantalet är dryga Staden kristnades av biskop Otto von Bamberg i två etapper 1124 och 1128 och den fick sin stadsrätt år Största delarna av det vi ser av staden Szcezcin idag är rekonstruktioner av tidigare byggnader efter att 65 % av staden bombats sönder och samman under andra världskriget 1944.

17 Temat för konferensen var samarbete mellan Finland och Polen. Ämnen som lyftes fram var bl.a. erfarenheter från pågående programperiod, tankar inför kommande programperiod samt systemet för hur internationella Leader-projekt är uppbyggda. Från finskt håll bidrog man även med presentationer över enheter i förvaltningen (Landsbygdsverket & Ely-centralen i norra Karelen). Presentationerna ägde rum såväl på engelska som på polska. Samtliga presentationer simultantolkades. Seminariet öppnades av Andrzej Jakubowski, Marshal of the West-Pomeranian Province. Han betonade att väst-pommern är ett område som länge dominerats av jordbruk och att jordbruket, samt landsbygden I det stora hela, har nu varit föremål för nya utvecklingsåtgärder sedan De EU-medel som har allokerats till detta uppgår i 520 miljoner polska zloty. Han poängterade att Leader kan stå för sociala, kulturella och ekonomiska initiativ vilka alla grundar sig på bottom-up - principen. För administreringen av dessa medel önskade han mera makt åt regionala myndigheter. Nya synpunkter och erfarenheter från Finland såg han som värdefulla för deras eget arbete. Nästa taltur gick till de regionala Leader- grupperna vars verksamhetsledare och/eller ordförande var närvarande på konferensen. Presentationerna fördes av Janusz Bartczak och Kinga Huber. Några plock ur dessa presentationer. Leader- grupperna i regionen nätverkar sinsemellan. Presentation av programmets allokering mellan olika åtgärder (Axel 3 och 4). Svårt att nämna exakt vart Leader- medel har gått. Leader- finansieringen har kommit igång år 2009 och riktat sig på små projekt. Leader- grupper har funnits i Polen sedan år 2004.

18 I exemplifieringen av Leader- finansierande projekt kan nämnas följande: program på kulturcenter, vattenaktiviteter, turismfrämjande åtgärder, folkfestivaler. Leader-gruppen i Stepnica- området, som besöktes den av finska gruppen, betonade frågor som berör programinnehåll. På området finns lokaliteter, men program saknas. Därför har gruppen satsat på att utbilda lokala programledare som kan dra workshops. Syftet med detta har varit att ha möjlighet till en starkare integration i lokalsamhället. Innehållet i dessa workshops har varit konstbetonat, deltagarna har arbetat med bl.a. blommor, föremål av lera, bildkonst. Ett annat tyngdpunktsområde har varit landsbygdsturism och främjande av lokala produkter. Inom detta har det bl.a. producerats program för besökare och en lista över gårdar på området. Leader- gruppen i fråga ser att deras uppgift är att facilitera processen så att projektsökande inte skall behöva tampas med administrationen och att Leader-gruppen i stället kan ta hand om den biten. Detta konkretseras genom bl.a. hjälp med att fylla i blanketter. Därefter följde Juha-Matti Markkolas presentation där han tackade för allt som hittills presenterats oss. Det är givande att få kunskap om polsk landsbygd och Leader. I sin presentation gav han exempel på gränsöverskridande åtgärder som genomförts av Leader-grupper i Finland. Efter Juha-Matti fortsatte Sanna Sihvola från JSM med en presentation över den administrativa modellen i Finland (landsomfattande-lokalt). Hon lyfte också fram betoningarna i programmet. Som sista presentationer på förmiddagen följde två enhetspresentationer, först Tiina Laurila som berättade hur MAVI fungerar och Tuomo Hämäläinen om hur en Ely- central fungerar. På detta vis fick våra polska värdar se uppbyggnaden av maskineriet som tar hand om projekten i Finland. Efter kaffepausen som gav många givande samtal och kontakter var det dags att lyssna på de två representanterna från Polska ministeriet. Gierulska berättade snabbt och väldigt ingående om vad tankarna är i Polen inför nästa programperiod medan Krajewska gick mer in i detalj på regelverket kring Leader i EU-dokument. Bland annat pratades om hur man rent konkret skall gå till väga för att genomföra ett samarbetsprojekt mellan länder. Polen har här rätt mycket pengar kvar för just denna typ av projekt och hoppas genom detta initiativ få till olika former av samarbeten.

19 Polen har rikta in sig på tre typer av projekt. Microföretag, differentiering och små projekt (sub-resources). I Polen kom leader igång sent och först 2010 tog det fart på riktigt. Idag har Polen flera LAG-grupper som har ca innevånare. På ministeriets hemsida finns de två huvud förslag/synpunkter som Polen har inför nästa programperiod. Viktiga synpunkter framkom angående reslutat och övervakning som varit bristfälliga denna programperiod. Det nämndes att förutom de riktlinjer som finns idag för Leader så kommer man inför nästa period att lägga till risk-management (risktagande?) och att Leader antagligen, om landet, så väljer kan användas som ett multifondsverktyg. Innan diskussioner kring samarbete lades fram berättade Sihvola från Ministeriet i Finland om framtiden. Sedan visade Niemi-Huhdanpää från LAG Aisapari bilder från Leader i Finland. Mycket av det som vi fick höra under seminariet var lika både i Polen och Finland. Största skillnaden på praktisk nivå var att i Polen riktas Leader-ansökningarna till två skilda

20 ministerier beroende på vad projektet innehåller. Trots att mycket som sade redan var bekant för deltagarna var det bra att få veta hur administrationen ser ut i andra länder vilka likheter och olikheter det finns. Efter att konferensen avslutats förflyttade vi oss till en annan del av slottet för att äta lunch. Efter lunchen var det fritid fram till kl.18 då bussen hämtade oss för att åka ut till Skarbimierz Grange och LAG Dobre Gminy. Byn Skarbimierz är belägen ungefär 100km öster om Szcezcin. Middagen avnjöts vid ett komplex bestående av många stora byggnader som inhyste bl.a. stall, ridmaneger, restaurang och seminarieutrymmen Torstai (Mikko Rissanen ja Veli-Matti Pura) Viimeisenä päivänä ohjelma rajautui kiertoajeluun Stettinin kaupungissa. Meille näytettiin mm. joulukuun 1970 muistomerkki. Kyseisenä vuonna kansalaiset osoittivat mieltään Stettinissä kommunistihallintoa vastaan ja miliisi aukaisi tulen väkijoukkoa kohden. Tuloksena oli yli 10 kuollutta. Puolalaiset kapinoivat läpi kommunistihallinnon ajan ja vastaavia väkivaltaisuuksia tapahtui lukuisissa kaupungeissa eri vuosikymmenillä. Vierailimme myös Stettinin vanhassa kaupungissa, joka vaikutti ensisilmäyksellä keskiaikaiselta. Kaikki rakennukset olivat kuitenkin uudistuotantoa. Alueen kaupungit tuhoutuivat todella pahoin II maailmansodassa. Sodan jälkeen raunioiden käytettävissä olevat tiilet toimitettiin täysin tuhottuun Varsovaan, jotta pääkaupunki saataisiin jälleenrakennettua. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille asetettiin määräys, että kyseiset alueet tulee rakentaa alkuperäisen kaltaisiksi. Tämän takia puolalaiset ovat tottuneita sietämään raunioita pitkään ympärillään. Esim. Stettinin vanhan kaupungin valmis osa on toteutunut vasta nyt. Näimme vanhan kaupungin alueella yhden korttelin,

21 joka on sodan jälkeen vain odottanut rahoitusta. Ruohon seasta pilkisti talojen perustuksia ja siellä suoritettiin arkeologisia kaivauksia rahoituksen järjestyessä. Stettinin vanha kirkko oli saatu valmiiksi vasta 5-6 vuotta sitten ja esim. Wolinissa kirkkoraunio oli korjattu vasta 1980-luvulla. Puola on siis mielenkiintoinen maa toimintaryhmätyötä ajatellen. LEADER-periaatteet sopivat maan tarpeisiin erinomaisesti ja suomalaisiin suhtaudutaan myönteisesti. Puolalaisilla on vahva kansallinen itsetunto ja halu vapauteen, tosin johtajuus tuntuu korostuvan yhdessä päättämisen sijasta. Puolalaiset ovat tottuneet elämään joskus korjattavien raunioiden keskellä ja vaikka asiat tapahtuvat hitaasti niin ne tapahtuvat joskus. Puolalaisia on pakko kunnioittaa heidän sitkeydestään.

22 Study visit programmerepresentatives of the Finnish Rural Network January , Monday Accommodation of participants in the hotel Lunch (official welcome by the Marshal of the West-Pomeranian Province) Journey by bus to the Local Action Group Lider Pojezierza Learning Polish dances (polonaise, kujawiak) -European Meeting Centre in Barlinek Walk the footsteps of Barlinek history Visiting the ceramics studio (ceramics workshops) dinner in the cafeteria of Barlinek Cultural Centre , Tuesday Breakfast Journey by bus to the Local Action Group Szanse Bezdroży Gmin Powiatu Goleniowskiego : -Sightseeing of Stepnica and completed projects from the RDP: beach, pier, fishing port, hub, playground Orlik and newly formed children's playground, Marina at Mlynski Channel, -Kopice marina at Tortuga Pirate Cape, -Czarnocin Nature Park of Szczecin Lagoon (Polish horses and Scottish Highland cows), -Coffee break in the Frajda Recreational Center (coffee, tea, cake, fruit) Sightseeing of Slav and Viking skansen (Local Action Group Partnerstwo w Rozwoju ) Reconstruction of buildings for residential and craft of the early Middle Ages -from the ninth to the eleventh century. Center of Slavs and Vikings the possibility of practical knowledge and enjoy life and work of people from before 1000 years. Historic playground A visit to the fish farm Miedwie - explore the technological line Dinner

23 , Wednesday Breakfast Polish -Finnish Cooperation Conference at the Pomeranian Duke's Castle Program: Opening of the conference - Marshal of the West-Pomeranian Province, Experience of Network Local Action Groups of West-Pomeranian Province - Janusz Bartczak, President of LAG Association Lider Wałecki, Presentation of Finnish study group, - Network Coordinator Juha-Matti Markkola, Finnish NRN Leader in Finland, Basics and Current Affairs, - Senior officer Sanna Sihvola, Ministry of Agriculture and Forestry - Senior Officer Tiina Laurila, Agency for Rural Affairs Provincial administration: ELY Centres in Finland and their role in axis 4. -Senior Officer, Tuomo Hämäläinen, ELY Center of North Karelia Coffee break, The possibility of cooperation projects realization after the year Leader in Poland Post Joanna Gierulska, Ministry of Agriculture and Rural Development, Leader post 2013 in Finland - Senior officer Sanna Sihvola, Ministry of Agriculture and Forestry Leader in action and our wishes for transnational co-operation - LAG manager Mervi Niemi-Huhdanpää, LAG Aisapari - Juha-Matti Markkola, NRN Finland , Thursday Breakfast Szczecin sightseeing Lunch Farewell and departure of participants

24 Osallistujalista: Etunimi Sukunimi Organisaatio Tanja Airaksinen Centre for Economic Development, Transport and the Environment for North Ostrobothnia Folke Engblom Leader Åland r.f. Paula Erkkilä Kuudestaan LAG Rauni Halonen LAG Ravakka, LAG Pyhäjärviseutu Henrik Hausen LAGs Päijänne Leader Reijo Himanen SSYP Kehitys Oy Sari Honkola Centre for Economic Development, Transport and the Environment, Pirkanmaa Tuomo Hämäläinen Centre for Economic Development Transport and the Environment for North Karelia Julijana Ivanova Centres for Economic Development, Transport and the Environment, Pirkanmaa Jouni Korhonen LAG Karelian Hills Leader Tiina Laurila The Agency for Rural Affairs Jouko Lindroos LounaPlussa ry LAG Kaj Loman LAGs Päijänne Leader + Etpähä ry Juha-Matti Markkola NRN Finland Juha Mäkinen Centre for Economic Development, Transport and the Environment Krisztian Nagy Rieska-LEADER Mervi Niemi- Huhdanpää AISAPARI LAG Emil Oljemark Sameboat LAG Pirjo Kaisa Liisa Palosaari- Penttilä Pirityiset, Local Action Group Anna Pensar LAG Aktion Ostrobothnia & LAG YHYRES Aino Helena Poranen Local Aktion Group Pirityiset Reijo Rimpelä Maaemo-project, Koppelo association Mikko Rissanen Pomoottori ry, Local Action Group Sanna Sihvola Ministry of Agriculture and Forestry (MA) Charlotta Solax Leader Åland r.f. Petri Svanbäck Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Ostrobothnia Veli-Matti Pura LounaPlussa ry LAG

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Building Bridges for Transnational Cooperation Druskininkai, Liettua 21 23.6.2011

Building Bridges for Transnational Cooperation Druskininkai, Liettua 21 23.6.2011 Building Bridges for Transnational Cooperation 21 23.6.2011 Matkan tarkoitus ja tavoite Osallistuin Building Bridges for Transnational Cooperation seminaariin Druskininkainimisessä kaupungissa Etelä Liettuassa.

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen ki Oma Ympäristö äi Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID PRELIMINÄRA ANALYSER AV UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR ARBETET FRAMTIDENS SKÄRGÅRD ALUSTAVAT ANALYYSIT TULEVAISUUDEN SAARISTO TYÖN LÄHTÖKOHDISTA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 9.5.007 klo 14-17 Sarja A Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu

Lisätiedot

Sopimus yhteensovituksesta

Sopimus yhteensovituksesta Lapin E-ks s 1 1. 02. 2015 Sopimus yhteensovituksesta Lapin ELY- keskus ja Lapin Leader- ryhmät 4.2.2015 1 YHTEISTYÖSPIMUS 04.02.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 toteutetaan koko

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot