Outi Kääriä Ritva Siikala. Taide polkuna kulttuuriseen ymmärtämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Outi Kääriä Ritva Siikala. Taide polkuna kulttuuriseen ymmärtämiseen"

Transkriptio

1 Outi Kääriä Ritva Siikala Taide polkuna kulttuuriseen ymmärtämiseen

2 Suomalainen yhteiskunta on muuttunut vauhdikkaasti ja muutoksen nopeutumista ennustetaan. Ihmisiä on tullut ja heitä tulee Suomeen eri puolilta maapalloa, monista eri syistä. Useat tulevat jäädäkseen. Elämme 2000-luvun Suomessa monien kulttuurien ristiaallokossa, globalisaation keskellä. Taiteen riemua Eikä se ole aina helppoa. Outo ja tuntematon hämmentää. Tiedon puute herättää pelon ja pelko tuottaa outoja tekoja, jopa synnyttää aggressiota. Miten käsitellä niitä? Miten purkaa paineita, jotka pahimmillaan voivat johtaa yhteiskuntarauhan rikkoutumiseen Koulut ovat muutoksen polttopisteessä, niissä kasvaa Suomen tulevaisuus. Opettajat joutuvat kantamaan vastuun, johon heitä ei välttämättä ole edes koulutettu. Miten kasvattaa eritaustaisia lapsia toimimaan yhdessä? Ymmärtämään toisiaan? Kunnioittamaan toisiaan? Miten sukkuloida uskontojen, uskomusten, tapojen ja tottumusten viidakossa? Lapset kantavat sisässään kotiensa ennakkoluulot ja asenteet eivätkä todellakaan ryntää avosylin kohti erilaisuutta. Riippumatta siitä ovatko he kanta- vai uussuomalaisia. Väylien avaamiseksi ihmisten välille Kassandra ry on viimeisten viiden vuoden ajan tarjonnut taidetyötä yli kulttuurirajojen. Monikulttuuriset taidetyöpajat, joihin on osallistunut yli 6000 nuorta, ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi kohdata erilaisuus, tutustua taiteen kautta toiseen kulttuuriin, saada elämyksiä. Juuri taiteen elämyksellisyys tekee siitä ylivoimaisen keinon torjua vierauden pelko. Kun kokemukseen liittyy tunteita, on muistijälki syvempi ja tieto todempi kuin pelkän faktan kevyt kosketus. Kassandra ry saattoi kerätä ja saattaa tämän kirjan kansien sisään kokemuksia, ehdotuksia ja käytännön neuvoja monikulttuurisista taidetyöpajoista koululaisille ja nuorille ESR:n Equal hankkeen MONITA monikulttuuriset taiteentoimijat puitteissa vuosina FM Outi Kääriä paneutui kenttätyössään työpajojen toimintaan, haastatteli niiden ohjaajia ja koulujen opettajia ja kirjoitti aineistosta kirjan. Taiteen riemua ei ole oppikirja, vaan se on ajateltu opettajille, nuoriso-ohjaajille ja muille kouluttajille sekä opettajakoulutukseen innostukseksi ja inspiraatioksi. Se muuttaa moninaisuuden iloksi. Se tuo koulujen elämään Taiteen riemua. Helsingissä, Ritva Siikala teatteriohjaaja Kassandra ry, toiminnanjohtaja 2 3

3 Sisällys 2 Taiteen riemua 6 Taiteen monet ulottuvuudet 8 Taiteen riemua 11 Taidekasvatus 12 Kansainvälisyyskasvatus ja monikulttuurisuus 15 Monikulttuurinen taidekasvatus Suomessa 16 Kassandra ry 19 Esimerkkejä Kassandran taidetyöpajoista 20 Päiväkodit 22 Koululuokat 24 Nuorisotyö 27 Työpajatapahtumat 29 Tavoitteita ja ulottuvuuksia 30 Itseilmaisun mahdollisuudet 32 Kontakti tunteisiin 33 Uussuomalaiset lapset 35 Kantasuomalaiset lapset 37 Taideterapia 38 Uussuomalaisen ohjaajan persoona 39 Uussuomalaiset lapset 42 Kantasuomalaiset lapset 44 Koulu keskellä yhteiskuntaa 46 Prosessi vai lopputulos 50 Vinkkejä järjestelyihin 54 Mistä osallistujat, 54 minkälainen kokoonpano? 56 Alkusykäyksiä 57 Kuusankoskelta 57 Kokkolaan 58 Mistä ohjaajat? 60 Järjestöjä ja tapahtumia 61 Kustannukset 61 Palkka 62 Matkat ja eväät 63 Materiaalit 64 Ideoita rahoitukseen 65 Suunnittelu ja toteutus 70 Valmistautuminen 76 Lopuksi 78 Monenlaiset koululaiset, taide 78 ja identiteetti 82 Muistilista työpajan järjestelyistä 82 Sovittavaa 83 Keskusteltavaa 84 Opettajan ennakkovalmistelut 85 Lähteet 85 Haastattelut 85 Kirjallisuus 87 Linkkejä 88 Haastateltuja taiteilijoita 89 Viitteet 4 5

4 Taiteen monet ulottuvuudet 6 7

5 Taiteen riemua Monikulttuurinen taidetyöpajatoiminta on täynnä pieniä ihmeitä. Taidetyöpajat voivat edesauttaa yksittäisen oppilaan koulutyön sujumista tai parantaa koko luokan sosiaalisia suhteita helpottaen siten opettajan päivittäistä työtä. Ne voivat myös tarjota lapselle tai nuorelle onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat ratkaisevasti hänen itsetuntoaan, omanarvontuntoaan ja vaikuttavat koko elämän suuntaan mutta silloin kyseessä ovatkin jo vähän isommat ihmeet. Taide helpottaa eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaamisia luodessaan luonnollisia tilanteita yhteiselle tekemiselle. Taiteen keinoin toteutettu kansainvälisyyskasvatus on vaikuttavaa, koska se koskettaa tunteita ja liittyy eläviin ihmisiin. Taiteen riemua on käsikirja taiteen menetelmistä kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaisille. Taidetyöpajoista voi olla huomattavan paljon iloa ja hyötyä sekä kansainvälisyyskasvatuksessa että eri kulttuuritaustoista olevien lasten kanssa työskentelyssä. Työpajan tuloksena [uussuomalaiset] tytöt esittivät koulun puurojuhlassa tanssin, joka sai opettajat ja koulun oppilaat suhtautumaan aivan uudella (positiivisella) tavalla tyttöihin. Tyttöjen omanarvontunto nousi. Hannu Wiikinkoski Mainingin koulu, Espoo Kirja esittelee monikulttuuristen taidetyöpajojen tavoitteita ja käytännön toteutusmalleja. Taidetyöpajat sopivat toteutettaviksi päiväkodeissa ja kouluissa sekä järjestö- ja nuorisotyön puitteissa. 1 Myös opettamisesta kiinnostunut taiteilija voi saada hyviä ideoita kirjasta. Taidetyöpajan monikulttuurisuudella tarkoitetaan kirjassa sitä, että ohjaava taiteilija on itse joko ulkomaalaistaustainen uussuomalainen tai perinteisten suomalaisten kulttuurivähemmistöjen 2 edustaja. Kyseessä on siis työpaja, jossa keskitytään johonkin taiteenlajiin kantasuomalaisuudesta poikkeavaa kulttuuritaustaa edustavan taiteilijan ohjauksessa 3. Kukin taiteilija ohjaa oman taiteenlajinsa työpajoja eli kuvataiteen, teatterin, tanssin, musiikin tai kädentaitojen pajoja. Taiteenlaji voi edustaa ohjaavan taiteilijan oman synnyinseudun perinteitä (esimerkiksi Afrikkalaisia tansseja ja leikkejä nigerialaistaustaisen taiteilijan ohjaamina) tai vain yleisesti jotain taiteenlajia ilman erityistä yhteyttä ohjaajan omaan taustaan (esimerkiksi Teatteriilmaisun alkeita venezuelalaistaustaisen näyttelijän ohjaamana). Taidetyöpajan opetuskielenä on lähtökohtaisesti aina suomi (tai ruotsi) ja taiteilija toteuttaa pajan yhteistyössä osallistuvien lasten tai nuorten oman opettajan kanssa. Yleensä tehtävät jakautuvat siten, että vastuu sisällön ideoinnista, taiteellisesta panoksesta ja työpajan ohjauksesta on taiteilijalla; opettaja puolestaan vastaa pajan yleisestä sujuvuudesta ja järjestyksenpidosta. Taidetyöpajoihin osallistuneiden lasten ja nuorten opettajat pääsevät tässä kirjassa ääneen kertomaan omia kokemuksiaan työpajoista ja niille asetettujen kasvatuksellisten tavoitteiden toteutumisesta. Mukana on useampien toisistaan poikkeavien lapsiryhmien ja erilaisten koulujen opettajien kuvauksia innostavista onnistumisista, joita tuskin olisi saavutettu muun kuin taidetoiminnan keinoin. Lukija saa kirjasta käytännön vinkkejä työpajan organisoimiseen ja myös mahdollisista yhteistyömuodoista eri toimijoiden kanssa on useita esimerkkejä. Lisäksi esitellään ideoita rahoituksen hankkimisesta ja ohjaajaksi sopivan taiteilijan rekrytoimisesta. Kirjan ohjeiden avulla työpajan vaatimat käytännön järjestelyt ovat toteutettavissa lähes kaikkialla Suomessa. Monikulttuuriset taidetyöpajat eivät toimi tämän hetken Suomessa tyhjiössä, vaan niihin liittyvät monikulttuurisuuskysymykset ovat elimellinen osa arkipäiväämme. Kirja pyrkii herättämään taidetyöpajatoiminnasta innostuvassa lukijassa myös kiinnostuksen suomalaisessa yhteiskunnassa käytävää maahanmuuttajiin ja eri kulttuureihin liittyvää keskustelua kohtaan. On tärkeä tuntea näitä monesti arkaluontoisina pidettyjä kysymyksiä, kun keskustelee lasten kanssa sekä selvitettää omaa suhtautumistaan työpajatoimintaan. Vaikka mainitut teemat nousevatkin kirjassa esille eri yhteyksissä, ei niihin kirjan puitteissa paneuduta syvällisesti. Vinkkejä tietolähteiksi on kirjan lopussa. 8 9

6 Taidetyöpajan onnistuminen vaatii useista eri seikoista sopimista ennen työskentelyn aloittamista. Kirjan lopussa on muistilista käytännön asioista sekä taiteilijoille että opettajille. Esimerkkitapausten yhteydessä nousee esille myös muutamia hankaliksi tai haasteellisiksi koettuja tilanteietta. Taiteen riemua! on kirjoitettu monikulttuurisen taiteilijayhteisön, Kassandra ry:n kokemusten pohjalta. Esimerkkeinä toimivat taidetyöpajat on järjestetty pääkaupunkiseudulla vuosina yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kirjan eri kohdissa lainauksina olevat opettajien ja taiteilijoiden kommentit pohjaavat Kassandran taidetyöpajoihin, joista suurin osa on ollut koululaisten työpajoja. Osa lainauksista on otettu suorina sitaatteina palautepapereista, joita on saatu opettajilta ja taiteilijoilta taidetyöpajan päätyttyä, ja osa on poimintoja tätä kirjaa varten tehdyistä suullisista haastatteluista. Kirjan tavoitteena on levittää monikulttuurisen taidetyöpajan mallia kaikille taidetyöstä, lasten taideja kansainvälisyyskasvatuksesta ja/tai monikulttuurisuudesta kiinnostuneille tahoille. Lisäksi kirja pyrkii osaltaan innostamaan kasvatusalan ammattilaisia käyttämään taiteen keinoja työssään. Turkkilaistaustainen Mazhar Albekoglu saa lapset loihtimaan loistavia teatterinukkeja Taidekasvatus Taidekasvatuksen ymmärryksen mukaisesti taide eri muodoissaan on toimiva kenttä sekä yksilöllisten että sosiaalisten ja yhteiskunnallisten asioiden käsittelyyn. Taiteiden avulla voidaan tukea lapsen tai nuoren henkilökohtaista sisäistä kasvua ja lisäksi taidetyötä tekemällä voidaan saada aikaan muutoksia luokan oppilaiden välisissä sosiaalisissa suhteissa tai nostaa näkyväksi joku tietty yhteiskunnallinen teema. Koska taiteen vaikuttavuus perustuu kokemuksellisuuteen ja omiin elämyksiin, voidaan taiteen avulla saada kontakti lapsen tai nuoren tunteisiin. Lisäksi monikulttuurisessa taidetyöpajassa myös taiteilijan persoonalla ja lapsen kontaktilla kantasuomalaisuudesta poikkeavaan aikuiseen henkilöön on suuri merkitys. Ainakin osa lapsista kohtasi ensimmäisen kerran eri kulttuurista olevan aikuisen ihmisen, esimerkiksi Papen 4 kädestä kiinni pitäminen oli toisille pelottavaakin, mutta hienosti Pape ei tehnyt asiasta numeroa vaan antoi lasten vähitellen rohkaistua. Anneli Kuikka Päiväkoti Longinoja, Helsinki Taidekasvatusta kritisoitaessa sen tavoitteita pidetään usein epäselvinä ja sen määritelmiä ja opetussuunnitelmia ristiriitaisina. 5 Kuitenkin taidekasvatuksesta on saatu monialaisia ja myönteisiä kokemuksia useissa yhteyksissä (kts esimerkki viitteestä 30). Monikulttuurisessa taidetyöpajassa tavoitteet tarkentuvat ja selkiytyvät, kun ne yhdistetään kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteisiin. Taidetyöpajojen kautta voidaan vaikuttaa tunnepohjaisiin mielipiteisiin erilaisuudesta, maahanmuutosta, rasismista ja suomalaisuudesta samalla kun niiden avulla voidaan nostaa tämän päivän monikulttuurisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia tai poliittisia kysymyksiä yleiseksi keskustelunaiheeksi koulussa ja jopa laajentaa keskustelu koskemaan koko globalisoitunutta maailmaamme. Taidekasvatuksen tavoitteet tarkentuvat tässä yhteydessä, kun ne kytketään uussuomalaisten lasten yksilöllisen kasvun tukemiseen. Taiteen avulla voidaan edesauttaa lapsen itsetunnon ja identiteetin käsittelyä, mikä on yksi keskeisimpiä kysymyksiä uussuomalaisten lasten kasvatustyössä. Oman identiteetin rakennusprosessi koulun opettaman kantasuomalaisen kulttuurin ja kodissa ylläpidettävän vanhempien kulttuurin välissä ei ole yksinkertaista. Mahdollisuus taiteelliseen ilmaisuun antaa välineitä ristiriidan käsittelylle

7 Kansainvälisyyskasvatus ja monikulttuurisuus Kansainvälisyyskasvatus on osa koulujen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja useilla nuorisotyön eri tahoilla on omat monikulttuurisuusstrategiansa. Termit voidaan ymmärtää monella tavalla. Kansainvälisyyskasvatuksella 6 pyritään vaikuttamaan siihen arvopohjaan, johon ihmiset tukeutuvat käyttäytymisessään ja suhtautumisessaan muihin kulttuureihin ja näitä edustaviin ihmisiin. 7 Se sisältää esimerkiksi rasisminvastaisen työn ja kulttuurienvälisten vuorovaikutustaitojen kehittämisen. Kansainvälisyyskasvatus voidaan määritellä myös toiminnaksi, joka ohjaa lapsia, nuoria ja aikuisia kohti globaalia yhteisvastuuta. 8 Kansainvälisyyskasvatus-sanan tuoma mielleyhtymä saattaa olla hämäävä, koska suomalaisissa oppilaitoksissa sillä tarkoitettiin pitkään lähinnä vaihto-oppilaita, ystävyyskouluja, ulkomailla pidettäviä leiri- ja kielikouluja tai täällä vierailevia ulkomaalaisia. Kansainvälisyydellä voi näin ymmärrettynä olla jopa elitistinen sävy; ulkomaille matkustamisen saatetaan ajatella olevan etuoikeutettua. Kansainvälisyys voidaan kokea näin ajateltuna kaukaiseksi ja hienostelevaksi tai erikoisuuden hakemiseksi ja joka tapauksessa valtakunnan rajojen ulkopuolelle viittaavaksi. Monikulttuurisuuden mielleyhtymät eivät ole elitistisiä, vaan ne liitetään Suomessa 1990-luvun alussa käynnistyneeseen uudenlaiseen maahanmuuttoon. Tyypillistä on, ettei kansainvälisyyska svatusta useinkaan yhdistetä koskemaan maamme rajojen sisällä olevaa kansainvälisyyttä eli monikulttuurisuutta. Uudemmat kansainvälisyyskasvatusmateriaalit lähestyvät aihetta varsin ansiokkaasti esimerkiksi globalisaation näkökulmasta, mutta saattavat jättää tekemättä linkityksen Suomen tilanteeseen. Liian usein unohdetaan se, miten globaali todellisuus näkyy omassa maassa ja nykylasten arjessa eri kulttuurien läsnäolona. Yksi kirjan keskeisiä tavoitteita on Suomen sisäisen kansainvälisyyden nostaminen kansainvälisyy skasvatuksen keskiöön. Kansainvälisyyskasvatuksen liittäminen oman maan monikulttuurisuuteen ja sen mukana tulleeseen yhteiskunnalliseen murrokseen on uusi asia. Kulttuurienvälisiä kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan jo nyt lähes joka alalla ja oman maan rajojen sisällä. Kansainvälisyyskasvatus ei enää ole merkityksellistä vain Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa opiskelua, työskentelyä tai matkailua varten. Ilman kulttuurienvälisten vuorovaikutustaitojen omaksumista nykylapset saattavat tulevaisuudessa olla hukassa omassa yhteiskunnassaan. Suomessa suhtaudutaan monikulttuurisuuteen liittyviin ilmiöihin turhan usein normaalista koulutai nuorisotoiminnasta erillisinä alueina, jolloin niitä yleensä käsitellään lyhytkestoisissa projekteissa. Monikulttuurisen toiminnan tulisi suuntautua kaiken aikaa myös kantasuomalaisiin lapsiin ja nuoriin. Kansainvälisyyskasvatus ja mahdollisuus luontevaan kontaktiin myös uussuomalaisten aikuisten kanssa tulisi nähdä jokaisen lapsen oikeutena. Vaikka oma koulu tai asuinalue olisi toistaiseksi erillään monikulttuuristuvasta Suomesta, on kansainvälisyyskasvatuksen ja monikulttuurisen toiminnan syytä tähdätä tulevaisuuteen, kuten kaiken muunkin koulussa annettava valistuksen. Sanaa monikulttuurisuus on käytetty tässä kirjassa paremman puutteessa ja siksi, että se on ongelmistaan huolimatta termi, joka on kirjoitushetkellä yleisesti käytössä, vaikka sanan käyttö voidaan kokea kritiikittömäksi suhtautumiseksi yhteiskunnan monimuotoista tilannetta kohtaan. 9 Kyllä multa kysyttiin ihmetellen sitäkin, että miten monikulttuurisuus näkyy tässä [Samaa ilmaa] näytelmässä, se kun ei ole mitenkään osoitettua. Meillä ei ole mitään sellaisia kohtauksia, joissa sitä jotenkin erityisesti korostettaisiin; että eriväriset nuoret pitäisivät toisiaan kädestä tms. Se että näyttämöllä on viisi maahanmuuttajataustaista tyttöä ja kolme kantasuomalaista on jo itsessään monikulttuurisuutta, joka sitten näkyy siten kuin näkyy tai on näkymättä. Jos väkisin pistäisi näkymään niin sitten olisi kyse vain ohjaajan päähänpinttymästä. [ ] Ulla Tarvainen, teatteriohjaaja Kirjan esittelemissä monikulttuurisissa taidetyöpajoissa monikulttuurisuuden ei tarvitse olla osoiteltua. Työpajan aiheen ei tarvitse olla etnoa eli monikulttuurista musiikkia/ teatteria/ kädentaitoja vaan taiteilijansa oman taiteenlajin taidetta. Sillä on arvo sinänsä ja hänen persoonansa ja kulttuuritaustansa tuo siihen lisäarvon. Etnouden ja eksoottisuuden korostaminen voi pahimmillaan jopa toimia itseään vastaan ja vain lisätä vierauden tunnetta. Tämä on huomattu myös opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutusten yhteydessä järjestettyjen teemaviikkojen yhteydessä. Niiden on todettu toisinaan vain vahvistaneen opettajaopiskelijoiden stereotyyppistä ajattelua. 10 Monikulttuurisuuden tuominen esiin yltiöpositiivisessa valossa aiheuttaa helposti tunteen naiivista silmien sulkemisesta olemassa olevilta ongelmilta. Kauniiden ja huomiota herättävien tanssien ja pukujen, mielenkiintoisten ja ihmeellisten rituaalien, kiehtovien traditioiden ja omituisten ja hämmentävien esineiden tai ruokien käyttäminen taide- ja kansainvälisyyskasvatuksellisessa tarkoituksessa on haasteellista. Ellei aihetta käsitellä viisaasti, saattaa vieras kulttuuri alkaa tuntua entistäkin etäisemmältä ja omituisemmalta, mikä ei tietenkään palvele taidetyöpajalle asetettuja tavoitteita

8 Yksi yksinkertainen keino välttää vieraannuttavaa eksotismia on etsiä ja pohtia suomalaisesta kulttuurista vastaavia elementtejä kuin tutustumisen kohteena olevasta vieraasta kulttuurista. Esimerkiksi ruokaa tehtäessä voidaan miettiä, missä yhteydessä kyseistä ruokalajia syödään, ketkä sitä syövät sekä mikä olisi vastaava ruoka ja tilanne Suomessa. Nuorten ja aikuisten kanssa kannattaa kyseenalaistaa itse kulttuurin käsitettä pohtimalla, mitkä asiat siihen liittyvät ja mitkä eivät. Tämäkin on hyvä aloittaa kysymällä itseltään, mitä kuuluu suomalaisuuteen ja miten itse täyttää tuon määritelmän. Onnistuneessa työpajassa eksoottisena näyttäytyvän taiteen kokeminen tai tekeminen herättää yleensä positiivisen kiinnostuksen kyseistä vierasta kulttuuria kohtaan. Parhaimmillaan ja tarkoituksen mukaisimmillaan se synnyttää myös ihailua ja kunnioitusta kyseisten taitojen osaajia kohtaan. 11 Cynthian 12 tanssi- ja kielitaito [..] herätti lapsissa paljon ihailua. Hanna Tolonen Herttoniemenrannan ala-aste, Helsinki Monikulttuurinen taidekasvatus Suomessa Monikulttuurinen taidekasvatus on Suomessa ollut lähinnä lyhytkestoisten, kahden, kolmen vuoden projektien ja tutkimushankkeiden varassa. Esimerkkeinä mainittakoon kolme helsinkiläistä hanketta: Pukinmäki-projekti 1990-luvun puolivälissä, Taikomo vuosina , Monikulttuurinen taidekasvatus ja Syreenin Taimi Pukinmäki-projektia lukuun ottamatta hankkeisiin osallistuneet taiteilijat, pedagogit ja tutkijat ovat olleet kantasuomalaisia ja kysymyksenasettelun kohteina ovat olleet ensisijaisesti monikulttuurisen koulun uussuomalaiset oppilaat. Monikulttuurisen musiikkikasvatuksen tienraivaajaksi kutsuttu Pukinmäki-projekti oli Opetusministeriön rahoittama kolmivuotinen hanke. 13 Sen aikana Pukinmäen yläasteen koulussa järjestettiin kuusi eri maiden musiikkiin keskittynyttä teemaviikkoa, joiden työpajoja ohjasivat sekä ulkomailta vierailemaan tulleet että uussuomalaiset muusikot. Taikomo-projektissa 14 kantasuomalaiset taiteilijat ja taidepedagogit ja tutkijat toteuttivat Meri- Rastilan ala-asteen opettajien kanssa Helsingissä useampia ilmaisupainotteisia taideprojekteja. Suomalaistaustaisen Teija Muurisen kymppikurssilla valmistettuja eläinnaamioita Monikulttuurinen taidekasvatus -hanke 15 oli tutkijakoulu, jonka tehtävänä oli tarkastella taiteellisen toiminnan ja taidekasvatuksen paikkaa muuttuvassa ja monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Syreenin Taimi 16 -hankkeen puitteissa toteutettiin muun muassa Meri-Rastilan ala-asteen opettajille suunnattua omaelämäkerrallista taidetyöpajatyöskentelyä

9 Kassandra ry 16 17

10 Kassandra ry 17 on monikulttuurinen taideyhteisö, joka on tehnyt kulttuurien rajat ylittävää taidetyötä Helsingissä vuoden 2002 lopusta lähtien. Projekteihin ja hankkeisiin verrattuna sen työ on pitkäjänteistä. Tavoitteena on luoda monikulttuuriselle taidetyölle jatkuvuutta ja nostaa se luonnolliseksi osaksi Suomen valtavirtakulttuuria. Lisäksi Kassandran toiminnassa on keskeistä se, että taidetyöpajojen ohjaajina työskentelevät lähes poikkeuksetta uussuomalaiset tai perinteisten kulttuurivähemmistöjen taiteilijat. Monikulttuurisia taidetyöpajoja on järjestetty kanta- ja uussuomalaisille lapsille, koululaisille, teinitytöille ja naisille lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Kassandra ry sai alkunsa Teatteri Raivoisien Ruusujen Taiteen ja tieteen monikulttuurisesta tutkimushankkeesta Kassandra 2000 ja sen herättämästä innostuksesta. Kassandra 2000 tuotti kaksivuotisen tutkimusvaiheen jälkeen Helsingin kulttuurikaupunkivuonna 2000 sarjan kulttuurien rajat ylittäviä taidetapahtumia 18. Koululaisten monikulttuurinen taidetyöpajatoiminta aloitettiin keväällä 2003 yhteistyössä Helsingin kaupungin Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan kanssa. Kirjoittamishetkellä Kassandran järjestämiin työpajoihin on osallistunut monta tuhatta eri-ikäistä lasta ja nuorta. Osallistujat ovat edustaneet keskenään hyvin erilaisia ryhmiä. Toisessa ääripäässä ovat olleet varsin homogeeniset kantasuomalaiset koululuokat ja toisessa taas maahanmuuttajien valmistavat luokat ja monenlaiset erikoisluokat. Koululaisten taidetyöpajatoiminta toteutetaan ja pyritään vakiinnuttamaan Helsingissä yhteistyössä Opetusviraston kanssa. Lisäksi Kassandra on järjestänyt avoimia, tietylle ikäryhmälle suunnattuja taidetyöpajoja yhteistyössä kirjastojen ja taidetalojen kanssa. Nuorisotoimen kanssa järjestettyjen pajojen osallistujat ovat olleet useimmiten valmiiksi olemassa olevia nuorten ryhmiä. Esimerkkejä Kassandran taidetyöpajoista Seuraavassa esitellään muutamia taidetyöpajoja sisältöineen ja osallistujineen. Niistä näkyy, miten eri muotoisina monikulttuuriset taidetyöpajat voidaan toteuttaa. Esimerkkejä voi itse kukin käyttää pohjana lähtiessään suunnittelemaan ja etsimään sopivaa taidetyöpajan tai yhteistyön muotoa. Luovuus, aivoriihi ja omat visiot kannattaa päästää valloilleen monikulttuurista taidetyöpajaa ideoitaessa mahdollisuuksia on rajaton määrä. Tavallisin muoto Kassandran koululaisten ja nuorten taidetyöpajoissa on ollut kerran viikossa, viiden viikon ajan, kaksi oppituntia kerrallaan kestävä paja. Tästä mallista on ollut myös molempiin ääripäihin meneviä poikkeuksia. On mahdollista järjestää joko yksi tai joukko yksittäisiä taidetyöpajoja yhden teemapäivän aikana tai jopa koko lukuvuoden ajan kokoontuvia pajoja. Pidemmät ja laajemmat työpajat ovat yleensä olleet tavoitteellisia esityksiin tähtääviä teatteri-ilmaisun pajoja. Koulujen kannalta viisi kertaa kokoontuva työpaja on osoittautunut varsin hyväksi. Viiden kerran paja on helppo sovittaa yhteen muun koulutyön kanssa ja sen kustannukset jäävät myös alhaisiksi. Viidessä kerrassa ei yksilössä voida tietenkään nähdä suuria tai mullistavia kehityskaaria, joten tavoitteet kannattaa suhteuttaa työpajan pituuden mukaisiksi. Lyhytkin työpaja voi kuitenkin käynnistää taide- ja kansainvälisyyskasvatuksellisia prosesseja; ahaa-elämykset eivät vaadi syntyäkseen kuin pienen hetken. Nigerialaistaustainen Fatima Usman levittää Afrikan rytmien riemua kymppikurssilaisille Työpajatoiminnan lisäksi Kassandra tuottaa ja välittää taideohjelmia 19 ja teatteriesityksiä 20. Kassandra pyrkii saattamaan yhteen taiteilijoita eri kulttuuritaustoista ja tuomaan Suomen kulttuurista moninaisuutta näkyviin taiteen keinoin. Järjestön toimintamuoto yhdistää ammattitaiteen, lasten taide- ja kansainvälisyyskasvatuksen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Osallistujille työpajat ovat pääsääntöisesti ilmaisia. Toimintansa Kassandra on rahoittanut Opetusministeriön ja Helsingin kaupungin toiminta-avustuksilla sekä hankerahoituksilla, joita on saatu mm. Raha-automaattiyhdistykseltä, EU:lta ja eri säätiöiltä

11 Päiväkodit Taidetyöpajoja on pidetty päiväkotien omissa tiloissa, jonne taiteilija saapuu vieraaksi. Yhteen pajaan osallistuu enintään kymmenen 3-6 -vuotiasta lasta ja heidän opettajansa. Pajat kestävät kerrallaan 45 minuuttia ja jatkuvat viiden viikon ajan aina samana viikonpäivänä. Päiväkotiryhmät ovat muodostuneet vaihtelevasti sekä uus- että kantasuomalaisista lapsista. Teatteria leikkien Piirissä vuorollaan pallon kanssa tehtäviä esittäytymisleikkejä rajan takaisesta Karjalasta kotoisin olevan näyttelijän ohjaamina. Lisäksi mm. karjalaisia lauluja ja satuja. Viimeisellä kerralla yhdestä sadusta tehdään pieni esitys. Lisäksi on päiväkoti-ikäisille järjestetty äitien ja lapsien yhteisiä taidetyöpajoja. Niissä on keskitytty länsiafrikkalaiseen kulttuuriin ja ne ovat sisältäneet tanssia, laulua, musiikkia ja leikkejä. Osallistujat ovat olleet vaihtelevasti adoptiolapsia, afrikkalais-suomalaisia lapsia ja kantasuomalaisia lapsia äiteineen. Kun työpaja alkaa ja lapset näkevät minun saapuvan paikalle ensimmäistä kertaa Ei voi olla totta! Hänhän on musta niin kuin minäkin! afrikkalaistaustaiset pikkulapset katsovat väriäni ja reagoivat aina voimakkaasti. Fatima Usman 22 taidetyöpajaohjaaja Jos lapsilta kysyisi, niin uskoisin, että pitivät Violaa 21 suomalaisena ja luettuja satuja myös. (kysyinkin: arvelivat, että Viola on puoliksi suomalainen, koska puhe on erilaista ja sadut kuulemma suomalaisia). Kirsi Syrjälä Päiväkoti Ahti, Helsinki Rummutusta Afrikasta Meksikolaiskarjaistaustainen Karina Lujan opastaa teatterinukkien tekemisessä Tutustumista djembe-rummuilla soittamiseen ja erilaisiin rytmeihin senegalilaistaustaisen muusikon ohjauksessa. Ohjaaja tuo mukanaan jokaiselle osallistujalle aidon rummun. Aluksi pelotti tumma mies, mutta pikku hiljaa lapset tottuivat ja tykkäsivät. [ ] Isovanhempien päivänä myös mummot ja papat saivat osallistua, isovanhemmilta tuli hyvää palautetta. Jatta Rinkinen Päiväkoti Hippaleikki, Helsinki Afrikasta, kielestä, eläimistä puhuminen kiinnosti lapsia kovasti ja oli erittäin mielenkiintoista ja mukavaa. [ ] Lapset puhuivat Papesta ja hän jäi monen mieleen. Myös laulut jäivät lasten mieleen ja kuulin heidän välillä lauleskelevan tai muistelen rumputuokioita. Sari Mikkonen Päiväkoti Longinoja, Helsinki 20 21

12 Koululuokat Koululuokka, opettaja ja taiteilija tapaavat kerran viikossa viiden viikon ajan. Yksi työpajakerta kestää kaksi oppituntia. Työpajoja on järjestetty sekä kouluissa että yhteistyötahojen, kuten Helsingissä Kulttuurikeskus Caisan ja Vuotalon, tiloissa. Koululaisten työpajatoiminta voi olla myös kokonaisen koulun oma projekti. Meri-Rastilan ala-asteella Helsingissä toteutettavassa Ristiinrastiin -hankkeessa on järjestetty lukuvuoden aikana eri luokille kaksitoista taidetyöpajaa läheisessä yhteistyössä taideohjaajien ja luokanopettajien kanssa. Koululuokat ovat yleensä olleet ala-asteen luokkia, satunnaisesti pajoihin on osallistunut myös 5. ja 6. luokkia. Oppilaat ovat olleet vaihtelevasti sekä kanta- että uussuomalaisia lapsia. Vaikka 16 oppilasta on periaatteessa työpajaan osallistuvien oppilaiden maksimimäärä, ovat luokat usein olleet tämän kirjan esimerkkipajoissa paljon suurempia. Savitöitä menninkäisiä ja fantasiaolentoja Erilaisilla savityön tekniikoilla toteutettuja mielikuvitusolentoja kolumbialaistaustaisen keraamikon ohjauksessa. Kerron vähän omasta maastani ja olen rehellisesti oma itseni. He kyllä huomaavat oman kulttuurini leimat minussa. Lilly Zuluaga 23 taidetyöpajaohjaaja Iloa Aasiasta leikitellen viiden maan ympäri Jokaisella työpajakerralla keskitytään yhteen Aasian maahan, johon tutustutaan tanssin tai leikin kautta. Indonesialaistaustainen kulttuurikouluttaja tuo mukanaan vaatteita, soittimia, esineitä, kuvia ja pieniä maistiaisia. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Lauluja ja leikkejä juutalaista kulttuuria laulaen ja nauraen Tsetsenialaistaustaisen muusikon ohjauksessa tutustutaan juutalaiseen kulttuuriin laulujen, musiikin ja pienten maistiaisten kautta. Monikulttuurisen taidetyöpajan tavoitteet sopivat koulun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olevien aihekokonaisuuksien Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Ihmisenä kasvaminen alle. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. 24 Keskeinen ongelma erityisesti kansainvälisyyskasvatuksen aihekokonaisuuden kohdalla on, että vastuu siitä ei kuulu suoraan kenellekään eikä minkään tietyn aineen alle, jolloin sen toteutuminen on kiinni opettajien omista ensisijaisista kiinnostuksen kohteista. Monikulttuurisen taidetyöpajan avulla opetussuunnitelman mainitut aihekokonaisuudet voidaan luontevasti liittää osaksi monien eri aineiden opetusta tai eri aineiden rajat ylittävää yhteistyötä. Työpajaan osallistuminen voi olla osa koulun taideaineiden opetusta ja niiden opetustavoitteita. Esimerkiksi djembe-rumputyöpajan voi yhdistää musiikkituntiin, jolloin kansainvälisyyskasvatukselliset tavoitteet toteutuvat muiden tavoitteiden kanssa ikään kuin kaupanpäälle. Vastaavasti kuvataiteen ja kädentaitojen työpajat voivat tukea matematiikassa tarvittavaa geometrisen ja kolmiulotteisen hahmottamisen kykyä. Mahdollisuudet sisällyttää monikulttuurinen taidetyöpaja osaksi opetusta ovat lähes rajattomat, sillä taiteen avulla voidaan avartaa ja opettaa mitä oppiainetta tahansa ja kulttuurikysymykset liittyvät eri tavoin kaikkiin oppiaineisiin. Miten olisi teatterityöpaja osana äidinkielen tunteja? Aasialaisten tanssien ja perinteiden työpaja osana liikunnan- ja maantiedon tunteja? Tai vaikka juutalaisten laulujen ja leikkien työpaja osana uskonnontunteja? Thaimaalaisten hedelmäkoristeiden kaiverrustyöpaja voisi sopia kotitaloustunnille. Savityöpajan voisi liittää kuvaamataitoon ja romanikulttuurin ompelutyöpajan käsityötuntiin. Entä minkälaisen taidetyöpajan voisi liittää terveystiedon tunteihin? 22 23

13 Nuorisotyö Uussuomalaisille tai perinteisten kulttuurivähemmistöjen teini-ikäisille tytöille suunnattuja taidetyöpajoja on järjestetty yhteistyössä nuorisotyötä tekevien tahojen, kuten nuorisotalojen ja kirjastojen kanssa. 25 Pajat on tarkoitettu yli 13-vuotiaille ja ne on käynnistetty, jos ilmoittautuneita on ollut vähintään kymmenen. Yksi työpajakerta kestää 1,5 tuntia ja ryhmät ovat kokoontuneet yleensä koko lukukauden ajan. Osa ryhmistä on muodostunut kanta- ja uussuomalaisista tytöistä, jotka on koottu varta vasten työpajaa varten. Osa on ollut esimerkiksi nuorisotalon omia pelkästään uussuomalaisten nuorten ryhmiä. Teatteri-ilmaisun iloa ja Venezuelan aurinkoa Nuorisotalon tiloissa ja yhteistyössä sen henkilökunnan kanssa järjestetty työpaja. Viimeisellä kerralla esitettiin muutaman minuutin pienoisnäytelmä ja ohjaajana toiminut venezuelalaistaustainen näyttelijä antoi kaikille osallistumistodistukset. Käsitöitä romanikulttuurista nuo perinnepukujen ihanat pitsit ja kankaat Samaa ilmaa Teini-ikäisten tyttöjen taidetyöpajatoiminta voi olla myös koulun oma projekti tai yhteistyöprojekti eri koulujen kesken. Helsingin Kallion lukion ja Myllypuron yläasteen yhteinen teatteriesitys Samaa ilmaa syntyi lukuvuoden kestäneen yhteistyön tuloksena. Sen pohjana oli syyslukukaudella pidetty luovan kirjoittamisen työpaja Kuka minä olen mistä minä tulen, jossa Kallion kantasuomalaiset tytöt kirjoittivat muistiin Myllypuron uussuomalaisten tyttöjen tarinoita. Keväällä projekti jatkui teatteri-ilmaisun työpajana ja esityksen ohjaaja kirjoitti tyttöjen tarinoiden pohjalta näytelmän, jota tytöt esittivät Oranssi ry:n näyttämöllä ja Kallion lukion Studioteatterissa. Mielestäni koko projektin syvin merkitys meille oli maailmankuvamme avartuminen, koska Kallion lukio on ollut varsin pitkään ja varsin luonnollisista syistä hyvin kantasuomalainen koulu. Nyt osaamme pitää monikulttuurisuutta yhtenä toimintatapana muiden joukossa ja lähteä lähestymään aihetta meille luonteenomaisin keinoin. Eva Kärnä-Koskinen Kallion lukio, Helsinki Tyttöprojektissa Kallion ilmaisutaidon lukion ja Myllypuron yläasteen työt työstivät omien kokemustensa pohjalta teatteriesityksen Samaa ilmaa suomalaistaustaisen Ulla Tarvaisen johdolla Yhteistyönä nuorisotyötä tekevän avioparin kanssa toteutettu työpaja, joka pidettiin koululta käyttöön saadussa käsityöluokassa. Osallistujat maksoivat osan materiaaleista itse. Kädentaitoja maailmalta Kirjaston tiloissa yhteistyössä sen henkilökunnan kanssa järjestetty työpaja, jossa ensimmäiset viisi kertaa piirrettiin ja maalattiin serbialaistaustaisen kuvataiteilijan ohjauksessa ja seuraavat viisi kertaa tehtiin afrikkalaista kankaanvärjäystä ugandalaistaustaisen taiteilijan opastuksella ja viimeiset viisi kertaa koruja tanskalaistaustaisen taiteilijan opastuksella. [Taiteilija] joka on jostakin muusta kulttuurista, antaa tytöille vapaalipun avautua ja tuoda esiin enemmän itsestään ja omasta kulttuuristaan. Camilla Cedercreutz-Bäck Tikkurilan kirjasto, Vantaa 24 25

14 Nuorisotyön puitteissa monikulttuurisia taidetyöpajoja voidaan järjestää joko pelkästään uussuomalaisille nuorille tai kaikille, niin kanta- kuin uussuomalaisille yhteisenä toimintana. Molemmissa vaihtoehdoissa on etunsa. Uussuomalaisille nuorille taidetyöpajalla on kuitenkin aina erityinen lisätehtävänsä väylänä muihin kaikille suunnattuihin toimintoihin, kuten kirjaston palveluiden käyttäjäksi tai nuorisotalolla kävijäksi. 26 Työpaja on sosiaalista yhdessä oloa, jossa tutustutaan ja tullaan ystäviksi toisten tyttöjen kanssa. Työpajat avaavat oven suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja kieleen. Kirjasto toimii portinavaajana. Camilla Cedercreutz-Bäck Tikkurilan kirjasto, Vantaa Taidetyöpajan tekemisenmuoto madaltaa osallistumisen ja mukaan tulemisen kynnystä, sillä se ei välttämättä aseta vaatimuksia kielitaidolle. Myös se, että ohjaava taiteilija edustaa jotain muuta kulttuuria, on viesti uussuomalaisille, että juuri he ovat tervetulleita työpajaan. Pelkästään uussuomalaisille nuorille suunnatut työpajat voivat toimia myös vertaistukiryhminä. Osallistujien toisistaan poikkeavat kulttuuritaustat, eripituiset Suomessa oloajat ja suomen kielen taidon vaihtelevat osaamistasot voivat tehdä ryhmästä hyvin heterogeenisen, mutta poikkeavuus kantasuomalaisesta kulttuurista ja kokemukset rasismista sekä niistä aiheutuva jonkinasteinen marginaalisuus ovat kuitenkin yhdistäviä tekijöitä. 27 Työpajatapahtumat Monikulttuurisia taidetyöpajoja on järjestetty myös yhden päivän lastentapahtuman muodossa. Kassandran Monita-hankkeen puitteissa toteutettiin kolmeen kertaan Kauhua kakaroille -niminen osallistujille ilmainen tapahtuma Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa 28. Lapset ja heidän vanhempansa saivat joka kerta vaellella laajassa tilassa ja osallistua tiettyinä aikoina alkaneisiin yhteensä kahteentoista erilaiseen taidetyöpajaan. Marraskuussa 2005 järjestetty tapahtuma keräsi neljän tunnin aikana 1600 osallistujaa, joten taidetyöpajoihin oli menijöitä jonoiksi asti. Seuraavana vuonna osallistujia oli jo parituhatta. Tapahtumassa oli hyvää [ ] yleisesti se ihmeellinen humaani henki, joka talkoohengellä saatiin aikaiseksi [ ] se, että oli paljon ihmisiä [joiden joukossa] niin ulkolaisia kuin suomalaisiakin kasvoja. Työpajoja ohjanneiden taiteilijoiden palautteista Kauhua kakaroille , Stoa. Liu Hong ja Luca Cannavo Hirviötehdas-piirustuspajassa Tanssiryhmä toimi varmasti hyvänä foorumina vertaistuelle ja tutustumismahdo llisuuksille eri koulujen [uussuomalaisille] oppilaille. Evelyn Sõer Matinkylän toimintakeskus Laituri, Espoo Monikulttuurisen taidetyöpajan tavoitteita tukee yleensä parhaiten se, että osallistujat ovat sekä uus- että kantasuomalaisia. Se on uussuomalaisille nuorille viesti hyväksytyksi tulemisesta muiden nuorten joukkoon. Siirtyminen seuraaviin harrastuksiin ja toimintoihin on pienempi askel, kun omassa ryhmässä on ollut mukana myös kantasuomalaisia

15 Tavoitteita ja ulottuvuuksia 28 29

16 Itseilmaisun mahdollisuudet Tavallisesta koulutyöskentelystä poikkeavat ja sitä monipuolisemmat mahdollisuudet ilmaista itseään tarjoavat erityisesti uussuomalaisille oppilaille näytön mahdollisuuden. Taiteen kautta ryhmän kaikkien lasten lähtökohdat pärjätä tasapuolistuvat, kun on useampia vaihtoehtoja itseilmaisuun ja menestymiseen. Vaikka pärjääminen kouluaineissa ja muiden luokkatovereiden silmissä olisi tavallisessa koulutyössä vaikeaa, saattaa loistava tanssija tai lahjakas piirtäjä astua taidetyöpajassa luokan keskiöön. Lapsesta tai nuoresta voi nousta esiin taitoja, joiden olemassaoloa opettajakaan ei osannut arvata. Näin [taidetyöpajassa] uusia piirteitä [maahanmuuttaja] oppilaissani: mm. osallistuvuus, innostus, positiivinen asenne musiikkiin ja halu esittää. Elina Leuku Herttoniemenrannan ala-aste, Helsinki Työskenneltäessä taiteen parissa erilaisuus saattaa kääntyä kaikkien iloksi ja hyödyksi. Taiteen avulla erilaisuuden eri puoliin voidaan päästä kiinni ja saatetaan löytää jotain, ehkä piilossakin ollutta ihmisen persoonasta. Tämä tuottaa kaikille osapuolille, niin opettajalle kuin oppilaalle itselleen, ahaa-elämyksiä, toimii jäänsärkijänä sekä synnyttää luokassa jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Etenkin [Näytelmässä Taivaallinen kameli - tarinoita Somaliasta 29 ] osittainen lasten oman äidinkielen käyttö (tässä somalian kieli) sai heidät riemastumaan ja he tunsivat itsensä tärkeiksi saadessaan kääntää lauseet suomeksi. Pärjäämisen tai tasavertaisuuden kokemus työpajassa voi lapsella tai nuorella vaikuttaa positiivisesti myös koulumenestykseen, kun usko omiin kykyihin kasvaa. Taidetyöpajan ehkä yllättävimmät kerrannaisvaikutukset voivat siten näkyä yksittäisen oppilaan kohdalla vaikka matematiikan tunnilla. 30 Joka tapauksessa onnistuminen työpajassa edesauttaa sitä, etteivät muut epäonnistumiset tunnu yhtä pahoilta. Luokan kustakin jäsenestä on yleensä muodostunut luokan sisällä varsin selkeä mielikuva, niin oppilailla kuin opettajallakin. Työpaja voi parhaimmillaan luoda hetkeksi koulun seinien sisälle ennakko-oletuksista vapaan ei-kenenkään-maan, oman tyhjän tilansa. Tekemisen muoto poikkeaa tavallisesta luokkatyöskentelystä ja rikkoo rutiiniasetelmia oppilaiden ja opettajan välisissä suhteissa. Taidetyöpaja voi auttaa yhteisöä näkemään jonkun luokkalaisista uudessa ja kannustavassa tai jopa ihailevassa valossa. Lapsi tai nuori, joka osoittauttuu lahjakkaaksi työpajan taidelajissa, nostaa arvostustaan niin opettajansa kuin muiden lasten silmissä ja luokan sisäinen nokkimisjärjestys voi vaihtua työpajan ajaksi. Hetkellisen muutoksen tuoma rohkaisu voi saada aikaan myös kestävämpiä muutoksia. Kaikki tämä voi onnistuneessa työpajassa tapahtua ikään kuin huomaamatta tekemisen ohessa. Venezuelalaistaustainen Maritza Bastidas johdattelee lapset mielikuvitusleikkien kautta teatteriesitykseen Eija Hämäläinen Pallastunturintien koulu, Vantaa Taide tekemisen muotona kaventaa eroja oppilaiden välillä, vaikka ryhmästä ei suuria lahjakkuuksia sattuisikaan löytymään. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa uutta tanssia kokeiltaessa joutuvat kaikki laittamaan itsensä peliin samalla tavalla. Tavallisesta tilanteesta poiketen kaikki ovat tasavertaisessa asemassa oppimassa uutta, sillä suomen kielen osaaminen tai suomalaiseen kulttuurin tuntemukseen sidoksissa olevat taidot eivät luo esteitä tanssiaskelten oppimiselle. Tanssityöpajassa, johon osallistuin itsekin [ ] merkittävää oli sen ymmärtäminen, etteivät kenenkään mokat johtuneet omista juurista, vaan ihan yksinkertaisesti vain siitä, ettei ollut aikaisemmin tanssinut. Veronika Honkasalo tutkija 30 31

17 Kontakti tunteisiin Taiteen kautta voidaan valistaa ja opettaa, mutta sen tarjoamat mahdollisuudet ovat paljon monipuolisemmat ja syvällisemmät kuin pelkkä informaation välitys. Kaikkia taiteenlajeja yhdistävä ominaisuus on elämyksellisyys. Taiteen avulla emootioihin luotu yhteys auttaa ylittämään mielen ja ilmaisun välissä olevia esteitä riippumatta siitä puhutaanko teatterista, musiikista, tanssista vai kuvataiteesta. Taide mahdollistaa yhteyden lapsen tai nuoren tunnemaailmaan. Siksi sen parissa saadut onnistumisen kokemukset saattavat olla vaikuttavampia kuin vastaavat onnistumiset urheilun tai muiden kouluaineiden parissa. Varsin jokapäiväisissäkin yhteyksissä taide herättää ihmisissä tunneperäisiä reaktioita. Arkisia esimerkkejä positiivisista tai negatiivisista tunnereaktioista on paljon. Esimerkiksi yllättäen kesken päivää kuultu tuttu musiikkikappale voi pysäyttää kuuntelijansa saaden hänet hyvälle tuulelle ja hymyilemään. Musiikki voi tuoda mieleen voimakkaita muistoja tapahtumista, joita ei olisi muuten tullut ajatelleeksi. Myös ärtymystä, surua tai muita negatiivisia tunteita aiheuttava taideteos on tunteisiin vaikuttava kokemus. Kuinka joku voi olla noin sairas, että tekee jotain tuollaista ja kutsuu sitä vielä taiteeksi 31 Parhaimmillaan muun koulutyön lomassa taidetyöpajaan osallistuva lapsi kokee jotain vastaavaa. Usein taiteen aikaansaama tunnereaktio on jopa opettajan ja työpajaa ohjaavan taiteilijan nähtävissä. Työpajani aiheuttaa lapsissa aina jonkinlaisen voimakkaan tunteellisen reaktion. Reaktio on osassa lapsia valtavan innostunut, he opettelevat liikuttamaan lantiota ja jotkut alkavat jopa kokeilla minun latinalaisamerikkalaista kävelytyyliäni. No, toiset sitten reagoivat voimakkaasti, että tämä on tosi tyhmää. Mutta neutraalia reaktiota ei ole! Pilar Valdivia 32 taidetyöpajaohjaaja Erityisesti varhaiskasvatuksessa tunneaineksen mukanaolon merkitys korostuu. Mielikuvituksessa tapahtuneet asiat sekoittuvat oikeasti tapahtuneisiin ja ovat hyvinkin todellisia ja vaikutusvaltaisia. Uussuomalaiset lapset Afrikkalaistaustaiset lapset pääsevät työpajoissani käsittelemään omaa taustaansa musiikin ja tanssin kautta. Heillä tuntuu jotenkin olevan siitä paljon sisäistä tietoisuutta, jota he pääsevät pajassa ilmaisemaan. Tämä auttaa heitä, kun he yrittävät yhdistää itsessään hyvät puolet suomalaisesta ja oman Afrikan maansa kulttuurista. Fatima Usman taidetyöpajaohjaaja Monikulttuurisissa taidetyöpajoissa kontaktimahdollisuus tunteisiin toimii erilaisin tavoittein uus- ja kantasuomalaisten oppilaiden kohdalla. Erityisesti uussuomalaisilla lapsilla se voi tukea identiteetin rakennusta ja edesauttaa kommunikaatiota kantasuomalaisen opettajan kanssa. Lasten kasvatustyössä yksi keskeinen tavoite on edesauttaa tasapainoisen identiteetin muodostumista. Koska identiteetti on voimakkaasti sidoksissa tunteisiin ja muistoihin saattaa taiteen kautta muodostuva tunnekontakti auttaa lasta itseään työstämään sitä. Joskus ohjaamissani afrikkalaisten laulujen, leikkien ja tanssien työpajoissa tapahtuu sellaista niin että afrikkalaistaustaisesta lapsesta yhtäkkiä huomaa, että hänen sydämensä muisti jotain. Meille syntyy silloin hetkeksi aivan erityinen yhteys rytmin ansiosta ja kaikista tuntuu, että nyt tuo lapsi puhuu rummun kautta! Fatima Usman Taidetyöpajassa muodostunut tunnekontakti saattaa myös luoda uudenlaisen kontaktin lapseen silloin, kun tuntuu, ettei oppilaasta oikein saa otetta tai että kommunikaatio jää vajaaksi. Kun kontakti lapsen kanssa ontuu puutteellisen kielitaidon takia, on yhteiseen musiikkiin ja rytmiin on helpompi päästä mukaan kuin puheeseen. Luokan kaksi venäläistaustaista tyttöä eivät osanneet suomea, mutta olivat ne, jotka ensimmäisellä rummutuskerralla oppivat uuden rytmin ensimmäisinä ja saivat siitä kaikkien huomion. He osasivat myös kujeilla ja hakea kontaktia Ndiobaan musiikin avulla. Myös aktiivisesti mukana rummuttanut luokanopettaja huomasi tämän. Outi Kääriä

18 Kyse ei kuitenkaan ole vain yhteisestä kielestä tai sen puutteesta. Kontakti voi jäädä vajaaksi, vaikka uussuomalaisen lapsen kielitaito olisi täydellinen. Syytä voi joskus olla hyvinkin vaikea päätellä, mikä on yksi eri kulttuureista tulevan opettajan ja oppilaan välisen kanssakäymisen suuria haasteita. Ei ole mahdollista hahmottaa, mitkä kaikki elämän ja kommunikaation alueet liittyvät omaan taustaan ja siitä kumpuavaan kokemusmaailmaan. Selkärangasta nousevat reaktiot, ajatukset ja toimintamallit ovat kaikkein epäkonkreettisimpia ja hankalimpia ymmärtää ja ottaa huomioon eri taustaisten ihmisten yhteisessä toiminnassa. Ihminen ei usein itsekään hahmota reagoivansa tilanteisiin ja arvottavansa asioita nimenomaan omaan taustaansa liittyvistä lähtökohdista käsin. Tämä saattaa olla erityisen hämmentävää lapselle, jonka omassa elämässä on ollut tai on läsnä useampia eri kulttuureita. Vielä muutama vuosikymmen sitten suomalaisen opettajan tarvitsi vain harvoin miettiä sitä, miltä oppilaan kotona näyttää tai millainen tämän kokemusmaailma on johonkin tiettyyn ikään mennessä ollut. Hän tiesi, että kaikkien vanhemmat osaavat lukea ja että kaikki viettävät lomia kesämökillä tai ymmärtävät, miksi mennään vaikka pilkille. Vanhempien tuloerotkaan eivät olleet radikaalisti lapsia jakava tekijä. Monet koulutyössä käytettävät esimerkit käytännön elämästä perustuvat yhä näiden oletusten luomalle kantasuomalaiselle pohjalle. Juuri tähän haasteeseen monikulttuurinen taidetyöpaja tarjoaa monia mahdollisuuksia ja keinoja. Työpaja voi toimia alkusykäyksenä uuden kontaktin syntymiseen, jonka jälkeen yhteistyö lapsen kanssa voi alkaa sujua paljon paremmin. Työpajassa esille tuleva asia voi olla hyvin pieni jokapäiväinen kokemus, jolle ilmaisumuoto löytyi taidetyöpajan tarjoamien tavallista monipuolisempien mahdollisuuksien kautta. Esille voi nousta myös jokin muilla keinoin vaikeasti ilmaistavissa oleva tunne tai tapahtuma, jonka käsittelylle taide antaa välineitä. Pape Sarr innostaa rytmin huumaan Kantasuomalaiset lapset Sekä kanta- että uussuomalaisten lasten kansainvälisyyskasvatuksessa pyritään vaikuttamaan moniin tunne- tai mielipidepohjaisiin asioihin, kuten suhtautumiseen muiden kulttuurien edustajiin ja rasismiin. Tutkimusten mukaan tunnepohjaisiin mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaminen ei onnistu pelkästään lisäämällä tietoa. Niiden käsittelyyn tarvitaan monikulttuurisen taidetyöpajan kaltaisia tunnepohjaisia ja kokemuksellisia menetelmiä. Parhaimmillaan taiteen tekemisen tai kokemisen tuottama elämys on syvästi omakohtainen. Siksi se on mieleen jäävä ja näkökantoihin voimakkaasti vaikuttava. Onnistuessaan uussuomalaisen taiteilijan ohjaama työpaja jää lapsen tai nuoren mieleen positiivisena kokemuksena, joka voi myöhemmin elämässä tuoda positiivisen vastavoiman näihin usein negatiivisissa yhteyksissä esiin nouseviin maahanmuuttoa tai eri kulttuureita käsitteleviin keskusteluihin. Keskustelimme [taidetyöpajasta ja sen aiheista] useaan otteeseen luokassa. Lisäksi on hyvä yhä uudelleen muistuttaa työpajasta ja vedota sen aikana mieleen tulleisiin asioihin, jos/kun luokalla tulee puhetta erilaisuudesta/ samanlaisuudesta, maahanmuuttajista, rasismista jne. Päivi Härkönen Puistolan ala-aste, Helsinki Taiteen erityisluonne kansainvälisyyskasvatuksessa muodostuu myös siitä, että se mahdollistaa erilaisuuden kokemisen kaikilla eri aisteilla. Esimerkiksi eläytyminen eri puolilta maailmaa olevien tanssien ruumiinkieleen tekee kokemuksesta kokonaisvaltaisen ja omakohtaisen. Tanssin kautta voidaan kokea erilaisuus kehollisesti, täysin toisenlaisena liikekielenä ja tapana hahmottaa maailmaa. Parhaimmillaan työpajan osallistujat heräävät pohtimaan, minkälainen ajatusmaailma ruumiinkielen takana on ja minkälaisia ovat ne ihmiset, joille se on merkityksellinen. Vastaavasti teatteri-ilmaisun kautta keksitään, käsitellään ja toistetaan elämään rinnastettavia tilanteita ja eläydytään niihin. Kun suomalaiset lapset saavat taidetyöpajassani mahdollisuuden kuulla erilaista musiikkia, liikkua itse uudella tavalla ja tutustua minuun, muuttuu kartta heille eläväksi Etelä-Amerikan kohdalta. Se ei ole enää harmaa alue, vaan assosioituu heidän mielissään omakohtaisiin kokemuksiin ja tuntemuksiin työpajan aikana. Pilar Valdivia taidetyöpajaohjaaja 34 35

19 Taiteen perusluonteeseen kuuluu lähtökohtaisesti toiseuden jakaminen ja yritys empaattisesti ymmärtää sitä. Esimerkiksi teatteriesityksen tai elokuvan katsojat ja tekijät eläytyvät toisen henkilön elämään ja omasta poikkeavaan kokemusmaailmaan ja saavat parhaimmillaan toiseuteen omakohtaisen kosketuksen. Saman prosessin kokevat myös muiden alojen taiteilijat ja yleisö. Täten taide kohtaa kansainvälisyyskasvatuksen keskeisen kysymyksen ja perustavoitteet. Miten toimia ihmisten kanssa, jotka edustavat tavalla tai toisella toiseutta? Kansainvälisyyskasvatuksen tavoite on kehittää taitoja ymmärtää toisen kulttuurin edustajien sanoja, tekoja, arvoja ja valintoja. Tässä pyrkimyksessä kyvyllä eläytyä toisen ihmisen asemaan eli empatialla on keskeinen rooli. Taidetyöpajaan sisältyvä kansainvälisyyskasvatus ei tyrkytä, vouhota eikä valista, vaan tarjoaa luontevan mahdollisuuden käsitellä sekä rasismia että maahanmuuttajiin ja eri kulttuureihin liittyviä kysymyksiä. Aiheet nousevat esille yhteisen tekemisen ohessa ja omien tuntemusten kautta. Lapsi tarvitsee luontevia tilanteita kohdata erilaisuutta. Taidetyöpaja toimii tässä, koska oppilas ei aina edes miellä sitä oppimistilanteeksi. Ala-asteen opettaja, Helsinki Joskus kysymme Papen kanssa koululuokalta työpajan aluksi mitä te tiedätte Afrikasta Vastaukset ovat yleensä todella negatiivisia Mitä nyt televisio Afrikasta näyttää: lapset siellä ovat köyhiä ja likaisia, eikä heillä ole vaatteita tai hyviä kouluja Sitten keskustelemme heidän kanssaan kyseenalaistaen vähän näitä näkökulmia ja aloitamme työpajan laulut ja leikit. Annamme heille tehtäväksi etsiä seuraavaa kertaa varten tietoa internetistä jostain tietystä teemasta, esimerkiksi niistä kielistä, joilla olemme tunnin aikana laulaneet. Taideterapia Mielenkiintoinen rinnakkaisilmiö taidekasvatuksen eri muodoille on taideterapia. Taiteen mahdollistaman tunnekontaktin voimallisuudesta kertoo se, että taideterapian eri muodot ovat tärkeitä ja käytössä olevia menetelmiä suomalaisissa sairaaloissa ja laitoksissa. Useimmiten ammattimaista taideterapiaa käytetään mielenterveyden ongelmista kärsivien potilaiden hoidossa ja kriisitilanteen takia terapiaa tarvitsevien henkilöiden auttamisessa, mutta taideterapiasta hyötyvät kaikki potilaat, joille ongelmien sanallinen kuvaaminen on niiden luonteen tai omien kykyjen vuoksi vaikeaa. Usein taideterapiaa käytetään juuri lasten kanssa. Sitä voidaan soveltaa myös työyhteisöjen koulutustilaisuuksissa sekä erityishuoltolaitoksissa ja vankiloissa. Taideterapian katon alle kuuluu useita erilaisia suuntauksia ja koulukuntia. Osa liikkuu selkeästi länsimaisen lääketieteellisen ymmärryksen raja-alueilla. Yhteistä niille kaikille on kuitenkin itseilmaisu, jossa hyödynnetään jonkin taiteenlajin tekemistä tai siihen eläytymistä. Tavallisimpia lajeja ovat musiikki, piirtäminen ja maalaaminen. Vielä laajempi käsite on luovuusterapia, jossa menetelmiä ovat useimmiten draama, kirjallisuus ja tanssi. Taideterapiassa luomisprosessi, esimerkiksi kuvan maalaaminen, nähdään yleensä terapeuttiseksi kokemukseksi jo sinänsä ja se on usein tärkeämpää kuin lopputulos tai sen analysointi. Terapeutti voi kuitenkin osallistua lopputuloksen tulkintaan ja auttaa potilasta tämän oman tilanteen, tunteiden ja ajatusten selvittämisessä ja järjestämisessä taiteellisesta tuotoksesta syntyvän keskustelun kautta. Tytöt oppivat intialaista Bollywood-tanssia Uskomatonta kyllä, he tulevat seuraavalle työpajakerralle valtavan innostuneina ja täynnä positiivisia kysymyksiä Afrikasta! Fatima Usman taidetyöpajaohjaaja 36 37

20 Uussuomalaisen ohjaajan persoona Kuva afrikkalaisista ihmisistä monipuolistui, kun taiteilija kertoi arjestaan ja taideopinnoistaan [Suomessa]. Leeni Siikaniemi Meri-Rastilan ala-aste, Helsinki Ensimmäinen kommentti oli: Ope tule tänne! Se tumma mies tuli! Katariina Kumpumäki Meri-Rastilan ala-aste, Helsinki Lapset kohtaavat työpajassa aikuisen, joka ei ole suomalainen ja se sujuu ihan normaalin arkielämän tapaan. Tämä on ikään kuin taidetyöpajan piiloopetussuunnitelmaa. Ala-asteen opettaja, Helsinki Uussuomalainen taiteilija henkilönä ja persoonana on yksi monikulttuurisen taidetyöpajan keskeisiä arvoja. Työpajan ohjaajan tehtävässä toimiva taiteilija on kaikille oppilaille esimerkkitapaus muualta Suomeen muuttaneesta ihmisestä, joka on menestynyt. Työpajan aikana hän on auktoriteettiasemassa suhteessa osallistujiin. Hän on omalla alallaan taitava ja herättää oppilaissa ihailua. Kaikki lapset näkevät hänessä kantasuomalaisten auktoriteettien kaltaisen ja samalla tavalla työtätekevän aikuisen. Uussuomalaiset lapset Työpaja voi olla pienelle uussuomalaiselle lapselle monin tavoin merkityksellinen yhteinen hetki osaavan taiteilijan seurassa. Erityisen tärkeäksi voi muodostua mahdollisuus samaistua arkipäiväisissä puitteissa uussuomalaiseen aikuiseen ja tuntea olevansa samanlainen kuin hän. Monikulttuurinen taidetyöpaja tuntuu erityisesti päiväkodeissa olevan monelle uussuomalaiselle lapselle mahdollisuus tuntea sen hetken ajan että Mä oon nyt täällä niinku se normaali koska työpajan vetäjä poikkeaa jotenkin valtaväestöstä niin kuin hänkin. Jana Vamberová tuottaja Kassandra ry Erityisesti teini-ikäisten nuorten työpajoissa korostuu taiteilijan rooli pärjäävänä, osaavana ja työtä tekevänä uussuomalaisena tai kulttuurivähemmistöä edustavana henkilönä. Koulussa työskentelevät opettajat ja muu henkilökunta ovat lapselle arkipäivän esimerkkejä oikeista aikuisista. Tällaisessa oman viiteryhmän samaistumiskohteessa ei ole ensisijaisesti merkityksellistä se, tuleeko ohjaaja juuri omasta kulttuuritaustasta, vaan se, että hän poikkeaa valtaväestöstä. [..] Tanssinopettajan roolin ohella tytöt selkeästi pitivät Fatimaa myös ihanana aikuisena ohjaajana. Mahtavaa, että oli maahanmuuttajataustainen ammattilainen, mielestäni todella tärkeä roolimalli tytöille. Maahanmuuttajataustaisen taiteilijan ohjaamassa taidetyöpajassa on hienoa se, että sekä meidän maahanmuuttajaoppilaat että kantasuomalaiset näkevät maahanmuuttajan, joka on töissä ja aikuinen siinä missä muutkin, vaikka olisikin eri värinen tai puhuisi suomea murtaen. Ritva Tyyskä vs. rehtori Meri-Rastilan ala-aste, Helsinki Lapset reagoivat hyvin luonnollisesti, he pitivät Lincolnia 34 yhtenä aikuisena. Mia Lindström Päiväkoti Ahti, Helsinki Evelyn Sõer Matinkylän toimintakeskus Laituri, Espoo Taiteen kautta omaa erilaisuuttaan voi oppia kääntämään voimavaraksi ja opettajan persoona voi toimia tässä inspiraationa. Voimavara voi löytyä omiin juuriin liittyvän taidelajin tuomasta ilosta ja ylpeydestä. Jos ryhmässä sattuu olemaan samasta kulttuuritaustasta tulevia tyttöjä kuin minä ja työpajassa opetellut tanssit, niin sitä riemua ei voi korvata mikään! Ylpeys omasta kulttuurista muiden osallistujien edessä on silloin ainutlaatuista! Yonca Ermutlu 35 työpajaohjaaja 38 39

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen

MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen MAAILMAN KANSALAISENA SUOMESSA 2011 Elina Koskela Päivi Koski-Andberg Terhi Lehtinen TAVOITTEET Maailmankansalaisen taidot Erilaisuuden ymmärtäminen Omien ja ympäristön asenteiden tiedostaminen Suomalainen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Valinnaiset aineet Paulaharjussa

Valinnaiset aineet Paulaharjussa Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAININGIN KOULU ESPOO

MAININGIN KOULU ESPOO Meidän maailma Monikulttuurisuus-päivä 15.5.15 MAININGIN KOULU ESPOO Yleistä Ajankohta lukuvuoden lopussa perjantaina 15.5. Tarkoituksena järjestää jatkossa vuosittain Tänä vuonna väistötiloissa tapahtuma

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Polvijärven kulttuurikasvatussuunnitelma

Polvijärven kulttuurikasvatussuunnitelma Polvijärven kulttuurikasvatussuunnitelma Varhaiskasvatus Vierailu, Esitys, Muu, Vierailu, Esitys, Muu Mikä on osallistuva lapsi- tai ryhmämäärä? Tarvitaanko kuljetuksia? Mitkä ovat arvioidut kustannukset?

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot