Kouvolan monikulttuurisuusohjelma

Transkriptio

1 Kouvolan monikulttuurisuusohjelma Yhteinen vastuu kotouttamisesta Kouvolan visio on olla vuonna 2020 elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvä elää, yrittää ja tehdä työtä. Kaupungin monikulttuurisuusohjelma tukee tätä tavoitetta. Ohjelman tavoitteina ovat: hyvän arkielämän mahdollistaminen ja työllisyyden edistäminen eri syistä kaupunkiin muuttaneille, eri kulttuurista tuleville henkilöille; hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen sekä monialaisen yhteistyön laajentaminen kotoutumisen edistämiseksi paikallisella tasolla, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämän rinnalla kulkee läpileikkaavana ajatuksena tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Kouvolan rakentaminen yhteisvoimin monialaisena yhteistyönä.

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Maahanmuutto-ohjelman kausi Kehittyvät palvelut... 5 Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö... 5 Osallistava yhteisö, kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunki... 6 Turvalliset ja laadukkaat asuinympäristöt... 6 Maahanmuuttajien työllistyminen ja kotoutumiskoulutukset Monikulttuurisuusohjelman lähtökohdat Monikulttuurisuusohjelman tavoitteet Tavoite 1: eri syistä kaupunkiin muuttaneiden, eri kulttuurista tulevien henkilöiden hyvän arkielämän mahdollistaminen ja työllistymisen edistäminen Tavoite 2: hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen Tavoite 3: monialaisen yhteistyön laajentaminen kotoutumisen edistämiseksi Yhteinen vastuu kotouttamisesta Lasten ja nuorten palvelut Aikuisväestön kotoutumista edistävät palvelut Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen Vahvuus verkostoissa Monikulttuurisuusohjelman toteutus, seuranta ja arviointi Liite 1: Maahanmuuton indikaattoreita sähköisestä hyvinvointikertomuksesta Liite 2: Monikulttuuristen lasten määrä varhaiskasvatuksessa ja lasten kotona puhuttavat kielet Liite 3: Perusopetuksen valmentavassa koulutuksessa olevat oppilaat ja S2-oppilaat liite 3: Ulkomaalaiset työnhakijat Kaakkois-Suomen TE-toimistossa, Kouvola liite 4: Humanitaarinen muutto Kouvolaan ja ulkomaan kansalaiset

3 Yhdessä saamme aikaan enemmän KOUVOLA KANSAINVÄLISTYY Vuoden 2013 lopussa Kouvolassa asui 2260 ulkomaan kansalaista. Määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 7 vuoden aikana. Se on n. 2,5 % Kouvolan väkimäärästä. Tämän lisäksi Kouvolassa asuu myös Suomen kansalaisia, joilla on monikulttuurinen tausta. Voimakkaimmin kansainvälistyminen näkyy päiväkodeissa, joissa ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on noussut jo 6 7 %:iin kaikista päivähoidossa olevien lasten määrästä. Myös koulumaailma on kansainvälistynyt joissakin kouluissa on jo 10 % oppilaista ulkomaalaistaustaisia. Suurimmat yksittäiset ulkomaan kansalaisten ryhmät olivat venäläiset, virolaiset ja somalit. Koko Suomessa asui vuoden 2013 lopussa ulkomaalaista, mikä on 3,8 % koko väestöstä. Suomen kansalaisuus myönnettiin henkilölle vuonna 2012 ja 9292 henkilölle vuonna Ulkomaan kansalaisten määrän ennustetaan nousevan tulevaisuudessa. 3

4 1 Johdanto Kouvola on viime vuosina kansainvälistynyt voimakkaasti muun Suomen mukana. Kuntaan ja maahan muuton syyt ovat monipuolistuneet. Yhä useampi muuttaa Suomeen työn, opiskelun tai rakkauden vuoksi. Humanitaarisen muuton osuus kaikesta maahanmuutosta on vain parin prosentin luokkaa. Kuntaan tulijat tarvitsevat usein ohjausta ja tukea eri tahoilta onnistuneen kotoutumisen tueksi, mutta myös kuntalaiset sekä työntekijät tarvitsevat tietoa ja taitoa toimiakseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta määrittelee kunnan vastuuksi kotouttamisohjelman laatimisen. Kunta vastaa ohjelman toimeenpanosta, kehittämisestä ja seurannasta. Kotouttamisen tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuus kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tarkoituksena on edistää eri toimin maahanmuuttajien kielitaidon kehittymistä, yhteiskuntaan sopeutumista ja työllistymistä. On jokaisen kuntalaisen etu, että maahanmuuttajien elämä Kouvolassa lähtee hyvin käyntiin ja mahdollisiin ongelmakohtiin saadaan apu hyvin varhaisessa vaiheessa. Kouvolan ensimmäistä maahanmuutto-ohjelmaa alettiin valmistella vuonna Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma hyväksyttiin valtuustossa ja samalla perustettiin maahanmuuttotoimikunta valvomaan sen toteutumista. Maahanmuuttotoimikunnan työ päättyi vuoden 2012 lopussa ja sen tilalle perustettiin monialainen maahanmuuttoasioiden neuvosto, joka koostuu kaupungin työntekijöistä, maahanmuuttajista sekä kolmannen sektorin edustajista. Näin luotiin verkostoyhteistyöhön perustuva toimielin, jonka työskentelyä kehittämällä voidaan jatkossa mahdollistaa monialainen yhteistyö monikulttuurisessa Kouvolassa kotoutumisen edistämiseksi. maahanmuuttajien kotoutuminen määriteltiin osaksi kunnan kansainvälisyystoimintaa. Ohjelman tavoitteena oli vakiinnuttaa kaupungin maahanmuuttopalvelut ja sen henkilökunta sekä ulottaa maahanmuutto- ja monikulttuurisuustyö kaupungin eri toimialat läpäiseväksi toiminnaksi. Vuoden 2014 alusta aikuisväestön lautakunta laittoi vireille maahanmuutto-ohjelman päivityksen. Samalla uusittiin kunnan sopimus Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen kanssa kiintiöpakolaisten vastaanoton jatkamiseksi. Kouvolan uuden monikulttuurisuusohjelman teemana on yhteinen vastuu kotouttamisesta. Tämä tarkoittaa sekä kunnan sisällä, että eri viranomaisten sekä järjestöjen ja kuntalaisten kanssa tehtävää yhteistyötä hyvän arjen mahdollistamiseksi Kouvolassa. Monikulttuurisuus on osa Kouvolan jokapäiväistä elämää ja näkyy sekä katukuvassa että erityisen vahvasti lasten ja nuorten palveluissa. Toisen sukupolven maahanmuuttajalasten asemaan tulisikin kiinnittää erityishuomiota ja luoda riittäviä kotoutumisen tukitoimia niin varhaiskasvatus- kuin perusopetusikäisille lapsille sekä nuorille. Myös perheiden vanhemmat tarvitsevat erityistä tukea kasvatustyöhönsä. Maahanmuutto-ohjelman päivittämisestä Kouvolan monikulttuurisuusohjelmaksi on vastannut maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen. Monikulttuurisuusohjelman laatimiseksi on tehty yhteistyötä kunnan eri palveluiden, TE-toimiston ja ELY-keskuksen, kolmannen sektorin toimijoiden ja kotoutumiskoulutuksesta vastaavien tahojen sekä eri viranomaistahojen kanssa. Monikulttuurisuusohjelmaan on pyydetty kommentteja maahanmuuttoasioiden neuvostolta, hyvinvointipalveluiden johtoryhmiltä sekä poliittisilta toimielimiltä. Edellinen maahanmuutto-ohjelma määritteli kaupungin maahanmuuttotyön vision, strategian ja keskeiset tavoitteet. Maahanmuuttotyö ja 4

5 2 Maahanmuutto-ohjelman kausi Kouvolan ensimmäistä maahanmuutto-ohjelmaa on toteutettu varsin nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Ohjelmakautta leimasivat suuret muutokset niin kunnan sisällä kuin ulkoisesti. Ohjelmaa alettiin toteuttaa vuonna vuosi Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kuusankosken, Valkealan ja Kouvolan kuntien yhdistymisestä yhdeksi kunnaksi. Maahanmuutto-ohjelmassa määriteltiin maahanmuuttopalveluiden virat ja tehtävänkuva. Kehittyvät palvelut Maahanmuutto-ohjelman tavoitteeksi asetettiin kattaa maahanmuutto-ohjelman kustannukset valtion maksamilla pakolaisten laskennallisilla korvauksilla sekä hankerahoituksella. Muutoin kotoutumista on tuettu normaalien valtionosuuksien kautta. Nämä tavoitteet on saavutettu koko ohjelmakauden ajan. Maahanmuuttopalveluissa on kehitetty eri perustein maahan muuttaneiden palveluprosessia, pakolaisena Suomeen tulleiden kotoutumista tukevaa sosiaalityötä sekä tiivistetty yhteistyötä kunnan eri toimijoiden ja maahanmuuttopalveluiden välillä niin kunnan sisäisesti kuin eri viranomaisten ja kolmannen sektorin välillä. Vuoden 2011 elokuussa täytettiin maahanmuuttokoordinaattorin virka. Tulkkien saatavuus ja tilausten järjestelmällinen käsittely varmistettiin Kouvolan ja Kotkan yhteistyösopimuksella tulkkikoordinoinnin järjestämiseksi vuodesta 2013 alkaen. Yhteistyö jatkuu vuodesta 2015 eteenpäin alueellisena Kaakkois- Suomen tulkkikeskuksen kanssa. Vuosien aikana Kouvolaan on muuttanut enemmän pakolaisena Suomeen tulleita henkilöitä, kuin vuosien aikana yhteensä. Vuosina nykyisen Kouvolan muodostavat kunnat myönsivät pakolaisille yhteensä 90 kuntapaikkaa. Vuoden 2010 alusta Sisäministeriö alkoi purkaa vastaanottokeskuksissa jo oleskeluluvan saaneiden jonoa myöntämällä heille luvan muuttaa itsenäisesti kuntiin ilman ELY-keskuksen ja kunnan välistä kuntapaikkakyselyä. Tämä ruuhkautti pahoin vasta toimintaansa aloittelevan maahanmuuttopalvelun. Kunnan yhteistyöverkosto kolmannen sektorin ja viranomaisten välillä, TE-toimiston ja kunnan maahanmuuttopalveluiden välillä sekä tulkkipalveluiden järjestäytymättömyys ja pakolaisten terveyspalvelut olivat vielä valmistautumattomia vastaamaan nopeasti lisääntyvään pakolaisten määrään. Vuosina Kouvolaan muutti yhteensä 406 pakolaista. Tämän vuoksi maahanmuuttopalveluiden tehtävien sisältö on jouduttu painottamaan pakolaisten kotoutumisen ohjaukseen, eikä ohjausta ja neuvontapalveluita ole pystytty ulottamaan täysimääräisinä kaikkiin kaupungissa asuviin tai kaupunkiin muuttaviin maahanmuuttajiin. Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö Maahanmuutto-ohjelman tavoitteena oli kouluttaa henkilöstö monikulttuurisuuteen siten, että sen hallinta koetaan osaksi ammatti-identiteettiä. Koulutusta on toteutettu eritoten hankkeissa. Varhaiskasvatus sekä perusopetus ovat osallistuneet Monikulttuurinen koulu hankkeen (MoKu) myötä lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen ja erityisnuorisotyöllä on ollut oma Monikulttuurisen nuorisotyön ohjelma. Terveydenhoidon palveluita on kehitetty omalla hankkeellaan (ESTER). Maahanmuuttopalveluissa on toteutettu 5

6 kotoutumisen tukiverkoston luomiseen tähtäävä hanke (KOTOTUKI), jossa kartoitettiin ja parannettiin myös luku- ja kirjoitustaidottomien pakolaisten palveluita. Näitä kaikkia on viety eteenpäin yhtä aikaa kunnan uudelleen organisoitumisen kanssa, lakimuutokset ja valtakunnallisten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt huomioiden. Vuoden 2012 lopussa aloitettiin kuntien välinen yhteistyö Kotkan kanssa asioimistulkkauksen järjestämiseksi ja tulkkivaraus- ja laskutuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Tulkkikoordinoinnin lisäksi yksi tulkkikeskuksen tehtävistä on ollut kouluttaa kaupungin henkilökuntaa tulkkivarausten tekemisestä sekä asioimistulkkauksesta. Pakolaisten ja paluumuuttajien terveyspolkua on kehitetty ESTER-hankkeen avulla vuosina ESTER-hankkeessa on lisäksi tuotettu maahanmuuttajien terveyspalveluista Kouvolassa kertova DVD sekä koulutettu terveydenhuollon henkilökuntaa monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa. Hankkeen jälkeen kaupunki on vakinaistanut maahanmuuttajien terveydenhoitajan toimen. Hän tekee keskitetysti pakolaisten ja paluumuuttajien terveystarkastukset sekä ohjaa ja neuvoo heitä käyttämään terveyspalveluita. Osallistava yhteisö, kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunki Maahanmuutto-ohjelman tavoitteena oli vahvistaa maahanmuuttajien yhteisöllisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnasta. Sekä humanitaarinen että työperäinen maahanmuutto haluttiin nähdä osana kaupungin kansainvälistymistä. Tavoitteena oli, että vuoden 2013 loppuun mennessä kaupunkiin olisi syntynyt monikulttuurinen toimintakeskus ja sekä kansalaisopisto että kirjasto olisivat vastanneet kasvavaan monikulttuurisuuteen palveluillaan. Kouvolaan syntyi Monikulttuurinen toimintakeskus Saaga vuoden 2012 aikana. Saaga toimii Kansainvälinen kohtauspaikka ry:n alaisuudessa ja sen tiloissa on vuokralla maahanmuuttajien johtamaa yritystoimintaa sekä muslimien rukoushuone. Saagassa on järjestetty kotoutumista tukevia tapahtumia ja se on työllistänyt maahanmuuttajia. Toiminnassa on mukana myös vapaaehtoisia työntekijöitä. Kouvola keskitti vuoden 2013 alusta lähtien järjestöyhteistyön organisoinnin yhteisöpalveluiden yksikköön. Yhteisöpalvelut ovat tukeneet monikulttuurista työtä tekeviä järjestöjä sekä kehittäneet yhteistyössä maahanmuuttopalveluiden ja kunnan eri tahojen sekä kolmannen sektorin kanssa maahanmuuttajien kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita edistävää toimintaa. Tavoitteena on edistää kunnan palveluntarjoajien ja kolmannen sektorin verkostoitumista ja tehdä vastuullista yhteistyötä. Kouvolan kaupungin kirjastossa on toiminut jo kaksi vuotta maahanmuuttajille tarkoitettu kielikahvila nimellä: Juttutupa maahanmuuttajille. Kirjasto on monipuolistanut kirjaston tarjontaa muun muassa tilaamalla erikielisiä siirtokokoelmia. Kototukihankkeen jälkeen kirjastoon jäi myös pysyväksi toiminnaksi Maahanmuuttajien lukupiiri, jossa on käynyt erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomina maahan tulleita henkilöitä. Lukupiiri toimii vapaaehtoisten työntekijöiden vetämänä. Kaakkois-Suomen Punainen Risti on järjestänyt maahanmuuttajataustaisille lapsille läksykerhoja, pitänyt kansainvälisiä klubi-iltoja sekä kouluttanut kunnan kanssa yhteistyössä tukihenkilöitä maahanmuuttaja perheiden kotoutumisen helpottamiseksi. Tämän lisäksi useat järjestöt ja urheiluseurat ovat toivottaneet maahanmuuttajat tervetulleiksi jäseniksi toimintaansa mukaan. Turvalliset ja laadukkaat asuinympäristöt Maahanmuutto-ohjelmalla on ollut tavoitteena lisätä demokratiaa ja suvaitsevuutta asuinympäristöissä ja säilyttää asuinalueiden monimuotoisuus. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tehty tiivistä yhteistyötä Kouvolan Asunnot Oy:n, yksityisten vuokranantajien sekä maahanmuuttopalveluiden välillä. Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt myös yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla. 6

7 Tavoitteen mukaisesti maahanmuuttajat ovat yhdenvertaisessa asemassa valtaväestön kanssa ja he voivat sijoittua asumaan eri puolille kaupunkia. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton etenkään vähävaraisten perheiden osalta. Edullisemmat kaupungin vuokra-asunnot sijoittuvat tietyille alueille kaupungissa. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävät palvelut sekä muut viranomaispalvelut sijoittuvat suuressa määrin kaupungin keskustan alueelle. Tämä luo muuttopaineita kaupungin keskustan ulkopuolelta palveluiden läheisyyteen. Julkinen liikenne ei aina vastaa asukkaiden käyttötarvetta. Tämä on lisännyt etenkin pakolaisten kotoutumisen alkuvaiheessa kotikäynneillä tapahtuvan ohjauksen määrää. Maahanmuuttajien asumisen ohjausta on kehitetty systemaattisesti maahanmuuttopalveluiden ja Kouvolan Asunnot Oy:n yhteistyössä. Vuonna 2014 aloitettiin yhteistyö Kouvolan eri toimijoiden kesken Suomen pakolaisavun vetämänä asumisen ohjauksen ja asukasdemokratian sekä asukassovittelun toimintamallien jalkauttamiseksi Kouvolaan. Kouvolan korttelikotiyhdistys on toiminut aktiivisesti muun muassa Lehtomäessä sekä Eskolanmäessä asuinyhteisöjen viihtyvyyden lisäämiseksi ja kotoutumisen edistämiseksi. Yhteistyö on vasta aluillaan ja sitä tullaan jatkamaan ja kehittämään myös monikulttuurisuusohjelman puitteissa. Maahanmuuttajien työllistyminen ja kotoutumiskoulutukset Maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on ollut maahanmuuttajien työllistyminen kolmen vuoden sisällä maahantulosta sekä koulutukseen pääsy kolmen kuukauden sisällä Kouvolaan muutosta. Näiden tavoitteiden seurantaan ei ole ollut olemassa suoraan näihin tavoitteisiin vastaavaa tilastotietoa. Tilannetta on seurattu Kouvolan TE-toimiston, ELYkeskuksen sekä Maistraatin ja Kouvolan maahanmuuttopalveluiden käytössä olevin tiedoin. Myös maahanmuuttajien koulutusta antavilla tahoilla on ollut tietoa koulutusten työllistävistä vaikutuksista. Pitkittynyt taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset näkyvät selkeästi Kaakkois-Suomen alueella. Kouvolan maahanmuuttajien työttömyysprosentti on lähes kolminkertainen valtaväestön tilanteeseen verrattuna. Maahanmuuttajien työllistymisessä ja kielikoulutukseen pääsyssä on tärkeää luoda toimiva TILASTOKESKUS Vuonna 2013 äidinkieleltään vieraskielisten määrä kasvoi koko Suomessa henkilöllä, mikä on 90 prosenttia väkiluvun kasvusta. Kymenlaaksossa oli vieraskielisiä vuonna 1990 yhteensä 653, mutta vuonna 2013 yhteensä jo yhteistyö Maahanmuuttopalveluiden, oppilaitosten ja TE-toimiston välille. Tätä yhteistyötä on kehitetty systemaattisesti. ELY-keskus on aloittanut kehittämistyön myös Kaakkois-Suomen tasolla, jolloin alueen maahanmuuttotyöntekijöiden yhteistyö tulee tiivistymään entisestään. Yrityspalveluissa on annettu neuvontaa eri kielillä maahanmuuttajataustaisille yrittäjille. Ohjauksen tarve on maahanmuuttajataustaisten kohdalla havaittu erityisen tärkeäksi, mutta kieli- ja kulttuuriseikkojen vuoksi monin verroin enemmän aikaa vieväksi. Kouvolassa on toiminut ohjelmakaudella lukuisia maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseen tähtääviä hankkeita. Aktiivisia toimijoita ovat olleet muun muassa koulutuskeskus Palmenia (KORKOhanke), Kansainvälinen kohtauspaikka ry (Työn perään hanke) sekä Parik Säätiö (Polku- ja Siipo-hankkeet). Kouvolan ev.lut seurakunnassa toiminut Kouvola Kodiksemme -hanke keskittyi maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseen vuosina Hankkeen aikana perustettiin maahanmuuttajien matalan kynnyksen työpajatoimintakeskus Puuhapaja. Hankkeen jälkeen Puuhapajan toiminta siirtyi kokonaan Kouvolan korttelikotiyhdistyksen alaisuuteen. Maahanmuuttopalveluissa sekä TE-toimistossa on tehty kotoutumislain mukaisia alkukartoituksia kotoutumistukea tai toimeentulotukea saaville maahanmuuttajille. Vuodesta 2011 lähtien alkukartoituksia ja suunnitelmia on voitu tehdä myös muille maahanmuuttajille, mutta toistaiseksi heidän määränsä on ollut palveluissa vielä vähäinen. Kotoutumissuunnittelun koordinointi ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on elinehto sille, että toimijat pystyvät vastaamaan muuttuviin tilanteisiin ja ohjaamaan palveluita tarvitsevat maahanmuuttajat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. 7

8 Kouvolassa on toiminut jo Maahanmuuttoohjelmakauden alusta lähtien maahanmuuttotyötä tekevien henkilöiden yhteistyöverkosto (MYTTY). Mytty-verkosto kokoontuu säännöllisesti ja verkostolla on myös oma sähköpostilista sekä Facebook-sivut. Viime vuosiin asti verkostoa on hallinnoinut Helsingin yliopiston kehittämiskeskus Palmenia. Verkostoitumisen myötä on muun muassa parannettu tiedottamista kielikoulutuksista maahanmuuttajille sekä tiedon kulkua eri toimijoiden välillä. Inkerisuomalainen Kouvolaan muuttanut Anna, Venäjä: Tulin mieheni kanssa Suomeen 15 vuotta sitten Petroskoista. Kouvola on hyvä paikka asua ja opiskella. Mieheni opiskeli suomea ja on saanut AMK tutkinnon täällä. Itselläni oli suomen kielen taito jo tullessamme: olen ammatiltani suomen kielen opettaja. Käymme molemmat töissä ja meillä on paljon ystäviä - sekä suomalaisia että maahanmuuttajataustaisia - sillä ei ole väliä, koska ystävyyssuhteelle ei ole tärkeää kansallisuus ihminen itse. Tässä maassa meidän kaksi lasta on syntynyt, joten Suomesta on tullut heidän isänmaansa. Ja täällä on meidän koti! Kiintiöpakolaisen Kouvolaan muuttanut Tamima, Etiopia: Lähdin Etiopiasta pakoon sisällissotaa ensin Sudaniin, sieltä Libyaan ja kun sielläkin syttyi sota, niin pakolaisleirille Tunisiaan. Sieltä perheeni pääsi kiintiöpakolaisina Suomeen vuonna Haluan opiskella kieltä niin paljon, että opin puhumaan yhtä hyvin kuin suomalaiset. Haluan opiskella ammatin, koska olen varma, että se muuttaa minun sekä koko perheeni elämää parempaan suuntaan. Emme ole ikinä ajatelleet poistua tästä kaupungista, koska olemme tykänneet tästä kaupungista. Kiintiöpakolaisena Kouvolaan tullut Indira, entinen Jugoslavia Tulimme Suomeen vuonna 1992 vähän ennen sodan alkua Jugoslaviassa. Silloin Suomessa oli menossa pahin lama. Ensimmäinen kotimme Suomessa oli Valkealan vastaanottokeskus, josta muutimme Kouvolaan. Suurin osa Kouvolaan tulleista kosovolaisista muutti pian pääkaupunkiseudulle, mutta me päätimme jäädä Kouvolaan, koska viihdyimme täällä. Silloin oli vaikea kuvitella, että tulisimme saamaan töitä vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi, mutta aika pian pääsimme suomen kielen koulutuksiin ja heti kielen opittuamme mukaan työelämään. Olemme kotoutuneet hyvin Suomeen ja lapsemme ovat saaneet hyvän koulutuksen ja päässet töihin. Oli hyvä päätös, että jäimme Kouvolaan. 8

9 3 Monikulttuurisuusohjelman lähtökohdat Elämme muutoksien aikaa. Maahanmuuttajien kotouttamista kehitetään sekä kunnissa että valtion taholta yhä toimivammaksi palveluksi. Kouvola on ollut Suomen eturivissä luomassa kuuden kunnan yhteenliittymisen jälkeistä prosessiorganisaatiota ja hyvinvointipalveluita. Muutoksia on tulossa myös lähivuosina useilta eri tahoilta. Kouvola sitoutuu tuottamaan maahanmuuttajille tehokkaat alkuvaiheen palvelut ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttämisen kotoutumisen onnistumiseksi ja ottamaan maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten erityistarpeen huomioon kunnan yhteisiä palveluita kehitettäessä. Lisäksi vuoropuhelua valtaväestön ja maahan eri perusteilla muuttaneiden kuntalaisten välillä pyritään lisäämään nykyisestään. Kotouttaminen on Suomessa lailla säädeltyä, monitasoista toimintaa, johon liittyy eri tasoilla asetettuja tavoitteita. Tärkeimmät maahanmuuttajien kotouttamiseen osallistuvat paikallisviranomaiset ovat kunnat, jotka tarjoavat maahanmuuttajille peruspalveluita sekä erityisiä kotoutumispalveluja ja työ- ja elinkeinotoimistot, jotka tarjoavat maahanmuuttajille kieli- ja kulttuurikoulutusta sekä työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Kuntien vastuulla on näiden palveluiden yhteen sovittelu. Kunnat suunnittelevat ja kehittävät alueellaan maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä toimia ja palveluita sekä vastaavat näiden seurannasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioista. ELY-keskukset ohjaavat TEtoimistoja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen palveluprosessiin sisältyy perustiedon antaminen suomalaisesta yhteiskunnasta, neuvonta ja ohjaus, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma, kotoutumiskoulutus sekä muut kotoutumista edistävät toimenpiteet. Kotoutuminen on kaksisuuntaista, eli siinä on mukana myös maahanmuuttajia vastaanottava yhteiskunta. liittyvissä asioissa ja tukevat kuntia kotouttamisohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa. Lisäksi ne sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. ELYkeskuksen ja kunnan välinen sopimus on edellytys sille, että kunta voi saada valtiolta laskennallisia korvauksia pakolaisten vastaanotosta ja palveluiden järjestämisestä. Valtio julkaisi kesäkuussa 2012 ensimmäisen valtion kotouttamisohjelman. Ohjelma korostaa yhteisöllisen kotoutumisen tärkeyttä, peruspalveluiden tukea perheiden kotoutumiselle, maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyn helpottamista, ulkomaalaisten opiskelijoiden näkemistä voimavarana, kuntapaikkojen saamista kaikille kansainvälistä suojelua saaville sekä riittävän rahoituksen turvaamista kotoutumisen edistämiselle. Laki kotoutumisen edistämisestä 9/2011 laajensi kotouttamisen toimenpiteet koskemaan kaikkia jatkuvalla oleskeluluvalla Suomessa olevia. Laissa säädetään muun muassa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, kotoutumisen edistämisestä paikallistasolla ja valtion kotoutumista edistävistä toimista. Kuntien kotouttamistyötä säätelevät kuntien strategiat, kansallinen ohjelma ja alaan liittyvä lainsäädäntö. Laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää, että kaikki maahanmuuttajat saavat alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa riippumatta maahantuloperusteista. Kaikille maahanmuuttajille on pyynnöstä tehtävä alkukartoitus ja selvitettävä tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelmaa tai kotoutumista tukevia palveluita. Alkukartoituksen tekee joko kunta tai TE-toimisto erikseen tai yhdessä asiakkaan elämäntilanteesta riippuen. Kunta ja TEtoimisto sopivat yhteistyömallista ja päivittävät sitä säännöllisin väliajoin. Kotoutumissuunnittelua tekevät virkailijat vastaavat asiakkaan palvelun sujumisesta ja oikea-aikaisuudesta. 9

10 KOUVOLAN ARVOT Kouvolan arvot ovat: kaupunkilaisen paras, vastuullinen yhteistyö, tavoitteellisuus ja tehokkuus, rohkea uudistuminen sekä luotettavuus ja turvallisuus. Haluamme toimia kaupunkilaisten parhaaksi ja tehdä Kouvolasta kaupungin, jossa asukkaat voivat hyvin ja viihtyvät. Haluamme tehdä Kouvolan kaupungista yhteisön, jossa ihmiset luottavat toisiinsa. Tämä näkyy siten, että arvostamme toisiamme, tieto kulkee avoimesti ja tekeminen sujuu. Haluamme toimia tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Haluamme tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin, jotta kaupunkimme pysyisi kiinnostavana, kehittyvänä ja elinvoimaisena asuin- ja toimintaympäristönä. Haluamme olla luotettava ja turvallinen palveluiden tarjoaja sekä yhteistyökumppani. 4 Monikulttuurisuusohjelman tavoitteet Kouvolan kaupungin strategia on olla vuonna 2020 Elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvä elää, yrittää ja tehdä työtä. Kootaksemme yhteiset voimamme kotiseutumme hyvinvoinnin parhaaksi tarvitsemme yhteisiä päämääriä, tekoja ja hyvää organisoitumista. Kotouttamistyö on kunnissa kokonaisvaltaista, kaikille hallintokunnille kuuluvaa työtä. Maahanmuuttajien parissa tehtävä työ on verkostotyötä, jossa tarvitaan saumatonta yhteistyötä monien eri viranomaisten, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa. Kotoutumiskoulutuksen suunnittelussa kunnan, TEtoimiston ja oppilaitosten välinen yhteistyö on arvokasta. Järjestöillä ja seurakunnilla on suuri merkitys pakolaisten kotoutumisen tukemisessa. Erilaisten uskontojen välinen vuoropuhelu lisää kulttuurien välistä ymmärrystä ja helpottaa kahdensuuntaista kotoutumista. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa on tärkeää kuntien välinen yhteistyö ja kokemusten vaihto. Kuntien henkilöstön koulutustarjonta pitää mitoittaa siten, että koko asiakastyötä tekevällä henkilöstöllä on perustietämystä erilaisten kulttuurien edustajien kanssa toimimisesta ja tulkkien kanssa työskentelystä. Kaupungin organisaation muuttuessa ja työntekijöiden tehtävien vaihtuessa tai laajentuessa on pidettävä huolta siitä, että tieto-taito ei häviä muutoksessa. Kotouttamistyön päämääränä on mahdollistaa uusien eri kulttuureista ja eri syistä paikkakunnalle muuttavien kouvolalaisten juurtuminen paikkakunnalle. Kahdensuuntaisen kotouttamistyön avulla voidaan hälventää eri kulttuureista tulevien ennakkoluuloja ja luoda turvallista yhteistä Kouvolaa, jossa on hyvä elää, yrittää ja tehdä työtä. Kouvolan elinvoimaisuus rakentuu asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kautta. Kaupungin keskeinen tehtävä on elinvoiman lisääminen. Oikea-aikainen ja oikein mitoitettu maahanmuuttajan alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta sekä asiantunteva, monialainen kotoutumisen suunnittelu ja ohjaus parantavat kouvolalaisten viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä ennaltaehkäisevät ohjauksen puutteesta syntyviä ongelmia. 10

11 Monikulttuurisuusohjelman keskeiset tavoitteet vuosille ovat: Tavoite 1: eri syistä kaupunkiin muuttaneiden, eri kulttuurista tulevien henkilöiden hyvän arkielämän mahdollistaminen ja työllistymisen edistäminen Kouvolan toiminta-ajatuksena on turvata kaupungin asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen taloudellinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä yhteisöllisyyden vahvistumisen edellytykset. Kaupunki tarjoaa yhdenvertaisia palveluita kaikille kuntalaisille ja haluaa palvella väestöään oikeudenmukaisesti ja ilman syrjintää. Ohjelmassa painotetaan monikulttuurista ja kansainvälistä ilmapiiriä, joka lisää kaupungin kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä viihtyisyyttä. Valtaosa kaupunkiin muuttaneiden maahanmuuttajien palveluista tuotetaan kaupungin peruspalveluissa. Osa tehtävistä on poikkihallinnollisia ja koskee koko kaupunkia ja sen kaikkea palvelutoimintaa. Kaupunki huolehtii, että kotoutumisen alkuvaiheen toimenpiteisiin taataan riittävät resurssit. Tehokas alkuvaiheen vastaanotto ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa myönteistä yhteisöllistä kehitystä. Maahanmuuttajien työllistyminen on ollut Kaakkois- Suomessa alle koko maan keskitason. Vuonna 2014 Kaakkois-Suomen maahanmuuttajista oli 43,6 % työttöminä. Työllisyyden rakennemuutokset ovat olleet alueella suuria. Maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen kaivataan erityistoimia, jotka on otettava huomioon kotoutumista suunniteltaessa ja seuratessa jo alkukartoituksista lähtien. Tavoite 2: hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen Maahan muuttaneet ovat keski-iältään nuorempia sekä perheet monilapsisempia kuin suomalaisperheet keskimäärin. Kouvolan väestö ikääntyy ja maahanmuutto on tasannut muuttotappiota jo useita vuosia. Kouvola näkee maahanmuuttajat voimavarana ja sitoutuu rasismin vastaiseen työhön. Kaupungin kansainvälistymisen myötä paikkakunnan osaaminen monipuolistuu ja kilpailukyky parantuu. Tavoite 3: monialaisen yhteistyön laajentaminen kotoutumisen edistämiseksi Kouvolaan muuttaneiden maahanmuuttajien tukiverkostot ovat usein kaukana maailmalla ja he joutuvat paikkakunnalle tullessaan luomaan uusia ystävyyssuhteita ja verkostoja. Tämä ei onnistu yksinomaan kunnan tai valtion viranomaisten toimesta, vaan se tapahtuu läheisessä kontaktissa ympäröivään yhteiskuntaan. Tässä järjestöjen, seurakuntien ja seurojen kanssa tehtävä yhteistyö kotoutumisen edistämiseksi on kullan arvoista. Hyvin onnistunut kotoutuminen ja juurtuminen paikkakunnalle heti kuntaan muuton ensivaiheissa parantavat kaikkien kuntalaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Kaupunki arvostaa ja tukee kolmannen sektorin eri toimijoiden työtä kotoutumisen edistämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vahvistetaan niitä ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka tehostavat maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Samalla lisätään kaupungin henkilöstön tieto-taitoa toimia eri kulttuuritaustoista tulevien henkilöiden niin aikuisten kuin lapsien kanssa. Tämä vaatii monikulttuurisuuden huomioon ottamista kaupungin eri palveluissa - niin henkilöstökoulutuksissa, kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa, työllisyyden edistämisen palveluissa, kulttuuripalveluissa, rekrytoinneissa, terveyspalveluissa kuin verkostoyhteistyössäkin. 11

12 5 Yhteinen vastuu kotouttamisesta Maahanmuuttajien tarpeet vaihtelevat henkilön elämäntilanteen mukaan. Perheiden, äitien, lasten, nuorten, iäkkäiden ja erityistilanteissa olevien kotoutujien tarpeet poikkeavat suoraan työelämään suuntautumassa olevien kotoutujien tarpeista. Tämän kohderyhmän henkilöt käyttävät erilaisia hyvinvointipalveluita perhe- ja arkielämänsä tueksi. Kunta tukee heitä mahdollistaen arkielämässä selviytymisen, perhe-elämän sujumisen ja joustavan kotoutumisen etenemisen omaan elämäntilanteeseen mukautettuna. Kotoutumisen suunnittelu on perhekohtaista ja vastuut kotoutumisen suunnittelusta jakautuvat kunnan eri palveluiden kesken perheenjäsenten iän ja tilanteen mukaan. Kouvolan prosessiorganisaation tavoitteena on eri toimijoiden saumaton yhteistyö, joka perustuu kumppanuuteen ja avoimeen yhteistyöhön. Pääsääntöisesti kunnassa asuvien monikulttuuristen perheiden tai henkilöiden palvelut järjestetään kunnan peruspalveluissa. Eri kulttuureista tulevilla asukkailla on kuitenkin usein tarvetta kotoutumista edistäviin palveluihin sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Tässä kappaleessa käydään lävitse Kouvolan prosessiorganisaation mukaisesti eri elämäntilanteessa olevien asukkaiden tarpeita kotoutumisen tukemisen kannalta. Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehtävänä on tukea lasta ja lapsen perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaisiksi. Lasten ja nuorten palvelut ovat pääosin lakisääteisiä peruspalveluita, joita kunta on velvoitettu järjestämään. Monikulttuuristen perheiden kohdalla kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja palveluihin tapahtuu niissä palveluissa, joissa lapsiperheet asioivat. Sujuvan palveluiden välisen yhteistyön turvaamiseksi ja kotoutumisen suunnittelun parantamiseksi varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa on omat monikulttuurisuustyön vastuuhenkilöt. Laki Kotoutumisen edistämisestä sanoo, että viranomaisten tulee kiinnittää huomiota lasten tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Monet maahanmuuttajataustaiset perheet saavat ensikosketuksen neuvolatoimintaan vasta Suomessa. Lasten kasvatuskäytännöt vaihtelevat kulttuureittain suurestikin, joten neuvoloiden ohjaus ja neuvonta on tarpeen, jotta maahanmuuttajaperheet voivat saada tietoa ja taitoja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseksi. Varhaiskasvatus ja perusopetus tukevat koko perheen kotoutumista opastamalla kunnan palveluihin ja suomalaiseen kulttuuriin. Tämä vaatii sekä aikaresurssia että tieto-taitoa. Kahden kulttuurin piirissä kasvavan lapsen tulee voida luottaa siihen, että eri kasvuympäristöjen aikuiset kunnioittavat toisiaan. Kasvatuskumppanuus on perheen ja henkilöstön luottamuksellista ja vastavuoroista yhteistyötä. Päivähoidossa tehdään vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä Suomi toisena kielenä- opetuksen suunnitelma. Myös avoin varhaiskasvatus tarjoaa palveluita maahanmuuttajaperheille. Perusopetuksessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa on keskeisintä oppilaan hyvinvointi sekä suomen kielen oppiminen. Kielitaidottomat maahanmuuttajaoppilaat aloittavat koulunkäyntinsä valmistavan opetuksen ryhmissä, joita järjestetään tarpeen mukaan. Kouluissa järjestetään myös oppilaille oman äidinkielen sekä uskonnon opetusta ryhmäkokoedellytysten toteutuessa. Erityistä tukea tarvitsevat ne, jotka saapuvat Suomeen lähellä oppivelvollisuusiän päättymistä. Yhteistyö kodin ja koulun sekä oppilashuoltoryhmän välillä tukee kouluikäisten kotoutumista ja kahden kulttuurin välillä kasvamista. Kouvolassa järjestetään peruskouluiän ylittäneille mahdollisuuksia suorittaa peruskoulun oppimäärä ja edetä ammatillisiin opintoihin. Perusopetuksen ja ammatillisten oppilaitosten sekä lukioiden välinen yhteistyö sekä nuorille tarjottava oppilaanohjaus ja ammatinvalinnan ohjaus helpottavat siirtymistä perusopetuksesta toisen asteen oppilaitoksiin. 12

13 Erityisnuorisotyö vastaa monikulttuurisen nuorisotyön kehittämisestä. Toimintojen lähtökohtana on nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen. Maahanmuuttajanuorille tarjotaan mahdollisuus tutustua toiminnan kautta suomalaisiin sekä muihin maahanmuuttajiin. Nuorisopalveluiden henkilökuntaa koulutetaan havaitsemaan nuorten kotoutumiseen liittyviä erityistarpeita sekä vastaamaan niihin. Lasten ja nuorten kohdalla on erityisen tärkeää puuttua ongelmakohtiin ennaltaehkäisevästi. Perheen ja nuoren yhteisön arvot voivat olla erilaisia ja aiheuttaa kasvavalle lapselle tai nuorelle arvoristiriitoja. Lapsella, nuorella tai koko perheellä voi olla traumaattisia kokemuksia ja heidät tulee ohjata nopeasti ammattitaitoisen palvelun piiriin. ASUMISEN TUKI Asumisen ohjaus ja neuvonta on ensiarvoisen tärkeässä roolissa viihtyisän ja turvallisen elinympäristön luomiseksi tahojen sekä kolmannen sektorin kanssa maahanmuuttajien kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita edistävää toimintaa. Kotoutumisen edistämisen lain mukaisesti maahanmuuttajilla on oikeus suomen kielen (ja ruotsin) opiskelemiseen sekä oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Vastuu suomen kielen opetuksesta maahanmuuttajille kuuluu yhteisesti työhallinnolle, kunnalle sekä opetusministeriölle. Työvoimapoliittinen suomen kielen koulutus on tarkoitettu pääosin työmarkkinoille suuntautuville työikäisille maahanmuuttajille. Kunnan vastuulla on kehittää erityisesti kotiäitien, ikääntyvien tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevien, kuten vammaisten tai luku- ja kirjoitustaidottomina Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kielikoulutusmahdollisuuksia joko omana toimintana tai hankerahoituksella. Näiden Aikuisväestön kotoutumista edistävät palvelut Kotoutumisen alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palvelut painottuvat ennaltaehkäiseviin, aktiivista elämää vahvistaviin palveluihin, vaikka kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen onkin otettava huomioon kaikissa aikuisväestön palveluissa. Kaupungin maahanmuuttopalveluiden päätehtävät ovat maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta sekä pakolaisten vastaanotto ja kotoutumista tukeva sosiaalityö. Monikulttuurisuusohjelman tavoitteena on monikulttuurisen kaupungin rakentaminen yhteistyössä. Tämä tarkoittaa, että sekä vastaanottavan yhteiskunnan että maahanmuuttajien tulee tehdä töitä kotoutumisen eteen. Kaupunki tukee tätä prosessia tarjoamalla asukkaille kohtaamisen mahdollisuuksia. Kaupungin yhteisöpalvelut kehittävät yhdessä maahanmuuttopalveluiden, kaupungin eri TUKEA JOIHINKIN ERITYISTILANTEISIIN VERKOSTA: Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus HILMA: Tukea ikääntyvälle maahanmuuttajalle, Vanhustyön keskusliitto: maahanmuuttajat/ Väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten päivystävä puhelin 24 h:

14 ryhmien kielikoulutus myös ennaltaehkäisee syrjäytymistä, lisää maahanmuuttajien itsenäistä arjesta selviytymistä ja vähentää kalliiden tulkkipalveluiden tai erityispalveluiden käyttöä. Vastuu kiintiöpakolaisten vastaanoton koordinoinnista kunnassa on kaupungin maahanmuuttopalveluilla. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon on kehitetty toimivia malleja ja verkostoa. Tätä kehittämistyötä jatketaan edelleen ja kuntaan sijoittamisen onnistumiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan eri palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. ESTER -hankkeessa (Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen) on luotu vuosina maahanmuuttajan terveyspalveluihin perehdyttämiseksi ja tarkoituksenmukaisiin palveluihin ohjautumiseksi toimiva terveyspolku. Hyvä terveys edistää maahanmuuttajan kotoutumista. Maahanmuuttajien terveydenhoitaja tekee terveystarkastukset pakolaisille ja inkerinsuomalaisille paluumuuttajille. Tarkastuksissa asiakkaan terveydentila ja elämäntilanne kartoitetaan laajasti huomioiden STM (sosiaali- ja terveysministeriö) ja THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitos) infektioseulonnat ja rokotussuositukset. Terveystarkastus tehdään asiakkaan ehdoilla kulttuurisensitiivisesti motivoivan haastattelun periaatteella. Terveydenhuollon alkuperehdytykseen kuuluu myös Suomen lainsäädännöstä tiedottaminen mm. ympärileikkausasioihin ja muihin kulttuurin terveysriskeihin liittyen. Maahanmuuttajien terveyspolku pyrkii ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt pystyisivät mahdollisimman nopeasti käyttämään samoja terveyspalveluita itsenäisesti kuin kaikki kouvolalaiset. Tavoitteen toteutuminen edellyttää hyvää perehdytystä asiakkaille ja henkilökunnan tietotaidon lisäämistä erityiskysymyksissä. Tätä työtä pyritään edelleen kehittämään sekä tehostamaan pakolaisuudesta aiheutuvien erityiskorvattavien kustannusten hakuprosessia. Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen Valtion kotouttamisohjelman mukaisesti iäkkäät maahanmuuttajat tulee huomioida kuntien kotouttamisohjelmissa. Taustalla vaikuttaa myös vuonna 2014 voimaan tullut vanhuspalvelulaki. Kouvolan väestöstä ikääntyvien maahanmuuttajien määrät ovat vielä pieniä. Iäkkäiden maahanmuuttajien kielitaidon kehittämisessä tulee tähdätä hyvään arjessa selviytymiseen ja tukiverkon rakentamiseen. Ikääntyneiden hoidossa korostuu henkilökunnan ammattitaito, kulttuurien tuntemus ja kielitaito. Tämä edellyttää henkilöstön kouluttamista maahanmuuttajien kohtaamiseen. Ikääntyminen voi tuoda mukanaan sairauksia, joiden myötä jo opittu suomen kielen taito vähenee tai katoaa. Ikääntyvä maahanmuuttaja voi myös esittää toiveen palata omaan kotimaahansa vapaaehtoisen paluun järjestelmän puitteissa. Palveluiden tavoitteena on, että ikääntyneet maahanmuuttajat saavat mielekkään vanhuuden ja heidän toimintakykyään tuetaan. Lain kotoutumisen edistämisestä mukaan kunnat toimivat ikääntyneiden kotoutumista edistävien palveluiden järjestäjänä muun muassa kielikoulutuksen ja kotoutumissuunnittelun osalta, koska he eivät kuulu iältään TE-toimiston palveluiden piiriin. Palvelujen tulevaisuuden toteutuksessa ja suunnittelussa korostuu ikääntyneiden omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa asumisen turvaaminen eli palvelurakenteen muutos vahvistaa varhaisia palveluita ja kotiin annettavia palveluita. Kokonaisuutena ikääntyneiden palvelut kohdentuvat samoina kaikille ikääntyville, mukaan lukien maahanmuuttajat. Maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä korostuu omaisten ja läheisten mukaanotto palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen sekä ohjaus käyttämään vanhusten palveluita. Vahvuus verkostoissa Monikulttuurisuus on osa Kouvolan arkea. Osa kotouttamisesta koskee kaikkia kaupunkilaisia ja kaikkea kaupungin palvelutarjontaa. Valtion kotouttamisohjelma edellyttää, että kuntien kotouttamisohjelmiin kirjataan monialaisen yhteistyön järjestämisen määrittely, joka sisältää kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön. Kotoutuminen on yksilökohtainen prosessi. Kotoutuja tarvitsee erilaista tukea yhteiskunnalta elämänsä eri vaiheissa. Viranomaistyöllä voidaan edistää 14

15 kotoutumista vain viranomaisten toimialaa kuuluvien palveluiden kehittämisen osalta. Monialainen verkostoituminen kunnan viranomaisten, yhdistysten, vapaaehtoistyöntekijöiden, urheiluseurojen, seurakuntien ja asumisyhteisöjen välillä on tärkeää yksilön kotoutumisen kannalta. Myös työelämään voidaan tutustua järjestöjen ja yhdistysten kautta. Suomessa elämiseen, asumiseen ja vuorovaikuttamiseen liittyvien sääntöjen opiskelu käy parhaiten naapurustoon tutustumalla tai tukihenkilöiden avustuksella. Mitä erilaisemmasta asuinympäristöstä ja kulttuurista Suomeen muutetaan, sitä tärkeämmäksi käy viranomaisten ja verkostoyhteistyön avulla tehtävä asumisen ohjaus ja kulttuuriin perehdyttäminen. Tämä vaatii johdonmukaista asumisen ohjausta. Tavoitteena on turvallisen ja viihtyisän asuinilmapiirin luominen ja näkyvien sekä näkymättömien asumiseen ja Suomessa elämiseen liittyvien sääntöjen ymmärrettäväksi tekeminen kotoutujalle. olevien maahanmuuttajien erityistarpeet on otettava huomioon ohjauksen toteuttamisessa. Viranomaisten taholta tuetaan sekä maahanmuuttajayhdistysten että monikulttuurisuustyötä tekevien yhdistysten toimintaa, joka edistää maahanmuuttajien kotoutumista elämän eri sektoreilla. Vähävaraisten perheiden harrastustoimintaan osallistumista ja kielikoulutukseen osallistumista voidaan tukea palvelusetelein. Tämän ohella kehitetään maahanmuuttajien tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoimintaa. Kunta tukee maahanmuuttajien omaa yhdistystoimintaa, joka parantaa kotoutumisen edistämistä. Maahanmuuttajien osallisuutta kotoutumista edistävien palveluiden suunnittelusta ja järjestämisestä pyritään lisäämään. Tavoitteena on maahanmuuttajien aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä yhteisöllisyyden kehittäminen. Luku- ja kirjoitustaidottomina Suomeen tulleiden sekä vammaisten tai muuten haavoittuvassa asemassa 15

16 6 Monikulttuurisuusohjelman toteutus, seuranta ja arviointi Monikulttuurisuusohjelman päämäärät liittyvät Kouvolan kaupunginstrategian päämääriin, jotka ovat: asiakaslähtöisen toiminnan vahvistaminen ja tasapainoinen talous. Ohjelman tavoitteet tukevat ennaltaehkäisyyn panostamista sekä yhteisöllisyyden kehittämistä. Ohjelmaa toteutetaan tiedottamalla siitä kuntalaisia ja kaupungin työntekijöitä ja järjestämällä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia monikulttuurisuusohjelmaan liittyen. Ohjelma vaikuttaa palveluiden järjestämiseen, hyvinvoinnin edistämiseen, henkilöstön ja tiedolla johtamisen kehittämiseen sekä talouden tasapainottamiseen erityisesti vahvistamalla kuntalaisten ja kaupungin henkilöstön osaamista monikulttuurisuuteen liittyen ja edistäen eri väestöryhmien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Laki Kotoutumisen edistämisestä ( /1386, 32 luku, 32 ) määrittelee, että ohjelman hyväksyy kunnan valtuusto ja että se päivitetään 4 vuoden välein. Ohjelmaa seurataan vuositasolla. Kouvolan kaupungin monikulttuurisuusohjelman toteutumista seuraa monialainen maahanmuuttoasioiden neuvosto. Neuvostoon kuuluu jäseniä kunnan eri palveluista, kolmannelta sektorilta sekä neljä maahanmuuttajajäsentä. Kunta on mukana monikulttuurisuustyötä edistävissä verkostoissa, joista saadaan tietoa eri tahojen kotoutumista edistävästä työstä. Maahanmuuttokoordinaattori raportoi maahanmuuttoasioiden neuvostolle ja kunnan hallitukselle vuosittain monikulttuurisuusohjelman etenemisestä. 16

17 17

18 Liite 1: Maahanmuuton indikaattoreita sähköisestä hyvinvointikertomuksesta Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä 18

19 Vastaanotetut pakolaiset / asukasta 19

20 Liite 2: Monikulttuuristen lasten määrä varhaiskasvatuksessa ja lasten kotona puhuttavat kielet Päivähoidossa oli lapsia yhteensä 2949 marraskuussa Heistä monikulttuurisia lapsia marraskuussa 2014 yhteensä 6 7 %. 140 alle 3-vuotiaat vuotiaat eskarit 60 näistä pakolaisperusteisia lapsia Vastanneista yksiköistä lapsia yhteensä

21 arabia englanti kiina ranska ruotsi somali kurdi thai turkki venäjä viro punjabi espanja kinjar-wanda amharan krio serbo-kroatia portugali oromo albania khmer romania romaani italia latvia saksa unkari sorani suomi 2. kotikieli eri kieltä, 39 lapsella suomi 2. kotikielenä 59 21

22 Liite 3: Perusopetuksen valmentavassa koulutuksessa olevat oppilaat ja S2-oppilaat 60 Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat Suomi toisena kielenä -oppilaat

23 liite 3: Ulkomaalaiset työnhakijat Kaakkois-Suomen TE-toimistossa, Kouvola Muuttujat Kuukausi: Kunta: 2014 Lokakuu 286 KOUVOLA Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita 380 Ulkomaalainen työvoima 975 Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden %-osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 39, Työnhakijat ammatin, koulutuksen ja kansalaisuuden mukaan Kuukausi: Kunta: Sukupuoli: Ikäryhmitys: Työllisyyskoodi: Työllisyyskoodin kesto: Kansaryhmitys: Kielet: Valmistuminen: Vammaiset ja pitkäaikaissairaat: 2014 Lokakuu 286 KOUVOLA Sukupuolet yhteensä Ikä yhteensä Työllisyyskoodit yhteensä Kestot yhteensä Muut ulkomaalaiset Kielet yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Työnhakijoita laskentapäivänä Ammatti(1) Muuttujat: AMMATIT YHTEENSÄ Johtajat 5 2 Erityisasiantuntijat 97 3 Asiantuntijat 52 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 42 23

24 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 69 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 41 9 Muut työntekijät 82 0 Sotilaat 0 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Työnhakijoiden erityisryhmät Kuukausi: Kunta: Sukupuoli: Työllisyyskoodi: Kansaryhmitys: Vammaiset ja pitkäaikaissairaat: Kassan jäsenyys: 2014 Lokakuu 286 KOUVOLA Sukupuolet yhteensä Työllisyyskoodit yhteensä Muut ulkomaalaiset Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Työnhakijoita laskentapäivänä Ikäryhmitys Muuttujat: Nuoret työnhakijat v työnhakijat 534 Yli 50v työnhakijat 200 Yli 55v työnhakijat Työnhakijoiden erityisryhmät Ikäryhmitys Kuukausi: 2014 Lokakuu 286 KOUVOLA 24

25 Kunta: Sukupuoli: Työllisyyskoodi: Kansaryhmitys: Vammaiset ja pitkäaikaissairaat: Kassan jäsenyys: Sukupuolet yhteensä Työllisyyskoodit yhteensä Muut ulkomaalaiset Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Pitkäaikaistyöttömät Muuttujat: Ikä yhteensä 91 Nuoret työnhakijat v työnhakijat 43 Yli 50v työnhakijat 47 Yli 55v työnhakijat Ulkomaalaisten aktivointiaste laskentapäivänä Kuuk ausi Kunt a Muut tujat: Ulkom aalaist en aktivoi ntiaste Ulko maal. työttö miä työnh akijoit a Palve luiss a yhtee nsä - Työvoimak oulutukses sa - Valmen nukses sa - Työllistett ynä/työha rj. - Koke iluss a - Vuorottelu vapaasijai set - Kunt outta va työtoi minta - Omae htoine n opisk elu Suk upuol i Pal veluli nja Ikä ryhmi tys 2014 Lokakuu 286 KOUVOLA Sukupuolet 25

26 yhteensä Palvelulinjat yhteensä Ikä yhteensä Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Yli 55v työnhakijat 55, , , , , Alaviite: Ulkomaalaisten aktivointiaste = palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden ulkomaalaisten osuus palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden ulkomaalaisten ja ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden summasta. Työvoimakoulutuksessa -rivi sisältää kaikki työvoimakoulutuksessa olevat ml. ryhmät Valmennuksessa -rivi sisältää työnhaku- ja uravalmennuksessa olevat. Työllistettynä/työharj. -rivi sisältää kaikki työllistämislajit ml. palkkatuet, starttirahat, työharjoittelu, työelämävalmennus, valtiolle työllistetyt ja osa-aikalisällä olevat. Kokeilussa -rivi sisältää työ- ja koulutuskokeiluissa olevat. Muissa palveluissa -rivi sisältää vuorotteluvapaapaikkaan työllistetyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ja omaehtoisessa opiskelussa olevat. Palveluissa yhteensä on em. palveluiden yhteismäärä ulkomaalaisten osalta. 26

27 liite 4: Humanitaarinen muutto Kouvolaan ja ulkomaan kansalaiset Pakolaisten määrä Kouvolassa Ulkomaan kansalaiset Kouvolassa