Pohjois-Karjalan Cu-Co-Zn-malmilohkareet Outokumpuassosiaatiovyöhykkeiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan Cu-Co-Zn-malmilohkareet Outokumpuassosiaatiovyöhykkeiden"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/2015 Pohjois-Karjalan Cu-Co-Zn-malmilohkareet Outokumpuassosiaatiovyöhykkeiden malmipotentiaalin indikaattoreina Cu-Co-Zn ore boulders as ore potential indicators of the Outokumpu assemblage zones in North Karelia Lauri J. Pekkarinen & Satu Hietala 2015

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/2015 Alkusanat GEOMEX- raportin inspiroima tämä Outokumpu-tutkimus sai alkunsa lähes viisi vuotta sitten, jolloin toiveikkaana saatuani tiedon apurahasta aloin koota tutkimustani varten materiaalia. Kuitenkin yllättävä sairastuminen ja muutto ulkomaille aiheuttivat työn viivästymisen. Vuosien viive ei mennyt hukkaan, vaan vuosien aikana kerätty oppi ja kokemus ovat arvokkaita. Niiden avulla olen saanut lisätietoa, joita ei ole kirjoista saatavilla. Uskon, että tämä tieto on vaikuttanut positiivisesti myös tämän työn sisältöön. Haluan erityisesti kiittää tämän uuden elämänvaiheen syntyyn edesauttanutta henkilöä eli tämän käsikirjoituksen toista tekijää Satu Hietalaa kannustuksesta ja tuesta sairauteni aikana sekä vankkumattomasta uskosta kykyihini. Yhteistyönä saimme aikaan hänen taidokkuutensa ansiosta runsaasti kuvitetun julkaisun. Hän teki tästä työstä innovatiivisuudellaan mahdollisen ja olen siitä kiitollinen. Vastaava tekijä Lauri Jouni Pekkarinen

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/2015

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/2015

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/2015 Sisällysluettelo KUVAILULEHTI TIIVISTELMÄ/ABSTRACT 1 1 JOHDANTO Taustaa Perustietoja Outokummun kaivosalueen historiasta Lähtökohdat tutkimukselle Tutkimuksen tarkoitus ja päämäärä 6 2 KÄYTETTY AINEISTO JA SIITÄ TEHDYT ESITUTKIMUKSET Hietutkimus Palanäytteiden ja hieiden valokuvaus Analyysitiedot Petrofysikaaliset määritykset näytteistä Jäätikkövirtauksen kuljetussuunnat 14 3 OUTOKUMMUN KUPARIMALMIN LÖYTÖHISTORIA Kivisalmen lohkareen löytyminen 15 4 SELKIEN, RÖKSÄN JA SORTAVALAN OKU-TYYPIN MALMILOHKAREIDEN ALKUPERÄN SELVITYKSISTÄ LUVULLA Selkien lohkareet Röksän lohkare Tarkistuskäyntejä luvulla Sortavalan lohkare 25 5 SAVONRANTA- TYYPIN MALMILOHKAREET JA MAHDOLLISTEN LÄHTÖALUEIDEN ARVIOINTIA 26 6 POTOSKAVAARAN MALMILOHKAREEN KÄYNNISTÄMÄT TUTKIMUKSET POHJOIS-KARJALASSA LUVULLA 34 7 FLUIDISULKEUMATUTKIMUKSEN SOVELTUVUUDESTA OKU-TYYPIN MALMILOHKAREIDEN TYYPITTELYSSÄ JA LÄHTÖALUEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ? 39 8 GTK:N MAAPERÄTUTKIMUKSIEN TULOSTEN TARKASTELUA Tutkimuskaivannoista tehtyjen havaintojen tarkastelua 47 9 OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMIEN JA LOHKAREIDEN LUOKITTELUSTA KEMISMIN JA SULFIDIMINERALOGIAN AVULLA Vuoden 1981 luokittelutulosten tarkastelua Malmipuhkeamien Kumpu B ja Kaasila geologiasta Valittujen näytteiden kemiallisten analyysien ja sulfidifaasimääritysten tulokset 56

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/ Fe-sulfidifaasin Fe/Ni-suhde diagrammi Fe-sulfidifaasin Zn/Sn-suhde diagrammi Fe-sufidifaasin Ag/Cu-suhde diagrammi OKU-tyypin malmilohkareiden uudelleen ryhmittely ONKO KIVISALMEN LOHKAREEN LÄHTÖALUE VARMUUDELLA OUTOKUMMUSSA? Pohdintaa kahdesta Petäisen ja Kivisalmen välillä tehdystä tutkimuksesta PETROFYSIKAALISET MÄÄRITYKSET LOHKAREIDEN JA PUHKEAMINEN VERTAILUSSA SEKÄ LOHKAREIDEN LÄHTÖALUEIDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Taustaa OKU-tyypin malmilohkare- ja malmipuhkeama-aineisto sekä niistä tehdyt petrofysikaaliset määritykset Petrofysikaaliset määritykset lohkareista ja johtopäätökset Määritykset malmipuhkeamista ja vertailua lohkareaineistoon Johtopäätökset MITÄ OKU-LOHKAREIDEN METAMORFOOSIASTE KERTOO LÄHTÖALUEISTA? Arvioita malmilohkareiden tulosuunnista metamorfoosiasteen perusteella Sektori Outokummusta itään Luikonlahden kapea lohkareviuhka Sektori Outokummusta kaakkoon Savonrannan kapea lohkareviuhka Hylekaarteen erillinen lohkare YHTEENVETO Johtopäätökset Outokumpu-tyypin malmilohkareiden lähtöalueista KIITOSMAININNAT LÄHTEET 112 LIITTEET

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/2015 Lauri J. Pekkarinen & Satu Hietala Pohjois-Karjalan Cu-Co-Zn malmilohkareet Outokumpu-assosiaatiovyöhykkeiden malmipotentiaalin indikaattoreina Tiivistelmä Tiivistelmä Tämän K. H. Renlund Säätiön tukeman tutkimuksen tarkoituksena on täydentää Geologian tutkimuskeskuksen Tämän K. H. Renlund (GTK) Säätiön ja Outokumpu tukeman Mining tutkimuksen Oy:n (OKU) tarkoituksena yhteistyönä on täydentää syntynyttä Geologian GEOMEXraporttia tutkimuskeskuksen sekä tuottaa (GTK) OKU-tyypin ja Outokumpu malmilohkareiden Mining Oy:n (OKU) merkitystä yhteistyönä käsittelevän syntynyttä laajennusosan. GEOMEXraporttia sekä Tutkimus keskittyy tuottaa OKU-tyypin OKU-tyypin lohkareiden malmilohkareiden sekä malmipuhkeamien merkitystä käsittelevän keskinäiseen laajennusosan. vertailuun Tutkimus eri tutkimusmenetelmiä keskittyy OKU-tyypin käyttäen. lohkareiden Tulosten sekä perusteella malmipuhkeamien on arvioitu keskinäiseen mahdollisuutta vertailuun löytää Outokumpu-jaksosta eri tutkimusmenetelmiä vielä käyttäen. uusia indikaattoreita Tulosten perusteella Cu-Co-Zn on potentiaalista. arvioitu mahdollisuutta löytää Outokumpujaksosta vielä uusia indikaatioita Cu-Co-Zn potentiaalista. Työn kuluessa selvisi, että kvartsin fluidisulkeumat eivät ole tässä tapauksessa käyttökelpoinen työkalu Työn kuluessa tavanomaiseen selvisi, että lohkarejäljitykseen, kvartsin fluidisulkeumat mikä johtunee eivät ole nimenomaan tässä tapauksessa birbiriittisen käyttökelpoinen kvartsin ja työkalu tavanomaiseen Outokumpu-tyypin malmien lohkarejäljitykseen, geneettisesti mikä erillisistä johtunee ja nimenomaan monivaiheisista birbiriittisen synty- ja kvartsin deformaatioprosesseista ja Outokumpu-tyypin malmien geneettisesti erillisistä ja monivaiheisista synty- ja deformaatioprosesseista. Fe-sulfidifaasin kemialliseen koostumukseen perustuva luokittelu todettiin toimivaksi. Käytetyt Fe-sulfidifaasin erotteludiagrammit kemialliseen Fe/Ni, koostumukseen Zn/Sn ja Cu/Ag perustuva jakavat koko luokittelu aineiston todettiin selkeästi toimivaksi. kahteen Käytetyt päätyyppiin. erotteludiagrammit Rikkikiisuvaltaiset, Fe/Ni, Zn/Sn vaihtelevasti ja Cu/Ag kvartsia jakavat harmeena koko aineiston sisältävät selkeästi malmilohkareet kahteen päätyyppiin. muodostavat Rikkikiisuvaltaiset, oman ryhmänsä vaihtelevasti ja rinnastuvat kvartsia Kumpu harmeena B- Kaasila sisältävät malmipuhkeamiin. malmilohkareet Tällaisia muodostavat lohkareita oman ryhmänsä ovat: ja Kivisalmi, rinnastuvat Kettulankatu, Kumpu B- Kaasila Outolammenkatu, malmipuhkeamiin. Selkie I-II, Tällaisia Röksä, lohkareita Ikolansaari, ovat: Enanniemi, Kivisalmi, Kettulankatu, Muljula, Rokkala, Outolammenkatu, Vaivio, Karvonen, Selkie I-II, Potoskavaara Röksä, Ikolansaari, ja parageneesin Enanniemi, perusteella Muljula, myös Rokkala, Sortavalan Vaivio, Karvonen, lohkare. Potoskavaara Magneettikiisuisia ja parageneesin lohkareita ja perusteella puhkeamia myös edustavien Sortavalan pisteet lohkare. voidaan puolestaan Magneettikiisuisia rajata lohkareita ellipsimäisen ja puhkeamia kentän sisään edustavien käsittäen pisteet Luikonlahden, voidaan puolestaan Riihilahden rajata ja ellipsimäisen Hietajärven mineralisaatioita kentän sisään käsittäen sekä Luikonlahden, Hylekaarteen Riihilahden ja Savonrannan ja Hietajärven lohkareita edustavat mineralisaatioita pisteet. sekä Hylekaarteen ja Savonrannan lohkareita edustavat pisteet. Petrofysikaalisten parametrien soveltaminen lohkare- ja puhkeama-aineston luokitteluun todettiin Petrofysikaalisten myös hyvin toimivaksi. parametrien Luokitteluun soveltaminen käytetyistä lohkareluokitteluja puhkeama-aineston diagrammeista luokitteluun tuli esille edellisen todettiin myös kaltainen hyvin toimivaksi. kahtiajako Luokitteluun siten, että magneettikiisuiset käytetyistä luokittelutai magneettikiisufasieksen diagrammeista tuli esille näytteet edellisen erottuvat kaltainen korkeamman kahtiajako siten, suskeptibiliteetin että magneettikiisuiset vuoksi alemman tai magneettikiisufasieksen suskeptibiteetin omaavien näytteet rikkikiisuvaltaisten näytteiden joukosta. Tästä syystä rikkikiisulohkareita mukaan lukien kvartsia harmeena erottuvat korke- sisältäviä näytteitä edustavat pisteet lankeavat erotteludiagrammissa KumpuB- Kaasilan puhkeamanäytteitä edustavaan kenttään tai sen jatkeelle. Lisäksi Hylekaarteen lohkareen korkea suskeptibiliteetti erottaa sen muusta lohkarejoukosta. Valitettavasti magneettikiisutyypin Savonrannan lohkarenäytteet olivat vuosien varrella tuhoutuneet ja vertailu siltä osin jäi puutteelliseksi.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/2015 amman suskeptibiliteetin vuoksi alemman suskeptibiteetin omaavien rikkikiisuvaltaisten näytteiden joukosta. Tästä syystä rikkikiisulohkareita mukaan lukien kvartsia harmeena sisältäviä näytteitä edustavat pisteet lankeavat erotteludiagrammissa KumpuB- Kaasilan puhkeamanäytteitä edustavaan kenttään tai sen jatkeelle. Lisäksi Hylekaarteen lohkareen korkea suskeptibiliteetti erottaa sen muusta lohkarejoukosta. Valitettavasti magneettikiisutyypin Savonrannan lohkarenäytteet olivat vuosien varrella tuhoutuneet ja vertailu siltä osin jäi puutteelliseksi. OKU-tutkimusaineiston jakautumista voidaan tarkastella myös Säntti ym. (2006) julkaiseman Pohjois Karjalan metamorfisten vyöhykkeiden kartan avulla. Kartan mukaan metamorfoosiaste nousee vyöhykkeittäin idästä länteen ja samalla tapahtuu rikkikiisun vaihtuminen magneettikiisuksi, esimerkkiketju: Kylylahden malmi alemman asteen amfiboliittifasies/ Vyöhyke A; KumpuB Kaasilan puhkeamat keskiasteen amfiboliittifasies/ Vyöhyke B; Luikonlahden malmi ylemmän asteen amfiboliittifasies / Vyöhyke C. Tunnettujen OKU- lohkareiden löytöpaikat hajoavat em. kartalla eri metamorfisille vyöhykkeille, ilmeisesti monivaiheisten jäätikön virtausten kuljettamina. Tästä syystä lohkareille määritettiin ensin silikaatti- ja malmimineralogian avulla metamorfoosiaste, jotta saadaan selville, miltä vyöhykkeeltä kukin lohkare on lähtöisin. Käyttämällä apuna kaavioon lisättyjä jäätikön virtaussuuntia on palautettu lohkareet alkuperäisille lähtöalueilleen. Tämän käsittelyn tulokset on visualisoitu kuvassa 58. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkittujen rikkikiisuvaltaisten OKU-tyypin lohkareiden lähtöalueen voidaan katsoa suurelta osin olevan Outokummun malmin KumpuB-Kaasilan puhkeamissa. Lisäksi Selkien lohkareiden lähialueelta löydetyn Vanajan lohkareen parageneesi vastaa hyvin Luikonlahden malmin lähilohkareita, niinpä sen lähtöalue on ilmeisesti Luikonlahden esiintymässä. Muusta lohkarejoukosta poikkeavan ryhmän muodostavat ns. Savonrannan magneettikiisuiset malmilohkareet, joille on tyypillistä erikoinen breksiarakenne. Lohkareiden parageneesi ei muistuta Savonrannan malmipuhkeamien, Kettukummun tai Hietajärven näytteitä, eivätkä jäätikön virtaussuunnatkaan täsmää, joten niiden lähtöalue on vielä avoin.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 42/2015 Hylekaarteen lohkare on Cu-Zn-rikas (Cu 8,9 % ja Zn 3,86 %). Lohkareelle on tunnusomaista erikoinen ulkoasu merkit hiertymisestä, kloriittiutumisesta ja graniittiutumisesta. Tästä syystä se poikkeaa esim. Hietajärven malminäytteistä. Parageneesi, petrofysiikka ja jäätikön vanhempi virtaussuunta 325 johtavat Juojärven alueelle. Lohkareen jäljittäminen olisi kuitenkin aiheellinen, mutta varmasti haasteellinen tehtävä. Tässä tutkimuksessa oli mukana kaksi näytettä Mondo Mineralsin Karnukan talkkikairauksissa lävistetyistä OKU-tyypin sulfidivyöhykkeistä. Näytteet muistuttavat Kylylahti-tyyppiä, mutta metamorfoosiaste on hieman korkeampi. Sulfidivyöhyke näyttää jatkuvan Pehmytkivi ja Horsmanaho talkkiesiintymien alle. Tämän vyöhykkeen Cu-Co-Zn-Ni malmipotentiaali on aiheellista tutkia. Erityisesti Kylylahden kaivoksen perustaminen 2010 ja sen täystuotannon käynnistyminen 2012 on uudelleen herättänyt kiinnostuksen ja uskoa OKU-vyöhykkeen Cu-Co-Zn malmipotentiaaliin. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että helpoimmat Outokumpu-tyypin esiintymät on jo löydetty, siksi uusien kohteiden löytämiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja työkaluja.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Lauri J. Pekkarinen & Satu Hietala Cu-Co-Zn ore boulders as ore potential indicators of the Outokumpu assemblage zones in North Karelia Abstract In February 2008 it was a hundred years since a copper ore boulder was discovered at Kivisalmi in Karelia, eastern Finland, which led to the discovery of the Outokumpu ore in After the discovery of the Kivisalmi boulder, similar ore boulders have been found elsewhere in Karelia but their provenance is still under debate. The results of the GEOMEX project inspired to a new investigation of the Outokumpu type boulders, which included different research material of the twenty best known ore boulders, compiled from the archives of Outokumpu Mining Oy and the Geological Survey of Finland. For comparison, material from the Outokumpu, Luikonlahti, Riihilahti, Saramäki, Kylylahti, Hietajärvi, Kettukumpu and Karnukka ore outcrops was studied. On the basis of mineralogical and geochemical compositions, Fe-sulphide phase chemistry, petrophysical data, metamorphic grades and the directions of glacial transportation of the boulders and partly fluid inclusion data, the following source areas can be suggested. Eastern sector The Vaivio, Selkie I II, Röksä and Karvonen boulders have metamorphic grades which equal metamorphic zone B and may have an origin from Outokumpu KumpuB-Kaasila ore outcrops. The Vanaja (Sarvinki) boulder is different and may originate from the Luikonlahti area. The Kylylahti ore outcrop is in metamorphic zone A, but there are no matching boulders to that.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS The South-East sector The Kettulankatu, Kivisalmi, Enanniemi, Taskila, Ikolansaari, Muljula, Nivunki, Rokkala Potoskavaara and Sortavala boulders have chemical features and metamorphic grades matching zone B, so Outokumpu KumpuB-Kaasila ore outcop area is a probably provenance also for them. Narrow Savonranta fan A separate group consists of so-called Savonranta ore boulders, which are characterised by a peculiar breccia-structure. Their paragenesis does not resemble Savontranta type outcrops nor Kettukumpu and Hietajärvi samples, and glacier flow does not match, so their provenance is still open. Separate Hylekaarre boulder Hylekaarre boulder is Cu-Zn-rich. It is characterized by a peculiar habitus showing shearing, chloritization, granitization differing e.g. Hietajärvi ore samples. Paragenesis, petrophysics and older ice flow of 325 would indicate Juojärvi area. Karnukka ore indications Mondo Minerals talc drillings in Karnukka intersected also Oku-type Cu-Co-Ni-bearing sulphide zones. Samples resemble a little the Kylylahti ore samples. It seems that sulphide zones are continuing down below the Pehmytkivi and Horsmanaho talc deposists. The authors propose that ore potential of this zone should be revised. In particular, establishment of the Kylylahti mine in 2010 and full production since 2012 aroused new interest and belief in Cu-Co-Zn ore potential within the Outokumpu association zones. Generally speaking, it seems that the easy discoveries of Oku-type deposits have already been done, therefore, to find new targets, new innovations and tools are required.

12 3 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Vuoden 2015 helmikuussa oli kulunut 107 vuotta Kivisalmen kuparimalmilohkareen löytymisestä. Löytö johti vuonna 1910 Outokummun malmin paikantamiseen ja vuonna 1913 kaivoksen perustamiseen sekä antoi jatkossa voimakkaan sysäyksen Suomen kaivosteollisuuden kehittymiselle. Kivisalmen lohkareen jälkeen samankaltaisia malmilohkareita on aika ajoin löydetty eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Erityisesti jotkut malmirikkaat lohkareet ja lohkaretihentymät, kuten Kontiolahden Selkien lohkareet, Savonrannan lohkareet ja Kiteen Potoskavaaran lohkare aiheuttivat aikoinaan ympäristössään laajoja tutkimuksia, mutta vastaavia malmipuhkeamia ei voitu tuolloin varmuudella osoittaa. Tämä työ antaa uutta tietoa OKU-tyypin malmilohkareiden lähtöalueista nykytietämyksen valossa (vrt. Viluksela 1973). Vuonna 1998 perustettiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Outokumpu Oy:n välinen viisivuotinen GEOMEX yhteistyöprojekti. Sen tehtävänä oli koota yhteen Outokumpu-tyypin malmien tutkimuksia koskeva aineisto yhteen laaja-alaiseksi raportiksi. Erityinen syy siihen oli 1980-luvulla toiminnassa olleen Outokumpu-projektin aikana suoritettujen tutkimusten raporttien puute. Yhteistoiminnan tuloksena syntyi ko. projektin toimesta laaja GEOMEX-pääraportti (Kontinen ym ). GEOMEX-raportin kuvauksen mukaan paleoproterotsooiset metaturbidiitit Jormuan-Outokummun ylityöntovyöhykkeellä Itä- Suomessa sulkevat sisäänsä metristä kilometrien mittaisia ultramafisia massiiveja, jotka ovat jakautuneet yli 5000 km 2 laajuiselle alueelle. Raportissa annetaan perinpohjainen yleiskuvaus Jormua-Outokumpu ylityöntövyöhykkeen geologiasta, litologiasta ja Outokumpu alloktonin alueen ultramafisiin massiiveihin liittyvistä massiivisista - semimassiivisista Cu- Co-Zn-Ni-Ag-Au sulfidiesiintymistä (kuva 1). GEOMEX-projektin alueen kivilajien metamorfoosia käsittelevän alaprojektin julkaisussa (Säntti ym. 2006) on tutkittu metamorfoosin muuttumista idästä länteen kuuluvassa Outokumpu Jormua ofioliitti-vyöhykkeessä (OJOB). Siinä on tarkasteltu metamorfisia muutoksia metaultramafisissa kivissä ja sen perusteella on määritetty neljä selvää vyöhykettä idästä länteen kohoavan metamorfisen lämpötilan mukaan. Lisäksi malmiesiintymille on määritetty metamorfoosiaste. Nämä vyöhykkeet, samoin kuin karakteristiset mineraalit näkyvät tämän tutkimuksen tutkimusindeksikartan

13 4 karttapohjassa (kuva 1). Tässä tutkimuksessa oletettiin, että metamorfoosiaste voidaan määrittää myös OKU-tyyppisille lohkareille. Kuva 1. Outokumpu alloktonin geologinen kartta osoittaen ofioliittimassiivien sekä malmien ja etsintäkohteiden sijainnit, joita on käsitelty tekstissä Säntti et al. (2006) ja Peltonen et al. (2008) mukaan muokattuna. Tutkimusalue on rajattu monikulmiolla. Fig. 1. Geological map of the Outokumpu allochthon showing distribution of the ophiolite massifs and location of ores and prospects discussed in text modified after Säntti et al. (2006) and Peltonen et al. (2008). Study area of this paper is indicated by a polygon.

14 5 GEOMEX-projektin uuden malmimallin laatimista käsittelevän alaprojektin tuloksena syntyi Outokumpu-tyypin esiintymille uusi aiemmista poikkeava malmimalli, joka on esitetty julkaisussa Peltonen ym. (2008). Sen mukaan malmin synty on kuvattu vaiheittain: A) Ultramafinen valtameren pohja, vaihe 1950Ma: - inhalatiivinen siirrosten kontrolloima sulfidien hydroterminen kerrostuminen valtameren selänteillä tai transformisiirrosvyöhykkeellä Cu-protomalmin synty. B) Obductio vaihe, 1900Ma: matalan T ( C) listweniitti-birbiriitti-tyypin karbonaatti-kvartsi muuttuminen peridotiittimassan reunoilla > Ni-sulfidipirotteet >Niprotomalmin synty. C) Alueellinen deformaatiovaihe, 1880 Ma: syntektoninen remobilisaatio Cu- ja Niprotomalmikomponenttien sekoittuminen; yhdessä metamorfisen uudelleenkiteytymisen kanssa. Peltonen ym. (2008) ehdottavat, että syntektoninen sekoittuminen näiden kahden pääjäsenen välillä, tarkoittaen primääristä Cu-rikasta protomalmia ja sekundäärisiä Ni-sulfidipirotteita, on tuottanut Outokumpu-tyypin sulfidien metallien epätavallisen metallikombinaation. Myöhempi tektonisen solid-tilan remobilisaatio (kiinteässä tilassa tapahtuneet liikunnot), ja isokliinisesta poimutuksesta johtuva kertaantuminen paksunsi malmia ja sulfideista kasautui ekonomisia esiintymiä. 1.2 Perustietoja Outokummun kaivosalueen historiasta Outokummun kaivosalue Itä-Suomessa on hyvin tunnettu poikkeuksellisista prekambrisista sulfidiesiintymistään, joihin liittyy ekonomisia pitoisuuksia metalleja, kuten Cu, Zn, Co, Ni, Ag, ja Au. Alueen kaivostoiminnan historia ulottuu vuodesta 1913 vuoteen 1988 käsittäen kolmen pääesiintymän (Outokumpu, Vuonos ja Luikonlahti) hyödyntämisen kokonaistuotannon ollessa 50 Mt, keskipitoisuuksin 2,8 wt % Cu, 1 wt % Zn and 0,2 wt % Co sekä pieniä määriä Ni ja Au (Peltonen ym. 2008).

15 6 Nyt uuden kiinnostuksen Outokumpu tyypin malmeihin on saanut aikaan Kylylahden esiintymä (löydetty 1984). Maanalaisen kaivoksen rakentaminen alkoi 2010 ja täysi tuotanto saavutettiin Nykyinen mineraalivarantojen arvio on 8,80 Mt ja pitoisuudet 1,33 % Cu, 0,7 ppm Au, 0,54 % Zn, 0,22 % Ni ja malmireserviksi on arvioitu 4,55 Mt pitoisuuksiltaan 1,55 % Cu, 0,83 ppm Au ja 0,52 % Zn. Mineraaliresurssien arvio esittää joulukuun 2013 tilannetta (Altona Mining - http// altona mining.com.au). 1.3 Lähtökohdat tutkimukselle Havainnot Kylylahden kairauksista vuosilta (Pekkarinen ym. 1998) ovat melko yhteneväisiä GEOMEX - projektin näkemysten kanssa. GEOMEX- projektissa OKU -tyypin lohkareiden käsittely oli kuitenkin jäänyt vähälle, ilmeisesti ajan puutteen takia. GEOMEX projektin tulosten ja toisaalta Turun yliopiston Geologian laitoksen 50-vuotisjuhlaseminaarisssa lokakuutta 2008 pitämäni esitelmän Origin of Outokumpu boulders (Pekkarinen 2008) jälkeen useilta henkilöiltä saamien virikkeiden innoittamana syntyi idea täydentää GEOMEX - tutkimusta lohkaretutkimusten osalta (kuva 1). Tässä tutkimuksessa punaisena lankana kulkee Peltonen ym. (2008) esittämä vaiheittainen malmimalli. 1.4 Tutkimuksen tarkoitus ja päämäärä Nyt työn alla olevan K. H. Renlund Säätiön tukeman tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on täydentää GEOMEX-raporttia ja lisätä OKU-tyypin malmilohkareiden merkitystä käsittelevä laajennusosa. Tärkein päämäärä nyt esillä olevassa tutkimuksessa on vertaaminen eri menetelmillä OKU tyypin lohkareita ja malmipuhkeamia keskenään ja siihen perustuen arvioida löytyykö Outokumpujaksoista vielä uusia indikaatioita Cu-Co-Zn-Ni-Ag-Au - potentiaalista.

16 7 2 KÄYTETTY AINEISTO JA SIITÄ TEHDYT ESITUTKIMUKSET Tutkimuksen aloittamista helpotti se, että aikaisemmin kesällä ja syksyllä 2008 olin koonnut palanäyte- ja hieaineistoa Outokumpu -tyypin lohkareista ja malmipuhkeamista kahta esitelmää varten (Turku / Origin of Outokumpu type boulders ja Outokumpu / Historiaa ja nykypäivää Outokummun malmin löytymisestä ). Esitysteni laatimista varten olin saanut aiemmin käyttööni GTK:sta erikoistutkija K. A. Kinnusen (1981) fluidisulkeumatutkimusta varten kootun OKU-tyypin lohkare- ja paljastumanäyteaineistosta keskeisen osan. Näytteitä oli yhteensä 13 lohkareesta, joista oli saatavilla osittain myös rinnakkaisnäytteitä. Malmipuhkeamanäytteitä oli kuudesta puhkeamasta (Kumpu B, Kaasila, Saramäki (Mihkali), Luikonlahti, Riihilahti ja Hietajärvi), ja ne olivat pääasiassa kairasydännäytteiden puolikkaita, lähinnä ns. ohuthieiden vastakappaleita. Edellä mainittu aineisto muodosti perusrungon nyt käsillä olevassa tutkimuksessa, mutta sitä on täydennetty mm. GTK:n, Outokumpu Oy:n ja Malmikaivos Oy:n kivikokoelmista saaduilla näytteillä sekä maasto- ja kaivoskäynneillä saaduilla näytteillä (kuva 2, taulukot 1 ja 2). Valitettavasti joitakin vanhoja näytekappaleita oli kadonnut tai tuhoutunut, kuten ns. Savonrannan malmilohkarenäytteet.

17 8 Kuva 2. Outokumpu-tyypin kuparimalmilohkareita ja esiintymiä esitettynä GTK Active Map Explorer 2014 kartasta muokatulla pohjalla. Fig. 2. Outokumpu- type copper ore boulders and deposits represented on the modified base of GTK Active Map Explorer 2014.

18 9 Taulukko 1. Pohjois-Karjalan tärkeimpien OKU-tyypin malmilohkareiden perustiedot. Table 1. The most important OKU-type ore boulders in North Karelia. No Lohkareen kenttäkoodi / ja Löytövuosi Löytötapa Tietoja Lohkareen koko Löytöpaikan Karttasyst. Koordinaatit rinnakkaisnäytteet *) löytäjästä sijainti K100 K20 X Y 1 Kivisalmi M Kn Montin ym. 5 m3 Rääkkylä Selkie - I M Kn E.Eskelinen 35 kg Kontiolahti Selkie II - M91+M Kn " 15 kg Kontiolahti Röksä M520 / L35-HK-72** ) 1928 Kn Röksä,maanomistaja 2 tn Eno Sortavala - M Unk Unk pieni Sortavala /Venäjä Nivunki 1957 Kn A.Makkonen kg Kesälahti Vaivio 1958 Kn A.Lyytikäinen et al. suuri,hajanainen Liperi Hylekaarre / L15-HK-72 **) 1964 Kn H.Karppanen 5kg Kitee Enanniemi/ L14-HK-72 **) 1964 Kn H. Karppanen 100 kg Kitee Taskila 1964 Kn H. Karppanen 5 kg Kitee Ryttylä/ L117-VT Oku Lohkare-etsijä pieni Savonranta Sotasaari I - L90-VT Oku Lohkare-etsijä 50 x 50 x 50 cm Savonranta Sotasaari II - L91-VT Oku Lohkare-etsijä 30 x 30 x 20cm Savonranta Ikolansaari 1965 Kn H. Ikonen/ K x 140 x 90 cm Kitee Muljula 1967 Kn J.Musikka 40 x 30 x 30 cm Kitee Rokkala/ L23-HK-72 **) 1967 Kn S. Pirinen pieni Kitee Retula - L29-VK Oku Lohkare-etsijä 100 x 70 x 50 cm Savonranta Potoskavaara - L32-ON GTL geologi O.Nykänen 120 x 80 x 50 cm Kitee Karvonen - L30-HK -72 **) 1972 GTL & Kn P.Mononen x 20 x20 cm Kiihtelysvaara Vanaja 1973 Kn K.Pennanen pieni Eno Kettulankatu 1978 Kn L. Kokko suuri Outokumpu Lti-1, kaivoksen lähilohkare Ei tietoa LUI Unk Ei tietoa Luikonlahti Lti-2, kaivoksen lähilohkare " LUI Unk Ei tietoa Luikonlahti *) Kn= Kansannäyte Oku= Outokumpu Oy:n lohkare-etsintä GTL= GTK:n (GTK) lohkare-etsintä LUI= Malmikaivos Oy:n lohkare-etsintä ** Rinnakkaisnäyte / Hylekaarre= "Heinonniemi" ; Vanaja= "Sarvinki"; "Karvonen" =Kastelampi/ P.Mononen -75 Unk= löytöhistoriasta ei tietoa

19 10 Taulukko 2. Pohjois-Karjalan Oku-tyypin malmiesiintymistä ja puhkeamista otettujen näytteiden perustiedot. Table 2. General information of selected samples of Outokumpu type deposits and ore outcrops in North Karelia. Esiintymä Näyte Näytteen koodi Näytetyyppi Näyte- Näytteen mineralisaatiotyyppi Karttasyst. Koordinaatit No No jäännös K100 K20 X Y 1 1A KUMB-OKU-712/ 2.65 Kairasasydän jäljellä Raitainen rikkikiisuinen ms malmi " 1B KUMB-OKU-712/3.15 " " Rikkikiisuinen ms malmi " " " 1C KUMB-OKU-712/ 4.60 " " Magneettikiisuinen ms malmi " " " 1D KUMB-OKU- 712/ 6.30 " " Magneettikiisuinen sms malmi, kv-kivifragmentteja " " " 1E KUMB-OKU-712/9.00 " käytetty Rikkikiisuinen ms malmi, kv-kivifragmentteja " " " 1F KUMB-OKU-712/9.85 " jäjellä Kvartsikivi, heikko sulfidipirote " " 2 2A KAA-/Outcrop 1 käsinäyte jäljellä Raitainen rikkikiisuinen malmi/ kv-kiven kontakti " 2B KAA-OKU-711/ 5.70 kairasydän " Leikkaava kv-juoni pyriittisessä ms malmissa " " " 2C KAA-OKU-711/ 5.80 " " Magneettikiisuinen ms malmi " " 3 3A KYL-OKU-886/ Kairasydän jäjellä Rikkikiisuinen ms malmi " 3B KYL-OKU-887/ " " Hiertynyt rikkikiisuinen sms malmi " 3C KYL-OKU-905/ *) " " Magneettikiisunen ms malmi " 3D KYL-OKU-905/ *) " " Rikkikiisu-magneettikiisu ms malmi " " " 3E KYL-OKU-905/ *) " " Rikkikiisuinen ms malmi " " 4 4A KAR-33/ " jäjellä Magneettikiisuinen Ni-pit. pirotemalmi, kv-krb-kivessä " 4B KAR-43/ " " Magneettikiisuinen sms malmi Bt SAR- JM-27/n.560 *) " jäljellä Magneettikiisuinen sms syvämalmi A LUI-Lti-0/ tyyppinäyte käsinäyte jäjellä Magneettikiisuinen ms malmi & kuplaista kvartsia " 6B LUI-Lti- 3/ malmin yläosa " " Magneettikiisuinen ms malmi & kuplaista kvartsia " 6C LUI-Lti- 4 / päämalmi " " Magneettikisuinen ms malmi & apliittinen mikrojuoni " " " 6D LUI-Lti- 5/ päämalmi " " Magneettikiisuinen sms malmi & kuplaista kvartsia " " 7 7A RII-Vrl- 5/ kairasydän jäljellä Magneettikiisuinen sms malmi & kuplaista kvartsia " 7B RII-Vrl-5/ " " Magneettikiisuinen pirotemalmi karsikivessä A Petäjäjärvi, Pe-8/ Kairasydän Jäljellä Vahva Ni-pit. magneettikiisupirote karsikivessä A HIE-Sr/Sä- 8/ kairasydän jäjellä Magneettikiisuinen sms malmi " 9B HIE-Sr/Sä- 8/ " " Magneettikiisuinen Zn rikas malmi " 9C HIE-Sr/ Sä- 8 /42.30 " " Magneettikiisuinen sms malmi A KET-Savr -1/91.20 käsinäyte ei jäljellä Vahva magneettikiisupirote karsikivessä " 10B KET-Savr -17/ *) " " Vahva magneettikiisupirote karsikivessä *) syvämalminäyte ms=massiivinen ; sms=semimassiivinen KUMB= Kumpu B SAR= Saramäki HIE=Hietajärvi KAA=Kaasila Lui=Luikonlahti KET= Kettukumpu KYL= Kylylahti RII= Riihilahti KAR= Karnukka PET= Petäjärvi=Petäinen Tämän tutkimuksen mahdollisti erityisesti se, että yli 30 vuotta sitten tehdyn fluidisulkeumatutkimuksen hieaineisto oli pääosin säilynyt GTK:ssa erikoistutkija K. A. Kinnusen hallussa (Luku 7). Fluidisulkeumatutkimusta varten GTK:ssa oli tehty kaikista lohkare- ja paljastumanäytteistä erilaisia hieitä: erityisiä sulkeumahieitä (SH), kiillotettuja ohuthieitä (KOH) sekä joistakin tavanomaisia ohuthieitä (OH). Sulkeumahieet eivät enää olleet käyttökelpoisia mikroskopointiin. Kiillotetut ohuthieet olivat yleensä hyvin säilyneitä ja rikkoutuneiden hieiden tilalle tehtiin uusia. Tutkimukseen otetuista uusista näytteistä tarvittiin myös kiillotettu ohuhie. Lisähieet tehtiin GTK:n Itä-

20 11 Suomen yksikön hielaboratoriossa, ja muutama VTT:n hielaboratoriossa Outokummussa. Hyvä asia oli se, että kadonneista ns. Savonrannan lohkareista löytyi kiillotettu ohuthie. Hieisiin liittyvät tiedot ovat lohkareista liitteessä 1 ja puhkeamista liitteessä Hietutkimus Yksi tärkeä vaihe heti alussa oli sekä lohkare- että malmipuhkeamanäytteistä tehtyjen hieiden mikroskopointi. Niiden avulla pystyttiin määrittämään niin lohkareiden kuin malmipuhkeamanäytteiden mineraalikoostumus ja mineralisaatiotyyppi. Mikroskopoinnissa punaisena lankana oli OKU-tyypin uusi malmimalli, joten kvartsiitti-kivilajinimenä hylättiin massiivisten semimassiivisten OKU-malmien isäntäkivenä ja kvartsi niissä tulkittiin yhdeksi harmemineraaliksi muiden vähemmän yleisten harmemineraalien joukossa. Niiden avulla voitiin seurata myös metamorfoosiastetta. 2.2 Palanäytteiden ja hieiden valokuvaus Tutkimuksessa mukana olleet palanäytteet ja kairasydännäytteet valokuvattiin havainnollistamaan lohkareiden ja puhkeamanäytteiden rakenteellisia ja eroavuuksia ja samankaltaisuuksia. Suurin osa valokuvauksista tehtiin GTK:n Kansannäytetoimistossa. Pieni osa kuvista on tekijöiden ottamia. Lähes kaikista kiillotetuista ohuthieistä otettiin GTK:ssa ns. kokohiekuvat yhdellä nikolilla (1Nic) ja nikolit ristissä (Nic +) rakenteiden visualisoimiseksi. Lisäksi vastaava tutkija otti omalla pikkulaitteellaan samoista sulfidirikkaiden hieiden pinnoista heijastuvan auringon valon avulla ns. heijastehiekuvia (Refl +), joista eri sulfidimineraalien keskinäiset suhteet voidaan visuaalisesti määrittää. 2.3 Analyysitiedot Malmilohkarelöydön tärkeys määritetään usein lohkareesta analysoitujen metallipitoisuuksien, sen koon ja tyypin sekä arvioidun jäätikön kuljetussuunnan ja -matkan perusteella. Useimmiten kiinnitetään erityshuomio analyysipitoisuuksiin. Kokosimme eri lähteistä, kuten GTK:n ja Outokumpu Oy:n listoista sekä löytöpaikalla tehdyistä maastotarkistusraporteista lohkareiden analyysitietoja.

21 12 Joistakin lohkareista on useita rinnakkaisia lisäanalyysejä, joiden tiedot poikkeavat hieman toisistaan. Tämän tutkimuksen alussa tehtiin joitakin tarkistusanalyysejä. Ne tehtiin Labtium Oy:ssä (taulukko 3). Analysointia varten kuivatut näytteet murskattiin leukamurskaimella ja jauhettiin hiiliteräsjauhinastiassa. Jauhettua näytettä punnittiin kuumaa kuningasvesiuuttoa varten 0,2 g. Alkuainepitoisuudet mitattiin uutteesta ICP-OES tekniikalla. Au määritykseen jauhettua näytettä punnittiin 20g. Näyte uutettiin kuningasvedellä 20 C :ssä. Kulta mitattiin uuttoliuoksesta GAAS- tekniikalla Hg- kerasaostuksen jälkeen. Näytteiden rikkipitoisuus määritettiin pyrolyyttisesti ELTRAlaitteistolla. OKU-tyypin lohkareiden tutkimukset jatkuivat vielä 1980-luvulla, kun GTK:ssa K. A. Kinnunen toteutti fluidisulkeumatutkimuksen. Samoihin aikoihin ja lähes samasta näytejoukosta tehtiin Outokumpu Oy:n GAL:ssa kemialliset analyysit sulfidikemiallista tutkimusta varten. Tämän tutkimuksen toteutti E. Hänninen (1981) ja hänen raporttia on käsitelty luvussa 9.

22 13 Taulukko 3. Pohjois-Karjalan tärkeimpien OKU-tyypin malmilohkareiden kemiallisten analyysien yhdistelmätaulukko. Table 3. Combination assay data of the most important OKU-type boulders in North Karelia. Lohkare Näyte Kenttä- Mineralisaatiotyyppi Pitoisuuksia % ppm Analyysi Haltija No. No. koodi Cu Ni Co Zn S Pb Sn Au Ag Hg No. 1 1 /M113 Kivisalmi Rikkikiisuvalt. ms malmi n.d P.Eskola GTK " 1d1 " " n.d. GTK GTK " 1d2 " " GAL OKU 2 2 Selkie I- M88 Raitainen ms rikkikiisumalmi 2.83 n.d. n.d GTK GTK " 2d " " Lab GTK ** 3 3A Selkie II-M91 Rikkikiisuvalt. sms malmi 0.30 n.d. n.d. n.d GTK GTK " 3Ad " Qz-rikas kieleke & sulf. pir <10 11 Lab GTK ** " 3B Selkie II-M93 Rikkikiisuvalt. ms malmi Lab GTK ** " 3Bd " " GAL/EOH OKU 4 4 Röksä Rikkikiisuvalt. sms malmi OKU " 4d " Rikkikiisuvalt. ms malmi GAL OKU 5 5 Sortavala Rikkikiisuvalt. ms malmi n.d. GTK GTK 6 6 Nivunki Rikkikiisuvalt. ms malmi OKU " 6d " " OKU 7 7 Vaivio Rikkikiisuvalt. sms malmi OKU " 7d " " OKU 8 8 Heinonniemi Magneettikiisu-breksia, Cu-rikas OKU " 8d " " GAL OKU 9 9 Enanniemi Rikkikiisuvalt. ms malmi OKU " 9d " " GAL OKU Taskila Rikkikiisuvalt. ms malmi OKU Ryttylä Magn.kiisubreksia, Zn-rikas C07372 OKU " 11d " " GAL OKU Sotasaari I Magneettikiisu-malmibreksia C07365 OKU " 12d " " GAL OKU Sotasaari II Magneettikiisu-malmibreksia C07366 OKU " 13d " " GAL OKU Ikolansaari Rikkikiisuvalt. malmi, Zn-rikas 2.60 n.d. n.d n.d. Ra1061/65 GTK " 14d " " GAL OKU Muljula Rikkikiisuvalt.malmi,kv-pahkuja OKU " 15d " " GAL OKU Rokkala Rikkikiisuvalt.malmi,kv-pahkuja OKU " 16d " " GAL OKU Retula Magneettikiisu-malmibreksia OKU " 17d " " GAL OKU Potoskavaara Rikkikiisuvalt. malmi, Cu-rikas n.d. > Ra1791/70 GTK " 18d " " GAL OKU Karvonen Raitainen ms rikkikiisumalmi n.d Ra1985/72 GTK " 19d1 " " GAL OKU " 19d2 Kastelampi = Raitainen ms rikkikiisumalmi GAL OKU Vanaja Magn.kiisumalmi, apl-juonia C06531 OKU " 20d " " n.d. >1 5 Ra848/73 GTK Kettulankatu Rait. rikkikiisuvalt. malmi OKU " 21d " " GAL OKU d= kaksoisnäyte LAB - Labtium GAL= Geoanalyyttinen laboratorio/ OKU **) LJP tilaus

23 Petrofysikaaliset määritykset näytteistä GEOMEX- raporttiin kuuluu myös geofysiikkaa koskeva laajennusosa, geofyysikoiden T. Ruotoistemäen ja T. Tervon kokoama GTK:n Tutkimuraportti 164. Sen innoittamana uutena vertailumenetelmänä otettiin käyttöön petrofysikaaliset määritykset. Näistä lähinnä magneettinen suskeptibiliteetti ja tiheys (luku 11). Petrofysikaaliset mittaukset tehtiin GTK:ssa Otaniemessä geofyysikko T. Ruotoistenmäen valvonnassa. Petrofysikaalisten määritysten odotettiin tarjoavan hyvän uuden työkalun malmilohkareiden ja puhkeamien luokitteluun ja korrelointiin. 2.5 Jäätikkövirtauksen kuljetussuunnat Jäätikkövirtauksen kuljetussuuntien osalta oli yhteistyötä Pohjois-Karjalan kvartäärigeologiaa hyvin tuntevan geologi H. Rainion kanssa, mutta hänen poismenonsa jälkeen H. Hirvas avusti näissä asioissa (luku 8).

24 15 3 OUTOKUMMUN KUPARIMALMIN LÖYTÖHISTORIA 3.1 Kivisalmen lohkareen löytyminen Helmikuun alkupuolella 1908 koneenkäyttäjät Ossian Asplund ja Axel Eskelin kokivat Rääkkylän Kivisalmen laivaväylää ruopatessaan yllätyksen. Kauha juuttui raskaaseen lohkareeseen, josta irtosi konevoimin vain kullanhohtoisia palasia. Viiden kuutiometrin järkäle saatiin kyllä rantatörmälle, mutta vasta seitsemään palaan räjäytettynä (kuva 3). Miehet luulivat löytäneensä meteoriitin ja lähettivät siitä näytteen Geologiselle toimikunnalle Helsinkiin. Kuva 3. Kivisalmen lohkareen räjäytyskappaleita nostettuna ylös kanavan reunalle. Niiden edessä seisoo koneenkäyttäjä Axel Eskelin. Trüstedtin ottama kuva, maaliskuu Fig. 3. Parts of the Kivisalmi ore boulder lifted up on the edge of the Canal. Standing by them engineman Axel Eskelin. Photo: by O. Trüstedt in March Kokenut malminetsijä ja vuori-insinööri Otto Trüstedt (kuva 4) totesi toimistossa käydessään näytteen malmiksi ja aloitti jatkotoimet. Kivi sisälsi kuparia (3,74 %), hieman nikkeliä ja sinkkiä sekä rautaa (29,85 %) ja rikkiä (33,63 %). Jo maaliskuun lopulla Trüstedt totesi Kivisalmella käydessään lohkareen jäätikön kuljettamaksi.

25 16 Kuva 4. Otto Trüstedt, Outokummun malmin löytäjä. Kuva: GTK. Fig. 4. Otto Trüstedt, the discoverer of the Outokumpu ore. Photo: GTK. Alueella vallitseva läntinen kulkeutumissuunta tuntui todennäköiseltä, mutta vanhempi luoteinen virtaussuuntakin oli mahdollinen. Tässä vaiheessa kulkeutumissuuntaongelma sivuutettiin, sillä jatkotutkimusten paikan ratkaisi lohkareen kvartsiittimainen osa, joka ohjasi alueen kallioperää tuntevan malminetsijän pohjoiseen Liperin seudulle. Johtolanka osoittautui vääräksi (kuva 5). Rääkkylän kanavan ruoppausmaissa esiintyvät sädekiviliuske ja serpentiinikivi sekä kollegoilta B. Frosterus ja W.Wilkman (kuva 6) saatu tieto kyseisten kivilajien esiintymisestä Kuusjärven pitäjässä Outokummussa houkuttelivat tutkijan jo samana syksynä liki 50 kilometrin päähän luoteeseen Outokummun seudulle.

26 17 Kuva 5. Outokummun kuparimalmin etsintään liittyviä reittejä. Kartta on muokattu alkuperäisestä etsintäkartasta, Outokummun Malminetsintä, L.J. Pekkarinen Fig. 5. Outokumpu copper ore exploration-related paths. The map has been modified after the original map of the Outokumpu Exploration by L.J.Pekkarinen 1993.

27 18 Kuva 6. Outokummun malmin löytymistä edistivät Pohjois-Karjalassa jo tehdyt geologiset perustutkimukset, joita geologit B. Frosterus ja W. Wilkman olivat suorittaneet. Kuvassa Trüstedt pöydän takana ja Frosterus edessä (selin). Kuva:W.W. Wilkman. Fig. 6. Outokumpu ore discovery was facilitated by the geological basic research in North Karelia, which had been performed by geologists B. Frosterus and W. Wilkman. In picture Trüstedt behind the desk and Frosterus in front. Photo: W.W. Wilkman. Outokummun eteläpuolelta moreenista löytyi heti kuparipitoisia lohkareita. Niistä jäätikön tulosuuntaan ohjatut geofysikaaliset mittaukset johtivat magneettisien häiriöjakson löytymiseen Outokummun mäen tuntumasta. Lohkareviitteet ohjasivat vieläkin kauemmas luoteeseen, mutta syyskuussa 1909 Trüstedt, päätyi kairauksiin todennäköisimmällä lähdealueella. Kairauksista vastasi kaivosesimies Claes Törnqvist. Monien vaikeuksien jälkeen kairanterä saavutti 28,85 metrin syvyydessä malmin, jonka yhdeksän metrin mittainen lävistys oli rikkaampi kuin tutkijan paikalle ohjannut Kivisalmen lohkare (kuva 7). Outokummun malmi oli löytynyt.

28 19 Kuva 7. Vertikaalileikkaus Trüstedtin discovery reiästä / liitteenä hänen raportissa 17. maaliskuuta, Maata; 2. Kvartsiitti; 3. Oliviinikivi (serpentiniitti); 4. Kiilleliuske; 5. Kuparimalmi; 6. Timanttikairausreikä. Fig. 7. Vertical section by Trüstedt with discovery hole. Appended to his report of May 17 th, Overburden; 2. Quartzite; 3. Olivine rock (serpentine); 4. Mica schist; 5. Copper ore; 6. Diamond drill hole. Malmin löytymisen jälkeen alkoi intensiivinen malmiesiintymän dimensioiden selvittämisen ja malmivarojen inventoinnin vaihe johtaen koetehtaan ja kaivoksen perustamiseen aikavälillä (kuva 8). Outokummun malmin löytymistä ja kaivoksen perustamista voidaan pitää Suomen kaivosteollisuuden alkuna ja koko vuoriteollisuuden kehityksen lähtölaukauksena.

29 20 Kuva 8. Outokumpu - kukkula vuonna Raakamalmi tuli pintaan kukkulan huipulla, sieltä se siirtyi murskaamoon ja sitten jalostettavaksi kuparirikasteeksi alla näkyvässä rikastamossa. Täältä se kuljetettiin rautateitse yhtiön lastauslaituriin Viipuriin, ja sieltä laivalla maailman kuparimarkkinoille. Fig. 8. Outokumpu Hill in Raw ore reached the surface at top of the hill, entered the crusher and was processed into copper concentrate in the plant below. From here it moved by rail to company loading wharf at Vyborg, and then by ship to world copper market. Kivisalmen lohkareen löytöhistoria ja Outokummun kuparikaivoksen synty- ja tuotanto- vaiheita on yksityiskohtaisemmin kuvattu seuraavissa julkaisuissa: Saksela (1948), Annala (1960) ja Kuisma (1985,1989).

30 21 4 SELKIEN, RÖKSÄN JA SORTAVALAN OKU-TYYPIN MALMILOHKAREI- DEN ALKUPERÄN SELVITYKSISTÄ LUVULLA Kontiolahden Selkien kylästä löydetyt ns. Selkien malmilohkareet Selkie I (1919) ja Selkie II (1923) sekä Kiihtelysvaaran Röksän kylästä löydetty Röksän malmilohkare (1928) olivat suuren kiinnostuksen kohteena Outokummun malmin löydön jälkeen 1920-luvulla. Niiden lähtöalueita yritettiin löytää ja samalla ratkaista kysymys siitä, ovatko ne peräisin Outokummun esiintymästä, joka löydettiin vuonna Vuonna 1939 löydetty Sortavalan lohkare on tiettävästi kaukaisin Outokumpu- tyypin lohkare. 4.1 Selkien lohkareet Geologisen komission 1923 vuosikertomuksen mukaan ensimmäisen Selkien malmilohkareen löysi maanviljelijä Evert Eskelinen omasta pellostaan (GTK-malmikokoelma, tunnus / M88). Reunaosistaan pyöristyneen laattamaisen lohkareen pituus oli noin 30 cm (Kuva 9A). Lohkareen malmiaines koostui pääosin massiivisesta rikkikiisusta ja sen ohella oli kuparikiisua ja hieman sinkkivälkettä (2,83 % Cu, 0,12 % Zn). Lisäksi siinä oli harmeena jonkin verran kvartsia (Huomaa tekijän uusi tulkinta kvartsin alkuperästä). Lohkareen takia oli tehty malmitutkimuksia löytöpaikan lähialueilla, mutta ilman merkittäviä tuloksia. Siksi etsintöjen jatkosuunnitelmissa oli tuolloin jo otettu huomioon mahdollisuus, että lohkare olisikin kulkeutunut kauempaa.

31 22 A B Kuva 9. Kaksi valokuvaa vanhoista alkuperäisistä Selkien malmilohkareista: Kuvauspaikka: GTK/ Malmiarkisto, GTK/ Otaniemi. Kuvat: L.J. Pekkarinen A) Laattamainen Selkie I lohkare, josta on lohkaistu useita näytteitä eri tutkimuksia varten. Lohkareen alkuperäinen pituus on ollut 27 x 18 cm. B) Timanttisahapintainen laatta Selkie II lohkareesta, josta myöskin on otettu näytteitä eri tutkimuksia varten. Pääosa kuvasta edustaa Cr-diopsidi & uvaroviittipitoista hieman sulfideja sisältävää kvartsikivifragmenttia (M91), vain kuvan yläreunassa on näkyy kapea kaistale rikkikiisuista Cu-malmia (M93). Kuvatun näytteen koko 5 x 7.8 cm. Fig. 9. Two photographs from the old original Selkie ore boulders A) Selkie I boulder, which has been cleaved for some samples for various studies. Original length of boulder 27x 18 cm B) Diamond sawn surface of a plate of Selkie II boulder, which also has been split for various studies. Main part of this sample is illustrating a quartz rock fragment (M91) inside the boulder containing Cr- diopside and uvarovite grains with little sulphides; only upper rim (M93) consists of pyritic Cu- ore. Sample size 5 x 7.8 cm.

32 23 Selkien lohkareen emäkallion arvoitus joutui uuteen valoon, kun mv. Evert Eskelinen vuoden 1923 kesän alussa löysi pellostaan uuden malmilohkareen Selkie II:n. Löytöpaikka oli pari sataa metriä edellisestä etelään. Uusi lohkare oli myös laattamainen ja sen pituus noin 28 cm ja se painoi n. 15 kg. Lohkareessa voitiin erottaa vyöhykkeisyyttä: toisessa laatan puoliskossa oli ensin noin 5 cm rikkikiisuvaltaista kuparikiisupitoista malmia, jossa oli harmeena kvartsia (Cu 4,81 % / Zn 0,33 % / M93). Näytteen keskellä oli noin 6 cm:n paksuinen sulfidipirotteinen kvartsikivikiila, jossa oli harvakseltaan kromidiopsidia ja -tremoliittia sekä uvaroviittia (kuva 9B). Kvartsikivikiilan toiseen laitaan rajoittuva toinen puolisko koostui rikkikiisusta ja harmeena olevasta kvartsista. Laatan rekonstruointia vaikeutti se, että lohkare oli tutkimuskappaleiden oton yhteydessä pahasti paloiteltu. Geologisen komission 1923 vuosikertomuksen mukaan tutkijoilla oli aluksi tarkoitus etsiä emäkalliota kauempaa, kuten Polvijärvellä esiintyvien serpentiniittien yhteydestä. Toisen Selkien lohkareen löytyminen siirsi kuitenkin tutkimusten painopistettä lähialuille. Lähiseutujen etsinnöissä tavattiin kuitenkin vain magneettikiisu- ja rikkikiisupitoisia kiviä, mutta merkkejä malmista ei löydetty. Selkien lohkareet olivat Väyrysen (1923) tutkittavana, ja hänen mukaansa ne edustivat kahta eri tyyppiä: Selkie II sisälsi harvinaisia Cr- pitoisia mineraaleja esim. uvaroviittia, mutta Selkie I ei sisältänyt. Väyrysen (1923) mukaan, koska Outokumpu on sellainen esiintymä, joissa näitä harvinaisia mineraaleja esiintyy, hän katsoi niiden olevan peräisin Outokummusta. Myöskin Trüstedt (1926) oli samaa mieltä, kuten myös lopulta Eskola. 4.2 Röksän lohkare Muutama vuosi myöhemmin tuli uusi pulma. Eräs mv. Röksän kylältä toimitti 1928 Geologisen komission Selkien tutkimusryhmälle uuden näytteen muutaman km päästä Selkiestä, Kortelammen läheltä löytämästään malmilohkareesta. Paikalla käynti osoitti lohkareen olevan suuri (vähintään kaksi tonnia) ja painuneena syvälle moreeniin. Lohkare sisälsi rikkikiisun ohella merkittävästi kuparikiisua ja sinkkivälkettä (2,36 % Cu ja 0,83 % Zn). Malmiaineksen lisäksi lohkare sisälsi harmeena runsaasti kvartsia, jonka raeväleissä oleva kloriitti-serisiittisilaus antaa kivelle vihertävän yleissävyn (kuva 10). Myöhemmin todettiin, että lohkareen pinnalla esiintyy harvakseltaan epämääräisinä kohoumina kvartsikivi-fragmentteja, samankaltaisia kuin Ikolansaaren lohkareessa (Luku 6, kuva 20).

33 24 Kuva 10. Kuva 10. Timanttisahauspintainen laatta Röksän lohkareesta, joka edustaa rikkikiisuvaltaista, melko Cu-rikasta malmityyppiä. Kuvatun näytteen koko 2.8 x 12 cm. Fig. 10. Diamond-sawn surface of a plate from Röksä boulder which is representing pyrite dominant quite rich Cu-ore. Sample size 2.8 x 12 cm. Lohkare käynnisti intensiiviset tutkimukset lähialueilla käsittäen mm. lohkare-etsintöjä, kartoitusta ja kvartäärigeologisia selvityksiä Kortelammelta Selkien kautta aina Pielisjokeen saakka. Etsintöihin osallistui suuri ryhmä, mukana oli monia myöhemmin tunnetuiksi tulleita geologeja. Tutkitulta alueelta ei löydetty kuitenkaan merkkejä Outokumpu- tyypin malmipuhkeamasta eikä uusia OKUlohkareita, sen sijaan talteen oli otettu lukuisia sekalaisia sulfidipitoisia lohkareita, mutta niissä ei ollut Selkien ja Röksän lohkareita vastaavia tyyppejä. Näin ollen kiinnostus Selkien alueeseen laimeni useiden vuosien ajaksi. 4.3 Tarkistuskäyntejä luvulla Silloin tällöin kiinnostusta Selkien ja Röksän lohkareiden lähtöalueen toteamiseen tuli esille mm. kenttätarkistuskäyntien merkeissä. Röksän hieitten tutkimuskorteista voidaan päätellä, että ainakin A. Palman on tehnyt vuonna 1934 tarkistuskäynnin Röksän lohkareelle, ottanut näytteen, ja siitä on tehty hie tutkimuksia varten. Samoin E. Aurola on käynyt vuonna 1936 Röksän lohkareen paikalla ja ottanut näytteen hiettä varten. Sauramo (1940) on pohtinut Röksän lohkareen kulkeutumismahdollisuuksia. Tarkempaa kuvausta käynneistä ei löytynyt.

34 Sortavalan lohkare Otamme tässä yhteydessä esille yhden erikoisuuden. Se on nykyisen Venäjän puolelta Helylästä, läheltä Sortavalaa vuonna 1939 löydetty kaukaisin OKU-tyypin lohkare. Jos oletetaan sen kulkeutuneen Outokummusta, kulkeutumismatkaksi tulee kartalta mitattuna 135 km. Huomautettakoon, että pyriittivaltainen lohkare on Cu-rikasta ja Zn-pitoista tyyppiä (5,10 % Cu ja 1,00 % Zn), mikä olisi antanut aihetta tarkistuksiin. Kuitenkin sotaa ennakoiva ilmapiiri esti ilmeisesti jatkotutkimukset. Mitään löytöhistoriaan liittyvää tarkempaa tietoa ei löytynyt; ja palanäyte M1202 on GTK:n M- kokoelmasta kateissa. Ainoastaan hieet ovat tallella (kuvat 11A ja 11B). A B Kuva 11. Kaksi mikrovalokuvaa Sortavalan lohkareesta tehdystä kiillotetusta ohuthieestä (KOH23164). Hieen koko 24 x 36 mm, kuva-alan leveys 72 mm, suurennos 2x: A. Kokohiekuvan mukaan Savonrannan lohkare on Zn- pitoista tyyppiä. 1 Nic. B. Heijastehiekuvan mukaan se edustaa rikkikiisuvaltaista suhteellisen Cu- ja Zn-rikasta malmityyppiä. Refl +. Fig. 11. Two photomicrographs of polished thin section (KOH 23164) of the Sortavala boulder. Thin section size is 24 x 36 mm, image area width 72 mm, magn. 2x: A. In Sortava boulder quartz is almost entirely gangue mineral forming also aggregates. 1Nic. B. The boulder represents pyritic sms massive ore type and it is relative rich in Cu and Zn. Refl+.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Altona Mining Limited 15.06.2011 Altona Mining Limited Altona Mining Limited (Perth WA) Syntyi Vulcan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99

VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/1/10 _VIITASAARI Ilmolahti 18.09.2002 Olavi Kontoniemi VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kaivosseminaari 2010

Kaivosseminaari 2010 Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali

Lisätiedot

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-. eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMIEN JA LOHKAREIBEN KEMISMISTA JA SULFIDTMI NERALOGIASTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMIEN JA LOHKAREIBEN KEMISMISTA JA SULFIDTMI NERALOGIASTA 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMIEN JA LOHKAREIBEN KEMISMISTA JA SULFIDTMI NERALOGIASTA OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMIEN JA LOHKAREIDEN KEMISMISTÄ SULFI~IHINERALOGIASTA JA Johdanto

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Outokumpu-tyyppisten malmipuhkeamien ja lohkareiden vertailu fluidisulkeumistojen avulla

Outokumpu-tyyppisten malmipuhkeamien ja lohkareiden vertailu fluidisulkeumistojen avulla GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND TUTKIMUSRAPORTTI N:o 51 REPORT OF INVESTIGATION N:o 51 Kari A. Kinnunen Outokumpu-tyyppisten malmipuhkeamien ja lohkareiden vertailu fluidisulkeumistojen

Lisätiedot

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SUOMI ON HYVÄ KAIVOSMAA Suomi on edelleen rankattuna korkealle houkuttelevana kaivosmaana Ala työllistää

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ

OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ Risto Sarikkola/MMS OY 001/4222 07C/RIS-1981 30.4.1981 1(8) SCHEELIITTI-aihe Outokumpu, Lösmä 4222 07C Sijanti 1:400 000 OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ OY. 2 Sisältö 1. 2. 3. 4 5. 6. 7

Lisätiedot

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

HOPEAA KAINUUN KORVESTA SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Mittaustuloksen tarkkuuden merkitys rikosteknisissä tutkimuksissa

Mittaustuloksen tarkkuuden merkitys rikosteknisissä tutkimuksissa Mittaustuloksen tarkkuuden merkitys rikosteknisissä tutkimuksissa Mikes / 21.11.2005 Tutkimusjohtaja Erkki Sippola Rikostekninen laboratorio Esitutkinnan päämäärä Rikoksesta epäillyn henkilön tavoittaminen

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Pikkumammutiksi nimetyn Miessijoelta 1998 löytyneen isomuskultahipun (251 g) laboratoriotutkimusten tulokset

Pikkumammutiksi nimetyn Miessijoelta 1998 löytyneen isomuskultahipun (251 g) laboratoriotutkimusten tulokset Geologian tutkimuskeskus Tutkimus & Kehitys, Kallioperä & Malmi M19/3812/99/1 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen ja Bo Johanson 22.3.1999 Pikkumammutiksi nimetyn Miessijoelta 1998 löytyneen isomuskultahipun

Lisätiedot

KIVISALMEN KANAVOINTI JOHTI OUTOKUMMUN MALMIESIINTYMÄN LÖYTÄMISEEN

KIVISALMEN KANAVOINTI JOHTI OUTOKUMMUN MALMIESIINTYMÄN LÖYTÄMISEEN 1 KIVISALMEN KANAVOINTI JOHTI OUTOKUMMUN MALMIESIINTYMÄN LÖYTÄMISEEN Joensuu Savonlinnan välistä laivareittiä oikaisevaa Kivisalmen kanavaa 1908 kaivettaessa tarttui helmikuun 4-5 päivien välisen yövuoron

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1. OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi Markku Tenhola ja Matti Niskanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA LOUHINIEMI 1 (Kaivosrekisteri No

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999 KAOLIINITUTKIMUKSET KUUSAMON KOKANLAMMELLA 1997-1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

MAAPERÄGEOKEMIALLINEN MALMINETSINTA PETÄJÄVAARAN JA VAMMAVAARAN ALUEILLA, ETELÄ-LAPISSA, VUOSINA 1992-1995

MAAPERÄGEOKEMIALLINEN MALMINETSINTA PETÄJÄVAARAN JA VAMMAVAARAN ALUEILLA, ETELÄ-LAPISSA, VUOSINA 1992-1995 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2633/-95/1/10 Koskee: 2544, 2631, 3522, 3611 Tervola Pertti Sarala 30.11.1995 MAAPERÄGEOKEMIALLINEN MALMINETSINTA PETÄJÄVAARAN JA VAMMAVAARAN ALUEILLA,

Lisätiedot

Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän

Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän Lohisarrioiden ketunmultamaan hopeat EELIS PULKKINEN Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän kunnassa 80 km kirkonkylästä pohjoiseen, valtatien nro 4:n länsipuolella, Porttipahdan tekoaltaasta pohjoiseen

Lisätiedot

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä Geologian tutkimuskeskus Mineralogian laboratorio M 19/3813/2002/3 Inari 3813 11 Kari A. Kinnunen 21.11.2002 Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g)

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KISKO, IILIJXRVI 2023 04; CP-MITTAUKSET JA YHTEENVETO MUUSTA GEOFYSIIKASTA. YHTEENVETO Iilijarven Cu, Zn, Pb, Ag, Au-mineralisaatio kuuluu Aijala-Orijarvi-jaksoon ja on

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

- Karttalehden 2113 Au-viitteistösta poiketen karttalehdellä 2114

- Karttalehden 2113 Au-viitteistösta poiketen karttalehdellä 2114 KARTTALEHDEN 2114 KULTAAIHEISTA Karttalehden 2113 Auviitteistösta poiketen karttalehdellä 2114 on varsinaisia Auhavaintoja vain viisi. Auotollisia mineraaliseurueita toki tavataan hieman enemmän. Syyt

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot