Vauvan ääntä etsimässä. Sinikka Kuosmanen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauvan ääntä etsimässä. Sinikka Kuosmanen (toim.)"

Transkriptio

1 Vauvan ääntä etsimässä Sinikka Kuosmanen (toim.) Ensi- ja turvakotien liitto ry Helsinki 2009

2 Ensi- ja turvakotien liiton raportti 11 Kielenhuolto: Antti Karhuaho Taitto: Timo Jaakola Paino: Pekan Offset Oy 2009 ISBN ISSN

3 Sisällys Lukijalle Kirjoittajat... 6 Vauvailmiön muutos Sinikka Kuosmanen 2000-luvun äitiys yllättää... 7 Varhaisen vuorovaikutuksen avauksia... 9 Vauva-ajattelua Vauvaperhetyö vai perhetyö vauvaperheessä Vaativa vauvaperhetyö Vauvaperhetyö Alma-keskuksessa Vauvalla on ääni Leena Sjöberg Miksi ääneni ei kuulu Tutustutaan jo odotusaikana Äiti ja isä tarvitsevat apua jo odotusaikana Vauva syntyy Vauva ilmaisee Äiti ja isä vastaavat Vauvan kuuleminen on vaikeaa Kun ääneni ei kuulu Jaetaan iloa yhdessä Nyt minä tulen kuulluksi Koti resonoi vauvan ääneen Miika Tervo Tila haltuun maaten, istuen ja seisten Vauva sylissä ja lattialla Suhteessa oleminen Hetki ennen tarinaa Toimivia tapoja Tennisperiaate Kolmen kerran sääntö Rytmittäminen Työntekijä imitoivana tulkkina Luo rutiini riko rutiini Suostu imuun! Reflektoi! Johda!... 49

4 Vauvan äänen vahvistaja Sari Hellstén Vauvaperhetyöntekijä kuuntelee tarkasti Perheeseen virittyminen Vauvan kuunteleminen yhdessä Tutkien ja ihmetellen Toiminnalla ohjaten Läsnä ollen ja kannatellen Vauvan ääni velvoittaa Kirjallisuutta... 71

5 Lukijalle Vauvan ääntä etsimässä -kirja on neljän Alma-keskuksen työntekijän vajaan kahden vuoden yhteistyön kudelma. Olemme tietoisesti rajanneet sen vauvan lähimpään ympäristöön ja siinäkin kolmeen vauvan ääntä määrittävään tekijään; vauvaan itseensä, ympäristöön ja työntekijään. Väistämättä mukaan tulevat vauvan vanhemmat, äiti ja isä. Joko läsnä tai poissa ollen. Vauvaa ei ole ilman vanhempiaan. Olemme kirjallisuutta lukiessamme tottuneet siihen, että yleensä joku puhuu vauvan puolesta. Tavallisimmin tämä puhuja on äiti. Hän kuvaa, mitä vauvan tulo ja olo perheessä tarkoittaa ja minkälaiset asiat vauvassa huolettavat ja tuottavat iloa. Harvemmin äiti kuitenkaan kertoo, mistä hän tietää, mitä ja miten vauva sen sanoo. Samalla kun työtä aloittaessamme pursusimme intoa, ideoita, käytännön kokemuksia ja osaamista sekä erilaisia teorioita, olimme myös hiukan ymmällämme. Mietimme, kuka on asiakas ja miten asiakkaan ääni kuuluu. Tähän viittaa julkaisumme nimi. Sen päähenkilönä ja työhömme opastajana on vauva. Vauvat ovat kuten heidän vanhempansakin, monenlaisia ja erilaisia. Meidän tarinamme vauvaperhe voisi olla mikä tahansa perhe. Myös hyvin koulutettu ja taloudellisesti toimeentuleva äiti tai isä voi sairastua ja olla kokematon vauvan hoidossa. Tämän havaitseminen on tuonut oman vivahteensa Alma-keskuksen vauvaperhetyöhön. Olemme tehneet työtä uteliaana ja tosissamme. Toivomme, että tämä välittyy lukijalle, ainakin kirjoitustemme herättäminä kysymyksinä. Jokin meille uusi ennen kokematon ajatus saattaa olla jo muille tuttuakin tutumpi. Tartuimme asioihin, jotka itse koimme tärkeiksi ja omiksemme. Erilaisuutemme tulee ilmi tavassamme kirjoittaa ja kuvata ajatteluamme. Vauvaperhetyö on ihmissuhdetyötä, ja sitä tehdään olemalla suhteessa ihmisiin. Se, mikä on auttanut meitä, voi todennäköisesti auttaa jotain toistakin. Työnjakomme on seuraava: Sinikka Kuosmanen johdattelee aiheeseen, Leena Sjöberg kuvaa vauvan ja vanhemmuuden varhaista kehittymistä vauvan näkökulmasta. Miika Tervo kuvaa vauvaperhetyön ympäristöä, siitä nousevia haasteita ja omia ratkaisujaan. Sari Hellstén tarkastelee vauvaperhetyöntekijän toiminnan periaatteita, roolia ja keinoja saavuttaa yhteisiä tavoitteita. Paitsi ilman vauvoja ja heidän vanhempiaan, emme olisi tässä tilanteessa myöskään ilman yhteistyökumppaneita ja työtovereitamme Ensi- ja turvakotien liitossa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla Kätilöopiston, Naistenklinikan, Laakson sairaalan osasto 20, Jorvin sairaalan Sylkkytiimin, neuvoloiden ja psykiatristen poliklinikoiden, Helsingin kaupungin läntisen perheneuvolan, Lapaset työryhmän ja itäisen vauvaperhetyön ja valtakunnallisesti Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijät ovat olleet arvokkaana ja korvaamattomana tukena jaksaessaan kuunnella ja jakaessaan kokemuksiamme. Kiitokset kuuluvat myös Raha-automaattiyhdistykselle ja Alma-keskuksen edeltäjän Alma-klinikan perustajaosapuolille Folkhälsanille, Pelastakaa lapset ry:lle ja Vammaisten lasten tukisäätiölle. Unohtamatta Alma-klinikan työtovereitamme. Antoisia ja ajatuksellisia lukuhetkiä toivottaen Helsingissä Kansainvälisenä naistenpäivänä Alma-keskus Sinikka Kuosmanen Leena Sjöberg Miika Tervo Sari Hellstén

6 Kirjoittajat Sinikka Kuosmanen Kirjoittaja on psykologi, kasvatustieteen lisensiaatti ja psykoterapeutti, joka on toiminut koko työuransa lasten ja lapsiperheiden parissa. Osittain suoraan ja osittain erilaisten lapsiasiantuntijoiden välityksellä. Työ on vaihdellut ehkäisevän lastensuojelun kehittäjä-, suunnittelija- ja tutkijatehtävistä lasten ja perheiden psykoterapeuttiin. Väliin mahtuu yrittäjyyttä ja yhteisöjen kouluttamista. Erityinen kiinnostuksen kohde on tutkia ja hämmästellä niitä ilmiöitä, jotka auttavat ja vahvistavat ihmistä vauvasta alkaen kehittymään omien edellytystensä mukaisesti sellaiseksi, joka hän parhaimmillaan voi olla, myös vaikeissa olosuhteissa. Keskeinen kysymys on, mikä auttaa perheitä ja ihmisiä olemaan hyvin yhdessä ja hyvissä suhteissa. Leena Sjöberg Kirjoittaja on lasten erikoissairaanhoitaja. Vuodesta 2006 hän on toiminut vauvaperhetyöntekijänä, -kehittäjänä ja -kouluttajana Ensi- ja turvakotienliiton Alma-keskuksessa. Aikaisemmin hänellä on pitkä kokemus vauvojen, lasten ja perheiden parissa tehtävästä työstä synnytys- ja lastensairaalassa sekä Helsingin ensikodissa. Hän on kehittänyt ammattitaitoaan kouluttautumalla varhaisen vuorovaikutuksen, traumatyön ja mielenterveystyön alueilla. Tällä hetkellä hän on Theraplay-koulutuksessa. Miika Tervo Kirjoittaja on perheterapeutti (VET) ja toiminut Helsingissä lastensuojelun perhetyöntekijänä, Alma-keskuksen vauvaperhetyöntekijänä ja varhaisen vuorovaikutuksen kouluttajana. Vuosina hän on tehnyt noin 1500 kotikäyntiä vauva- ja pikkulapsiperheissä. Sari Hellstén Kirjoittaja on peruskoulutukseltaan sosiaalikasvattaja. Hän on työskennellyt Ensi- ja turvakotien liiton Alma-keskuksessa vauvaperhetyöntekijänä, -kehittäjänä ja -kouluttajana vuodesta Aiemmin hän on toiminut useissa lastensuojelun ja perhetyön hankkeissa kehittäen työmuotoja perheiden tukemiseksi erityisesti pikkulapsivaiheessa. Hän on syventänyt osaamistaan erilaisilla varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksilla ja toiminnallisilla menetelmillä: videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus, vauvatheraplay, vauvahieronta ja dialoginen vauvatanssi. 6 Vauvan ääntä etsimässä

7 Vauvailmiön muutos Sinikka Kuosmanen Oli joulun alusviikko vuonna Kaksi vähän päälle viisikymppistä naista seisoi tavaratalon kassajonossa. Jono eteni hitaasti. Ensimmäinen huokaisi pitkää odotusta. Hänen pitäisi kiirehtiä pakkaamaan. Hän oli ottanut lomaa töistä ja oli lähdössä Italiassa asuvan tyttärensä tueksi. Perheeseen oli syntynyt vauva. Uusi äiti oli uupunut eikä voinut oikein hyvin. Mies ja miehen suku olivat neuvottomia. Takana seisova nainen tarttui heti puheeseen. Hänellä oli samanlaiset joulusuunnitelmat. Hänenkin tyttärensä oli juuri synnyttänyt eikä selvinnyt ilman äidin apua. Molemmat isoäidit huokaisivat samanaikaisesti: Miten me ennen pärjättiin? Mikä näillä nykynaisilla on vikana, kun eivät pysty hoitamaan omia vauvojaan? Ajatella, omia vauvojaan! Miten me silloin, kun ei ollut kuin kahden kuukauden äitiysloma ja piti heti palata takaisin töihin? Ihan hyviä ihmisiä niistä vauvoista tuli! 2000-luvun äitiys yllättää Edellä esitetty on hyvä kysymys isoäideiltä, mikä oli äitien vauva-aikana toisin kuin nyt? Isoäidit toisaalta vähättelivät ja ihmettelivät, toisaalta he olivat aidosti huolestuneita. Äideillä oli ilmiselvästi jotakin pulmallista ja isoäidit yrittivät ymmärtää sitä oman kokemuksensa kautta. Kaiken piti olla hyvin; oli rakastava kumppani, toivottu vauva ja yhteiskunnan tuki. Isoäitien ihmetys nosti kysymyksen, eikö mikään riitä ja mitä ihmettä äidit oikein ovat vailla. Kahden sukupolven äitejä erottavat juuri sukupolvet. Aika on todella toinen. Isoäideillä on kokemus kahdenlaisesta ajasta, kun taas äideillä vain tästä läsnä olevasta. Osa muutoksista on aina yksilöllisiä ja osa taas kulttuurisia ja aikaan sidottuja, niin asenteellisia kuin rakenteellisiakin. Ihminen vaikuttaa omaan elämäänsä tekemällä valintoja. Kaikkea ei kuitenkaan voi itse yksin hallita. Juuri nyt äitiys korostuu enemmän henkilökohtaisena ominaisuutena kuin vuorovaikutuksellisena ja yhteiskunnallisena olosuhteena. Vastuuta omasta hyvinvoinnista tyrkätään mielellään äideille. Tarinan äidit olivat valinneet monen ikätoverinsa lailla koulutuksen ja työuran ennen lasten hankintaa. Nämä äidit olivat muista poiketen aloittaneet perhe-elämänsä ulkomaalaisen kumppanin kanssa miehen kotimaassa. Tämä ei välttämättä ole syy huoleen, mutta yksi sitä mahdollisesti lisäävä tekijä. Jokaisen ensisynnyttäjän elämäntilanne muuttuu peruuttamattomasti. Olkoon vauva kuinka odotettu ja toivottu tahansa, muutos on väistämätön. Elämä jatkuu toisin. On eri tapoja kohdata suuri tuntemattomuus: vaieta, unohtaa tai jakaa ja kuvitella. Ympäristö luo samanaikaisesti paineita ja antaa turvaa. Äidin yksinäisyys ja epätodellinen vaatimus itsestä täydellisenä äitinä ovat vaativa yhdistelmä. Niin luonnollinen kuin vauvan syntymä onkin, siihen liittyy todellisia uhkia. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 11 7

8 Isoäidit olivat suurten ikäluokkien vauvoja, äidit taas syntyivät pienempään vauvajoukkoon. Isoäidit olivat eläneet historian ensimmäisen koko ikäluokkaa käsittäneen nuoruuden ja aikuistuneet vastakohtaisten muutosliikkeiden keskellä. Lasten ja vanhempien maailmat erkanivat toisistaan. Vanhemmat huolehtivat toimeentulosta ja kodista. Lapset puolestaan keskittyivät koulunkäyntiin. Hyvä koulutus tarkoitti hyvää toimeentuloa, hyvää (helppoa) elämää. Edellinen raatajasukupolvi on taistellut lapsilleen tämän mahdollisuuden. Monen isoäidin aikuistuminen ja unelman toteuttaminen osuivat yhteen energiakriisin, laman ja nuorisotyöttömyyden kanssa. Isoäidit muuttivat työn perässä ja tulivat äideiksi noin 25-vuotiaina. Vauvojen hoito oli tuolloin kellontarkkaa puuhaa. Heitä ruokittiin neljän tunnin välein, oli nälkä tai ei. Hyvä vauva nukkui ja söi. Vauvaperheen elämä oli julkista. Niin kätilö kuin lastenneuvolan terveydenhoitaja tulivat kotiin. Äidillä oli lupa väsyä, ja silloin tuli kodinhoitaja apuun. Päivähoito oli helppo aloittaa, koska vauva nukkui paljon. Näin oli hyvä ajatella, koska äidin tuli palata pian takaisin työelämään ja rytmitön vauva oli hankala hoidettava. Lamasta ja niukoista taloudellisista resursseista huolimatta 1970-luvun äidit elivät keskustelukulttuurissa, jossa optimistisina teemoina olivat hyvinvoinnin tukeminen ja lapsiperheiden palvelujen parantaminen. Vauvatutkimuksissa aktiivinen vauva antoi viitteitä itsestään. Sen todentuminen toiminnaksi tosin kesti pari vuosikymmentä. Vauvateollisuus oli nopeampi. Syntyi vauvamuoti. Vauvoille alkoi olla tarjolla tavaraa, erityisiä vauvaleluja. Äitiysloma piteni, ja tuli isyysloma. Aluksi vain osa isistä käytti tätä oikeutta hyväkseen. Kun nämä vauvat alkoivat olla peruskoulutettuja nuoria, tuli uusi kaikkia koskettava lama. Varsinkin vastavalmistuneilla, heillä, joilla piti olla takuuvarma toimeentulo, oli työllistymisvaikeuksia. Äitiysloma muuttui vanhempainvapaaksi, josta osa oli äitiysvapaata, isyysvapaata ja loppu perheen itsensä harkitsemaa vapaata. Tyttäret synnyttivät selvästi äitejään myöhemmin. Yhteistä kahden sukupolven äideille oli, että he todennäköisesti synnyttivät ja asuivat muualla, kuin missä olivat itse syntyneet. Pidentynyt perhevapaa toi esille myös vakavia asioita. Äidit tulivat uudella tavalla näkymättöminä näkyviin. Perheiden tuki siirtyi asiantuntijoiden toimistoihin, terveydenhoitaja ei enää liikkunut, ja lapsiperheiden kotipalvelu loppui. Samanaikaisesti kotikäyntien lopettamisen yhteydessä vähennettiin sekä perheiden käyntejä neuvolassa että käyntikohtaista aikaa. Lastensuojelussa alkoi perhetyön kehittämisen vaihe. Se luonnollisesti kohdentui jo suurissa vaikeuksissa oleviin perheisiin. Keskustelukulttuuri muuttui samanaikaisesti huoli- ja puuttumispuheeksi ja resurssit auttaa lapsiperheitä kapenivat. Tavallisia keskusteluteemoja olivat hukassa oleva vanhemmuus, lasten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen. Jos vanhemmat eivät tulleet asiantuntijan luo, heidän asiansa olivat hyvin kuitenkaan olematta välttämättä hyvin. Äidit olivat yksin. Vähäisin vauvakokemuksin he olisivat tarvinneet toisia aikuisia ohjaamaan, opastamaan, tukemaan ja kuulemaan. Äitiysvalmennus oli perinteisesti valmentanut äitiä synnytystapahtumaan. Synnytyksen jälkeen vauvan terveydentila oli ensisijainen. Vanhemmat saivat ruokinta- ja rokotusohjelmat. Äidin ja vanhempien oma tila ja mieliala jäivät sivuun. Raskauden aikaiset mielialavaihtelut olivat yleisesti tiedossa, ja usein niistä laskettiin leikkiä hormonit hyrrää -asenteella. Isoäitien alavireisyys tai mahdollinen synnytyksen jälkeinen masennus saattoivat aikaisemmin kätkeytyä työelämän ja vauvan hoidon touhuiluun luvun äiti jää kahdestaan vastasyntyneen kanssa. 8 Vauvan ääntä etsimässä

9 Äidit olisivat voineet pyytää apua isoäideiltä pitkästä välimatkasta huolimatta. Tyttärillä oli asuinpaikasta riippumatta erilainen vanhemmuuden alku kuin heidän äideillään. Tyttärillä oli jo takanaan omaa itsenäisyyttä ja työelämän kokemuksia. He luopuivat jostain saadakseen toista. Harkittu ja odotettu vauva toi mukanaan sellaisia asioita, joihin äiti ei ollut valmistautunut. Yksinäisyyttä, osaamattomuutta, väsymystä ja sitä, että itse ei enää hallinnut omaa aikaansa. Työelämässä syntyneet ihmissuhteet jäivät työelämään. Äideillä ei ollut lähellään sellaisia ihmisiä, joiden kanssa hän saattoi puhua kasvokkain omasta epävarmuudesta, unen puutteesta, mielialan vaihtelusta, selviytymisen pelosta. Heidän verkostonsa ja ihmissuhteensa muodostuivat toisin. Äidit saattoivat kuulua useisiinkin keskusteluryhmiin. Tämä keskustelu tapahtui internetissä, ja sillä keskustelulla oli oma luonteensa. Se toisaalta helpotti, koska äiti saattoi jakaa kokemuksiaan ja saada myötätuntoa. Se myös toisaalta imaisi mukaansa ja vei äidin toisaalle, ja tämä aika oli poissa vauvalta. Varhaisen vuorovaikutuksen avauksia Vuosi 1994 oli vauvatapahtumien vuosi. Ensin järjestettiin Ensi- ja turvakotien liiton koolle kutsumana vauva-asiantuntijoiden vauvaverkosto, sitten vauvojen parissa työskenteleville vauvaseminaari. Tämän jälkeen vauvamaailmassa alkoi tapahtua. Tuli toisia vauvaseminaareja. Tutkijat kiinnostuivat varhaisesta vuorovaikutuksesta, vauvasta ja äitiydestä. Aiheista valmistui väitöskirjoja ja asiantuntijakirjoituksia. Ensimmäiset olivat lähinnä lääke- ja hoitotieteen aloilta. Olivathan neuvoloiden työntekijät suurin vauvatyötä tekevä ammattikunta. Vauvaverkostosta kasvoi Pirpanayhdistys. Vuorovaikutus ja sitä tukevat projektit löysivät paikkansa perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Stakes aloitti äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien Vavu -koulutusohjelman (Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä, ennaltaehkäisevä mielenterveystyö lastenneuvolassa) ja Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian klinikka menetelmien vaikuttavuustutkimuksen. Vavuprojektin tavoitteena oli saada ehkäisevä mielenterveystyö, psykososiaalisten riskitekijöiden varhainen tunnistaminen ja lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukeminen kiinteäksi osaksi perusterveydenhuollon työtä. Vammaisten lasten tukisäätiö käynnisti Kiikkuprojektin. Ensi- ja turvakotien liitto, Pelastakaa lapset ry, Samfundet Folkhälsan ja Vammaisten lasten tukisäätiö aloittivat vuonna 2000 neljän järjestön yhteisen varhaisen vuorovaikutuksen hoito- ja tutkimuskeskus Alma-klinikkaprojektin. Kiikkuprojekti lähti liikkeelle aluksi lähinnä keskos- ja vammaisten vauvojen erityisen tuen tarpeista ja siitä vaiheesta, kun vauva siirtyi erikoissairaanhoidosta kotiin. Alma-klinikan asiakkuus alkoi vauva-vanhempiparin toisesta osapuolesta, vanhemmasta. Vauva oli yleensä terve, mutta vanhempi ei jaksanut tai osannut olla vauvan kanssa. Muutamassa vuodessa vauvatyön suosio ja erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lisääntyivät erilaisissa lapsiperheiden palveluissa. Lähes jokainen äitiys- ja lastenneuvolan työntekijä oli tietoinen vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen ja vauvan ja vanhemmuuden kehityksen suhteesta. He olivat myös herkkiä havainnoimaan näistä. Vauvaperheille alkoi Ensi- ja turvakotien liiton raportti 11 9

10 olla tarjolla vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden arviointia, vuorovaikutuksen hoitoa ja vuorovaikutusterapiaa. Sairaaloissa oli erityisiä vauvatyön tiimejä. Perheneuvolat, jotka olivat vuosikausia keskittyneet kouluikäisiin, olivat jo varhentaneet työskentelynsä käsittämään alle kouluikäisten lasten perheitä. Jotkut perheneuvolat työskentelivät keskitetysti vauvaperheiden neuvoloina järjestäen vauvavastaanottoja ja äiti ja vauvaryhmiä. Alma-klinikasta tuli Alma-keskus vuonna Se keskittyi lastensuojelun kehittämishankkeena ja lastensuojelun kontekstissa tutkimaan vauvan ja vanhemman vuorovaikutusta sekä kokeilemaan vuorovaikutusta edistäviä työmenetelmiä. Tutkimus oli toimintaa vauvaperheiden kanssa ja toteutuneen arviointia työntekijän, vauvan ja vanhemman näkökulmasta. Tutkimustieto kertyi tekemällä vauvaperhetyötä. Vauva-ajattelua Tavoitteellisen toiminnan taustalla on aina jokin enemmän tai vähemmän tietoinen ajattelumalli. Ihmiskäsitys ohjaa sitä, mitä ajattelemme, odotamme, pidämme mahdollisena, välttämättömänä ja tarpeellisena. Myös vauvatyössä. Omaan ihmiskäsitykseen pohjaava ajattelu helpottaa auttamistoiminnan suunnittelua. Se suuntaa työntekijää tekemään havaintoja ja valitsemaan sitä, mitä hän tuo yhteiseen tarkasteluun ja mitä hän jättää pois. Sekä näkyvä että sivuutettu tieto ovat tärkeitä. Vauvatutkimus perustuu näin ollen kuten tutkimus yleensäkin tutkijan ihmiskäsitykseen ja teoreettiseen viitekehykseen. Vuodesta 1970 aina vuoteen 2000 saakka vauvatutkimus oli vähäistä, ja siitäkin suuri osa tarkasteli äitiyttä ja vauvaa sen osana. Teoriasta riippumatta aina 2000-luvun alkuun asti vauvakuva oli samankaltainen ja yhteneväinen. Vauva oli pieni, avuton, osaamaton, apua tarvitseva ja lähes autistinen. Ne 1970-luvun havaintopsykologiset tutkimukset, joiden mukaan vauva oli syntymästään sosiaalinen ja kykeneväinen kognitiivisiin suorituksiin, kuten äidin maidon ja äidin tuoksun erotteluun, jäivät vähälle huomiolle eivätkä herättäneet kovinkaan voimakasta vastakaikua aikalaisvauvatutkijoissa. Vauvat eivät olleet tutkimusmaailman poikkeus. Ajankohdan tutkimusmenetelmät suosivat kyselylomakkeita ja henkilöitä, jotka osasivat vastata niihin tutkijoiden ajattelemalla tavalla. Niin vauvojen, lasten kuin yleensä kirjoitus- ja lukutaidottomien puolesta ääntä käytti joku toinen. Perinteinen vauvatyö oli työtä terveydenhuollossa. Se oli joko sairauksia ennaltaehkäisevää toimintaa äitiys- ja lastenneuvoloissa terveiden lasten kanssa tai sairaiden lasten hoitoa lastensairaalassa. Työ kohdistui vauvaan pääsääntöisesti äidin avulla ja usein äidin kautta lääketieteellisenä, ravitsemustieteellisenä, psykologisena ja lastenpsykiatrisena tietona ja toimintana. Siinä luonnollisesti korostui lastenpsykiatriassa vallalla ollut ajatus äidin ja vauvan erityisestä symbioosista. Vauva näyttäytyi passiivisena hoitotoimenpiteitä vastaanottavana. Nyt vauvanäkemys on toinen. Vasta osittain filosofinen ja osittain tieteellinen keskustelu aivojen kehittymisestä herätti vauvatyöntekijät tarkastelemaan vauvaa osaavana ja oppivana. Katse äidistä ja äitiydestä kääntyi vauvaan ja vauvan muuhun ympäristöön. Vauvan isäkin löytyi. Myös vauva on tänään toisenlainen. Mitä enemmän vauvaa on tutkittu, sitä taitavampi ja sosiaalisempi hänestä on tullut. 10 Vauvan ääntä etsimässä

11 Tutkijat olivat käytännön vauvatyötä tekeviä vaikeammassa tilanteessa. Vastasyntyneiden ja pienten vauvojen kanssa työskentelevillä oli vahva kokemus vauvojen yksilöllisistä eroista ja kyvyistä ilmaista itseään ja tarpeitaan. Tämä tieto oli jäänyt vuosiksi tutkijoiden ulottumattomiin. Nyt lähes kaikki totutut tavat ajatella ja selittää vauvan kehitystä olivat uuden tiedon valossa riittämättömiä. Yksikään teoria ei ollut enää tyhjentävä. Vauvatutkimus ei jäänyt ainoastaan tutkijoiden keskinäiseksi kokemusten vaihdoksi. Se sysäsi vauva-ammattilaiset arvioimaan ja kehittämään omia työkäytäntöjään. Psykiatrien ja psykologien ohella, myös neurologit ja sosiologit kiinnostuivat vauva-ajasta. Näitä eri tieteen aloja toi toisiaan lähemmäksi näkemys vauvan ja vanhemman toimivasta vuorovaikutuksesta vauvan koko kehityksen perustana. Käytännössä ihmisestä tulee itsestään vastuuta ottava ja toisista huolta pitävä ainoastaan vuorovaikutuksessa toisiin, ihminen ihmisen kanssa. Tämä vuorovaikutusprosessi käynnistyy jo ennen syntymää. Siksi vauvalla tulee olla joku, jonka kanssa puhua ja joka häntä kuuntelee, joka auttaa häntä ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan eli joku joka vauvaa rakastaa. Eikä pelkästään joku, vaan hän, jota vauva rakastaa. Kyse on kiinnittymisestä ja vastavuoroisesta kiintymyksestä. Elämän suotuisa kulku on, että vauvan on ensin kiinnityttävä, jotta hän voi isona irrottautua itsenäiseksi. Vauva on paitsi suhteessa äitiinsä ja isäänsä, sisaruksiin ja isovanhempiinsa myös suhteessa näiden välisiin suhteisiin. Vanhempien keskinäinen suhde, vanhemmuus ja parisuhde vaikuttavat sekä vauvan kehitykseen että perhekokonaisuuteen ja perheen yhteiseen vauvaperheen tarinaan. Vanhempiin taas vaikuttavat heidän suhteensa omiin vanhempiinsa ja näiden odotukset vauvan vanhempien vanhemmuudesta. Vauvaperhetyö vai perhetyö vauvaperheessä Vauva, perhe ja työ ovat sanoja, jotka jokainen ymmärtää. Sen, mitä ne merkitsevät, me käsitämme samansuuntaisesti. Eroja syntyy, kun rupeamme määrittelemään niitä sellaisina käsitteinä, joita voi ajatella vain yhdellä tavalla. Vauva on pieni ihminen, perhe on enemmän kuin yksi ihminen, työ on toimintaa, tekemistä. Entä sitten? Kuinka pieni ihminen on vauva, minkä ikäinen hän on? Kuinka monta on enemmän kuin yksi? Keitä he ovat? Minkälainen toiminta on työtä? Ketju on loputon. Samalla tavoin käy, kun yhdistää nämä sanat ja siitä tulee vauvaperhetyö. Kuulija ymmärtää sen oman kokemuksensa kautta. Lähes jokaisen suomalaisen vauvan vauvamaailman muodostavat koti, synnytyssairaala ja neuvola. Kahdessa viimeisessä on vauvojen ammatillisia asiantuntijoita, työntekijöitä, jotka tietävät vauvoista paljon ja tekevät työtä vauvaperheiden kanssa, olematta kuitenkaan vauvaperhetyöntekijöitä. He tekevät vauvatyötä, eivät perhetyötä. On myös muita, jotka kohtaavat vauvoja luvun puolivälissä vauvaperhetyö ja vauvaperhetyöntekijä olivat tuntemattomia käsitteitä. Nyt melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin yhä useampi perhe voi kohdata nämä käsitteet perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Lastensuojelun vauvaperhetyöntekijä on mitä todennäköisimmin lastensuojelujärjestön työntekijä. Toistaiseksi vauvaperhetyötä kuvaavissa tutkimuksissa ja artikkeleissa kirjoittajat ovat vain vähän käsitelleet vauvaperhetyön käsitettä tai tuoneet esille siihen liittyviä vaikeuksia. Toisin on laita perhetyöpuheessa. Vauvaperhetyön ja perhetyön historian tarkastelu tuo Ensi- ja turvakotien liiton raportti 11 11

12 kuitenkin esille yhtäläisiä kehitystarpeita ja suuntia. Kummassakin on kysymys työstä perheen kanssa perheen maaperällä. Molemmat ovat avotyönmuotoja ja kehitetty vähentämään kallista laitoshoitoa. Huomattavin ero tällä hetkellä on, että vauvaperhetyön asiakkuus tavallisimmin alkaa terveydenhuollon ja sairaanhoidon aloitteesta, kun taas perhetyö intensiivisyydeltään poikkeavana lastensuojeluna. Vauvaperhetyön synty ei tapahtunut sattumalta. Se liittyy läheisesti samanaikaisesti lisääntyneeseen varhaisen vuorovaikutuksen, lähinnä äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen ja vauvan kehityksen, erityisesti neurologisen kehityksen tutkimukseen. Se on myös yhteydessä lastensuojelussa heränneisiin vaatimuksiin puuttua erityisesti lapsiperheiden sosiaalisiin ongelmiin mahdollisimman varhain, ja se keskittää voimavaroja ehkäisevään toimintaan. Vauvaaika on luonnollisesti perhe-elämän varhainen vaihe. Synnytyssairaaloiden työntekijöillä oli selkeä tukikäytäntö, kun vauva sairastui tai vammautui. Uutta olivat niin sairaaloiden kuin neuvoloiden työntekijöiden kokemukset epämääräistä epävarmuutta herättävistä perheistä. Havainnot olivat lähinnä tuntemuksia siitä, että perheen asiat eivät ole ihan hyvin, vaikka päällisin puolin siltä näytti. Vauvan hoito luonnistui vähitellen niin kuin vasta-alkajalta yleensä. Huoli liittyi vauvan ja hänen pääasiallisen hoitajansa, äidin suhteeseen, sen olemattomuuteen tai heiveröisyyteen. Vähitellen hahmottui käsite vuorovaikutuksen häiriö. Varhaisen vuorovaikutuksen tutkimus oli vahvistanut käsitystä vauvan ensimmäisten kuukausien kokemusten ja koko tulevan kehityksen suhteesta. Laiminlyönti ensimmäisten kuukausien aikana saattoi olla koko tulevan kehityksen riski. Vauvaperhetyön ja perhetyön synty olivat selkeä jatkumo 1990-luvun loppuvuosien tapahtumiin. Taloudellisen laman jälkivuosina niin kunnat kuin valtiokin tasapainottivat budjetteja etsimällä halvempia vaihtoehtoja toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Alkoi voimakas suuntaus purkaa laitoshoitoa ja siirtää painopistettä avohuoltoon. Käytännössä tämä tarkoitti kotikäynteinä tehtävän työn lisäämistä. Myös toive sairaaloiden polikliinisen toiminnan lisäämisestä ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokausien vähenemisestä vahvistui. Lastensuojelussa koulukotitoimintaa kehitettiin perhekuntoutuksen suuntaan. Perhekuntoutuksen laitoskuntoutuksen rinnalle kehitettiin avotyönmuotoja. Näistä lastensuojelun perhetyö on määrällisesti laajinta. Tämän työmuodon kehittymistä ja määrällistä kasvua tukivat jo olemassa olevat hyvät kokemukset. Lastensuojelujärjestöillä oli monien vuosien vankka ja pitkä kokemus lapsiperheiden kodinhoidon tukemisesta. Tämä aluksi selkeästi monilapsisille perheille tarkoitettu lasten- ja kodinhoidon apu monipuolistui. Kuntien ja järjestöjen yhteistyönä kehittyi erityisesti ongelmallisiin perhetilanteisiin työmuoto, ensin tehostettuna kodinhoitona ja myöhemmin tehostettuna perhetyönä. Raha-automaattiyhdistys lähti mukaan tukemaan järjestöjen kehittämää perhetyötä. Tästä seurasi käytännössä toteutunut työnjako: lapsiperheiden kotipalvelu toteutui järjestöjen tuottamana toimintana ja kuntien kodinhoito, myöhemmin kotipalvelutoiminta keskittyi ikääntyneisiin. Vauvaperhetyötä ja perhetyötä yhdistää työn tekopaikka. Se on perheen koti. Vauvaperhetyössä puhutaan usein vauvan kodista, perhetyössä taas perheen kodista, harvemmin esimerkiksi lasten kodista. Toinen yhdistävä näkökulma ovat olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen ja arjen sujumisen vahvistaminen. Vielä toistaiseksi vauvaperhetyössä pääpaino on ollut äidin ja vauvan vuorovaikutuksessa ja äitiyden vahvistamisessa. Eli vanhemmuus ja äitiys ovat tarkoittaneet lähes samaa. 12 Vauvan ääntä etsimässä

13 Perheen arkeen kuuluvat kodin fyysisen ympäristön ohella vanhempien omat odotukset, uskomukset, unelmat ja toiveet. Kun pienikin myönteinen yhteisen tavoitteen suuntainen muutos tapahtuu omassa turvallisessa ympäristössä, se on läsnä koko ajan, ja todennäköisesti toistuu, ehkä ensin sattumalta. Toistuessaan kokemus vahvistuu ja toiminta muuttuu. Perhe- ja vauvaperhetyössä on läsnä aina kaksi tasapainottelevaa elementtiä, kontrolli ja arvostaminen. Työntekijä näkee ja kokee sekä muutettavaa että muuttuvaa. Kotikäynti vie aina aikaa ja koti on täynnä ennakoimattomia ja kontrolloimattomia asioita kuten kotieläimiä ja naapureita. Vauvaperhetyön keskeisiä osasia ovat biologinen kiinnittyminen lähellä olevaan ja suhteessa oleminen toisiin. Kiinnittyminen on kokemus siitä, että en ole yksin ja saan turvaa ja hoivaa. Se on myös sitä, että koen rakkautta. Olen kiintymyksen kohde ja kiinnyn itse toiseen. Suhde taas tarkoittaa, että olemme tärkeitä toinen toisillemme. Me näytämme sen kuuntelemalla, mitä toisella on sanottavaa ja kertomalla, mitä itse koemme ja ajattelemme. Suomessa vauvatyö on äitikeskeistä. Kiintymyssuhde ei kuitenkaan ole sukupuoleen sidottu. Vauva kykenee muodostamaan useita suhteita. Olennaista on, että hänellä on ainakin yksi pysyvä, turvallinen ja tarpeita kuuleva ja niihin vastaava suhde. Äitikeskeisyys on vahvistunut, ei niinkään valitsemalla, vaan enemmänkin olosuhteiden pakosta. Äitiys on suhde vauvaan, omaan minään naisena, vauvan isään miehenä ja vauvan vanhempana, omaan äitiin, omaan isään ja omiin isovanhempiin. Vaativa vauvaperhetyö Marjatta Bardi ja Kaisa Öhman ovat selvittäneet vuonna 2007 kansallisessa lastensuojelun kehittämisohjelmassa vaativan vauvaperhetyön kotimaista osaamista ja kansainvälistä tutkimusta. Siinä vaativa vauvaperhetyö tulee vain viitteellisesti määritellyksi. He hahmottelevat työlle kolme ydinaluetta. Ne ovat se, että työskennellään suhteiden kanssa, että työ ajoittuu oikein ja kestää riittävän pitkään ja että ongelmat ovat moniulotteisia ja -tahoisia. Vaativaa vauvaperhetyötä voi tarkastella Tarja Heinon (2008) tekemän perhetyön jäsennyksen pohjalta. Se on vauvaperheille suunnattua ja etenee vaatimustasoltaan seuraavasti: perhepalvelut, ennaltaehkäisevä lastensuojelu, peruspalvelun perhetyö, lastensuojelun avohuollon perhetyö, intensiiviperhetyö ja perhekuntoutus ammatillisessa yksikössä. Vauvaperheiden tyypillinen ja laajasti heidät tavoittava perhepalvelu on perhekahvilatoiminta. Se tarjoaa vauvaperheille luontevan ja helposti saavutettavan kohtaamispaikan. Osa perhekahvilatoiminnasta on liikunta- ja taidepainotteisia vanhempi-vauvaryhmiä ja -kerhoja. Tavallisimpia ovat vauvamuskarit, vanhempi-vauvajumpparyhmät, vanhempi-vauvatanssiryhmät tai kuvataideryhmät. Näitä järjestävät kuntien neuvola- ja päivähoitopalvelujen ohella useat lastensuojelujärjestöt ja seurakunnat. Lastensuojelu toimii myös ehkäisevänä perhetyönä yhdessä terveydenhuollon peruspalvelujen kuten neuvolan kanssa. Neuvola järjestää yhdessä lastensuojelun kanssa vanhempi-vauvaryhmiä ensisynnyttäjille ja yleensä vauvan iänmukaisia vertaisryhmiä vanhemmille. Joissain kunnissa saattaa olla toiminnallisia vauva-vanhempi pienryhmiä erityisen tuen tarpeessa oleville vauvaperheille. Toiminta on perheille vapaaehtoista. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 11 13

14 Neuvoloiden uusi työmuoto on perhetyö, jossa terveydenhoitajan rinnalla työskentelee perhetyöntekijä. Työnkuva on vaihteleva vuorovaikutuksen ohjaamisesta ja hoitamisesta arjen kaaoksen järjestämiseen. Perhetyöntekijät myös ohjaavat yksin tai yhdessä psykologin kanssa kohdennettuja ryhmiä esimerkiksi masentuneille äideille tai kasvatuspainotteisia keskusteluryhmiä. Lastensuojelun vauvaperhetyötä ovat lastensuojelun asiakasperheille suunnatut päiväryhmät, joissa vanhemmat ja vauvat kokoontuvat kolme kertaa viikossa useamman viikonjaksoissa. Näitä toteuttavat muun muassa kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen perhetukiyksiköt ja useat ensikotiyhdistykset eri puolella Suomea. Niissä on sekä yhteistä toimintaa vanhemmille ja vauvoille että vanhempien omia keskusteluryhmiä. Vammaisten lasten tukisäätiön Kiikku-vauvaperhetyö ja Ensi- ja turvakotien liiton Alma-keskuksen vauvaperhetyö ovat intensiivistä vauvaperhetyötä. Työn tavoitteena on auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevaa vanhempaa, sekä hänen ja vauvan välisen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja vahvistumista. Työntekijä tulee pääsääntöisesti vauvan kotiin. Sairaalat eri puolella Suomea ovat kehittäneet omaa Kiikku-vauvaperhetyön mallia. Osa toteuttaa sitä yhteistyössä neuvoloiden kanssa ja osa jo tutulla Kiikku-mallilla. Perinteinen ensikotitoiminta ja päihdekuntoutukseen erikoistunut ensikotitoiminta ovat perhekuntoutusta ammatillisessa laitoksessa. Työ on suurelta osin vauvalähtöistä työtä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten vauvaperheiden kanssa. Vanhemmilla on omia kuntoutusohjelmia ja vuorovaikutuksen tukemiseksi vauvan kanssa yhteisiä ohjelmia. Joissain sairaaloissa on äiti-vauvapaikkoja mielenterveysongelmaisille äideille. Näissä hoidon lähtökohta on äidin tila ja sen vakauttaminen. Vauvaperheet voivat myös osallistua noin viikon mittaisille perhekuntoutuskursseille. Näitä kursseja järjestävät useimmiten lastensuojelu- ja potilasjärjestöt. Vauvaperhetyö Alma-keskuksessa Alma-keskus, kuten jo edellä tuli ilmi, tekee intensiivistä vauvaperhetyötä vauvan ja vanhemman suhteen luomiseksi, ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Työ tapahtuu vauvan kotona ja joskus sairaalassa, jos vauvan vanhemman kunto edellyttää sitä. Vauvaperhetyöntekijä tukee vauvan ja molempien vanhempien vuorovaikutussuhdetta näiden osaamista hyödyntäen ja vahvistaen ja erilaisia menetelmiä käyttäen. Työ aloitetaan mahdollisimman varhain, mieluummin jo raskauden aikana. Alma-keskuksen työn käynnistyessä työntekijätiimi kohtasi kysymyksiä: Mitä vaativa vauvaperhetyö tarkoittaa? Kuka on vaativa? Voiko vauva olla vaativa ja mitä se tarkoittaa? Voiko vanhempi olla vaativa ja ketä kohtaan? Vai onko se työtä, mikä on tekijälleen vaativaa? Vastaus useimmiten on sekä että. Itse vauva on harvemmin vaativa, pikemmin vaatimaton. Vaativuus voi tarkoittaa erilaisuutta, sen kohtaamista ja sen oppimista. Vaativassa vauvaperhetyössä yhdistyvät samanaikaisesti monet elämän haasteet ja se, että niihin pitäisi voida vastata heti. Vauvojen kanssa tehtävään ihmissuhde- ja vuorovaikutustyöhön liittyy erityispiirteitä. Vauva herättää voimakkaita tunteita, niin vanhemmissa kuin ammattityöntekijöissä. Toinen olennainen tekijä on se, että vauvan aika on tässä ja nyt. Hänen aloitteeseensa, tarpeen ilmaisuun, luokse tulemisen kutsuun on 14 Vauvan ääntä etsimässä

15 vastattava välittömästi. Syy ja seuraus ovat konkreettisia tapahtumia, ja vasta myöhemmin vauva oppii ajattelemalla ymmärtämään, mitä kohta tai odota tarkoittaa. Vauvan heti tarkoittaa samalla ainutkertaisuutta, sitä, että vauva kokee kaiken ensikertaa. On vain yksi ensimmäinen kerta. Toistuessaan siitä tulee tapa toimia, eli vauva oppii tekemään näin. Se voi olla hyvä tai huono, vauvaa kehittävä tai kehitystä haittaava. Vauva oppii myös muuttamaan oppimaansa. Kertaalleen opittua on kuitenkin hitaampaa ja työläämpää muuttaa. Vauvatyön vahvuus ja vaikuttavuus ovat sen nopeus ja intensiteetti. Toimintaketju on selkeä. Vauva ilmaisee kokonaisvaltaisesti, kun hänellä on hyvä tai huono olla. Hän myös ilmaisee, kun hyvä olo muuttuu huonoksi ja huono hyväksi. Elämän alussa hädän aiheet ovat lähinnä pelko, nälkä, väsymys, kipu, seura ja ympäristön haltuunotto eli tutkiminen. Vanhempi opettelee käsittelemään ja erottelemaan näitä tiloja. Hän oppii vastaamaan vauvan tarpeisiin oikein ja oikea-aikaisesti ja vähitellen ennakoimaan niitä. Tällä tavoin hän auttaa vauvaa ilmaisemaan tarpeitaan ja oppimaan toiminnan ketjun. Vauva oppii myös, että voi itse vaikuttaa asioihinsa. Vauvaperhetyön keskeiset osatekijät ovat työntekijä, työn ympäristö, perhe ja yhteistyökumppanit. Perhe on vauva ja vanhemmat. Vauva voi tarkoittaa kohta syntymässä olevaa kohtuvauvaa tai vastasyntynyttä. Hän voi olla vasta ajatus ja mahdollisuus. Joskus vauva ei synny vaan menehtyy jo ennen syntymäänsä. Vauva tarvitsee ainakin mielikuvatasolla molemmat vanhempansa. Vauvalle on tärkeää, että hänellä on oma käsitys sekä äidistä että isästä, myös poissaolevasta. Ympäristö tarkoittaa pääsääntöisesti vauvan kotia ja sen lähiympäristöä. Yhteistyökumppaneita ovat perheen itsensä määrittelemät läheiset omaiset ja ystävät sekä muut perheen kanssa työskentelevät ammattityöntekijät. Vaativa vauvaperhetyö vaatii työntekijältä monipuolista ammattitaitoa. Työssä yhdistyvät työntekijän koulutus ja työkokemus hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa. Näistä esille nousevat kyky, halu ja rohkeus asettua itse suhteeseen. Hänellä on malttia kuunnella ja antaa tilaa vanhemman omille käsityksille ja samalla rohkeutta puuttua, pysähtyä ja pysäyttää. Hän on suhdetyön ammattilainen ja asiantuntija. Hän on kehittelijä ja uteliaan kiinnostunut kokeilemaan ja tutkimaan vuorovaikutusta vahvistavia menetelmiä. Tämä tutkimistyö tapahtuu yhteistyössä vauvan ja vanhemman kanssa ja heidän hyvinvointiaan tukien. Menetelmä on kuitenkin vain väline, ei itsetarkoitus. Alma-keskuksen vauvaperhetyöntekijä on monien äänien ja haasteiden keskellä. Hänen on hyvä samanaikaisesti sekä mennä mukaan että vastustaa perheen vuorovaikutusilmapiiriä. Työntekijän on rajattava oma roolinsa ja työskentelyaikansa perheessä. Hän tekee työtä vauvan ja vanhemman suhteen hyväksi yhdessä vauvan ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on toimiva ja tulevaisuuteen suuntaava vastavuoroinen vauva-vanhempisuhde. Työskentelyn päättyessä vanhemmalla on kokemus itsestään osaavana ja vauvan parhaana vanhempana, erehtyvänä ja oppivana. Työntekijän suhde on ammatillinen ja poikkeaa vauvan ja vanhemman keskinäisestä suhteesta. Vauvan ja vanhemman suhteeseen liittyy voimakkaita tunteita. Myös masentunut vanhempi kokee. Työntekijän ensisijainen tehtävä onkin saattaa vauva ja vanhempi yhteen, kiinnittymään toisiinsa ja kokemaan, että he ovat tärkeitä toinen toisilleen. Masentunut vanhempi joutuu opettelemaan uudelleen tunnistamaan erilaisia tunteita itsessään, sekä miten niitä saa aikaan ja mitä hänen tulee tehdä tunteakseen. Kiinnittymistä vahvistaa vauvan ja vanhemman kokemus, että he osaavat ja tietävät, kuinka toimia ja että se tuntuu hyvältä. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 11 15

16 Intensiivinen perhetyö Alma-keskuksen toteuttamana vauvaperhetyönä on käytännössä seuraavanlaista. Alma-keskukseen tulee yhteydenotto. Vauvan vanhempi, sukulainen, ystävä, synnytyssairaalan, psykiatrisen poliklinikan tai sairaalan psykiatrisen osaston, neuvolan tai jonkun muun vauvatoiminnan työntekijä lähestyy. Yhteydenottajalla on huoli. Usein niitä on enemmän kuin yksi, mutta yhteisenä on huoli vauvan selviytymisestä. Ensimmäisen keskustelun, joka käydään vauvan vanhemman ja vauvaperhetyöntekijän välillä, tavoitteena on käynnistää luottamuksellinen yhteistyösuhde ja sopia kotikäynnin ajankohta. Työntekijä menee kotiin, ja jatkossa työ tapahtuu vauvan kotona. Perheen tarpeet ja tilanne määrittelevät, osallistuuko työskentelyyn vauvaperhetyöntekijän, vauvan ja vanhempien lisäksi työpari. Tämä voi olla toinen Alma-keskuksen vauvaperhetyöntekijä tai Ensi- ja turvakotien liiton työntekijä tai muu perheen kanssa jo työskentelevä, lastensuojelun tai neuvolan perhetyöntekijä, perheneuvolan työntekijä tai neuvolan terveydenhoitaja. Kotikäyntitapaamisten määrä, kesto ja tiheys vaihtelevat asiakaskohtaisesti. Yleensä alkuvaiheessa tapaamisia on tiheämmin ja työskentelyn edetessä ne harvenevat. Asiakkuus saattaa myös olla puhelinkeskustelu ja yksi kotikäynti. Osa asiakkuuksista johtaa intensiivisiin laitosjaksoihin. Tämä ei välttämättä katkaise Alma-keskuksen vauvan ja vanhemman vuorovaikutustyöskentelyä. Alma-keskuksen vauvaperhetyö on tiivistetysti suhdetyötä vauvan kotona hyvän vauva- ja vanhempi suhteen hyväksi. Tavoitteena on, että vauva kokee ja tietää kuuluvansa joukkoon ja että vanhemmat kokevat ja tietävät olevansa se joukko. Suhdetyö käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta. Työntekijä luo suhteen kaikkiin läsnä oleviin ja usein myös poissaoleviin vauvan hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin ihmisiin. Kun työntekijän suhde vauvaan ja vanhempiin toimii, hänen on helpompi rohkaista, kannustaa, kannatella, opetella yhdessä vauvan ja vanhemman yhteistoimintaa ja yhdessä olemista. On olemassa vauvojen kieli ja vauvan kieli. Eri vauvoilla on erilainen tapa ilmaista itseään. Alma-keskuksen vauvaperhetyössä myös työntekijä opettelee jokaisen asiakasvauvansa kielen. Hän toimii aina jossain vaiheessa vauvan tulkkina. Siihen hän kuitenkin tarvitsee avukseen vauvan vanhempia. Tulkkauksessa ja kääntämisessä on aina kyse tulkinnasta. Se ei aina osu oikeaan. Myös vauvaperhetyöntekijä joutuu tämän haasteen eteen, vaikka onkin ammattinsa vuoksi erityisen perehtynyt vauvan kieleen. Vauvaperhetyö on muutostyötä vauvan ja vanhemman suhteen hyväksi. Kun työntekijä menee asiakkaan kotiin, hänen tulee kyetä muuttamaan omaa tapaansa niin, että perhe hyötyy siitä. Perheellä on omat kokemuksensa ja käsityksensä. Ne ovat hyviä aineksia yhteiseen keskusteluun ja toimintaan. Yhteistyö toimii, kun työntekijä tietää, miten perhe kokee sen, mitä perheessä tapahtuu ja mitä perhe ajattelee työntekijän ajattelevan tästä. Teoriat ja teoreettiset viitekehykset ovat työntekijän apuna, joskus riesanakin. Vanhemmillakin on teorioita. Alma-keskuksen vauvaperhetyö on osoittanut, että erilaisten lähestymistapojen kokeileminen on vauvan ja hänen vanhempiensa etu. Yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen. Olennaista on avoimuus ja toimiva yhteistyösuhde. Työntekijä voi käyttää sulassa sovussa niin narratiivisia, tulkinnallisia, kognitiivisia kuin ratkaisukeskeisiä menetelmiä: puhetta, toimintaa, leikkiä, kuvia, hiljaisuutta, koskettamista, ääntä, musiikkia, sitä mikä toimii. Yleensä se menetelmä toimii, mihin työntekijä uskoo ja joka vahvistaa vanhemman toiveikkuutta ja tulevaisuudessa selviytymistä. 16 Vauvan ääntä etsimässä

17 Vauvalla on ääni Leena Sjöberg Kun olin äitini kohdussa, kaikki oli pehmeää ja utuista. Äidin sydämen syke oli rauhoittavaa. Siitä tuli minun musiikkini, jonka tahtiin keinuin vesisängyssäni. Äidin keinuvat liikkeet hänen kävellessään tuntuivat hyvältä. Kun äiti oli hiljaa paikoillaan, rauhoituin itsekin lepäilemään tai sitten innostuin venyttelemään ja kokeilemaan erilaisia liikkeitä. Tunsin myös, kun jokin painoi vesivaltakuntaani ja pehmeät kohdun seinämät tulivat minua lähemmäksi. Kasvaessani tila ympärilläni kävi aina vaan pienemmäksi. Vähitellen erotin vaimeita ääniä kohtumaailmani ulkopuolelta. Opin jo tunnistamaan äitini äänen ja hänen muuttuvan puherytminsä. Kun synnyin osasin jo kääntää päätäni tutun äänen ja erityisesti tutun tuoksun suuntaan. Minä tiesin, kuka on minun äitini. Kun olin ihan pieni, vastasyntynyt, tarvitsin paljon lepoa ja rauhallisen ympäristön. Se taisi muistuttaa minua kohtukodistani. Minun piti aika nopeasti oppia asioita. Olin onneksi harjoitellut jo kohdussa imemään, mutta ei se aina ollutkaan niin helppoa. Miten siitä rinnasta oikein saisi hyvin kiinni ja jaksaisi imeä ihanaa, lämmintä maitoa? Joskus äitikin vähän hermostui. Minä tarvitsin silloin rauhaa keskittyä. Minua auttoi, kun tunsin olevani turvassa äitini sylissä ja tiesin, että äiti oli siinä vain minua varten. Vanhempani huolehtivat, ettei minulla ollut liian kuuma tai kylmä, että minulla oli mukavat vaatteet ja puhdas iho ja että sain nukkua rauhassa ja syödä kyllikseni. Erityisesti nautin vanhempieni sylissä olemisesta. Se oli paras paikka. Sieltä sylistä halusin katsella tuttuja kasvoja. Minulle tuli aina niin hyvä olla, kun näin äidin ja isän hymyilevän minulle. Heillä oli silloin silmissä ihan erityinen tuike ja lämpö. Aluksi, ihan pienenä vauvana, katselin usein tarkasti vanhempieni kasvoja, silmiä ja ilmeitä. Mikään muu ei ollut minusta kiinnostavampaa. Halusin myös tuntea heidän varman ja hellän kosketuksensa. Yhdistelin sitä, mitä näin, tunsin ja koin. Aloin muistaa kokemuksiani ja sitä, miten minusta pidettiin huolta ja huomioitiin. Opin luottamaan itseeni, omiin tunteisiini ja vanhempiini. Tykkään leikkimisestä. Minulle leikki on kaikkea sitä, mitä voin tehdä toisten kanssa. Leikkiessä voi kokeilla hassuja asioita ja nauraa yhdessä. Minusta on kiva huomata, kun äitini jatkaa aloittamaani leikkiä. Hän hassuttelee, ilmeilee ja ääntelee. Leikkimällä voin jakaa monenlaisia tunteita, innostumista ja iloa. Joskus leikki on tutkimista ja uusiin asioihin tutustumista, vähän vakavaakin. Aina en jaksa kovin pitkään ja silloin äitini antaa minun olla hetken rauhassa. Kohta taas jaksan uudelleen. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 11 17

18 Maailma on minulle uusi ja vieras. Luulen, että vanhempanikin ovat aika ihmeissään itsensä kanssa, kun he opettelevat olemaan äiti ja isä ja minun kanssani. Aina se ei ole ollut helppoa, ja olen jäänyt välillä aika yksin. Silloin minua pelottaa. Kaipaan, että minua lohdutetaan, että minun kanssani ollaan ja minua autetaan ymmärtämään asioita paremmin. Olen huomannut, että ympärillämme on muitakin ihmisiä. Äiti ja isä ovat päästäneet jonkun tänne, meidän omaan kotiimme. Tiedän, että he puhuvat minusta, koska minä saan olla mukana kaikessa, mitä he tekevät. Jo silloin, kun vielä olin äidin mahassa, tämä tuttu ääni kävi meillä. Hän jutteli äidin kanssa minusta ja välillä minullekin. Sitten kun synnyin, me olemme leikkineet yhdessä, äiti, joskus isä, minä ja hän, (se täti, jolle se ääni kuuluu). Minulle on laulettu ja juteltu ja minua on rauhoiteltu, jos minulla on ollut paha olla. Äiti ja isä ovat saaneet jutella paljon. Välillä he ovat nauraneet, itkeneet, halanneet. Luulen, että äidille ja isälle on ollut apua siitä, että hän, se vauvaperhetyöntekijä, on käynyt meillä kotona. Vauvan ääni on monenlaista tuhinaa, kiljahtelua, jokeltelua, itkua ja huutoa. Vauva tarvitsee ääntä, jotta hänet huomataan. Hän tarvitsee jonkun, joka kiinnittyy, sitoutuu häneen ja auttaa häntä selviytymään. Hän on riippuvainen toisen antamasta hoivasta. Vauva tarvitsee ääntä ilmaistakseen itseään, saadakseen vastauksen erilaisiin tarpeisiinsa ja tunteisiinsa. Konkreettisen äänen lisäksi vauva käyttää ilmeitä, eleitä ja liikkeitä. Se, miten vuoropuhelu hänen ja häntä hoitavan vanhemman välillä sujuu, vaikuttaa siihen, miten vauva saa mahdollisuuden oppia ja kehittyä. Jo raskausaikana vauvalla on ääni. Kohtuvauva tuottaa ääntä kehollaan ja liikkeillään. Vauvan liikkeet ja tavat reagoida muuttuvat vauvan ääneksi, kun äiti ja isä alkavat kuunnella ja tulkita mielessään tätä vauvan viestintää ja luoda mielikuvia tulevasta vauvasta ja heidän välisestä suhteestaan. Kohtuvauvan ääntä on se, miten hän ottaa yhä enemmän tilaa erityisesti äitinsä ja isänsä mielen sisällä. Tärkeää on, miten vanhempi kykenee käsittelemään erilaisia tunteitaan ja peilaamaan niitä suhteessa vauvaan. Kohtuvauva reagoi myös ulkoisiin ääniin ja kosketukseen. Hänen kanssaan voi kommunikoida. Vauvan ääntä on siis se, miten hän saa monimuotoisen äänensä perille asti ja tulee kuulluksi ja nähdyksi. Vauvalle on tärkeää, miten aikuiset ja erityisesti vauvan vanhemmat huomaavat ja tulkitsevat hänen toimintaansa, ääntään ja sanatonta viestintää. Pienen vauvan kanssa vuoropuhelu voi olla toinen toisensa katselemista, ihmettelyä ja ihastelemista. Vauva hakee toisen kasvoista varmuutta siihen, että on tärkeä ja arvokas ja että hänen omilla tunteillaan on merkitystä. Kasvoista hän näkee, mitä hän saa aikaiseksi vanhemmassa. Vauvan ja vanhemman ilmeet ovatkin usein samanlaiset. Kun vauva kurtistaa otsaansa, tekee vanhempi samoin ja sanoo ui, menikö otsa nyt ihan kurttuun, mikä sulle nyt tuli. Vanhemman ylikorostuneet ilmeet ja erilaiset äänenpainot ovat tärkeitä vauvalle. 18 Vauvan ääntä etsimässä

19 Vanhempi auttaa vauvaa säätelemään tunteitaan omien ilmeidensä, äänensä ja kosketuksen kautta. Hän joko rauhoittaa hätääntynyttä ja hämmentynyttä vauvaa pehmeällä äänellä ja turvallisella kosketuksella tai vuorostaan innostaa vauvaa kontaktiin korkeammilla äänenpainoilla ja aktivoivalla kosketuksella. Vanhempi voi myös puheessaan ottaa molempien roolin. Kun vauva kääntää päätään kohti lähestyvää ääntä tai jotain vauvalle muuten mielenkiintoista, voi äiti tai isä sanoa: Niin sä kuulit sen, onks se susta kiva? Joo se on kiva. Vanhempi huomaa vauvan kiinnostuksen, sanoittaa sen ja tekee siitä tulkinnan ja vahvistaa sitä vielä ikään kuin vauvan sanomana. Vauva huomioidaan, ja hänen äänensä tulee kuuluviin. Vauvan kasvaessa vuoropuhelu saa uusia muotoja. Mukaan tulee lisää ääntä, leikkiä ja tapoja jakaa tunteita. Miksi ääneni ei kuulu Alma-keskuksen asiakasperheillä on hyvin monenlaiset taustat ja haasteet vanhemmuudessa. Ehkä yleisesti voi kuvata, että erityisesti äidit kokevat riittämättömyyttä, epäonnistumista vanhempana ja turhautumista. Heillä on kokemus siitä, etteivät he selviä vanhempina, niin kuin olivat ajatelleet. Heidän on vaikeaa kohdata tunnetasolla omaa vauvaansa ja omaa äitiyttä. Heidän on vaikeaa avautua uudelle ihmissuhteelle vauvan kanssa ja vaikeaa sietää ja ymmärtää vauvan heissä herättämiä monenlaisia tunteita. Vanhemmat voivat epäillä omia tunteitaan ja niiden oikeutusta. Saanko olla epävarma? Onko oikein tai sallittua tuntea ristiriitaisia tunteita vauvaa kohtaan? Monet äidit kertovat, että kokevat vanhemmuuden suorittamisena ja tehtävänä, josta tulee selvitä. Tunteiden kirjo on hämmentävää ja ahdistavaa. Aloite yhteiselle työskentelylle voi nousta myös siitä, että vanhemman mielessä ei ole tilaa vauvalle vaan mielen täyttävät monet muut huolet omasta voinnista ja elämäntilanteesta. Alma-keskuksen asiakkaina olevien äitien tavassa puhua tulee esille tunteiden ja ajatusten ristiriitaisuus. Heillä saattaa olla kuva idealisoidusta äidistä ja sen tehtävän täyttämisestä, ja toisaalta äitien puheessa voi kuulua, ettei raskaana olevalla tai vauvan jo saaneella äidillä ole lainkaan mielikuvia itsestä äitinä tai vauvasta ja vauvan kanssa olemisesta. Jotkut äidit ovat asettaneet itselleen ja äitiydelle sekä jaetulle vanhemmuudelle valtavan suuret odotukset. Mielikuva omasta äitinä olemisesta perustuu ihanteelliseen kuvitelmaan täydellisestä äidistä, ihanteellisesta perhe-elämästä, täydellisistä hetkistä vauvansa kanssa. Ahdistusta nostaa kuitenkin ajatus siitä, ettei mitenkään kykene täyttämään ja suoriutumaan tästä idealisoidun äidin tehtävästä. Tehtävä on liian vaativa ja vastuu vauvasta tuntuu lamaannuttavalta ja liian raskaalta. Toisaalta uuden ja pelottavan elämän vaiheen torjunta voi olla niin voimakasta, ettei äitiyden mielikuville ole tilaa. Asiakasäitien tavassa olla vauvan kanssa näkyy usein paljon samankaltaisuutta. Vauvat herättävät samanlaista ahdistusta, epätietoisuutta, osaamattomuutta, väsymystä ja ärtymystä. Nämä vaikeasti ymmärrettävät ja hämmentävät tunteet voivat heijastua siihen, miten palkitsevana ja hyvänä äiti kokee suhteen vauvansa kanssa. Äitien on vaikeaa olla tunteineen avoimesti läsnä, uteliaita, itsensä alttiiksi laittavia uudessa suhteessa ja uudessa roolissa. Vauva voi silloin jäädä vaille tarvitsemaansa läheistä suhdetta. Vauvat herättävät kuitenkin myös monenlaisia positiivisia ja lämpimiä tunteita. Vauvaperhetyössä lähdemme etsimään niitä myönteisiä tunteita ja kokemuksia ja vahvistamaan niitä. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 11 19

20 Alma-keskuksen vanhemmat ovat pääsääntöisesti vuotiaita, koulutettuja, työssä käyviä perheitä. He elävät joko parisuhteessa tai yksin. Äideillä on toimiva suhde vauvan isän kanssa, tai suhde on päättynyt. He ovat saaneet elämäänsä sellaiset valmiudet, että ovat selviytyneet aikuisuuden haasteista ja saaneet rakennettua, ainakin ulospäin suhteellisen tasapainoisen elämän. Tämä ei kuitenkaan riitä suojaksi, kun oma lapsi herättää tunteet riittämättömyydestä, osaamattomuudesta, omasta vaille jäämisestä. Monilla äideillä on taustalla haavoittavia kokemuksia omassa lapsuudessaan, nuoruudessaan tai aikuisuudessaan, ja ne heijastuvat äidiksi tulemiseen ja vauvan kanssa olemiseen. Oma vauva nostattaa pintaan sellaisia tunteita, jotka ovat jääneet kenties aikaisemmin käsittelemättä tai jotka nyt aktivoituvat vauvan myötä. Kuvaan, miten äitiyden ja vanhemmuuden pulmat näyttäytyvät vauvaperhetyössä. Perhe tulee Alma-keskuksen asiakkaaksi usein psykiatrisesta poliklinikasta tai sairaalasta tai jos neuvolassa on kiinnitetty huomiota äidin aikaisempaan tai nykyiseen masennukseen. Diagnoosia tärkeämpää vauvaperhetyössä on se, millainen on äidin ja vauvan suhde ja miten äiti sen itse kokee. Masentunut äiti saattaa olla hyvin kontaktissa ja positiivisesti herkkänä vauvansa viesteille. Toinen masentunut äiti voi taas olla ilmeetön, vetäytyvä ja jatkuvasti alakuloinen. Vauvalle tällä erolla on suuri merkitys. Vauvaperhetyössä lähdemme yhdessä tutkimaan ja vahvistamaan sitä, miten äiti ja isä sairaudestaan tai elämäntilanteestaan huolimatta kykenee rakentamaan vastavuoroista suhdetta vauvan kanssa. Miten hän voi olla tunteineen läsnä vauvalleen. Vauvaperhetyössä luomme suhteen äidin ja isän kanssa, vauvan kanssa ja ennen kaikkea äidin ja vauvan tai isän ja vauvan välisen vuorovaikutussuhteen kanssa. Tärkeää on se, että vauva saisi tämän ainutlaatuisen suhteen kautta mahdollisuuden tuntea itsensä erityiseksi ja arvokkaaksi. Tämän suhteessa olemisen kautta vauva kehittyy omaksi itsekseen. Ilman sitä vauva on hukassa ja jää yksin luomaan kuvaa itsestään, ympäröivästä maailmasta ja siitä, miten ihmiset täällä toistensa kanssa ovat. Vauva elää tässä ja nyt ja rakentaa jokapäiväiseen yhdessäoloon sellaisia selviytymisen strategioita, joilla pitää hoitava aikuinen lähellään. Vaikka äiti ja isä voivat tuntea vahvasti kiintymyksen ja rakkauden tunteita vauvaansa kohtaan, niiden osoittaminen teoin voi olla vaikeaa. Vanhemmat voivat myös kokea rakkauden tunnetta, vaikka eivät olisi fyysisesti vauvan lähellä. Vauva ei vielä tähän pysty. Vauva tarvitsee päivittäisissä tilanteissa toistuvasti konkreettisia kokemuksia läheisyydestä, lämmöstä ja rakkaudesta. Kotikäynneillä teemme havaintoja siitä, mitä näemme. Näiden havaintojen pohjalta lähdemme vahvistamaan toimivia yhdessä olon malleja, rakentamaan uusia tapoja ja nostamaan vauvaa vanhemman mieleen erilaisten tekojen ja sanojen avulla. Työ lähtee suhteen rakentamisesta perheen kanssa, luottamuksen syntymisestä ja kyvystä havainnoida ja tuoda havaintonsa vanhemmille ymmärrettävällä ja rakentavalla tavalla käyttöön. Monesti suhteessa näkyviä, ei-toimivia havaintoja ei ole tarpeen sanoittaa. Keskeisintä on pitää vauva aktiivisena osallistujana mukana kaikessa mitä teemme ja mistä puhumme. Raskauden puolessa välissä oleva äiti miettii, miten saisi opintonsa suoritettua mahdollisimman hyvin. Hän kertoo käyvänsä luennoilla, ystäviensä kanssa ulkona ja urheilevansa. Hän puhuu paljon omasta jaksamisesta ja omista huolistaan. Raskaus on tullut yllätyksenä. Äiti kertoo, ettei halua koskettaa kasvavaa vatsaansa. Se tuntuu epämiellyttävältä, kun vatsa on niin pinkeä. Äiti ei osaa kysyttäessä kertoa kohdussa olevasta vauvasta. Hän ei ole vielä miettinyt, miten vauvan tulo 20 Vauvan ääntä etsimässä

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot