TUNNISTATKO NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUNNISTATKO NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN"

Transkriptio

1 Lea Lakio (toim.) TUNNISTATKO NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN Näyttötutkintomestarien koulutusta kehittämässä Raportit ja selvitykset 2014:12

2 Raportit ja selvitykset 2014:12 Lea Lakio (toim.) TUNNISTATKO NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN Näyttötutkintomestarien koulutusta kehittämässä

3 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2014:12 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Kopijyvä Oy/Jaana Jääskeläinen Julkaisun kuvat: Sfinksi, Lea Lakio (kannessa) Taurus, Lea Lakio, s. 13 Maapallo, Annu Niskanen, s. 55 Nimetön 3, Annu Niskanen, s. 69 Leo, Lea Lakio, s. 85 Nimetön 2, Annu Niskanen, s Painopaikka: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2014

4 SISÄLTÖ Esipuhe... 5 Näyttötutkintojärjestelmästä, sen toimeenpanosta ja näyttötutkintomestarikoulutuksesta... 7 Lea Lakio, Opetushallitus Henkilökohtaistaminen näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa Jarmo Salo, Päivi Kilja, Hannu Korkala, Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Näyttötutkintomestari, koulutusohjelmatiimi Näyttötutkinnot ja työelämäyhteistyö Jarmo Salo, Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Näyttötutkintomestarin osaamishaaste: näyttötutkintotoiminta laadukkaana palveluprosessina Jaakko Ansaharju, HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Näyttötutkintomestarikoulutettavat opiskelevat teknologisesti joustavissa ja henkilökohtaistetuissa oppimisympäristöissä hyöty siirtyy näyttötutkintoja suorittaville Anne-Maria Korhonen, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Näyttötutkintomestarin asiantuntijuuden kehittymisvaihe syventää yhteistyön käytäntöjä Annu Niskanen, Hannele Torvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Työelämän edustajien arvioijien kokemuksia näyttötutkintotoiminnasta Maiju Kangasaho, HAAGA-HELIA, Ammmatillinen opettajakorkeakoulu Har examensmästarutbildningen inverkat på utvecklingen av vuxenutbildningen i Svenskfinland? Christel Holmlund-Norren, Yrkesakademin i Östebotten Liitteet Liite 1 Valmistuneet näyttötutkintomestarit koulutuksen järjestäjittäin ja koulutusaloittain Liite 2 Näyttötutkintomestareiksi valmistuneet työelämän edustajat

5

6 Esipuhe Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja. Tutkintojen perusteissa vaadittavan osaamisen on voinut saavuttaa työkokemuksen, koulutuksen, harrastusten tai muun toiminnan kautta. Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa ja saa hyväksytyistä tutkintosuorituksista tutkintotoimikunnalta todistuksen, joko koko tutkinnosta tai sen osasta. Näyttötutkintojärjestelmän perustamisesta lähtien opetushallinto on pitänyt keskeisenä kehittämiskohteena toiminnan laadun ylläpitoa ja kehittämistä. Työelämän tulee voida luottaa siihen, että tutkinnon suorittaneella on tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito. Tutkinnon suorittajan tulee voida luottaa siihen, että suoritettu tutkinto on Opetushallituksen päättämien tutkinnon perusteiden mukainen riippumatta siitä, kuka näyttötutkinnon järjestäjä on tutkintotilaisuudet järjestänyt. Näyttötutkintotoiminnan toimeenpanosta vastaavien tutkintotoimikuntien tulee puolestaan voida luottaa siihen, että näyttötutkintoprosessissa toimitaan laadukkaasti ja sen mukaan kuin tutkintotoimikuntien kanssa on sovittu. Näyttötutkintomestarikoulutus käynnistyi samanaikaisesti, kun näyttötutkintojärjestelmä perustettiin. Opetushallitus haluaa varmistaa, että näyttötutkintotoiminnassa mukana olevilla on tarvittava asiantuntemus tutkintojen järjestämisessä, arvioinnissa, henkilökohtaistamisessa, työpaikkaohjauksessa ja tutkintotoimikuntien jäseninä. Näyttötutkintomestarin koulutuksen suorittanut on asiantuntija, joka vastaa toiminnan laadusta, sen ylläpidosta ja kehittämisestä. Koulutuksen jatkuva suosio jo kahdenkymmenen vuoden ajan osoittaa, että koulutus koetaan tarpeelliseksi ja että siihen osallistuneet haluavat olla näyttötutkintotoiminnan mestareita. Kiitän tämän julkaisun laatijoita vuosien ansiokkaasta työstä näyttötutkintomestareiden kouluttajina ja kokemustensa välittämisestä tämän julkaisun kautta. Toivon, että lukijat saavat artikkeleista uusia näkökulmia ja ideoita oman näyttötutkintotoimintansa kehittämiseen. Helsingissä, huhtikuussa 2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus - yksikön päällikkö 5

7

8 Näyttötutkintojärjestelmästä, sen toimeenpanosta ja näyttötutkintomestarikoulutuksesta Lea Lakio, opetusneuvos, Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän syntyvaiheista Ammattitutkintojärjestelmän perusteet luotiin ja 1990-lukujen taitteessa. Koulutuspolitiikan ja elinkeinopolitiikan rajapinta oli tuolloin suhteellisen matala. Aika oli kypsä uudenlaiselle ajattelulle. Tätä aiemmin laajamittaista ammatillista aikuiskoulutusta oli järjestetty lähinnä työllisyyskoulutuksena silloisissa ammatillisissa kurssikeskuksissa. Ammatilliset oppilaitokset järjestivät aikuissovelluksia nuorten tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Aikuiskoulutus oli laajenemassa ammattioppilaitoksiin sinne perustettujen aikuiskoulutusosastojen myötä. Samoihin aikoihin valtioneuvoston periaatepäätöksellä määritettiin ensimmäistä kertaa omaehtoisen koulutuksen, henkilöstökoulutuksen ja työvoimapoliittisen koulutuksen käsitteet. Näitä koulutusmuotoja haluttiin kehittää omina kokonaisuuksinaan. Sisällöllisesti ei kuitenkaan nähty tarvetta ylläpitää niille kullekin omia tutkintojärjestelmiä. Tästä alkoi omaehtoisen koulutuksen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sisällöllinen lähestyminen ja uudenlaisen tutkintoajattelun kehittyminen. Uuden tutkintoajattelun keskeisiksi lähtökohdiksi muodostuivat huomion kiinnittäminen osaamiseen, ei tapaan, jolla tuo osaaminen oli hankittu mahdollisuus havainnoida suoraan ammattiosaamista riippumatta niistä koulutuksista ja kursseista, joilla osaaminen hankitaan työelämän ja sen osapuolten vahva mukaantulo määrittämään kullakin ammattialalla tarvittavaa osaamista ja hallinnoimaan osaamisen tunnustamisjärjestelmiä (tutkintotoimikunnat) irtaantuminen oppilaitosten monopolista tutkintojen tuottajina. Opetushallinnon edustajilla oli vahva usko noihin ajatuksiin. Pidettiin itsestään selvänä, että näin kirkkaasti määritellyt ajatukset on moneen kertaan keksitty ja otettu käyttöön maailmallakin. Suomesta tehtiinkin tuolloin paljon opintomatkoja muun muassa Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Saksaan. 7

9 Jälkeenpäin on helppo sanoa, että ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen vakiintumisen myötä tässä on onnistuttu erityisesti yritysten ja julkisyhteisöjen tuen ansiosta. Ne ovat ottaneet järjestelmän omakseen henkilöstönsä kehittämisen työkaluna. Näyttötutkintojärjestelmä käyttöön Näyttötutkintojärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla. Laki valmisteltiin opetusministeriön asettamassa ammatillisessa aikuiskoulutustyöryhmässä, jossa olivat edustettuina työelämän ja opetusalan osapuolet. Järjestelmä kehitettiin soveltuvaksi elinikäisen oppimisen ja ammattitaidon hankkimistavoista riippumattoman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteisiin. Näyttötutkintojärjestelmän kolmeksi keskeiseksi periaatteeksi määriteltiin työelämän ja opetusalan tiivis yhteistyö, tutkintojen ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomuus sekä ammattitaidon osoittaminen näytöillä (sittemmin tutkintotilaisuuksissa). Koulutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä ammattitutkintolaki kumottiin ja näyttötutkintojärjestelmää koskevat säädökset siirrettiin vähäisin muutoksin lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, jota täydennettiin /1013). Uudistetussa lainsäädännössä vakiinnutettiin termit näyttötutkinto ja näyttötutkintoon valmistava koulutus. Tällöin myös määrättiin, että koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitukselle annettiin valtuutus antaa tarkempia määräyksiä henkilökohtaistamisesta. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa määritelty osaaminen tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkintojen suorittaminen tukee ammatissa toimivan, työikäisen ihmisen aktiivista ammattitaidon kehittämistä muuttuviin työelämän tarpeisiin. Tutkintotilaisuuksien järjestämisestä ja tutkintotodistusten antamisesta vastaavat kolmikantaiset tutkintotoimikunnat. Ne sopivat näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Tutkinto ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen on erotettu toisistaan. Lainsäädännössä säädetään tutkinnon perusteista siten, että niissä on määriteltävä tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet. Opetushallitus määrää tutkintotodistuksista. Lainsäädännössä velvoitetaan koulutuksen järjestäjä järjestämään valmistava koulutus tutkinnon perus- 8

10 teiden mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintojen järjestämisen toimeenpanokoulutus eli näyttötutkintomestarikoulutus Näyttötutkintojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä oli selvää, että näyttötutkinnon parissa toimivat oli koulutettava uuteen järjestelmään, koska näyttötutkintojärjestelmä perustui uuteen ajattelumalliin ja oli tarpeen kääntää ajatusmallia perinteisestä opettamista osaamisen osoittamiseen. Siihen tarvittiin koulutusta opettajille. Tuo uusi ajattelu perustui opetushallinnon rahoittamalle osaamisen luonteeseen liittyneelle tutkimukselle. Tutkijat selvittivät mistä osaamisessa oli kysymys ja kuinka sitä on mahdollista arvioida. Opetusministeriö ja Opetushallitus rahoittivat tähän liittyvää tutkimusta Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Nämä tutkijat toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden kanssa sekä olivat merkittävässä asemassa opettajien kouluttajina näyttötutkintomestareiksi. Näyttötutkintojen kehittämisen ja toimeenpanon vastuuviranomainen on Opetushallitus, joka vastaa myös näyttötutkintomestarin koulutusohjelman laatimisesta. Opetushallitus suosittelee ohjeistuksissaan näyttötutkintojen järjestäjää huolehtimaan siitä, että tutkinnon vastuuhenkilöllä sekä tutkintosuoritusten arvioijista vähintään yhdellä on näyttötutkintomestarin koulutusohjelma suoritettuna. Opetushallitus ohjaa näyttötutkintomestarin koulutusohjelman perusteella näyttötutkintomestarin koulutusohjelman järjestäjiä sekä ohjelmaan osallistujia. Näyttötutkintojen järjestämisen toimeenpanokoulutusta on järjestetty vuodesta 1995 alkaen. Alussa koulutus toteutettiin kolmen viikon mittaisena, sitten siihen tuli mahdollisuus täydentää osaamista 10 opintoviikolla ja loppujen lopuksi koulutuksen kokonaispituudeksi muodostui 15 ov. Tätä 15 opintoviikon koulutusohjelmaa on uudistettu vuosina 2001 ja 2003 (Näyttötutkintojen järjestämisen kehittämiskoulutus 15 ov). Koska näyttötutkintomestarikoulutuksen järjestäjiä ovat ammatilliset opettajakorkeakoulut, muutettiin opintoviikot opintopisteiksi vuoden 2007 koulutusohjelman uudistuksen yhteydessä (Näyttötutkintomestari, koulutusohjelma 25 op). Viimeksi koulutusohjelma on päivitetty vuonna Tällöin koulutusohjelmaa muokattiin sellaiseksi, että työelämän arvioijat ja oppisopimuskoulutuksen edustajat voivat entistä paremmin osallistua siihen. Opetushallitus on kohdentanut rahallisen panostuksen työelämän arvioijien kouluttamiseen näyttötutkintomestareiksi vuodesta 2012 alkaen, ja tämän jälkeen on myönnetty korvamerkittyä määrärahaa samaan tarkoitukseen. 9

11 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman uudistuksissa, sisällön laadinnassa ja esittämistavassa on sovellettu näyttötutkintojärjestelmän periaatteita sekä tutkintojen perusteiden kirjoittamistapaa. Sisältöä ja rakennetta on päivitetty säädösten uudistumisen vuoksi. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman osiin sisältyvät ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat on jäsennetty samalla tavoin kuin tutkinnon perusteiden, näyttötutkinnon järjestämisen ja ammattitaidon arvioinnin prosessit. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma valmistaa näyttötutkintojärjestelmän toimijoita kullekin osallistujalle henkilökohtaistetun ohjelman mukaan kehittämään näyttötutkintojen suunnittelun ja järjestämisen, ammattitaidon arvioinnin sekä näyttötutkintotoiminnan laadun varmistamisen taitojaan asiantuntijatasolle. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaa järjestävät ammatilliset opettajakorkeakoulut ja Yrkesakademin i Österbotten. Ne vastaavat näyttötutkintomestarin koulutusohjelman määrittämällä tavalla järjestelyistä koulutusohjelmaan hakeutumisessa, ammattitaidon osoittamisessa (osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa) ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Koulutusohjelmassa vaadittava osaaminen osoitetaan, arvioidaan ja tunnustetaan näyttötutkintojärjestelmän periaatteita noudattaen ensisijaisesti kunkin osallistujan omissa työtehtävissä. Tutkittua tietoa tarvitaan lisää Ammattitutkintojärjestelmän kehittämistä ja toimeenpanoa edistetään vain työelämän, opetustoimen ja monitieteisen tutkimuksen tiiviinä yhteistyönä. Erilaisilla opetushallinnon rahoittamilla tutkimus- ja kokeiluhankkeilla on jo vuodesta 1992 alkaen tuettu tutkinnon perusteiden ja näyttökokeiden (myöhemmin tutkintotilaisuuksien) laatimistyötä. Kokeiluhankkeita oli kymmeniä, ja keskeisimpiä aloja olivat tekniikan alat, koti- ja laitostalous, hotelli- ja ravintola-ala sekä kauppa. Opetushallinnon toimeksiannosta suoritettiin jo melko varhaisessa vaiheessa suhteessa näyttötutkintojärjestelmän käynnistymiseen näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi vuosina Keskeisinä tuloksina todettiin, että valmistava koulutus ja näyttötutkinnot eivät välttämättä tue toisiaan, osallistujat eivät vielä olleet löytäneet uutta tutkintojärjestelmää kaikilla aloilla ja että tutkintotilaisuuksien järjestämisessä oli kirjavuutta. Normiohjaus sekä Opetushallituksen ja työelämän osapuolten informaatio-ohjaus eivät siis toteutuneet riittävästi eivätkä yltäneet tarkoitetulla tavalla tutkintojen ja valmistavan koulutuksen toimintaan. Näyttötutkintojen tunnettavuus työelämässä oli tuolloin huono. Hyvää palautetta sai aikuiskoulutuksen kehittynyt työelämälähtöisyys ja 10

12 uuden ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisnäkökulman vaikutus selvästi koko ammatillisen koulutuksen ajatteluun. Mielenkiintoista olisi tehdä uusi kokonaisarviointi nyt, kun järjestelmä on ollut käytössä 15 vuotta kauemmin aikaisemman tutkimuksen ajankohdasta. Näyttötutkintomestarikoulutuksesta on tutkimusta tehty niukasti. Ensimmäinen laaja tutkimus on valmistunut vuoden 2004 lopussa, jolloin Jarmo Salo väitteli Tampereen yliopistossa näyttötutkintomestarikoulutuksen vaikuttavuudesta kohderyhmänä Pohjois-Suomessa koulutetut näyttötutkintomestarit. Hänen mukaansa (2004, 5) tulokset osoittivat, että kehittämiskoulutus oli vaikuttanut opettajien asiantuntijavalmiuksien oppimiseen. Koetaan, että näyttötutkintojärjestelmä sekä näyttötutkintojen suunnittelu ja arviointi hallitaan koulutuksen jälkeen paremmin kuin aikaisemmin. Opetustyön koetaan muuttuneen työelämä- ja opiskelijalähtöisemmäksi aiempaan verrattuna. Työkäyttäytymisen muutokset liittyvät pitkälti opetustyön luonteen muuttumiseen asiantuntijatyöksi, joka näkyy opettajien yhteistyössä ja heidän työyhteisöissään jaettuna asiantuntijuutena. Kehittämiskoulutukseen osallistuneet opettajat kokevat työyhteisönsä opetustyön muuttuneen työelämä- ja opiskelijalähtöisemmäksi aiempaan verrattuna. Koulutusorganisaatioiden edustajat kokevat puolestaan työkäyttäytymisen muutosten omissa organisaatioissaan liittyvän pitkälti opetustyön luonteen muuttumiseen, jota edistää kehittämiskoulutuksen käyneiden opettajien asiantuntijamainen toiminta. Yhteistyön ja yhdessä oppimisen lisääntyminen näkyy tutkimuksen kohteena olevan opetushenkilöstön verkottumisena omissa työyhteisöissään siten, että tieto leviää opettajalta toiselle. Edellinen näkyy asiantuntijamaisena toimintatapana, jossa kokeneet näyttötutkintomestarit tutoroivat nuorempiaan ja oman työorganisaationsa henkilöstöä. Verkottuminen omissa työyhteisöissä saattaa olla tulosta siitä, että näyttötutkinnot koetaan yhteisenä koko työyhteisöä koskettavana asiana. (Salo 2004, ) Koulutusorganisaatioiden edustajien näkökulmasta kehittämiskoulutuksen tuottama hyöty näkyy yhteistyön parantumisena. Heidän mukaansa henkilöstö suhtautuu kehittämistyöhön yleensä positiivisesti, mikä saattaa johtua siitä, että henkilöstön tietämys näyttötutkintoihin liittyvistä asioista ja toimintatavoista on lisääntynyt. (emt, 158) Nykymuotoinen näyttötutkintomestarikoulutus on toimivaa ja vaikuttavaa. Kuten tutkimuksen tulokset osoittavat, koulutus näyttää vaikuttaneen mikro- ja mesotasolla omalta osaltaan siihen, että koulutusorganisaatiot ja heidän näyttötutkintomestarinsa työskentelevät asiantuntijamaisemmin kuin aikaisemmin. Työkäyttäytymiseen on tullut muutoksia, jotka myös näkyvät. (emt, 183) 11

13 Myöhemmin myös ainakin Haaga-Helia on tuottanut julkaisun näyttötutkintojärjestelmän eri toimijoiden puheenvuoroista (Näyttötutkintomestarin monet hatut, 2012). Opetushallitus on kerännyt lähes alusta alkaen palautetietoa näyttötutkintomestarikoulutukseen osallistuneilta. Saadulla tiedolla on erityisesti alkuvaiheessa ollut merkitystä toiminnan kehittämiseen. Palautelomaketta on uudistettu yhteistyössä NTM-kouluttajien kanssa useaan otteeseen, jotta sen kautta saataisiin tietoa sekä kouluttajille että valtakunnallista koontatietoa Opetushallituksen käyttöön. Vuoden 2012 lopussa siirryttiin Survetten avulla kerättävään palautteeseen. Palautteen avulla toivotaan voitavan jatkossakin kehittää näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaa ja koulutusta järjestävien organisaatioiden toimintaa. Kaikki osaaminen on sidottu aikaansa Näyttötutkinnot ja näyttötutkintomestarikoulutus ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat käytännössä osoittaneet voimansa työyhteisöjen kehittäjinä. Työelämälähtöinen ammatillinen aikuiskoulutus on niiden kautta löytänyt muotonsa, joka hakee vertaansa koko maailmassa. Tämän julkaisun toivotaan tuovan julki näyttötutkintomestarien kouluttajien tärkeäksi kokemia asioita tänä ajankohtana heidän omalla kielellään. Julkaisu on tarkoitettu kaikkien näyttötutkintomestarikouluttajien, jo valmistuneiden sekä lähivuosina valmistuvien näyttötutkintomestareiden toimintaa innoittavaksi aineistoksi. Lähteet Siren, Hannu. Juhlapuhe NTM-diplomijuhlassa Messukeskuksessa 2009 Hakkarainen, Risto. Haastattelut syksyllä 2013 Heiskanen, Nina. (toim.) Näyttötutkintomestarin monet hatut - Näyttötutkintojärjestelmän eri toimijoiden puheenvuoroja kentältä. HAAGA-HELIA puheenvuoroja 4/2012. Salo, Jarmo. Näyttötutkintojen kehittämiskoulutuksen vaikuttavuus Pohjois-Suomessa. Tampere Ammattitutkintolain toimeenpano. Opetusministeriön työryhmien muistioita 10:1996. Lait ja asetukset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinto-opas Näyttötutkintomestari, koulutusohjelma 12

14 13

15

16 Henkilökohtaistaminen näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa Jarmo Salo Yliopettaja, FT, Kasv. lis., Päivi Kilja Tuntiopettaja, KM, Hannu Korkala Lehtori, KK, Insinööri Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, Näyttötutkintomestari, koulutusohjelmatiimi Johdanto Kuvaamme tässä artikkelissa, miten me Oulun seudun ammattikorkeakoulussa / Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutamme ja kehitämme näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaa (jatkossa ohjelma) entistä vaikuttavammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Esittelemme lyhyesti ohjelman laadunvarmistukseen kehittämäämme toimintatapaa, joka liittyy ohjelman henkilökohtaistamiseen sekä vaikuttavuuden arviointiin ja oppimisprosessin ohjaamiseen. (Ks. kuvio 1. HOT-ohjausväline henkilökohtaistamisen perustana.) Henkilökohtaistetusti toteutettu näyttötutkintomestarin koulutusohjelma lähtee liikkeelle koulutusohjelman suorittajan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta. Osaamisen tunnistamisen hyväksi käytänteeksi meille on osoittautunut kehittämämme ohjausväline HOT, jota voidaan myös kutsua henkilökohtaistamisen asiakirjaksi. Olemme laatineet HOTiksi kutsumamme asiakirjan siten, että ohjelman ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit on kuvattu oppijaa puhuttelevaan muotoon. HOT koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa kuvaa ohjelman henkilökohtaistamisen prosessia, ja se tuottaa oppijalle yleiskuvan siitä, mitä ohjelmassa tarkoitetaan henkilökohtaistamisella. Toinen osa liittyy osaamisen tunnistamiseen ja kolmas osaamisen osoittamiseen (HENSU). HOT-asiakirja toimii oppijalle orientaatioperustana eli eräänlaisena tartuntapintana. Gibsonin 1966 ja 1979 mukaan tiedonhankinta ei ole yksisuuntainen prosessi, jossa ympäristön fysikaaliset piirteet aktiivisesti tai passiivisesti siirtyisivät eliöön, vaan tiedonhankinta on yhteistyötä ympäristön toimintakohteiden kanssa. Hänen teoriassaan tärkeä käsite on affordanssi eli tarjouma, joka tarkoittaa sitä, että ympäristön osat tai tapahtumat tarjoutuvat tavalla tai toisella käytettäväksi. Painotamme myös ohjauksen tärkeyttä (kuva 3. Ohjauksen merkitys ohjelmassa). Mielestämme relevantti ja reaaliaikainen oppijan tarpeisiin pohjautuva 15

17 ohjaus on tärkeä onnistumisen edellytys tavoitellessamme positiivisia oppimistuloksia. Kun koulutusohjelman suorittaja saa positiivisia onnistumisen kokemuksia ja tunnistaa oppivansa, nämä auttavat koulutusohjelman suorittajan näyttötutkinto- osaamiseen liittyvää ammatillista kasvua. Kuvaamme toteuttamamme kyselyn avulla myös sitä, miten koulutusohjelman suorittajan aikaisemmin hankkimaa osaamista voidaan asiakaslähtöisesti tunnistaa ja miten se saadaan osoitetuksi ja tunnustetuksi. Saamistamme tuloksista voidaan havaita se, että HOT-ohjausvälineen ohjaamana henkilökohtaistettu oppimisprosessin ohjaaminen onnistuu ja osaamisen osoittaminen ja osaamisen tunnustaminen selkeytyy koulutusohjelman suorittajalle. Koska aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen eli henkilökohtaistamiseen liittyvä käsitteistö ei ole vieläkään lopullisesti vakiintunut (Euroopan komissio 2012) kuvaamme artikkelissa käytettyjä käsitteitä lyhyesti. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi mielestämme olla sekä tiedostettua että tiedostamatonta. Tiedämme myös, että ohjelmaan valikoituvat henkilöt ovat usein hyvin kokeneita omassa työssään, jolloin oletamme, että heille on karttunut vuosien saatossa hiljaista tietoa. Edelliseen perustuen käsitämme tässä artikkelissa aikaisemmin hankitun osaamisen olevan koulutusohjelman suorittajan aikaisemmin hankkimaa tiedostamatonta tai tiedostettua osaamista. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman ammattitaitovaatimuksissa (Opetushallitus 2012) edellytetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja osaamisen osoittamista sekä tunnustamista. Käsitämme tässä artikkelissa osaamisen tunnistamisen olevan sekä koulutusohjelman suorittajan että ohjaajan yhteistyössä tapahtuvaa aikaisemmin hankitun osaamisen tietoisuuteen saattamista. Osaaminen tulee tunnistetuksi koulutusohjelman suorittajan tekemän itsearvioinnin myötä. Osaamisen osoittamisella tarkoitamme kaikkia niitä koulutusohjelman suorittajan kanssa erikseen sovittuja yksilöllisiä tapoja ja keinoja, joilla hän osoittaa hallitsevansa ohjelman opintojen perusteissa kuvatut ammattitaitovaatimukset. Koulutusohjelman suorittajan aikaisemmin hankkimaa osaamista arvioitaessa tunnistettua osaamista verrataan ohjelman ammattitaitovaatimuksiin ja vertailun tuloksena ohjelman järjestäjä voi tunnustaa aikaisemmin tunnistetun osaamisen osaamisvaatimuksia vastaavaksi. Oletamme osaamisen tunnistamisen ja osaamisen osoittamisen olevan tulosta koulutusohjelman suorittajan itsearviointiprosessista. Itsearvioinnin käsitämme reflektiiviseksi toiminnaksi, jossa koulutusohjelman suorittaja tarkastelee ammattitaitovaatimuksia verraten niitä omaan tieto-, taito- ja kokemusperustaansa sekä aikaisemmin hankkimaansa osaamiseen. Mielestämme itsearviointi kuitenkin tarvitsee tuekseen yhteiseen asiantuntijuuteen sekä koulutusohjelman 16

18 suorittajan tuntemukseen perustuvaa ohjausta ja palautetta. Palautteen avulla ohjaamme koulutusohjelman suorittajamme oppimisprosessia haluttuun suuntaan. Itsearvioinnin taustalla näemme konstruktiivisen oppimiskäsityksen. Itsearviointi on käsityksemme mukaan osa koulutusohjelman suorittajan toiminnan aikana tapahtuvaa reflektioprosessia, jossa koulutusohjelman suorittaja pohtii sitä, mitä hän kulloinkin on tekemässä. Prosessiin liittyy myös saumattomasti toiminnan jälkeistä reflektointia. Schön 1987 on huomauttanut, että emme voi reflektoida, ellei meillä ole reflektoitavaa, tuolloin toiminnan epistemologisena lähtökohtana voimme pitää konstruktivismia. Kun koulutukseen tai ammatillisen tutkinnon suorittajaksi hakeutuvalle henkilölle rakennetaan hänen tarpeistaan ja hänen aikaisemmin hankkimaansa osaamiseen perustuva relevantti oppimis- tai opiskelupolku, voidaan kyseistä toimintatapaa kutsua konstruktiiviseksi koulutussuunnitteluksi. Tätä toimintatapaa ja sen tuottamia tuloksia olemme kuvanneet julkaisuissa Salo 2008, Salo 2011, Salo & Korkala 2011a, Salo & Korkala 2011b, Salo & Korkala 2012a ja Salo & Korkala 2012b. Aikaisemmin hankitun osaamisen huomioiminen koulutusten suunnittelussa on tullut koulutusmaailmaan. Esimerkiksi Keurulainen 2006, Haltia ja Jaakkola 2009, Kangasniemi, Lilja & Savaja, 2011, Rehtorineuvostot 2009 ja Valtioneuvoston kanslia 2011 pitävät asiaa tärkeänä. Näyttötutkintomestari, koulutusohjelma (25 op) Näyttötutkintomestariohjelmaa on järjestetty vuodesta 1995 alkaen. Ohjelmassa sovelletaan näyttötutkintojärjestelmän periaatteita. Vaadittu ammattitaito on johdettu henkilökohtaistamisen periaatteita noudattaen näyttötutkinnon suunnittelun, järjestämisen ja näyttötutkintotoiminnan laadunvarmistuksen työprosesseista, ja ne ilmaistaan ammattitaitovaatimuksina. Ammattitaidon arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista, ja ne puolestaan kuvaavat vaadittua asiantuntijatasoa. Ohjelma valmistaa näyttötutkintojärjestelmän toimijoita henkilökohtaistetusti kehittämään osaamisensa asiantuntijatasolle kaikissa ammattitaitovaatimuksissa. (Opetushallitus 2012.) 17

19 Henkilökohtaistaminen ohjelmassa Kuten näyttötutkinnoissa, myös ohjelmassa henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyyden periaate ovat keskeisiä arvoja. Opetushallitus edellyttää, että ohjelmassa henkilökohtaistaminen on toteutettava samalla tavalla kuin henkilökohtaistamisen prosessi näyttötutkinnossakin, eli tarkoituksena on saada näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaan osallistuville omakohtainen kokemus henkilökohtaistamisen prosessista (Opetushallitus 2012, 11). (Ks. Taulukko 1. HOT-ohjausvälineen sisältö osa 1.) Ohjelmaan osallistuvat koulutusohjelman suorittajat ovat työskennelleet tavallisesti vuosia ammatillisina aikuiskasvattajina näyttötutkintojen parissa (Salo 2004, ). Ohjelman järjestäjän on varauduttava siihen, että ohjelmaan hakeutuvasta joukosta todennäköisesti löytyy henkilöitä, joille ammatillisen aikuiskasvatustyön tai muun vastaavan toiminnan, esimerkiksi tutkintotoimikuntatyön, yhteydessä on karttunut ohjelman ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Aikaisemmin hankitun osaamisen huomioiminen ei ole kovinkaan uusi asia, koska jo Polanyi (1958, 1962, 1966) tarkasteli ammatillisten rutiinien merkitystä hiljaisen tiedon käsitteen avulla, jolloin havaittiin asiantuntijoiden rutinoituneiden toimintamallien automatisoituvan vähitellen ja muuttuvan hiljaiseksi tiedoksi. Ohjelmaan hakeutuvat henkilöt saattavat hallita sellaista ammatillista osaamista, jota henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheessa tunnistamalla voidaan käyttää heidän edukseen. Jotta ohjelma olisi koulutusohjelman suorittajan kannalta relevantti (Raivola 2000) ja tunnustaisi hänen osaamistaan, on ohjelman järjestäjän kannustettava ja ohjattava koulutusohjelman suorittajaa tunnistamaan omaa aikaisempaa osaamistaan. Koulutusohjelman suorittajan itseohjautuvuutta tulee tietoisesti edistää, ja hänen tärkeimpiä oppimisen resurssejaan ovat hänen aiemmat kokemuksensa (Knowles 1986, 3, 38). Itseohjautuvuuden edistämisessä pidetään tärkeänä myös sitä, että ohjauksen tulee kohdistua juuri siihen tasoon, jolla koulutusohjelman suorittaja sillä hetkellä on (Lehtinen & Jokinen 1996, 35 38). Tuota toimintaa tulee henkilökohtaistamisessa suosia. HOT-asiakirja on ajattelussamme koulutusohjelman suorittajille tarjottava ohjausväline. Olemme siis pyrkineet luomaan oppijoillemme mahdollisimman houkuttelevan mahdollisuuden osaamisen tunnistamisen ja osaamisen osoittamisen välineeksi. HOT-asiakirjan toinen osa on koulutusohjelman suorittajan ja ohjaajan yhteinen väline osaamisen tunnistamiseen (Taulukko 2. osaamisen tun- 18

20 nistaminen ammattitaitovaatimuksittain). Kolmas osa puolestaan auttaa koulutusohjelman suorittajaa osaamisen osoittamisessa. (ks. Taulukko 3. HOT/HENSU osa 3 osaamisen osoittamisen välineenä). HOT-asiakirja on siis näyttötutkintomestarin koulutusohjelman (25 op) ammattitaitovaatimuksiin pohjautuva ohjausväline, jonka avulla edistämme koulutusohjelman suorittajan osaamisen tunnistamis- ja osaamisen osoittamisprosessia. HOTin ohjaamana koulutusohjelman suorittaja myös esittää ohjaajilleen ne tavat ja keinot, joiden avulla hän tulee osoittamaan osaamisensa tai esittää osaamistaan tunnustettavaksi. HOT-välineen ohjaamana koulutusohjelman suorittaja perehtyy ammattitaitovaatimuksiin ja usein aikaisemmin hankittu tiedostamatonkin osaaminen saa tietoisen nimen ja merkityksen jokaisen ammattitaitovaatimuksen kohdalla. Osaamisen tunnistaminen liittyy myös aikaisemmin opitun, mutta kenties jossakin vaiheessa unohtuneen, osaamisen tietoisuuteen saattamiseen. Tunnistamista jatkaessaan koulutusohjelman suorittaja tekee vähän kerrallaan päätöksiä niistä tavoista, keinoista ja teoista, joiden avulla hän aikoo osoittaa osaavansa osaamisvaatimukset; sitä on osaamisen osoittaminen (Salo 2008, , Salo 2011, ). Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa tärkeintä on koulutusohjelman suorittajien ja ohjelmasta vastuussa olevien henkilöiden molemminpuolinen halu yhteistyöhön. Koulutusohjelman suorittajaa ohjataan tunnistamaan omaa osaamistaan, koska hänen tulee itsenäisesti osaamisensa tunnistettuaan tehdä esitys osaamisensa osoittamisen tavoista ja keinoista (Salo & Korkala 2012). Ohjauksen tulee olla koulutusohjelman suorittajan tarpeista lähtevää ja jatkuvaa. Koska ohjelman avulla ohjataan koulutusohjelman suorittajan ammatillista kasvua, ei riitä se, että koulutusohjelman suorittaja suorittaa määrätyt opinnot, vaan koulutusohjelman suorittajan tulee tunnistaa ja osoittaa osaamisensa. Näyttötutkintomestariohjelman henkilökohtaistamisen onnistumiseen liittyy olennaisena osana se, että sekä ohjaajien ja koulutusohjelman suorittajien on hyväksyttävä se, että osaamisen kehittymistä voi tapahtua ilman muodollista koulutusta ja kasvatusta. On myös osattava arvostaa ja tukea luonnollisissa ja autenttisissa työympäristöissä tapahtuvaa inhimillistä kasvua ja osaamisen kehittymistä. Tärkeää on myös huomioida se, millaisia fyysisiä, sosiaalisia ja mahdollisesti virtuaalisia tiloja edellä mainittuja asioita varten tarvitaan. 19

21 HOT-ohjausväline ohjelman henkilökohtaistamisen perustana Ohjelmassa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen tapahtuu vaiheittain. Tunnistamisen onnistuminen edellyttää tunnistajina toimivilta ohjaajilta ehdotonta ohjelman ammattitaitovaatimusten tuntemusta ja muun muassa taitoa kunnioittaa aikuista koulutusohjelman suorittajaa oman osaamisensa asiantuntijana. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen aloitetaan koulutusohjelman suorittajan hakeutuessa ohjelmaan. Hakeutumisvaiheessa ohjelman järjestäjä perehtyy hakijoiden dokumentoimaan aikaisempaan työ- ja kokemushistoriaan sekä vertaa niitä kuvaavia dokumentteja ohjelman ammattitaitovaatimuksiin. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen jatkuu, kun ohjelmaan valittujen koulutusohjelman suorittajien kanssa yhteistyössä laaditaan alustavat henkilökohtaiset suunnitelmat aikaisemman osaamisen tunnistamiseksi ja osoittamiseksi. Tätä suunnitelmaa kutsutaan virallisesti henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi, mutta jokainen näyttötutkintomestariohjelmaa järjestävä taho voi nimetä asiakirjan haluamallaan tavalla. HOT on koulutusohjelman suorittajan kannalta lisäksi keskeinen ohjauksen väline aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa. Sen avulla koulutusohjelman suorittaja arvioi omaa osaamistaan suhteessa osaamisvaatimuksiin. HOT vastaa muodoltaan Opetushallituksen 2006 julkaisemaa henkilökohtaistamismääräystä. Kuvio 1. havainnollistaa HOT-ohjausvälineen merkitystä ohjelman henkilökohtaistamisprosessissa. 20

22 Hakeutuminen koulutusohjelmaan Osaamiseni tunnustetaan HOT Osaamiseni tunnistaminen Osoitan osaamiseni Kuvio 1. HOT-ohjausväline henkilökohtaistamisen perustana. HOT-ohjausväline toimii koulutusohjelman suorittajalle orientaatioperustana. Se näyttää hänelle kokonaiskuvan siitä, mistä koulutusohjelman henkilökohtaistamisprosessissa on kyse. HOT-ohjausvälineessä on koulutusohjelman suorittajille kuvattu ne keskeiset asiat, jotka liittyvät ohjelmaan hakeutumiseen, osaamisen tunnistamiseen, osoittamiseen ja tunnustamiseen. Seuraava taulukko 1 kuvaa HOT-ohjausvälineen sisältöä. 21

23 Taulukko 1. HOT-ohjausvälineen sisältö osa 1. Hakeutuminen koulutusohjelmaan Osaamiseni tunnistaminen Koulutusohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti ammatillisille opettajille. Myös aikuiskoulutuksen muu henkilöstö, työelämän edustajat, tutkintotoimikuntien jäsenet sekä oppisopimuskoulutuksen toimijat voivat osallistua koulutukseen. Arvioi jo hakeutumisvaiheessa, minkälaiset realistiset mahdollisuudet sinulla on osallistua ohjelmaan ja osoittaa osaamisesi suunnitelmasi mukaisesti. Tutustu itseesi aikuisena koulutusohjelman suorittajana. Tuo kouluttajille rohkeasti esiin, mikäli tarvitset erityistä tukea tai muita erityisjärjestelyitä koulutuksen aikana. NTM:n ammattitaitovaatimukset on koulutusohjelman suorittajien kolmella osaamisalueella: näyttötutkintotoiminnan suunnittelu, näyttötutkinnon järjestäminen henkilökohtaistetusti ja näyttötutkintotoiminnan laadun varmistaminen. a) Arvioi omaa tämän hetkistä osaamistasi ja kirjaa seuraavilla sivuilla olevien taulukkojen tyhjiin tiloihin, mitä tunnistat osaavasi esitetyistä ammattitaitovaatimuksista. b) Suunnittele yhdessä esimiehesi, vertaiskoulutusohjelman suorittajasi ja/tai työtiimisi kanssa, miten hyödynnätte ohjelmaa näyttötutkintotoiminnan kehittämisessä työpaikallasi. Sovi alustavasti, minkälaisilla kehittämistehtävillä voit osoittaa osaamisesi. Työskentelysi työpaikalla tukee oppimistasi. Työssä oppiminen muodostaa opiskeluusi kokemuspohjan, johon näyttötutkintotoiminta kytkeytyy ja näin edesauttaa sinua tunnistamaan osaamistasi. Laadi HENSU, jossa koulutusohjelman suorittajien, miten osoitat osaamisesi näyttötutkintotoiminnan suunnittelussa, näyttötutkinnon järjestämisessä henkilökohtaistetusti ja näyttötutkintotoiminnan laadun varmistamisessa. Osoitan osaamiseni Osaamiseni tunnistetaan Voit myös esittää ja perustella HENSUssasi osaamisen tunnistamisen ja luotettaviksi esittämisesi asiakirjojen perusteella, miten kohdallasi osoitettu/saavutettu osaaminen tulisi mielestäsi tunnustaa. Sisällytä suunnitelmaasi osaamisen osoittamisen tavat ja keinot sekä aikataulusi. Hyväksytä suunnitelmasi esimiehelläsi ja ohjelman järjestäjällä. Toimi suunnitelmasi mukaan. Näyttötutkintomestarin todistuksen, diplomin ja pinssin saat, kun olet osoittanut hyväksytysti osaamisesi kaikissa kolmessa näyttötutkintomestarin koulutusohjelman ammattitaitovaatimuksessa. Osaamisesi arvioidaan arvosanoin hyväksytty/täydennettävä. 22

24 HOT-ohjausväline osa 1 (taulukko 1) viestii koulutusohjelman suorittajalle kohdassa Hakeutuminen koulutusohjelmaan, kenelle ohjelma on tarkoitettu ja minkälaisia toimenpiteitä koulutusohjelman suorittajaksi hakeutuvan henkilön olisi hyvä tehdä ja mitä asioita tulisi pohtia ja arvioida, ennen kuin hän sitoutuu ohjelmaan. Myös mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta rohkaistaan kertomaan. On huomattava se, että tässä hakeutumisvaiheessa on kyse tiedottamisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta, varsinaista näyttötutkintomestarikoulutusohjelman suorittajaa ei vielä ole. Tässä vaiheessa tiedotetaan, etsitään ja kartoitetaan mahdollisia tulevia oppijoita. Heiltä pyydetään realistista arviointia siitä, ovatko he valmiit sitoutumaan ohjelman ammattitaitovaatimuksiin. Ohjelma käynnistyy valituksi tulleiden koulutusohjelman suorittajien osalta aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella. Kohdassa Osaamisen tunnistaminen koulutusohjelman suorittajien ohjelman ammattitaitovaatimukset kolmella osa-alueella, jotka ovat näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelu, näyttötutkinnon järjestäminen henkilökohtaistetusti ja näyttötutkintotoiminnan laadun varmistaminen. Kohdassa a) koulutusohjelman suorittajaa pyydetään tekemään realistista itsearviointia omasta osaamisestaan suhteessa ammattitaitovaatimuksiin. Kyseistä itsearviointitoimintaa voidaan myös kutsua osaamisen tunnistamiseksi. Kohdassa b) koulutusohjelman suorittajien myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitystä. Myös työpaikalla esimiesten ja vertaiskoulutusohjelman suorittajien merkitystä ohjauksen osapuolina korostetaan. Ammattitaitovaatimuksiin liittyvää ohjausta koulutusohjelman suorittajien kohdassa osaamisen tunnistaminen. Kohdassa 5 taulukossa 2 koulutusohjelman suorittajien HOT-ohjausvälinettä osaamisen tunnistamisessa. HOT osaamisen tunnistamisen välineenä HOT-ohjausväline osa 2 koulutusohjelman suorittajien, mitä ohjelman ammattitaitovaatimukset ovat ja miten oman osaamisen tunnistaminen tulee koulutusohjelman suorittajien. 23

25 Taulukko 2. Osaamisen tunnistaminen ammattitaitovaatimuksittain. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN AMMATTITAITOVAATIMUKSITTAIN 1. Näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelu NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN AMMATTITAITOVAATIMUKSET Osaamiseni tunnistaminen NOUDATAT NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PERIAATTEITA Arvioinnin kohde: Näyttötutkintolainsäädännön tunteminen Arvioinnin kriteerit: Arvioi ja kirjaa tämän hetkinen osaamisesi Käytät toiminnassasi näyttötutkintojen järjestämistä ja tarvittavan ammattitaidon hankkimista ohjaavaa ajantasaista lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita ja seuraat niiden muutoksia ja toimitat muutosten edellyttämällä tavalla. Erotat näyttötutkintotoiminnassa alla kuvattujen toimijoiden tehtävät ja vastuut ja otat ne huomioon omassa toiminnassasi. o tutkinnon suorittajat o työelämän edustajat ja työelämäjärjestöt o näyttötutkinnon järjestäjät o valmistavan koulutuksen järjestäjät o tutkintotoimikunnat o Opetushallitus o opetus- ja kulttuuriministeriö o koulutuksen ja tutkinnon hankkijat. Arvioinnin kohde: Näyttötutkintotoiminnan käsitteiden käyttö toiminnassa Arvioinnin kriteerit: Käytät henkilökohtaistetun näyttötutkinnon järjestämiseen liittyviä käsitteitä täsmällisesti suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa. Käytät ammatillista aikuiskoulutusta koskevia käsitteitä ja erotat ne ammattiosaamisen näytöistä ja muista ammatillisen peruskoulutuksen käsitteistä. 24

26 Taulukossa 2 on esitetty näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelu. Sen alapuolella olevassa sarakkeessa on koulutusohjelman suorittajien ammattitaitovaatimus; noudatat näyttötutkintojärjestelmän periaatteita. Ammattitaitovaatimuksen arvioinnin kohde on näyttötutkintolainsäädännön tunteminen. Arvioinnin kriteerit on esitetty koulutusohjelman suorittajien kriteerit kohdan alapuolella olevissa ammattitaitovaatimuksissa. Seuraava arvioinnin kohde on näyttötutkintotoiminnan käsitteiden käyttö toiminnassa, ja sen alapuolella on koulutusohjelman suorittajien arvioinnin kriteerit ammattitaitovaatimuksittain. Taulukossa 2 oikeanpuoleinen sarake, Osaamiseni tunnistaminen, ohjaa koulutusohjelman suorittajaa tekemään osaamisen tunnistamistyötä. Sarakkeessa pyydetään koulutusohjelman suorittajaa arvioimaan omaa osaamistaan itsearvioinnin avulla suhteessa ammattitaitovaatimusten arvioinnin kriteereihin ja kirjaamaan sarakkeeseen hänen oma arvionsa sen hetkisestä osaamisestaan kriteereittäin. HOT toimii nyt välineenä osaamisen tunnistamisessa. Välineen ohjaamana koulutusohjelman suorittaja perehtyy ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja arvioinnin kriteereihin. Tunnistaminen jatkuu jokaisen ammattitaitovaatimuksen ja arvioinnin kohteen ja kriteerin kohdalla. Samalla kun koulutusohjelman suorittaja tunnistaa osaamistaan, hän vähän kerrallaan tekee alustavia päätöksiä niistä tavoista, keinoista ja teoista, joiden avulla hän aikoo osoittaa tunnistamansa osaamisen. Osaamisen osoittamisessa hänellä on apunaan HOT-välineen HENSU-osio (taulukko 3) (Salo 2008, ). Taulukossa 2 olemme esittäneet vain pienen osan HOT-välineestä. Väline kokonaisuudessaan sisältää osaamisen tunnistamisen ohjaamisessa kolme osaamisaluetta, joiden hallinnan arviointiin käytetään 10 laajaa ammattitaitovaatimusta, ja 24 kpl arvioitavaa kohdetta, joita arvioidaan puolestaan 113 kriteerillä. Kohdassa 6 taulukossa 3 koulutusohjelman suorittajien HOT-ohjausvälinettä osaamisen osoittamisen ja tunnustamisen välineenä. HOT osaamisen osoittamisen ja osaamisen tunnustamisen välineenä Kun koulutusohjelman suorittaja tunnistaa sekä aikaisempaa että nykyistä osaamistaan, ohjausprosessin aikana koulutusohjelman suorittaja tekee osaa- 25

27 misensa tunnistamiseen perustuen esityksen osaamisensa osoittamistavoista ja keinoista (HOT/HENSU-osio). HENSU on laadittu siten, että ammattitaitovaatimukset on koulutusohjelman suorittajien näyttötutkintojen järjestämisen suunnitteluun liittyvinä keskeisinä työtehtävinä. HENSU on väline osaamisen osoittamiseen. Seuraavassa taulukossa 3 on koulutusohjelman suorittajien HENSU-osiosta osaamisen osoittamisen välineenä. Taulukko 3. HOT/HENSU osa 3 osaamisen osoittamisen välineenä. OSAAMISEN OSOITTAMINEN AMMATTITAITOVAATIMUKSITTAIN Näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelu Osoitan osaamiseni Näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelu Osallistumalla näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman ja järjestämissopimuksen laatimiseen tai päivittämiseen. Osoitan osaamiseni seuraavasti / esitän osaamistani tunnustettavaksi, perustelut: tai Osallistumalla näyttötutkintostrategian laatimiseen. tai Osallistumalla tutkintotoimikunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. tai Erikseen sovittavat näyttötutkintojen järjestämisen suunnitteluun liittyvät kehittämistehtävät/selvitykset Raportti annettujen ohjeiden mukaan. Ohjelmassa osaaminen osoitetaan käytännön työtehtävissä työpaikoilla, kuten näyttötutkintoa suoritettaessa. Osaaminen osoitetaan yleensä osallistumalla näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laatimiseen tai päivittämiseen. Näyttötutkintomestariohjelmaan voidaan ottaa oppijoiksi myös tutkintotoimikuntien edustajia, jotka eivät aina ole tutkinnonjärjestäjien palveluksessa, joten heillä ei 26

28 aina ole mahdollisuutta osallistua näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman ja sopimuksen laatimiseen. Tutkintotoimikuntien edustajat voivat kuitenkin osoittaa osaamisensa näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelussa siten, että he tekevät tutkintotoimikunnassa näyttötutkintojen järjestämiseen liittyviä erikseen sovittavia töitä. Ohjelman kohderyhmässä voi olla myös työntekijöiden, työnantajien ja itsenäisten yrittäjien edustajia. Heille luonnollisin osaamisen osoittamisen tapa on osallistua näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laatimiseen. Myös esimerkiksi oppisopimustoimen edustajat voivat osoittaa osaamisensa ohjelmassa osallistumalla näyttötutkintostrategian laatimiseen tai tekemällä erikseen sovittavia näyttötutkintojen järjestämisen suunnitteluun liittyviä töitä. Taulukossa 3 koulutusohjelman suorittajien HOT/HENSU-osion oikeanpuolimmainen sarake ohjaa koulutusohjelman suorittajaa osaamisen osoittamisessa. Mikäli koulutusohjelman suorittaja kokee, että hänen aikaisemmin hankkimansa osaaminen ei ole sitä tasoa, että hän esittäisi suoraan osaamisensa tunnustamista, hän kirjaa sarakkeeseen, minkä osaamisen osoittamisen tavan hän valitsee tarjolla olevista vaihtoehdoista. Asiakirjan avulla koulutusohjelman suorittaja luo itselleen vision omasta oppimispolustaan. Osaamisen osoittamisen suunnitelmaa eli HENSUa voidaan kutsua koulutusohjelman suorittajakohtaiseksi oppimispolkuvisioksi. HOT/HENSU-välineen avulla osaamisen tunnistaminen ja osaamisen osoittaminen tuottaa oppijoille pääsääntöisesti neljä vaihtoehtoista oppimispolkua eli koulutusohjelman suorittajan visiota osaamisen osoittamiseen (kuvio 2). POLKU 4 Osoitettua osaamista, dokumentit luotettavia. Osaamisen tunnustaminen. POLKU 1 Ei tunnistettua osaamista = tehdään HOT. Hensu valmisteille. POLKU 3 Saavutettua osaamista, dokumentit epäselviä = Tehdään HOT/Hensu, osoitetaan osaaminen. 4 polkua POLKU 2 Osittain tunnistettua osaamista = Puuttuvaan osaamiseen HOT. Hensu valmisteille. Kuvio 2. HOT-toiminnan mahdollistamat oppimispolut. 27

29 Polku 1: Koulutusohjelman suorittajalla ei ole mainittavaa aikaisemmin hankittua osaamista näyttötutkintoihin liittyvistä asioista. Yhteistyössä koulutusohjelman suorittajan kanssa laaditaan HOT, jonka ohjaamaan hän voi tunnistaa ja hankkia vaadittavan osaamisen. Osaamisen tunnistamista jatkaessaan koulutusohjelman suorittaja vähän kerrallaan tekee päätöksiä niistä tavoista, keinoista ja teoista, joiden avulla hän aikoo osoittaa osaavansa (HENSU) osaamisvaateet, sitä on osaamisen osoittaminen. HENSU syntyy ja muuntuu sen mukaan, miten osaamisen tunnistaminen etenee. Polku 2: Koulutusohjelman suorittaja on osoittanut, että hänellä on aikaisemmin hankittuna vaadittavaa osaamista, ja hän kykenee todistamaan sen luotettavin dokumentein. Luotettava dokumentti voi olla esimerkiksi todistus siitä, että hän on itsenäisesti tai selkeästi työryhmän osana laatinut näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman, jonka asianomainen tutkintotoimikunta on hyväksynyt. Tuolloin voidaan katsoa, että koulutusohjelman suorittaja on osoittanut osaamisensa. Osaamisvaatimukset ovat kuitenkin laaja-alaisia, jolloin tässä tapauksessa koulutusohjelman suorittaja kykenee osoittamaan vain osan vaadittavasta osaamisesta. Koulutusohjelman suorittaja on siis tilanteessa, jossa hän täydentää osaamisvajettaan hankkimalla osaamista esimerkiksi järjestämällä näyttötutkintotilaisuuden tai olemalla arvioijana kyseisessä tilaisuudessa. Tässä tapauksessa koulutusohjelman suorittajan kanssa yhteistyössä laaditaan HOT ja HENSU, joiden suunnassa hän jatkaa kohti tavoitettaan eli osaamisensa tunnustamista. Polku 3: Koulutusohjelman suorittajalla voi olla hyvinkin paljon aikaisemmin hankittua osaamista, joka on voinut syntyä esimerkiksi, näyttötutkintoihin liittyvän työn, tutkintotoimikuntatyön yms. kautta. Usein edellä mainituista elämänalueista ei ole saatavissa luotettavaa dokumentaatiota. Tässä tapauksessa koulutusohjelman suorittajan kanssa yhteistyössä hänelle laaditaan ensin aiemmin mainittu HENSU ja järjestetään tilaisuus tai tilaisuuksia osoittaa osaamisensa. Polku 4: Koulutusohjelman suorittaja kykenee kiistattomasti osoittamaan osaamisvaateissa vaaditun osaamisen luotettavin dokumentein ja sen, että aikaisemmin hankittu osaaminen on ajantasaista ja osaamisen osoittavat dokumentit on jo hakeutumisvaiheessa aikaisemmin arvioitu. Tässä tapauksessa osaamista esitetään tunnustettavaksi. Ohjelmassa henkilökohtaistamisella tarkoitamme myös sitä, miten voimme parhaalla mahdollisella asiakaslähtöisellä tavalla edistää koulutusohjelman suorittajan oppimispolun syntyä. Kun yhdessä koulutusohjelman suorittajan kanssa selkeytämme koulutusohjelman suorittajalle vision oppimispolusta, samalla synnytämme itsellemme strategian siitä, miten juuri kyseisen koulutusohjel- 28

30 man suorittajan kannalta toimisimme järkevästi. Henkilökohtaistamisen tuloksena meille syntyy strategia jokaisen koulutusohjelman suorittajalle. Strategia vastaa tässä tapauksessa kysymykseen: Miten kulloisenkin koulutusohjelman suorittajan kannalta järkevimmin toimien oppimispolku realisoituisi? Strategia jokaiselle koulutusohjelman suorittajalle lähtee liikkeelle HOT-työstä ja siihen liittyvästä ohjauksesta. Hakeutumisvaihe on meille strategian luontivaihe. Strategian jalkautamme jokaisen koulutusohjelman suorittajan kohdalla siten, että järjestämme osaamisen osoittamistilaisuuksia ja tarvittavaa osaamisen hankkimista koulutusohjelman suorittajan tarpeen mukaan. Miten HOT toimii, vai toimiiko se? Seuraavassa kappaleessa havainnollistetaan HOTin toimintaa esimerkkitapauksen avulla. Kohteena on ammatillinen opettajankoulutus (Salo ja Korkala 2012, 42 46). Kysely HOT-ohjausvälineen toimivuudesta henkilökohtaistamisen toteutuksessa, tuloksia Lähetimme (Salo ja Korkala 2012, 36 46) henkilökohtaistamisen onnistumista koskevan kyselyn kaikkiaan 67 näyttötutkintomestarille. Vastanneet edustavat eri ammatti-alojen ammatillisia opettajia Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelta. Kyselyyn vastasi 49 näyttötutkintomestaria. Vastausprosentti oli 73,1 %. Vastanneista 26 oli naisia ja 23 miehiä. Vastanneet olivat työ- ja opetuskokemukseltaan varsin kokeneita, mikä on tyypillistä näyttötutkintomestariohjelman suorittajille (ks. myös Salo 2004, 2008). Vähintään neljä vuotta opetuskokemusta löytyi 61 %:lta vastaajilsta. Vastanneista 60 %:lla oli yli kuuden vuoden työkokemus. Vastaajilla oli suhteellisen vähän kokemusta näyttötutkintotoiminnasta. Heistä 73 %:lla oli enintään kolmen vuoden kokemus näyttötutkintotoiminnasta. Kaikkiaan kohdejoukolla voi katsoa olevan varsin laaja kokemus opetustyöstä ja omalta ammattialaltaan, mutta ei niinkään näyttötutkintoihin liittyvistä asioista. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ZEF-arviointityökalun (Ammatilliset opettajakorkeakoulut 2008) avulla. Lomakkeen 34 kysymyksestä kahdeksan olivat kohdejoukkoa kuvaavia taustakysymyksiä. Viiden hakeutumisvaihetta mittaavan kysymyksen avulla puolestaan pyrittiin kartoittamaan vastanneiden kokemuksia hakeutumisvaiheen onnistumisesta. Kysymykset olivat seuraavat: 29

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 op.)

NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 op.) Määräykset ja ohjeet 2012:43 NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 op.) Määräykset ja ohjeet 2012:43 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:43 ISBN 978-952-13-5283-6 (nid.) ISBN 978-952-13-5284-3

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Arviointi näyttötutkinnossa. Päivitetty 18.6.2015 UB

Arviointi näyttötutkinnossa. Päivitetty 18.6.2015 UB Arviointi näyttötutkinnossa Päivitetty 18.6.2015 UB ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Laki ammatillisesta koulutuksesta (1990/630) 25 (viittaus laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta) l 631/1998 ja

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET 24.7.2006 2/440/2006 Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET Asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5 ) säädetään niistä asioista, joista

Lisätiedot

HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015

HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015 HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015 Hierojan tutkintotoimikunta, Kaisa Räisänen HIEROJAN TUTKINTOJEN TILANNEKATSAUS HIEROJAN AMMATTITUTKINTO Tutkinnonjärjestäjiä

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Jukka Koivisto puheenjohtaja, liiketalouden tutkintotoimikunta 30.1.2014 Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät Liiketalouden tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 OP) 2007 OPETUSHALLITUS 2007. ISBN 978 952 13 3429 0 (nid.) ISBN 978 952 13 3430 6 (pdf)

NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 OP) 2007 OPETUSHALLITUS 2007. ISBN 978 952 13 3429 0 (nid.) ISBN 978 952 13 3430 6 (pdf) NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 OP) 2007 OPETUSHALLITUS 2007 ISBN 978 952 13 3429 0 (nid.) ISBN 978 952 13 3430 6 (pdf) 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelu näyttötutkintojen

Arvioinnin suunnittelu näyttötutkintojen Arvioinnin suunnittelu näyttötutkintojen järjestämisessä Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suunnittelu Riittävän kattava ja monipuolinen työelämän yhteistyöverkosto Yhteistyö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Näyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan

Näyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU Näyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa 1.6.2007 alkaen HENKILÖKOHTAISTETTU NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSI HAKEUTUMISVAIHE NÄYTTÖTUTKINNON SUORITUKSESSA

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014

TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014 TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014 KIRJASTOAUTOPALVELUJEN TUOTTAMINENtutkinnon osa Päivi Kuitunen Aikuisten näyttötutkinnot 1994 alkanut, 21-vuotias järjestelmä Aikuisten II asteen

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Keskustelutilaisuus 9.4.2013, EK

Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Keskustelutilaisuus 9.4.2013, EK Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Keskustelutilaisuus 9.4.2013, EK Osallistujien kysymyksiä (1) Millaista osaamista ja pätevyyttä odotetaan tutkinnon järjestäjiltä, ja miksi? Millä käytännön toimilla

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 29.1.2014 TERVETULOA NÄYTTÖTUTKINNON MAAILMAAN Mitä näyttötutkinnot ovat? Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja,

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot