ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIAN- KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIAN- KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 3 Johdanto Energiansäästöneuvottelukunta Taustaa Jäsenet Päätehtävät Kokoukset Sitoumukset Energiatehokkuussopimus (KETS) Asuinkiinteistöjä koskeva energiatehokkuussopimus Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Sopimusten velvoitteiden toteuttaminen KETS VAETS Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet Sitovat tavoitteet Energian- ja vedenkäytön kulutusseuranta Katselmukset Katselmoitu rakennuskanta ja katselmusten tulokset Uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen Liikuntasalien energiankäytön tehostaminen Matalaenergiarakentaminen Hajautettu uusiutuvan energian hyödyntäminen Hankinnat Koulutus, neuvonta ja tiedotus Display energia- ja päästömerkki Energiansäästöviikko Ekotukihenkilökoulutus Tiedotus Maankäyttö Liikenne Vähäpäästöiset ajoneuvot ja ympäristövyöhyke Suomen ensimmäinen sähköautojen katulatauspiste Kehityshankkeet Sähköinen huoltokirja ja kulutusseurannan kehittäminen Rakennusautomaatiojärjestelmät

3 4.3 COMBAT SAVE ENERGY CYBER MECOREN SolarLED JULIA Life V - Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin Kaupunkikonsernin ulkopuolelle suunnatut toimet Koulutus ja tiedotus Tiedotustilaisuudet näyttelytila Laiturissa Energiatehokas Helsinki Energiatehokkuusneuvonnan seudullinen keskittäminen Muut toimet Liikkuminen Tietokonesaleista lämpöä koteihin Lausunnot Kilpailut, palkinnot ja arvioinnit ESNK:n energiansäästökilpailu Palkinto ilmanvaihdon tarpeenmukaisen ohjauksen kehittämisestä Tunnustus kaukolämmölle ja -jäähdytykselle Reilu kaukolämpö -palkinto Kaupungin ympäristöjohtamisen ulkoinen arviointi Energiankäyttö Helsingin kaupungin kokonaisenergiankäyttö Kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutus Energiankulutuksen seurantajärjestelmä Kaupungin omistamat kiinteistöt Kiinteistöjen energiankulutus Lämmön ominaiskulutus Sähkön ominaiskulutus Muu kaupungin energiankulutus Ulkovalaistus Liikenne Autot ja työkoneet Energiankulutuksen päästöt LIITE 1 Kaupungin omistamien kiinteistöjen energian kulutustiedot vuodelta

4 TIIVISTELMÄ Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on Helsingin kaupungin neuvoaantava toimielin, joka koordinoi, ohjaa ja seuraa kaupunkikonsernin energiansäästötoimintaa. Helsingin kaupungin tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). ESNK valvoo ja ohjaa em. sitoumusten täytäntöönpanoa. ESNK:n käytännön työn toteutuksesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttajan talotekninen toimisto. Sitoumuksia koskevien toimenpideohjelmien toteuttaminen aloitettiin v Vuonna 2009 toteutetuista energiatehokkuustoimenpiteistä mainittakoon seuraavat: Kaupungin palvelurakentamista koskeva matalaenergiarakentamisen yleisohje (julkaistiin ) allekirjoitettiin asuinkiinteistöjä koskeva energiatehokkuussopimus (VAETS), joka täydentää kuntien energiatehokkuussopimusta. Uusiutuvan energian aurinkoenergiapilotit toteutettiin v Aurinkolahden ja Latokartanon peruskouluissa. Tiedotus- ja koulutustyötä energiatehokkuuden edistämiseksi jatkettiin v Display- energia- ja päästömerkin välityksellä helsinkiläisissä kouluissa ja ekotukihenkilökoulutuksen puitteissa kaupungin virastoissa. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmisteli ensimmäistä matalaenergiarakentamisen periaatteita kaavallisesti edellyttävää ja tukevaa asemakaavaa Honkasuon alueelle. Helsingin kaupungin ilmansuojelutyöryhmän ehdotus vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta valmistui v Helsingin kaupungin oman kiinteistökannan pinta-alaa kohden laskettu lämmön sääkorjattu kulutus laski vuonna ,5 % vuoteen 2008 verrattuna. Palvelurakennusten lämmönominaiskulutus pysyi ennallaan ja asuinrakennusten laski runsaat 2 %. Sähkön ominaiskulutus laski n. 4 % edellisvuoteen verrattuna. Palvelurakennuksissa sähkön ominaiskulutus laski lähes 7 % kun taas asuntopuolella nousua oli noin 1 %. 3

5 JOHDANTO Energiansäästöneuvottelukunta raportoi vuosittain omasta toiminnastaan, kaupungin energiatehokkuustoimista sekä kaupunkikonsernin energiankäytöstä. Raportointiin sisältyy sekä kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) mukaiset toimet. Raportti on aiemmin tehty kaksiosaisena. ESNK:n toimintakertomus on julkaistu keväisin ja tietoja energiankäytöstä on julkaistu syksyllä. Energiatehokkuussopimuksen pohjalta laaditun toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä edellytettiin, että em. raportit tulee yhdistää. Tämä raportti on ensimmäinen yhdistetty raportti. Aikaisemmista raporteista poiketen tässä raportissa ei ole käsitelty energiantuotantoon liittyviä asioita. Raportin ovat laatineet Sirpa Eskelinen, Katri Kuusinen, Ulla Soitinaho ja Pälvi Holopainen rakennusviraston HKR-Rakennuttajasta. Helsingissä Olavi Tikka Energiansäästöneuvottelukunnan puheenjohtaja Tulosryhmän johtaja HKR-Rakennuttaja 4

6 1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 1.1 TAUSTAA Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on kaupunginhallituksen asettama toimielin. ESNK:n toimintakausi on kaksi vuotta. Energiansäästöneuvottelukunta on perustettu vuonna Neuvottelukunta perustettiin koordinoimaan ja kehittämään kaupungin energiansäästötoimintaa. Se myös seuraa kaupunkikonsernin koko energiankäyttöä ja ohjaa kaupungin energiankäytön tehokkuutta edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. ESNK:n käytännön työstä vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. 1.2 JÄSENET Kaupunginhallitus asetti päätöksellään energiansäästöneuvottelukunnan kaudeksi ESNK:n puheenjohtajana oli tulosryhmän johtaja Olavi Tikka rakennusvirastosta. Toimikaudelle nimitetyt jäsenet ovat LVI-asiantuntija Kai Forsén asuntotuotantotoimistosta ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen hankintakeskuksesta johtaja Jukka Niemi Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Jouni Karjalainen Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöistä laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta Helsingin Satamasta yksikön johtaja Tommi Fred Helsingin Vedestä suunnitteluavustaja Mirva Ilmoniemi HKL-liikelaitokselta diplomi-insinööri Kaarina Laakso kaupunkisuunnitteluvirastosta kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja kiinteistövirastosta tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto opetusvirastosta laatukoordinaattori Sinikka Hukari Palmiasta toimistopäällikkö Jukka Forsman rakennusvirastosta energianhallintapäällikkö Ulla Soitinaho rakennusvirastosta ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola sosiaalivirastosta ympäristötarkastaja Jari Viinanen ympäristökeskuksesta Samalla kaupunginhallitus kehotti rakennusvirastoa toimimaan käytännön työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusviraston HKR-Rakennuttaja vastaa energiansäästön käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta koko kaupungissa. 5

7 Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat kehitysinsinööri Pälvi Holopainen rakennusvirastosta sekä vanhempi asiantuntija Rauno Tolonen Helsingin Energiasta. 1.3 PÄÄTEHTÄVÄT Kaupunginhallitus on asettaessaan neuvottelukunnan kaudelle antanut sille tehtäväksi: Kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (Nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö, käytetään myöhemmin tekstissä lyhennystä TEM) välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta. Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain. Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energian säästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista säännöllisesti tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa. Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus. Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen. Lisäksi kaupunginjohtaja päätti määrätä ESNK:n valvomaan ja ohjaamaan EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen toteutustyötä sekä kehottaa ESNK:n raportoimaan työn edistymisestä kaupunginjohtajalle ja rakennus- ja ympäristötointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle. 1.4 KOKOUKSET Energiansäästöneuvottelukunta kokoontui seitsemän kertaa vuonna Energiansäästöneuvottelukunta käsitteli kokouksissaan mm. seuraavia asioita: KETS:n toimenpideohjelma ja sen toteuttaminen (kaikki kokoukset) Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen toteuttaminen (kaikki kokoukset) 6

8 Ulkovalaistuksen energiansäästötoimet Kehityshankkeiden esittelyt ESNK:n energiansäästökilpailun järjestäminen Julkisia palvelurakennuksia koskeva EkoRak-ohjelma Lausunnot ja ESNK:n esitykset. Matalaenergiarakentaminen Helsingin kaupungissa Rakennusautomaatiojärjestelmien parempi hyödyntäminen energiatehokkuustyössä Valtuuston strategiaohjelman liittyvän hallintokuntien sitovat energiansäästötavoitteet ja sen toimeenpano hallintokunnissa Energiansäästöviikon tapahtumia ATK-laitteiden energiankulutus ja säästötoimet Lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita oli esittelemässä mm. päiväkotien käsipyyhkeiden ja niiden käytön luonnonvarakulutusta ja siitä tehtyä ympäristörasitelaskelmaa (ESNK:n palkinto vuonna 2008) ja ympäristöjohtamisen kehittämisprojektia, joka toteutettiin 5 helsinkiläisessä leikkipuistossa. 2 SITOUMUKSET Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Näistä tärkeimmät ovat Energiatehokkuussopimus (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ( ), jossa päätavoite on 9 % kiinteä energiansäästö vuoden 2005 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset ( ), jossa tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena on Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia ( ), jossa tavoitteena on pienentää CO 2 -päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuotena Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS) ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa ( ). Tavoitteena on 7 %:n energiankäytön tehostaminen jaksolla Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) ( / ), jonka mukaan kaupungin tulee pienentää CO 2 - päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena

9 Strategiaohjelma Energiatehokkuussopimuksen ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen toteuttamisen valvonta, ohjaus, kehittäminen ja raportointi on annettu tehtäväksi energiansäästöneuvottelukunnalle. Kaupunkien energiatehokkuussopimus on kehitetty sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaiset Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Energiaja ilmastostrategian yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Suomen tulee täyttää kansainväliset ympäristövelvoitteensa siten, että energiapolitiikka tukee kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitää energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaa osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Energiatehokkuussopimuksilla toteutetaan Suomessa myös Euroopan unionin energiapalveludirektiiviä. Euroopan unionin energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia kaudella Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 sääkorjaamattomasta loppukulutuksesta Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus toteuttaa EU:n aloitetta vähentää suunnitelmallisesti hiilidioksidipäästöjä. 2.1 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) Työ- ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välinen energiatehokkuussopimus vuosille toimii yhdessä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kanssa pohjana ESNK:n ja koko kaupungin energiansäästötoiminnalle. KETS:n keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö ajalla Tavoitteet Helsingin kaupungin energiansäästölle (sopimuksen piirissä oleva toiminta) asetettiin seuraavasti: Energiansäästön välitavoite (2010) MWh (3 %) Energiansäästön välitavoite (2013) MWh (6 %) Energiansäästön kokonaistavoite (2016) MWh (9 %) Energiatehokkuussopimus käsittää kaiken Helsingin kaupunkikonsernin käyttämän energian sekä palvelu- että asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön osalta. Energiantuotannon ja joukkoliikenteen energiankulutukset on käsitelty ao. alan omissa sopimuksissa. Helsingin Energian energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sopimus vuonna

10 Työ- ja elinkeinoministeriön nimenomainen edellytys on ollut, että energiatehokkuussopimus sisältää koordinoidusti koko kaupungin energiansäästötavoitteen. Sopimus on jatkoa Helsingin kaupungin jo 1990-luvun alusta alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön (energia- ja ilmastosopimukset) Asuinkiinteistöjä koskeva energiatehokkuussopimus Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää allekirjoitettu asuinkiinteistöjä koskeva Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS). Sopimusta toteuttava toimenpideohjelma edellyttää energiankäytön tehostamista jäsenyhteisöjen vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnoissa vuosina lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden käytön yhteismäärästä vähintään 7 %:lla tai vaihtoehtoisesti energiansäästötavoite on 9 % jaksolla jo tehdyt säästötoimet huomioiden. Sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on toimenpideohjelman piirissä olevan asuinrakennuskannan vertailukelpoisen keskimääräisen energian ominaiskulutuksen aleneminen vuoden 2005 tasosta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sopimus korvaa aiemman AESS-sopimuksen ( ), jonka päivittäminen on siis tapahtunut ennenaikaisesti uudistumispaineiden myötä (ks. Helsingin kaupunginhallituksen esitys , ) sekä voimaantulleen energiapalveludirektiivin toimeenpanon toteuttamiseksi. VAETS-sopimuksen mukaisten toimenpiteiden koordinointi tapahtuu kaupungin asuinkiinteistökehitystahojen (esim. Att, Taske, KSV, Kiinteistövirasto) sekä kaupungin kiinteistöyhtiöiden toimesta. 2.2 KAUPUNGINJOHTAJIEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUS Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa (Covenant of Mayors) Helsingin kaupunki on sitoutunut yhdessä useiden muiden Euroopan kaupunkien kanssa vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjään vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sitoumus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus sai alkunsa vuonna 2008 Euroopan Unionin energiakomissaarin aloitteesta. Kaupunkien osuus energian loppukäytöstä on Euroopassa noin 80 %. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tarkoituksena on osoittaa kaupunkien toiminta, suunnitelmallisuus ja vaikutukset hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Helsingin 9

11 kaupunginhallitus päätti sitoumukseen liittymisestä tammikuussa Vuoden 2009 loppuun mennessä sitoumukseen oli liittynyt jo yli tuhat kaupunkia. Tärkeänä osana sitoumusta on kansalaisten ja kaupunkialueen eri sektorien innostaminen mukaan päästöjen vähentämiseen ja vähennystoimenpiteiden kehittämiseen. Helsingin kaupunki edisti energia- ja ilmastosopimuksen käynnistymistä järjestämällä kansainvälisen konferenssin Helsingissä marraskuussa SOPIMUSTEN VELVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN KETS Yksi tärkeimmistä sopimuksen mukaisista toimenpiteistä oli energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman laatiminen Helsingin kaupungille. Suunnitelma valmistui alkuvuodesta 2009 ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Hyväksyessään toimintasuunnitelman kaupunginhallitus kehotti energiansäästöneuvottelukuntaa raportoimaan suunnitelman toteutumisesta vuosittain kaupunginhallitukselle. Suunnitelmassa lueteltujen toimien ja toimenpiteiden toteutus on aloitettu laadittujen toimintaohjelmien puitteissa (luku 3). KETS-suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitus päätti myös, että tietotekniikkaympäristön energianhallinnan osalta kaupungin virastot ja laitokset noudattavat talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston antamaa ohjetta Energiaa säästävät toimenpiteet työasemassa. Ohje täydentää KETS-suunnitelmassakin kuvattua kaupungin tietotekniikkaympäristön energiansäästömahdollisuudet osiota antaen työaseman käyttäjille ohjeistusta käyttöajan ulkopuoliseen aikaan liittyen. Sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin toteuttamista toimista on raportoitu Motiva Oy:lle nettipohjaista raportointityökalua käyttäen määräajassa. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella yhteenvedon kaikkien KETS:iin liittyneiden kuntien toiminnasta ja tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle VAETS Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä (43 ) asettaa asumisen energiatehokkuustyöryhmän eli energiaverkoston toimikaudeksi Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi. Se tulee toimimaan osana VAETS:in edellyttämää toimintasuunnitelmaa. 10

12 KETS-sopimukseen olennaisesti liittyvien kaupungin asuinrakennusten energiankäytöstä ja energiatehokkuussopimuksen (VAETS) mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta tullaan raportoimaan vuosittain kaupungin käytössä olevaan FimX -tietokantasovellukseen, josta tiedot raportoidaan edelleen Motiva Oy:lle sopimuksessa määritellyn mukaisesti. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella yhteenvedon kaikkien VAETS:iin liittyneiden kiinteistönomistajien toiminnasta ja tuloksista ympäristöministeriölle Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) on toimenpideohjelma, jossa esitetään keinot päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi sekä päästöinventaario sopimuskauden alkutilanteesta. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa kaupungit ovat sitoutuneet laatimaan toimintasuunnitelman vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Toimenpideohjelman laatimisesta Helsingissä vastaa HKR-Rakennuttaja. Toimintasuunnitelmaa on laadittu yhdessä lukuisten kaupungin hallintokuntien kanssa. Toimenpideohjelman tarkoitus on toimia kaupungin eri tahojen käytännön työkaluna toimenpiteiden toteutukselle. Tämän vuoksi siinä on määritelty toimenpidekohtaisesti mm. kunkin toimenpiteen toteutuksen aikataulu, vastuutaho, vaikutus hiilidioksidipäästöihin sekä toimenpiteen arvioidut toteutuskustannukset ja resurssintarve. Toimenpideohjelmaa on koottu pääosin olemassa olevista suunnitelmista, joita ovat mm. Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset, Kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma, Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, Tilakeskuksen ympäristöohjelma ja Ekologisen rakentamisen ohjelma. Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite ja osa toimenpideohjelman tavoitteista on kirjattu myös kaupungin strategiaohjelmaan Toimenpideohjelman toteutumista tullaan seuraamaan Helsingissä kahdella tasolla. Vuosittain mm. kerättyjen energiankulutustietojen ja liikennemääräarvioiden perusteella laskettavat päästöinventaariot osoittavat hiilidioksidipäästöjen toteutuneen määrän ja kehityssuunnan. Toimenpiteiden toteutuksen seuranta osoittaa, miten suunnitelmassa esitettyjä toimia on otettu käyttöön. Euroopan Unionissa sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office, jossa jokaisella kaupungilla on nimetty yhteyshenkilö. Helsingin kaupunki on tiedottanut tilanteestaan sovittujen määräpäivien yhteydessä vuonna Jatkossa kaupunkien tulee raportoida toimenpiteiden to- 11

13 teutuksen tilanteesta kahden vuoden välein ja uusi päästöinventaario tulee esittää neljän vuoden välein. Covenant of Mayors Officen laatimat toimintasuunnitelman sisältövaatimukset ja laatimisohjeet valmistuivat vasta vuoden 2009 lopulla. Toimintasuunnitelman valmistumisen määräaika Helsingille oli , joten Helsinki on anonut ja saanut jatkoaikaa toimintasuunnitelman valmistelutyöhön Covenant of Mayors Officesta vuoden 2010 loppuun asti. Kaupunginjohtajia on tiedotettu vuoden 2009 tilanteesta erillisellä raportilla ENERGIATEHOKKUUTTA EDISTÄVÄT JA TOTEUTTAVAT TOIMENPITEET 3.1 SITOVAT TAVOITTEET Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille ( ) on kohdassa Kaupunkirakennetta kehitetään energiaa säästäväksi/energian tuotanto, hankinta ja käyttö todettu, että kaupungin eri hallintokunnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Sitovien energiansäästötavoitteiden laadintaa koskien on kaupunginhallituksen kokouksessa kohdassa Strategiaohjelman täytäntöönpano ja seuranta hyväksytty tarkentava lisäys: Virastojen sitovat energiansäästötavoitteet määritellään vuoden 2011 budjetin yhteydessä. Energiansäästöneuvottelukunnalta pyydettiin syksyllä 2009 ohjeistusta, miten hallintokuntien sitovat energiansäästötavoitteet asetetaan ja kirjataan talousarvion 2011 yhteydessä sekä miten niitä olisi mahdollista seurata pidetyssä energiansäästöneuvottelukunnan kokouksessa päätettiin perustaa pienryhmä valmistelemaan asiaa. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran laatimaan esitystä kaikkia hallintokuntia koskevan yhteisen tavoitetason määrittelemiseksi. Hallintokuntien sitovien energiansäästötavoitteiden määritteleminen ja seuranta tukevat omalta osaltaan niin energiatehokkuussopimuksessa määriteltyä yhdeksän prosentin energiansäästötavoitetta sopimusjaksolla kuin kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tavoitetta. Sitovien tavoitteiden avulla energiansäästötyö jalkautetaan kunkin hallintokunnan käytännön toimintaan. 12

14 3.2 ENERGIAN- JA VEDENKÄYTÖN KULUTUSSEURANTA Kaupungin tavoitteena on saattaa vuoteen 2013 mennessä kuukausitason kulutusseurannan piiriin vähintään 80 % rakennusten energiankäytöstä vuositason kulutusseurannan piiriin vähintään 90 % kaupungin koko energiankäytöstä HKR-Rakennuttaja on kehittänyt ja ylläpitää internet-pohjaista energian- ja vedenkulutusseurantaa. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2009 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä. HKR-Rakennuttajan kuukausittaisen internet-pohjaisen kulutusseurannan piirissä oli noin 440 kohdetta, joihin kuuluvat suurin osa tilakeskuksen hallinnassa olevista kohteista (koulut, ammattikorkeakoulut, päiväkodit, monitoimitalot, suurin osa kirjastoista, toimistorakennuksista ja nuorisotaloista) sekä rakennusviraston omat kohteet. Tilakeskus on sopinut kulutusseurannan käytännön toteutuksen kiinteistönhoitosopimuksilla, joiden perusteella pääosassa kiinteistöistä kiinteistönhoitajat syöttävät tiedot kulutuksesta kuukausittain kiinteistöjen huoltokirjaohjelmaan. Helsingin Energia, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, liikuntavirasto, Helsingin kaupungin liikennelaitos, pelastuslaitos, terveyskeskuksen sairaalat ja sosiaaliviraston isot laitokset sekä Korkeasaaren eläintarha seuraavat itse kuukausittain energiankulutustaan. Julkisten palvelukiinteistöjen lisäksi kaupungin kiinteistöyhtiöt seuraavat itse omien kohteidensa energiankulutusta kuukausitasolla 100 %:sti. Kiinteistöyhtiöiden hallinnassa on 11,3 milj. m 3 rakennustilavuutta ja niissä on asuntoja kpl. HKR-Rakennuttaja ylläpitää vuositason energiankulutusseurantaa, jossa ovat mukana kaikki kaupungin omistamat lämmitetyt kiinteistöt, mikä vastaa pintaalaa noin 7,32 milj. m 2. Tämä ala koostuu asuintaloista (4,04 milj. m 2 ) sekä julkisista palvelukiinteistöistä (3,28 milj. m 2 ). Vuositason seurannan kattavuustavoite on vähintään 90 % koskien kaupungin koko energiankäyttöä vuoteen 2013 mennessä. Muun kuin rakennuksiin liittyvän kulutuksen seurannassa oleva kanta on koko ajan kasvanut ja tarkentunut. Näin ollen jotkin kulutusluvut eivät ole aivan vertailukelpoisia edellisten vuosien lukujen kanssa. 13

15 3.3 KATSELMUKSET Energiakatselmukset ovat Suomessa yksi tärkeimmistä menetelmistä kartoitettaessa kiinteistöissä toteuttavia järkeviä energiansäästötoimenpiteitä. Tärkeimmät energiakatselmusmallit ovat: Käyttöönottovaiheen energiakatselmus (tehdään toisena lämmityskautena rakennuksen valmistumisesta lukien) Kiinteistökatselmus (tehdään jo käytössä oleville rakennuksille) Seurantakatselmus (katselmus, joka tehdään aiemman energiakatselmuksen päivityksenä) Helsingin tavoitteena KETS-sopimuksen mukaisesti on: 80 %:ssa kaupungin rakennuksista (rakennustilavuudella mitattuna) tehdään energiakatselmus vuoden 2010 loppuun mennessä Seurantakatselmus tehdään rakennukseen, jossa kulutusseurantatietojen perusteella on havaittu normaalista poikkeava energiankulutuksen muutos ja jota ei voida selittää rakennuksen käytössä tapahtuneilla muutoksilla. Vähintään 10 vuotta sitten katselmoitujen rakennusten seurantakatselmuksen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Käyttöönottokatselmus tehdään vuodesta 2008 lähtien kaikissa pintaalaltaan vähintään 1000 m 2 uusissa rakennuksissa ja niissä vanhemmissa rakennuksissa, joissa on tehty laaja peruskorjaus tai joiden käyttötarkoitus on oleellisesti muuttunut. Julkisten rakennusten energiakatselmoinnin yhteydessä otetaan huomioon mahdollisuus laatia samassa yhteydessä rakennukselle energiatodistus. Toteutetaan ne energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka rakennuksen nykyinen ja tuleva käyttö huomioon ottaen ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. HKR- Rakennuttaja on teettänyt ja teettää energiakatselmuksia kaupungin kaikille hallintokunnille. HKR-Rakennuttaja vastaa kaupungin katselmustoiminnasta ja koordinoi sitä. Energiakatselmukset voisivat ohjata merkittävästi kiinteistöhuollon tavoitteita ja järjestelmiä sekä toimia huolto-ohjeiden pohjana. Katselmuksen yhteydessä tehtävä kiinteistön LVIS-tekniikan peruskartoitus toimii kiinteistönhuollon sekä erilaisten LVIS-järjestelmäselvitysten perustana. Energiakatselmuksia käytetään myös suunnittelutyön pohjana (esim. hankesuunnittelu). 14

16 3.3.1 Katselmoitu rakennuskanta ja katselmusten tulokset Vuonna 2009 tehtiin seurantakatselmus 15 kohteessa. Lisäksi käynnissä oli 18 kohteen ( Rm 3 ) kiinteistökatselmus (Helsingin toimitilakiinteistöt ja Helen). Vuonna 2009 laadittiin myös ohjelmaa ja toimintamallia seurantakatselmuksille ja käyttöönottovaiheen energiakatselmuksille. Energiakatselmuksia oli vuoden 2009 loppuun mennessä tehty ja raportoitu 501 kiinteistössä mikä vastasi noin milj. m 3. Tämä on yli 80 % julkisista palvelukiinteistöistä. Katselmoitu rakennuskanta on esitetty kuvassa 1. Katselmukset on tehty energiansäästön palvelukeskus Motivan kehittämää katselmusmallia käyttäen. Kohteiden pinta-ala (1000 m 2 ) ,7% 27,5% 27,2% 17,7% 12,3% 36,4% 53,9% 52,7% 67,0% 59,7% 78,5% 78,5% 80,0% 80,0% 80,0 % Vuodet Katselmoidun kannan bruttoalan %:n osuus koko kannan bruttoalasta Katselmoidut yhteensä Seurantakatselmuskohteet Uudet katselmoidut kohteet Tavoite 80 % koko kannasta Kuva 1. Katselmoitu rakennuskanta. Keskimääräinen säästöpotentiaali katselmoidussa kiinteistökannassa oli lämpöenergian osalta 13 % sähköenergian osalta 9 % veden osalta 6 % 15

17 Investoimalla energiansäästötoimenpiteisiin noin 3,2 miljoonaa euroa saavutettaisiin vuosittain noin 2,5 miljoonan euron säästöt. Tarvittavien investointien takaisinmaksuaika oli katselmuksien mukaan noin 1,3 vuotta. Vuoden 2009 loppuun mennessä esitetyt säästöt olivat lämmityksen osalta noin 56,7 GWh vuodessa sähkön kulutuksen osalta noin 15,3 GWh vuodessa veden kulutuksen osalta m 3 vuodessa HKR-Rakennuttaja toteuttaa energiakatselmusten perusteella löydetyt säästötoimenpiteet yhteistyössä Tilakeskuksen, Palmian ja ko. rakennuksen käyttäjän kanssa. Esitetyistä toimenpiteistä on tyypillisesti toteutettu noin 50 %. Toimenpiteiden toteutustilannetta seuraa HKR-Rakennuttaja. Mittavammat energiatehokkuustoimenpiteet pyritään toteuttamaan yleensä laajempien peruskorjausten ja saneerausten yhteydessä. 3.4 UUSIEN TOIMINTA- JA RAHOITUSMALLIEN KEHITTÄMINEN HKR-Rakennuttaja on jo 1990-luvulta lähtien tutkinut ja kokeillut ESCO- ja ns. guaranteed savings mallilla toteutettavia energiansäästötoimia. Energy Service Company eli ESCO-mallissa ns. ESCO-palveluntuottaja suunnittelee ja toteuttaa kohteessa energiansäästötoimia. Investointi maksetaan palveluntuottajalle erissä sopimuskauden aikana saavutetuista säästöistä laaditun toteutussopimuksen mukaisesti. Yhdysvalloissa suositussa Guaranteed savings mallissa (GS-malli) palveluntuottaja antaa säästötakuun toteuttamilleen investoinneille. HKR-Rakennuttajan pilot-projektissa toteutettiin seitsemässä päiväkodissa energiansäästötoimenpiteitä GS -mallilla. Projektin tuloksena vuonna 2008 todettiin, että saavutetut säästöt olivat hyvin samansuuntaisia katselmuksissa todettujen säästöjen kanssa. Sen sijaan GS mallissa toimenpiteiden toteutus vaati tilaajalta vähemmän resursseja niin toteutuksen kuin seurannan suhteen. Lisäksi projektissa todettiin, että yhteistyö ylläpidon ja käyttäjän kanssa on olennainen tekijä. Niin ESCO- kuin GS-mallissa tämän hetken haaste on kilpailuttamisessa sekä sopimuksen laadinnassa. HKR-Rakennuttajassa on vuonna 2009 jatkettu mallin kehittämistä rakennusten energiansäästötoimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä. 16

18 3.5 LIIKUNTASALIEN ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Koulujen liikuntasalien ilmanvaihto on tyypillisesti mitoitettu juhlasalikäytön mukaan useille sadoille ihmisille. Suurimman osan ajasta liikuntasalit ovat kuitenkin liikuntatuntien tai urheiluseurojen käytössä, jolloin salia käyttää korkeintaan kymmeniä henkilöitä kerrallaan. Ulkoliikuntakauden aikana salit voivat olla myös tyhjillään. Suurimman sallitun käyttäjämäärän mukaan mitoitettu ilmanvaihto merkitsee suuria vaihdettavia ilmamääriä. Lämmityskaudella tuloilma lämmitetään, joten puhallinsähkön lisäksi suuren ilmamäärän vaihto kuluttaa runsaasti lämpöä. Liikuntasalin ilmanvaihdon osuus koko koulun energiankulutuksesta on usein merkittävä. Olemassa olevat ilmanvaihtokoneet käyvät tyypillisesti joko täydellä teholla tai puoliteholla. Liikuntasalien ilmanvaihdon energiankulutuksen tehostamisessa tähdätään siihen, että salin ilmanvaihdon ilmamäärät ja käyntiajat ohjautuvat automaattisesti salin todellisten käyttäjämäärien ja käyttäjien tarpeiden mukaan. Tarpeenmukaisella käytöllä säästetään merkittävästi sähköä ja lämpöä verrattuna lähes jatkuvaan maksimi-ilmanvaihtoon. Tarpeenmukainen ilmanvaihto voidaan toteuttaa kahdella eri menetelmällä. Korjauskohteissa ns. taajuusmuuttajakäyttö (vaihtovirtamoottorit) on edullisempi pienempien investointikustannusten vuoksi. Uusissa rakennuksissa on kannattavampaa käyttää huomattavasti energiatehokkaampaa tasavirtamoottoria eli ns. EC-moottoria. Molemmissa tapauksissa ilmanvaihdon ohjaus tapahtuu perustuen tilan käyttöön, sisäilman CO 2 -pitoisuuteen ja kosteuteen. Vuonna 2007 toteutettiin Konalan ala-asteella pilot-projekti, jossa ilmanvaihdon energiatehokkuutta parannettiin taajuusmuuttajaohjauksella. Ilmanvaihto kone korvattiin uudella, jossa oli: korkeahyötysuhteinen moottori uudet puhaltimet taajuusmuuttajaohjaus (muuttuva kierrosnopeus) Hyvien tulosten rohkaisemana käynnistettiin vuonna 2009 vastaava hanke Hietakummun ala-asteella, Strömbergin ala-asteella, Toivolan oppilaskodissa ja Yhtenäiskoulussa. EC-moottorin käyttöä pilotoitiin vuonna 2009 Pihkapuiston ala-asteen koulussa, jossa liikuntasaliin vaihdettiin EC-moottori. Mittausten avulla on todennettu jopa 60 % säästö liikuntasalin ilmanvaihtokoneen sähkö- ja lämpöenergian käytössä. Saatujen hyvien kokemusten myötä uusissa rakennuksissa tullaan 17

19 käyttämään jatkossa EC-moottoreita aina, kun se on tarkoituksenmukaista ja etenkin alle 3,5 kw tehoisissa huippuimureissa. 3.6 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Helsingin kaupunki on sitoutunut ohjeistamaan uudisrakennus- ja korjauskohteittensa suunnittelun ja rakentamisen valvonnan niin, että tekniset valinnat perustuvat mahdollisimman suuressa määrin elinkaariedullisuuteen ja energiatehokkuuteen. Kaupunki pyrkii myös vaikuttamaan kaavoitus- ja liikennesuunnittelulla yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Rakennusvirastossa on tehty jo useiden vuosien ajan työtä matalaenergiarakentamiskonseptin käyttöönoton edistämiseksi julkisten toimitilojen rakentamisessa. HKR-Rakennuttaja ryhtyi pilotoimaan matalaenergiarakentamista jo vuonna HKR-Rakennuttaja laati Helsingin kaupungin palvelurakennuksia koskevan matalaenergiarakentamisen yleisohjeen, joka julkaistiin Se kattaa rakennus- ja rakennesuunnittelu- sekä LVIA- ja sähkösuunnitteluohjeet matalaenergiarakentamista koskien. Yksityiskohtaisempien alakohtaisten ohjeiden teko tarve- ja hankesuunnittelua, suunnittelua ja rakentamista varten käynnistyi myös vuoden 2009 lopussa. Ohjeistukset laaditaan sekä uudis- että peruskorjaushankkeille siten, että niiden liittäminen nykyisiin rakennuttamismenettelyihin tulee tapahtumaan luontevasti. Kaikki käynnistyvät uudisrakentamishankkeet tullaan toteuttamaan matalaenergiarakentamisena. Korjausrakennushankkeissa ohjetta noudatetaan soveltuvin osin kunkin korjauksen laajuuden, rakennuksen suojelun ym. reunaehtojen puitteissa. Vuonna 2009 käynnistyneet suurimmat matalaenergiarakentamisen rakennuskohteet ovat: Malmin sairaalan laajennus ja peruskorjaus Heltech Käpylän koulutusyksikön peruskorjaus Maunulan kirjasto ja työväenopisto Aikaisempina vuosina käynnistyneet matalaenergiakohteet: Käpylän peruskoulun perusparannus Ympäristökeskuksen toimitalo Viikissä, uudisrakennus Myllypuron pääterveysasema, uudisrakennus Oulunkylän perhetukikeskus, uudisrakennus 18

20 3.7 HAJAUTETTU UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN Pääpaino kaupungin ostoenergiankulutuksen pienentämisessä kohdistuu erityisesti sähköenergiankulutukseen. Uusiutuvan energian ratkaisuista HKR-Rakennuttaja on pilotoinut vuoden 2009 aikana aurinkoenergiaa Aurinkolahden sekä Latokartanon peruskouluissa. Aurinkolahden peruskoulun aurinkosähkövoimalan nimellisteho on 20 kw ja Latokartanon vastaavasti 10 kw. Aurinkosähköjärjestelmien pilottien avulla kaupunki selvittää energiantuotantomahdollisuuksien lisäämistä omistamissaan kiinteistöissä, jolloin ostoenergian määrää saataisiin pienennettyä sopimustavoitteiden mukaiseen suuntaan. Kokemuksia tarvitaan erityisesti aurinkosähköjärjestelmien todellisesta tehontuotosta, huoltovarmuudesta, säänkestävyydestä sekä todellisista kokonaiskustannuksista. Seurantatietoa paneelien vaikutuksesta kohteiden sähkönkulutukseen saadaan vuoden 2010 lopussa. Aurinkosähköjärjestelmiä voidaan em. pilottikohteissa hyödyntää erinomaisesti myös luonnontieteiden opetuksessa oppilaiden päästessä seuraamaan aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön määrää sekä toisaalta myös rakennuksen kokonaissähkönkulutusta. Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön ja koko rakennuksen energiankäytön havainnollistamista varten käynnistettiin pilotrakennuksiin tulevien atk-näyttöjen sisällön suunnittelu sekä näyttöjen sijoituspaikkojen valinta. 3.8 HANKINNAT Hankintakeskuksessa aloitettiin vuoden 2009 aikana kaikkien yhteishankintojen arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteena on vähentää hankinnasta syntyviä ympäristövaikutuksia. Sopimustuotteiden valikoimissa oli ympäristömerkittyjä tai ympäristömerkin vaatimukset täyttäviä (EU-ympäristömerkki, Pohjoismaiden ympäristömerkki tai Bra Miljöval -merkki) sopimustuotteita yhteensä noin 200. Näistä tuotteista valtaosa oli myös hankintakeskuksen logistiikkakeskuksen valikoimassa. Hankintakeskus oli mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) johtamassa EU Life+ -rahoitteisessa Julia hankkeessa. Hankkeeseen sisältyvän hankintoihin liittyvän osaprojektin tarkoituksena on kehittää menetelmiä ja ohjeistusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi julkisissa hankinnoissa. Hankintojen osaprojektista vastaa hankintakeskuksen ympäristöasiantuntija. 19