Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa

Transkriptio

1 Numero 1 / 2011 Johtoryhmän kolumni: Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 Pienryhmissä kehitetään arkea pienin askelin Tunnetko turvallisuusviestinnän? Foorumin toiminnan kehittäminen asiakaskyselyn perusteella Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa

2 Juha Suvanto turvallisuuspäällikkö NCC Rakennus Oy Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 ʺRakentaminen on vaarallinen toimiala. Rapatessa roiskuu ja tapaturmia sattuu. Rakentamiseen ovat aina kuuluneet työtapaturmat ja näin tulee olemaan myös jatkossa.ʺ Tällaiset käsitykset istuvat rakennusteollisuudessa tiukassa, ja vaikka viime vuosina ainakin suurimmilla rakennusalan toimijoilla tapaturmat on saatu selvästi vähenemään, tekemistä alan työturvallisuuden parantamisessa riittää rakentamisen kaikille osapuolille vielä runsaasti. Rakennusteollisuus RT ry on nyt ottanut työturvallisuuden parantamisen selkeästi agendalleen. RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri toimialojen jäsenyritysten tulee saada työtapaturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää kaikkien alalla toimivien, rakennuttamisesta ja suunnittelusta lähtien, sitoutumista nolla tapaturmaa ajatteluun. Sitoutumisen pitää näkyä alan yritysten toimitusjohtajista jokaisen aliurakoitsijan viimeiseen työntekijään asti. RT ry paaluttaa juuri julkaistussa kannanotossaan Tavoitteena nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 työturvallisuuden kehittämiset kulmakivet seuraavien otsikoiden alle: 1. Investointi työturvallisuuteen kannattaa aina. 2. Taitava tilaaja asettaa tavoitteet ja luo edellytykset turvallisuudelle. 3. Turvallisuus alkaa minusta asenne jokaiselle ohjenuoraksi. 4. Koulutus luo perustan turvalliselle työskentelylle. Otsikoiden alta löytyvät asiat viedään käytäntöön erillisten toimintasuunnitelmien kautta. Vaikka aikajänteeksi on otettu seuraavat kymmenen vuotta, on nolla tapaturmaa tavoite erittäin kunnianhimoinen. Mahdoton se ei kuitenkaan ole, useat muut toimialat ovat sen jo pystyneet osoittamaan. Rakentamisessakin näyttöä löytyy jo nyt. Nollaan tapaturmaan päässeitä rakennusprojekteja on toteutettu lukematon määrä. Lisätietoja: Juha Suvanto on Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmän jäsen. 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2011

3 Tea Rewell henkilöstöpäällikkö Lindström Oy Pienryhmissä kehitetään arkea pienin askelin Lindströmissä aloitettiin ns. pienryhmätoiminta Kyseessä on osallistava kehittämismalli organisaation laaja alaiseen kehittämiseen ja jatkuvan parantamisen kulttuurin luomiseen. Malli pohjautuu lukuisiin organisaation suorituskykyä ja hyvinvointia koskeviin tutkimuksiin. Lähtökohtaisena periaatteena on ajatus siitä, että kaikilla on tarve tehdä mielekästä työtä turvallisesti, halu helpottaa omaa työtään sekä olla mukana organisaationsa kehittämisessä. Kaikilla on myös tarve puhua itselle tärkeistä asioista ja tulla kuulluksi. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta, työturvallisuutta, laatua sekä työ ja asiakastyytyväisyyttä. Pienryhmä on keino aktivoida koko henkilöstö mukaan työpaikan kehittämiseen marginaalisin kustannuksin. Se luo keskustelevan yhdessä kehittämisen kulttuurin työpaikalle. Pienryhmässä 5 7 lindströmiläistä kokoontuu pohtimaan oman työnsä, työtiiminsä, työympäristönsä sekä hyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä ideoita. Osallistujat työskentelevät yhteisen asian puolesta, vaikka näkökulmat ovatkin erilaiset. Varsinaista asialistaa pienryhmäkokouksessa ei ole jokainen tuo oman asiansa yhdessä pohdittavaksi. Ainoa ennakkoon annettu keskustelun aihe on työturvallisuus. Siitä keskustellaan joka kerta. Kerran kuukaudessa kokoontuva vaihtuvajäseninen ryhmä kirjaa sovitut asiat toimenpidelistalle, jota seurataan johtoryhmää myöten. Pienryhmät ovat toimivia vaikutuskanavia. Tästä kertoo toimenpidelistaan kirjattujen asioiden korkea toteutumisprosentti, joka tyypillisesti on noin 80. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että osallistujien keskusteluun tuomat aiheet ovat realistisia. Työtä kehitetään tässä ja nyt pienin askelin. Pienryhmätoimintaa koskevissa tutkimuksissa on myös todettu, että sairauspoissaolot vähenevät, kun ihmiset osallistuvat ja vaikuttavat työpaikkansa asioihin. Ihmelääkkeen sijasta pienryhmä tarjoaa jatkuvan kehittämisen työkalun. Se tosin vaatii systemaattisuutta ja sitoutunutta vetäjää. Pienryhmätoiminta koskettaa jokaista lindströmiläistä. Pienryhmiä toimii niin pesuloissa kuin toimihenkilöyksiköissäkin. Pienryhmät pyörivät lisäksi jakelupalveluorganisaatiossa, jonka jäsenet ovat yksityisten kuljetusliikkeiden palveluksessa. Suomen lisäksi pienryhmiä on käynnistetty tällä hetkellä neljässä ulkomaan tytäryhtiössä. Tea Rewell on Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmän jäsen. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2011 3

4 Maija-Leena Merivirta, apulaistutkija Tarja Mäkelä, erityisasiantuntija Tunnetko turvallisuusviestinnän? Työpaikan turvallisuus luodaan joka päivä uudelleen. Järjestelmät tukevat turvallisuutta, mutta ihmisillä on ratkaiseva rooli sen saavuttamisessa. Turvallisuuden luomisessa vuorovaikutus on keskeisessä asemassa. Kun keskusteluyhteydet työpaikallasi toimivat, osaat tehdä työssäsi itsenäisesti oikeita, turvallisia ratkaisuja ja sekä sinulla että työkavereillasi on turvallinen työ ja työpaikka turvallisuusviestintä on kunnossa. Turvallisuusasioiden jatkuva esillä pitäminen, senteisiin vaikuttaminen sekä turvallisiin ja terveellisiin toimintatapoihin kannustaminen työpaikoilla on turvallisuusviestintää. Sen avulla jalkautetaan työpaikan turvallisuusnormit ja toimintatavat ja luodaan tahtotila turvalliseen ja terveelliseen toimintaan työpaikalla. Turvallisuusviestinnän kautta vaikutetaan myös työhyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen. Esimerkkejä turvallisuusviestinnästä perehdytys turvallisuussuunnitelmat ja koulutukset päivittäiset keskustelut palaverit, tiedotukset palautteen kerääminen ja antaminen vaaratilanne ja tapaturmaraportointi kyltit ja ilmoitustaulut Pisteenä i:n päällä On todettu, että pelkällä suunnittelulla ja valvonnalla ei päästä työturvallisuudessa tiettyä pistettä pidemmälle, joten turvallisuuteen on pyrittävä vaikuttamaan myös muilla keinoin. Turvallisuusviestinnän avulla on mahdollista sitoa yhteen kaikki turvallisuuden hyväksi tehtävät eri toimet ja lisätä niiden vaikuttavuutta. Yksinkertaisimmillaan turvallisuusviestintä on keino välittää yrityksen turvallisuusnormeja ja näkemyksiä henkilöstölle ja kannustaa positiiviseen turvallisuusilmapiiriin. Sen kautta saadun tiedon avulla jokainen pystyy itse tekemään päätöksiä, jotka johtavat turvalliseen ja terveelliseen toimintaan työpaikalla. Yrityksen johto asettaa turvallisuustavoitteet ja luo perustan turvallisuustyölle, mutta turvallisuusviestintä ei ole vain yhden osapuolen tehtävä. Kaikilla on oma roolinsa turvallisuusviestinnän verkostossa. Keinoja on monia Toimivan turvallisuusviestinnän tärkeimpiä rakennusaineita ovat avoin viestintäilmapiiri, kahdensuuntainen viestintä eli viestien kulku sekä alhaalta ylöspäin että ylhäältä alaspäin ja informaation helppo saatavuus. Tärkeitä asioita ovat myös kohderyhmäajattelu eli erilaisten vastaanottajien huomioiminen, lähiesimiehen viestintä, viestien yksinkertaisuus sekä viestinnän positiivisuus ja monikanavaisuus eli useiden eri viestintävälineiden käyttäminen. 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2011

5 Missä työpaikalla viestitään? Työpaikalle olisi hyvä luoda erilaisia tilanteita ja foorumeita, joissa puhutaan turvallisuusasioista, voidaan vertailla kokemuksia sekä jakaa hyviä käytäntöjä. Turvallisuusasioista viestittäessä tulisi huomioida organisaation erilaiset henkilöstöryhmät ja suunnata viestintä kullekin ryhmälle sille parhaiten sopivalla tavalla. Näin voidaan parantaa viestinnän tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Erilaisten yleisöjen huomioimiseen liittyy myös viestinnän monikanavaisuus. Eri välineiden kautta lähetetyt viestit menevät perille yhtä viestiä todennäköisemmin ja ne tukevat toisiaan sekä lisäävät turvallisuusviestinnän näkyvyyttä. Muista positiivisuus! Palautteen antaminen erityisesti positiivisessa muodossa ja kannustava viestintätyyli on tutkimuksissa tunnistettu yhdeksi keinoksi, jolla organisaation toimintatapoja voitaisiin saada muutettua parempaan suuntaan. Positiivinen, turvallisiin toimintatapoihin kannustava viestintä vaikuttaa todennäköisesti paremmin turvallisuuteen kuin negatiivisiin puoliin ja huonoihin toimintatapoihin keskittyvä viestintä. Erityisen tärkeänä voidaan pitää lähiesimiehen viestintää. Henkilöstö haluaa mieluiten kuulla tärkeät tiedot omalta esimieheltään ja sitä kautta hänen henkilökohtaisella turvallisuusviestinnällään on vaikutusta. Kuva: Työn tekemiseen liittyvään turvallisuusviestintään vaikuttavat monet tahot sekä yrityksen sisällä että sen ulkopuolella. Toimiva turvallisuusviestintä on kaikkien etu ja yhteisen tekemisen summa. Muista nämä, kun viestit turvallisuudesta! Kahdensuuntaisuus Viestintä ei ole vain tiedon jakamista, vaan keskustelua yhdessä. Mitä minä voin kertoa? Mitä minä voin oppia muilta? Avoimuus Tieto ei lisää tuskaa, vaan sitouttaa, motivoi, lisää tuottavuutta ja hyvinvointia. Muistinko ottaa turvallisuusasiat puheeksi? Onko turvallisuustieto helposti kaikkien saatavilla? Positiivisuus Tehdään viestintää hyvässä hengessä ja annetaan palautetta myös hyvissä asioissa. Voisinko kertoa tämä asian positiivisesta näkökulmasta? Muistinko myös kiittää ja kehua? Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2011 5

6 Arja Äyräväinen, suunnittelija Markku Aaltonen, tiimipäällikkö Foorumin toiminnan kehittäminen asiakaskyselyn perusteella Nolla tapaturmaa foorumi koostuu jo yli 260 jäsentyöpaikasta ja jäsenmäärä on kasvussa. Siksi on tärkeää olla tietoinen erilaisista toiveista ja tarpeista, joita jäsenkunnalla on Foorumin toiminnan kehittämiseksi. Tätä tarkoitusta varten tehtiin Nolla tapaturmaa foorumin kehittämiskysely joulukuussa Sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikille jäsentyöpaikkojen yhteyshenkilöille (n=239). Vastausprosentti jäi melko alhaiseksi (38 %), johon saattoi vaikuttaa joulunajan ja vuoden vaihtumisen kiireet. Näin ollen asiakaskyselyn tuloksia on syytä tarkastella suuntaa antavina ja etsiä avoimista vastauksista, joita oli paljon, merkkejä ns. heikoista signaaleista, jotka voivat olla huomisen trendi. Nolla tapaturmaa foorumin palveluiden ja tuotteiden hyödyllisyyttä arvioitaessa nousivat kärkeen jäsenseminaarit, jäsensivusto (ekstranet), tasoluokitus, Uutislehti ja materiaalipaketit. Yhteensä 95 % kaikista vastaajista (n=91) on jäsenseminaareihin osallistumisen kannalla (vastausvaihtoehtoja oli monia, aina tai toisinaan osallistunut tai aikoo osallistua tai joku työpaikalta aina tai toisinaan osallistuu). Väittämää ʺolen osallistunut, mutta en aio osallistua enääʺ ei kukaan ollut valinnut. Jäsenseminaari oli kirvoittanut paljon avoimia vastauksia. Hyödyllisenä sen koki moni, mm. uusien ideoiden, kontaktien, verkottumisen, tietojen vaihdon, korkealuokkaisen ohjelman ja jopa oppimisen takia. Toisaalta parantamista nähtiin itse ohjelmassa (ʺvarsinaista punaista lankaa ei oleʺ). Kehittämisehdotuksia oli mm. perusasioiden käsittelyä välillä, hyvien käytäntöjen esille tuominen ja lisää koulutuksellista sisältöä. Ekstranetin käyttö ei ole kovin yleistä vastaajien keskuudessa. Lähes 90 % vastaajista (n=82) käyttää ekstranettia kerran pari kuussa tai harvemmin. Ekstranet keräsi kuitenkin paljon avovastauksia. Ekstranetin kehittämis ja parantamisehdotuksista voisi mainita mm. helpompi käytettävyys, selkeämpi sisältö, vapaavalintainen käyttäjätunnus ja salasana tai ainakin salasanakyselymahdollisuus kirjautumissivulle, vuorovaikutteisuus ja lisää materiaalia hyviin käytäntöihin. Tasoluokitusta koskevaan kysymykseen olivat kaikki myös vastanneet (n=91). Vastauksissa oli päällekkäisyyttä, sillä moni on varmaan sekä saanut, hakenut että aikeissa hakea tasoluokitusta. Kuitenkin 44 % kaikista vastaajista on lähivuosina aikeissa hakea tasoluokitusta. Tasoluokitus on kuitenkin asia, jota osa vastaajista piti oman työn ja työpaikan kannalta hyödyttömänä. Uutislehti on tuote, jonka lähes kaikki tuntevat. Materiaalipakettien käyttöä koskevaan kysymykseen on vastannut 68 vastaajaa (n=91). Suosituimmat materiaalimme ovat Nolla tapaturmaa ajattelu ja hyvien käytäntöjen levittäminen, Turvallisesti pimeällä ja liukkaalla sekä Työturvallisuusvastuut esimiestyössä. Yhteyshenkilötapaamista toivoo 66 % kaikista vastaajista, joten ensi syksynä järjestetään yhteyshenkilöseminaari Tampereella. 55 % vastaajista on tilannut Foorumin seinäkalentereita. Sosiaalisesta mediasta vastaajat eivät olleet kovin kiinnostuneita. Valtaosa vastaajista ei käytä sosiaalisen median palveluita eikä heille ole merkitystä, onko Nolla tapaturmaa foorumilla oma Facebook sivu vai ei. Sosiaalinen media voidaan ottaa keskusteluun Tampereella. Tästä on hyvä jatkaa Nolla tapaturmaa foorumin toiminnan kehittämistä. Johtoryhmä keskusteli jo jäsenkyselystä ja siitä vedettävistä johtopäätöksistä kokouksessaan Sappi Finland I Oy:ssä Kirkniemessä. Kiitos kaikille vastanneille! 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2011

7 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Jäsenseminaari Nolla tapaturmaa foorumin jäsenseminaari pidetään Espoon Dipolissa. Nolla tapaturmaa foorumi on suomalaisten työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva edistäminen. Nolla tapaturmaa on ajattelutapa, jonka perustana on, ettei yksikään tapaturma ole hyväksyttävä. Vaikka omaksumme nolla tapaturmaa asenteen, tapaturmia voi silti tapahtua. Emme ole heti tarpeeksi osaavia niiden estämiseen. Sen vuoksi jokainen tapaturma tai vaaratilanne on mahdollisuus oppimiseen. Tämänkertaisen jäsenseminaarin teema on ʺToisiltamme oppienʺ, joka kantaa läpi koko ohjelman. Seminaarissa jaetaan myös Työturvallisuuden tasoluokitukset Hyvä jäsen, olet tervetullut Nolla tapaturmaa foorumin jäsenseminaariin oppimaan, omaksumaan hyviä käytäntöjä, keskustelemaan, verkostoitumaan ja viihtymään! Seminaarin ohjelma valmistuu maaliskuun puoleen väliin mennessä ja julkaistaan ekstranetissä. Lisätietoja: Nolla tapaturmaa foorumin projektipäällikkö Arja Äyräväinen, puh , Uusi materiaalipaketti jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa foorumin materiaalipaketti nro 13 ʺJokamiehen työturvallisuussanastoʺ on ilmestynyt. Materiaalipaketti on suppea kokoelma työturvallisuustyössä esiin tulevia sanoja. Sanasto ei niinkään luo määritelmiä vaan avaa sanojen sisältöjä. Toivottavasti se auttaa samojen sanojen käyttöön, sillä monista asioista on käytössä lukuisia vaihtoehtoisia termejä, jotka kaiken lisäksi ymmärretään eri tavoin. Nolla tapaturmaa foorumi ottaa mielellään vastaan lisää sanaehdotuksia. Materiaalipaketti löytyy Nolla tapaturmaa foorumin ekstranetistä. Nimitysuutinen Nolla tapaturmaa foorumin projektipäälliköksi on nimitetty suunnittelija, FM Arja Äyräväinen Työturvallisuuden edistäminen tiimistä Työterveyslaitoksessa, jossa hän on aiemmin toiminut henkilöstökoulutuksen ja ulkoisen koulutuksen suunnittelijana. Foorumin turvallisuushavaintovihko Nolla tapaturmaa foorumin Turvallisuushavainto vihko sisältää 30 ilmoituslappua, joilla voi ilmoittaa havaitsemistaan läheltä piti tilanteista sekä muista pienistäkin turvallisuuspuutteista omalle työnantajalleen. Vihkonen kulkee kätevästi mukana jokaisen taskussa. Henkilöstön tekemät turvallisuushavainnot auttavat löytämään kehittämistarpeita ja mahdollisia vaaran paikkoja. Reagoimalla havaintoihin ja puutteisiin sekä oppimalla läheltä piti tilanteista ajoissa voidaan vähentää työtapaturmia ja edistää työturvallisuutta. Vihkon koko: 110 x 84 mm. Hinnaston ja tilausohjeet löydät foorumin internetsivulta osoitteesta: foorumi.fi/tuotteet. Uudet jäsentyöpaikat Salon kaupunki AEL Oy Asennus N&H Service Oy Talonrakennusteollisuus ry Maintpartner Oy Rakennusgemini Oy Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Raisio Oyj Infra ry Proma Palvelut Oy Chemigate Oy Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara Helsingin kaupungin liikuntavirasto Helsingin kaupungin taidemuseo Helsingin kaupungin liikennelaitos Paroc Group BRP Finland Oy SK Protect Oy Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsingin kaupungin pelastuslaitos Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa foorumin koko jäsenlista löytyy osoitteesta foorumi.fi. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2011 7

8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta henriikka.virta@ttl.fi Tapaturmien ehkäisy puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työturvallisuuden edistäminen Julkaisupaikka Helsinki, 2011 Jakelu 1265 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva morguefile Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 261 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy toukokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta ISSN Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2011