Vanhemmat vahvasti mukaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhemmat vahvasti mukaan"

Transkriptio

1 Vanhemmat vahvasti mukaan VVM Koulutuskäsikirja perhekeskeiseen toimintatapaan vastasyntyneiden tehohoidossa Sari Ahlqvist-Björkroth, Zack Boukydis ja Liisa Lehtonen

2 Sisällysluettelo Esipuhe/ Liisa Lehtonen 4 Introduction to the Manual/ Zack Boukydis 7 Kolme oppimisen tasoa 8 A. Teoria 8 B. Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa 8 C. Refl ektointi 9 Sisältöalueet Vaihe I: Vauvan käyttäytymisen havainnointi 10 A. Teoria 10 B. Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa 20 C. Refl ektointitehtävät 21 Vaihe II: Vauvan käyttäytymisen havainnointi yhdessä vanhempien kanssa 22 A. Teoria 22 B. Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa 26 C. Refl ektointitehtävät 27 Vaihe III: Perheen empaattinen ymmärtäminen ja perhelähtöiset hoivasuositukset sekä toistettujen havainnointien malli 30 A. Teoria 30 B. Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa 33 C. Refl ektointitehtävät 35 Vaihe IV: Perhelähtöinen kotiutussuunnittelu ja kohdennettujen havainnointien malli 36 A. Teoria 36 B. Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa 39 C. Refl ektointitehtävät 41 Viitteet ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta Muistiinpanoja Liitteet Opas on toteutettu Turun Yliopistollisen keskussairaalan lastenkliniikan ja Abbott Oy:n kanssa yhteistyössä. Taitto: Mainostoimisto AD-Offi ce Oy Paino: Libris Oy

3 Esipuhe Vastasyntyneisyyskausi on tärkeä kehitysvaihe vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa. Vastasyntyneen sairaalahoito saattaa vahingoittaa kehittyvän kiintymyssuhteen herkkää alkua, ellemme erityisesti kiinnitä huomiota lapsen oikeuteen vanhempiensa läsnäoloon ja vanhemmuuden tukemiseen myös silloin, kun lapsi tarvitsee tehohoitoa. Edistysaskelia on otettu yksi kerrallaan: vanhempien läsnäolon rajoitusten purkaminen, kenguruhoidon aloittaminen (Tyks:ssa jo v. 1986), vanhempien osallistuminen toimenpidekivun lievittämiseen esimerkkeinä mainitaksemme. Tutkimustyömme vanhempien läheisyyden merkityksestä ja vanhempien hyvinvoinnin merkityksestä lapsen kehitykselle ovat antaneet suuntaa perhekeskeisen hoidon kehitystyölle. Seuraava suuri askel otetaan, kun uusi sairaala-arkkitehtuuri mahdollistaa ovien avaamisen vanhempien ympärivuorokautiselle läsnäololle. Perhehuonemallinen osasto vähentää olennaisesti lapsen ja vanhemman separaatiota nykyiseen toimintaympäristöön verrattuna. Separaation vähentäminen edistää normaalin kiintymyssuhteen kehittymistä vanhemman ja lapsen välillä. Vanhempien lisääntyvä läsnäolo mahdollistaa omaan vauvaan tutustumisen ja hoitoon osallistumisen entistä konkreettisemmin. Usein sairaalahoitoa tarvitsevilla vauvoilla on erityistarpeita kotiutuksen jälkeenkin. Sairaalahoidon aikana nämäkin tarpeet tulevat tutuksi. Perhekeskeisellä toimintatavalla on osoitettu monia tärkeitä hyötyjä lapselle, vanhemmille ja myös sairaalalle. Lapsen sairaalahoidon kesto lyhentyy, mikä saattaa johtua mm. infektioiden vähenemisestä, äidin tuoreen rintamaidon saannin lisääntymisestä, sylikontaktin vaikutuksesta stressi- ja kasvuhormoneihin ja vanhempien parantuneesta valmiudesta kotiutukseen. Äitien stressi, ahdistus ja masennus vähenevät perhekeskeisessä toimintamallissa. Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen parantuminen ja vanhemmuuden stressin pitkäaikainen vähentyminen on osoitettu sekä isillä että äideillä. Norjalaistutkimuksessa vanhemmuutta tukeva varhaisvaiheen interventio paransi lapsen älyllistä kehitystä viiden vuoden iässä. Perhekeskeisellä toimintatavalla saavutetaan sekä lyhyt- että pitkäaikaisia hyötyjä. Perhekeskeistä toimintatapaa voidaan kehittää ja separaation esteitä raivata nykyisessä sairaala-arkkitehtuurissakin. Osastomme Vanhemmat Vahvasti Mukaan -projektissa (v ) koulutettiin puolet osaston henkilökunnasta perhekeskeiseen toimintatapaan vauvahavainnoinnin pohjalta. Projektissa toimivat mentoreina keskolan sairaanhoitajat Eija Laine ja Sanna Pick. Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth vastasi koko projektin vetämisestä sekä siihen olennaisena osana kuuluvien työnohjausryhmien vetämisestä. Psykologian professori Zack Boukydis suunnitteli koulutuksen rakenteen ja antoi teoriakoulutuksen. Osaston toimintakulttuuri on muuttunut projektin ansiosta: sen on osoittanut TtT Anna Axelin tutkimusosuudessaan. Vanhemmat Vahvasti Mukaan projektin myötä kehitimme työtapoja, jotka luontevasti tuovat lapsen ja vanhempien näkökulmat mukaan vastasyntyneen sairaalahoitoon ja tuovat vanhemmat osaksi hoitotiimiä. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi lääkärit ja hoitajat ideoivat niitä konkreettisia tapoja, joilla voidaan raivata tilaa vanhempien näkemyksille ja muuttaa tehohoidon tehtäväkeskeisiä rutiineja. Projektin myötä olemme oppineet paljon sairaalarutiinien muuttamisesta, ja jaamme tätä tietoa mielellämme myös valtakunnallisesti. Luento-opetuksen yhteydessä syntyi toiveita, että koordinoimme opetuksen Tyks:stä. Tämän toiveen innoittamina olemme rakentaneet valtakunnallisen Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutuksen, jossa koulutamme eri sairaaloihin mentoreita, jotka ohjaavat ja tukevat toimintakulttuurin muutosta omissa sairaaloissaan vauvahavainnointiin perustuvalla mallilla. Uudelle tasolle edennyt perhekeskeinen toimintakulttuuri jatkaa osastomme perinteitä ja suuntaa tulevaisuuden uuteen sairaalaan. Tämän kirjan tarkoituksena on perehdyttää uudet työntekijät toimintamalliimme sekä toimia valtakunnallisen Vanhemmat Vahvasti Mukaan koulutuksen opetusmateriaalina. Jokainen kohtaaminen on uusi. Perhekeskeinen toimintakulttuuri elää ja vahvistuu konkreettisissa teoissa ja ystävällisessä, avoimesti kuuntelevassa asenteessa lukuisissa päivittäisissä kohtaamisissa. Turussa, Liisa Lehtonen, osastonylilääkäri, Tyks lastenklinikka Kuva: Pernilla Sjöholm 4

4 Introduction to the Manual Kiitämme: Eija Laine, mentorihoitaja Sanna Pick, mentorihoitaja Mirja Oksanen-Sainio, osastonhoitaja Wiveka Kauppila, ylihoitaja Jussi Mertsola, ylilääkäri Osasto 413 henkilökunta sitoutumisesta, aktiivisesta osallistumisesta ja lukuisista innovaatioista! Kiitämme rahoittajia: Lastenklinikoiden Kummit: valtakunnallisen koulutuksen tukemisesta Lounais-Suomen Vastasyntyneiden Tutkimusrahasto: koulutuksen arviointitutkimuksen tukemisesta Kiitämme valokuvista: Pernilla Sjöholm, valokuvaaja Pasi Leino, valokuvaaja Tomas Björkroth Kiitämme logon piirtämisestä: Riitta Lehtonen I am pleased to help introduce this manual to you, which serves as a companion to our training in the Close Observation and Collaboration program. I am a developmental-clinical psychologist and have worked studying the development of at-risk infants, developing programs to support parents and infants in the NICU; and working to train NICU doctors, nurses, physical / occupational therapists, psychologists and others for 35 years. This manual represents a long term collaboration not only from the authors, Sari Ahlqvist-Björkroth, Liisa Lehtonen and myself, but with many others who shared their wisdom and experience about looking at babies with parents in a respectful and curious way. The training represents a framework for not only observing preterm infants more closely but learning how to articulate what one sees to one s colleagues and to parents. Rather than attempt to train staff to become neurobehavioral assessors, the training supports staff to observe infants and think about what they see in a comprehensive framework. There is a practical implication for these observations to consider fi ne-tuned individualized care. One of the main messages is to do less talking, especially in early watching with parents and allow more silences where the parents may listen to their baby, including wondering what their baby s being and behaving is telling them. Another important message is a belief that parents have an intuitive parenting ability inside them which may be disrupted by the preterm birth. However, with quiet listening, the intuitive parenting can be recovered and nurtured over time. The third essential message is that discharge planning should begin as the baby and family enter the NICU as essential information is gathered about the family situation. The training aims to build upon the fundamental skills of collaborative care. The staff learns to engage parents in anticipating the transition to home with their baby and being concrete and thoughtful about what resources might be needed and planned for. This manual is only one resource for learning providing questions for training participants to consider during small group refl ective supervision and with their mentors. We respect so much that you are willing to take on this important learning experience and hope that you will add your own experience to what is being taught in the program. Zack Boukydis, Ph.D. VVM 6

5 Kolme oppimisen tasoa Koulutusmallissamme oppiminen tapahtuu kolmella tasolla. Oppimisen kokonaisuus muodostuu teorian liittämisestä aktiiviseen kokeiluun ja sen hyödyntämiseen käytännössä, ja sitä kautta kokemukselliseen oppimiseen. Lopuksi opittua ja kokemuksia pohdiskellaan eli reflektoidaan henkilökohtaisella tasolla. Jokainen oppii omassa tahdissaan ja omalla tavallaan. Analyyttiset ihmiset haluavat oppia ajattelun ja pohdinnan avulla haluten ymmärtää taustalla olevan teorian. Toiminnallisesti suuntautuneet haluavat oppia kokemusten ja harjoitusten kautta. Käytännöllisesti suuntautuneet haluavat tietää, mitä hyötyä opittavasta asiasta on heille käytännössä. Refl ektoijat haluavat pysähtyä tutkiskelemaan kuulemaansa ja kokemaansa. Millainen oppija sinä olet? Saatat kokea eri oppimisen tasot eri tavalla hyödyllisinä itsellesi. Seuraavassa esitellään lähemmin kolme oppimisen tasoa ja niiden tavoitteet. Teoria Käsikirjan teoria-osat ovat itsenäistä opiskelua varten. Tutustu huolella teoria-osiin ennen kunkin koulutusvaiheen alkua ja kertaa myös harjoitusten välillä. Teoria-osan tavoitteena on motivoida uuden oppimiseen ja tarjota riittävä teoreettinen ymmärrys oppimisen pohjaksi. Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa Harjoitukset tapahtuvat pareittain koulutuksen jo saaneen kokeneemman mentorin kanssa. Mentorin rooli on olla rohkaisija, kannustaja, kannattelija, tukija, rinnalla kulkija ja mahdollistaja kokemukselliseen oppimiseen enemmän kuin teoreettisen tiedon opettaja. Pariharjoittelun tavoitteena on käytännön harjoitusten kautta kokemusoppiminen. Pariharjoitusten toteuttamisessa sovelletaan teoriatietoa käytäntöön ja nähdään suoraan sen sovellus-mahdollisuuksia ja hyöty käytännön työssä. Pariharjoittelun onnistumiseksi parityöskentelypäivät tulee suunnitella etukäteen työvuorolistoihin. Harjoittelupari vastaa yhdessä yhtä työntekijää vuorossa. Pari valmistelee itsenäisesti päivän sisällön. Ennen pariharjoittelua mentoroitavan tulee olla tutustunut ko. vaiheen teoriaosaan. Mentori taas puolestaan pitää huolta päivän kulun suunnittelusta ja harjoittelumateriaalin saatavuudesta. Reflektointi eli oman toiminnan pohdiskelu ja tarkkailu Koulutusmalliin olennaisena osana kuuluu oppimiskokemusten tutkiminen ja pohtiminen ryhmässä työnohjaajan kanssa. Työnohjauksen keskeisiä menetelmiä ovat keskustelu, dialogi ja refl ektio. Refl ektointitehtävien kautta tutkitaan omaa tapaa oppia, omia ennakkokäsityksiä sekä sitä, miten niistä voidaan irtautua. Miten hyväksyä uutta ja miten hyödyntää näitä uusia ajattelutapoja omassa arkityössä? Opitun refl ektointi on tärkeää perhekeskeisen ajattelutavan sisäistämisprosessissa sekä sen integroinnissa käytännön työhön ja sen soveltamisessa. Käsikirjan refl ektiotehtävät antavat suuntaa työnohjauksille niin, että työnohjaaja tietää, mitä oppimisen reflektiolla tavoitellaan ja työnohjattavat tietävät mihin kiinnittää huomiota. Työnohjaustilanteissa refl ektiivinen keskustelu tapahtuu käymällä läpi konkreettisia harjoitustilanteita. Kertomalla harjoitustilanteista tarinoita päästään parhaiten työskentelemään kokemuksen tasolla ja tutkimaan sitä, millainen kokemus harjoitustilanne mahtoi olla harjoituksen eri osapuolille. Työnohjauksessa keskitytään tähän koulutusmalliin ja sen aikaan saamiin ilmiöihin yksilöllisellä tasolla tai koko osaston toiminnan tasolla. Työnohjauksen tiheys voi vaihdella, mutta vähimmäismäärä yhden henkilön kohdalla on yksi ryhmätyönohjauskerta kuudessa viikossa. Työnohjauksen tavoitteena on tukea kokemuksellista oppimista yksilöllisellä tasolla. Työnohjauksen tavoitteena on auttaa osallistujia prosessoimaan työtä, opittua ja opitun yhdistämistä työhön. 8

6 Vaihe I: Vauvan käyttäytymisen havainnointi Teoria Havainnoinnin pohjalla on ajatus, että vauva pyrkii kohti tasapainoa eli homeostaasia. Tämä taas tarkoittaa, että vauvalla (sikiöllä) on neurologista kapasiteettia oikeissa olosuhteissa pyrkiä itse epätasapainosta (organisoitumattomasta tilasta) kohti tasapainoisempaa tilaa (organisoitunutta tilaa). Tämän käsikirjan näkemys vauvan käyttäytymisen rakentumisesta ja havainnoinnin perusteista pohjautuu keskeisesti seuraaviin arviointimenetelmiin: Neonatal Behavioral Assessment Scale, NBAS (Brazelton & Nugent, 1995), Assessment of Preterm Infant Behavior, APIB (Als, Lester, Tronick & Brazelton, 1982) and Neonatal Network Neurobehavioral Scale, NNNS (Lester & Tronick, 2004). Vauvan käyttäytymisen havainnoinnin perusta 1. Havainnoidaan kuinka vauva käyttäytyy tasapainon saavuttamiseksi Havainnoitaessa vauvan käyttäytymistä havainnoidaan toimintojen tapahtumasarjaa enemmän kuin yksittäisiä toimintoja kuten refl eksejä tai stressin merkkejä. Esimerkiksi vauvan peukalon laittaminen suuhun ei yksinään ole kiinnostava havainto. Sen sijaan kiinnostavaa on, minkä muutoksen peukalon suuhun laittaminen saa aikaan vauvassa. Havainnointi kohdistuu siihen: 1) mitä tapahtui ennen ja jälkeen peukalon suuhun laittamista sekä 2) sen aikana. Alussa vauvan voi olla kitiseväinen (Havainto: vireystila 5), sitten vauva tuo peukalon suuhunsa (Havainto: alkaa imeä) ja sitten rauhoittuu (vireystila 4). Tämän prosessin havaitsemiseksi opettelemme havainnoimaan samaan aikaan viittä eri toiminnantasoa. 2. Havainnoidaan yhtä aikaa viittä (5) vauvan käyttäytymisen osa-aluetta Havainnoissa on tärkeää keskittyä seuraamaan sitä, kuinka muutos yhdellä käyttäytymisen osa-alueella vaikuttaa vauvan toimintaan toisella osa-alueella. Tilanteessa, jossa vauva vie peukalon suuhunsa ja alkaa imeä sitä (motorinen toiminta), peukalon suuhun vieminen voi vaikuttaa samaan aikaan usealla eri tasolla: esim. fysiologisella tasolla => hengitys tasaantuu ja ihon väri muuttuu punakasta normaaliin ja/tai lihasjäntevyyden ja liikkeiden laadun tasolla => ylijäntevyys vähenee ja liikkeet tulevat pehmeämmiksi ja/tai vireystilassa => vireystila rauhoittuu (tai madaltuu) ja/tai vuorovaikutuskäyttäytymisessä => vauvan rauhoittuessa hän pystyy kohdistamaan katseensa hetkeksi ja tutkimaan ympäristöä ja/tai stressitasossa => vähemmän stressin merkkejä. Tässä kuvatussa tapahtumasarjassa vauva on toteuttanut toimintojen sarjan eli prosessin, jota kutsutaan itseä rauhoittavaksi käyttäytymiseksi. Havainnoitavat osa-alueet Kaikkia osa-alueita havainnoidaan aina suhteessa tasapainon pysyvyyteen ja muutokseen sekä suhteessa toisiinsa. Erityisesti pyritään tunnistamaan ne olosuhteet, jotka johtavat hengityksen, ihonvärin tai muiden käyttäytymisen osa-alueiden muutokseen. Vertaillaan tilanteita, joissa vauvan on helppo saavuttaa tasapaino ja olla valveilla sekä kontaktissa ympäristöön, ja niitä tilanteita, joissa vauva joutuu epämukavaan, epätasapainoiseen tilaan. 1. Fysiologiset tunnusmerkit Kuva: Tomas Björkroth Fysiologisia tunnusmerkkejä havainnoitaessa keskitytään seuraamaan käyttäytymistä fysiologisella/ autonomisella tasolla. Seurataan vauvan hengitysnopeutta ja -tapaa. Seurataan ihon väriä, esim. hapettumiseen liittyviä värivaihteluita ja ihon värisävyä. Havainnoi erityisesti suun ja silmien ympärysten sekä käsien ja jalkojen väriä. Ihon väri voi vaihdella normaalista terveestä väristä marmoroituneeseen/kalpeaan/ harmahtavaan/sinertävään. Seurataan muita merkkejä kuten hikottelua tai haukottelua. Kaikkia fysiologisia tunnusmerkkejä seurataan suhteessa tasapainon pysyvyyteen ja muutokseen. Erityisesti pyritään tunnistamaan ne olosuhteet, jotka johtavat hengityksen, ihonvärin tai muiden merkkien muutokseen. Esimerkiksi vauvan kuunnellessa jotakin uutta ääntä hänen hengitystiheytensä voi aluksi laskea huomion kiinnittämisen seurauksena. 10

7 2. Lihasjäntevyys ja liikkeiden laatu Lihasjäntevyydellä tarkoitetaan vauvan eri kehonosien kykyä vastustaa passiivisia liikkeitä. Lihasjäntevyyden havainnointi aloitetaan kokonaisvaltaisen lihasjäntevyyden arvioinnista akselilla: ylijäntevä (korkea) - normaali - alijäntevä (matala tai veltto). Havainnoidaan vauvan lihasjäntevyys käsissä, jaloissa, niskassa ja kehossa. Seuraa vauvan taipumusta pitää raajojaan koukussa tai ojennettuina. Lihasjäntevyyden lisääntyessä kypsymisen myötä vauva pystyy sekä aktiivisesti koukistamaan että ojentamaan raajojaan; mieti kumpaa hän käyttää enemmän. Vireystilat: 1. Syvä uni (Säännöllinen hengitys ja hyvin vähän liikehdintää, lihasjäntevyys korkea) Seuraavaksi havainnoidaan vauvan liikkeiden hallintaa, jossa keskitytään arvioimaan käsien ja jalkojen liikkeiden sulavuutta ylijännittyneisyyttä, tärinää ja/tai säpsähdyksiä. Hyvä liikkeiden hallinta näkyy sulavina liikeratoina, joissa on vain vähän tai ei yhtään jännittyneisyyttä/ tärinää/ säpsähdyksiä ja kohtalaisesti spontaania liikkumista. Heikko liikkeiden hallinta saattaa näkyä niin, että mukana on vain vähän tai ei yhtään sulavaa liikehdintää, mutta kohtalaisesti tärinää ja säpsähtelyä sekä korkea/matala aktiivisuustaso. Heikko liikkeiden hallinta saattaa näkyä myös vähäisinä liikkeinä tai löysyytenä. Vauvaa havainnoidaan sekä hänen levätessään että päivittäisten hoitotoimien aikana ja tarvittaessa myös kivuliaiden/epämiellyttävien toimenpiteiden aikana. Vauvaa voidaan havainnoida hänen ollessaan yksin tai vanhemman kanssa. Havainnoissa keskitytään seuraamaan muutoksia vauvan lihasjäntevyydessä ja liikkeiden laadussa eri tilanteiden välillä. Säpsähdyksiä, äkillisiä jalkojen ja käsien ojennuksia sekä raajojen tärinää seurataan näissä eri tilanteissa. 2. Kevyt uni (Epätasainen hengitys, nykäyksiä/säpsähdyksiä, lihasjäntevyys matala ja unen aikana nopeita silmänliikkeitä eli REM-unta). 3. Vireystila ja sen vaihtelut Havainnoidaan: Vauvan vireystilaa Missä vireystilassa vauva on parhaillaan? Missä olosuhteissa vireystilan vaihdos tapahtuu? Miten vireystilan vaihdos tapahtuu? (Yllättäen nopeasti - rauhallisesti hitaasti) (asteittain vireämpään eli syvästä unesta kevyen unen ja uneliaisuuden kautta valvetilaan vai esim. suoraan syvästä unesta itkuun) Kuvaile mitä itserauhoittamiskäyttäytymistä vauvalla on? (Katso liite 1.) Vireystilojen kehitys 3. Unelias/ puolinukuksissa (Siirtymässä unesta valveille tai päinvastoin, sulkee ja availee silmiään, kasvot näyttävät uneliaalta) 100 % Valve Välimuotoinen uni REM-uni NREM-uni Kuvat: Tomas Björkroth Keskonen Imeväinen Lapsi Aikuinen 12

8 4. Valveilla, rauhallinen (Silmät ovat auki ja vauvalla on kirkas, virkeä ja tarkkaavainen ilme kasvoillaan) Itserauhoittamiskäyttäytyminen Vireystilojen havainnointiin liittyy kiinteästi myös vauvan itserauhoittamiskeinojen havainnointi. Selkeimmin itserauhoittamiskeinoja on havaittavissa, kun vauva on kitisevä tai itkuinen. Jos vauva tekee itse jotakin (esim. laittaa sormet suuhun tai jalat koukkuun ja ristiin) ja siitä seuraa vireystilan rauhoittuminen vireään valvetilaan tai puoliuniseen tilaan, kirjataan vauvan käyttäytyminen itserauhoittamiseksi. Käsikirjan lopusta löydät listan vauvan toiminnoista, jotka voidaan nähdä itseä rauhoittavana käyttäytymisenä. (Katso liite 1. Lista itserauhoittamisen tunnusmerkit) 5. Aktiivinen ja vireä (Valveilla ja vauva on fyysisesti aktiivinen sekä saattaa olla hieman kitisevä) Alastomuus lisää vauvan stressiä. Se näkyy käsien täristelynä ja selän kaarelle vetämisenä. Saatuaan harson ympärilleen ja nyrkin suuhunsa vauva palaa rauhalliseen vireystilaan. 6. Itkevä (Selkeä itku, joka seuraa hengityksen tahtia: uloshengityksellä itkua ja sisäänhengityksellä valmistautuminen itkuun) Kuvat: Tomas Björkroth Ylläpitääkseen rauhallista olotilaansa vauva käyttää itserauhoittamiskeinoja: vie nyrkin suuhunsa ja kädet keskilinjaan, tarttuu johtoihin ja suojautuu liian voimakkailta ärsykkeiltä. Kuvat: Tomas Björkroth 14

9 4. Vuorovaikutuskäyttäytyminen Vauvan kyky saavuttaa ja ylläpitää vireää valvetilaa on tärkeä kehitysaskel ennenaikaisesti syntyneelle. Kun vauva pystyy viettämään hetken aikaa valvetilassa, hänen vuorovaikutustaan sekä ihmisten että esineiden kanssa voidaan alkaa observoida. Havainnoidaan seuraavia osa-alueita: 1. Reagointi kasvoihin, ääneen 2. Reagointi ympäristön ääniin 3. Reagointi näköhavaintoihin ympäristöstä 4. Reagointi kosketukseen, käsittelyyn, rauhoitteluun 5. a) Stressin tunnusmerkit Vauvat voivat ilmaista stressiään tai epämukavaa oloaan kaikilla edellä mainituilla käyttäytymisen tasoilla. Lista stressin tunnusmerkeistä on mukautettu NICU Network Neurobehavioral Scale (NNNS) -arviointimenetelmästä. Havainnoitavat stressin ja/tai vierotusoireiden pää-alueet ovat alla. Keskushermostolliset 1. Epänormaalin voimakas imeminen 2. Täristely 3. Nykiviä/ hammasratasmaisia liikkeitä 4. Säpsähdys 5. Hypertonia 6. Selän kaarelle vetäminen/ opistotonus 7. Nyrkistys 8. Nyrkistys peukalo nyrkin sisällä 9. Epänormaalit asennot Iho 1. Kalpea 2. Marmoroituva 3. Äkillinen sinertyminen 4. Kokonaisvaltainen sinertyminen 5. Suunympäryksen sinertyminen 6. Silmänympärysten sinertyminen Säpsähdys. Kuva: Tomas Björkroth Fysiologiset 1. Työläs hengitys 2. Nenäsiipihengitys Autonomiset 1. Hikoilu 2. Pulautus 3. Hikottelu 4. Aivastelu 5. Nenän tukkoisuus 6. Haukottelu Kuva: Tomas Björkroth Visuaaliset 1. Katsekontaktin välttäminen kontaktin aikana 2. Lopettaa kontaktin kontaktin aikana 3. Kitinää/ itkua kontaktin aikana 4. Pakonomainen seuraaminen kontaktin aikana 5. Silmänväre katsekontaktin lopussa 6. Pitkittyvä spontaani silmänväre 7. Katseen lukkiutuminen 8. Ylivalppaus, pinnistely 9. Harhailevia silmän liikkeitä 10. Karsastus 11. Voimakas silmän räpyttely 12. Muita epätavallisia silmien toiminnan merkkejä Kuva: Pernilla Sjöholm Stressioire: Raajat jännittyneinä ja ekstensiossa. Haukotus ainoana oireena ei välttämättä kerro stressistä. Katso löydätkö muita stressin merkkejä? Suolistoperäiset 1.Yökkäily/ vetää väärään kurkkuun 2. Löysät ja/tai vetiset ulosteet 3. Runsaasti ilmavaivoja, suolistoääniä Muut 1. Kimeä itku 2. Monotoninen itku 3. Heikko itku 4. Ei itkua 5. Äärimmäinen ärtyneisyys 6. Äkkinäisiä vireystilan vaihteluita 7. Rauhallisen valvetilan saavuttaminen ei onnistu (Katso liite 2. Stressin ja vierotusoireiden tunnusmerkit) Kuva: Pernilla Sjöholm Marmoroituminen stressaavassa tilanteessa. 16

10 5. b) Vuorovaikutusvalmiuden tunnusmerkit: Vauva on rauhallisessa, valppaassa ja virkeässä tilassa (vireystila 4) ja lisäksi vauva voi tehdä jotain seuraavista: mutustelua suulla jokeltelee rennot, koukistetut kädet, jalat ja kämmenet vähän tai ei ollenkaan liikehdintää yleinen lihasjäntevyys on keskitasoa tai vähän löysä kasvon lihaksiston rentoutta ( hymy ) pehmeitä raajojen liikkeitä pehmeää, hidasta mutustelua muuta? Kuvat: Tomas Björkroth Vauva on vuorovaikutuksessa äidin kanssa, kääntyy hetkeksi pois aktiivisesta vuorovaikutuksesta, palauttaa tasapainon ja orientoituu jälleen äitiin. Sormien ekstensio kertoo lievästä stressistä. Kun vauva on valmis kääntymään takaisin äitiin päin, kädet nyrkistyvät ja lähenevät keskilinjaa. Näin vauva pystyy jo varhaisessa vaiheessa osoittamaan vuorovaikutusvalmiuttaan. Kuvat: Pernilla Sjöholm 18

11 Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa Yksilölliset harjoitukset sisältävät: havaintojen tekemisen ja ymmärtämisen havaintojen kirjaamisen (Katso liite 3. Vauvan käyttäytymisen havainnointilomake) sen ymmärtämisen kuinka havainnot luovat perustan työskentelylle vanhempien kanssa Toteutusohjeet: Tehdään 4 6 vauvahavainnointia yhdessä mentorin kanssa. Havainnoidaan eri-ikäisiä vauvoja. Esimerkiksi seuraavasti: 1 2 lähellä laskettua aikaa olevaa isoa vauvaa, 1 2 tasapainoista, kehittyvää (esim rvk) keskosvauvaa ja 1 2 pientä keskosvauvaa, joiden tilanne vielä epävakaa. Työvuoron alussa pari suunnittelee yhdessä, ketä vauvoista havainnoidaan ja missä järjestyksessä. Esim. samaa vauvaa voi havainnoida toistamiseen työvuoron kuluessa. Tehdyt havainnot kirjataan tarkasti yhteenvetolomakkeeseen. Harjoituskerroilla voidaan vaihtaa rooleja mentorin kanssa niin, että molemmat saavat kokemuksen kirjaamisesta sekä vapaasta havainnoinnista. Tärkeää on, että pari käy ääneen läpi vauvan käyttäytymisestä tekemiään havaintoja. Tässä vaiheessa havainnointiharjoituksiin voi olla helpompi keskittyä, jos vanhemmat eivät ole paikalla. Tehtävä 1) Ensimmäisten havainnointikertojen (1 2) aikana keskitytään tarkkailemaan kaikkia viittä vauvan käyttäytymisen osa-aluetta erikseen. Havainnointikerta aloitetaan ensin havainnoimalla vauvan lähtötilannetta ennen hoitoa tai toimenpidettä. Sen jälkeen hoidon/toimenpiteen aikana ja mielellään vielä syöttötilanteen yhteydessä. Tehtävä 4) Yhdessä pohditaan, mikä tehdyissä havainnoissa olisi ollut mielenkiintoista tai huolestuttavaa vanhemmille. Pohditaan myös, mitä huolen alueita ja vahvuuksia vauvan käyttäytymisessä on sekä sitä, miten mahdollisista huolenaiheista ja vahvuuksista kerrottaisiin vanhemmille. Reflektiotehtävät Nämä kysymykset toimivat työnohjauksen apuna. Kysymysten kautta voidaan tutkia mm. sitä, mitä oppimasi uudet asiat merkitsevät sinulle hoitajana tai lääkärinä. Miten ne soveltuvat siihen, mitä ajattelet omasta ammattiroolistasi ja toimintatavoistasi. 1. Miltä harjoittelu on tuntunut? Mikä on tuntunut tutulta ja mikä vieraalta? 2. Miltä on tuntunut pysähtyä vain tarkkailemaan vauvaa? 3. Mitä uutta tai mielenkiintoista olet oppinut? 4. Mikä on jäänyt askarruttamaan? 5. Havainnoinnissa on keskitytty vauvan viiden käyttäytymisen osa-alueen oppimiseen. Työnohjausryhmässä voidaan yhdessä pohtia, millä kehitystasolla vauva tuntuu olevan suhteessa näihin viiteen osaalueeseen. Ryhmässä voidaan myös verrata eri-ikäisten vauvojen kehitystasoa näillä viidellä osa-alueella toisiinsa. 6. Kuinka paljon observaatioajasta vauva oli kontaktissa ympäristöön ja kuinka paljon vetäytynyt? 7. Havainnoitua vauvan käyttäytymistä voidaan verrata muihin havaintoihin vauvasta ja miettiä, onko tämä tyypillistä käyttäytymistä tälle vauvalle? Jos ei, millä tavoin se eroaa? Mistä arvelet eron johtuvan? 8. Kun olet pysähtynyt havainnoimaan vauvaa ja saanut käsityksen hänen yksilöllisistä ominaisuuksistaan, mitä hänen hoitoon/hoivaan liittyviä ajatuksia sinulle on tullut siitä? 9. Mitä luulet, että vanhemmat pitäisivät tämän kaltaisesta vauvan havainnoinnista? Tehtävä 2) Havainnointikertojen 3 6 aikana pyritään jo vertailemaan eri käyttäytymisen osa-alueilla tapahtuvien muutoksien keskinäisiä vaikutuksia. Tehtävä 3 a) Havainnoidaan vauvaa suhteessa siihen, kuinka vauva tulee vuorovaikutukseen ympäristön kanssa tai vetäytyy. Pyritään ymmärtämään, missä olosuhteissa tämän vauvan on helpointa olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja toisaalta myös sitä, missä olosuhteissa se on vauvalle vaikeaa tai hän vetäytyy. Tehtävä 3 b) Havainnoidaan vauvan vuorovaikutuskäyttäytymistä tai vetäytymistä suhteessa kaikkiin viiteen tasoon. Harjoituksessa voi olla avuksi, että käy nopeasti läpi mielessään kaikki viisi tasoa ja sen, mitä eri tasoilla tapahtui silloin, kun vauva tulee kontaktiin, vetäytyy tai putoaa kontaktista. Havainnoinnin jälkeen pyritään järjestämään rauhallinen paikka havaintojen läpikäymiseen mentorin kanssa. 20

12 Vaihe II: Vauvan käyttäytymisen havainnointi yhdessä vanhempien kanssa Teoria Vauvan havainnointi yhdessä vanhempien kanssa on aktiivinen tapa saada vanhemmat kertomaan omista kysymyksistään, uskomuksistaan, tunteistaan ja asenteistaan suhteessa vauvansa hoivaan. Yhteisten havainnointihetkien aikana pyritään ensisijassa antamaan vanhemmille tilaa ilmaista omia havaintojaan. Tavoitteena on yhdessä vanhemman kanssa ymmärtää, mitä heidän vauvansa kertoo käyttäytymisensä kautta. Näin tullaan yhdessä vanhempien kanssa enemmän tietoiseksi juuri heidän vauvansa yksilöllisistä tavoista ilmaista esim. mielihyvää, tyytymättömyyttä ja lohdutuksen tarvetta. Vauvan yksilöllisten tarpeiden ymmärtäminen luo taas puolestaan pohjan yhteisten hoivasuositusten laatimiselle vanhempien kanssa. Yhdessä vanhempien kanssa tehtävän vauvan havainnoinnin keskeinen elementti on aktiivinen kuuntelu. Aktiivinen kuuntelu on erityinen taito, joka perustuu kuuntelijan jakamattomaan puhujan huomioimiseen ja puhujan kokemukseen kuulluksi tulemisesta. Aktiivinen kuuntelu vaatii intensiivistä keskittymistä. Lisäksi se vaatii kuuntelijalta omien huolten, ennakkokäsityksen ja muiden häiriötekijöiden sivuun siirtämistä. Vaikka kuuntelija ei esitä omia mielipiteitään ja ratkaisujaan, se ei tarkoita, että hän olisi passiivinen. Aktiivisen kuuntelun tehtävänä on auttaa puhujaa refl ektoimaan: Kuva: Tomas Björkroth kuuntelemalla, pohtimalla, asettumalla puhujan asemaan ja tarkentamalla. Aktiivista kuuntelua määrittää enemmän se mitä ei tehdä, kuin se mitä tehdään. Yhdessä vanhempien kanssa tehtävässä vauvan havainnoinnissa aktiivinen kuuntelu on väline ymmärryksen rakentamiseen siitä, miten vanhempi itse kokee tai näkee vauvansa käyttäytymisen. Aktiivinen kuunteleminen liitetään usein myös hoitotyön potilaslähtöisyyden käsitteeseen. Niinpä tapa, jolla henkilökunta kuuntelee tai kommunikoi vanhempien kanssa heidän vauvansa hoitoon liittyvissä asioissa joko estää tai mahdollistaa heidän osallistumista vauvansa hoivaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Parhaimmillaan aktiivinen kuuntelu ja hiljaisen tilan luominen auttavat vanhempia sanomaan vapaammin sen, mitä he kokevat vauvansa kanssa ja näkevät katsellessaan vauvaansa. Tämän prosessi aktivoi tai jopa eheyttää vanhempien omaa biologisesti rakentunutta intuitiivista tietoa vauvasta ja vauvansa hoivasta. Tätä kutsutaan intuitiiviseksi vanhemmuudeksi. Hiljaisen tilan luominen vaatii vain pieniä hienovaraisia valintoja (kuunteleminen ja rauhallinen läsnäolo), mutta juuri näissä olosuhteissa vanhempien intuitiivinen vanhemmuus voi voimaantua. He voivat kokea tuntevansa vauvansa ja ymmärtävänsä vauvansa tarpeita. Tämä voi olla hoidollinen ja vanhemmuutta vahvistava kokemus vanhemmille, jotka pyrkivät toipumaan vauvansa ennenaikaisesta syntymästä ja sairaalahoidon tuottamasta erosta. Kiireisessä tehohoitoympäristössä ei ole aina helppoa asettua rauhassa vanhempien kanssa katselemaan vauvaa ja kuuntelemaan aktiivisesti, unohtaen muut asiat. Miten sitten luoda hiljainen tila näissä olosuhteissa? Hiljaisella tilalla viitataan enemmän psyykkisen tilan luomiseen kuin fyysisen tilan luomiseen. Sen vuoksi sen luominen on enemmän riippuvainen tavasta, jolla työntekijä asettuu tilanteeseen. Työntekijän siirtymistä aktiivisesta tehohoitotyöstä rauhalliseen läsnäoloon ja aktiiviseen kuunteluun autetaan manuaalin liitteenä (ks. Liite no. 4) olevilla ohjeilla psyykkisen tilan raivaamisesta oman mieleen. Halutessasi voit kokeilla, auttavatko ohjeet sinua asettumaan katseluhetkeen vanhempien kanssa. Toisaalta vauvan yhteisten havaintohetkien aikana liikutaan asiantuntijan ja auktoriteetin roolista enemmän kohti tasavertaista roolia vanhemman kanssa, jolloin mahdollistuu havaintojen jakaminen yhdessä vanhempien kanssa ja vauvan käyttäytymisen ihmettely/ihastelu yhdessä vanhempien kanssa. Ohjeet psyykkisen tilan raivaamiseen voivat olla avuksi myös tässä roolin vaihdoksessa. 22

13 Havainnointihetken aloitus Aloitetaan tunnustelemalla vanhempien halukkuutta tai läsnäoloa tai tavoitettavuutta sillä hetkellä. Vanhempien halukkuus voi vaihdella kiinnostuneen uteliaasta ahdistuneen jännittyneeseen tai vaikeasti luettavaan hiljaisen vetäytyvään. Vanhemmat voivat myös juuri sillä hetkellä haluta omaa aikaa vauvansa kanssa tai yksityisyyttä omien ajatustensa ja tunteidensa kanssa. Aloita siksi kysymällä vanhemmilta lupaa yhteiseen havainnointihetkeen esimerkiksi seuraavasti: Olisiko mahdollista, että katselisimme vauvaasi pienen hetken yhdessä niin, että vuorotellen sinä ja minä kommentoisimme ääneen sitä, mitä hän tekee ja miten hän käyttäytyy? Katseluhetken aikana: Sano vähemmän katso ja kuuntele enemmän Toisinaan meillä kaikilla on taipumusta olla liian aktiivisia, sanoa liikaa ja kuunnella vähemmän toista osapuolta. Havainnointihetken aikana pyritään enemmänkin vauvan ja vanhempien aktiiviseen seuraamiseen ja kuuntelemiseen kuin aktiiviseen kertomiseen vanhemmille. 1. Katso ja tarkkaile vauvaa ja vanhempia tavallista kauemmin. 2. Kuuntele itseäsi: Kun voit itse rauhoittua havainnointitilanteeseen, on myös vanhempien mahdollista rauhoittua hetkeen. 3. Luo hiljainen tila, jossa vanhemmat voivat nähdä vauvansa; huomata ja tuntea omat ajatuksensa/ tunteensa. 4. Kuuntele ja hyväksy se, mitä vanhemmat sanovat/ tuntevat. Ole havainnointihetkessä rinnalla kulkija enemmän kuin vauvan käyttäytymisen asiantuntija. 5. Ihmettele/ihastele ääneen - Lisää ihmettely kommentteihisi. Esimerkiksi näin: Hän veti selkäänsä kaarelle ja samalla hän näytti tyytymättömältä, sitten hän laittoi nyrkkinsä suuhun millaiseltahan se mahtoi tuntua hänestä? Mieluummin kuin näin: Vauvat tykkäävät laittaa nyrkkinsä suuhun rauhoittaakseen itseään. 6. Kysy avoimia, uteliaita kysymyksiä; Hän näyttää availevan enemmän silmiään, kun sinä tulit lähemmäksi keskoskaappia ja sanoit hänelle Hei mitä ajattelet, että hänen mielessä tapahtuu? 7. Kun kommentoit ja jaat havaintojasi vanhempien kanssa, tee se mieluummin a) Pyytämällä vanhempaa kuvaamaan, mitä hän näkee esim. Mitä hän näyttää olevan tekemässä nyt? tai b) kuten yllä olevassa esimerkissä kommentoimalla vauvan käyttäytymistä ja kysymällä vanhemmalta, mitä hän ajattelee sen tarkoittaneen vauvalleen. Vauvan käyttäytymisen kommentoinnin periaatteet 1. Nähdä ja kommentoida jotakin aidosti positiivista, herttaista vauvasta. 2. Havaintohetken aikana etsi ja kommentoi: a. Vauvan yrityksiä saavuttaa tasapainotilaa b. Vauvan yrityksiä rauhoittaa itseään c. Vauvan mieltymyksiä, esim. erilaiset reaktiot aistiärsykkeisiin d. Vauvan orastavia kehitysaskeleita, esim. pidempi jakso, jolloin vauva jaksaa olla valveilla ja vireänä tai jolloin vauva availee silmiään ja kohdistaa katseensa. e. Vauvan yksilöllisiä tapoja viestittää ylikuormitusta ja stressiä. Muista havainnoida kaikkia eri tasoja: Fysiologinen taso? Motorinen/ lihasjäntevyys taso? Vireystila? Vuorovaikutusvalmius? 3. Huomioi erityisesti vanhempien ääneen sanomat huolenaiheet. Esimerkki: Vanhempi: Hän näyttää säpsähtelevän paljon. Luuletko, että hän tulee aina olemaan tuollainen? Hoitaja: Katsotaanpa yhdessä milloin hän säpsähtelee; mitä hänen ympärillään tapahtuu, kun hän säpsähtää Sitten voimme yhdessä miettiä sitä, mikä voisi vähentää säpsähtelyjä tai auttaa häntä toipumaan nopeammin säpsähdyksestä. 4. Niin paljon kuin mahdollista, kommentoi huolenaiheita suhteessa tapoihin, joilla voisi auttaa vauvaa olemaan tyytyväisempi; auttaa häntä saavuttamaan tasapainotila ; ja (sopivissa olosuhteissa) auttaa häntä ottamaan seuraava kehitysaskel (alkaa tutkia katsella, kuunnella, koskettaa, maistaa, imeä (tuttia, rintaa), haistaa, havaita kehonsa äärirajoja). 5. Vanhemmat voivat puhua siitä, miten vauvan käyttäytyminen on erilaista tänään verrattuna aikaisempiin käynteihin. Voit kysyä: Kuinka hän voi tänään verrattuna viimeviikkoiseen havainnointikertaamme? 6. Joskus (myöhemmässä vaiheessa) voit jakaa omia aikaisempia havaintojasi (jos olet työskennellyt vauvan kanssa aikaisemmin) 7. Muista, kun jaat omia havaintojasi samalla hiljaisesti (implisiittisesti) luot ne olosuhteet, joissa vanhempi voi tuoda esille myös oman näkemyksensä. Vanhempi vahvistuu vanhempana ääneen sanottujen ja hyväksyttyjen kommenttiensa kautta. Myös hänen paikkansa vauvansa rakastavana hoivaajana vahvenee. 8. Kommentoidessanne vauvan käyttäytymistä olette vanhemman kanssa tasaveroisia asiantuntijoita. Periaate on: Kuka tietää vastauksen vauva tietää. Vain vauvan käyttäytymistä havainnoimalla voi tietää, mikä on vauvalle sopivin tapa esim. vaihtaa vaippa tai syöttää. Havainnointihetken lopuksi Lopuksi vanhempien kanssa yhdessä tehdyt havainnot vauvasta voidaan koota yhteenvedoksi Katso kuinka minä kehityn lomakkeelle (Katso liite 5). Yhdessä vanhempien kanssa pohditaan havaintojen pohjalta mm. sitä, mistä heidän vauvansa pitää ja mistä hän ei pidä, sekä vauvan lohduttamiskeinoja ja sen hetkisiä luonteen piirteitä. Kun lomakkeen kysymysten kautta alkaa muodostua selkeä kuva vauvan yksilöllisistä ominaisuuksista sekä vanhemmille että hoitajalle, on helppoa lopuksi kirjata niitä hoivatapoja, joista vauva pitää ja hyötyy. Näin päästään aivan lopuksi miettimään yhdessä vauvan yksilöllisiä hoivasuosituksia. 24

14 Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa Yksilölliset harjoitukset sisältävät: a) vanhempien kanssa yhdessä vauvan havainnoimisen, b) yhteenvedon tekemisen Katso kuinka kehityn lomakkeelle (Katso liite 5) c) harjoituksen läpikäymisen parin kanssa (Katso liite 6) Toteutusohjeet: Tehdään 3 4 vauvahavainnointia yhdessä vanhempien kanssa ja mentorin avustuksella. Vaikka harjoittelun kannalta tärkeää on saada kokemusta eri-ikäisistä vauvoista ja heidän vanhemmistaan, ei tämän vaiheen harjoituksissa vauvan ikä ole ensisijainen valintaperuste. Tärkeämpää on lukea vanhempien valmiutta havainnointihetkeen. Kokemustemme mukaan vauvan ikä ei läheskään aina vaikuta vanhempien valmiuteen. Havainnointihetkiin voivat siis olla yhtä valmiita 3 vuorokauden ikäisen vauvan vanhemmat kuin kolmen viikon ikäisen vauvan vanhemmatkin. Joka tapauksessa helpompi on aloittaa tasavointisista vauvoista ja heidän vanhemmistaan. Havainnointihetki aloitetaan vauvan käyttäytymisen yhteisestä havainnoinnista hoitotoimien, vaipanvaihdon ja pesun aikana. Vauvan seuraamista voidaan jatkaa vielä syömisen yhteydessä. Lopuksi täytetään yhdessä Katso kuinka minä kehityn lomake. Harjoitus on myös mahdollista tehdä toisessa järjestyksessä, esim. jos vauva nukkuu kengurussa. Silloin voi käydä rauhassa läpi Katso kuinka kehityn -lomakkeen ensin ja sen jälkeen havainnoida vauvan käyttäytymistä hoito-/syöttötilanteissa. Tehtävä 1) Ensimmäisillä harjoituskerroilla (1 2) keskitytään harjoittelemaan vanhempien aktiivista kuuntelemista. Kuuntele enemmän puhu vähemmän -periaatteella. On tärkeää, että harjoitusten jälkeen voi yhdessä mentorin kanssa pohtia, miltä kuuntelijan osaan asettuminen tuntui. Tehtävä 2) Harjoituskerroilla (3 4) keskitytään kommentoinnin harjoitteluun. Tehtävä 3) Havaintohetken päätteeksi laaditaan yksilölliset hoivasuositukset vauvalle yhdessä vanhempien kanssa. Katseluhetken valmistelut ja kulku: Ennen yhteistä havainnointihetkeä on luonnollisesti hyvä sopia tai varmistaa, että vanhemmat pääsevät paikalle (Katso liite 6. kohta: Miten harjoituksesta kerrotaan vanhemmille? ). Työvuoron alussa pari sopii paripäivän kulusta ja rooleista. Tärkeää on mm. sopia miten harjoitus tehdään. Toteutetaanko se niin, että molemmat (mentori ja mentoroitava) ovat siinä läsnä vai niin, että mentori vastaa parinsa muista vauvoista harjoituksen aikana ja mahdollistaa näin parilleen rauhallisen hetken perheen kanssa. Harjoitusten kuluessa on hyvä kokeilla molempia vaihtoehtoja. 1. Aloita harjoitus sillä, että varaat itselle hetken aikaa, vedä pari kertaa syvään henkeä ja kerro itsellesi, että olet nyt toisenlaisessa roolissa kuin yleensä hoitajana /lääkärinä. 2. Yhteinen havainnointihetki vanhempien kanssa alkaa vauvan käyttäytymisen vapaasta havainnoinnista hoito- tai syöttötilanteessa. a) Kutsu vanhemmat havainnoimaan kanssasi: Olisiko mahdollista, että katselisimme vauvaasi pienen hetken yhdessä niin, että vuorotellen sinä ja minä kommentoisimme ääneen sitä, mitä hän tekee ja miten hän käyttäytyy? b) Katsele c) Kuuntele itseäsi d) Luo hiljainen tila e) Kuuntele ja hyväksy se, mitä vanhemmat sanovat/ tuntevat. f) Ihmettele/ihastele ääneen g) Kysy avoimia, uteliaita kysymyksiä h) Kun kommentoit ja jaat havaintojasi vanhempien kanssa, tee se mieluummin joko pyytämällä vanhempaa kuvaamaan, mitä hän näkee tai kommentoimalla vauvan käyttäytymistä ja kysymällä vanhemmalta, mitä hän ajattelee sen tarkoittaneen vauvalleen. 3. Katso kuinka kehityn lomakkeen täyttäminen yhdessä vanhempien kanssa. 4. Annetaan kopio lomakkeesta vanhemmille tai vauvan sängyn viereen. Lopuksi harjoitus käydään läpi mentorin kanssa. Havainnoinnin jälkeen pyritään järjestämään rauhallinen paikka yhteisen havainnointihetken läpikäymiseen parin kanssa. Pohditaan yhdessä mm. vanhempien valmiutta havainnointi-hetkeen ja sitä, millainen havainnointihetki mahtoi olla vanhemmille ja hyötyivätkö he siitä. Reflektiotehtävät Työnohjaustilanteissa reflektiivinen keskustelu tapahtuu käymällä läpi konkreettisia harjoitustilanteita. Pyytämällä koulutettavia kertomaan harjoitustilanteista tarinoita päästään parhaiten kokemuksen tasolle ja yhdessä tutkimaan sitä, millainen kokemus yhdessä vauvan havainnointi mahtoi olla harjoituksen eri osapuolille. Ennen harjoituksia: Miltä tuntuu pariharjoitustehtävissä esitetty ajatus astua hetkeksi pois omasta ammattiroolistasi ja asettua vanhempien rinnalle kuuntelijaksi ja tasavertaiseksi vauvan havainnoijaksi? Tätä kysymystä voi pohtia myös harjoitusten edetessä pidemmälle. Silloin huomiota voidaan suunnata enemmän koulutettavien henkilökohtaiseen kykyyn liikkua eri roolien välillä; vastasyntyneen tehohoidon ammattilaisen roolista vanhemmuuden tukijaksi, jolloin asiantuntijuus on jaettua vanhempien kanssa. Mitä ajatuksia vanhempien valmius havainnointihetkeen sinussa herättää? Mistä voi tietää, että vanhemmat ovat halukkaita/ eivät ole halukkaita havainnoimaan vauvaa? 26

15 Minkä ikäinen vauvan pitäisi olla, että vanhemmat pystyvät kertomaan havaintojaan hänestä? Vai onko vauvan iällä merkitystä? Miten vauvan tulisi voida havainnointihetkellä? Harjoituksen jälkeen: Millaiselta tuntuu kuunnella enemmän? Onko kuuntelijanrooli tuttu sinulle muilla elämän alueilla? Onko se sinulle luontevaa/ vaikeaa? Millaista oli aktiivisesti luoda mahdollisuus havainnoida vauvaa? Millaista se oli vanhemmille? Entäpä vauvalle? Minkälaisen roolin vanhemmat ottivat suhteessa vauvaan havainnoinnin aikana? Minkälaisen roolin vanhemmat ottivat suhteessa sinuun havainnoinnin aikana? Kuinka vanhemmat näyttävät sinulle, mitä he tietävät vauvastaan ja kuinka he oppivat uusia asioita vauvastaan? Mitä tehdä, jos vanhemmat eivät kommentoi vauvaa? Mitä tehdä, jos sinun ja vanhempien havainnot vauvan käyttäytymisestä ovat erilaisia? Jos tilanteessa oli jotain erityistä tai vaikeaa, mennään takaisin itse tilanteeseen. Mieti hetki, sulje vaikka silmäsi, palaa hetkeen ja muistele miltä tuntui olla siinä, sinulle/vanhemmille ja vauvalle. Tilanne käydään kokonaisuudessaan uudestaan läpi. Mietitään myös sitä, miten olisit halunnut toimia tilanteessa tai miten olisit halunnut vanhempien toimivan tilanteessa? Mikä olisi tehnyt tämän mahdolliseksi? Kuvat: Pernilla Sjöholm 28

16 Vaihe III: Perheen empaattinen ymmärtäminen ja perhelähtöiset hoivasuositukset sekä toistettujen havainnointien malli Teoria Perheet ja vanhemmat ovat aina yksilöitä. He tulevat vastasyntyneiden teho-osastolle kantaen mukanaan omaa yksilöllistä historiaansa ja kokemuksiaan aiemmista lapsistaan, raskaudestaan, synnytyksestään jne. Myös heidän huolensa, pelkonsa ja ahdistuksensa ovat yksilöllisiä ja ulkopuolisen on vaikea tietää, kuinka he kokevat vauvansa ja vanhemmuuteensa osastolla olon aikana. Esimerkiksi äiti voi kokea hyvin ahdistavana ja pelottavana täysiaikaisena syntyneen vauvansa infektion, vaikka infektio olisikin lääketieteellisesti helposti hoidettava ja ns. vaaraton tilanne tehohoidon mittakaavassa. Siinä missä henkilökunta on nähnyt valtavan kirjon vastasyntyneiden hätätilanteita, on vanhemmille oman lapsen tilanne aina ainutlaatuinen. Raskauden aikaisen valmistautumisen keskeytyminen ja varhaiset traumat Neljänkymmenen raskausviikon aikana tulevilla vanhemmilla on aikaa sopeutua tulevaan elämänmuutokseen ja mielessään tehdä tilaa tulevalle vauvalle. Ensimmäisen raskauskolmanneksen (12 rvk:n loppuun saakka) aikana äidit kuvaavat usein vauvaa vielä epätodellisena. He keskittyvät enemmän oman kehon muutoksiin ja siitä huolehtimiseen. Vauvan kuvittelu omana yksilönä on vielä vaikeaa. Toisen raskauskolmanneksen Kuva: Pernilla Sjöholm Kuva: Tomas Björkroth (13 28 rvk) aikana vauva alkaa tulla omaksi yksilökseen äidille sikiön liikkeiden tuntemisen myötä. Tutkimusten mukaan suurin osa äideistä kokee vauvansa erillisenä yksilönä jo tässä raskausvaiheessa. Äiti alkaa myös mielessään luoda suhdetta vatsassa kehittyvään vauvaan. Viimeisen kolmanneksen (29 rvk:lta synnytykseen) aikana äiti kokee vahvasti vauvan jo yksilönä (yli 90% äideistä) ja valmistautuu fyysiseen eroon sikiövauvastaan. Kun nainen tietää raskauden olevan niin pitkällä, että vauva syntyessään jäisi henkiin, alkavat hänen ajatuksensa siirtyä mielikuvavauvasta todelliseen syntyvään vauvaan. Hän voi kokea suurta tarvetta jo viimein tavata vauva oikeasti. Tulevien isienkin tiedetään muodostavan kiintymyssuhteen vauvaan jo raskauden aikana. Monet miehet kokevat vauvan tulevan heille todellisemmaksi erityisesti ensimmäisten ultraäänikuvien, puolison vatsan kasvamisen, myöhemmin liikkeiden tuntemisen ja näkemisen myötä. Siitä, kuinka erilliseksi yksilöksi miehet kokevat vauvan raskauden aikana, on vielä kovin vähän tutkittua tietoa. Vauvan ennenaikainen syntymä keskeyttää raskaudenaikaisen vanhemmaksi valmistautumisen prosessin. Siten se tarkoittaa myös ennenaikaista vanhemmaksi tuloa. Se, kuinka keskeneräisiä vanhemmat valmistautumisessaan ovat, riippuu monista yksilöllisistä tekijöistä. Keskosvauvan vanhemmat ovat kuitenkaan harvoin valmistautuneita ennenaikaiseen fyysiseen eroon vauvastaan ja siihen, että he eivät pärjääkään vauvansa hoidossa intuitiivisen vanhemmuuden keinoilla. Amerikkalainen lastenpsykiatri Daniel Sternin (1995) loi käsitteen äitiyden konstellaatio. Sen mukaan jokaisen vastasyntyneen vauvan äidin mielessä on neljä keskeistä kysymystä, joita he kysyvät itseltään: 1) Pystynkö pitämään vauvani elossa ja turvaamaan hänen kasvun?, 2) Pystynkö rakentamaan tunneyhteyden lapseeni?, 3) Pystynkö tarjoamaan tukea antavan kasvuympäristön lapselleni? ja viimeisenä 4) Pystynkö muuttamaan omaa identiteettiäni niin, että se tukee kaikkien edellisten toteutumista?. Vauvan ennenaikainen syntymä on riskitekijä äiti-vauva suhteen kehittymiselle, koska nimenomaan äitiyden konstellaatio joutuu tässä tilanteessa erityiseen riskiin. Kuva: Pernilla Sjöholm Kuva: Tomas Björkroth Joissakin tapauksissa ennenaikainen synnytys voidaan ennakoida, toisissa se tulee täytenä yllätyksenä, mutta traumaattinen se voi olla molemmissa tilanteissa. Myös vauvan sairaalahoidon aikana tapahtuneet äkilliset voinnin vaihtelut ja monet hoitotoimenpiteet voivat olla traumaattisia kokemuksia vanhemmille. Traumaattiseksi tilanteen tekee kokemus täydellisestä avuttomuuden tunteesta, minkä aiheuttaa todellinen tai mahdollinen oman tai vauvan kuoleman, ruumiillisen koskemattomuuden tai mielenterveyden menettämisen uhka. Useimmiten vanhemmat pelkäävät vauvansa menehtymistä, mutta joskus äiti ja isä joutuvat olemaan huolissaan myös omasta tai puolisonsa selviytymisestä. Kuva: Pernilla Sjöholm 30

17 Varhaisen vanhemmuuden tukeminen on keskeistä Raskaudenaikaisen psykologisen muutosprosessin keskeytyminen, synnytyskokemuksen ja lapsen alkuvaiheiden traumaattisuus sekä varhainen separaatio vauvasta muodostavatkin suurimmat tiedossa olevat riskitekijät vanhemmuuden kehittymiselle. Ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen äideistä % on raportoitu kärsivän synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mikä on huomattavasti enemmän kuin synnytyksen jälkeisen masennuksen esiintyvyys kaikkien synnyttäjien ryhmässä (10 30%) (Davis, Edwards, Mohay, & Wollin, 2003; Miles, Holditch-Davis, Schwartz & Scher, 2007). Korja ym. (2008) tulosten mukaan juuri äidin masentuneisuus vaikutti merkittävällä tavalla heikentävästi äidin ja pienipainoisen keskosvauvan väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Varhaisen vanhempi-lapsisuhteen hyvän laadun taas tiedetään tukevan ja jopa kompensoivan biologisesti haavoittuvan vauvan sosiaalista, emotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä kasvua. Vanhempien yksilöllinen tukeminen tiiviiseen läsnäoloon osastolla ja aktiiviseen osallistumiseen vauvansa hoitoon on vähentänyt äitien masennuksen esiintyvyyttä 50 75%:lla (Meyer ym. 1994, Melnyk ym. COPE Trial 2006). Miten tukea keskosvauvan vanhempia vahvistumaan vanhemmuudessaan teho-osastolla? Keskosvauvan vanhemmilla, kuten vanhemmilla yleensä, on suuri tarve luoda yhteys vauvaansa. Lisäksi keskosvauvan vanhemmat joutuvat kuromaan umpeen erossa olon tuottamaa välimatkaa. Toisaalta keskosvauvojen vuorovaikutuskyky on vähäinen ja ylikuormittuvuus helppoa. Tästä syntyy yksi tyypillinen keskoshoidossa ja vanhemmuuden tukemisessa eteen tuleva ristiriitatilanne. Käytämme sitä nyt esimerkkitilanteena vanhemmuuden tukemisessa. 1. Kuvitteellinen tilanne: Vanhempi on juuri saapunut osastolle hoitamaan vauvaansa. Hoitaessaan vauvaa hoitopöydällä vanhempi hakee erittäin aktiivisesti kontaktia vauvaansa. Hän kutsuu vauvaa puhumalla, katsomalla ja silittämällä samaan aikaa. Vauva reagoi tähän kääntymällä pois ja välttämällä katsekontaktia, ehkä myös hapettuminen heikkenee, hengitys tihenee ja lihasjäntevyys lisääntyy. Vanhempi tuntee pettymystä ja hänen päässä risteilee ajatuksia: Eikö vauvani pidä minusta?, En taida olla tässä kovin hyvä?, Hänen hoitaja taitaa olla parempi hoitamaan häntä kuin minä., Ehkä hän pitää hoitajastaan enemmän kuin minusta. Miten hoitaja voisi tässä tilanteessa auttaa vanhempaa löytämään vauvalle paremmin sopivan tavan olla kontaktissa? Ehkä vain yksi aistialue kerrallaan, ei useita? Ehkä hieman hiljaisempaa puhetta ja hienovaraisempia kasvonilmeitä? Ehkä kontakti on mahdollista vasta hoitotilanteen jälkeen? Milloin (ja miten) voimme auttaa tällaisissa tilanteissa? 1. Ensimmäisenä on tärkeää tulla tietoiseksi omasta huolestumisesta, pitää oma huoli itsellään ja pysyä itse rauhallisena. Tämä auttaa myös vanhempaa rauhoittumaan. Palataan esimerkkiin: Hoitajaa alkaa huolestuttaa vauvan vointi, kun vanhempi niin kovin aktiivisesti yrittää seurustella vauvansa kanssa. Näyttääkö hoitaja huolestuneisuutensa vai pitääkö hän sen sisällään ja pysyy rauhallisena? 2. Voit miettiä mielessäsi edellistä kertaa, kun näit vauvan reagoivan liialliseen stimulaatioon sekä miettiä, miten hän silloin käyttäytyi. Kommentoi tätä vanhemmalle: Muistatko eilen, kun ja sano: ehkä sama tapahtuu hänelle myös nyt? Katsotaanpa yhdessä? 3. Jatka vauvan käyttäytymisen kommentointia, ole yksityiskohtainen: Hän kääntää päätään; hänen värinsä muuttuu hieman ja sitten: Mietin vaan, että mitä hän kertoo meille? Jos vanhempi ei pysty muuttamaan omaa toimintaansa, sano ehkä: Mitähän hän mahtaa tarvita juuri nyt? 4. Harkitse, voitko viitata edelliseen yhdessä tehtyyn yhteenvetoon ( Katso kuinka kehityn ). Muistatko, kun täytimme yhdessä Katso kuinka kehityn lomakkeen ja totesimme yhdessä, että hän tykkää sylissä olosta ja lohdutuksesta. Hän näyttää yhä reagoivan vahvasti meluun ja voimakkaisiin ääniin. Mitähän hän mahtaa kertoa meille juuri nyt? 5. Päätarkoitus on mahdollistaa vanhemmille turvallinen ympäristö, jossa heidän luonnolliset vauvan hoivavaistonsa (intuitiivinen vanhemmuus/ oman äänen kuunteleminen) voivat vahvistua (voimaantua): a) Joskus he muistavat epämukavan tilanteen (myös silloin kun heitä ei ole arvosteltu tai muuten lisätty heidän pahaa mieltä) ja he kokeilevat jotakin erilaista vauvan kanssa itsenäisesti. b) Joskus sinä voit olla aktiivisempi ja ehdottaa jotakin tai jopa näyttää mallia. Kuitenkin niin, että ehdottamisen ja näyttämisen osuus on 1/3 (tai vähemmän) ja havainnoinnin ja kommentoinnin osuus on 2/3 (tai enemmän). c) Palaa aina havainnointiin ja kommentointiin, jos olet aktiivinen. Älä siirry yhdestä näyttämisestä/ kädestä pitäen opettamisesta toiseen, jne. Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa Yksilölliset harjoitukset: Tässä vaiheessa jokainen koulutettava seuraa yhtä perhettä koko heidän keskolahoidon ajan sisältäen: 1. tutustumisen perheeseen käyttämällä apuna CLIP-Initial haastattelua (Katso liite 7), 2. toistetut havainnointihetket vanhempien kanssa, 3. hoivasuositusten laatimisen yhdessä vanhempien kanssa sekä vauvan että perheen yksilöllisiä tarpeita ymmärtäen Toteutusohjeet: Tässä vaiheessa koulutettavat voivat toimia jo itsenäisemmin. Mentorin tehtävä on mahdollistaa parilleen rauhallisia harjoitustilanteita. Tämä tapahtuu esimerkiksi ottamalla hoitovastuu parin muista vauvoista sillä aikaa, kun pari työskentelee yhden vauvan ja tämän perheen kanssa. Mentorin tehtävä on myös tukea paria kirjaamistehtävissä ja hoivasuositusten laatimisessa yhdessä perheen ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. Tehtävä 1) Tee CLIP-Initial haastattelu perheelle Tutustutaan perheeseen (ehkä omahoitajuussuhdeperheeseen) 1. Lähesty äitiä/isää, jonka vauva on äskettäin tullut osastolle. 2. Esittele VVM. Kuva: Tomas Björkroth 32

18 3. Tee alkuhaastattelu, CLIP-Initial. (Katso liite 7). CLIP-Intial haastattelun esittely vanhemmille: Tahtoisin kysyä sinulta muutamia kysymyksiä siitä, mitä koet vanhempana, kun vauvasi on täällä keskolassa. Sellaisia kysymyksiä kuten Kuinka vauvasi voi nyt? ja Miten koit sen, kun vauvasi tuotiin tänne keskolaan? Näiden kysymysten tarkoituksena on, että oppisin tuntemaan sinut ja teidän perheen paremmin ja ymmärtäisin paremmin juuri teidän kokemuksianne. Jos et halua vastata johonkin kysymyksistä, voit sanoa siitä minulle. Muistaakseni paremmin vastauksenne saatan kirjoittaa jotain muistiin. Vastauksenne tulevat vain minun ja mentorini, nimi, tietoon. Haastattelussa esille tulleiden arkaluontoisten tietojen kertomisesta muille neuvottelemme aina erikseen teidän kanssanne. Tehtävä 2) Tapaa säännöllisesti perhettä koko heidän keskolahoidon ajan ja tee toistettuja havainnointihetkiä perheen kanssa Toistetut havainnointihetket vanhempien kanssa Aloita perheen kanssa 1. Toteuttamalla yksi katseluhetki ja Katso kuinka kehityn (yksi kopio vanhemmille ja yksi itselle) Toista katseluhetki ja täytä Katso kuinka kehityn perheen kanssa noin viikon välein lapsen ollessa sairaalassa. 2. Toistetuista katseluhetkistä kirjataan muistiin (Katso liite 8): a) Muutokset vauvan kehityksessä b) Muutokset vanhempien läsnäolossa c) Vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutuksen edistyminen (puhuminen, koskettaminen, sylissä pitäminen, jne.) d) Hoivatapoja, joita vanhemmat ehdottavat vauvalleen e) Kuinka katselu vaikuttaa vanhempien hoivaan ja seurusteluun vauvansa kanssa. Tehtävä 3) Laadi hoivasuositukset yhdessä vanhempien kanssa huomioiden myös perheen yksilölliset piirteet Toistettujen katseluhetkien lopuksi sovitaan aina vanhempien kanssa niistä hoivatavoista, joilla vauvan päivittäinen hoiva pyritään toteuttamaan. Vanhempien kanssa keskustellaan myös siitä, millä tavoin he haluavat osallistua vauvan hoivaan. Vanhempien kanssa voidaan myös keskustella heidän toiveistaan kenguruhoidon, syöttämisen ja päivittäisten rutiinihoitojen suhteen. Yhdessä laaditut hoivasuositukset otetaan esille myös lääkärinkiertojen yhteydessä. Yhteisten hoivasuositusten laatiminen ASKEL 1 Tutustu ja tunne vauva. Käy mielessäsi läpi havainnoinnin viisi tasoa (vaihe I) ja mieti vanhempien kanssa, mikä on tällä hetkellä luonteenomaista vauvalle esim. reagoinnissa hoitotilanteisiin. ASKEL 2 Vertaa kuinka sinä ja vanhemmat näette vauvan, samalla vai eri tavoilla. Tuottavatko vanhemmat jotain erilaista, esim. uusia havaintoja tai uutta ymmärrystä vauvan käyttäytymisestä tai ongelmallisen tavan nähdä tai ymmärtää vauvan käyttäytymistä? (Jos on isoa eroavaisuutta sinun ja vanhempien tavassa nähdä vauva, havainnoikaa yhdessä lisää vauvaa, vaihe II) ASKEL 3 Keskustele yhdessä vanhempien kanssa, millä tavoin ja kuinka paljon he haluavat osallistua vauvansa hoivaan (tällä hetkellä). Ovatko he jo tehneet jotakin, jonka he ovat huomanneet auttavan vauvaa (vaikkapa rentoutumaan) ja haluaisivat suositella myös hoitajien tekevän heidän hoitaessa vauvaa? Mistä vanhemmat haluavat pitää kiinni (eli minkä kokevat tärkeäksi) vauvansa hoidossa, jos/kun hoitoon tulee uusia puolia? ASKEL 4 Kysy vanhemmilta, millä tavoin he haluavat lisätä tai muuttaa vauvansa hoivaa tai siihen osallistumistaan. Kysy, millä tavoin he haluaisivat sen tehtävän? (Voidaan harkita esim. listaa, johon merkitään lääkärin/hoitajan ja vanhempien yhdessä sopimat hoiva/hoitotoimet, joihin vanhemmat osallistuvat. Lista voidaan laittaa keskoskaapin/vauvan sängyn viereen, jotta kaikki voivat nähdä sen. Näin koko yksikössä on tieto siitä, mitä perheen kanssa on sovittu.) ASKEL 5 Päätepiste yhteisten hoivasuositusten laatimiselle voi olla lääkärinkierto, jossa yhdessä vanhempien kanssa laaditut hoivasuositukset tai niihin tehdyt muutokset esitellään muulle hoitotiimille vanhempien tai hoitajan toimesta. Reflektiotehtävät Miten voit itse vaikuttaa (omat tunteet, huolet, vastaanottavaisuus) siihen, että ensimmäinen kontakti perheeseen edesauttaisi hyvän hoitosuhteen syntymistä? Miten luulet vanhempien kokevan ensimmäiset päivät, kun heidän vauvansa on keskolassa? Kuinka luulet, että he toivoisivat, että heihin luodaan kontaktia tai heitä lähestytään? (Tässä kohdassa ei ajatella, että tarvitsee oikeasti tietää, miten vanhemmat sen kokevat. Sen sijaan on jo hyödyllistä kuvitella sitä, miten he saattavat sen kokea.) Miltä ajatus CLIP-Initial haastattelun tekemisestä tuntuu (istuminen jossakin rauhallisessa paikassa vanhempien kanssa ja kysymysten esittäminen)? Kuinka koet, että vanhempien haastatteleminen heidän kokemuksistaan keskolassa olemisesta sopii ammatilliseen rooliisi hoitajana/lääkärinä/fysioterapeuttina? Esiteltäessä haastattelua ryhmälle on tärkeää muistaa, että haastattelu on vain oppimisen väline. Työnohjauksessa oppimisen kannalta tärkeää on pohtia, kuinka haastattelu vaikutti tuntemukseesi perheestä ja kontaktin syntymiseen heihin. Ennen haastattelua ja haastattelun jälkeen pohditaan aina erikseen: 1) Millaista haastattelun tekeminen tulee olemaan tai oli sinulle? 2) Millaista se tulee olemaan tai oli vanhemmille? Ennen haastattelua luodaan tila pohtia haastatteluun liittyviä vaikeita oloja ja mistä ne tulevat. Kuinka suurin osa haastattelun toteuttamisen vaikeudesta tulee omista ei-refl ektoiduista oloista? Samalla on tärkeää miettiä sitä, miltä vanhemmista tuntuu tulla kuulluksi ja tulla haastatelluksi niin, että vanhempien kokemuksista ollaan aidosti kiinnostuneita. Haastattelun jälkeen pohditaan yhdessä, millainen kokemus oli haastattelijalle ja vanhemmille. Haastattelun jälkeen on olennaista pohtia, millä tavoin haastattelu auttoi tutustumaan vanhempiin ja perheeseen. Kuinka voidaan yhdistää perheen kanssa tehdystä CLIP-Initial haastattelusta ja vauvan havainnoinnista saatuja tietoja hoivasuositusten luomisen pohjaksi? Kuinka CLIP-Initial ja vauvan yhdessä havainnointi ovat auttaneet yhteisten hoivasuositusten luomisessa, jotka pohjautuvat perheen yksilöllisen tilanteen syvempään ymmärtämiseen? 34

19 Vaihe IV: Perhelähtöinen kotiutussuunnittelu ja kohdennettujen havainnointien malli Teoria Perhelähtöinen kotiutussuunnittelu alkaa jo pian vauvan saavuttua osastolle tai viimeistään siinä vaiheessa, kun ollaan varmoja vauvan kotiutumisesta. Tämä on yksi keskeisemmistä eroista verrattuna perinteiseen kotiutussuunnitteluun, joka aloitetaan yleensä vasta vähän ennen vauvan kotiutumista. Perhelähtöinen kotiutussuunnittelu perustuu ensisijassa vanhempien mahdollisuuteen osallistua vauvan hoivaan ja tasavertaisena yhteiseen päätöksentekoon vauvan hoivaan liittyen koko sairaalahoidon ajan. Hoivakokemuksen kautta vanhemmille kertyy todellista vauvansa tuntemusta ja varmuutta vanhempina ottaa kokonaisvastuu vauvansa hoidosta kotiutumishetkellä. Näin ollen voidaan nähdä, että koulutuksen kaikki edeltävät vaiheet ovat omalla tavallaan tähdänneet jo kotiutukseen. Vanhempien varhainen osallistuminen hoivaan vähentää kotiutusvaiheen stressiä ja avuttomuutta Kuva: Tomas Björkroth Vanhempien kokemusta kotiutusvaiheen suunnittelusta ei ole tutkittu kovin paljon. Olemassa olevat tutkimustulokset ovat kuitenkin hyvin yhdenmukaisia. Vanhemmat eivät koe hyötyvänsä kovin paljon hoitohenkilökunnan yksin suunnittelemasta kotiutusvaiheen opetuksesta. Sen sijaan vanhemmat haluaisivat aktiivisesti itse osallistua kotiutusta koskevaan päätöksentekoon ja sen määrittelemiseen, mistä he tarvitsivat lisätietoa ja harjoitusta ennen kotiutumista. Erään tutkimuksen mukaan vanhemmat eivät niinkään kaivanneet pelkkää kotiutussuunnittelua vaan sellaisia osasto-olosuhteita, jossa heitä rohkaistaisiin ja tuettaisiin ottamaan ensisijaisen hoitajan paikka vauvansa hoivassa heti osastolle tulon jälkeen. Vanhemmat kokivat voimaantuvansa tämän kautta vanhempina ja olevansa näin vahvasti valmistautuneita ottamaan kotiin vauvansa, jonka he tuntevat ja jota ovat hoitaneet alusta saakka. Yhteisvastuullinen päätöksenteko työvälineenä Tämän koulutusvaiheen yhtenä tavoitteena on harjoitella vanhempien mukaan ottamista päätöksentekoon ja erityisesti liittyen kotiutuksen suunnitteluun. Yhteisvastuullisella päättämisellä tarkoitetaan sitä, että molemmilla osapuolilla, hoitohenkilökunnalla ja vanhemmilla, on mahdollisuus tasavertaisesti ottaa osaa päätöksentekoon. Jossakin päätöksentekotilanteissa toisen osapuolen rooli voi olla vahvempi. Vanhempien rooli voi olla vähäisempi, kun päätökset koskevat lapsen lääketieteellistä hoitoa. Kun taas hoitohenkilökunnan rooli voi olla vähäisempi tehtäessä päätöksiä vauvan syöttötavasta tai välineistä. Toisen osapuolen mielipiteet tulevat aina kuulluksi ja niistä voidaan yhdessä neuvotella. Esimerkkitilanne: Happiviiksien kanssa kotiutumassa oleva vauva ja hänen hoitoonsa aktiivisesti alusta alkaen osallistuneet vanhemmat. Vanhemmat kertovat hoitajalle, että he haluaisivat osallistua myös hapenmäärän säätelyyn jo nyt. Hoitaja kokee, että hänen täytyy olla tietoinen kaikista tehdyistä säädöistä, koska hän on vastuussa vauvan lääketieteellisestä hoidosta. Hoitaja ehdottaa vanhemmille, että he voivat säätää happea happisaturaatioarvojen perusteella sovitulla happiprosentin muutoksella, mutta hän toivoo, että he joko neuvottelevat hänen kanssaan etukäteen tai ilmoittavat heti, miten ovat säätöä muuttaneet. Tämän jälkeen hoitaja ja vanhemmat sopivat, että he yhdessä seuraavat, kuinka uusi happimäärä näkyy vauvan happisaturaatiossa ja voinnissa. Perhelähtöisen kotiutuksen perusteet: 1. Aloitetaan osastolle saapumisesta tai heti, kun vauvan kotiutuminen on varmaa (pikkukeskosilla viimeistään rvk. 33). 2. Luodaan olosuhteet, joissa vanhemmat voivat aktiivisesti osallistua vauvan hoivaan koko osastolla oloajan. 3. Osastolla olevaan kotiutussuunnitelmaan tutustutaan yhdessä vanhempien kanssa. 4. Tiedustellaan vanhemmilta, missä asioissa he kaipaavat enemmän tukea tai opastusta ennen kotiutumista. 5. Mahdollistetaan yöpyminen tai yöpymisiä vauvan kanssa ennen kotiutumista. Jokaisessa yksikössä on omat kotiutuskäytännöt. Onkin tärkeää, että yksikkö voi koulutusprosessin aikana tarkastella omia kotiutuskäytäntöjään ja miettiä, kuinka niitä voi muokata perhelähtöisempään suuntaan. Liitteenä (Katso liite 9) on yksi malli kotiutussuunnittelun apuna käytettävästä muistilistasta, jota voidaan tutkia yhdessä vanhempien kanssa ja päättää yhdessä, mihin niistä halutaan kotiutuksessa keskittyä. Liitteessä 10 on esitelty perhelähtöisen toimintatavan soveltamistapoja lastenlääkärin ja perheen välisessä kommunikaatiossa. Kuva: Pernilla Sjöholm 36

20 Yksilöllinen harjoittelu mentorin kanssa Yksilölliset harjoitukset sisältävät: kotiutussuunnittelun aloittamisen ajoissa perheen ottamisen mukaan kotiutussuunnitteluun heti alusta saakka kotiutussuunnittelun dokumentoinnin yhteistyössä perheen kanssa Toteutusohjeet: Tehtävä 1) Toteutetaan 3 4 kotiutussuunnitelmaa yhteistyössä vanhempien kanssa Varhaisen kotiutussuunnittelun käynnistäminen edellyttää, että 1) lääketieteellisesti kotiuttamisen tiedetään olevan mahdollista jossakin vaiheessa ja että 2) vanhemmat ovat kykeneviä toimimaan vauvan ensisijaisina huoltajina. Kerro myös vanhemmille, että kotiutussuunnittelu tehdään aina yhteistyössä lääkärin, hoitajan ja vanhempien kanssa. Tämä antaa vanhemmille kuvan siitä, että koko hoitotiimi on mukana keskustelemassa ja suunnittelemassa kotiutumista. Varhaisen kotiutussuunnittelun eteneminen: a) Kotiuttaminen otetaan puheeksi perheen kanssa hyvissä ajoin (viimeistään viikolla 32.). Seuraavaksi esimerkki, kuinka kotiutus ja kotiutussuunnittelu voidaan ottaa varhain esille. Tahtoisimme puhua kanssanne kotiutumisesta jo nyt, vaikka se on vielä matkan päässä. Tahtoisimme lähinnä avata keskustelun aiheesta ja kertoa, että teidän on jo nyt mahdollista kysyä mitä tahansa, mikä teitä askarruttaa liittyen kotiutukseen. Voitte kysyä nyt tai milloin vain jatkossa. b) Tehdään alustava suunnitelma vanhempien kanssa. Alustavassa suunnitelmassa mainitaan joitakin asioita tai tekijöitä, jota vanhemmat ovat pohtineet liittyen vauvansa kotiutumiseen. Onko teillä mielessä jo nyt jotakin, jota haluaisitte/ voisitte tehdä, jonka arvelette voivan helpottaa teitä, kun vauvanne pääsee kotiin? Vanhemmat aktiivisesti mukana lääkärin kierrolla. (Katso liite 10. Lastenlääkärin perhekeskeinen työote) c) Palataan säännöllisesti (kerran viikossa) kotiutumisaiheeseen vanhempien kanssa. Tarkistetaan alustavaa suunnitelmaa perustuen käytyyn keskusteluun vanhempien kanssa. Lisäyksiä tai muutoksia voi tulla siitä, mitä 1) vanhemmat tuovat esille tai siitä, mitä 2) hoitaja/ lääkäri ottaa keskustelussa esille (jonka vanhemmat vahvistavat). Mikä tukisi/ auttaisi sinua tai teidän perhettänne eniten vielä täällä sairaalassa ollessanne valmistautumaan vauvanne kotiin tuloon? d) Kotiutumiskeskustelujen yhteydessä voidaan myös tiedustella vanhemmilta, mihin vauvan hoidossa he toivoisivat voivansa osallistua enemmän. Mihin vauvanne hoidossa haluaisitte osallistua enemmän tällä hetkellä? Tutustutaan parin kanssa hyvissä ajoin kotiutussuunnittelulomakkeeseen ja mietitään, milloin olisi sopiva aika aloittaa kotiutussuunnittelu kyseisen perheen kanssa. Kotiutumisen valmistelun suunnittelussa hyödynnetään yllä kuvattua etenemistä (kysymyksiä). Lomakkeen avulla (tai ilman) pohditaan perheen kanssa esimerkiksi sitä, mistä he kokevat tarvitsevansa lisää tietoa tai mitä he haluavat harjoitella lisää. Tässä vaiheessa on erityisen olennaista, että voidaan tehokkaasti käyttää hyödyksi tietoa, joka on kertynyt vauvasta ja perheestä siihenastisen osastohoidon aikana. Näin kotiutussuunnitelmasta tulee yksilöllinen, huomioiden juuri tämän vauvan ja perheen tarpeet. Kotiutukseen valmistautumisessa edetään vanhempia hyödyttävällä tavalla, esim. milloin heistä on hyvä harjoitella kotiin saatavien lääkkeiden antoa. Rohkaistaan vanhempia tuomaan esille kysymyksiään ja huoliaan kotiutukseen liittyen. 38

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Monimuotoinen perhevalmennus

Monimuotoinen perhevalmennus Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot