KRISTILLISDEMOKRAATIT TOIMINTAKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 KRISTILLISDEMOKRAATIT TOIMINTAKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. JOHDANTO 3. PRESIDENTINVAALIT 4. KUNTAVAALIT 5. EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA 6. HALLITUSTYÖ JA SISÄASIANMINISTERIÖ 7. EUROPARLAMENTAARIKON TOIMINTA VUONNA JÄRJESTÖTOIMINTA 8.1. Jäsenkehitys 8.2. Piirien vastuuhenkilöt 8.3. Sähköinen toimintamalli 8.4. Keskitetty jäsenmaksujen keruu 8.5. Kuntatoiminta Koulutustoiminta 8.7. Ohjelmatyö 8.8. Viestintä 8.9. Jäsenyydet ja edustukset 9. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 10. TOIMIELIMET Puoluevaltuuston jäsenet ja varajäsenet Vaalivaliokunnan jäsenet ja varajäsenet Puoluehallitus Puoluehallituksen työvaliokunta Tilintarkastajat 11. PUOLUETOIMISTON HENKILÖKUNTA 12. PUOLUEEN TALOUS 13. KD-MEDIAT OY Yleistä Yhtiön talous Yhtiön toiminta 14. ERITYISJÄRJESTÖT KD Naiset KD Nuoret KD Svenska

2 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Suomen Kristillisdemokraatit r.p. on arvopuolue, joka tekee työtä ihmisarvon toteutumisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Toimintaajatuksemme mukaisesti haluamme rakentaa yhteiskuntaa kristillisiin arvoihin perustuvana demokratiana. Toiminnassa korostetaan kristillistä ihmiskäsitystä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas. Elinympäristöä on kunnioitettava, jotta tulevilla sukupolvilla on elämisen edellytykset. Puolueen jäsenyys on avoin jokaiselle, joka yhtyy puolueen periaateohjelman määrittelemiin arvoihin ja päämääriin. 2. JOHDANTO Vuosi 2012 oli Suomen Kristillisdemokraattien 54. toimintavuosi. Puolueen toiminta keskittyi vuoden alussa presidentinvaaleihin ja muun vuoden aikana syksyllä järjestettyihin kuntavaaleihin. Presidentinvaaleissa tulos oli puolueen historian toiseksi paras. Kuntavaaleissa pärjäsimme kohtuullisen hyvin saaden 300 valtuutettua ympäri Suomea. Sisäministerin työ ja toiminta toi puolueelle runsaasti vaikutusvaltaa sekä näkyvyyttä. Olemme saaneet monia puolueelle tärkeitä asioita läpi hallitustyön ansiosta. Myös puolueen kansainvälinen vaikutusvalta ja toiminta olivat vuonna 2012 runsasta. Eniten näkyvyyttä sai sisäministeri Päivi Räsäsen sekä europarlamentaarikko Sari Essayahin toiminta Euroopan Unionin toimielimissä sekä kansainvälisillä areenoilla. 3. PRESIDENTIVAALIT Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto nimesi europarlamentaarikko Sari Essayah n puolueen presidenttiehdokkaaksi. Sari Essayah keräsi äänistä 2,5 %, yhteensä ääntä, mikä on puolueen historian toiseksi paras tulos presidentinvaaleissa. Essayah keräsi ennakkoäänistä 2,6 % ja vaalipäivän äänistä 2,4 %. Vaalipiireittäin tarkasteltuna Essayah pärjäsi parhaiten Keski-Suomessa 3,6 %. Kotikunnastaan Lapinlahdelta Essayah sai 380 ääntä ja 7,1 prosentin osuuden. Essayah menestyi erityisen hyvin myös Luodossa 6,8 % ja Kihniössä 6,4 % kannatuksella. Kristillisdemokraatit kampanjoivat teemalla Askeleen Edellä. Urheilullinen kampanja sai runsaasti positiivista huomiota mediassa. Kampanjassa nostettiin esiin myös kristillisdemokraattien yhteiskunta-ajatus lähimmäisyhteiskunnasta. Essayah kykeni selkeällä argumentoinnillaan kirkastamaan kristillisdemokraattien näkemyksiä muun muassa eurokriisin hoidosta. Puoluesihteeri toimi vaalipäällikkönä ja organisoi kampanjan yhteistyössä puolueen eri toimijoiden kanssa. Essayah'n vaalikampanjan kulut olivat yhteensä euroa. Siitä euroa oli Suomen Kristillisdemokraatit r.p.:ltä, euroa ehdokkaan omia varoja, euroa yksityisiltä saatuja lahjoituksia ja euroa puolueyhdistyksiltä.

3 Saadut äänet vaalipiireittäin: 1. Keski-Suomi ääntä 3,6 % 2. Vaasa ääntä 3,4 % 3. Pohjois-Savo ääntä 3,3 % 4. Pohjois-Karjala ääntä 3,2 % 5. Etelä-Savo ääntä 3,2 % 6. Satakunta ääntä 3,0 % 7. Pirkanmaa ääntä 2,8 % 8. Kymi ääntä 2,6 % 9. Häme ääntä 2,6 % 10. Varsinais-Suomi ääntä 2,2 % 11. Uusimaa ääntä 2,0 % 12. Oulu ääntä 1,9 % 13. Helsinki ääntä 1,7 % 14. Lappi ääntä 1,5 % 15. Ahvenanmaa 88 ääntä 0,7 % 4. KUNTAVAALIT Kristillisdemokraatit kampanjoivat kuntavaaleissa teemalla turvallisuuden tekijät. Turvallisuuden tekijöillä viitattiin kymmeneen turvallisuuden tekijään, joita pidimme vaaleissa esillä. Presidentinvaaleista tuttu lähimmäisyhteiskunta oli myös kuntavaaleissa näkyvästi esillä. Lupasimme kuntavaaleissa: 1. Turvata lähipalvelut ja terveyspalvelut jokaiselle 2. Luoda hyvinvointia lähimmäisyyteen kannustamalla 3. Perheille lisää tukea, turvaa ja kotipalveluita 4. Turvallisen koulun 5. Matalan kynnyksen mielenterveys ja päihdepalvelut 6. Turvallisen vanhuuden kotona ja laitoksessa 7. Lisää kasvuyrittäjyyttä ja työllisyyttä kunnissa 8. Yhteistyötä seurakuntien sekä järjestöjen kanssa 9. Panostaa turvalliseen ja puhtaaseen ympäristöön 10. Syrjäytymisen ehkäisyn edistävän turvallisuutta Kuntavaalijärjestelmät: netissä toimiva kuntavaaligalleria, kuntajulisteiden teko ja ehdokaskuvien käsittely olivat kehittyneet merkittävästi edellisistä kuntavaaleista. Kuntajulisteiden taitto ja kuvien käsittelyn hoitaminen oli puoluetoimiston vastuulla. Osastoille ja piireille tarjottiin ilmaiset kotisivut ja sivuja osittain myös ylläpidettiin puoluetoimiston puolelta. Kuntavaaleissa tehtiin puolueen tukirahanjako uudella tavalla kannustaen ehdokasrekrytointiin. Yleisenä periaatteena osasto sai rahaa 50 per saatu ehdokas. Parin viimeisen viikon aikana ehdokkaasta sai 70. Kuntavaaleissa pärjäsimme kohtuullisen hyvin saaden 300 valtuutettua ympäri Suomea. Kristillisdemokraatit saivat 3,74 %:n (4,2 %) kannatuksen ääntä ( ) eli ääntä vähemmän kuin vuoden 2008 kuntavaaleissa. KD sai 300 (351) valtuutettua 174 (181) kuntaan. Valtuutetuksi valituista miehiä oli 61,3 %, naisia 38,7 % ja keski-ikä 52.6 vuotta.

4 Kuntavaaleissa Kristillisdemokraateilla oli 1870 (1921) ehdokasta 229 (233) kunnassa. Ehdokasmäärä oli puolueen historian toiseksi suurin kuntavaaleissa. Ehdokkaista oli naisia 844 (45,1 %), miehiä 1026 (54,9 %), nuoria 207 (11,1 %), ruotsinkieliä 158 (8,4 %) ja maahanmuuttajia 36 (1,9 %). Suurimmat kannatukset kunnista olivat: 1. Luoto 39,7 % (+ 6,1 %) 11 (+2) valtuutettua 2. Pedersöre 27,1 % (+ 6,2 %) 10 (+3) valtuutettua 3. Soini 16,0 % (-0,4 %) 3 (0) valtuutettua Saadut äänet vaalipiireittäin: 1. Vaasa ääntä 6,3 % 2. Keski-Suomi ääntä 5,5 % 3. Häme ääntä 5,4 % 4. Kymi ääntä 5,4 % 5. Pohjois-Savo ääntä 5,0 % 6. Etelä-Savo ääntä 4,6 % 7. Pirkanmaa ääntä 4,4 % 8. Pohjois-Karjala ääntä 3,8 % 9. Satakunta ääntä 3,5 % 10. Uusimaa ääntä 3,1 % 11. Varsinais-Suomi ääntä 2,3 % 12. Helsinki ääntä 2,2 % 13. Oulu ääntä 1,8 % 14. Lappi ääntä 1,3 % 5. EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA 2012 Vuoden 2012 istuntokauden tärkeitä teemoja olivat hallituksen valmistelussa olleet kuntauudistus sekä sote-uudistus. Syksyllä pidetyt kuntavaalit antoivat oman leimansa myös näihin keskusteluihin. Kaikki kuusi ryhmän kansanedustajaa olivat myös ehdokkaina kuntavaaleissa hyvällä menestyksellä. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkoi Peter Östman. Myös varapuheenjohtajat Leena Rauhala ja Sauli Ahvenjärvi jatkoivat ryhmän puheenjohtajistossa. Ryhmän muina jäseninä ovat Jouko Jääskeläinen, Sari Palm sekä sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Eduskuntaryhmän kansliassa tapahtui useita muutoksia vuoden aikana. Pääsihteerinä toiminut Sonja Falk jäi keväällä äitiyslomalle ja hänen sijaisekseen valittiin ryhmän poliittisena sihteerinä toiminut Andrei Nahkala. Syksyllä muutokset ryhmäkansliassa jatkuivat Andrei Nahkalan siirtyessä sisäministerin palvelukseen. Loppuvuoden ryhmäkanslian tiimin muodostivat pääsihteeri Markus Kalmi ja poliittinen sihteeri Piia Soininen. Eduskuntaryhmän jäsenet tekivät vuoden aikana kolme lakialoitetta, jotka koskivat isyyslain, sekä raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamista. Vuoden aikana KD edustajat jättivät myös yhteensä 46 kirjallista kysymystä, pitivät 10 varsinaista kysymystä kyselytunneilla ja jättivät kahdeksan talousarvioaloitetta. Ryhmäpuheita pidettiin vuoden aikana useita. Oppositiopuolueet jättivät vuoden aikana kahdeksan eri välikysymystä, joiden aiheina olivat kuntauudistus, sote-uudistus, vanhuspalvelulaki, puolustusvoimauudistus sekä euroalueen kriisi.

5 Eduskuntaryhmä piti talvikokouksensa Tampereella Kokouksen yhteydessä ryhmä otti kantaa ennaltaehkäisevien perhepalveluiden ja Nokialta irtisanottujen työllistymisen puolesta. Kesällä ryhmä suuntasi pohjoisemmaksi, Ouluun, jossa pidettiin ryhmän kesäkokous Kahden päivän kokouksen aikana ryhmä otti kantaa muun muassa terveys- ja hoivapalveluiden kilpailutuksista, vanhuspalvelulain kotihoitopalveluista sekä kotihoidon tuen puolesta. 6. HALLITUSTYÖ JA SISÄASIANMINISTERIÖ VUONNA 2012 Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja, lääketieteen lisensiaatti ja kansanedustaja Päivi Räsänen toimi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen sisäasiainministerinä vuonna Ministerin poliittisena valtiosihteerinä toimii Marjo Anttoora sekä erityisavustajina Niklas Andersson, Marjo Loponen (virkavapauteen saakka) ja Andrei Nahkala ( alkaen). Ministeri Räsänen osallistuu hallituksen sisäisessä työskentelyssä yhdentoista ministerityöryhmän ja neljän ministerivaliokunnan työhön. Puheenjohtajana Räsänen on sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä. Kristillisdemokraattinen politiikka vaikuttaa hallitustyöskentelyssä 17 vuoden tauon jälkeen ja hallitustyöskentelyn aikana on kristillisdemokraattinen kädenjälki vaikuttanut lukuisissa hallituksen päätöksissä. Erityisenä painopisteenä on kristillisdemokraattien hallitustyöskentelyssä ollut lapsiperheiden edusta huolehtiminen, vanhusten asioista huolehtiminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävät toimet, pk-yrittäjyyden toimintaedellytyksistä huolehtiminen sekä kristillisdemokraattisten arvojen esille tuominen läpileikkaavasti hallitustyöskentelyssä. Sisäasianministeriön hallinnonalan eri sektorit saavuttivat keskeisiltä osin niille vuodelle 2012 asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet sekä toiminnalliset tulostavoitteet joko kokonaan tai erillisten osatavoitteiden osalta. Tulosta voidaan pitää hyvänä, koska hallinnonala elää tällä hetkellä kokonaisuudessaan hyvin voimakasta murrosvaihetta. Poliisin osalta hallintorakenneuudistuksen (PORA) kolmas vaihe on ollut kiivaimmillaan ja tämä työ jatkuu edelleen. Käytännössä uudistukset tarkoittavat mm. sitä, että poliisien määrä pidetään mahdollisimman korkeana (aiempi poliisien määrä säilyy), liikenneturvallisuustyö turvataan ja poliisin palvelut eivät karkaa ihmisten ulottumattomiin. Toimintaympäristön muutoksiin ja niukkeneviin resursseihin liittyen myös Rajavartiolaitos on valmistellut omaa sopeuttamisohjelmaansa. Supistuvat määrärahat ja kustannusten nousu ovat johtaneet siihen, että Rajavartiolaitos joutuu toimeenpanemaan laajan sopeuttamisohjelman vuosien aikana. Tämän ohjelman seurauksena toiminta keskittyy aiempaa selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle ja Suomenlahdelle kuitenkin niin, että nykytasoinen ulkorajaliikenteen turvallisuus ja sujuvuus turvataan, kaakkoinen maastoraja valvotaan kattavasti ja varmasti, luotettava meripelastusjärjestelmä ylläpidetään, rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet hoidetaan. Vuonna 2011 käynnistetty Hätäkeskusuudistuksen toteutus jatkui myös vuonna 2012 Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella, jossa aiemmin toimineet Etelä-Savon, Pohjois-

6 Karjalan ja Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen toiminnot yhdistettiin uuteen Kuopion hätäkeskukseen. Tämän lisäksi Itä- ja Keski-Uudenmaan sekä Helsingin hätäkeskukset yhdistivät hätäpuhelujononsa kesällä Hätäkeskusuudistuksen myötä Hätäkeskuslaitos tehostaa toiminnallaan auttamisen ketjua ja sille voidaan varmistaa riittävät resurssit tästä tehtävästä menestyksellisesti suoriutumiseen. Suomen maahanmuuttostrategiaa valmisteltiin sisäministeriön johdolla Maahanmuuton tulevaisuus 2020 hankkeessa. Kyseessä on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista, jonka tavoitteissa painotetaan Suomen talouskasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyviä kysymyksiä. 7. EUROPARLAMENTAARIKON TOIMINTA VUONNA 2012 Kristillisdemokraattien europarlamentaarikko Sari Essayah on yksi Suomen 13 edustajasta Euroopan parlamentissa. Hän kuuluu EPP-ryhmään - Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit), joka on parlamentin suurin poliittinen ryhmä. Essayah on varsinaisena jäsenenä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa ja varajäsenenä talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Vuoden aikana Euroopan parlamentti hyväksyi Essayah n laatiman mietinnön. Lisäksi hänellä oli valmisteltavanaan kolme varjomietintöä ja kolme varjolausuntoa. Essayah on tehnyt ahkerasti muutosesityksiä muiden meppien laatimiin luonnoksiin. Hänet on Votewatch.eu:n seurannassa todettu yhdeksi parlamentin aktiivisimmista muutosehdotusten tekijöistä. Vuonna 2012 Essayah teki yli 700 muutosehdotusta yhteensä 41 eri mietintö- tai lausuntoluonnokseen. Vuoden aikana Essayah sai parlamentin täysistunnossa 26 puheenvuoroa, hän oli esittämässä 17 päätöslauselmaehdotusta ja jätti kolme kirjallista kysymystä komissiolle. Valtuuskunnat vastaavat parlamentin suhteista unionin ulkopuolisten maiden parlamentteihin. Sari Essayah kuuluu Israel-valtuuskuntaan ja valtuuskuntaan Välimeren unionin parlamentaarisessa edustajakokouksessa. Lisäksi hän on varajäsenenä suhteista Maghreb-maihin ja Pohjois-Afrikan arabivaltioiden liittoon vastaavassa valtuuskunnassa. Uusimmat kuulumiset Sari Essayah n työstä löytyvät nettisivuilta Sieltä voi tilata kuukausittain ilmestyvän tiedotuskirjeen MeppiViestin. Facebookissa toimii Sari Essayah n tukiryhmä. KD-Kompassi -ohjelmassa Radio Deissä Essayah vierailee säännöllisesti. Vuoden aikana Essayah n kutsumana Euroopan parlamentissa Brysselissä kävi tutustumassa n. 130 ns. subventoitua vierasta, joista valtaosa oli KD:n piirijärjestöjen ja erityisjärjestöjen edustajia, sekä lukuisa joukko muita vierasryhmiä. Avustajat: DI, Ph.D., B.A. (div.) VTM Huk, VTM M.A., M.Soc.Sc., LL.M. äitiyslomalla) Esa Erävalo (Bryssel) Merja Eräpolku (Bryssel) Leena Anto (Helsinki saakka) Pilvi Rämä (Helsinki, vanhempainvapaalla ja

7 Harjoittelijat (2-6 kk jaksoin): Riikka Soivio (Bryssel) Anu Koivusaari (Bryssel) Pirjo-Riitta Böös (Bryssel) Kristiina Drotar (Helsinki) Suvi Puhakka (Bryssel) Henna Kääriäinen (Bryssel) Johanna Korhonen (Helsinki-Bryssel) Laura Lötjönen (Bryssel) Linda Mellin (Bryssel) 8. JÄRJESTÖTOIMINTA 8.1. Jäsenkehitys JÄSEN- JA JÄRJESTÖTILANNE PIIRI Osastot 2011 Helsinki 8 Uusimaa 18 Varsinais-Suomi 14 Satakunta 15 Häme 16 Pirkanmaa 17 Kymi 15 Etelä-Savo 13 Pohjois-Karjala 13 Pohjois-Savo 10 Keski-Suomi 18 Etelä-Pohjanmaa 22 Keski-Pohjanmaa 10 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 14 Lappi 3 Yhteensä 206 Jäs.määrä Jäs.määrä Osastot maksetut maksetut Huom! Keski-Pohjanmaan Jakobstadin osastolta oli jäänyt jäsenmaksu vuodelta 2012 keräämättä (ei kuulu keskitettyyn jäsenmaksuun).

8 8.2. Piirien vastuuhenkilöt Piiri Puheenjohtaja Piirisihteeri/Toiminnanjohtaja Helsinki Tarja Vänskä Riki Kuivalainen/Kristiina Drotar Uusimaa Jouko Jääskeläinen Aira Sundbäck/Suvi Puhakka Varsinais-Suomi Kimmo Jalonen Sinikka Hutko/Petri Sutinen Satakunta Simo Korpela Marika Hiltunen/Jussi Kärmeranta Häme Mirja Pöhö Aira Lappalainen ja Juha Jokinen/Kalevi Rämö Pirkanmaa Olavi Mäkinen Susanna Palomäki/Jouko Rautkivi Kymi Laura Peuhkuri Risto Forsman/- Etelä-Savo Esko Repo Mirja Paajanen/Olavi Kietäväinen Pohjois-Karjala Sirpa Suikkanen Marja-Liisa Huisko/Kristian Vepsäläinen Pohjois-Savo Ilkka Roininen Salme Louhelainen/- Keski-Suomi Piia Soininen Juhani Oksanen/- Etelä-Pohjanmaa Helena Lahtinen Arja K Luoma/Heimo Hokkanen Keski-Pohjanmaa Juha Paananen Raija Mannberg-Hillilä/- Pohjois-Pohjanmaa Saila Salonsaari Harri Klemetti/- ja Kainuu Lappi Pirkka Aalto Pirjo Markkanen/ Sähköinen toimintamalli Kristillisdemokraatit jatkoivat syksyllä 2011 käyttöön otettujen sähköisten hallintomallien käyttämistä vuonna Sähköisten mallien avulla toimii kevyt ja sähköinen hallinto, jossa osastot kykenevät suoriutumaan entistä helpommin järjestöllisistä tehtävistään. Käytössä on paperisten vuosi-ilmoituslomakkeiden sijaan sähköiset lomakkeet sekä osastojen taloushallinnon avuksi Excel-pohjainen automaattinen taloushallintaohjelmisto. Ohjelmisto tekee tositteiden ja kassavirran perusteella automaattisesti tuloslaskelman ja taseen. Sähköistä toimintamallia ja automaattista taloushallintoa käytetään suurella tyytyväisyydellä. Puoluetoimiston palvelua osastoille lisättiin. Puolueen internetsivujen osastosivujen ja piirisivujen toimivuutta on lisätty palvelemaan paremmin osastoja ja piirejä. Osastojen vastuuhenkilöiden sähköpostiosoitteita on saatu enemmän käyttöön. Kuntavaalien alla puoluetoimisto teki 74:lle osastolle ilmaiset google-sites nettisivupohjat Keskitetty jäsenmaksujen keruu ja paikallisosastojen määrä Kristillisdemokraattien tavoitteena on saada kaikki paikallisosastot mukaan keskitettyyn jäsenmaksujen keruun piiriin. Puolueella oli 198 osastoa vuoden 2012 lopulla. Näistä 182 oli mukana keskitetyssä jäsenmaksukeruujärjestelmässä. 16 osastoa on vielä pois keskitetystä jäsenmaksusta; näistä 3 on ruotsinkielistä osastoa ja 5 maahanmuuttaja tai erityisopiskelijaosastoa. Keskitetyssä jäsenmaksukeruussa jäsenistön maksuprosentti vuonna 2012 oli 73,5 %. Vuoden aikana selkiytettiin kaikkien osastojen vastuualueet kunnittain, jotta kuntavaalityötä varten oli selvillä, mikä osasto vastaa mistäkin kunnasta. Kaikki

9 Suomen postinumerot käytiin läpi, jotta jäsenet ovat ja uudet jäsenet ohjautuvat oikean osaston alueelle. Muutama vuosikausiin toimimaton osasto lakkautettiin ja toiminta siirrettiin lähikunnan osaston hoidettavaksi. Kuntavaalien jälkeen käytiin keskusteluja usean uuden osaston perustamisesta kuntiin, missä ei vielä ole omaa osastoa, mutta oli toimivaa kuntavaalityötä ja ehdokkaita. Näitä osastoja tullaan perustamaan vuoden 2013 aikana Kuntatoiminta 2012 Kuntavaalivuonna kuntatason toiminta painottui erityisesti vaalityöhön. Koko vuoden aikaan rekrytoitiin paljon ehdokkaita sekä järjestettiin paikallisia vaalikoulutuksia yhteistyössä osastojen ja piirien kanssa. Erityisesti syksyn aikana ennen vaaleja tehtiin voimakasta vaalikampanjatyötä. Vaalien jälkeen puoluetoimisto neuvoi luottamushenkilöpaikkaneuvotteluissa osastoja sekä ohjeisti osastojen ja valtuustoryhmien yhteistyöhön ja jäsenistölle avoimiin kokouksiin. Keväällä kymmenet osastot järjestivät rollaattorimarssitapahtuman sekä koko vuoden aikana järjestettiin kunnissa hyvin paljon erilaisia vaalitapahtumia. Puolueen poliittinen toiminta kunnissa on tullut parhaiten esille aktiivisten kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden työn kautta Koulutustoiminta Puolueen koulutustoiminnan keskittyi täysin tuen antamiseen kuntavaalityössä ja kuntavaaleihin valmistautumisessa. Puoluesihteeri ja järjestöpäällikkö kiersivät puhumassa eri piireissä ja osastoissa erityisesti kuntavaaliasioista järjestettiin kuntavaalityön aloittanut kuntavaaliristeily, joka kokosi noin 180 osallistujaa ympäri Suomea. Risteilyllä annettiin kuntavaalikoulutusta sekä käytiin poliittista keskustelua koko puoluejohdon kanssa. Kuntavaaliehdokkaille julkaistiin laaja ehdokasopas, sekä paljon kuntavaalitietoa jaettiin puolueen internetsivuilla ja sähköpostin välityksellä. Puolueen järjestämä kaikille avoin ehdokaskoulutustilaisuus pidettiin 23.8 Oulussa Ohjelmatyö Vuoden 2012 keskeisimmän ohjelmatyön muodostivat kuntavaalit. Laajan kuntapoliittisen työryhmän työn ja jäsenistön kuntakyselyn pohjalta tehtiin KD:n kuntaohjelma vuosille , mikä julkaistiin kesäkuussa Kuntaohjelman nimi on: Hyvinvointi tehdään lähellä. Kuntavaaliavajaisissa 1.9. julkaistiin kuntavaalien kampanjateemat ja kuntaohjelman pohjalta tehdyt vaaliesitteet ja julisteet. Sääntömuutostyöryhmä jatkoi työtään nuorisojärjestön puheenjohtaja Aki Ruotsalan johdolla, ja sai vuoden aikana valmiiksi sääntömuutosesitykset puoluekokoukselle. Piirien ja osastojen säännöt päivitettiin. Keväällä 2012 tehtiin koko jäsenistölle laaja kuntakysely, joka pohjalta hyvin pitkälti tehtiin KD:n kuntaohjelma vuosille Kuntavaalien jälkeen jäsenistö sai kyselyn avulla antaa palautetta kuntavaaleissa onnistumisista ja tyytyväisyyttä

10 kuntavaalityöhön. Jäsenkyselyt olivat hyvänä tukena kaikessa puolueen työssä Viestintä Vuoden 2012 aikana panostettiin erityisesti viestintään puolueen taholta suoraan jäsenille ja paikallisosastoille sekä piireille. Sähköpostilla tiedotettiin erityisesti kuntavaaliasioista sekä eduskuntaryhmä ja sisäministeriö tiedottivat ajankohtaisista poliittisista asioista. Tiedotusta myös puolueen internet-sivuilla lisättiin Jäsenyydet ja edustukset Puolueella on ollut kuntavaalien 2008 tuloksen perusteella seuraavat luottamushenkilöpaikat nelivuotiskaudeksi : Suomen Kuntaliitto Kuntavaltuuston jäsenet Sari Essayah, Varsinais-Suomi, Paimio varalla Hannah Jurvansuu, Kymi, Hamina Sven Grankulla, Keski-Pohjanmaa, Luoto varalla Olavi Kietäväinen, Etelä-Savo, Puumala Marja-Leena Kemppainen, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Oulu varalla Päivi Aalto, Uusimaa, Järvenpää Lauri Tossavainen, Pohjois-Savo, Kiuruvesi varalla Pirkka Aalto, Lappi, Kemijärvi KD Kuntavaltuustoryhmän puheenjohtajana on toiminut Marja-Leena Kemppainen ja varapuheenjohtajana Sven Grankulla. KEVA:n (Kuntien Eläkevakuutus) valtuuskunnan jäsen Valtuuskunnan jäsenenä vuonna 2012 oli Piia Soininen Keski-Suomen piiristä ja varajäsenenä Asmo Maanselkä Helsingin piiristä. KD:n edustaja on osallistunut keskiryhmien ryhmäkokouksiin, johon ovat kuuluneet Keskustan, Vihreiden, Ruotsalaisen Kansanpuolueen ja Perussuomalaisten edustajat. 9. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA (KDN, EPP, ECPM) Puolueen kansainvälinen vaikutusvalta ja toiminta olivat vuonna 2012 runsasta. Eniten näkyvyyttä sai sisäministeri Päivi Räsäsen toiminta Euroopan Unionin toimielimissä sekä kansainvälisillä areenoilla. Päivi Räsänen osallistui oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksiin: ja 8.3. Bryssel ja 7.6. Luxemburg Muita Päivi Räsäsen kansainvälisiä matkoja olivat: Vierailu Turkkiin ja Kreikkaan - Twinning-projekti Turkissa - sisäisen turvallisuuden asioista vastaavan Kreikan ministerikollegan tapaaminen ym.

11 Vierailu Italiaan, Paavin audienssi Vatikaanissa - kirkollisasioista vastaavan Italian ministerikollegan tapaaminen ym. - Paavin audienssi NSHF-ministerikokous Islannissa Pelastusministerikokous Islannissa Vierailu Etiopiaan - tapaamiset Etiopian vt ulkoministerin ja liittovaltioasioiden ministerin kanssa sekä Somalian ulkoministerin kanssa ja lisäksi tapaamiset UNHCR:n ja WFP:n edustajien kanssa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman oli myös näkyvästi mukana lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä ja nousi ECPM:n (European Christian Political Movement) hallituksen jäseneksi. Peter Östman oli mukana vuoden aikana: The 16th Summit of Chairmen of EPP Parliamentary Groups in the National Parliaments of the EuropeanUnion and the European Parliament, Brysselissä Euroopan parlamentissa ECPF:n seminaari Values; Foundations for Europe s Economy Brysselissä ECPM:n vuosikokous Brysselissä, jolloin Östman valittiin ECPM:n hallitukseen EPP:n järjestämä European Affairs Network Euroopan parlamentissa Brysselissä (Meeting of the Network of National Parliamentarians charged with European Affairs, and members of the EPP in the European Parliament) Brysselissä Euroopan parlamentissa The 17th Summit of Chairmen of EPP Parliamentary Groups in the National Parliaments of the European Union and the European Parliament, Brysselissä Euroopan parlamentissa. Puoluesihteeri Asmo Maanselkä oli mukana EPP:n vuosikokouksessa Bukarestissa jossa puolue vaikutti voimakkaasi Euroopan kansanpuolueen yleisohjelmakirjauksiin sekä Oslossa pohjoismaisten sisarpuolueiden kokouksessa , jossa pohdittiin kannatuksen kehitystä ja toimenpiteitä puolueiden vahvistamiseksi. Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi oli EPP:n järjestämässä European Affairs Network tapahtumassa Brysselissä Euroopan parlamentissa. Iina Mattila ja KD:n Nuorten varapuheenjohtaja Aino Syrjänen osallistuivat ECPYN:n (European Christian Political Youth Network) järjestämään nuorille kristillisdemokraateille suunnattuun koulutukseen (Crossroads - Christian Democratic Political Academy). KD Nuorten varapuheenjohtaja Lauri Kangasniemi osallistui vuoden aikana aktiivisesti EPP-nuorten (YEPP) toimintaa eri puolilla Eurooppaa. Kansanedustaja Jouko Jääskeläisen toimi edelleen kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana.

12 10. TOIMIELIMET Puoluevaltuuston jäsenet ja varajäsenet Piiri/jäsenmäärä Varsinainen jäsen Varajäsen Helsinki Ebeling Mika 2/2 Mecklin Maija 3 jäsentä Laine Heimo 2/2 Kiviluoto Hilkka Soitu Kermen 2/2 Aura Tommi (11.4 asti) Uusimaa Jääskeläinen Jouko 2/2 Mäkinen Marja-Vuokko 5 jäsentä Laukkanen Antero 1/2 McDonald Outi 1/1 Riikonen Jere 1/2 Muinonen Petri 1/1 Salonius Marja 1/2 Tuomi Sirpa 2/2 Palviainen Petri (24.4 asti) Varsinais-Suomi Kuokkanen Jukka-Pekka 2/2 Mannervo Helena 2 jäsentä Tulonen Jari 1/2 Laulajainen Juhani 0/1 Satakunta Kulmala Petteri 0/2 Söderbacka Sari 0/2 2 jäsentä Lehtiö Helena 1/2 Raukko Raimo 0/1 Häme Arvidsson Teija 1/2 Pietilä Miina 0/1 5 jäsentä Falk Sonja 1/2 Honkanen Reino 0/1 Hartikka Yrjö 2/2 Liljaniemi Tapio Lappalainen Aira 0/2 Rämö Kalevi 2/2 Jalonen Eero Pirkanmaa Antila Veli-Matti 1/2 Hellgren Jussi 1/1 5 jäsentä Haapala Riitta 2/2 Palomäki Susanna 2/2 Laaksonen Aila Kosonen Timo 2/2 Klemola Petri Ylihaveri Johanna 2/2 Samppala Seppo Kymi Hakkarainen Irmeli 0/2 Rantalainen Juha1/2 5 jäsentä Hölsä Maiju 2/2 Ruokonen Markku Kilpeläinen Veijo 1/2 Aalto Seija 1/1 Mertanen Eija 1/2 Vepsä Kari 1/1 Smeds Sakari 2/2 Lehtinen Leila Etelä-Savo Kietäväinen Olavi 2/2 Mäkeläinen Ossi 4 jäsentä Kontinen Mervi 1/2 Mikkonen Sirpa 0/1 Pajunen Raija 1/2 Hytönen Hilkka 1/1 Pasanen Päivi 1/2 Hämäläinen Raimo 0/1 Pohjois-Karjala Hyttinen Mauri 2/2 Huisko Marja-Liisa 3 jäsentä Kainulainen Antti 1/2 Vaittinen Merja 1/1 Tiiperi Pirjo Liisa 2/2 Seppänen Antero Pohjois-Savo Hyttinen Anita 2/2 Lahtinen Erkki 3 jäsentä Happonen Juhani 1/2 Siikström Unto 1/2 Asikainen Ari 1/1

13 Keski-Suomi Niiles Paavo 1/2 Starczewski Juhani 0/1 4 jäsentä Koskinen Riitta 0/2 Leppäaho Tarja 1/2 Siitonen Lotta 1/2 Ryhänen Päivi 0/1 Suni Hannu 1/2 Kalliokoski Sami-Pekka (6.8 asti) 0/1 Etelä-Pohjanmaa Hokkanen Heimo 2/2 Peräaho Mikko 5 jäsentä Kaunismäki Tomi 2/2 Toivanen Mikael Keski-Luoma Aira 2/2 Itäsalmi Jyrki Luoma Arja 1/2 Nummensalo Kati 0/1 Santanen Alpo 2/2 Ruha Heikki Pohjois-Pohjanmaa ja Hynynen Evelyn 0/2 Vihanto Markku 1/2 Kainuu Häyrynen Heikki 0/2 Koutaniemi Paula 0/2 2 jäsentä Lappi Miettunen Raimo 2/2 Markkanen Pirjo 1 jäsen Keski-Pohjanmaa Hellstrand Kristiina 2/2 Ahlskog Hanna-Lea 5 jäsentä Kaipio Ensio 1/2 Mikkonen Satu 0/1 Mannberg-Hillilä Raija 1/2 Salmela Joel 0/1 Prittinen Timo 0/2 Peltola Kerstin 0/2 Salo Mauri 2/2 Norppa Raija KD Naiset Tohni Aliisa 1/2 Fältberg Katri 0/1 2 jäsentä Visakorpi Marika 2/2 Riikonen Katri KD Nuoret Kaksonen Marika (15.6 asti) 1/1 Kinnunen Anne 1/1 2 jäsentä Kinnunen Janne-Ville 2/2 Stewart Nikolai (10.2 asti) KD Svenska Org. Bergsten Bjarne 2/2 Ödahl Barbro 2 jäsentä Kaipio Birgitta 1/2 Hellstrand Kurt 1/1 Yhteensä 60 jäsentä, joista naisia 29 (48,3 %) ja varajäsenistä naisia 29 (48,3 %). Puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen ja varapuheenjohtaja Birgitta Kaipio. Puoluevaltuuston kevätkokous pidettiin Helsingissä. Julkilausumat: "Mielenterveyspalvelujen kynnystä madallettava", KD esittää lisäyksiä vanhuspalvelulakiin sekä "Pk-yrittäjyys avain kuntatalouden tulevaisuudelle". Puoluevaltuuston syyskokous pidettiin Helsingissä. Julkilausumat: "Kansainväliset neuvottelut ovat avain Lähi-idän kriisin ratkaisuun ja "Lapsiperheiden oikeus päättää lastenhoidosta säilytettävä ".

14 10.2. Vaalivaliokunnan jäsenet ja varajäsenet Piiri Varsinainen jäsen Varajäsen Helsinki Lemminki Merit Chugh Amarjit Uusimaa Oinonen Risto Ahonen Lea Varsinais-Suomi Jalonen Kimmo Loponen Auli Satakunta Holmi Johannes Hiltunen Marika Häme Mantere Leena Jalonen Pasi (20.3 asti) Pirkanmaa Immonen Anna-Kaisa Papinsaari Keijo Kymi Rantalainen Juha Mertanen Eija Etelä-Savo Kietäväinen Olavi Repo Esko Pohjois-Karjala Huisko Marja-Liisa Hyttinen Mauri Pohjois-Savo Louhelainen Salme Ihalainen Jarmo Keski-Suomi Liukko Kirsti Salmi Tapio Etelä-Pohjanmaa Vallius Tellervo Viljanmaa Raija Pohjois-Pohjanmaa Salonsaari Pentti Askeli Leena ja Kainuu Lappi Huczkowski Raimo Helistekangas Liisa Keski-Pohjanmaa Hänninen Ritva Junkala Aulis KD Naiset Mård Pirjo Turja Viena KD Nuoret Vepsäläinen Kristian Linjamaa Suvi KD Svenska Org. Axell May-Gret Salmela Joel Yhteensä 18 jäsentä, joista naisia 10 (55,6 %) ja varajäsenistä naisia 9 (50 %). Puheenjohtaja Tellervo Vallius ja varapuheenjohtaja Olavi Kietäväinen. Vaalivaliokunta ei kokoontunut vuoden aikana kertaakaan Puoluehallitus 2012 Puheenjohtajisto Räsänen Päivi, pj 5/5 Riikonen Teuvo V, 1. vpj 4/5 Ahvenjärvi Sauli, 2. vpj 5/5 Mäkimattila Sari, 3. vpj 5/5 Piiri Jäsen Varajäsen Helsinki Vänskä Tarja 4/5 Lemminki Merit 0/1 Uusimaa Järvenpää Pertti 5/5 Haverinen Soili Varsinais-Suomi Jalonen Kimmo 4/5 Vallittu Pertti 1/1 Satakunta Korpela Simo 5/5 Hiltunen Marika Häme Pöhö Mirja 3/5 Mäkilä Heikki 1/2 Pirkanmaa Mäkinen Olavi 4/5 Pursiainen Sirpa 0/1 Kymi Peuhkuri Laura 5/5 Moilanen Marjatta Etelä-Savo Repo Esko 5/5 Ahonen Liisa Pohjois-Karjala Suikkanen Sirpa 2/5 Silvennoinen Maija 2/3 Pohjois-Savo Lipponen Teija 5/5 Taivassalo Milka

15 Keski-Suomi Soininen Piia 3/5 Rinnesalo Arto (1.8 asti)1/1 Etelä-Pohjanmaa Lahtinen Helena 4/5 Rantanen Kimmo 0/1 Pohjois-Pohjanmaa Salonsaari Saila 2/5 Kemppainen Marja-Leena ja Kainuu 1/3 Lappi Aalto Pirkka 5/5 Karjalainen Ossi Keski-Pohjanmaa Paananen Juha 3/5 Häli Pirkko 1/2 KD Naiset Pennanen-Aitta Paula 3/5 Rannikko Mari 2/2 KD Nuoret Ruotsala Aki 4/5 Syrjänen Aino 1/1 KD Svenska Tast Leif 4/5 Axell May-Gret 1/1 Organisationen Puoluehallituksen kokoukset Puoluehallitus 1/ Puoluehallitus 2/ Puoluehallitus 3/ Puoluehallitus 4/ Puoluehallitus 5/ Puoluehallituksen työvaliokunta Puoluehallitus asetti kokouksessaan puoluehallituksen työvaliokunnan vuodelle 2012: Puheenjohtajisto Räsänen Päivi, pj 4/4 Riikonen Teuvo V, 1. vpj 2/4 Ahvenjärvi Sauli, 2. vpj 2/4 Mäkimattila Sari, 3. vpj 4/4 Jäsenet Jalonen Kimmo 3/4 Järvenpää Pertti 4/4 Ruotsala Aki 4/4 Salonsaaari Saila 1/4 Työvaliokunnan sihteerinä toimi puoluesihteeri Asmo Maanselkä. Kokoontui vuoden aikana 4 kertaa Tilintarkastajat Puolueen tilintarkastajina ovat toimineet KHT Pekka Loikkanen ja KHT Jukka Mynttinen sekä varatilintarkastajina KHT Arja Ylönen ja KHT Seija Komulainen.

16 11. PUOLUETOIMISTON HENKILÖKUNTA Maanselkä Asmo Portin Ismo Rekimies Mikko Sinivirta Susanna Andersson Niklas puoluesihteeri talous- ja hallintopäällikkö järjestöpäällikkö alk. toimistoassistentti poliittinen sihteeri, virkavapaalla 12. PUOLUEEN TALOUS Toiminnan kustannustehokkuus on edelleen ollut keskeinen taloutta ohjaava asia. Kustannustehokkuudesta on pidetty huolta mm. tarkentamalla kulurakenteita, pitämällä talousseuranta hyvässä kunnossa sekä kehittämällä varainhankintakonsepteja. Tilikauden tulos oli myönteisen ylijäämäinen. Tämä luo hyvän pohjan tulevien vuosien vaaliponnisteluille. Puolueella ei ole lainoja rahoituslaitoksilta. Puolueen toimisto sijaitsee Kiinteistö Oy Helsingin Alppitalossa ja osakkeillaan puolue hallitsee 270 m2 tilakokonaisuutta. Kiinteistöyhtiön tonttiin kohdistuu vuotuista rahoitusvastiketta. Keskeisiä talouden lukuja 2012: Tulos: ,23 Taseen loppusumma: ,22 Vaalitoiminta Tuotot ,98 Kulut (sis. annetut vaaliavustukset) ,31 Vaalitoiminta, yht: ,33 Muut keskeiset tuotot: Puoluetuki, poliittiseen toimintaan ,00 Puoluetuki, tiedotukseen ja viestintään ,00 Jäsenmaksut ,99 Muut keskeiset kulut: Piiri- ja erityisjärjestöjen yleisavustukset ,00 Henkilöstökulut ,10 Lehtitilaukset jäsentalouksiin ,40 Jäsenmaksutilitykset osastoille ,99 Tiedotus- ja viestintäavustus, KD-Mediat Oy , KD-MEDIAT OY Kristillisdemokraattien kustannus- ja viestintäyhtiö

17 13.1. Yleistä Yhtiön toiminta on jatkunut vakaana. Keskeisin osa toimintaa on ollut edelleen KD-Kristillisdemokraattisen viikkolehden kustantaminen sekä KD-Kompassi radioohjelma Yhtiön talous Yhtiön talouden hallinta toteutui edelleen suunnitellusti. Tulos oli positiivinen edellisvuoden tapaan. Voittoa tilikaudelle syntyi ,24. Yhtiöllä ei ole pankkieikä rahoituslainoja. Oma pääoma on , Yhtiön toiminta Omatmediat KD-Mediat Oy on hoitanut puolueviestintää KD-Kristillisdemokraattisen viikkolehden, KD-Kompassi radio-ohjelman (Radio Deissä) sekä kd.fi/kdlehti.fi kotisivustojen kautta KD-Kristillisdemokraattinen viikkolehti Lehteä julkaistiin 45 numeroa. Lehti oli monipuolisella sisällöllään vahvasti mukana kunnallis- ja presidentinvaaleissa. Toteutettiin muutama laajempi jäsen- ja ystävätalousjakelu vuoden mittaan. KD-Viikkolehden levikki on keskitetyn jäsenmaksukeruun ja jäsenlehtiuudistuksen myötä suuruusluokaltaan suht. vakiintunut. Vuoden viimeisen numeron saajia oli kpl KD-Kompassi, radio-ohjelma KD-Kompassia kustannettiin 47 ohjelmaa. Ohjelma tuli ulos lauantaisin ja uusintana tiistaisin, pituudeltaan 10 minuuttia kotisivusto KD-Kristillisdemokraattisesta viikkolehdestä on tuotettu verkkolehtenä sivustolle keskeiset artikkelit viikoittain. Lehden suora kotisivuosoite on Viestinnän palvelut Puolueen toiminnan ja tavoitteiden tunnettuuden tukemiseksi tuotettiin: *ilmoitusvalmistusta *puolueen viestintämateriaalien taittoa *erityisjärjestöjen lehtien taittoa ja painatuskoordinointia *sopimuspalveluita Henkilöstö 2012: Kristiina Kunnas Risto Rasilainen Samuli Rissanen päätoimittaja, KD-Kristillisdemokraattinen viikkolehti toimittaja, KD-Kompassi toimittaja, KD-Kristillisdemokraattinen viikkolehti toimittaja, KD-Kristillisdemokraattinen viikkolehti

18 Jaana Sandberg Ismo Portin taittaja, KD-Kristillisdemokraattinen viikkolehti ilmoitusvalmistus ja graafiset palvelut toimitusjohtaja, oto - talous, markkinointi, asiakaspalvelu, henkilöstö Hallitus: Östman Peter puheenjohtaja Ketola Juhani jäsen Kärmeranta Jussi jäsen Hallituksen kokouksia on pidetty vuoden aikana 3 kertaa. 14. ERITYISJÄRJESTÖT 14.1 KD NAISET 1. YLEISTÄ Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Suomen Kristillisdemokraattiset Naiset ry:n (KD Naiset) vahvistaa naisten yhteiskunnallista vaikuttamista demokraattisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja rakentamiseksi kristillisten arvojen pohjalta. Toiminnassa korostetaan kristillistä ihmiskäsitystä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas. Elinympäristöä on kunnioitettava, jotta tulevilla sukupolvilla on elämisen edellytykset. Naisten tasa-arvoista asemaa on vahvistettava sekä Suomessa että globaalistikin. KD:n naispiireihin on pidetty yhteyttä jäsenkirjeillä ja sähköpostilla. KD Kristillisdemokraattisessa viikkolehdessä ja KristAlli-lehdessä on käsitelty naisten asemaan ja elämään liittyviä teemoja. Kokouksissa on otettu kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Suomessa KD Naiset on mukana naisjärjestöjen verkostoissa. Kansainvälisessä toiminnassa on osallistuttu Pohjoismaiden KD Naisten järjestämään konferenssiin ja EPP Naisten järjestämään seminaariin. Vuonna 2012 oli kahdet vaalit: tammikuussa presidentinvaalit, joissa Sari Essayah oli KD:n ehdokkaana, ja kuntavaalit TOIMINTA 2.1 Vaalit KD Naiset tuki Sari Essayah n vaalikampanjointia naisten osallistumisella kampanjatapahtumiin eri puolilla maata. Kuntavaaleissa KD:lla oli 842 naisehdokasta, mikä teki 45 prosenttia. Se oli edelleen toiseksi korkein osuus puolueiden keskinäisessä vertailussa. Naisvaltuutettuja saatiin 117 (39 %), joista 29 oli kuntansa 10 parhaan äänimäärän saaneen joukossa. Liittokokouksessa päätettiin kuntavaaliteemat:

19 1. Lastensuojelun vaikuttavuutta kunnissa tulee parantaa 2. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on otettava käyttöön varhaisemman tuen mahdollistamiseksi 3. Kuntien on lopetettava perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttö 4. Ikäihmisten palveluissa on siirryttävä toimintakeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 5. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä päihteiden käyttö otettava puheeksi sosiaali- ja terveyspalveluissa 6. Päivähoitoon lisää vaihtoehtoja Marika Visakorpi oli puolueen kuntapoliittisen työryhmän jäsen. Naisehdokkaita tuettiin myöntämällä vaaliavustusta 300 e/naispiiri. 2.2 Poliittinen toiminta Liittohallitus hyväksyi kokouksessaan Tampereella kaksi kannanottoa: Ministerin päätös nuorisotyön tukien jakamisessa uhkaa sananvapautta ja suvaitsevaisuutta sekä Aktiivista eutanasiaa ei tule laillistaa. Liittokokouksessa Helsingissä hyväksyttiin kolme kannanottoa: Seksin osto kriminalisoitava, KD Naiset vaatii pikaista ryhtiliikettä rakentamiseen sekä Lastensuojelun perhetyötä ja moniammatillisuutta kunnissa tulee parantaa. Vanhuspoliittinen työryhmä kokosi Mirja Laurosen johdolla puolueen kommentit sosiaalija terveysministeriön laatimasta vanhuspalvelulain luonnoksesta. KD Naiset oli mukana Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n kannanotoissa ja vastauksissa lausuntopyyntöihin: Lausunnot: - STM Lausunto hallituksen tasa-arvo-ohjelman luonnoksesta Valtakunnansyyttäjänvirasto Lausunto raporttiluonnoksesta koskien rangaistavan vihapuheen lähettämistä internetissä. - OKM Lausunto: Koulutuksellista tasa-arvoa koskeva kuulemistilaisuus (Nytkis ja NJKL yhdessä) - OM Lausunto: Raiskauslainsäädännön muutostarpeet - OM Lausunto: työryhmän mietinnöstä Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen - STM Lausunto: Tasa-arvolain uudistaminen - UM Lausunto: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja - OM Lausunto sijaissynnytysjärjestelyistä Kannanotot ja tiedotteet: NYTKIS: Hallituksen kehysriihen säästöpäätökset on käytävä läpi sukupuolen näkökulmasta. Kevätkokouksen julkilausuma Yhdeksän teesiä seksin oston kieltämiseksi Naisjärjestöt ovat välttämätön äänitorvi. HS mielipidekirjoitus Takaa tasa-arvo - äänestä naista! Parisuhdeväkivaltaan puuttumalla voidaan ehkäistä osa perhesurmista, muistuttavat tasa-arvo- ja ihmisoikeusjärjestöt. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen päivän tiedote.

20 Naisjärjestöt: Suomella ei ole varaa lakkauttaa turvakoteja. Syyskokouksen julkilausuma. KD Naiset tuki naispiirien toimintaa ja osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja vierailivat puhumassa ja kouluttamassa naispiireissä. Marika Visakorpi oli Etelä-pohjanmaan piirissä. Yrittäjänaisten toiminnanjohtajaa Heli Järvistä tapaamassa Helsingissä olivat Marika Visakorpi ja yrittäjä Sirkka Warvas. Keskusteltiin mm. perhevapaiden kustannusten jakamisesta. Saara Ruokonen vieraili Uudenmaan naispiirin vuosikokouksessa ja Hämeen naispiirin vuosikokouksessa. Mirja Laurosen (Laukaa) johdolla kommentoitiin puolueelle vanhuspalvelulakiesitystä. Puolueen Vammaispoliittisessa työryhmässä oli Paula Pennanen-Aitta Helsingistä. Eduskuntavaaliteemojen työryhmät: Aiheista keskusteltu liittohallituksen ja tvk:n kokouksissa. Riitta Kavander osallistui Vanhuspalvelut ja kuntauudistus -seminaariin Jyväskylässä. Mirja Lauronen osallistui Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät - seminaariin Helsingissä. 2.3 Järjestötoiminta Liittokokous pidettiin Pääkaupunkiseudun lestadiolaisen lähetysyhdistyksen tiloissa Helsingissä Kokoukseen osallistui 41 äänivaltaista edustajaa, kaksi hallituksen jäsentä, yksi varaedustaja ilman äänioikeutta ja toiminnanjohtaja. Poliittisen tilannekatsauksen piti kansanedustaja Sari Palm. Koulutusosiossa peruspalvelujohtaja Helena Lahtinen Lapualta kertoi sosiaali- ja terveydenhuollon näkymistä. 2.4 Muu toiminta Marika Visakorpi osallistui kansalaisjärjestöille tarkoitetulle erikoismaanpuolustuskurssille KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 3.1 Pohjoismaiden Kristillisdemokraattiset Naiset Marika Visakorpi ja Marjatta Moilanen Lappeenrannasta osallistuivat Ruotsin KD Naisten vuosikonferenssiin ja 30-vuotisjuhlaan Nynäshamnissa. 3.2 Kristillisdemokraatit muualla Euroopassa Leila Pihlaja Mikkelistä osallistui EPP-naisten Berliinissä järjestämään konferenssiin naiskiintiöistä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Marika Visakorpi osallistui EPP- Naisten kesäakatemiaan Istanbulissa Aiheena oli arabikevät ja naiset. 3.3 Demo Finland, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry Demon gender-työryhmän varsinaisena jäsenenä oli Päivi Simi-Kim Helsingistä ja varajäsenenä Saara Ruokonen. Simi-Kim esitteli Demon toimintaa liittokokouksessa ja osallistui Demon matkalle Tansaniaan huhtikuussa Työryhmä piti yhteyttä Tansanian puolueiden naisten kanssa ja alkoi valmistella vastaavaa yhteistyötä Sambian poliittisten naisten kanssa.

21 KD Naiset osallistui yhdessä puolueen ja nuorisojärjestön kanssa KD:n osastolle Maailma kylässä -festivaalien Demokratiateltassa Demon gender-työryhmällä oli useita skype-istuntoja egyptiläisen naisjärjestön edustajien kanssa. KD Naisista keskusteluihin osallistuivat Päivi Simi-Kim ja Jaana Shelby Salosta Muu kansainvälinen toiminta KD Naiset tukee Gambiassa kehitysyhteistyöhanketta Verkosto väkivaltaa kokeneiden naisten tukemiseksi. Ulkoasiainministeriö on myöntänyt kansalaisjärjestöjen hanketukea Suomen Kehitysyhteistyöliitto ry Findecolle vuosiksi Hanketta hoitaa RaTas Kristillisen tasa-arvon puolesta ry, joka on Findecon jäsenjärjestö. Hankkeen koordinaattorina on Saara Ruokonen. Tukea kerättiin myymällä gambialaisia tuotteita liittokokouksessa ja Osaava Nainen -messuilla Turussa TIEDOTUS 4.1 Jäsenkirjeet ja tiedotteet Jäsenkirjeitä ja tiedotteita lähetettiin sähköpostitse sekä naispiireille että sellaisille niiden jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Joulukuussa lähetettiin sähköpostilla puheenjohtajan joulukirje kaikille sähköpostilistalla oleville. 4.2 Nettisivut Nettisivut ovat puolueen nettisivujen yhteydessä osoitteella KristAlli-lehti KristAlli-lehdestä julkaistiin kaksi numeroa, jotka ilmestyivät 8-sivuisina 1.3. ja Kristillisdemokraattinen viikkolehti KD:n liitteenä. Lisäksi lehteä otettiin irtopainoksena muuta jakelua varten. Lehtien artikkeliluettelot: KristAlli 1/12, teemana vanhusten hoito Pääkirjoitus: Jaetaan hyviä käytänteitä, Saara Ruokonen Puheenjohtajiston palsta: Lumitähtiäiti, 3. pj Riitta Haapala Naisilla paljon annettavaa kunnan päätöksentekoon, Paula Koutaniemi Eduskunnasta: Hyvinvointivaltio vai hyvinvointia? Leena Rauhala, myös ruotsiksi Tulevatko naiskiintiöt?, Leila Pihlaja Finanssiyritykset valtaavat alaa vanhusten hoivapalvelumarkkinoilla, Mirja Lauronen Vanhusten palvelurakenneuudistus tuo laatua Etelä-Karjalaan ja auttaa pitämään kustannukset siedettävinä, Tuula Karhula, myös ruotsiksi Hyvinvointia yhteisessä kodissa, Anne Huttunen Työtä naisten aseman parantamiseksi maailmalla, Marika Visakorpi Aina on oikea ikä! Sari Essayah Läheisinä aina ollut hoivaa tarvitsevia, Marja-Vuokko Mäkinen KristAlli 2/12, teemana kuntavaalit Pääkirjoitus: Kuntavaalit ovat tärkeät naisille, Saara Ruokonen Puheenjohtajiston palsta: KD Naiset vahvasti mukana kuntavaaleissa, 2. pj Paula Pennanen-Aitta

22 Yhteiskunnallisella vaikuttamisella iloa itselle ja toisille, Marja Apilainen Eduskunnasta: Arvovalintojen aikaa, Sari Palm (myös ruotsiksi) Huolta kannettiin kuntapalveluiden laadusta ja saatavuudesta, Saara Ruokonen KD Naisten kuntavaalitavoitteet, myös ruotsiksi Lastensuojelussa tehtävä ostopalvelujen ja oman toiminnan kustannusten välistä vertailua, Elina Seitz Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus tekeillä, Helena Lahtinen Arabikeväästä eteenpäin, Marika Visakorpi Yhteiskunnan levottomuus pahaksi naisille, Jaana Shelby Nuoret naiset tavoittelevat korkealle: Toimiva julkinen liikenne tärkeää nuorten elämässä, Katharine Shelby ja Nuoria mukaan päätöksentekoon, Hilla Ryösö 5. HALLINTO Liittohallitus 1. puheenjohtaja Visakorpi Marika (4/4) 2. puheenjohtaja Pennanen-Aitta Paula (2/4) 3. puheenjohtaja Riitta Haapala (4/4) Varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä 2012: Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Mäkinen Marja-Vuokko, Uusimaa (4/4) Moilanen Marjatta, Kymi (0/4) Vertainen-Hiironen Anne, Satakunta (0/4) Kiviluoto Hilkka, Helsinki (4/4) Apilainen Marja, Häme (0/4) Hyttinen Anita, Pohjois-Savo (2/4) Rauhala Leena, Pirkanmaa (2/4) Kavander Riitta, Pirkanmaa (1/4) Pihlaja Leila, Etelä-Savo (3/4) Koutaniemi Paula, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (1/4) Lauronen Mirja, Keski-Suomi (4/4) Rannikko Mari, Varsinais-Suomi (0/4) Sundelin Helinä, Lappi (0/4) Tohni Aliisa, Pohjanmaa (3/4) Liittohallitus kokoontui neljä kertaa (3.3., puhelinkokous 9.5. ja 1.9. ja puhelinkokous 10.12). Työvaliokuntaan kuului puheenjohtajiston lisäksi Marjatta Moilanen ja Mari Rannikko sekä varalla Mirja Lauronen ja Riitta Kavander. Työvaliokunta kokoontui kaksi kertaa (4.2. ja suunnittelukokous 18.8.) Toimisto Naisjärjestön toimistoa hoiti toiminnanjohtaja Saara Ruokonen 60 prosentilla. Toimisto sijaitsee puoluetoimiston yhteydessä, josta naisjärjestölle on vuokrattuna 9 m 2 :n huone. Toiminnanjohtaja osallistui puoluetoimiston kokouksiin. Tilintarkastajat Varsinaisena tilintarkastajana toimi Antti Miettinen, HTM, ja varatilintarkastajana Osmo Kalmari, HTM.. 6. EDUSTUS PUOLUEESSA Puoluevaltuusto Tohni Aliisa Visakorpi Marika (Fältberg Katri) (Riikonen Katri)

23 Vaalivaliokunta Mård Pirjo Puoluehallitus Pennanen-Aitta Paula (Turja Viena) (Rannikko Mari) Järjestö- ja koulutustyöryhmä Ruokonen Saara Kuntapoliittinen työryhmä Visakorpi Marika Vammaispoliittinen työryhmä Pennanen-Aitta Paula 7. OSALLISTUMINEN NAISJÄRJESTÖJEN VERKOSTOSSA 7.1 Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry Hallituksen jäsenenä oli KD Naisten toiminnanjohtaja Saara Ruokonen ja varajäsenenä Hilkka Kiviluoto. Puheenjohtajajärjestönä oli Naisjärjestöjen Keskusliitto ry. Kevätkokous pidettiin eduskunnassa KD Naisia edusti Paula Pennanen-Aitta. Mukana oli myös hallituksen jäsen Saara Ruokonen. Syyskokous pidettiin Väestöliitossa KD Naisia edustivat Marjatta Salminen ja Tuulikki Tepora. NYTKIS ei järjestänyt omaa tapahtumaa kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3 KD Naiset on mukana NYTKISin johtamassa Väkivaltaobservatorio-työryhmässä, joka on osa EWL:n koordinoimaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista toimintaa Euroopassa. Vuonna 2012 ei tapaamisiin osallistuttu. YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä osallistuttiin NYTKISin koordinoimiin kynttilätapahtumiin, joita oli 40 paikkakunnalla. 7.2 Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL) NJKL:n kevätkokous pidettiin Radisson Blue hotellissa Helsingissä ja KD Naisia edusti Maria Rajakari Espoosta. Syyskokouksessa Nordea pankin Vallilan konttorin tiloissa KD Naisia edustivat Anneli Louneva ja Päivi Mäkinen Helsingistä. 7.3 UN Women UN Womenin kevätkokoukseen ei osallistuttu. Syyskokoukseen UN Womenin toimistolla osallistui Mia Snellman Helsingistä. 7.4 Väestöliitto Väestöliiton kevätkokoukseen Helsingissä osallistui Marika Kaksonen ja syyskokoukseen Marika Kaksonen.

24 8. TALOUS Järjestön toiminnan rahoitus perustui puoluetukeen, josta naistoimintaan pitää ohjata 10 %. Naispiirejä avustettiin 300 eurolla/naispiiri ja lisäksi varattiin euroa naispiirien erityistapahtumiin erikseen anottavaksi KD NUORET 1. YLEISTÄ Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry edistää nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista ja toimintaa yhteiskunnan rakentamiseksi. Toiminnan perustana olevissa kristillisissä, Raamatusta nousevissa sekä perinteisissä Eurooppalaisissa arvoissa korostuvat ihmisarvon kunnioittaminen, perheen ja lähiyhteisöjen merkitys, heikossa asemassa olevien puolustaminen, ihmisten oma yritteliäisyys sekä vastuunotto paitsi itsestä myös lähimmäisistä ja luomakunnasta. KD Nuoret myös pitää nuorten ja opiskelijoiden ääntä esillä puolueen suuntaan. Suomen Kristillisdemokraatit r.p:n nuorisotyötä tekevä KD Nuoret on perustettu POLIITTISET PAINOPISTEALUEET Vuoden 2012 poliittisen painopistealueet keskittyivät sosiaali- ja talouspolitiikkaan. Lisäksi nostettiin esille Lähi-itää, nuorten ulkopuolisuutta ja Eurooppa-aiheita. Kuntavaalien alla nostettiin esille kokonaisvaltainen ratkaisumalli kunnallisiin ongelmiin. Neliosainen malli tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja ja ratkaisuja kaikkien eri kuntien osa-alueiden hallintaan ja kantava idea on se, että ihmisten sijaan rakenteiden on joustettava. Kuntavaaliteemoina toimineet neljä eri osa-aluetta ratkaisumallissa ovat johtaminen, hyvinvointi, tasapaino ja osaaminen. 3. HALLINTO 3.1. VUOSIKOKOUS 2012 KAUHAVALLA Vuoden 2012 vuosikokous pidettiin Kauhavalla. Sen ajankohta oli HALLITUS Hallitus kokoontui seitsemän kertaa: 4.2. Tampereella, Helsingissä, Turussa, Raumalla, 8.9. Kihniöllä, Helsingissä ja Helsingissä. Kokousten yhteydessä järjestettiin koulutustapahtumia ja seminaareja. Hallituksen jäsenille korvattiin majoitus- ja matkakulut TYÖVALIOKUNTA Työvaliokunta valmisteli hallituksen päätöksentekoa. Työvaliokunta kokoontui useita kertoja ja piti yhteyttä myös sähköpostin ja Facebookin välityksellä. Osallistuminen kokouksiin Skypen välityksellä oli mahdollista.