KOMISSION TIEDONANTO. Sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen ja julkisten toimien täysimittainen hyödyntäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMISSION TIEDONANTO. Sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen ja julkisten toimien täysimittainen hyödyntäminen"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2013) 7243 final KOMISSION TIEDONANTO Sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen ja julkisten toimien täysimittainen hyödyntäminen {SWD(2013) 438 final} {SWD(2013) 439 final} {SWD(2013) 440 final} {SWD(2013) 441 final} {SWD(2013) 442 final} FI FI

2 KOMISSION TIEDONANTO Sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen ja julkisten toimien täysimittainen hyödyntäminen I. JOHDANTO Eurooppalaiset sähkön sisämarkkinat eivät ole päämäärä sinänsä. Niitä tarvitaan kiireesti unionin energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Näitä tavoitteita ovat muun muassa varmat ja hinnoiltaan kilpailukykyiset toimitukset, uusiutuviin energialähteisiin ja ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen sekä energiatehokkuuden huomattava parantaminen koko taloudessa. Näiden markkinoiden olisi perustuttava tasapuoliseen ja avoimeen kilpailuun. Siitä, että näiden julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi sähkömarkkinoilla tarvitaan julkisia toimia, vallitsee laaja yksimielisyys. Jäsenvaltiot ovat sopineet toteuttavansa sähkön sisämarkkinat vuoteen 2014 mennessä 2. Jotta varmistetaan, että markkinat toteutuvat ja toimivat tehokkaasti ja että kansalaiset hyötyvät sähkömarkkinoiden avaamisesta kaikkialla unionissa, on tärkeää määritellä julkisten toimien rooli, taso ja luonne toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallistasolla. Jos julkiset toimet määritellään alueellisella, kansallisella tai paikallisella tasolla, komissio kehottaa toimivaltaisia viranomaisia huolehtimaan siitä, että toimintatavat ovat yhdenmukaisia koko unionissa. Alueellisen, kansallisen tai paikallisen tason julkiset toimet voidaan toteuttaa eri muodoissa. Niitä ovat esimerkiksi avustusten tai vero- ja maksuvapautusten muodossa myönnettävä valtiontuki tietyille aloille tai yrityksille, julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen ja yleisillä toimenpiteillä toteutettava sääntely. Julkiset toimet voivat olla hyödyllisiä ja tehokkaita unionin, alueiden, jäsenvaltioiden tai paikallistasolla asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta ne on suunniteltava hyvin ja mukautettava markkinoiden toiminnassa, teknologiassa ja yhteiskunnassa ajan mittaan tapahtuviin muutoksiin. Tiedonannossa Energian sisämarkkinat toimiviksi 3 komissio korosti, että jos julkiset toimet eivät ole hyvin suunniteltuja eikä niitä koordinoida kunnolla EU:n tasolla, ne voivat olla haitallisia ja vääristää sisämarkkinoiden toimintaa. Kyseisessä tiedonannossa komissio ehdotti Euroopan toimintasuunnitelmaa sisämarkkinoiden onnistumisen varmistamiseksi. Toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin useista toimenpiteistä, joilla pyritään varmistamaan asianmukaiset julkiset toimet. Vuodeksi 1 Tavoitteet on asetettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklassa. 2 Ks. Eurooppa-neuvoston 4. helmikuuta 2011 tekemät päätelmät. 3 COM(2012)

3 2013 niitä ovat muun muassa uusiutuvista energialähteistä 4 tuotetun energian tukijärjestelmiä koskevien ohjeiden hyväksyminen ja perusteiden laadinta, jotta voidaan arvioida ja varmistaa kansallisten uuteen tuotantokapasiteettiin liittyvien aloitteiden yhdenmukaisuus sähkön sisämarkkinoiden kanssa. Myös Eurooppaneuvosto on pyytänyt jälkimmäistä toimenpidettä 5. Tiedonannossa Uusiutuva energia: merkittävä tekijä Euroopan energiamarkkinoilla 6 komissio painotti tarvetta mukauttaa julkisia toimia innovoinnin piristämiseksi, avata uusiutuvat energialähteet entistä enemmän markkinahinnoille, estää liialliset korvaukset, vähentää tuen kustannuksia ja viime kädessä lopettaa tuki. Tiedonannossa myös toistettiin ilmoitus uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmiä koskevista ohjeista. Tällä välin eräät jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet huomattavasta julkisesta tuesta uuteen tuotantokapasiteettiin tehtäville investoinneille. Ellei tätä tukea suunnitella kunnolla, se uhkaa vääristää kilpailua ja investointisignaaleja. Unionin on katsottava kauemmas eteenpäin ja päätettävä, miten se aikoo saavuttaa energia- ja ilmastopoliittisissa etenemissuunnitelmissa 7 vuodelle 2050 asetetun pitkän aikavälin tavoitteen lähes hiilettömästä sähköntuotannosta. Vihreässä kirjassa ilmastoja energiapolitiikan puitteista vuoteen huomautetaan, että siirtyminen kohti kestävää, turvallista ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää edellyttää julkisten toimien tarkistamista. Perusteet erityisesti sähkömarkkinoiden julkisten toimien tarkistamiseksi ovat vahvat, sillä ne vaikuttavat merkittävästi sähkön kustannuksiin ja hintoihin. Sähköntuotannon kokonaiskustannusten ennustetaan vuonna 2050 vaihtelevan 100 eurosta 200 euroon megawattituntia kohti sen mukaan, mitä poliittista skenaariota käytetään 9. Jäsenvaltiot ovat jo jonkin aikaa tukeneet fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa sekä ydinvoimaa ja uusiutuvia energialähteitä. On kuitenkin vaikea määrittää näiden eri teknologioiden kustannuksia vertailukelpoiselta pohjalta ja arvioida niille annettavan julkisen tuen tarvittavaa tasoa. Kustannusten arvioinnissa on otettava huomioon kyseisten voimalaitosten pääoma-, toiminta- ja huoltokustannukset sekä jätehuoltoon, verkkoihin ja tasehallintaan liittyvät kustannukset ja kaikki ulkoiset kustannukset kuten päästöt. Uusiutuvilla energialähteillä alkuvaiheen pääomamenot ovat suuret ja niihin liittyy merkittäviä tasehallinta- ja verkkokustannuksia. Toisaalta niiden alhaiset tuotantokustannukset alentavat sähkön tukkuhintoja, ja lisäksi uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto on päästötöntä. Ydinvoiman osalta kustannuksiin sisältyvät, raskaiden alkuvaiheen pääomamenojen lisäksi, käytöstäpoisto- ja jätehuoltokustannukset sekä merkittävän korvausvastuun kattaminen onnettomuustapauksessa. Toisaalta samoin kuin uusiutuvilla 4 Jäljempänä uusiutuvat energialähteet. 5 Eurooppa-neuvoston päätelmät 22. toukokuuta COM(2012) KOM(2011) 885 lopullinen ja KOM(2011) 112 lopullinen. 8 COM(2013) KEMA:n tutkimus viiteen valittuun skenaarioon suhteutetuista sähkön kustannuksista 3

4 energialähteillä, ydinvoiman toimintakustannukset ovat suhteellisen alhaiset. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta tuotannosta aiheutuu investointikustannuksia, merkittäviä polttoainekustannuksia ja hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannuksia. Jäsenvaltiot käyttävät eri teknologioihin liittyvien kustannusten tukemiseen erilaisia välineitä, kuten verohelpotuksia, erilaisia kuluttajalaskuihin lisättyjä maksuja ja suoria tukia. Jotkin näistä tukimuodoista ovat EU:n lainsäädännössä määriteltyä valtiontukea, toiset taas eivät. OECD 10 ja IEA 11 ovat käsitelleet tätä monimutkaista ongelmakenttää ja määritelleet menetelmiä fossiilisille polttoaineille ja uusiutuville energialähteille annettavan tuen määrän laskemiseksi. Komissio katsoo kuitenkin, etteivät nämä tutkimukset ole vertailukelpoisia eikä niitä voida täysin soveltaa EU:n sähköntuotannon tilanteeseen. Tästä syystä niitä ei voida sellaisinaan pitää riittävän vankkana perustana politiikan muotoilulle. Siksi komissio aikoo syventää tässä suhteessa omaa analyysiään vertailukelpoisista kustannuksista. Tässä yhteydessä komissio sisällyttää tällä hetkellä saatavilla oleviin tietoihin pohjautuvan alustavan analyysinsä vertailukelpoisista kustannuksista tulevaan kertomukseen energian hintoihin vaikuttavista tekijöistä. Tämän jälkeen se tekee ensi vuoden kesäkuuhun mennessä perusteellisen selvityksen eri teknologioiden täysistä kustannuksista ja tuista sähköalalla. Nykyisin sähkön vähittäishinnat ovat unionissa usein korkeammat kuin muualla maailmassa. Yritysten ja kotitalouksien maksamat sähkön loppukäyttäjähinnat ovat reaalisesti nousseet viime vuosikymmenen aikana. 12 Syitä tähän ovat sähkön lopullisen hinnan korkeat ja lisääntyvät verot ja maksut sekä verkko- ja polttoainekustannukset. Niukka kilpailu ja joskus tehottomat julkiset toimet ovat kuitenkin myös tärkeitä tekijöitä. Näin on erityisesti silloin, kun julkiset toimet suunnitellaan ja toteutetaan hyödyntämättä sähkön sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ja kun niissä ei oteta huomioon muita poliittisia tavoitteita ja mahdollisuuksia pyrkiä kysyntäpuolen (yritykset ja kuluttajat) ratkaisuihin. Sähkön sisämarkkinoiden luominen edellyttää vahvaa sääntelykehystä unionin tasolla. Se edellyttää kuitenkin myös mukautumista alueellisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Toimivaltaisia viranomaisia kehotetaan ottamaan julkisia toimia suunnitellessaan huomioon sähkön sisämarkkinoihin osallistumisesta seuraava keskinäinen riippuvuus. Tällä tiedonannolla ja siihen liittyvillä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoilla komissio ehdottaa ohjeita siitä, miten nämä viranomaiset voivat suunnitella uusia ja mukauttaa nykyisiä julkisia toimia varmistaakseen, että sähkön sisämarkkinat toimivat moitteettomasti kaikkien hyväksi. 10 Ks. esim. analyysi kattaa suorat budjettisiirrot ja verotuet, joilla tuetaan tai suositaan fossiilisten polttoaineiden tuotantoa tai kulutusta. Näiden lisäksi tulevat tavanomaisten polttoaineiden ulkoiset kustannukset niiden EU:n terveydenhuoltojärjestelmille aiheuttamien sosiaalisten ja terveyskustannusten muodossa, joiden on arvioitu olevan 40 miljardia euroa vuodessa. 11 International Energy Agency 2012 World Energy Outlook 12 IEA:n indeksi teollisuuden käyttämän energian reaalisista loppukäyttäjähinnoista EU:n OECDmaissa 4

5 Tässä tiedonannossa arvioidaan julkisten toimien pääpiirteitä markkinoiden häiriöiden korjaamiseen. Siinä osoitetaan, miten julkisia toimia voidaan suunnitella tai mukauttaa niiden tehokkuuden lisäämiseksi. Tiedonannossa esitellään keskusteltavaksi muutosten periaatteet ja suunta, johon julkisten toimien suunnittelua olisi komission mielestä kehitettävä. Vaikka tiedonannon painopiste on sähköalan julkisissa toimissa, siinä määritettyjä periaatteita voidaan soveltaa myös muilla energia-alan sektoreilla, kuten liikenteessä ja lämmityksessä. Komissio hyväksyy vuonna 2014 ympäristönsuojelu- ja energiatukea koskevat uudet unionin suuntaviivat vuosiksi Komission yksiköt käynnistävät piakkoin julkisen kuulemisen näiden suuntaviivojen luonnoksesta. Hyväksyessään ympäristönsuojelu- ja energiatukea koskevat suuntaviivat vuonna 2014 komissio ottaa asianmukaisesti huomioon tällä tiedonannolla ja suuntaviivojen luonnoksella käynnistettävän julkisen keskustelun tulokset. Komissio ottaa tämän keskustelun tulokset huomioon myös ehdottaessaan muutoksia sähkön sisämarkkinoita koskevaan nykyiseen unionin säännöstöön. II. MIKSI ENERGIA-ALAN JULKISIA TOIMIA ON TARPEEN ARVIOIDA UUDELLEEN? Sähkön sisämarkkinoiden luominen on muuttanut julkisten toimien roolia, mutta se ei ole poistanut tarvetta varmistaa niiden avulla tasavertaiset toimintaedellytykset, korjata markkinahäiriöitä, edistää teknologian ja innovaatioiden käyttöönottoa ja yleisemmin auttaa markkinoita antamaan oikeita investointisignaaleja. Sähkön sisämarkkinoiden kehittyessä on noussut esiin joukko kysymyksiä, jotka saattavat oikeuttaa julkiset toimet. Uusiutuvat energialähteet ovat tärkeä ja kasvava tekijä markkinoilla Kuten komissio painotti viime vuonna 13, uusiutuvien energialähteiden markkinaosuus sähkön sisämarkkinoista on huomattava, ja niiden osuus sähkön loppukulutuksesta EU:ssa oli 13 prosenttia vuonna Energia-alan etenemissuunnitelmassa 2050 ennustetaan, että uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa pitemmällä aikavälillä. Uusiutuvien energialähteiden suuremman osuuden hyödyt ovat moninaiset 15. Useimmat nykyisin sovellettavat tukijärjestelmät suunniteltiin kuitenkin silloin, kun uusiutuviin energialähteisiin liittyvä teknologia oli vielä lapsenkengissä ja niiden markkinaosuudet olivat häviävän pieniä. Kun etenkin sähkön sisämarkkinat kehittyvät ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvä teknologia kypsyy ja sen käyttöönottoaste kasvaa, tukijärjestelmiä olisi mukautettava muuttuneisiin olosuhteisiin, jotta edistetään uusiutuvien energialähteiden seuraavien, suorituskyvyltään parempien 13 COM(2012) COM(2013) Niiden kestävyystavoitteita edistävä vaikutus käsittää kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen lisäksi myös ilmansaasteiden vähenemisen ja pienemmän jäähdytysveden tarpeen perinteisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan monipuoliseen energiansaantiin ja resurssitehokkuuden lisäämiseen liittyvän tavoitteen. 5

6 sukupolvien syntymistä ja rahoitetaan näistä järjestelmistä energian kuluttajille aiheutuvia kustannuksia. Kysyntäpuolen ohjaus Kysyntäpuolen mahdollisuuksia markkinoilla ei tällä hetkellä käytetä riittävästi. Kuluttajia on perinteisesti pidetty passiivisina käyttäjinä pikemmin kuin energiamarkkinoiden vaikutusvaltaisena osana. Tarjontapuolen muutokset, erityisesti vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyminen, edellyttävät energiaverkoilta suurempaa joustavuutta. Energiatehokkuuden, paikallisten energialähteiden ja kysynnänohjausratkaisujen synnyttämät kulutustottumusten muutokset voivat tarjota tällaista joustavuutta, ja ne ovat erittäin tärkeitä, jotta tarjonta voidaan tulevaisuudessa sovittaa tehokkaasti kysyntään. Teknologian kehitys luo uusia mahdollisuuksia kysyntäpuolen toimille (kuten älykkäät jakeluverkot, älykkäät mittarit ja laitteet sekä sähkön varastointi) ja kysynnänohjauspalveluille (dynaaminen hinnoittelu, keskeytettävissä olevaan kuormitukseen tai dynaamiseen kuormitukseen perustuvat kuormitushuippuja tasoittavat sopimukset teollisuudelle, kaupallisille yrityksille ja kotitalouksille, osallistuminen tasesähkömarkkinoille, palvelujen yhteen kokoaminen ja kotitalouksien kysynnän optimointi). Näillä toimilla lisätään järjestelmän joustavuutta ja vähennetään tuotantokapasiteetin tarvetta. Ne voivat tarjota kuluttajille kannustimia antamalla heille mahdollisuuden siirtää osan kulutuksesta halvempiin ajankohtiin. Kysyntäpuolen ohjaus tarjoaa unionin mittakaavassa valtavat mahdollisuudet: huippukysyntää voitaisiin vähentää 60 GW eli noin 10 prosenttia EU:n huippukysynnästä 16. Kysynnänohjauksen lisäksi loppukäytön energiatehokkuuden parantaminen vähentää kustannuksia ja tarvetta investoida kalliisiin tuotantolaitoksiin. Ilmastonmuutosohjelman haasteet Keskeinen syy julkisiin toimiin sähkömarkkinoilla on edelleen ulkoisten ympäristökustannusten sisällyttäminen hintoihin. Sähkön suhteen EU:n päästökauppajärjestelmä, jolla vuoden 2020 ilmastonmuutostavoitteet siirretään sekundaarilainsäädäntöön, on merkittävä askel tähän suuntaan. Jotkin jäsenvaltiot katsovat, että uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmien lisäksi julkisia toimia tarvitaan myös valtiontukina investoinneille ydinvoimaan, joka on toinen vähähiilinen sähkönlähde. Samalla G20-ryhmä 17 ja Eurooppa-neuvosto 18 ovat toistuvasti kehottaneet lakkauttamaan fossiilisten polttoaineiden tuet vuoteen 2020 mennessä. Ympäristön kannalta haitallisten tukien poistaminen, fossiilisten polttoaineiden tuotannon suorat 16 Ks. kysynnänohjausta koskeva komission yksiköiden valmisteluasiakirja. 17 G20-maiden johtajien antama lausunto, Pittsburghin huippukokous (syyskuu 2009), Toronton huippukokous (kesäkuu 2010) ja G20-maiden tutkimusryhmä: vuonna 2011 Cannesissa julkaistu G20- maiden lopullinen vaatimustenmukaisuusraportti (Final Compliance Report). 18 Eurooppa-neuvoston päätelmät 22. toukokuuta

7 ja epäsuorat tuet mukaan luettuna, on yksi toimintasuunnitelman käynnissä olevista toimista energian sisämarkkinoiden onnistumisen varmistamiseksi 19. Riittävän tuotannon tarve Eri lähteistä tuotettavan sähkön tuotannon lisääntyminen EU:ssa, tarve rahoittaa nykyisen vanhenevan sähköntuotantojärjestelmän parannustoimet sekä primäärienergian markkinoiden epävakaus aiheuttavat tuottajille ennakoituun tuottoon liittyvää vaihtelua ja epävarmuutta. Ne pystyisivät luultavasti selviytymään epävarmuustekijöistä tehokkaasti toimivilla sähkömarkkinoilla. Kun sijoittajat odottavat voivansa saada menonsa takaisin tulevien (odotettujen) sähkönhintojen ja kysynnän perusteella, ne rakentavat tuotantokapasiteettia, joka tyydyttää sähkönkysynnän kaikkina aikoina. Säänneltyjen vähimmäishintojen ja tukkuhintojen enimmäistasojen vuoksi uusien investointien kannattavuus on epätodennäköisempää. Lisäksi talous- ja rahoituskriisi on lisännyt epävarmuutta tulevasta kysynnästä ja heikentänyt monien yritysten taloudellista tilaa. Tilannetta pahentaa se, että kysynnänohjauspalveluja ei ole vielä yleisesti saatavilla. Tämän seurauksena huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä on johtanut siihen, että eräät jäsenvaltiot harkitsevat julkisia toimia, kuten uuteen sähköntuotantokapasiteettiin tehtäville investoinneille suunnattuja tai nykyisten voimaloiden toiminnan jatkamista palkitsevia tukijärjestelmiä. Komissio katsoo, että tällaiset toimenpiteet eivät saisi johtaa siihen, että tehottomia voimaloita pidetään keinotekoisesti toiminnassa julkisen tuen turvin tai että rakennetaan tarpeetonta uutta tuotantokapasiteettia. Kansallisten markkinoiden yhdentymisen lisääminen Sähkön sisämarkkinoiden luominen on avannut kansalliset markkinat muista jäsenvaltioista tuleville energiantoimittajille ja lisännyt kansallisten markkinoiden keskinäistä riippuvuutta. Yhtäältä tämä kehitys mahdollistaa sähkön sisämarkkinoiden yhteisvaikutusten ja mittakaavaetujen hyödyntämisen. Toisaalta, kun markkinat ovat yhteydessä toisiinsa, julkiset toimet vaikuttavat hintoihin paitsi kotimaan myös naapurimaiden markkinoilla. Tästä syntyvät sähkön sisämarkkinoiden vääristymät voivat olla sekä lyhytaikaisia (ja vaikuttaa järjestelmän vakauteen, spotmarkkinahintoihin ja sähköntuotantoon) että pitkäaikaisia (ja syrjäyttää investoinnit uuteen kapasiteettiin tai ohjata ne muihin kuin optimaalisiin hankkeisiin). III. JULKISTEN TOIMIEN TULOKSELLISUUDEN JA TEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN Hyvin suunniteltujen, kohdennettujen ja oikeasuhtaisten julkisten toimien avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat saavuttaa julkisen politiikan tavoitteita vääristämättä markkinoita tarpeettomasti. Jos ongelma on väliaikainen, myös julkisen toimen olisi oltava väliaikainen. Toimien olisi oltava johdonmukaisia erilaisten poliittisten tavoitteiden suhteen. Tämä tarkoittaa, että dynaamisilla sähkön 19 COM(2012)

8 sisämarkkinoilla, joille ovat tyypillisiä vahvat keskinäiset kytkökset, julkisia toimia on koordinoitava asianmukaisesti jäsenvaltioissa ja niiden välillä, jotta vältetään kuluttajien ja veronmaksajien kustannusten nousu, rajatylittävän kaupan mahdollisuuksien kaventuminen tai jäsenvaltioiden välinen tukikilpailu. Konkreettisen ongelman ja sen syyn tunnistaminen Julkisten toimien perustelemiseksi on tärkeää määritellä ratkaistava ongelma ja osoittaa, että unionin nykyisen säännöstön perusteella toimivat sähkön sisämarkkinat eivät todennäköisesti pysty ratkaisemaan sitä. Julkisten toimien tarve yhteiskunnalle koituvien kielteisten heijastusvaikutusten välttämiseksi siinä tapauksessa, että sähköntuottajat ja -kuluttajat eivät ota huomioon ympäristövahinkojen kustannuksia, tunnustetaan yleisesti. Julkisilla toimilla voidaan myös luoda kannustimia myönteiselle kehitykselle esimerkiksi tukemalla uuden uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian kehittämistä, jos innovointiin ja käyttöönottoon liittyy esteitä. Eräitä investointeja on mahdollista helpottaa julkisilla toimilla. Tällaisilla toimilla voidaan parantaa koordinointia tapauksissa, joissa tarvitaan heti useiden markkinatoimijoiden pitkäaikaista sitoutumista, mutta kustannukset ja hyödyt jakautuvat vaihtelevasti. Esimerkiksi kysynnänohjaustoimenpiteiden kehittäminen edellyttää jakeluyhtiöiden, kysynnänohjauspalveluiden toimittajien sekä sähkön ja tieto- ja viestintätekniikan toimittajien koordinoitua toimia 20. Se saattaa myös edellyttää julkisia kannustimia ja verkkotariffien ja -sääntöjen muodostamien esteiden poistamista. Kun julkiset toimet on perusteltu, toimien luonnetta on arvioitava kansallisten sähkömarkkinoiden laajemmissa poliittisissa ja sääntelypuitteissa myös muut julkiset toimet huomioon ottaen. Mahdollisen vuorovaikutuksen arvioiminen muiden poliittisten tavoitteiden kanssa Julkisia toimia suunniteltaessa jäsenvaltioiden olisi vältettävä sitä, että eri poliittisia tavoitteita yritetään saavuttaa erillään toisistaan, jotta vältetään niiden väliset ristiriidat. Suunnittelun olisi oltava kokonaisvaltaista, ja siinä olisi otettava huomioon kaikki energiapolitiikan tavoitteet sekä tarve koordinoida julkisten toimien eri välineet, sähkön sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet mukaan luettuna. Valintatilanteet voivat olla monitahoisia: esimerkiksi hiilen käyttö toimitusvarmuuden vuoksi saattaa olla ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa ja teholtaan vaihtelevan sähkön edistäminen saattaa herättää huolta toimitusvarmuudesta sähköjärjestelmissä, joille on tunnusomaista vähäinen yhteenliittäminen ja/tai joustavuus. Kotimaisen tuotantokapasiteetin tukitoimet saattavat vaikuttaa estävästi investointeihin uusiin 20 Esimerkiksi silloin, kun kysynnänohjaustoimenpiteet ovat älykkäiden verkkojen keskeisenä toimintona, niistä saadaan täysi hyöty vain, jos niitä täydennetään täysimittaisesti käyttöön otetulla, nopealla ja avoimella tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurilla. 8

9 rajatylittäviin liitosyksiköihin, jotka voisivat olla tehokkaampi ratkaisu toimitusvarmuuden takaamiseksi. Sen varmistaminen, että ulkoiset kustannukset heijastuvat hintoihin, on ratkaiseva askel kohti tuloksellisia ja tehokkaita julkisia toimia. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuotantotukien poistaminen on yksi keino korjata vääristyneitä energianhintasignaaleja. Vaihtoehtojen arviointi: eurooppalainen ulottuvuus ja kysyntäpuolen ulottuvuus Unionin lainsäädäntö voi tarjota eurooppalaisen vaihtoehdon kansallisille tai paikallisille julkisille toimille. Toimivaltaisia viranomaisia kehotetaan hyödyntämään täysimittaisesti EU:n nykyisiä toimia ja ohjelmia sekä EU:n lainsäädännön ennakoivan täytäntöönpanon tarjoamia mahdollisuuksia. Joskus kansallisten markkinoiden tilanteeseen saattaa löytyä ratkaisu laajemmasta alueellisesta toimintaympäristöstä, johon liittyy kapasiteettia tai ratkaisuja, jotka ovat käytettävissä rajanylittävästi yhä tiiviimmin yhteenliitettyjen sähkön sisämarkkinoiden ansiosta. Sen sijaan, että jäsenvaltiot myöntävät tukia uutta tuotantokapasiteettia tai tehottoman ja saastuttavan vanhan sukupolven kapasiteetin kunnossapitoa varten, ne voisivat esimerkiksi edistää uusien voimalaitosten pitkän aikavälin rakentamissopimuksia sähköntuottajien ja tulevien kuluttajien (esim. yrityskonsortioiden) välillä, edellyttäen että nämä sopimukset ovat sovellettavien kilpailusääntöjen mukaisia. Tällaiset sopimukset voivat tarjota sekä tuottajille että yrityksille niiden investointien tarvitsemaa ennustettavuutta 21. Energiaintensiivisille teollisuudenaloille pitkän aikavälin sopimukset voivat olla tärkeä tekijä niiden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamisessa, ja ne voivat tarjota ennustettavuutta sekä ostajille että myyjille. Markkinoiden sulkemista on kuitenkin vältettävä. Lisäksi vaikuttaa hyödyttömältä kehittää eurooppalaista tarjontaa ilman vastaavaa lähestymistapaa kysyntäpuolella. Kysynnänohjaus ja energian loppukäytön tehokkuus ovat ensimmäinen vaihtoehto, ennen kuin harkitaan julkisia toimia tarjontapuolella. Kysynnänohjaustoimien asettaminen tasavertaiseen asemaan tarjonnan kanssa on lupaavin väline tarjonnan ja kysynnän sovittamiseksi paremmin yhteen markkinamekanismeilla samalla, kun kuluttajille annetaan mahdollisuus pienentää sähkölaskujaan. Yhteisvaikutukset tieto- ja viestintätekniikka-alan kanssa voivat tuottaa kustannustehokkaita ja tuloksellisia kysynnänohjauksen hallintajärjestelmiä. Kulutuskäyttäytymisen muutosten ja kuluttajien osallistumisen kannustaminen ei välttämättä edellytä julkisen sektorin rahoitustoimia. Toteuttamalla oikeat toimenpiteet (kuten tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittäminen, älykkäiden mittarien ja laitteiden käyttöönotto, verkkotariffien uudistus ja säänneltyjen hintojen poistaminen) helpotetaan käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Saattamalla nämä 21 Muita hyötyjä ovat muun muassa, että pitkäaikaisemmat sopimukset suojaavat suuria teollisuuskuluttajia huippuhintoja vastaan sekä mahdollistavat paremman suunnittelun ja tehokkaamman tuotannon hallinnon. 9

10 unionin lainsäädännön säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä tarjotaan kuluttajille mahdollisuuksia pienentää sähkölaskuaan ja vahvistetaan sähkön hintasignaaleja. Näin vähennetään myös sähkönkysyntää kulutushuippujen aikana ja vastaavasti uuden tuotanto- ja siirtokapasiteetin tarvetta, mikä säästää niukkoja investointiresursseja ja julkisia varoja ja lisää samalla energiajärjestelmän tehokkuutta. Lisäksi se on myös kustannustehokas tapa liittää uusiutuvat energialähteet laajamittaisesti sähköjärjestelmään. Julkisista toimista sähköjärjestelmiin ja kilpailuun kohdistuvien vaikutusten minimoiminen ja piilotukien lopettaminen Uusien tuotantotekniikoiden tuki toteutetaan usein siten, että asetetaan erityisiä sääntöjä, jotka koskevat verkon tasehallintaa, ensisijaista ajojärjestystä ja taloudellista vastuuta verkon kehittämisestä 22. Vaikka näillä säännöillä ehkä tuetaan toivottua tuotantokapasiteetin lisääntymistä paikallisesti kehittämällä avoimia ja kilpailukykyisiä sähkömarkkinoita, ne saattavat menettää oikeutuksensa, kun sähkön sisämarkkinat on toteutettu. Unioni yhdenmukaistaa sähköntuottajien markkinasääntöjä, verkkoon pääsyä koskevat säännöt (verkkosäännöt) mukaan luettuna, mikä saattaa eri jäsenvaltioista tulevat kilpailijat tasavertaiseen asemaan. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne kansalliset säännöt, joita ei ole yhdenmukaistettu, eivät syrji mitään teknologiaa eivätkä vapauta mitään tuottajia niiden toimien, esimerkiksi tuotantoaikataulun noudattamatta jättämisen, taloudellisista seurauksista. Kun jäsenvaltiot kehittävät päivänsisäisiä markkinoita, tasemarkkinoita ja liitännäispalvelujen markkinoita, kaikkien tuottajien olisi voitava osallistua niihin ja saada lisätuloja seuraavan päivän (day ahead) liiketoimista sekä edistää järjestelmän joustavuutta ja kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista ja tällä tavoin viime kädessä tehokkaampaa tuotantoa, joka tarvitsee vähemmän tukia. Tiukimmat turvallisuutta, suojaamista ja ydinaseiden leviämisen estämistä koskevat vaatimukset täyttävän vankan oikeuskehyksen kehittäminen ja täytäntöönpano ydinenergian käytössä on kaikkien jäsenvaltioiden etujen mukaista. Julkisissa toimissa on otettava huomioon aiheuttamisperiaate, joka on kirjattu perussopimukseen (SEUT-sopimukseen) ja ydinlaitosten käytöstäpoistoa sekä ydinjätteiden ja käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa koskevaan EU:n oikeuskehykseen 23. Komission näkemyksen mukaan vastuuta koskevien sääntöjen suuremmalla yhdenmukaistamisella olisi pyrittävä takaamaan, että kaikki sähkön sisämarkkinoiden toimijat asetetaan tasavertaiseen asemaan. Kustannusten pitäminen alhaisina: huutokaupat, eri teknologioiden kilpailu ja tehokkuusetujen hyödyntäminen Euroopan unionin tasolla 22 Ks. esimerkiksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 16 artiklassa vahvistetut ajojärjestystä koskevat säännöt, EUVL L 140, , s Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2011, EUVL L 199, , s

11 Määritellessään julkisia toimia jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että ne soveltuvat asetetun tavoitteen saavuttamiseen eivätkä ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi (suhteellisuustesti). Teknologioiden välisen kilpailun edistäminen voi auttaa varmistamaan, että tuki rajoitetaan minimiin, ja jättää markkinoiden tehtäväksi valita tehokkaimmat teknologiat, mikä vähentää tukijärjestelmien vääristävää vaikutusta. Tästä syystä komissio kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan tukijärjestelmiä kaikille eri energiateknologioille, joiden avulla asetettuun tavoitteeseen voidaan pyrkiä 24. Voi kuitenkin myös olla asianmukaista tukea uusien ja innovatiivisten mutta ei vielä kilpailukykyisten teknologioiden käyttöönottoa, joka mahdollistaa etenemisen niiden oppimiskäyrällä. Tätä varten voi olla tarpeen antaa teknologiakohtaista tukea. Tukijärjestelmien tapauksessa aidosti kilpailuun perustuvista tarjousmenettelyistä olisi tultava tukien oletusarvoinen myöntämismekanismi, jotta voidaan alentaa edelleen tarvittavaa tuen määrää ja välttää liialliset korvaukset tekemällä energian kustannuksista läpinäkyviä ja välttämällä tukien myöntämistä kaikille samalla tariffilla. Järjestelmät, jotka perustuvat vaadittuihin määriin tuotannosta saatavien taattujen tulojen sijasta, saattavat nostaa riskipreemioita siirtäessään hintariskin tuottajalle, mutta ne saattavat myös luoda tehokkaammin kilpailua eri teknologioiden välillä ja saada energian tuottajat vastaamaan herkemmin markkinasignaaleihin. Sähkön sisämarkkinat ja EU:n päästökauppajärjestelmä 25 ovat tärkeitä välineitä kustannusten kurissa pitämiseksi, ja siksi ne ovat keskeisiä tekijöitä kansallisten toimenpiteiden kustannusten ja hyötyjen analyysissa. Kansallisten tukijärjestelmien ja -menetelmien lähentyminen koko EU:ssa luo edellytyksiä parhaille mahdollisille investointipäätöksille. Kilpailua voidaan tehostaa, jos tukijärjestelmät avataan muiden maiden tuotannolle lisäämällä yhteenliittämistä ja tarvittaessa yhteistyömekanismeja. Komissio aikoo uusiutuvien energialähteiden osalta tarkastella erilaisia vaihtoehtoja tällaista tukijärjestelmien eurooppalaistamista varten uusiutuvia energialähteitä koskevassa EU:n tulevassa oikeuskehyksessä. Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä ei kielletä jäsenvaltioita rajoittamasta tukijärjestelmiään kansalliseen uusiutuvan energian tuotantoon 26. Jäsenvaltiot voivat jo nykyisinkin käyttää yhteistyömekanismien rajatylittäviä tukijärjestelmiä 27 rajatylittävän tuen käyttöön ottamiseksi. Komissio kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita hyödyntämään näitä mahdollisuuksia ja avaamaan asteittain kansallisesti suuntautuneet tukijärjestelmänsä muiden jäsenvaltioiden tuottajille. Yhden jäsenvaltion suorittama yksipuolinen toimi voi haitata naapurimaiden yrityksiä. Tällainen toimi voi osoittautua kalliimmaksi ja tehottomammaksi kuin 24 Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuksiin määrittää omat energiayhdistelmänsä. 25 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi, EUVL L 140, , s EU:n tuomioistuin tutkii parhaillaan tällaisen rajoituksen yhteensopivuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen säännösten kanssa. Ks. asiat Essent Belgium, C /12, ja Ahlands Vindkraft, C-573/ Esim. direktiivin 2009/28/EY 11 artikla. 11

12 useiden jäsenvaltioiden yhdessä toteuttama toimi. Tuotannon riittävyyden saavuttamisen nettohyöty sähkön sisämarkkinoilla olisi 7,5 miljardia euroa vuodessa kaudella Lisäksi odotetaan, että EU:n laajuinen tasesähkövarojen jakaminen tuottaa vuosittain jopa 0,5 miljardin nettohyödyt. Lisäksi älykkäiden verkkojen käyttö kysynnänohjauksen helpottamiseksi kuluttajien tasolla saattaa tuottaa noin 4 miljardin euron aineellisen hyödyn. Koordinoitu uusiutuvien energialähteiden investointiskenaario mahdollistaa miljardin euron hyödyt kaudella , kun sähkön sisämarkkinoita hyödynnetään sijoittamalla uusiutuvan sähkön tuotanto sinne, missä se on tehokkainta sekä tarjonnan että kysynnän näkökulmasta. Tästä syystä jäsenvaltioiden on julkisia toimia harkitessaan tarkasteltava haluttujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja pohdittava, voidaanko ne saavuttaa käyttämällä kansallisen potentiaalin lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa olevaa potentiaalia. Kustannusten vaikutukset kuluttajiin Energiakustannukset ovat keskeinen tekijä energiaintensiivisten teollisuudenalojen kilpailukyvyn ja näiden alojen toimipaikkojen houkuttelevuuden kannalta. Maailmanmarkkinahintojen erot heijastuvat vaikutuksina energiaintensiivisten alojen hintarakenteisiin ja vaikuttavat suoraan globaaliin kilpailuun ja kilpailukykyyn. Tähän mennessä komissio on puuttunut näihin ongelmiin antamalla valtiontukea koskevat suuntaviivat, jotka mahdollistavat sähkönhintaan sisältyvien hiilidioksidikustannusten korvaamisen 29. Energian sisämarkkinoiden toiminnan vahvistaminen voi siis merkittävällä tavalla edistää Euroopan talouden yleisen kilpailukyvyn varmistamista. Seuranta, arviointi ja tuen asteittainen lopettaminen Kilpailun vääristymisen minimoimiseksi julkiset toimet olisi lopetettava asteittain, kun niiden perusteena olevat syyt katoavat tai kun olosuhteet muuttuvat. Tämä edellyttää säännöllistä arviointia. Samalla julkisten toimien on muodostettava vakaita, pitkäaikaisia, avoimia, ennakoitavia ja uskottavia sitoumuksia investoijille ja kuluttajille, jotta ne voivat saavuttaa tavoitteensa. Tarve muuttaa sääntelyolosuhteita markkinoiden kehitykseen vastaamiseksi ei oikeuta tällaisten muutosten soveltamista takautuvasti jo tehtyihin investointeihin tilanteissa, joissa tällainen tarve johtuu viranomaisten kyvyttömyydestä ennustaa ajoissa markkinakehitystä tai mukautua siihen. Takautuvien muutosten soveltaminen tällaisissa tilanteissa heikentää vakavasti investoijien luottamusta, ja sitä olisi mahdollisuuksien mukaan vältettävä. 28 Study on the benefits of an integrated European energy market, Booz&Co, 2013: 29 Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen, EUVL C 158, , s. 4 12

13 IV. ERITYISIÄ TOIMENPITEITÄ KOSKEVAT OHJEET Tässä tiedonannossa komissio esittää tiettyjä sähköntuotantoon liittyvien julkisten toimien muotoja koskevia periaatteita ja poliittisia näkökohtia. Teknisiä näkökohtia käsitellään lähemmin tähän tiedonantoon liittyvissä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoissa. Sähkömarkkinoiden julkiset toimet saattavat käsittää tuottajille, toimittajille ja/tai siirtoverkonhaltijoille asetettavia julkisen palvelun velvoitteita. Näiden velvoitteiden on täytettävä sähködirektiivin 30 3 artiklan 2 kohdassa asetetut vaatimukset. Niiden on etenkin oltava selkeästi määriteltyjä, avoimia, syrjimättömiä ja todennettavia ja turvattava se, että sähköalan yritykset voivat tarjota palvelujaan tasapuolisesti. Jäsenvaltioiden on kyettävä osoittamaan, että julkisen palvelun velvoitteet ovat välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja luonteeltaan väliaikaisia 31. Komissio on sitoutunut tekemään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tuotannon riittävyyteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmien uudistamiseksi ja kysynnänohjaustoimenpiteiden käyttöönoton helpottamiseksi. Jos julkiset toimet ovat kuitenkin ristiriidassa sähkön sisämarkkinoita koskevan unionin lainsäädännön tai kilpailusääntöjen ja etenkin valtiontukisääntöjen kanssa, komissio käynnistää rikkomismenettelyjä ja on velvollinen aloittamaan valtiontukimenettelyjä. Tuotannon riittävyyden varmistamiseksi toteutettavia julkisia toimia koskevat ohjeet Sähkön tuotannolla ja jakelulla on erittäin suuri merkitys modernin talouden ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Toimitusvarmuuden takaaminen on näin ollen keskeinen julkisen politiikan tavoite. Vaikka saattaa olla oikeutettua, että tuotannon riittävyyttä koskevat vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltioiden erilaisten olosuhteiden vuoksi, järjestelmien luotettavuus yhteenliitetyillä markkinoilla on muista järjestelmistä riippuvainen seikka. Komissio katsoo, että toimitushäiriöiden estämisessä ei saisi ylittää sitä, mikä on ehdottomasti tarpeen toimivaltaisten viranomaisten olisi ensisijaisesti annettava markkinavoimien toimia tarvittavien investointien tekemiseksi. Jos on epäilyksiä siitä, voivatko markkinat taata tuotannon riittävyyden ja varmuuden, on viisasta tehdä tuotannon riittävyyden tilanteesta objektiivinen, tosiasioihin perustuva ja kattava arviointi ennen julkisten toimien toteuttamista. Toimivaltaisia viranomaisia kehotetaan ottamaan asianmukaisesti huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevan unionin lainsäädännön 32 vaikutukset ja noudattamaan sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (sähkö-entso) EU:n laajuista tuotannon riittävyyden 30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta, EUVL L 211, , s Ks. EU:n tuomioistuimen tuomio asiassa C-265/08, Federutility ym. 32 Esim. energiainfrastruktuureja koskeva asetus N:o 347/2013, EU:n päästökauppajärjestelmä ja energiatehokkuutta koskevat toimintalinjat (kuten energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU). 13

14 arviointia 33. Arvioinnissa on otettava huomioon sähkönsiirtoinfrastruktuuriin, myös liitosyksiköihin, tehtävien investointien ja kysyntäpuolen osallistumisen lisäämisen tarjoamat mahdollisuudet. Tuotannon riittävyyttä koskevat arvioinnit on ilmoitettava komissiolle sähkön toimitusvarmuudesta annetun direktiivin 34 vaatimusten mukaisesti. Vahvistaakseen ja tehostaakseen jäsenvaltioiden ja komission yhteistyötä ja koordinointia tuotannon riittävyyden arvioinnin alalla komissio perusti 15. marraskuuta 2012 sähköalan koordinointiryhmän 35, kuten Euroopan toimintasuunnitelmassa oli ilmoitettu. Sähkön toimitusvarmuudesta annetun direktiivin sisältämät säännöt ja sen voimaansaattaminen ja täytäntöönpano eivät ehkä riitä ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita tyydyttävällä tavalla. Komissio saattaa ehdottaa uutta lainsäädäntöä jäsenvaltioiden kanssa sähköalan koordinointiryhmässä käydyn näkemystenvaihdon perusteella. Jos tuotannon riittämättömyys havaitaan kattavan arvioinnin jälkeen vakavaksi ongelmaksi, jäsenvaltioita kehotetaan arvioimaan eri toimintavaihtoehtoja, joilla voidaan puuttua tuotannon riittävyyttä koskevaan ongelmaan tai minimoida se. Näitä ovat kysynnänohjauksen edistäminen ja mahdollistaminen, mihin sisältyy älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönoton vauhdittaminen ja yhteenliitäntäkapasiteetin laajentaminen varsinkin sellaisiin naapurimaihin, joilla on sähkön ylituotantoa tai täydentävä energiayhdistelmä. Syyt tuotannon riittämättömyyteen ja siihen, miksi markkinat yksin eivät ehkä pysty korjaamaan sitä, on määriteltävä asianmukaisesti ja poistettava Euroopan unionin lainsäädännön vaatimusten 36 mukaisesti. Syitä ovat muun muassa sääntelyn epäkohdat, kuten tukku- ja vähittäishintojen sääntely, sekä fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan perustuvan tuotannon nykyisten tukijärjestelmien kielteiset vaikutukset investointipäätöksiin. Uusiutuvan energian integroimiseksi tehokkaasti markkinoille tarvitaan julkisten toimien ohella tehokkaita päivänsisäisiä markkinoita, tasemarkkinoita ja liitännäispalvelujen markkinoita. Niiden puute saattaa olla tärkeä tuotannon riittämättömyyden syy, joka johtuu keskitason tuotantoa ja kulutushuippuja varten tarkoitettujen voimaloiden kannattavuuden pienenemisestä. Jos vaihtoehtoisilla toimenpiteilläkään ei voida ratkaista havaittua tuotannon riittämättömyyden ongelmaa, strateginen varasto, uskottava kertaluonteinen tarjousmenettely tai, jos tämä ei toimi, jopa markkinoiden laajuinen kapasiteettimekanismi ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Valittiin mekanismeista mikä tahansa, jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon fossiilisten polttoaineiden tuotantotukien lakkauttamista vuoteen 2020 mennessä koskeva tavoite. Uutta 33 Mukaan luettuna luotettavat tiedot vaihtelevan tuuli- ja sähkövoiman kehityksestä sekä kotimaassa että naapurijäsenvaltioissa. 34 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/89/EY, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, sähkön toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä, EUVL L Komission päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2012, sähköalan koordinointiryhmän perustamisesta, C(2012) Esimerkiksi kilpailusäännöt ja -päätökset sekä sähködirektiivin 2009/72/EY säännökset. 14

15 kapasiteettia koskeva tarjousmenettely on kustannustehokkain, jos se järjestetään avoimesti ja jos se kattaa kaikki teknologiat ja joustavuutta lisäävät keinot, mukaan lukien kysynnänohjauksen toimijat ja mahdollisimman laajasti myös muiden jäsenvaltioiden toimijat (esimerkiksi tuonnin enimmäiskapasiteettiin asti). Tarjouskilpailuperusteisiin voivat kuulua tekniset suorituskykyä koskevat perusteet ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin, jotta voidaan välttää lukkiutuminen uuteen tuotantokapasiteettiin 37. Komissio katsoo, että tuotannon riittävyyden varmistavien mekanismien olisi oltava avoimia kaikelle kapasiteetille, joka voi tehokkaasti edistää vaadittavan tuotannon riittävyystason saavuttamista, muiden jäsenvaltioiden kapasiteetti mukaan luettuna. Tämä voidaan saavuttaa usein eri tavoin, joita käsitellään lähemmin tuotannon riittävyyttä koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Jäsenvaltioita, jotka harkitsevat julkisia toimia tuotannon riittävyyden takaamiseksi, kehotetaan tekemään yhteistyötä alueensa muiden jäsenvaltioiden kanssa varhaisessa vaiheessa ja tutkimaan mahdollisuuksia rajatylittävien mekanismien toteuttamiseksi. Komissio katsoo myös, että sisämarkkinoiden vääristymisen minimoimiseksi vientimaksut ja menettelyt sähkön varaamiseksi kotimaan markkinoille olisi poistettava. Samoin ei saisi olla tarjouskilpailuihin liittyviä rajoituksia eikä vientirajoituksia, ja markkinoiden yhteenkytkemisen toimintaan kohdistuvia haittavaikutuksia olisi vältettävä. Toimivaltaiset viranomaiset voivat vähentää kilpailun ja kaupan vääristymistä varmistamalla, että toimien tarvetta tarkastellaan säännöllisesti uudelleen taustalla olevan markkinahäiriön korjaamiseksi, sekä suunnittelemalla julkiset toimet siten, että ne lopetetaan heti, kun havaittu kapasiteettiongelma saadaan ratkaistua (esimerkiksi lisäämällä liitosyksiköiden kapasiteettia tai kysynnänohjauksen käyttöä tai toteuttamalla energiatehokkuustoimia). Kun komissiota pyydetään tutkimaan tuotannon riittävyyden varmistamiseksi toteutettujen julkisten toimien asianmukaisuutta joko valtiontukisääntöjen tai sähkön sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön kannalta, se vaatii jäsenvaltiolta edellisissä kohdissa kuvaillun perusteellisen tuotannon riittävyyttä koskevan arvioinnin. Kauaskantoiset tuotannon riittävyyttä koskevat julkiset toimet voivat olla kalliita. Jäsenvaltiot voivat vähentää niiden vaikutuksia kuluttajiin yhdistämällä niitä kysynnänohjausta edistäviin toimenpiteisiin ja rakentamalla vähähiilisen sähköjärjestelmän edellyttämää markkina- ja sähkönsiirtoinfrastruktuuria. Tällaisten toimien ei pitäisi kompensoida muiden tukien tai sisämarkkinasääntöjen puutteellisen täytäntöönpanon haittavaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että komissio odottaa niiltä mailta, jotka ehdottavat julkisia toimia tuotannon riittävyyden varmistamiseksi, lujaa sitoutumista vähähiiliseen sähköjärjestelmään siirtymiseen ja 37 Esimerkiksi varmistamalla kulloisenkin mekanismin mukaan, että EU:n ilmastotavoitteiden mukaiset hiilen ns. varjohinnat, joita kuvaillaan muun muassa energia-alan etenemissuunnitelman 2050 hiilestä irtautumisen etenemistavoissa, sisällytetään asiaankuuluviin kustannus- ja tulolaskelmiin, ja/tai määrittelemällä suurimmat sallitut keskimääräiset hiilijalanjälkitasot tämän etenemistavan mukaisesti. 15

16 lisäksi uusiutuvan sähkön tukijärjestelmiä, joissa noudatetaan jäljempänä käsiteltäviä parhaita käytäntöjä. Jäsenvaltioiden olisi myös poistettava hintasääntely sekä kysynnänohjauksen esteet sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoilta ja tasesähkö-, liitännäis- ja muiden järjestelmäpalvelujen tuottamiselta. Kysynnänohjauksen käytön edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi vauhditettava älykkäiden verkkojen ja mittausjärjestelmien käyttöönottoa, joka on rinnakkaista komission työlle älykkäiden laitteiden ja energianhallintajärjestelmien parempien kehitysedellytysten luomiseksi. Uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmiä koskevat ohjeet Perussopimuksen 194 artiklan mukaan unionin energiapolitiikalla pyritään edistämään uusien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Tällainen edistäminen on tärkeää myös unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Energiamarkkinat eivät todennäköisesti lähitulevaisuudessa tuota yhteiskunnallisesti ja makrotaloudellisesti toivottavia uusiutuvan energian määriä. Tällaisten uusiutuvan energian toivottavien määrien saavuttamiseksi hallitukset saattavat haluta puuttua asiaan varhaisessa kehitysvaiheessa olevan teollisuuden tukemiseksi ja julkisia toimia voidaan pitää tarpeellisina konkreettisten markkinahäiriöiden ratkaisemiseksi. Komissio on kehottanut toteuttamaan julkisia toimia, joilla luodaan vakaat edellytykset uusiutuviin energialähteisiin tehtäville investoinneille ja kannustetaan etenkin uusiutuvan sähkön integrointia sähkön sisämarkkinoille. Jälkikäteen tehtävät muutokset olemassa oleviin tukijärjestelmiin heikentävät investoijien luottamusta ja vähentävät alan investointeja. Tukijärjestelmien uudistukset eivät saisi tehdä tyhjäksi investoijien oikeutettuja odotuksia. Komissio suosittaa, että uusiutuvia energialähteitä tuetaan vakaalla, avoimella, uskottavalla, kustannustehokkaalla ja markkinoita yhdentävällä tavalla. Tämä lisää teknologisia innovaatioita ja uusiutuvien lähteiden kilpailukykyä. Kun uusiutuvien energialähteiden ala ja siihen liittyvä teknologia kypsyvät ja kasvavat ja kustannukset laskevat, on tärkeää, että tuotantoa ja investointeja koskevat päätökset ovat entistä enemmän markkinalähtöisiä eivätkä perustu julkisviranomaisten asettamiin taattuihin hintatasoihin. Mahdollisesti yhä tarvittavan tuen olisi näin ollen täydennettävä markkinahintoja sen sijaan, että se korvaisi ne, ja sen määrä olisi rajoitettava vain siihen, mitä välttämättä tarvitaan. Käytännössä tämä merkitsee uusiutuvan energian tuottajia markkinoiden hintasignaaleilta suojaavien syöttötariffien asteittaista poistamista ja siirtymistä kohti syöttöpreemioita ja muita tukivälineitä, kuten kiintiövelvoitteita, jotka pakottavat tuottajat vastaamaan markkinahintoihin. Se merkitsee myös tuen suunnittelua vastaamaan paremmin päästökauppajärjestelmää, jotta varmistetaan tuen väheneminen päästökauppajärjestelmän hiilidioksidihintojen noustessa, kuten tapahtuisi vaihtelevien syöttöpreemioiden tapauksessa. Vaikka tällaiset taloudelliset välineet voivat taloudelliselta tehokkuudeltaan teoriassa vastata toisiaan, preemiojärjestelyjen ja kiintiöiden dynaaminen vaikutus markkinoiden toimintaan tekee näistä asianmukaisempia välineitä uusiutuvan energian integroimiseksi markkinoille. Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan myöntämään tällaista tukea aidosti kilpailuun perustuvien myöntämismekanismien, kuten tarjouskilpailumenettelyjen, avulla. Tällaisten menettelyjen avulla on mahdollista tuoda esiin eri teknologioiden, toimijoiden ja hankkeiden kustannukset ottaen huomioon konkreettiset tuotantopaikat sekä edistää 16

17 tervettä kilpailua paitsi eri toimijoiden ja tuotantopaikkojen, myös eri uusiutuvien energialähteiden välillä. Uusiutuvat energialähteet edellyttävät sekä EU:ssa että sen ulkopuolella tuotettujen teknisten laitteiden käyttöä sekä joskus biomassan käyttöä raaka-aineena. Komissio muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että paikallisia tuotantopanoksia koskevat säännöt tai vastaavat tiettyjen teknologioiden, laitteiden tai raaka-aineiden käyttöä sähköntuotannossa koskevat alueelliset rajoitukset eivät ehkä ole EU:n säännöstön mukaisia. On myös tärkeää keskittää tutkimuksen ja kehittämisen alan julkisia toimia uusiin teknologioihin. Tukemalla tällaisia teknologioita ja innovaatioita voidaan edistää niiden markkinoille pääsyä ja seuraavien sukupolvien teknologian varhaista käyttöönottoa. Pienimuotoista, tällä hetkellä ei-kaupallista ja hajautettua tuotantoa, kuten yksittäisten kotitalouksien harjoittamaa tuotantoa, on ehkä tuettava erityisillä keinoilla. Jos tällainen tarve todetaan, tämän lähestymistavan avulla voisi olla mahdollista tuottaa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti optimaalisia määriä uusiutuvaa energiaa ja tukea monia erilaisia uusiutuvan energian teknologioita. Uusiutuvan sähkön käyttöä edistävien julkisten toimien lisäksi verkon tasapainottamista koskevat velvoitteet, tasesähkömarkkinat, yhteenliitäntöjen käyttö, verkkoonliittämismaksut ja verkon käyttöä koskevat säännöt voidaan suunnitella niin, että ne ovat teknologianeutraaleja ja mahdollistavat asianmukaisten hintasignaalien antamisen kaikille tärkeille tuottajille ja käyttäjille. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan keinoja, joiden avulla kustannukset voidaan vähentää minimiin (kuten tarjouskilpailumenettelyjä tukitoimenpiteissä). Unionin tason yhteistyö uusiutuvien energialähteiden kehittämiseksi Direktiivissä 2009/28/EY säädetään kolmesta erilaisesta jäsenvaltioiden välisestä yhteistyömekanismista. Tämä auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan kansalliset tavoitteet tehokkaimmin hyödyntämällä jäsenvaltioiden erilaisia kansallisia resursseja nykyisten sähköä koskevien sääntöjen ja fyysisen infrastruktuurin puitteissa. Koska yhteistyömekanismeilla voitaisiin edelleen eurooppalaistaa uusiutuville energialähteille annettavaa tukea, komissio pitää valitettavana, että Norjan ja Ruotsin yhteistä tukijärjestelmää lukuun ottamatta näitä yhteistyömekanismeja ei toistaiseksi ole hyödynnetty. Uusiutuvien energialähteiden käytön kehittäminen rajatylittävillä tukijärjestelmillä voi vähentää direktiivin 2009/28/EY noudattamiskustannuksia. Se voi myös poistaa mahdolliset sisämarkkinoiden vääristymät, jotka johtuvat erilaisista kansallisista lähestymistavoista. Tähän asiakirjaan liitetyssä yhteistyömekanismeja käsittelevässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa komissio antaa tarkempia ohjeita yhteistyömekanismien käytöstä uusiutuvan energian tukijärjestelmissä. Niihin sisältyy vaihtoehtoisia suunnitteluominaisuuksia ja liitteitä, joissa on vakiomuotoisten sopimusten malleja kutakin yhteistyömekanismia varten. 17

18 Kysynnänohjaustoimenpiteet Sähkön sisämarkkinat ovat enemmän kuin sähköntuottajien ja -toimittajien, teknologiayritysten ja verkonhaltijoiden summa. Kuluttajat teolliset, kaupalliset ja palvelualan sähkönkuluttajat sekä puoli miljardia kotitalouskuluttajaa muodostavat hyvin tärkeän markkinoiden osan, nimittäin kysyntäpuolen. Niillä voi olla merkittävä rooli sähköjärjestelmän joustavoittamisessa energiatehokkuusratkaisujen, paikallisen uusiutuvan energiantuotannon ja kysynnänohjauspalvelujen avulla. Tämä edellyttää kaikkien kuluttajien saatavilla olevien teknologioiden tukemista, energia- ja televiestintäalan toimijoiden välisten yhteisvaikutusten hyödyntäminen mukaan luettuna. Tämä edellyttää vähittäismarkkinoiden organisoimista siten, että kuluttajat hyötyvät energiamarkkinoista ja heitä kannustetaan osallistumaan niille ja että saadaan aikaan investointeja innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin kuluttajien osallistumisen optimoimiseksi. Näin olisi annettava kuluttajille mahdollisuus osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja maksaa tukkumarkkinoiden hintasignaaleihin perustuvia sähkölaskuja. Se edellyttää myös selviä tietojen vaihtoa ja datasiirron yhteyskäytäntöjä koskevia sääntöjä. Kysynnänohjauksen mahdollistaminen edellyttää sellaisten tariffitekijöiden poistamista, jotka haittaavat aktiivista markkinoille osallistumista, sekä dynaamisen hinnoittelun kehittämistä. Jos sähködirektiivillä ja energiatehokkuusdirektiivillä 38 säädetty kysynnänohjauksen kehys pannaan asianmukaisesti täytäntöön, se mahdollistaa ja edistää teknologioita, joiden avulla monien yksittäisten kuluttajien energiankulutus voidaan koota yhteen vapaaehtoisuuden pohjalta. Näin voidaan avata markkinat kysynnänohjauksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja asettaa kysyntä markkinoilla tasavertaiseen asemaan tarjonnan kanssa. Komissio auttaa jäsenvaltioita saattamaan energiatehokkuusdirektiivin aikataulun mukaisesti (kesäkuuhun 2014 mennessä) osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan se asianmukaiseksi täytäntöön. Komissio analysoi parhaillaan jäsenvaltioilta saatuja kustannus-hyötyanalyyseja ja älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottosuunnitelmia. Komissio julkaisee jäsenvaltioita kuultuaan tämän analyysin tulokset kattavassa vertailuraportissa vuoden 2013 loppuun mennessä. Myös muuta poliittista ja sääntelytyötä saatetaan tarvita jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla. Tariffien asianmukaisen suunnittelun ja sen varmistamisen, että loppukuluttajien käytettävissä on dynaamisia päivänsisäisiä tariffeja, pitäisi helpottaa kuluttajien laskuttamista tukkuhintojen eikä kulutusprofiilien perusteella. Olisi suositeltavaa luopua hintavalvonnasta, vahvistaa hintasignaaleja ja laatia lisää sääntöjä eri markkinatoimijoiden koordinointia ja vuorovaikutusta varten, mukaan lukien etenkin jakeluyritysten rooli paikallisessa tasapainotuksessa osana älykkäitä 38 Energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta annettu direktiivi 2012/27/EU, EUVL L 315, , s

19 jakeluverkkoja. Tässä yhteydessä tiedon saanti ja vaihto on hoidettava turvatusti ja rajoitettava tarvittavaan, mutta yksittäisten kuluttajien luvalla sen on oltava uusien markkinatoimijoiden saatavilla. Lisäksi on tarpeellista yksilöidä ja edistää kysynnänohjaukseen liittyviä hyviä käytäntöjä jäsenvaltioissa. Samalla on tärkeää tuoda mahdollistava teknologia markkinoille ottamalla käyttöön tarvittavat toiminnot sisältäviä älykkäitä mittausjärjestelmiä sekä luomalla tarvittavat puitteet älykkäiden ja tehokkaiden laitteiden ja valvontajärjestelmien laajalle käyttöönotolle ekologisen suunnittelun, energiamerkintöjen ja standardoinnin avulla. Tällaiset älykkäät teknologiat ja ratkaisut olisi otettava kiireesti käyttöön, ja samalla olisi otettava huomion tietoturvaa ja -suojaa, kuluttajien yksityisyyttä ja haitalliselta tunkeutumiselta suojaamista koskevat oikeudelliset näkökohdat. Eurooppalaiset standardointijärjestöt laativat täydellisen sarjan standardeja älykkäitä verkkoja varten, kysynnänohjaus mukaan luettuna, vuoden 2014 loppuun mennessä. Kysynnänohjauksen edistämiseksi ja mahdollistamiseksi tarvittavia käynnissä olevia toimia käsitellään tarkemmin komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka koskee kysyntäpuolen joustavuuden sisällyttämistä sähkömarkkinoihin. V. PÄÄTELMÄT JA JATKOTOIMET Sähkön sisämarkkinat ovat tärkeä väline kohtuuhintaisten, varmojen ja kestävien sähköntoimitusten varmistamiseksi tulevaisuudessa. Niiden roolin säilyttämiseksi on tarpeen varmistaa, että julkiset toimet eivät haittaa niiden loppuunsaattamista, vaan auttavat niitä toimimaan kitkatta. Hyödyntämällä sähkön sisämarkkinoita koskevan unionin lainsäädännön sekä unionin ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia saatetaan joissain tapauksissa poistaa julkisten toimien tarve alueellisella, kansallisella tai paikallisella tasolla. Kun toimivaltaiset viranomaiset päättävät toteuttaa toimia, komissio kehottaa niitä ottamaan huomioon alueellisten, kansallisten ja paikallisten etujen lisäksi myös kyseisten toimien vaikutukset sähkön sisämarkkinoihin. Tämä on kansalaisten edun mukaista. Tässä tiedonannossa käsitellään komission muita aiempia aloitteita sähkön sisämarkkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi. Komissio myös tarkistaa parhaillaan ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevia suuntaviivoja osana valtiontukien uudistusprosessia. Uudistusprosessissa pohditaan myös uusiutuvien energialähteiden tuen ja kapasiteettimekanismien kaltaisia aiheita 39. Komissio pitää tervetulleena mahdollisuutta keskustella jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten tässä tiedonannossa esitettyjä periaatteita voidaan soveltaa käytännössä, jotta yhdennettyjen ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden hyödyt saadaan toteutettua täysimääräisesti. Komissio myös jatkaa työskentelyä jäsenvaltioiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa erityisesti sähköalan koordinointiryhmän avulla ratkaistakseen sähkön toimitusvarmuuden ja tuotannon riittävyyden takaamiseen liittyvät haasteet

20 Jotkin julkiset toimet, esimerkiksi toimet kielteisten ulkoisvaikutusten sisällyttämiseksi hintoihin, ovat edelleen erittäin tärkeitä sähkön sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan mahdollistamiseksi. Muut toimet koskevat ohimenevämpiä ongelmia, kuten tuotannon riittävyyden varmistamista tilanteissa, joissa markkinat eivät (vielä) tuota riittävästi sähköä. Tällaisissa julkisissa toimissa on oltava varovaisempi, ja niiden olisi oltava ajallisesti tiukasti rajattuja. Julkiset toimet tuotannon riittävyyden edistämiseksi voivat olla valtiontukea, ja tällöin ne kuuluvat ympäristönsuojeluun ja energia-alalle annettavaa valtiontukea koskevien tarkistettujen suuntaviivojen soveltamisalaan. Ne saattavat käsittää tuottajille, toimittajille ja/tai siirtoverkonhaltijoille asetettavia julkisen palvelun velvoitteita. Tällaisista velvoitteista on ilmoitettava komissiolle, niiden on täytettävä sähködirektiivissä asetetut vaatimukset ja niiden on oltava selkeästi määriteltyjä, avoimia, syrjimättömiä ja todennettavia sekä turvattava se, että sähköalan yritykset voivat tarjota palvelujaan tasapuolisesti. Komissio aikoo seurata tässä tiedonannossa laadittuja kriteereitä arvioimalla julkisen palvelun velvoitteita sähköalalla. Täysin toimivien sähkön sisämarkkinoiden merkitys kasvaa energiajärjestelmän siirtymän edetessä. Tässä tiedonannossa esiin tuodut kysymykset ovat myös merkityksellisiä komission ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita vuoteen 2030 koskevan työn kannalta. Julkisten toimien taso, ajoitus ja luonne sekä se, miten ne sovitetaan yhteen sähkön sisämarkkinoiden ja EU:n säännöstön kanssa, ovat kysymyksiä, jotka ovat käymässä polttaviksi etenkin sähkön sisämarkkinoiden vuonna 2014 tapahtuvaa loppuunsaattamista silmälläpitäen. Tässä tiedonannossa ja siihen liitetyissä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoissa esitetään näkemyksiä useista kiireellisistä kysymyksistä, kuten kysynnänohjauksesta, kapasiteettimekanismeista, uusiutuvan sähkön tukijärjestelmistä ja yhteistyömekanismeista. Näiden periaatteiden täytäntöönpano parantaisi sähkön sisämarkkinoiden toimintaa ja auttaisi unionia saavuttamaan unionin energiapolitiikan tavoitteet: kestävyyden, energiavarmuuden ja kilpailukyvyn. Komissio aikoo osaltaan käynnistää piakkoin kuulemisen ympäristönsuojelu- ja energiatukia koskevista suuntaviivoista. Kuuleminen muodostaa puitteet valtiontukea sisältävien toimenpiteiden sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi. 20

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 15.10.2013 2013/0166(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta EBA/GL/2015/12 19.08.2015 EPV:n ohjeet maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot