Lähde liikkeelle kevät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähde liikkeelle kevät 2013 1"

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle kevät

2 Pääkirjoitus Ammatillisen koulutuksen tulokset näkyviin Kannen kuva: Veikko Seppänen. Ammatillisen koulutuksen ja opiskelun tuloksena syntyy uutta tai entistä parempaa ammattitaitoa. Tämä näkymätön tulos pitää kuitenkin tehdä näkyväksi. Olemme koonneet tähän lehteen esimerkkejä siitä, kuinka ammatillisessa aikuiskoulutuksella hankittu osaaminen on muodostunut tärkeäksi ponnahduslaudaksi työuralla. Kerromme myös tilanteista, joissa aikuiskoulutus on auttanut suurempia henkilöstöryhmiä uusille poluille. Nämä tapaukset todistavat, että hyvin hoidettu ammatillinen aikuiskoulutus on paitsi yhteiskunnan menestystekijä, myös työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen ja jatkamiseen vaikuttava tekijä. Se tuottaa rahaan ja käyttöomaisuuteen rinnastettavaa osaamispääomaa, joka vaikuttaa yritysten ja yhteisöjen kilpailuasemaan, parantaa työn laatua ja tuottavuutta sekä tukee merkittävästi arjen innovaatioiden syntyä. Kiitän kaikkia ammatillisen koulutuksen toimijoita, jotka osallistuivat kyselymme perusteella positiivisten esimerkkien keräämiseen. Tosin odotin ehdotuksia paljon runsaslukuisemmin. Voin vain arvailla syitä, ehkä korkea itsekritiikki, muut kiireet, salassapitosopimukset, en tiedä. Haluan kuitenkin esittää kysymyksen siitä, onko ammatillisella koulutuksella varaa vaatimattomuuteen tai passiivisuuteen tulosten esille tuomisessa? Ammatillisella peruskoulutuksella on tärkeä merkitys siinä, että nuoret ja vanhemmatkin opiskelijat saavat vankan peruskäsityksen sekä perustaidot opiskellusta ammatista. Sitten he voivat siirtyä työelämään, jossa osaaminen täydentyy työpaikalle ja työntekijälle entistä hyödyllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hyöty tulee jonkin verran viiveellä. Olen sitä mieltä, että ilman ammatillista peruskoulutusta elintasomme olisi radikaalisti nykyistä alhaisempi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja etenkin lisäkoulutuksen rooli on yhtä tärkeä, mutta vaikutukseltaan nopeampi. Kun työssä oleva saa lisäoppia, hän voi parhaassa tapauksessa muuttaa sen paremmiksi tuotteiksi tai palveluksi jo seuraavana työpäivänä. Koulutus, ja ehkä juuri sen myötä saatu työpaikka, voivat siivittää yksittäisen ihmisen hyvinkin rivakkaan urakehitykseen. Myös yritys voi saada koulutuksista voimakasta myötätuulta, joka näkyy myyntimäärien ja kannattavuuden merkittävänä paranemisena. Kun palvelutuotteiden ja valmistettujen laitteiden kilpailukyky on kohdallaan, saamme elintärkeitä vienti- ja matkailutuloja. Kasvaneiden verotuottojen kautta yhteiskunta saa varoja käytettäväksi meille kaikille tärkeiden asioiden hoitamiseen. Ammatillinen koulutus on tärkeä lenkki ketjussa, jonka toimivuudesta riippuu, onnistummeko säilyttämään hyvinvointivaltion, joka pystyy tarjoamaan esimerkiksi jokaiseen kansalaiseen ulottuvan terveydenhoidon ja maksuttoman peruskoulutuksen. Opetusministeri Jukka Gustafsson painotti AEL:n 90-vuotisjuhlassa, kuinka ammatillisella koulutuksella on aivan keskeinen tehtävä työelämän kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana. Korkeatasoinen osaaminen ja ammattitaito ovat olleet, ja tulevat olemaan, se kivijalka, jonka varaan Suomen menestys ja hyvinvointi rakentuvat. Työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää. Juuri nyt, kun hallituksen puolivälitarkastelu on ajankohtainen ja koulutuspoliittinen keskustelu käy vilkkaana, meidän pitäisi kaikin keinoin tuoda työmme tulokset näkyville. Se ei ole pelkästään meidän, vaan koko kansantaloutemme etu. Meidän pitää tuoda esille, että mahdollisella osaamispääoman leikkaamisella yhteiskunta syö kohtalokkaasti omaa tulevaisuuttaan. Veikko Ollila päätoimittaja, johtaja ALVAR 2 Lähde liikkeelle kevät 2013

3 Sisällysluettelo 4 Aikalisä paikallaan Nokia timeout-koulutukset 8 Lemminkäinen kannustaa kouluttautumaan 11 Porukalla talkoissa 14 Kimmo täydensi johtamisosaamistaan johtamisen erikoisammattitutkinnolla 16 Raskaskalustomekaanikko työllistyy 20 Tutkintoon ilman valmistavaa koulutusta teoriasta osaksi arkirutiineja 24 Etelä-Suomen Restel Liikenneasemien kenttäpäällikön tarina 26 Pätevä henkilökohtaistaminen antaa parhaan tuloksen 29 Lukemisvaikeuksia voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä 30 Työnjohtokoulutuskokeilusta lisäarvoa työuralle 32 Tavoitteena parempi työelämä ohjausta työpaikoille 35 Nayttotutkinnot.fi portaali uudistunut Julkaisija Lähde liikkeelle -lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaisista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila Toimitussihteeri Satu Henttinen Toimitus Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Ulkoasu ja taitto Marko Kivistö Paino Scanweb Oy Painosmäärä kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Osoitteenmuutokset ja tilaukset Yhteystiedot ALVAR Jälsitie 3, Helsinki puh. (09) Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN X (painettu) ISSN (netti) 37 Pallen vikinä: Näyttötutkinnot 2013 AD (anno domini) 38 Hyvä tietää Lähde liikkeelle kevät

4 Teksti: rehtori Tommi Forss, Turun Aikuiskoulutuskeskus Aikalisä paikallaan NOKIA TimeOut-koulutukset Viime aikoina tiedotusvälineissä on vilissyt monelle vierailta tuntuvia käsitteitä rakennemuutos, maailmantalouden ongelmat, rahoituskriisi, globalisoituminen ja sopeuttaminen. Nämä sanat ovat kuitenkin vaikuttaneet tuhansien suomalaisten perheiden arkeen eri puolilla maatamme. Viime vuoden aikana saimme kuulla, että moni suuri työnantaja vähentää henkilöstöään kymmenillä, sadoilla tai jopa tuhansilla. Eräs näistä työnantajista oli matkapuhelinjätti Nokia, joka vähensi henkilöstöään kahdessa eri vaiheessa vuoden 2012 aikana. Tiedotusvälineet uutisoivat seuraavasti: Nokian Salon tehtaalta katoaa yli tuhat työpaikkaa (Helsingin Sanomat ) ja Nokia päätti Salon tehtaan yt-neuvottelut 780 lähtee (Talouselämä ). Näiden uutisten taustalla olevien toimien vaikutukset tuntuivat erityisesti Salossa, mutta myös muualla Varsinais-Suomen työssäkäyntialueella. Koko koulutuskokonaisuuden keskeisenä perusperiaatteena, on löytää irtisanotulle henkilölle selkeä suunta irtisanomisen jälkeisessä ajassa. Varsinais-Suomessa, kuten muuallakin maassamme, on historiapohjaista kokemusta rakennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Irtisanomiset ja lomautukset ovat seuranneet aina rakennemuutoksen jälkiaallossa. Esimerkkeinä tästä Varsinais-Suomen kannalta erityisen merkityksekkäät Finluxin televisiotehtaan ja Leafin makeistehtaan sulkemiset vuosituhannenvaihteen molemmin puolin. Myös Turun telakan ajoittaiset hankaluudet markkinoilla ovat luoneet varjoja alueen työllisyyden ylle. Suuren risteilyaluksen tilauksen lipuminen Ranskaan asettaa telakan työtilanteen jälleen erittäin hankalaan ja haastavaan asemaan. Suomalaisessa työvoimapolitiikassa on turvauduttu pitkään koulutukseen osana irtisanottujen ja lomautettujen henkilöiden uudelleentyöllistämistä. Vuoden 2012 aikana järjestettiin kahdessa erässä muutoskoulutuksena toteutettu TimeOut -koulutuskokonaisuus osana toimia, joilla varmistetaan Nokialta irtisanottujen henkilöiden työllistyminen, kouluttautuminen tai muiden jatkosuunnitelmien tekeminen. Koulutuskokonaisuuden kannalta tärkein toimija koko ketjussa oli Nokian Bridge-ohjelma. Toimijoiden esittely Nokia on perustanut Nokia Bridge-keskukset toimipisteisiinsä, joissa henkilöstövähennyksiä tehtiin. Näiden keskusten tehtävänä on yhdessä paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa tukea henkilöstövähennysten kohteeksi joutuvia työntekijöitä uuden suunnan ja uusien vaihtoehtojen löytymisessä. Bridge-ohjelma on osa Nokian yhteiskuntavastuuohjelmaa, joka tarjoaa vaihtoehtona irtisanottavalle henkilölle, mm. apua uuden tehtävän löytämiseksi Nokian sisältä tai ulkoa, tukea yrittäjyyteen ja apua uusiin urapolkuihin. Salon Bridge-keskus toimi TimeOut koulutushankkeenkäynnistäjänä, keskeisimpänä koordinaattorina, koulutuksen sisällön määrittäjänä ja koulutuskumppanien valitsijana. Lisäksi Bridge-keskuksella oli keskeinen rooli koulutusten markkinoinnissa, henkilökunnan ohjaamisessa ja jopa koulutustilojen järjestämisessä. Varsinais-Suomen ELY toimi koulutushankkeessa Bridge-keskuksen kanssa yhteistyössä aivan koulutushankkeen alusta alkaen. ELY:n roolina oli toimia koulutuksen rahoittajana ja suunnittelijana yhdessä Nokian kanssa. Koulutuskokonaisuus rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Katse tulevaisuuteen -rakennemuutoshankkeen mahdollistamalla rahoituksella. Kouluttajina TimeOut-koulutuksissa 4 Lähde liikkeelle kevät 2013

5 Ryhmiin osallistuneet henkilöt olivat äärettömän motivoituneita ja positiivisella mielellä mukana hankalasta tilanteesta huolimatta. toimivat Työmaa Oy Salossa ja Turun Aikuiskoulutuskeskus Turussa. Konsulttitoimisto Työmaa Oy on 1996 perustettu henkilöstöpalveluja tuottava yritys, joka on erikoistunut valmentamaan henkilöitä uusille urille sekä toteuttamaan rekrytointiprosesseja useille eri alojen yrityksille. Turun Aikuiskoulutuskeskus on Varsinais-Suomen suurin aikuiskoulutuskeskus. Turun Aikuiskoulutuskeskuksella on kattava kokemus rakennemuutoksen aiheuttamista koulutuspaineista usean vuosikymmenen ja usean eri toimialan kattavalla kokemuksella Koulutusten ympärille rakennettiin kattava tukiverkosto sekä Saloon että Turkuun. Mukana olivat lisäksi mm. paikalliset TE- toimistot ja työterveydenhuolto. Tällä varmistettiin se, että irtisanottu koulutukseen osallistuja sai tiedon siitä, mistä saa apua uudessa ja vieraassa tilanteessa. Kuvassa oikealta vasemmalle Martti Rantala, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Seikola, toimitusjohtaja, Turun Aikuiskoulutussäätiö Tommi Forss, rehtori, Turun Aikuiskoulutuskeskus. (Kuva Lauri Holsti) Koulutuksen sisältö ja aikataulutus Koulutuskokonaisuuden alkuvaiheessa kaikille toimijoille oli epäselvää, kuinka moni irtisanottavista nokialaisista tarttuu työnantajan tarjoamaan vapaaehtoiseen koulutusvaihtoehtoon. Onnistunut tiedottaminen, markkinointi, luottamusmiesyhteistyö ja Nokia Bridgen aktiivinen ote koulutusasioihin varmisti sen, että suurin osa viime vuoden aikana irtisanotuista osallistui koulutuksiin. Nokialaisille täysin räätälöityjä koulutusryhmiä toteutettiin Salossa 63 ja Turussa 17. Ryhmiin osallistuneet henkilöt olivat äärettömän moti- Lähde liikkeelle kevät

6 (Kuva Taru Lehtonen) voituneita ja positiivisella mielellä mukana hankalasta tilanteesta huolimatta. Ryhmissä keskeyttämisaste muusta syystä kuin työllistymisestä, opiskelupaikan vastaan ottamisesta tai yritystoiminnan aloittamisesta oli todella harvinaista. Koulutuksen onnistumisen kannalta oli keskeistä koulutusten tarkasti räätälöidyn sisällön lisäksi tasalaatuisuuden ylläpitäminen. Haastetta tähän toi erityisesti se, että koulutuksia järjesti kaksi eri koulutusorganisaatiota kahdella eri paikkakunnalla. Yhdessä toteutettu koulutuksen sisällön suunnittelu, yhteinen kouluttajakoulutus ja jatkuva koulutuksen laadun seuranta varmistivat sen, että koulutuksista saatiin sekä sisällöllisesti että laadullisesti mahdollisimman tasalaatuisia. Osaavat koulutuspalvelun ostajat varmistivat, että oikea koulutussisältö oli palveluntuottajien mielissä kirkkaana heti koulutuskokonaisuuden alusta alkaen. Ensimmäiset TimeOut- koulutukset alkoivat ja viimeiset päättyivät Tähän väliin mahtui yhteensä kahdeksankymmentä kattavaa koulutusrupeamaa. Tiivis aikataulutus ja kesän aikana eteen tulleiden uusien irtisanomisten vuoksi järjestetty uusi koulutusjakso edellyttivät kaikilta osallisilta nopeutta, sitoutumista, tarkkaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä. Ensimmäisistä neuvotteluista kului vajaat puolitoista kuukautta ensimmäisen toteutuksen alkuun. Tähän väliin sijoittui suuri määrä suunnittelua, markkinointia ja tilajärjestelyjä. Suunnitelmissa oli myös koulutusten järjestäminen kahdessa vuorossa, mikäli kaikki irtisanottavat olisivat halunneet osallistua koulutukseen. Nokia TimeOut- muutosvalmennuksessa piti huomioida useita eri tekijöitä, kun koulutuksen sisältöä ja koulutusryhmien erityispiirteitä otettiin huomioon. Tärkeitä huomioitavia seikkoja olivat mm. se, että irtisanottavista monella on ollut pitkä työsuhde Nokiaan ja se, että todella monelle Nokia on ollut ainoa työsuhde. Huomioitavaa oli myös, että suurella osalla irtisanotuista ei juuri ollut omakohtaista näkemystä nykyaikaisista työmarkkinoista eikä kokemusta työnhausta ja työnhaun dokumenteista. Osaamiskapeikkoja löytyi myös atk-osaamisessa ja Internetin käytössä osana työnhakua. Koulutuksen sisällön määritys onnistui alusta alkaen erittäin hyvin, runko pysyi lähes ennallaan ensimmäisestä koulutusryhmästä viimeiseen asti. Sisällön tiivis tahti ja suunnitelmallinen eteneminen takasivat valmennettavien mielenkiinnon säilymisen ja keskeyttämisen vähäisyyden kaikissa ryhmissä. Erityinen kiitos koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta, tiukan aikataulun aiheuttamista hankaluuksista huolimatta kuuluu koulutusorganisaatioiden kouluttajakunnalle ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen henkilöstölle. Irtisanomisten vuoksi järjestetty uusi koulutusjakso edellytti kaikilta osallisilta nopeutta, sitoutumista, tarkkaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä. TimeOut- koulutukset olivat kaikille osallistujatahoille ennätyksellisen suuri ja haastava ponnistus. Koulutuskokonaisuus onnistui todella hyvin sekä vaikuttavuuden kannalta että palautteiden perusteella, vaikka aikataulu oli kireä ja 6 Lähde liikkeelle kevät 2013

7 Koulutuksen sisältö oli pääpiirteissään seuraava: 1. Tavoitteet ja odotukset, toiveet ja vahvuudet 2. Oman osaamisen kartoittaminen 3. Työmarkkinat tänä päivänä työhallinnon palvelut 4. Työnhaun asiakirjat sähköinen työnhaku, uudet työnhakumenetelmät 5. Itsensä markkinointi 6. Tietotekniikka 7. Yrittäjyys 8. Koulutusmarkkinat aikuisopiskelun vaihtoehdot 9. Henkilökohtainen jatkosuunnitelma aikalisän jälkeen eteenpäin valmennettavien määrä oli suuri. Haastetta lisäsi se tosiasia, ettei osallisilla ollut alussa tarkkaa tietoa kokonaisuuden laajuudesta. Palautekeskiarvo oli molemmilla koulutuspaikkakunnilla yli 4, asteikolla 1-5. Huolellinen suunnittelu ja tiivis yhteistyö, erittäin motivoituneet valmennettavat ja Nokia Bridgen sekä Varsinais- Suomen ELY- keskuksen jatkuvat tuki ja laadunvarmistus takasivat hyvät tulokset. Jatkosuunnitelmat Koko koulutuskokonaisuuden keskeisenä tavoitteena, samoin kuin Nokia Bridge-ohjelman perusperiaatteena, on löytää irtisanotulle henkilölle selkeä suunta irtisanomisenjälkeisessä ajassa. Nokian sisäisten ja ulkopuolisten työtehtävien kartoittamisen lisäksi Nokia tarjosi Bridge-ohjelman palveluiden lisäksi kattavan koulutuskokonaisuuden, jonka aikana jokaiselle irtisanotulle laadittiin hänen osaamisensa ja toiveidensa mukainen henkilökohtainen jatkosuunnitelma. Suunnitelmat laadittiin konkreettiseen muotoon ja suunnitelmien toteuttamiseksi kerättiin yhdessä tietoa eri vaihtoehdoista niin työllistymisen, yrittäjyyden kuin aikuiskoulutuksenkin parista. Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) turvin Varsinais-Suomen ELY-keskus on voinut hankkia työvoimakoulutusta rakennemuutoksen vuoksi työnsä menettäneille henkilöille. Kyseisen rahaston tehtävänä on auttaa maailmankaupan muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömäksi jääneitä henkilöitä työllistymään ja hankkimaan uusia taitoja. Koulutusta on hankittu ammattitaitoa lisäävänä, jatko- ja täydennyskoulutuksena ja uudelleen koulutuksena erityisesti hoiva- ja tekniikan aloilta. TimeOut- koulutusten kaltaiset koulutuskokonaisuudet ja koulutusta seuraavat työvoimapoliittiset koulutuskokonaisuudet vahvistavat irtisanottavien henkilöiden osaamista ja kirkastavat tulevaisuudennäkymiä. Aikalisän jälkeen on helpompi suunnata eteenpäin työelämässä. Sisulla eteenpäin Sisulla eteenpäin koulutuksia toteutettu Leafin Auran tehtaan sulkemisen johdosta työttömiksi jääneille. Koulutuksen sisältö TimeOut-koulutusten kaltainen, kuitenkin niin, että atk-valmennusta on tarjottu sitä tarvitseville ennen varsinaista muutosvalmennusta. Näin on kyetty varmistamaan atk-osaamisen taso sähköistä työnhakua ja työnhakudokumenttien laatimista ajatellen. Lähde liikkeelle kevät

8 Teksti: asiakasviestinnän päällikkö Eeva Taro, Lemminkäinen Oyj Kuvat: Lemminkäinen Oyj Lemminkäinen kannustaa kouluttautumaan Vuoden 2012 koulutusmyönteisimmäksi työpaikaksi valittu Lemminkäinen panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen määrätietoisesti kaikissa ammattiryhmissä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry palkitsi Lemminkäinen Talo Oy:n vuoden 2012 koulutusmyönteisimpänä työyhteisönä. Palkinto on tunnustus yhtiön pitkäjänteisestä panostuksesta henkilöstön kouluttamiseen ja työhyvinvointiin. Koulutamme henkilöstöämme systemaattisesti, ja se näkyy myönteisellä tavalla urakehityksessä. Motivoitunut, osaava henkilöstö on luonnollisesti myös työnantajan etu, sanoo työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen Lemminkäiseltä. Monta syytä kouluttautua Koulutusmyönteinen työnantaja kannustaa henkilöstöään kehittämään aktiivisesti osaamistaan. Työntekijät hakeutuvat täydennyskoulutukseen Lemminkäisellä pääsääntöisesti omasta aloitteestaan. Kimmokkeita kouluttautumiseen on monia. Työntekijä voi kokea tarpeelliseksi päivittää osaamistaan tai haluaa hankkia itselleen kokonaan uusia taitoja. Kouluttautumisen taustalla voi olla myös halu hankkia työtehtäviin liittyvä virallinen tutkinto, jos sellainen on jäänyt suorittamatta. Joskus motivaation lähteenä ovat kesken jääneet opinnot, jotka halutaan saattaa päätökseen. Valmis tutkinto avaa ovia uusiin työtehtäviin ja vaikuttaa myönteisesti myös palkitsemiseen. Motivoitunut, osaava henkilöstö on luonnollisesti myös työnantajan etu. Lemminkäisellä työntekijän opiskeluhalukkuutta tuetaan aktiivisesti ja asiat pyritään järjestämään niin, että opiskelun ja työnteon yhdistäminen sujuu mahdollisimman jouhevasti. Useita tutkintoja pystyykin suorittamaan luontevasti oman työn ohessa. Osaamiskartoitus määrittää koulutustarpeen Jotta täydennyskoulutus hyödyttäisi parhaiten sekä työntekijää että työnantajaa, on tärkeää, että osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja Työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen. 8 Lähde liikkeelle kevät 2013

9 Rakennussiivoojana Viktoria Konovalova. ajankohtaista. Teemme työntekijöillemme osaamiskartoituksen noin 3-4 vuoden välein. Kartoituksen perusteella suunnittelemme henkilöstölle parhaiten soveltuvan koulutuksen, Lahtinen kuvailee. Eri ammattiryhmille järjestetään jatkuvasti kohdennettuja koulutuksia, ammattitutkintoja ja pätevyyskoulutuksia. Koska Lemminkäisen henkilöstöstä suurin osa työskentelee työmailla ja projekteissa, ovat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot RAT, RET ja RTJ yleisimpiä suoritettavia tutkintoja, yksittäisten täydennyskoulutusosioiden lisäksi. Tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa Lemminkäinen on jo vuosien ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä useiden oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhtiöllä on koulujen kanssa eritasoisia yhteistyösopimuksia sekä edustajia koulujen neuvottelukunnissa. Talonrakentamisen puolella yhteistyötä tehdään erityisesti Keudan, Varian ja Stadin ammattiopiston kanssa. Aikuiskoulutuksessa keskeisimpiä yhteistyöoppilaitoksia ovat TTS Koulutus, Siikaranta-Opisto ja AEL. Eero Lahtinen on työskennellyt talonrakentamiseen liittyvien koulutusasioiden parissa jo 20 vuotta ja toimii tällä hetkellä Varian ja Keudan neuvottelukunnissa sekä talonrakentamisen edustajana Heltechissä ja Omniassa. Aktiivisen yhteistyön avulla koulutusten järjestäjille välitetään ajankohtaista tietoa alan toiminnan arjesta, jolloin koulutussisällöt saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan työelämän tarpeita. Yhteistyöllä olemme pystyneet kehittämään useiden oppilaitosten opetuskäytäntöjä ja parantamaan tällä tavoin opiskelijoiden työelämän valmiuksia, Lahtinen kertoo. Oppia työtä tekemällä Lemminkäisen talonrakentamisen toimialalla työntekijöiden täydennyskoulutus suuntautuu joko perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Rakennussiivoojana työskentelevä Viktoria Konovalova suorittaa parhaillaan oppisopimuksella talonrakentamisen perustutkintoa, joka hänen on määrä saada päätökseen ensi kesänä. Kiinnostuin talonrakentamisen perustutkinnosta, koska ajattelin, että työtehtävien laajentaminen olisi mukavaa. Esimieheni tuki ajatustani tutkinnon suorittamisesta, ja sain aloittaa toivomani opinnot oppisopimuksella, kertoo Konovalova. Työhyvinvointi on osa päivittäistä esimiestyötä. Oppisopimuskoulutus on joustava koulutusmuoto, joka soveltuu erityisesti niille, jotka ovat halukkaita oppimaan työtä tekemällä. Tutkinnoissa vaaditut tutkintotilaisuudet järjestetään työpaikalla, jolloin työn ja opintojen yhteensovittaminen on helppoa. Lähde liikkeelle kevät

10 Viktoria Konovalova on tyytyväinen koulutukseensa ja kertoo jo päässeensä käsiksi moniin uudenlaisiin työtehtäviin. Opiskelu työnteon ohessa sujuu hyvin. Luen joka ilta vähän, jotta asiat pysyvät hyvin mielessä, kuvailee Konovalova. Osaamistarpeet tunnistettava Työhyvinvointi, johon osaamisen kehittäminen vahvasti nivoutuu, lähtee hyvästä johtamisesta. Lemminkäisellä lähdetään siitä, että työhyvinvointi on osa päivittäistä esimiestyötä. Menestyvä yritys tarvitsee tekijöikseen osaavan, hyvinvoivan, työkykyisen ja tuottavan henkilöstön. Henkilöstön kehittäminen ja kouluttautumisen tukeminen on prosessi, joka ei koskaan valmistu. Tehostamme jatkuvasti toimintaamme ja panostamme yhä tarkemmin työntekijöidemme osaamistarpeiden tunnistamiseen, toteaa Lahtinen. 10 Lähde liikkeelle kevät 2013

11 Teksti: rehtori Petra Tolonen, Kainuun ammattiopisto -liikelaitos, Aikuisopisto Porukalla talkoissa Kajaanin UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen jälkimaininkeja on käsitelty useassa eri yhteyksissä ja erilaisin raportein. Yhä edelleen nousee kysymyksiä, mitä tehtiin Kainuussa toisin kuin muualla, sillä tilanne oli jo vuoden tehtaan lakkauttamisen jälkeen parempi kuin monilla muilla vastaavilla paikkakunnilla vastaavissa tapauksissa. Paperitehtaan konsernin johto teki marraskuun alussa 2008 päätöksen Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta ja viimeiset koneet tehtaalla hiljenivät Irtisanomislapun saaminen ja tehtaan lopettaminen oli henkisesti raskas isku työntekijöille. Tukitoimet käyntiin välittömästi Tehtaan lakkauttamiseen liittyi poikkeuksellisen paljon tukitoimia, jotka jatkuivat vuoden 2010 loppuun saakka. Osa toimista kohdistui suoraan irtisanottujen auttamiseen mm. luomalla korvaavia työpaikkoja, tukemalla uutta yritystoimintaa sekä järjestämällä koulutusmahdollisuuksia. Kainuussa ratkaisevaa oli UPM:n oma jälkihoitotyö, samoin kuin eri yhteisöjen välinen hyvä yhteistyö ja henkilökohtaiset suhteet. Työnantajan tavoitteena oli löytää mahdollisimman paljon vaihtoehtoisia työpaikkoja ja sitä kautta tukea irtisanottujen työllistymistä. Paperitehtaan lakkauttaminen sai kaikki tahot toimimaan nopeasti ja yhdistämään kaikki olevat voimavarat ja resurssit. Kun tieto tehtaan lakkauttamisesta tuli julki, käynnistettiin välittömästi eri yhteistyötahoista kootut ryhmät: kriisiryhmä, rakennemuutosryhmä ja koulutuksen suunnitteluryhmä. Kainuun ammattiopisto (KAO) oli alusta alkaen mukana koulutuksen suunnitteluryhmässä. KAO myös toteutti suuren osan koulutuksista, joissa entiset työntekijät kouluttautuivat uuteen ammattiin, kuten esimerkiksi kairaajaksi, koneistajaksi, yhdistelmäajoneuvokuljettajaksi, talonrakennusalalle, hierojaksi, lähihoitajaksi, sähköasentajaksi, kiinteistönhoitajaksi, linja-autokorikorjaajaksi, maarakennuskoneenkuljettajaksi, lähihoitajaksi, rakennusmittaajaksi, tekstiilihuoltajaksi, puutarhuriksi ja maarakennus- ja toimistoalalle. Tehtaalta irtisanotuista uudelleen kouluttautui kaiken kaikkiaan 166 henkilöä eli hieman yli 30 prosenttia. Paperitehtaan loppumisen vaikutuksia lievensi myös se, että vuosina Kainuuseen syntyi yhteensä yli 500 uutta työpaikkaa, muun muassa Talvivaaraan, SOK Palveluässään, Suomi-Soffalle ja Renforsin Rantaan uusien yritysten myötä. Renforsin rantaan, entisen paperitehtaan alueelle ja sen tiloihin rakentui ilmeeltään yhtenäinen ja dynaaminen yritysympäristö, jossa toimii nykyisin kaksikymmentäyhdeksän yritystä. Myös Kainuun ammattiopistolla on koulutustilat Renforsin rannassa. Tiloissa koulutetaan ammattilaisia kaivosalalle. Tietoa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista Ensimmäinen koulutusinfo UPM:n työntekijöille järjestettiin Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Kainuun ammattiopisto. Pidetyssä infotilaisuudessa työntekijöiltä tuli toive sellaisen tapahtuman järjestämisestä, jossa he saisivat tietoa yrityksistä ja yrittäjyydestä. Samalla työntekijät toivoivat saavansa tietoa, mitä vaatimuksia työnantajilla on osaamisen suhteen, jotta jatkossa osattaisiin suunnata kouluttautumista tämän mukaan. Työntekijöiden toiveita kuultiin ja rekrytointi- ja koulutustapahtuma järjestettiin Rehtori Petra Tolonen. jo , vain reilu kaksi kuukautta lakkauttamispäätöksestä. KAO vastasi tapahtuman järjestämisestä. Entisen paperitehtaan alueelle rakentui yhtenäinen ja dynaaminen yritysympäristö. Rekrytointi- ja koulutusmessuilla KAO halusi vahvistaa henkilöstön uskoa tulevaisuuteen. Tapahtuman suunnitteluryhmään kuuluivat Kainuun ammattiopiston lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu, UPM-Kymmene Oy, Länsi-Kainuun TEtoimisto, Kainuun Yrittäjät ry ja Kajaanin kaupunki. Rekrytointi- ja koulutustapahtuman koulutusinfon suunnittelun apuna käytettiin etukäteen saatuja profiileja eri koulutustaustan omaavista työntekijöistä. Suunnitteluryhmän kanssa yhteistyönä laadittiin profiilit kolmesta eri työntekijätyypistä: ilman ammattikoulutusta olevasta, ammattikoulun käyneestä ja teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun käyneestä. Lisäksi pohdittiin ti- Lähde liikkeelle kevät

12 Pentti Karjalaisen mielestä opiskelun aloitus oli haasteellista. (Kuva Ia Samoil) 12 Lähde liikkeelle kevät 2013

13 lanteita, joissa käytettävissä olisi Kelalta saatavat opintososiaaliset edut. Profiilien perusteella rakennettiin vaihtoehtoiset koulutus- ja työllistymispolut. Lamaannuksen vaihetta ei edes ehtinyt tulla ja kaikki tehdyt toimenpiteet olivat ratkaisukeskeisiä. Tapahtumassa työttömäksi jääville henkilöille informoitiin räätälöidyistä henkilökohtaisista oppimispoluista, joissa otettiin huomioon heidän aikaisempi koulutuksensa ja työkokemuksensa. Tilaisuudessa myös työnantajat saivat informaatiota Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuksen järjestämistä koulutusmahdollisuuksista, esim. oppisopimuskoulutuksesta. Lisäksi Kelan ja työttömyyskassan edustajat olivat paikalla kertomassa opintososiaalisista eduista. UPM:n lakkauttaminen oli suuri isku koko Kainuulle ja erityisesti Kajaanille. Se kosketti välillisesti kaikkia ja oli jokaisen kahvipöytäkeskustelun aiheena. Eniten tilanne kosketti irtisanottuja ja heidän läheisiään. Tilanne sai kaikki tahot toimimaan nopeasti ja yhdistämään kaikki ne voimavarat ja resurssit, jotka olivat käytettävissä yhteisen asian eteen. Jälkihoidon onnistumiseen vaikutti olennaisesti se, että lamaannuksen vaihetta ei edes ehtinyt tulla ja kaikki tehdyt toimenpiteet olivat ratkaisukeskeisiä. Kaiken onnistumisen takana oli hyvä, valmiiksi luotu yhteistyöverkosto, vakiintuneet toimintatavat ja henkilösuhteet. Paperinteosta lastenhoitoon teksti: markkinointisuunnittelija Sirpa Rantonen, Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Yksi irtisanoituista työntekijöistä oli Pentti Karjalainen. Nykyisin tämä entinen paperimies työskentelee lähihoitajana Karusellin päiväkodissa, Kajaanin kaupungin palveluksessa. 54-vuotias Pentti Karjalainen opiskeli Kainuun ammattiopistossa lähihoitajaksi. Hänen kanssaan samassa ryhmässä opiskeli 23 opiskelijaa, joista UPM:läisiä oli 15. Koulutuksessa Karjalaisen suuntautumisvaihtoehtona oli lasten ja nuorten hoito- ja huolenpito. Koulutus alkoi huhtikuussa 2009 työvoimakoulutuksena. Karjalainen valmistui marraskuun lopussa Näin Pentti kuvailee nykyistä elämäänsä: Päivittäinen töihin lähtö on kivaa, kun tietää että siellä odottaa mahtava työyhteisö. Työn paras puoli on siinä, kun mikään päivä ei ole samanlainen. Lapset keksivät aina jotain uutta ja hauskaa. Nukkumatti-ryhmässä, jossa työskentelen, lapset ovat 2-4 -vuotiaita. Startti uudelle uralle Tiedon tehtaan lakkauttamispäätöksestä Karjalainen sai työkaverilta lomalla ollessaan. Tehtaan lopettamisesta oli puhuttu pitkään. Tieto jotenkin huojensi mieltä, koska niin sanotussa löysässä hirressä oli roikuttu jo kauan. Työporukassa virisi monia keskusteluja jatkosta. Moni haki uutta työpaikkaa ja toiset taas tutkivat eri koulutusvaihtoehtoja. Entinen paperimies työskentelee nykyisin lähihoitajana. Itselläni oli työelämää vielä monta vuotta edessäpäin. Siksi päätin kouluttautua uudelle alalle. Karjalainen kiittelee työ- ja elinkeinotoimiston toimintaa ammatinvalinnan alkumetreillä. Sain hyviä neuvoja ja opastusta työvoimatoimistosta ja erityiskiitokset siitä Kimmo Niemiselle Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston Kajaanin toimipisteelle. Alavalinta selvisi. Karjalaisen alavalintaan vaikuttivat myös työskentely tehdaspalokunnassa ja varusmiesaikana lääkintämiehenä. Toisten auttaminen hädässä oli tuttua. Koin hoitoalan mieluisaksi, joten hakeuduin opiskelemaan lähihoitajaksi. Karjalaisella oli takanaan noin 15 vuoden työura paperimassanvalmistuksessa. En ikävöi takaisin tehdastöihin. Elämää on muuallakin kuin jossain kuumassa ja meluisessa tehtaassa. Varhaiskasvatus on mielestäni erittäin tärkeää ja minulle mielekästä työtä. Moni kaveri on sanonut, että olen tehnyt rajun muutoksen, paperinteosta lastenhoitoon. Alkuhaasteista antoisaan opiskeluaikaan Pentti Karjalainen koki opiskelun aloituksen haasteelliseksi. Suurin haaste oli varmaan se, kun edellisistä opinnoista oli kulunut aikaa. Koulumaailma oli muuttunut todella paljon: oli tietokoneet, uudenlaiset opiskeluvälineet ja tavat. Koin myös haasteena hoitoalan pääsykokeen ja psykologin haastattelun. Olin hieman epävarma sopivuudestani hoitoalalle. Loistavasti menneen pääsykokeen jälkeen sain huomata, että minusta on vielä johonkin, ja vieläpä hoitoalalle. Vajaan kahden vuoden opintoihin kuului teoria- ja työharjoittelujaksoja eri työpaikoissa. Harjoittelujaksoilla opin paljon ja sain pohjaa erikoistumista varten. Tällä elämänkokemuksella voi asioita kyseenalaista ja herätellä niistä keskustelua. Aikuisena opiskelu oli mielestäni antoisaa ja hauskaakin, sillä samassa ryhmässä oli opiskelijoina myös entisiä työkavereita paperitehtaalta. Lähde liikkeelle kevät

14 Teksti ja kuva: Arja Kiiskinen Kimmo täydensi johtamisosaamistaan johtamisen erikoisammattitutkinnolla Johtamisen erikoisammattitutkinto avasi silmäni itsensä kehittämiseen kokonaisvaltaisesti siinä mielessä, että kannattaa hankkia näkemystä ja koulutusta oman työn sisältöön mahdollisimman laajalti. Oma organisaatio ei välttämättä itse tunnista, missä voisimme olla vielä parempia. Muualta hankittu koulutus edesauttaa näiden asioiden huomaamista, Kimmo toteaa. 35-vuotias Kimmo Wetterstrand on toiminut poliisina vuodesta 1999 sekä järjestyspoliisin että rikospoliisin tehtävissä. Yliopisto-opintoihin hän hakeutui 2000 ja valmistui hallintotieteiden maisteriksi Sen jälkeen hän jatkoi työurallaan esimiehenä komisarion ja rikoskomisarion tehtävissä sekä paikallispoliisin että keskusrikospoliisin palveluksessa. Kimmo on työskennellyt Poliisissa myös kansainvälisissä tehtävissä vuosina monikansallisen tutkintaosaston johtajana Kosovossa. Johtamiskoulutusta Kimmo on opiskellut aiemmin poliisiorganisaation omissa koulutuksissa. Kimmoa alkoi kuitenkin kiinnostaa, millaista johtamiskoulutusta löytyy oman organisaation ulkopuolelta. Hän kartoitti eri vaihtoehtoja ja kiinnostui Pohjois-Karjalan aikuisopiston järjestämästä johtamisen erikoisammattitutkinnosta. Kimmo on tyytyväinen valintaansa. Koulutuksen lähipäivät olivat hänestä antoisia. Koulutuksessa mukana ollut esimiesryhmä koostui erilaisista työyhteisöistä sekä julkishallinnosta että yksityiseltä puolelta. Miksi keksiä pyörää uudelleen, jos se on jo keksitty jossain muussa organisaatiossa hyvillä tuloksilla? Know-how vaihtoi omistajaa ja samalla pystyi peilaamaan omaa johtamistaan ja työyhteisöä muihin, Kimmo toteaa lähipäivistä. Erilaisten työyhteisöjen osaaminen toi Kimmon mielestä kehittämisajatuksia omaan työhön. Myös aikuisopiston opettajat antoivat hyviä johtamisen malleja. Johtamisen erikoisammattitutkinnossa tehdään töitä erityisesti itselle ja samalla henkilökohtaista pyhiinvaellusta omaan johtamiseen, Kimmo tiivistää. Johtamisen erikoisammattitutkinto on edistänyt työtäni siten, että olen voinut hyödyntää tutkintoon valmistavassa koulutuksessa näkemääni ja kokemaani konkreettisesti omassa työssäni. Tutkinnon kautta sain hyviä näkökulmia esimiestoiminnan kehittämiseen omassa organisaatiossani, koska sain kuulla opiskelijakollegoiltani hyviä käytäntöjä esimiestyöstä muissa työyhteisöissä. Kimmo Wetterstrand. Miksi keksiä pyörää uudelleen, jos se on jo keksitty jossain muussa organisaatiossa hyvillä tuloksilla?, hän jatkaa. Kimmon mukaan tutkinnolla on ollut suora vaikutus omaan organisaatioon siinä mielessä, että johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen liittyvä kehittämistyö otettiin käyttöön sellaisenaan organisaatiossa. Tein kehittämistyöni poliisilaitoksen varajohtajien työprosesseista ja niiden kehittämisestä, Kimmo kertoo. Kimmon nykyinen työ on haastavaa, ja siinä on paljon vastuuta. Hän tekee välillä kentällä poliisityötä, mutta toimii myös henkilöstö- ja taloushallinnollisissa johtamistehtävissä. Hän on toiminut johtamisen kenttäkouluttajana vuodesta Tulevaisuudessa Kimmo hakee lisää haasteita työhönsä omasta organisaatiostaan henkeä työllistävän organisaation sisällä voi vaihtaa ammattia ammatin sisällä. Myös kansainväliset tehtävät kiinnostavat Kimmoa jatkossa. 14 Lähde liikkeelle kevät 2013

15 Lukijakilpailu 1 / 2013 Lehden 2 / 2012 lukijakilpailun kiinnostavimmiksi jutuiksi lukijat äänestivät artikkelit: Tutkimustietoa näyttötutkintojen vaikuttavuudesta, Ammattitutkinnolla on vaikuttavuutta työelämässä, Osaamiskapeikkojen tunnistaminen korostuu kilpailukyvyn ylläpitämisessä, Suorittaminen ei enää riitä ja Lähihoitajia tarvitaan. Vastanneiden kesken arvottiin palkinto, joka sisälsi repun ja sateenvarjon. Lukijakilpailun palkinnon voitti Erja Voutilainen Ylivieskasta. Paljon onnea voittajalle ja kiitos kaikille lukijakilpailuun osallistuneille! Kerro mielipiteesi tämän lehden jutuista! Kerro mielipiteesi, mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Halutessasi voit perustella, miksi valitsit juuri kyseisen jutun. Vastaamalla osallistut kevään 2013 lehden lukijakilpailuun, jossa kaikkien mielipiteidensä lähettäneiden kesken arvotaan kävelysauvat. Lähetä vastauksesi mennessä osoitteessa Voit antaa internetissä myös palautetta lehdestä. Lähde liikkeelle kevät

16 Teksti ja kuvat: Marja Koivunen Raskaskalustomekaanikko työllistyy Kouvolan Veho Truck Servicen raskaskalustomekaanikoista yli puolet on tullut Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen kautta. Kouvolan Aikuiskeskuksen ajoneuvo- ja logistiikkaosaston osastonjohtaja Jussi Sireeni kertoo että raskaskalustomekaanikkokoulutuksen kunnolla läpi suorittaneet työllistyvät kaikki. Jos näin ei käy, on syytä katsoa peiliin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla alan osaajista on huutava pula. Koulutukseen haluava täyttää ensin hakemuksen. Siitä yleensä selviää onko hakijasta raskaskalustopuolelle. Alalle vaaditaan teknisen alan kokemusta nimenomaan kone- ja ajoneuvoasennuksesta. Usein opiskelija, jolla ei ole alan kokemusta, mutta joka haluaa raskaan kaluston puolelle, otetaan ensin henkilöautopuolelle hankkimaan perustiedot ja -taidot. Kun nämä on saavutettu, voidaan siirtyä raskaalle puolelle. Mikäli tutkintotoimikunnan edellyttämää kolmen vuoden työkokemus ei koulutuksen aikana täyty, suoritetaan autoalan perustutkinto. Valinnaiset tehtävät suoritetaan raskaalta puolelta. Koulutus kestää vuoden. Koulutusaikana tietopuolista koulutusta toteutetaan aina perjantaisin. Maanantaista torstaihin tehdään opitut asiat käytännössä raskaskalustokorjaamolla. Tämä ei aina onnistu, vaan tehdään sitä työtä, mitä on tarjolla. Vuoden aikana kaikki tutkinnon vaatimat tehtävät ehditään käymään läpi. Työvoimatoimiston kautta tulleille opiskelijoille oppilaitos hankkii työssäoppimispaikan. Samalla voidaan varmistaa, että työssäoppimispaikassa myös oppii. Jussi onkin huolissaan oppisopimustoimistojen kautta tulleista opiskelijoista. Jussi Sireeni. 16 Lähde liikkeelle kevät 2013

17 Joidenkin työssäoppimispaikoista näkee heti, että niissä ei voi saavuttaa niitä tietoja ja taitoja, joita tutkinnon perusteissa vaaditaan. Työnantaja saa oppisopimusopiskelijasta koulutuskorvauksen ja saattaa pitää tätä pelkästään edullisena lisätyövoimana. On jopa tapahtunut niin, että oppisopimusopiskelijaa ei ole päästetty tietopuoliseen koulutukseen. Nämä tapaukset tietysti raportoidaan oppisopimustoimistolle oppisopimuksen väärinkäyttönä. Onpa joku opiskelija keksinyt viettää teoriapäivän vapaallakin. Veholla opitaan ja työllistytään Vehon korjaushalli on täynnä isoja autoja. Mutkittelemme niiden välistä töiden vastaanottohuoneeseen, jossa tapaamme Aki Forsströmin. Aki suoritti autoalan perustutkinnon vuonna Suuntautumisena oli raskaskalustomekaanikko. Koulutuksen päätyttyä kirjoitettiin ensin puolen vuoden työsopimus, jonka jälkeen Aki vakinaistettiin. Aki on aina tuntenut vetoa teknistä työtä kohtaan. Raskaskalustopuolen töihin hän pääsi armeijassa ja huomasi kiinnostuneensa niistä. Siirrymme yläkertaan työntekijöiden kahvihuoneeseen. Siellä mukaan tulee Henri Toijanen, joka on myös Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen kasvatteja. Henri valmistui aikoinaan merkonomiksi ja teki kaupallisen alan töitä kymmenisen vuotta. Myyntityössä alhainen pohjapalkka ja epävarma provisiopalkka eivät kuitenkaan pidemmän päälle riittäneet, ja hän päätti vaihtaa alaa. Henrin harrastuksiin on kuulunut aina autojen korjailu, joten ihan kylmiltään hän ei autopuolelle hakeutunut. Henri aloitti autopuolen koulutuksensa ensin henkilöautopuolelta. Kolmen kuukauden päästä hän pääsi opiskelemaan raskaskalustopuolelle. Sieltä työllistyminen oli varmempaa ja palkkaus oli parempi. Kaikki on kiinni motivaatiosta ja halusta oppia. Koulutuksen suhteen Henri on tyytyväinen. Kehitettävää hän ei keksi. Perjantaina opittiin, miten asiat tehdään teoriassa ja maanantaista torstaihin opittiin, miten ne tehdään oikeasti, Henri lohkaisee. Tähän Jussi Sireeni muistuttaa, että teoria on sitä varten, että ymmärretään, miksi asiat tehdään määrätyllä tavalla. Kaikista haasteellisimpana Jussi mainitsee sähköpuolen. Työharjoittelu aloitetaan kokeneen työntekijän apuna. Vähitellen taitojen karttuessa pääsee tekemään vaativampia töitä Lähde liikkeelle kevät

18 Aki Forsström. ja viimein saa tehdä työtä itsenäisesti. Oman työkalupakin saanti on osoitus taitojen kehittymisestä lähes ammattimiehen tasolle. Sen saaminen on mahtavaa, varsinkin, jos sen saa ennen kauemmin työharjoittelussa ollutta opiskelijaa. Oppimisessa on suuria eroja eri opiskelijoiden välillä. Kaikki eivät ikinä valmistu. Henrin mukaan kaikki on kiinni motivaatiosta ja halusta oppia, ja motivoituminen lähtee omasta päästä. Henri ei voisi kuvitella istuvansa enää ikinä koulunpenkille. Hänellä on nyt vakituinen työpaikka, jossa hän viihtyy hyvin. Tällä hetkellä hän on määräaikaisena työnjohtajana kuukauden verran. Työssä on hyötyä myös aiemmista kaupallisen alan opinnoista. Työnjohtaja Jarno Tani on siirtynyt kolme vuotta sitten Lahden Veholta Kouvolaan. Hän kertoo viihtyneensä perheineen Kouvolassa hyvin. Nuorin lapsista syntyi viime syksynä eikä esikoinenkaan ole vielä täyttänyt kahta vuotta. Jarnon mukaan harjoittelijoista on hyötyä yritykselle, jos opiskelija on kiinnostunut alan töistä. Sanotaan, että se on siitä kiinni, miten työnjohtaja osaa hyödyntää harjoittelijaa. Ohjaus on tärkeintä. Kaikki eivät kehity yhtä nopeasti, joku ei ollenkaan. Jarno kertoo opastavansa Työpaikalla on mainio henki. Jarno Tani. 18 Lähde liikkeelle kevät 2013

19 heikkoakin opiskelijaa niin kauan, kun tämä on maisemissa. Kaikki eivät kestä kovaa alaa, ja muutama on työn raskauden huomatessaan tai muista syistä lähtenyt kokonaan. Kaikki toteavat, että työpaikalla on mainio henki. Tämä on huippuporukkaa. Meininki on rentoa ja huumorin kukka lentää. Hyväntahtoista pientä kettuilua on ilmassa koko ajan. Veho on panostanut paljon työturvallisuuteen. Asiakaskuntakin on erilaista kuin henkilöautopuolella. Asiakkaat ymmärtävät tekniikkaa paremmin. Heille voi puhuessaan käyttää alan termejä. Ulkonäköseikat ovat toissijaisia. Pääasia, että tuote on teknisesti kunnossa. Tapaturmat ja suojaimet Raskaskalustopuolen työtapaturmariski on huomattavasti korkeampi kuin henkilöautopuolen asennushommissa. Tapaturmilta tuskin välttyy kukaan. Kaikki kertovat innokkaasti heille sattuneista tapaturmista, joista valtaosa on sattunut vapaa-ajalla. Tulee pieniä palovammoja. Joku on lyönyt päänsä nosturiin. Päästä tuli verta niin paljon, ettei hän pystynyt ajamaan autoa ja piti tilata ambulanssi. Toisella on mennyt käsi luuta myöten ranteesta auki. Pahin on rälläkällä saatu silmävamma. Sekin parani. Veho on panostanut paljon työturvallisuuteen. Kaikki tapaturmat kirjataan heti ylös. Suojaimia käytetään aktiivisesti. Työlain mukaan työnantajan pitää antaa työntekijälle henkilökohtaiset suojaimet, joita työntekijällä on velvollisuus käyttää. Työnantajalla on valvomisvelvollisuus. Joku ymmärtää suojaimien käytön tarpeellisuuden vasta kantapään kautta, kun käy poistamassa rälläkän kipinää silmästä lääkärissä. Pojat jäävät miettimään, millaista olisi elää yksisilmäisenä. Opiskelijan sairastuessa koulutuksen jatkumiseen vaikuttaa sairausloman pituus. Pari viikkoa ei vaikuta mitenkään, mutta mikäli sairaus kestää yli kuukauden, on jo mietittävä, keskeytetäänkö koulutus siksi aikaa. Jos opiskelija on muuten pärjännyt hyvin, voidaan opiskelua jatkaa loppupäästä. Työssäoppija suosittelee koulutusta Tällä hetkellä työssäoppijana on Mika Härkönen, joka aloitti syyskuussa Pohjana hänellä on autoalan perustutkinto. Raskaskalustopuoli alkoi kuitenkin kiinnostaa enemmän. Mika on tyytyväinen harjoittelujaksoonsa. Joka päivä on uusia juttuja, ja muutenkin on mielenkiintoista, Mika kertoo. Mika on huomannut henkilöautojen ja raskaiden autojen eron olevan suuren. Raskaalla puolella osat ovat huomattavasti isompia kuin henkilöautoissa ja siten raskaampia. Apuvälineitä löytyy osien käsittelyyn, jos omat voimat eivät riitä. Keventää voi mm. tunkeilla. Työssä selkä ja nivelet rasittuvat eniten. Mika kehuu työpaikan ilmapiiriä. Vanhemmat asentajat neuvovat mielellään. Kuten muutkin, Mika on koko ikänsä harrastanut korjaushommia. Ensin hän korjaili omia ja kavereiden polkupyöriä. Mika Härkönen. Kahdeksantoistavuotiaana kuvaan tulivat mukaan autot. Mika ei lähtisi muuttamaan koulutuksessa mitään. Järjestelmä on siitä hyvä, että käytännössä oppii paremmin kuin kirjoista. Kun teoriaa on kerran viikossa, sen voi vielä kerrata myöhemmin. Pyritään siihen, että pääsisi samantyyppisiin töihin teoriajakson jälkeen. Aina siihen ei ole mahdollisuutta. Mika suosittelee koulutusta muillekin, jos raskas puoli kiinnostaa. Tämä ei etukäteen vaadi mitään ammattitaitoa, koska tänne on tultu oppimaan. Täällä oppii tosi hyvin kaiken. Kannattaa ihmeessä tulla, jos vain kiinnostaa. Lähde liikkeelle kevät

20 Teksti: opettaja Riitta Alasalmi, luonnonvara-ala, maa- ja karjatalousala, Kainuun ammattiopisto Tutkintoon ilman valmistavaa koulutusta teoriasta osaksi arkirutiineja Aiemman osaamisen huomiointi on tuottanut oppilaitokselle positiivisen kierteen, joka ruokki itse itseään. Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan toimipisteessä henkilökohtaistaminen on osa arkipäivää. Valmistava koulutus nähdään työkaluna osaamisen lisäämisessä, mutta varsinainen itseisarvo valmistava koulutus ei ole. Luonnonvara-alan luonteeseen kuuluu, että osaamista voi olla paljonkin alalta vaikka varsinaista työkokemusta tai aiempia opintoja ei taustalta löytyisi. Erityisesti maatalous- ja eläinalalla, jossa toiminta tapahtuu edelleen pääasiassa perheyrityksissä, otetaan lapsia mukaan työhön hyvinkin nuoresta iästä lähtien. Myös luonto- ja ympäristöalalla on paljon osaamista, jota on hankittu (Kuva Pirjo Hotti) esimerkiksi aktiivisen harrastustoiminnan kautta. Seppälän luonnonvara-alan yksikön koulutuspäällikön Leena Karjalaisen mielestä henkilökohtaistamisessa yhdistyvät sekä opiskelijan että oppilaitoksen etu. Koulutusta toteutetaan rajallisilla resursseilla ja aloituspaikkoja on rajattu määrä. On koulutuksen toteuttajankin etu, että henkilöt, jotka eivät tarvitse valmistavaa koulutusta, ohjataan suoraan tutkintotilaisuuksiin. Toki tämä vaatii joustokykyä organisaatiolta ja ammattitaitoa opetushenkilöstöltä Karjalainen linjaa. Hänen mielestään merkittävin asia on kuitenkin työelämän etu. Toimivalla henkilökohtaistamisella nopeutetaan ammattilaisten siirtymistä työelämään, tehdään tutkinnoista houkuttelevampia ja ennen kaikkea palvellaan yksittäistä ihmistä tekemällä tutkinnon suorittamisesta mielekästä ja huomioimalla aikuisen ihmisen aiempi työ-, harrastus ja opiskeluhistoria. Toimivalla henkilökohtaistamisella nopeutetaan ammattilaisten siirtymistä työelämään. Leena Karjalaisen mielestä myöskään lainsäädännön asettamaa velvoitetta ei sovi unohtaa. Laki ammatillisesta koulutuksesta velvoittaa henkilökohtaistamiseen. Oppilaitoksille ei ole annettu suositusta henkilökohtaistamiseen vaan velvoite on kirjattu lakiin. Luonnonvaraalalla henkilökohtaistamista tehdään monella tasolla, josta yksi on suoraan tutkintotilaisuuteen ohjaaminen. Useammin kuitenkin valmistavaa koulutusta tarjotaan osittain tai suunnitellaan opiskelijalle henkilökohtainen oppimispolku työssäoppimista, verkko-opetusta ja lähiopetusta hyväksikäyttäen kuvailee koulutuspäällikkö Leena Karjalainen henkilökohtaistamisen keinoja. Oleellisinta Karjalaisen mukaan onnistuneessa henkilökohtaistamisessa on opetushenkilöstön aito halu kuunnella tutkintoon hakeutuvaa henkilöä ja oman ammattitaidon ylläpito. On hankalaa olla suunnittelemassa henkilökohtaista opintopolkua ja tutkintotilaisuuteen ohjaamista, jos oma ammattitaito ei ole riittävä. Ammattilainen pystyy selvittämään pelkästään keskustelun perusteella hyvin paljon henkilön ammatillisen osaamisen tasosta. Ja toisaalta tuntee alan paikallisen toimintaympäristön ja ammatin 20 Lähde liikkeelle kevät 2013

21 Maatalousalalla on paljon töitä, joita voi oppia muualla kuin oppilaitoksessa tai palkatussa työssä. Harrastusten ja perheyritysten kautta opitaan usein paljon alalla tarvittavia tietoja ja taitoja, jotka pitäisi pystyä huomioimaan henkilökohtaistamisvaiheessa (Kuva Arto Mäkeläinen) Lähde liikkeelle kevät

22 Opettaja Riitta Alasalmi kesällä 2012 laitumella kyyttöjen kanssa. Maatalousalalla ammattitaitovaatimusten monipuolisuus haastaa opettajaa pitämään jatkuvasti omaa ammattitaitoaan yllä. (Kuva Timo Saarela) vaatimukset, joita vasten tutkintoon hakeutuvan henkilön osaamista voidaan peilata. Esimerkkejä onnistuneista henkilökohtaistamisista Kuhmolainen Helena Miettinen on hyvä esimerkki tutkintotilaisuuteen suoraan ohjatusta henkilöstä. Miettinen on opiskellut aiemmin eläinalaa, työskennellyt vuosia eläinhoitolassa sekä eläinkaupassa ja harrastanut sekä kasvattanut omia koiria. Tuntuu hyvältä, että aikuisen ihmisen aiempi osaaminen ja työkokemus tunnustetaan ja annetaan mahdollisuus matalan kynnyksen tutkintojen suorittamiseen kuvailee Miettinen henkilökohtaistamisen jälkeen. Hän hakeutui Kainuun ammattiopistoon suorittamaan eläintenhoitajan ammattitutkintoa osaamisalanaan eläinhoitolanpitäjä. Henkilökohtaistamisprosessia Miettinen ei pitänyt millään muotoa hankalana, mutta aikaa se vei. Kävimme läpi hyvin tarkasti aiempaa osaamistani, työkokemustani, opintojani ja harrastuksissa hankkimaani osaamista. En alun perin lähtenyt hakeutumaan suoraan tutkintotilaisuuksiin, mutta henkilökohtaistamisen aluksi tutkinnon vastuuhenkilö Teija Viljanmaa kertoi minulle mahdollisuuksista. Tämä tuntui itselleni sopivalta vaihtoehdolta. Miettinen kertoo. Myös Nurmeksessa asuva 34-vuotias Sari Mannermaa-Huotari on tyytyväinen hänelle tehtyyn henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Takanani on pitkä opiskelukokemus, johon sisältyy lukio-opintojen lisäksi hotelli- ja ravintola- Oleellisinta onnistuneessa henkilökohtaistamisessa on opetushenkilöstön aito halu kuunnella tutkintoon hakeutuvaa henkilöä. alan opintoja ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakoulussa. Lisäksi olen suorittanut myynnin ammattitutkinnon ja luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon sekä työskennellyt ravintola- ja hevosalalla. Mannermaa-Huotari kuvailee aiempaa opiskelu- ja työhistoriaansa. Pohjois-Karjalassa vakituinen työllistyminen on kuitenkin haastavaa, vaikka taustalla on monipuolisia opintoja, ja kun nykyinen työsopimus harrastetallin työntekijänä alkoi lähestyä loppuaan, alkoi toimelias nainen miettiä lisäopinto- 22 Lähde liikkeelle kevät 2013

23 Aikuisryhmän eläintenhoitajaopiskelija Riitta Huotari navettatöissä. Aikuisopiskelijoilla on usein aiempaa työ- ja elämänkokemusta, joka henkilökohtaistamisvaiheessa tulisi käydä tarkasti läpi. (Kuva Arto Mäkeläinen) ja tukemaan työllistymistään. Otin yhteyttä oppilaitokseen ja sovimme ajan henkilökohtaistamiskeskustelua varten. Hyvin pian selvisi, että aiemmissa opinnoissani ja työssäni olen hankkinut paljon sellaista osaamista, jota voitiin tunnistaa ja jopa kokonaisia tutkinnonosio sisällyttää maaseutuyrittäjän tutkintoon tyytyväinen Mannermaa-Huotari kertoo. Tavoitteenani on työllistyä maatalouslomittajaksi, jonka vuoksi painotimme opintojani lähinnä lypsykarjapuolelle ja peltoviljelyyn, jotka ovat minulle vieraampia osa-alueita tutkinnon sisällöstä. Lisäksi henkilökohtaistamisessa otettiin huomioon perhetilanteeni pienten lasten äitinä sekä aiemmissa opinnoissa todistettu kykyni itsenäiseen opiskeluun. Suurin osa teoriaopinnoista toteutetaan verkossa ja työssäoppimiset voin tehdä paikallista lomatoimistoa konsultoiden alueen lypsykarjatiloilla. Sari Mannermaa-Huotari kertoo oppilaitosvalintaansa vaikuttaneen oppilaitoksen tuttuus, mutta myös positiivinen viesti, jota hän maaseutualan toimijoilta on oppilaitoksesta kuullut. Tähän luottaa myös koulutuspäällikkö Leena Karjalainen. Hänen mielestään suoraan tutkintotilaisuuteen ohjaaminen vaatii rohkeutta oppilaitokselta, koska tällöin tunnustetaan oppimisen monimuotoisuus ja nonformaalin oppimisen tehokkuus. Koulutuspäällikön roolissa Karjalainen näkee toimivan henkilökohtaistamisen kuitenkin myös oppilaitoksen vetovoimatekijänä. Hyvä kello kuuluu kauas ja tämä positiivinen kierre ruokkii itseään. Kun tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun, aiheuttaa se positiivisen kierteen ja pitää huolta myös valmistavan koulutuksen vetovoimaisuudesta. Maatalousalalle tyypillistä on, että ammatillista osaamista on voitu hankkia ilman koulutusta tai varsinaista työkokemusta erityisesti käytännön työtehtävissä kotitilalla. Tällöin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on oltava erityisen tarkkana. (Kuva Teppo Auvinen) Lähde liikkeelle kevät

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 15.11.2013 Kisällikoulun toiminta-ajatus Haasteena on luodaan oppimisympäristömalli, jossa toiminta on mahdollisimman tarkkaan oikean rakennustyömaan hengen mukainen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Toimivia ratkaisuja monenlaisia ja tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaaminen ja tuki Keudan aikuisopistossa Vastuukouluttajien ohjausosaaminen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Yrittäjä ja työnantaja: Hyödynnä avainkontaktisi Uudellamaalla 1 Apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen Hyvä yrittäjä tai työnantaja Miten varmistat,

Lisätiedot

Orientoiva jakso - toteutus

Orientoiva jakso - toteutus Orientoiva jakso - toteutus AppreA oppisopimus 40+ Projektin loppuseminaari 25.10.2007 Kristiina Salminen ja Leena Saarinen Vantaan Ammattiopisto Varia Ryhmät Vanhustyön erikoisammattitutkinto, oppisopimuksella

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015. Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut

Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015. Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015 Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut Hanna Ollila Pekka Väisänen Krista Inkala Haaransuontie 8 2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Miten päivittäistä toimintaa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot