Mato Valtonen heittäytyy omiin ajatuksiinsa NUKUTKO HYVIN? LAINVALMISTELU ON ONGELMANRATKAISUA KIRSTI RISSANEN PERÄÄ TUOMARI- KOULUTUSTA TULOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mato Valtonen heittäytyy omiin ajatuksiinsa NUKUTKO HYVIN? LAINVALMISTELU ON ONGELMANRATKAISUA KIRSTI RISSANEN PERÄÄ TUOMARI- KOULUTUSTA TULOSSA"

Transkriptio

1 SANASITTIÄINEN s.2 ESITYSTEKNIIKKA s.15 TILAA UUTISKIRJE s.19 HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY:N ASIAKASLEHTI 2 LAINVALMISTELU ON ONGELMANRATKAISUA KIRSTI RISSANEN PERÄÄ TUOMARI- KOULUTUSTA Mato Valtonen heittäytyy omiin ajatuksiinsa TULOSSA HAUS-JUST 9! NUKUTKO HYVIN? HAUS 2 1

2 SANASITTIÄINEN KYSY ASIANTUNTIJA VASTAA Miten lapset ymmärtävät sanat, joita aikuisten puheessa vilisee, kun aikuistenkin on niitä välillä vaikea hahmottaa. Kysyimme Joakimilta, Milenalta, Saralta ja Samilta, mitä tarkoittavat sanat tulosmittari ja ministeri. Mitä johdolta vaaditaan? Julkisessa hallinnossa johtajuus vaatii systemaattista kehittämistä. SARA SAMI JOAKIM MILENA Joakim Berger, 4 vuotta: Tulosmittari? (Syvä hiljaisuus.) Voinko katsoa ensin kirjasta? Meillä ei ole ikinä käytetty tulosmittaria. Leipämittari, vai? Ministeri? Missä niitä on? Saako niitäkin kaupasta? Milena Suvas, 7 vuotta: Tulosmittari on aina sellainen mittari, jolla mitataan sitä, minkä verran on asteita. Olen kuullut ministereistä telkkarista. Matti Vanhanen on pääministeri. Sara Uhre, 8 vuotta: Mittareita on monenlaisia. Kuumemittari mittaa kuumetta, vesimittari veden lämpöä. Tulosmittari mittaa tuloksia. Ministerit päättää kaikista asioista. Tänä päivänä ja lähitulevaisuudessa hyvää johtajuutta edellyttävät julkisen toiminnan ja organisaatioiden monimuotoistuminen sekä organisaatiorakenteiden uudistaminen. Julkisten organisaatioiden tuottavuuden parantaminen vaatii johdolta dynaamista uustulkintaa ja älykästä johtamista. Lähitulevaisuuden demografiakehitys edellyttää viisasta ikä- ja työhyvinvoinnin johtamista. Asiakkaan ollessa julkisissakin organisaatioissa yhä tietoisemmin toiminnan lähtökohtana tarvitaan osaavaa asiakkuuksien ja palvelujen johtamista. Julkisen sektorin uusi toimintatapa ja -kulttuuri kysyy kumppanuusja verkostojohtamistaitoja. Vahvasti esillä oleva innovatiivisuuden haaste edellyttää kannustavaa innovaatioiden johtamista. Johtamisen megatrendinä sekä valtionhallinnossa että kunnallishallinnossa oleva keskittämisen vaihe tarvitsee konsernijohtamisen hallintaa. Kaikki edellä kuvattu muutos koettelee kovasti organisaatioiden ja ihmisten arvopohjaa. Hallinnan tunteen koossapitämiseksi tarvitaan pitävää arvojohtamista ja huolellista vuoropuhelua, dialogia. Mitä ovat johtajuuden kehittämisen teemat? Nousussa olevia johtajuuden kehittämisen teemoja ovat esimerkiksi Transformatiivinen johtaminen, Good Governance, Public Private Partnership, Työ ja ikä, Dialoginen johtajuus, Talent Management, Coaching, Diversity Management, Johtoryhmätyö ja Horisontaalinen johtaminen. Näiden ja vielä monien muidenkin johtajuusteemojen suhteen johtamiskoulutus haluaa olla ajan hermolla. Johtamiskoulutus haluaa auttaa johtajia, esimiehiä ja organisaatioita johtamiskyvykkyyden ja ammattimaisen johtajuuden systemaattisessa ja huolellisessa kehittämisessä. Sami Uhre, 11 vuotta: Tulosmittari on jokin auton nopeusmittari, tai jossain juoksussa mittari, josta näkee tulokset. Ministeri liittyy jotenkin hallintoon. Onko pääministeri Paavo Lipponen? Tällä palstalla perehdymme asiakkaidemme avainkysymyksiin. Vastaajana johtaja Seppo Mansukoski HAUSista. 2 HAUS 2

3 SISÄLTÖ HAUS 2 SISÄLTÖ SANASITTIÄINEN Tulosmittari ja ministeri... 2 KYSY Mitä johdolta vaaditaan?... 2 Kirsti Rissanen Uutta nostetta lainvalmisteluun... 4 HAUS KOULUTTAA Laatua lainvalmisteluun... 6 IHMINEN TYÖN ULKOPUOLELLA Mato Valtosen tie luovuuteen... 8 Johtamisessa tavoitteena täydellisyys Liedon uusi kunnanjohtaja Terhi Isotalo New era for Romanian civil service Esitystekniikan huima kehitysvauhti HENKINEN HYVINVOINTI Mutkia matkalla höyhensaarille? Sanojen takana SAURI HAUS MEILTÄ JA MUUALTA PÄÄKIRJOITUS Ei oppi ojaan kaada ja harjoitus tekee mestarin IKIVANHAT SANANLASKUT, Oppia ikä kaikki, Harjoitus tekee mestarin ja Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi viestivät, että tietoa on ammennettu ammoisista ajoista lähtien. Työelämässä on parin viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut melkoisia mullistuksia. Työtehtävien vaatimustasot ovat kohonneet kaikilla aloilla. Tämän päivän hyvinvointi rakentuu tiedon ja osaamisen varaan ja elinikäinen oppiminenkin on nostettu uudelleen kunniaan. Jotta pärjäisimme vaativassa työelämässä puhumattakaan yhä kiristyvästä kansainvälisestä kilpailusta, tarvitaan jokaisen osaavaa työpanosta. Tämä edellyttää sijoittamista itsensä kehittämiseen. Työpaikalla tapahtuva oppiminen, henkilöstökoulutus ja omaehtoinen täydennyskoulutus lisäävät työhyvinvointia parantaen samalla myös työn tuottavuutta. Maailma muuttuu ja niin myös työelämä. Jokainen päättää itse, ryhtyykö sivusta seuraajaksi, vastarannankiiskeksi vai aktiiviseksi vaikuttajaksi. Monitoimimies Mato Valtosen sanoin Muutos on ja pysyy, eikä paikoilleen pysähtyminen vie mihinkään. Madon tiestä luovuuteen enemmän sivulla 8. KOULUTUKSEN TARJONNASTA ei ole puutetta. Aktiivisille vaikuttajille itsensä kehittäjille HAUS tarjoaa loppuvuodeksi runsaan valikoiman laadukasta koulutusta. Voit valita sopivan kurssin yli 100 koulutusmahdollisuudesta. Tässä numerossa annamme puheenvuoron näille aktiivisille vaikuttajille. Tutustu HAUS-JUST -strategiaohjelman osanottajien mietteisiin siitä, voiko koulutuksella tähdätä täydelliseen johtamistaitoon, selviävätkö lainvalmisteluprosessin koukerot viiden päivän säädösvalmistelukoulutuksessa, ja onko tulosmittareista apua kunnan johtamisessa? OPISKELU ON KOVAA työtä, mutta se myös palkitsee kasvattamalla jokaisen oppijan omaa pääomaa. Vaikka vanha sananlasku sanookin Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi väitän, ettei kannata tyytyä vanhaan tietoon. Ihmisen oppimiskyky on huima ja iän myötä asioiden ymmärrys- ja yhdistelytaito vain kasvaa. Päätös harjoitella mestariksi on siis mitä kannattavin! Soili Heikkilä päätoimittaja HAUS-ASIAKASLEHTI HAUS 2 JULKAISIJA HAUS, PL 101, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Soili Heikkilä, puh KUSTANTAJA Markkinointiviestintä Dialogi Oy, PL 410, Helsinki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Riitta Nikkola, puh , TOIMITUSASSISTENTTI Sari Pelkonen LEHDEN ULKOASU Tanja Pellikka KANNEN KUVA Pekka Sipola PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino OSOITTEENMUUTOKSET ISSN x HAUS 2 3

4 LAINSÄÄDÄNTÖ Teksti Kirsi Riipinen Kuvat A-lehtien kuvatoimitus Kirsti Rissanen toivoo, että ihmisten tunteet otettaisiin järkevästi huomioon muutosten keskellä. Uutta nostetta lainvalmisteluun Koulutusta EU-oikeudesta Eurooppaoikeus vaatii EU-tehtävissä toimivilta säädösvalmistelijoilta, tuomareilta ja asianajajilta paljon työtä. Ei riitä, että tuntee yleisen EU-oikeuden, oman erityisalan lainsäädännön ja sitä koskevan EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön. Tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja tietojen päivittämistä, koska oikeuskäytännön rooli on niin suuri ja koska EU-lainsäädännön ala laajenee ja sisältö muuttuu jatkuvasti. HAUS tarjoaa virkamiehille ja järjestöjen asiantuntijoille vankan EU-oikeuden peruskoulutuksen joko monijaksoisessa ohjelmassa tai lyhyissä ja tiiviissä käytännön soveltamiseen keskittyvissä koulutuksissa. Säädösvalmistelijoiden käytännönläheinen koulutus ja merkittäviin EU-lainsäädännön muutoksiin perehdyttäminen ovat myös EU-valmennuksen ydintä. Tuomarien ja asianajajien osaamistarpeisiin vastaavat tulevasta koulutuksesta erityisesti seuraavat: Opintomatka EY:n tuomioistuimeen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen marraskuussa, teemana on perus- ja ihmisoikeudet EU:ssa EY:n tuomioistuin ja viimeaikainen oikeuskäytäntö ajankohtaispäivä helmikuussa Lisätietoja: Ritva Altonen, puh HAUS 2

5 Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen jää hyvillä mielin eläkkeelle. Lainsäädäntötyötä arvostetaan nyt entistä enemmän, kiitos juuri perustetun paremman sääntelyn ministeriryhmän. Muutoksiin koulutusta Jatkuvalta tuntuva myllerrys edellyttää uudenlaista ajattelua ja tietotekniikan parempaa hyväksikäyttöä. Prosesseja täytyy tehdä aidosti sähköisesti, ei vain siten, että manuaaliset prosessit siirretään koneelle. Muutosvastarinta näkyy selvästi. Valtiovarainministeriössä on aloitettu muutosjohtamisen kurssittaminen, ja muutosjohtamista opetellaan toden teolla. Se vain olisi pitänyt aloittaa viisi vuotta sitten. Kirsti Rissanen ymmärtää hyvin, että ihmisten mieltä ei hetkessä houkutella muutoksille myönteiseksi. Isot muutokset koskettavat ihmisen perusturvallisuutta. Kaikki muistavat laman, ja nyt mieleen nousee kysymys oman työpaikan säilymisestä. Kirsti Rissanen siivosi työhuoneensa ennen kesälomalle lähtöä. Vuodet oikeusministeriön kansliapäällikkönä ovat ohi, hän on virallisesti eläkkeellä heti syyskuun alusta asti. Töitä riittää kotonakin. Lukuisia asioita pitäisi järjestellä. Parin viime vuoden aikana olen ajatellut usein, että odottakoon tuokin, hoidan kuntoon eläkkeellä. Ystävät ovat jo ehtineet varoittaa häntä liian tiukasta aikataulusta. Kaikkia kaappeja ei kuulemma tarvitse käydä heti läpi. Minulla on pehmeä lasku, kaappien kimppuun en heti pääse. Ensin pitää kirjoittaa pari artikkelia, toisella niistä on aika nopea aikataulu. Neljä isoa laatikollista kirjoja pitäisi lukea ennen kuin annan lausunnon professorin viran täytöstä. Huh, kohta alkaa hirvittää, Kirsti Rissanen naureskelee. Kun hän loppukesällä kuunteli uutisia budjettiriihestä, hän taivasteli mielessään, miten hurjalta tulostavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa. Mihin kaikkeen entisten kollegojen on revettävä! Ministeriöillä on samaan aikaan edessään uusi tuottavuusohjelma ja kaikki sen mukanaan tuomat muutokset. Työmäärä olisi saatava vähenemään ja opeteltava hoitamaan hommat nykyistä kevyemmällä tavalla, ainakin kaikki tarpeettomat mutkat ja päällekkäisyydet pitäisi karsia. Oikeusministeriössä tuntuvat lisäksi esimerkiksi käräjäoikeusverkoston supistaminen, siitä valmistuu lokakuun puolivälissä ensimmäinen suunnitelma. Myös vankeinhoidossa iso luuta on lakaissut, syyttäjäpuolellakin on tehty rakenneuudistuksia. Ulosotossa alkaa ensi vuoden puolella uudistuksen seuraava vaihe. Käräjäoikeusuudistus on vielä suunnitteluvaiheessa. Tuntuu, että koko hallinnonala on myllätty. Ihmisten mieltä ei hetkessä houkutella muutoksille myönteiseksi. Huomio tuomarikoulutukseen Kirsti Rissasen ura on paitsi vakuuttava myös mielenkiintoinen. Akateeminen ura eteni aina kauppaoikeuden professoriksi asti. Meriittilistassa ovat myös esimerkiksi Kansainvälisen talousoikeuden instituutin johtajuus ja kuluttajavalituslautakunnan puheenjohtajuus. Hänen työnantajiaan ovat olleet muun muassa Helvi Sipilä ja Armi Ratia. Lainvalmistelutyössä hänelle ovat tutuksi tulleet yhtä lailla Euroopan unionin toimivalta kuin suomalaisen tuomioistuinlaitoksen kehittäminen. Mitä aiheita uskot seuraavasi eläkepäivinäsi kaikkein tiiviimmin? Tuomarikoulutuksen aikaansaamista toivon kovasti. Tähän mennessä asiassa ei ole päästy eteenpäin, vaikka monta eri ehdotusta on tehty. Tuomioistuimen kannalta olennaista olisi, että lakimiehet saisivat tuomariksi erikoistumiskoulutuksen. Se voisi olla tuomarin uran alussa, siis silloin kun joko lakimies tai kokenut asianajaja aloittaa tuomioistuimessa. Tärkeää olisi, että jokainen saisi yksilöllisen koulutusohjelman ja laadukasta ohjausta työssä. Yleensä lainvalmistelutyöhön hän suhtautuu optimistisesti, kiitos nykyisen hallituksen aikana perustetun paremman sääntelyn ministeriryhmän. Paraikaa kootaan myös paremman sääntelyn neuvottelukuntaa. Nyt hallituksessa on aidosti päätetty kiinnittää huomiota siihen, miten lainvalmistelutyötä tehdään. Lainsäädäntösuunnitelmassa saadaan määritettyä yhteiskunnan kannalta tärkeimmät hankkeet, ja sitä kautta päästään hiomaan uusia menettelytapoja. Vastaisuudessa on entistä helpompi puuttua myös pitkään hiertäneisiin ongelmiin, kuten hankkeiden liian vähäiseen resurssointiin tai puutteelliseen suunnittelemiseen. Jos vielä jatketaan tätä näitä entinen kansliapäällikkö seuraa jatkossakin -listaa, aivan kärjestä löytyvät lastenlapset, joita hänellä on vielä loppukesästä kolme, mutta lukeman on määrä nousta neljään alkusyksyn aikana. Heidän seurassaan mieli pysyy virkeänä ja liikkeet nopeina. Silmiä tulee lisää, selkäpuolellekin! Muutosvastarinta näkyy selvästi. HAUS 2 5

6 HAUS KOULUTTAA Teksti Outi Airaksinen Kuva Martti Leppä Laatua lainvalmisteluun HAUSin säädösvalmistelukoulutukset tarjoavat apua lainvalmistelun koko prosessiin. Kursseilla pureudutaan valmistelutyön vyyhteen ja työtä pääsee harjoittelemaan myös käytännössä. Lainvalmistelu on ongelmanratkaisua. Vaatii yhteiskunnan prosessien hallintaa pystyäkseen ennustamaan, että laki toimii niin kuin sen on kuviteltu toimivan. Valmistelijan täytyy etukäteen koettaa ottaa huomioon kaikki yhteiskunnalliset eturistiriidat, erityisasiantuntija Martti Simola oikeusministeriöstä sanoo. Simola ja lainsäädäntöneuvos Tiina Rautio vetävät yhdessä HAUSissa kursseja, joilla pureudutaan lainsäädäntötyön kiemuroihin. Kurssi sisältää viisi lähipäivää, ja kestää kokonaisuudessaan 2-3 kuukautta. Peruskurssin lisäksi tarjolla on kursseja myös lainsäädäntötyössä avustavalle henkilöstölle. Leipätyönään Simola ja Rautio tarkastavat oikeusministeriössä eri ministeriöistä tulevat luonnokset hallituksen esityksiksi ja asetuksiksi ennen kuin ne menevät valtioneuvoston käsittelyyn. Saamme täällä oikeusministeriön tarkastustoimistossa usein raakileita käsiimme. Silloin valmisteluaikataulussa ollaan usein jo niin loppupäässä, ettei koko hanketta voi enää avata, lainsäädäntöneuvos Rautio kuvaa. Arvostuksen puute vaivaa Kiire on valitettavan usein säädösvalmistelutyössä pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Jopa kokeneella lainvalmistelijalla on tekemistä pystyäkseen poliittisen paineen alla valmistelemaan kelvollisia pykäliä. Usein lakeja syytetään huonosta valmistelusta. Asiasta on jo puhuttu iät ja ajat ja kritiikin taustalla on usein tyytymättömyys lopputulemaan. Martti Simolan ja Tiina Raution mukaan kyse on lainsäädäntötyön arvostuksen puutteesta, mikä puolestaan näkyy liian vähäisinä resursseina ja liian tiukkoina aikatauluina. Poliittisella johdolla on harvoin kokemusta lainvalmistelusta, joten he eivät välttämättä ymmärrä valmistelun taustatyön vaatimaa aikaa, vaan haluavat lait läpi omalla vaalikaudellaan, Simola sanoo. Esi- ja perusvalmistelu saattavat viedä puolet koko lainvalmisteluprosessin ajasta. Se on vankka kivijalka, joka täytyy tehdä ensin. Se tietää paljon työtä, joka ei välttämättä koskaan tule näkymään mihinkään julkisiin dokumentteihin, Rautio kuvaa. Organisaatioiden pienuuden takia oppimisen kannalta ideaaleja seniori junioripareja ei aina tunnu muodostuvan. On hyvin tavallista että hyvin kokemattomat virkamiehet joutuvat tekemään hyvin itsenäisesti laajojakin lainvalmisteluhankkeita ilman kunnon taustatukea, ja se tuottaa huonoa lopputulosta, Simola sanoo. Vaarallinen pilkkuvirhe Lainsäädäntöä voidaan pitää luovana prosessina, jonka kulkua on etukäteen vaikea täsmälleen ennakoida. Kun valmistelutyö on tehty, edessä on lausuntovaihe. Myös pykälien kirjoittaminen on oma taiteenlajinsa. Kielen huollon lisäksi vaa assa painavat lukuisat muotoseikat. Pykälillä perusteluja kirjoitettaessa aukeaa usein tulkintavaihtoehtoja, joita pitää jälleen paikata uusilla pykälillä. Se on erittäin pitkällistä optimiratkaisun löytämistä. Se kehittyy, eikä sitä voi ennustaa. Oikeusjärjestys on laaja kokonaisuus, ja palan täytyy sopia kokonaisuuteen, Simola kuvaa. Lainvalmistelijan pitää tietää, minkälaiseen ympäristöön hän on lakia säätämässä, jotta hän osaa suhteuttaa uudet normit jo olemassa olevaan lainsäädäntöön. Tietoa tarvitaan esimerkiksi perustuslain vaatimuksista, julkisuuslaista sekä henkilötietoja ja henkilösuojaa koskevista pykälistä. Usein on tarpeellista tietää riittävästi myös Ahvenanmaan, kuntien tai kirkon erityisasemasta. Lopputuloksen on oltava lisäksi eettisesti ja ihmisoikeudellisesti hyväksyttävä. Myös kielen oikeellisuudessa on oltava tarkkana. Pilkkuvirhe saattaa olla vaarallinen, sillä pilkut vaikuttavat tulkintaan. Silloin lain soveltamisvaiheessa tuomioistuimessa saatetaan löytää sellaisia tulkintavaihtoehtoja, joita lainvalmisteluvaiheessa ei ollenkaan tavoiteltu eikä edes oivallettu. Niitä nimitetään porsaanrei iksi, Simola kuvaa. Myös EU on tuonut paljon uutta säätämistarvetta ja säädösten implementointia. Lain tai säädöksen valmisteluun saattaa kulua useitakin vuosia. Esimerkiksi vuonna 2003 voimaan astuneen hallintolain valmistelu vei yli neljä vuotta. Oikeusministeriön tarkastusosaston läpi kulki viime vuonna 439 valmisteltua lakia ja säädöstä. Viime aikoina töitä on teettänyt muun muassa työeläkelainsäädännön uudistus. Pilkkuvirhe saattaa olla vaarallinen, sillä pilkut vaikuttavat tulkintaan. 6 HAUS 2

7 Verkostoitumaan Lainvalmisteluun on olemassa erilaisia oppaita, kuten vaikkapa Hallituksen esityksen laatijan opas ja Lainlaatijan opas, mutta kaikkea tietoa niistä ei löydä. Lainvalmisteluun liittyy paljon hiljaista tietoa, jota ei ole oppaisiin kirjattu. Se ei siirry millään muulla tavoin kuin vanhemmalta polvelta nuoremmalle, Simola sanoo. HAUSin peruskurssilla pyritään lisäämään osallistujien ymmärrystä säädösvalmisteluprosessista. Monella osallistujalla on juristin koulutus, mutta mukana on myös vaikkapa luonnontieteilijöitä, insinöörejä ja lääkäreitä, jotka osallistuvat lainvalmisteluun oman erityisosaamisensa pohjalta. Käytännön lakikielen ja säädöstekniikan lisäksi peruskurssilla pääsee myös soveltamaan oppeja, kun osallistujat laativat ryhmätyönä hallituksen esityksen. Siellä pystyy myös luomaan verkostoa muihin ministeriöihin ja tutustumaan meihin kouluttajiin. Eri alojen välisellä verkostoitumisella edesautetaan sitä, että esittelijä ja valmistelija eivät olisi niin yksin, Rautio sanoo. Koulutuksen hyödyllisyydestä kertoo myös se, että pari kertaa vuodessa järjestettävät kurssit ovat olleet viime aikoina täynnä. Säädösvalmistelukoulutusta HAUSin lainvalmistelukoulutus antaa tärkeitä eväitä ministeriöiden virkamiehille, jotka vastaavat eritysalansa säädösvalmistelusta. Koulutuksen aikana käsitellään säädöstekniikkaa, muotoseikkoja, kielen huoltoa, käytännön ohjeita sekä yleisiä taustatietoja, joita lainvalmistelussa tarvitaan. Lainvalmistelu vaatii kokonaisuuden hallintaa ja tiedon jakamista. Hyväksi lainvalmistelijaksi kehittyy koulutuksen ja kokemuksen kautta. Lisätietoja: Nina Niva, puh ja Poliitikot eivät aina ymmärrä lainvalmistelun vaatimaa aikaa. HAUS 2 7

8 IDEAT VIRIÄ IHMINEN TYÖN ULKOPUOLELLA Mato Valtosen työt ja harrastukset nivoutuvat tiukasti toisiinsa. Hän kehottaa kuitenkin vaalimaan vapaa-aikaa. Miettimiseen on otettava aikaa ja tilaa, sillä kiireessä jatkuvan taustakohinan ympäröimänä ihmisen luovuus ei kuki. 8 HAUS 2

9 Teksti Susanna Cygnel Kuvat Pekka Sipola MMenevä mies on aina sekoittanut työnsä huviin ja päinvastoin. Sleepy Sleepersin ja Leningrad Cowboysin aikaan hänellä ei ollut käytännössä edes omaa vapaa-aikaa, sillä bändi dominoi kaikkea. Ennen mikä tahansa kalenteriin merkattu tärkeä meno rokkielämän ulkopuolelta, kuten kaverin häät, jäi viime hetkellä buukatun keikan alle. Työ varasti ajan, mutta hulppea monilahjakas seura ja rokki tekivät siitä hupia. Nykyään Valtonen on taitava liikemies, muttei mikään tiukkapipoinen liituraita. Työt ja harrastukset nivoutuvan yhä tiukasti toisiinsa, mutta rokkilavojen sijaan hän puurtaa siistissä sisätyössä. Kaikki, mitä teen, kartuttaa elämänkokemustani, enkä osaa asennoitua työhön työnä, sanoo Valtonen. minua kysyttiin johonkin. Niin oli helpompi vastata, että nyt en tule. Nykyään Valtonen lenkkeilee koiransa kanssa pari kertaa päivässä, mistä kertyy ne ylimääräiset tuhat kilometriä vuodessa. Rullaluistelu on erityisen lähellä hänen sydäntään, eikä takavuosien jääkiekkoura Pietarinkadun Oilers -joukkueessakaan ole täysin menneen talven lumia. Hyväntekeväisyysmatseissa pelaan joskus, mutta harjoituksiin ehdin vain harvoin, Valtonen myöntää. Viisikymppinen Mato tietää, että kunnosta täytyy huolehtia. Hän kävi kuntotestissä ja sai tietää olevansa kelpo jamassa. Vankka peruskuntoni taitaa olla bändiaikojen peruja, kun hypimme kolme tuntia lavalla joka keikalla. Lisäksi olen perusaktiivinen, eli touhuan koko ajan jotain ja häärin ympäriinsä. Siellä mökin mansikkamaalla tai rakennuspuuhissa Valtosen keho vapautuu liike-elämän kiemuroista, mutta hänen ajatuksiaan pystyy tuskin mikään loma hillitsemään ja omassa rauhassa niitä ideoita vasta syntyykin. VÄT OMASSA RAUHASSA Tällä hetkellä hän kehittää Menolippu-yritystä, jossa on osakkaana. Vuosien varrella Valtosen päästä on pulpunnut solkenaan loistavia ideoita, joista moni on kantanut tai sitten ei. Pääasia on, että ideoita syntyy ja asiat muuttuvat. En tiedä vielä, mikä minusta tulee isona enkä edes välitä tietää. Muutos ja sen hyväksyminen on tärkeää. Muistilappuun sana EI Valtonen osaa nykyään viettää aivan selkeää vapaa-aikaa, jolloin työasiat eivät kolkuttele nurkan takana. Hän on oppinut vetämään rajoja ja omistaamaan aikaa itselleen tai perheelleen. Valtonen jätti aikanaan kiertue-elämän halutessaan olla perheensä kanssa. Nyt tyttäret ovat jo 17- ja 18- vuotiaita, joten isä voi taas keskittyä omiin asioihinsa. Yhden äärimmäisen tärkeän taidon Valtonen oppi vasta kymmenisen vuotta sitten. Ajoin oman elämäni ihan sekasotkuksi, koska en osannut kieltäytyä mistään. Lähdin joka asiaan mukaan. Lopulta kirjoitin kännykän selkämykseen teipille EI ja vilkaisin sitä aina, kun Liikkeelle Valtonen haluaa myös ilman lihasvoimaa, sillä hän on motoristi henkeen ja vereen. Pitkään hän oli Harley Davidson -fanaatikko, mutta sitten Harrikka vaihtui Triumphiin. Jokavuotisilla reissuillaan kaveriporukassa Mato on kruisaillut muun muassa Puolassa, Tšekeissä ja jopa Meksikossa. Reissun päällä niellään kilometrejä ja nautitaan elämästä, fiilistellään. Sen verran rokkihenkinen Valtonen on sentään keski-ikäistynyt, että mökkielämä maistuu usein kaikkein makoisimmalta. Kun sauna lämpiää ja istun mökin laiturilla kourassani pullo hyvää kylmää olutta, olen kuin taivaassa. Kalat loiskivat vedessä ja katselen lintuja. Sitä tunnetta ei voita mikään. Tie luovuuteen Valtonen kehottaa vaalimaan vapaa-aikaa, koska ilman hiljaisia hetkiä ajatus jää pyörimään pää sisään, jos edes syntyy. Tajuntaa ei pitäisi täyttää televisio-ohjelmilla tai muilla ulkoisilla ärsykkeillä. Parempi olisi sulkea rohkeasti toosat ja heittäytyä omien ajatusten pariin. Tositeeveet ja juorulehdet liiallisesti annosteltuna syövät elämästä ajan ja miettimisen taidon. Valtosen mukaan luovuus on yritystoiminnan perusta. Muutos on ja pysyy, eikä paikalleen pysähtyminen vie mihinkään. Tuoreet ideat ja ajatukset pitävät maailman liikkeessä, mutta niitä varten täytyy välillä pysähtyä. Kun ihmisellä sujuu, pinnallisuus alkaa nousta pintaan. Ilmiö näkyy nyt Suomessa, kun meillä menee melko hyvin. Sitten kiinnostavat matit ja mervit enemmän kuin oikeat asiat, Valtonen huomauttaa. Miettimiseen on otettava aikaa ja tilaa, sillä kiireessä jatkuvan taustakohinan ympäröimänä ihmisen luovuus ei kuki. Kun malttaa sulkea vaikka autoradion edes toviksi, pää alkaa toimia, ainakin Valtosella. Jostain syystä saan juuri autoa ajaessa hirveästi ideoita, joita puhun nauhuriin. Ideat täytyy kirjata heti muistiin tai nauhoittaa, sillä muuten ne unohtuvat. Mato Valtosella ei ole ranteessaan kelloa, joka kertoisi, mihin työaika loppuu ja mistä vapaa-aika alkaa. HAUS 2 9

10 JOHTAMISEN HAASTEET Teksti Marita Kuokkanen Kuvat Pekka Sipola Johtaminen on taitolaji, jossa täydellisen osaamisen taso on vaikea saavuttaa. Räätälöity koulutusohjelma HAUS-JUST antaa oivan mahdollisuuden johtamistaitojen päivittämiseen. Seuraava JUST 9-kurssi alkaa lokakuussa. V Viimeisimpään, HAUS-JUST 8 -ohjelmaan osallistuneet viestintäjohtaja Anna Lauttamus-Kauppila viestintävirastosta sekä pääsihteeri Pertti Hyvärinen puolustusministeriöstä katsovat saaneensa hyödyllisiä välineitä taitojensa hiomiseen. Julkisen hallinnon esimiestyössä kohdataan nykyään yhä erilaisempia haasteita. Mielestäni omissa johtamistaidoissani oli päivittämisen varaa; räätälöity koulutusohjelma antoi siihen hyvän mahdollisuuden. Nykyinen tehtäväkenttäni on poikkihallinnollinen, ja yksi ohjelman parhaista anneista oli, että mukana oli osanottajia usealta eri hallinnonalalta, Hyvärinen analysoi. Ohjelma synnytti monia uusia oivalluksia ja Hyvärinen pystyi soveltamaan niitä jo kurssin aikana. Oikein kunnolla avautui se, että ihmiset ovat erilaisia ja jokaisella asialla on useampi kuin yksi puoli. Esimiehen on kyettävä kuuntelemaan eri mielipiteitä ja näkemään asioiden eri puolet, mutta päätöksenteon vastuu on silti hänellä. Hyvärinen kiittelee, että Just-ohjelmassa yhdistyivät leadership- ja management -puolet ja niiden välinen balanssi oli kohdallaan. Monissa koulutuksissa jompikumpi osa-alue haukkaa koulutusajasta suuremman osan. Pertti Hyvärinen valittiin kurssinsa puhemieheksi eli Justus-isännäksi. Pitkän miettimisen jälkeen isäntä löytää ohjelmalle myös kehittämismahdollisuuksia. On vaikea pystyä ohjeistamaan eri esiintyjät niin, että heidän esitelmiensä sisältöihin ei tulisi päällekkäisyyksiä. Kiiteltävää on silti enemmän: Saimme erinomaiset kirjallisuusluettelot kurssilla käsitellyistä aihepiireistä. Oheislukemisto on ollut ahkerassa käytössä. Kymmenen pisteen antina hän pitää myös kurssilla annettuja, erilaisia malleja, joiden ansioista jokainen kurssin käynyt tietää, mistä löytyy apu esimiestyön eri ongelmiin. Valtionhallinnon johtotehtäviin voi ja täytyy tänä päivänä valmentautua. On myös hyödyllistä päästä verkostoitumaan samassa tilanteessa ja uran kehitysvaiheessa olevien kanssa. JUST Jokaisella asialla on useampi kuin yksi puoli. Osallistujat saivat kurssilla arvokasta kokonaisnäkemystä valtionhallintoon sanoo Anna Lauttamus- Kauppila. Työminä = siviiliminän toinen puoli Anna Lauttamus-Kauppila kiittelee Just-ohjelmaa siitä, että se antoi tasapuolisesti viitekehystä johtamisen ongelmiin teoriassa ja käytännössä. Käsittelimme paljon viestinnän merkitystä työpaikoilla, ja saimme käytännön työkaluja esimerkiksi virastojen strategioiden jalkauttamiseen. Meillä oli kerrankin aikaa keskustella toistemme kanssa. Ehdimme lisäksi kuunnella myös omaa sisäistä pohdintaamme, johon ei normaalien työkiireiden keskellä ole juurikaan mahdollisuuksia, Lauttamus-Kauppila sanoo. Hän näkee tärkeänä sen, että johtamistyön teoriapuoltakin aina sopivin väliajoin päivitetään. Kurssilla oli mahdollisuus siellä luonnostaan syntyneen verkoston kautta miettiä kaikille yhteisiä ja myös jokaisen viraston erillisiä ongelmia: osallistujat saivat samalla arvokasta kokonaisnäkemystä valtionhallintoon. Varsinkin ihmisten käyttäytymistä käsittelevät osiot antoivat uusia näkökulmia. Taas tuli ihan tuoreella tavalla selväksi se seikka, että ihminen on todellakin kiinteä kokonaisuus: työminää ja siviiliminää ei voi erottaa toisistaan. Virkistävää oli myös se, että ohjelman aikana virastomme arvot oikein kristallisoituivat mielessäni. Pertti Hyvärinen valittiin kurssinsa puhemieheksi eli Justusisännäksi. Tavoitteena täydel 10 HAUS 2

11 Uudistus on välttämätön HAUS-JUST 8 ohjelman alkaessa lokakuussa 2006 uskoimme yläjohdon uudistukseen, joka ei kuitenkaan vielä edennyt toivotulla tavalla. Odotamme toiveikkaasti uudistuksen tapahtuvan nykyisellä hallituskaudella. Ammattimaisen johtajuuden näkökulmasta johtamisen uudistus on välttämätöntä tarvitaan systemaattisempaa urasuunnittelua, johtamisen ja sen kehittämisen tukea sekä mahdollisuutta horisontaaliseen liikkuvuuteen. Olen varma siitä, että tässä kehittämistyössä tulevat myös HAUS-JUST 8:n osanottajat olemaan aktiivisesti mukana! HAUS-JUST 8:n loistavalla joukolla kokoonnutaan varmasti jatkossakin siitä pitävät huolen ohjelman Justus ja Justiina. Seuraava HAUS-JUST 9 Julkisen johtamisen strategiaohjelma alkaa lokakuussa. Lisätietoja: Seppo Mansukoski puh ja Teksti Anneli Temmes inen johtamistaito HAUS 2 11

12 TULOKSELLINEN JOHTAMINEN Teksti Marita Kuokkanen Kuvat Reino Kaivola Kirkonrakentaja Liedon ohja Kaksi miestä hakkasi kiviä Turun tuomiokirkkoa varten. Kun heiltä kysyttiin, mitä he olivat tekemässä, ensimmäinen heistä vastasi täysin uupuneena hakkaavansa kiviä, kun taas toinen ilmoitti iloisesti rakentavansa kirkkoa. Liedon tuore kunnanjohtaja Terhi Isotalo näkee mielellään itsensä tarinan kirkonrakentajana. Turun kupeessa sijaitsevassa Liedon kunnassa eletään muutoksen ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. Uusi kuntastrategia valmistui, johtamisjärjestelmää arvioidaan ja kuntaliitos- sekä yhteistyöneuvotteluja käydään lähistön muiden kuntien kanssa. Suunnitelmissa on joidenkin toimialojen yhdisteleminen paremman kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Eräs suurimmista haasteistamme on henkilöstön voimavarojen suuntaaminen niin, että uudet strategiat pystytään toteuttamaan. Tarvitaan yhdessä luotuja ja tarpeellisiksi ymmärrettyjä tavoitteita, kunnanjohtaja Terhi Isotalo kertoo. Hänen mukaansa henkilökunnan kuuleminen päätöksiä tehtäessä on yksi hyvän ja tuloksellisen johtamisen kulmakivistä. Työnantajan imago on tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuloksellisuutta. Parasta tulosta tekevät ne työnantajat, jotka pystyvät tarjoamaan henkilökunnalleen jatkuvat kehittymis- ja kouluttautumismahdollisuudet. Ikäjohtaminen ei todellakaan tarkoita vanhusten johtamista. Isotalo toimi ennen kunnanjohtajaksi nimittämistään 20 vuotta Liedon kunnassa talouden ja hallinnon johtotehtävissä. Uskon, että pystyn hyödyntämään pitkän talouspuolen kokemukseni ja kunnan palveluksessa työskentelemäni vuodet nykyisessä työssäni. Johdon pitää Isotalon mielestä uskaltaa kaikissa tilanteissa uskoa visioihinsa ja uskaltaa tehdä myös epämiellyttäviä päätöksiä. Vaikuttavuus tärkein mittari Kunnanjohtaja ei juurikaan usko ismeihin, mutta myöntää, että jokaisen hyvän johtajan täytyy osata asettaa toiminnalle konkreettiset tavoitteet sekä pystyä mittaamaan tavoitteiden onnistumista ja vaikuttavuutta. Johtamisen johtotähtenä täytyy väistämättä olla jokin järjestelmä, jota noudatetaan. Jo tavoitteiden asettaminen on vaativaa työtä, mutta vielä vaikeampaa on niiden toteutumisen mittaaminen. Varsinkin kuntatasolla meidän on syytä aina muistuttaa itseämme siitä, että jokaisella kuntalaisella on vain yksi elämä. Kunnan palvelujen täytyy toimia hänen osaltaan hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Demokratian turvaamiseksi toiminnan pitää olla järjestelmällistä ja pitkäjänteistä. Johdon pitää uskoa visioihinsa ja uskaltaa tehdä myös epämiellyttäviä päätöksiä. 12 HAUS 2

13 ksissa Jokaisella täytyy olla vain tarpeeksi järkeä ulkopuolisen avun hakemiseen. Isotalo painottaa, että hyvää tulosta ei voida mitata pelkästään taloudellisilla mittareilla. Pääpainon pitäisi olla vaikuttavuudessa. Jos kunta rakentaa liikuntahallin ja perustaa erikoisliikunnanohjaajan viran, tulokset näkyvät vasta muutaman vuoden viiveellä terveydenhuollon puolella. Tuloksellisuus on silti ollut huippuluokkaa, vaikka tulosta ei ole voitukaan mitata heti seuraavana vuonna. Kuntien toimintoja säätelevät valtakunnalliset suositukset ja normit edellyttävät kaikkien, niin pienten kuntien kuin suurten kasvukeskustenkin, tuottavan tai järjestävän kuntalaisilleen samat palvelut. Se asettaa johtamiskyvyille suuria vaatimuksia. Johtajat tarvitsevat työnohjausta työnsä tueksi, ja työnohjauksen järjestäminen johtohenkilöille onkin iso osa nykyistä muutosta. On hyvä muistaa, että jokaisella täytyy itsellään olla vain tarpeeksi järkeä ulkopuolisen avun hakemiseen. Kaikkeen muuhun saa koulutusta tai muuta asiantuntija-apua. Lieto: asukkaita pinta-ala 200,5 neliökilometriä - asukastiheys 74 asukasta per neliökilometri veroprosentti 18,50 työttömyysaste 5 prosenttia. Järjestelmällistä tuloksellisuutta Yksi Terhi Isotalon iskulauseista on, että raha ei ole este, mutta se aikatauluttaa toimintoja. Mistä johto voi tietää, että organisaation voimavarat on oikein suunnattu ja strategiat toteutuvat? Miten näistä asioista voisi varmistua? Miten todennetaan sekä palvelutason säilyminen että tuottavuuden kasvu? Uusi HAUS-Tuloksellisuusohjelma tukee julkisen hallinnon johtamista, esimiestyötä sekä laskennan kehittämistä. Tulokselliseen ja ammattimaiseen johtamiseen kuuluu mm. täsmällinen, jämäkkä sekä konkreettinen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta erilaisten tulos- ja muiden mittarien avulla. Tuloksellinen toiminta ja sen johtaminen ei saa olla pelkästään uskon asia, vaan aikaansaadusta vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on hyvä saada myös näyttöä. Edelleen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on myös osattava johtaa. HAUS-Tuloksellisuusohjelman tavoitteena on lisätä kykyä ymmärtää tuloksellisuutta ja sen syntymistä, asettaa tavoitteet tuloksellisesti sekä mitata tavoitteiden saavuttamista. Ohjelman voi kukin osallistuja sovittaa itselleen valitsemalla ohjelmakokonaisuudesta osuvimmat aihealueet ja modulit. HAUS-Tuloksellisuusohjelma alkaa syksyllä. Lisätietoja: Pekka Etelälahti, puh tai lue lisää HAUS 2 13

14 INTERNATIONAL TEKNIIKKA Written by Mrs. Iuliana Leca, Head of Strategies and Projects Unit (SPU), Ms. Mariana Amza, Mr. Catalin Constantin and Ari Sihvola Photo Pekka Sipola New era for Romanian civil service Romanian INA supports customer oriented approach. Esitystekni alkaa hahm HAUS had special guests from its colleague organization in Romania, National Instiute of Administration (INA). These guests were three experts who play a fundamental role in the future of Romanian civil service training development. They are: Mrs. Iuliana Leca, Head of Strategies and Projects Unit (SPU), Ms. Mariana Amza and Mr. Catalin Constantin. Their business is strategy development. Bluntly put, INA is Romania s HAUS. INA was established in It is the main training provider for the Romanian public administration. Bridge between Romania and Finland It has been a real pleasure to come to Finland to study the work of our colleagues, says Iuliana. The flexibility of the training system, the friendly working environment and the team spirit have impressed me. INA has already succeeded to bring into the training process best practices and lessons learnt. I really have enjoyed working at HAUS. If you only would have a warmer weather here..., Mariana smiles. Romania s first steps in the EU Romania s EU membership has I wish I could come back to Finland and HAUS one day soon, says Iuliana. Yes, but please include in the programme more sunny days! laughs Mariana. Catalin, smiling like a sphinx, did not disagree. helped to find common interests between experts in INA and HAUS. Even if the business environment is different in Finland and Romania, the challenges are the same. It was a positive surprise to learn that we speak the same language with our Finnish colleagues, says the Romanian team with one voice. The main objective of the project is to enhance the quality of training programmes and to support the Public Administration Reform in Romania. Catalin explained with enthusiasm the project s different components, for example to improve the training programmes and to enhance institutional capacities and logistical support facilities of INA. Learning by doing As a learning method HAUS had chosen to use problem based learning (PBL), open dialogue and exercises that transfer the new knowledge into the Romanian administrative environment. We consider PBL a very effective working method, says Mariana. This really inspired us to find the best solutions for INA s policy development for years to come. TV- ja näyttötekniikka on uudistunut viime vuosina hengästyttävässä tahdissa. Vasta pikkuhiljaa ollaan pääsemässä tilanteeseen, jossa tänään hankittu tekniikka voi palvella täysin vielä huomenna ja ylihuomennakin. Harri Slip pääsee Tekniikan maailman toimituspäällikkönä seuraamaan kuva- ja äänitekniikan kehitystä aitiopaikalta. Uutuudet eivät kuitenkaan ole vieneet häntä täysin mennessään. Esitystekniikan taitaja ylistää fläppi- ja liitutaulua. Powerpointin käyttöä välttelen. Tutkimustenkin mukaan nopeasti vaihtuva liika tekstimassa vaikeuttaa viestin omaksumista. Toki hyvin perusteltu kuva tai videopätkä oikein käytettynä voi olla loistava lisä esityksessä, Slip toteaa. Tekniikan nopea muutosvauhti on saanut monelta niskavillat pystyyn. Slip hahmottelee fläppitaululleen syitä, miksi ihmiset kokevat yleisesti digi-tv:n ja muut uudet tekniset ratkaisut kovin kielteisesti eivätkä juuri luota niihin. Ihmiset sitoutuivat ja oppivat luottamaan tv- ja näyttötekniikkaan, jotka pysyivät muuttumattomina vuosikymmeniä. Tottumukset törmäsivät muutoksiin, jotka alkoivat muutama vuosi sitten ja jatkuvat edelleen. Ihmisten on ollut vaikea sopeutua ja omaksua uusia asioita, jotka toisaalta ovat erillisiä, mutta toisaalta liittyvät toisiinsa. Slipin fläppitaululle syntyy neljä palluraa, jotka kuvaavat muutoksia: vanhan 4:3 -kuva- 14 HAUS 2

15 Teksti Timo Hämäläinen Kuva Hannu Häyhä ikan palapeli ottua Markkinoille alkaa vihdoin tulla taulutelevisioita, jotka ovat sellaisenaan valmiita sekä digi-tv-vastaanottoon että aidon 1080-teräväpiirtokuvan näyttämiseen, sanoo toimituspäällikkö Harri Slip Tekniikan Maailmasta. suhteen rinnalle on tullut uusi 16:9 - laajakuva, litteät näytöt syrjäyttävät kuvaputket olohuoneen nurkassa ja työpöydällä, digitaalinen tv korvaa analogisen ja kaiken kruunaa vielä teräväpiirtotekniikka. Tarpeiden mukaisia hankintoja Huimassa kehitysvauhdissa moni on kokenut pettymyksiä. Uudelle laitteelle asetetut odotukset eivät ole täyttyneet tai laite tuntuu ominaisuuksiltaan vanhentuneelta, vaikka se on vasta hankittu. Harri Slip lohduttaa, että markkinoille saadaan syksyllä kohtuuhintaisia laitteita, joissa uudet kuva- ja kuvan välitystekniikat on saatu puristettua yhteen pakettiin. Nämä laajakuvaiset litteät digitaaliset taulutelevisiot on varustettu täyteen 1080p-tarkkuuteen yltävällä teräväpiirtotekniikalla. Kauppiaille tulee syksyllä myös järkevän hintaisia teräväpiirtoisia ja laajaa kuvaa näyttäviä projektoreita. Kuluttajat, yritykset ja laitokset voivat nyt vihdoin hankkia tv-tekniikkaa ja projektoreita, jotka ovat käyttökelpoisia vielä seitsemänkin vuoden päästä, Slip vakuuttaa. Ostajan osa ei kaikesta huolimatta ole edelleenkään erityisen helppo. Uusia laitteita hankkiva joutuu pohtimaan tarkoin omat tarpeensa mitä aikoo katsella ja mihin tarkoitukseen laitteita käyttää sekä tekemään terävää analyysia markkinoilla olevasta tarjonnasta. Huimassa kehitysvauhdissa moni on kokenut pettymyksiä. Kun tekniikka sekoittaa esityksen Esitysten pitäjät ja tekniikasta vastaavat joutuvat aika ajoin vaikeisiin tilanteisiin, kun hyvin valmisteltu kuvaesitys ei näy kunnolla, kuvasta voi jäädä osia pois tai siinä voi olla mustat palkit ylä- ja ala-laidassa. Vaikeuksiin törmätään todennäköisimmin, kun esitys laaditaan kannettavalla tietokoneella, jossa on huipputarkka 16:9-laajakuvanäyttö, mutta esitystilassa on 4:3-kuvasuhteella ja vaatimattomammalla xga-tarkkuudella toimiva projektori. Lähes kaikki esitystilat on varustettu juuri tällaisilla projektoreilla. Harri Slipin mukaan hankaluudet välttää varmimmin tekemällä esityksensä kannettavalla tietokoneella, jossa on 4:3 -näyttö ja käyttämällä sen normaalia 1024x768 kuvapisteen näyttötarkkuutta. Vastaavan esityksen voi tehdä myös laajakuvanäytöllä varustetulla tietokoneella, mutta silloin käyttäjän pitää valita näyttöasetukseksi 4:3 -kuvasuhde jo siinä vaiheessa, kun hän aloit- taa tekstien ja kuvien sommittelun esitykseensä. Näin varmistaa, että esitys näkyy samanlaisena luentosalissa kuin omalla näytöllä. Projektorivalmistajat tietävät hyvin yhteensopivuusongelman, mutta Slipin mukaan vienee vielä vuosia, ennen kuin esitystilojen projektorit pystyvät tuottamaan laajaa teräväpiirtokuvaa. Näin siitäkin huolimatta, että kotiteatterin projektoreissa 16:9-kuvasuhde ja 1080p-laajakuva ovat arkipäivää jo nyt. Esitystekniikan koulutus Suurten salien esitystekniikka Digikuvaus Esitystekniikan avaimet Esitystekniikan tehokurssi 1. jakso , 2. jakso Katso lisätietoja HAUS 2 15

16 HENKINEN HYVINVOINTI Teksti Katarina Cygnel-Nuortie Kuvat SVOY Index Open Unitutkijan mukaan joka kolmas suomalainen nukkui huonosti viime yönä. Mutkia matkalla U Uni on terveydelle liikuntaa tärkeämpää, sanoo neurologian dosentti, unitutkija Markku Partinen. Vähän liikkuva voi tuntea olonsa hyväksi, mutta unettomuus tuntuu ja näkyy olemuksessa välittömästi. Unesta ei voi tinkiä yhtenäkään yönä väsymättä. Jos aamulla herätessään tuntee olonsa virkeäksi, unta on tullut riittävästi. Valtaosalle sopiva määrä on 7 8 tuntia yössä, jolloin hyvälaatuista, syvää unta ehtii kertyä 5 6 tuntia. Noin 10 prosenttia suomalaisista tarvitsee yli 9 tuntia unta ja vajaat 10 prosenttia selviää alle 6 tunnilla. Uni on elintärkeää elimistömme aineenvaihdunnalle, ja sitä tarvitaan myös oppimiseen ja muistamiseen. Asiat ikään kuin loksahtelevat paikoilleen yön aikana. Ennen vuoteeseen menoa on hyvä rauhoittua ja rentoutua; mennä hetkeksi pihalle istumaan, katsella tähtiä tai keittää kuppi teetä. Mitä parempi fyysinen kunto kunhan ei lipsahdeta ylikunnon puolelle sitä paremmin uni maittaa. 16 HAUS 2

17 Tunnollisuudesta haittaa Noin viidesosa suomalaisista on selvästi aamunvirkkuja, vajaa viidesosa selvästi illanvirkkuja ja loput siitä väliltä. Unirytmi periytyy vahvasti vanhemmilta lapsille. Noin vuotiaana unirytmi muuttuu, ja useimmat heräävät entistä aikaisemmin. Keskimäärin aikuinen menee nukkumaan kymmenen uutisten ja tulosruudun jälkeen, klo Unirytmi vakiintuu aikuismaiseksi teini-iässä. Markku Partisen arvion mukaan joka yö noin kolmasosa suomalaisista nukkuu huonosti eri syistä. Kroonisesta, yli kolme kuukautta jatkuneesta unettomuudesta kärsii 5 10 prosenttia kansasta. Pitkään jatkunut unihäiriö voi johtaa vakaviin terveydellisiin ongelmiin, kuten aikuistyypin diabetekseen tai syvään masennukseen. Siksi unettomuuteen ja muihin unihäiriöihin pitää aina suhtautua vakavasti. Tunnollisille suomineidoille se ikävä kyllä on välillä hyvin vaikeaa. höyhensaarille? Suomalaisnaiset kärsivät esimerkiksi Välimeren alueen kanssasisariaan useammin unettomuudesta. Silti moni Välimeren nainen kokee unettomuuden raskaampana ja jää unettoman yön jälkeen kotiin lepäämään. Suomalainen sen sijaan kiirehtii töihin kuten muinakin päivinä, Partinen toruu lempeästi. Partinen viehättyi unitutkimuksesta jo 1970-luvulla ja teki väitöskirjansa unihäiriöiden esiintyvyydestä. Tänä päivänä hän toteuttaa kutsumustaan Rinnekodin Skogbyn uniklinikalla, oman luonnehdintansa mukaan vähän länsimaisen lääketieteen oppi-isän tyyliin: Hippokrateen mukaan sairauden nimen sijaan on tärkeämpää tunnistaa, että millainen ihminen sairastaa jotakin tiettyä sairautta. Oikeaa lääkettä Uniklinikan asiakkaat potevat erilaisia vaikeita unihäiriöitä, kuten kroonista unettomuutta tai uniapneaa, jolloin nukuttaessa ilmenee hengityskatkoksia, usein kovaääniseen kuorsaukseen liittyen. Levottomat jalat -oireyhtymässä jalkoja taas pistelee epämiellyttävästi levolle käymisen jälkeen. Yleensä unihäiriöiden takaa löytyy perinnöllisiä tekijöitä, stressiä, isoja elämänmuutoksia, infektioita sekä lapsuuden ympäristö- ja ravintotekijöitä. Aikuisiän ravitsemus ei sekään ole merkityksetöntä. Partisen mielestä suomalainen ravintopyramidi ei ole oikeanlainen. Vaikka söisimme voimassaolevien ravitsemussuositusten mukaan, saamme liian vähän muun muassa rautaa, kuparia, sinkkiä, magnesiumia ja mangaania. Niillä kaikilla voi olla merkitystä unettomuuden hoidossa. Välimeren maiden ruokavalio olisi paljon parempi. Saamme ravinnostamme myös aivan liian vähän omega-3-rasvahappoja. Omega-3- ja omega-6-rasvahappojen ihannesuhde olisi 1:4, mutta me saamme niitä ravinnostamme suhteessa 1:30. Lääkäri tarjoaa unihäiriön ratkaisuksi yleensä unilääkettä. Jos unilääke auttaa unen alkuun, se onkin kelpo rohto unettomuuteen. Mutta jos unihäiriö johtuu esimerkiksi jostakin piilevästä sairaudesta, unilääkkeestä ei ole apua. Siksi Partinen kehottaa kysymään aina, mihin vaivaan lääkäri unilääkettä oikein määrää: Lääkärin pitää osata sanoa unihäiriön syy. Jos hän ei osaa, asiaa pitää tutkia lisää. Esimerkiksi vaikkapa levottomat jalat - oireyhtymästä voi päästä jopa kokonaan eroon niin kutsutun kudosraudan määrää lisäämällä, antamalla rautaa suoraan suoneen, Partinen toteaa. Unitutkijan mukaan nopeasti imeytyvät hiilihydraatit haittaavat unirytmiä. Tunti pari aterioinnin jälkeen ihminen väsähtää. Perunamuusi aterian lisäkkeenä on huonoin mahdollinen vaihtoehto, toisin kuin pavut, joiden nauttimisen jälkeen vireystaso säilyy hyvänä pitkään. Iltateen kanssa kannattaa sen sijaan napata suuhun vaikkapa kuitupitoinen keksi. HAUS 2 17

18 SAURI SANOJEN TAKANA KOULUTUS JA OSAAMINEN TUOVAT VARMUUTTA KEHITTÄMINEN ON aaltoliikettä ja syklejä. Keskittäminen ja hajauttaminen, konsernijohtaminen ja tulosyksikköjohtaminen, vallan käyttö ja valtuuttaminen, talous ja laatu, yhteisö ja yksilö tai laaja-alaisuus ja erikoistuminen ovat esimerkkejä ulottuvuuksista, joiden suhteen kehittämisen mallit ovat tulleet ja menneet. Juuri kun uskoimme oikean toimintatavan löytyneen, seuraava muutoksen aalto onkin jo nousemassa. Kehittäminen on kyseenalaistamista, vaihtoehtojen etsintää, arviointia ja uuden luomista. Kun tarkastelujakso on riittävän pitkä, huomaamme kauan sitten koettujen kehittämisen kohteiden ja metodien palaavan uudelleen käyttöön. Näin on käynyt esim. perehdyttämiselle (osaamisen johtaminen), tulos- ja kehityskeskusteluille (suoritusten johtaminen), työkierrolle (mobility management), urasuunnittelulle (career development), työnjohdolle ja valvonnalle (accountability). Asioiden otsikointi ja yhteys on usein muuttunut, mutta menetelmän sisältö on pääosin säilynyt. Kehittämisen aallot syntyvät toimintaympäristön, toimintatilanteen ja tavoitteiden muutosten pohjalta. Yhteiskunnallisessa johtamisessa ja julkisissa organisaatioissa kansalaismielipide ja yhä enemmän kansainvälinen yhteisö ohjaavat tavoiteasetantaa, prioriteettejä ja päätöksentekoa. Kehittämiseen kuuluu taito valita kehitystyön keinot ja toimintamallit niin, että vaikuttavuus kulloisessakin tilanteessa on hyvä. Kokenut kehittäjä huomaa soveltavansa uudelleen metodeja, joista hänellä olikin kokemusta jo vuosikymmenten takaa. PANKIN TV-MAINOS vakuuttaa, että kokemus tuo varmuutta. Koulutusorganisaatiolle kokemukset ovat arvokasta osaamista, joka voidaan välittää uusille ja taas uusille sukupolville ja antaa perspektiiviä muutostilanteiden kohtaamiseen. Koulutus lisää kykyä arvioida asioita laaja-alaisesti, hankkia nopeasti uutta tietoa ja parantaa valmiutta kokemusten hyödyntämiseen ja uuden tiedon soveltamiseen omassa työssä. Julkinen hallinto ja sen palvelutoiminnat ovat Suomessa nyt isossa muutoksessa. Hallitusohjelma antaa vahvan viestin julkisen sektorin tulevaisuuden rakentajille. Valmisteilla oleva valtion vuoden 2008 budjettiesitys konkretisoi, resurssoi ja aikatauluttaa isot muutokset. Kuntien ja kaupunkiseutujen suunnitelmat kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi tullevat näkymään valtuustojen hyväksymien budjettien sitovina tavoitteina. KOULUTUS LISÄÄ rohkeutta kohdata uusia asioita ja parantaa luottamusta omaan menestymiseen muuttuvassa työympäristössä. HAUS antaa asiakkaidensa käyttöön asiantuntijaosaamisensa, vahvan kokemuksensa ja uusimman tiedon. HAUS on muutoksen mahdollistaja. Twinning Light - hankkeita Tšekissä ja Latviassa Praha HAUS on käynnistänyt kaksi uutta Twinning Light -hanketta. Tšekin tasavallan sisä asiainministeriön hallinnon kehittämisen osaston -hankkeen sisältönä on korruption vastaisen koulutusohjelman suunnittelu ja 50 oto-kouluttajan valmentaminen. Hankkeeseen osallistuu suomalaisia asiantuntijoita oikeushallinnosta, poliisitoimista sekä syyttäjälaitoksesta. Latvian valtionkanslian hanke, Better Regulation, sisältää parempaan säätelyyn liittyvän analyysin ja konseptointityön, hallinnollisiin rasitteisiin liittyvän ohjeiston tuottamisen sekä strategiaosion. Molemmat hankkeet ovat viimeisiä, joita vuonna 2004 liittyneissä EU:n jäsenmaissa toteutetaan. Ne edustavat twinning-työtä, joilla on ollut suuri merkitys maiden hallintojen rakentamisessa ja kehittämisessä. Lisätietoja: Anneli Temmes, puh Riika Uusia hausilaisia Markku Sauri toimitusjohtaja HAUS Vas. Lauri Luoto, Marita Lehikoinen, Riitta Tihinen ja Ruija Rantala-Saajo aloittivat HAUSissa täynnä intoa. 18 HAUS 2

19 HAUS MEILTÄ JA MUUALTA Tapaamisiin Kuntamarkkinoilla syyskuussa Kuntamarkkinat ovat julkisen hallinnon vuosittainen suurtapahtuma, jossa kuntien, valtion, yritysten ja järjestöjen päättäjät ja ammattilaiset kohtaavat. Kunta-alan päivänpolttaviin aiheisiin paneudutaan HAUS on mukana tapahtumassa kahdella tietoiskulla ja yhteisellä näyttelyosastolla TalentHausin kanssa. Johto ryh mätyöskentelystä kirja HAUS Sairaalatalouspäivillä elokuussa Sairaalatalouspäivät järjestetään Messukeskuksessa. Päivien teemana on Kumppanuus ja osanottajina terveydenhuollon hallinnon, talouden, materiaali- ja ravintohuollon, tekniikan sekä lääke- ja hoitotieteen asiantuntijoita. HAUS on mukana tilaisuuden ohjelman paneelissa ja asiantuntijapuheenvuorolla Kumppanuus hankintalain näkökulmasta, jonka pitää Liisa Lehtomäki. HAUSin messuosastolla asiantuntijamme esittelevät johtamis-, talous- ja hankintakoulutusta. Ihminen ytimessä koulutusalan ammattitapahtumassa Tilaa HAUS-uutiskirje sähköpostiisi Nyt asiakkaillamme on mahdollisuus tilata sähköinen HAUS-uutiskirje sähköpostiin. Kun tilaat uutiskirjeen, saat ajankohtaista tietoa HAUSin koulutustarjonnasta ja julkishallinnon kehittämisestä suoraan omaan sähköpostiisi. Tilaa HAUS-uutiskirje verkkosivuiltamme Henkilöstöhallinnon ja kehittämisen asiantuntijoille järjestettävä henkilöstöjohtamisen ja koulutusalan merkittävin ammattitapahtuma Uudista ja Uudistu -messut , Helsingin Wanhassa Satamassa antaa kävijöille mahdollisuuden perehtyä viimeisimpään tuotekehitykseen, tavata alan toimijoita sekä kuulla asiantuntijoiden puheenvuoroja seminaareissa ja tietoiskuissa. Tapahtuman teema on Ihminen ytimessä. HAUS on mukana tietoiskuin ja messuosastolla, jossa asiantuntijamme esittelevät johtamis- ja henkilöstöhallintokoulutusta. Lisätietoja: messutapahtumista ja tietoiskuista Onko johtoryhmän kokoonpano ja osaaminen päämääriin nähden oikea? Toimiiko johtoryhmä päätöksenteossaan ja kokoustyöskentelyssään siten, että syntyy toteutuskelpoisia päätöksiä? Kuinka johtoryhmä voi arvioida omaa työtään ja täsmentää kehityskohteita? Nämä ovat kysymyksiä, joihin jokainen johtoryhmä joutuu käytännön työssään toistuvasti hakemaan ratkaisuja. Käytännön johtoryhmätyöskentely kirjan kirjoittajat käsittelevät keskeisimpiä osa-alueita, joiden varaan tuloksekas käytännön johtoryhmätyöskentely rakentuu. Johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan mm. talouden, ihmisten ja strategisen johtamisen näkökulmista. Kirjassa käsitellään myös asioita, jotka nousevat esiin eri aikakausina ja vaikuttavat organisaatioiden johtamiseen mm. kansainvälistymistä, globalisoitumista, verkostoitumista ja monimuotoisuuden johtamista. Kirjan kirjoittajat Seppo Mansukoski, Lasse Mitronen, Pertti Porenne ja Pekka Salmimies ovat kaikki työuransa aikana osallistuneet kymmenien johtoryhmien työskentelyyn sekä niiden jäseninä että vetäjinä. Kirjaa voi tilata kustantajalta HAUS 2 19

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU 23.11.2010 INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA

TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU 23.11.2010 INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA TYÖNHAUSSA TEHOKKAAT CV JA TYÖHAKEMUS Opit tunnistamaan osaamistasi ja kohdentamaan työnhakuasi Ura- ja rekryasiamiehet

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Laatua yhteistyöllä Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Joku on sen jo keksinyt miten otan sen meillä käyttöön Miten ajatella kokonaisvaltaisesti Miten toteuttaa

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kohti tulevaa - arvioinnin seuraavat askeleet. Maria Salenius, erityisasiantuntija, kuntakehitys ja tutkimus

Kohti tulevaa - arvioinnin seuraavat askeleet. Maria Salenius, erityisasiantuntija, kuntakehitys ja tutkimus Kohti tulevaa - arvioinnin seuraavat askeleet Maria Salenius, erityisasiantuntija, kuntakehitys ja tutkimus Arviointi vahvistaa tiedolla johtamista Toiminnan ja tavoitteiden arviointi on keskeinen osa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla

Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla OSUVA HKI 22.5.2013 Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot