Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä Raportointi lokakuu 2014

2 2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Raportoinnin toteuttaminen Suomen paras kotihoito Tavoitteellinen kehittämistyö Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Väliarviointi Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Alueellinen kehittämistyö Palvelutarpeen arviointi Toiminnanohjaus Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit Osaamiseen liittyvät prosessit Johtamiseen liittyvät prosessit Muut Positiiviset yllätykset ja poikkeamat... 12

3 3 1. Kotona kokonainen elämä 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Kehittämisohjelman päätavoite on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kehittämisohjelmassa tarkastellaan ikääntyneen henkilön kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta ennakoivasti, hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmaa korostaen. Tämä päätavoite toteutuu, kun kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Minkälaisia ovat tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut? Tulevaisuuden kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen sisältöä kehitetään neljän teeman kautta: 1. Palvelutarpeen arviointi ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen: toiminnanohjaus, prosessit, palveluketjut, sisältöosaamisen ja johtamisen kehittäminen 3. Muistisairaiden palvelujen kehittäminen 4. Palliatiivisen hoidon, erityisesti kotisaattohoidon kehittäminen Teema 4. lisättiin sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun päätöksen 1 myötä, jossa Saattohoito osana hyvää elämää (Saattaen) osio liitettiin Kotona kokonainen elämä hankkeeseen. Koko kehittämistyötä läpäisyperiaatteella kannattelevat tulevaisuusorientaatio, asiakkaan osallisuus, palveluohjausosaaminen ja hyvinvointiteknologia. Orientaatio on kehittää tarvelähtöisesti tulevaisuuden kotiin tuotettavia palveluja. Kehittämisohjelma toteutuu Etelä-Suomen alueella ja koostuu neljästä alueellisesta osakokonaisuudesta, joita ovat Länsi- ja Keski-Uusimaa, Kouvola, Etelä- Kymenlaakso ja Eksote. Saattaen osio on integroitunut Kouvolan ja Eksoten osakokonaisuuksiin. Kuntia näiltä alueilta on mukana yhteensä 22 kpl. Hyvinkää toimii hallinnoijana vastaten Kotona kokonainen elämä hankekokonaisuuden kehittämisestä, koordinaatiosta, johtamisesta ja hallinnoinnista. Kehittämisohjelman henkilöstöön kuuluvat Hyvinkäältä hankejohtaja Katariina Välikangas ja hankekoordinaattori Marjut Tikkanen. Eksoten osakokonaisuutta koordinoi projektikoordinaattori Tarja Viitikko ja Raija Hiltunen-Hahtola (Saattaen), Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Sara Haimi- Liikkanen Kotkasta, Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Sosiaalitaito Oy:ltä ja Kouvolan osakokonaisuutta koordinoi projektipäällikkö Sirkku Kallio ja Irma Suonoja (Saattaen osio). 1.2 Raportoinnin toteuttaminen Tässä pääraportoinnissa on kuvattu teematasolla kokonaishankkeessa tehtävää työtä suhteessa hankesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin sekä hankkeessa toteutettua arviointia. Tämän raportin liitteinä ovat alueellisten osakokonaisuuksien tuottamat tarkemmat raportit, joissa on kuvattu alueellisten osakokonaisuuksien tilannekatsaukset, tehdyn työn toteutuminen suhteessa hankesuunnitelman tavoitteisin ja 1 STM/5246/2012 Kehittämishankkeen hankesuunnitelman muutos.

4 4 arvioinnin toteuttaminen sekä selvitys järjestetyistä tilaisuuksista ja koulutuksista. Lisäksi tämän raportin liitteenä on tiedot hankkeen suunnitellusta budjetista ja toteutuneista kustannuksista. 2. Suomen paras kotihoito Etelä-Suomen ikääntyneiden palvelujen kehittämisohjelmassa Kotona kokonainen elämä kotiin tuotettavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Lähtökohtaisesti mietinnässä sekä hanketoimijoiden kesken, arvokeskusteluna hankealueella että laajemminkin yhteiskunnassa on, mitä kotiin tuotettavat palvelut ovat, miten ne voidaan organisoida ja miten suunnittelu toteutetaan niin, että ikääntyneen ihmisen persoona, dialogisuus, toimijuus ja tarvelähtöinen, oikea-aikainen palvelusuunnittelu toteutuvat. Mietinnässä on myös se, minkälainen on 20 vuoden päästä koti 2, johon näitä palveluja tuotetaan. Suomen paras kotihoito tulee määritellä kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksessä. Tavoitteena on luoda kuvaa tulevaisuuden kotiin tuotettavista palveluista kehittämällä nykyistä ja tuottamalla uutta ymmärrystä. Suomen paras kotihoito näyttäytyy tässä vaiheessa viitekehyksenä, joka tarjoaa puitteet kotiin tuotettavien palveluiden hallitulle kehittämiselle, järjestämiselle ja vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman, näyttöön perustuvan näkökulman kotihoidon kehittämiseen. Kotona kokonainen elämä hanketiimi 3 on luonut kuvaa siitä, mistä aineksista tulevaisuuden tarvelähtöinen, asiakkaalle arvoa tuottava ja tehokas Suomen paras kotihoito rakentuu. Samalla kotihoitoa mietitään osana laajempaa hyvinvoinnin, hoivan ja hoidon tuottamisen viitekehystä. Arvot, asiakaslähtöisyys Arvon tuottaminen asiakkaalle Asiakkaan osallisuus Palveluohjausosaaminen Hyvinvointiteknologia Tulevaisuuden kotihoito 1. Palvelutarpeen 2. Toiminnanohjaus 3. Palveluketjujen 4. Osaamiseen liittyvät 5. Johtamiseen 6. Muu arviointi kehittämiseen prosessit liittyvät prosessit liittyvät prosessit Kuva 1. Suomen parhaan kotihoidon rakennuspuita 2 Koti voidaan määritellä ihmisen kotiin liittyvien odotusten kautta. Koti on riittävän turvallinen paikka, siellä on läsnä ihmisen historia ja oma yhteisö ja siellä asiat ovat omassa hallinnassa. Kotona tapahtuvat arjen normaalit asiat. Tulevaisuudessa koti voi tarkoittaa rivitaloa keskustassa tai ryhmäkotiasumista tehostetussa palveluasumisessa. 3 Hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit

5 5 3. Tavoitteellinen kehittämistyö 3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Kehittämisohjelman suunnittelussa tavoitteena on ollut edistyksellinen kehittämistyö. Laajan kokonaisuuden organisoiminen toimimaan yhtenä, toinen toisiltaan oppivana kokonaisuutena on edellyttänyt yhteisen kehittämisrakenteen suunnittelua. Kehittämisrakenteen elementtejä ovat: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit 2. Täsmäkehittämiseen suunnatut työpajat a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 3. Mentorointitoiminta 4. Ohjelman sisäinen työskentely. Tavoitteena on tuottaa käytännössä todennettuja hyviä käytäntöjä, parhainta tietoa ja kumuloituvaa osaamista sekä mielekästä yhteiskehittämistä toinen toisiltaan oppien koko ohjelma-alueelle 4. Samoin kehittämistyö juurrutetaan osaksi perustyötä toteuttamalla hanketyö organisaatioiden työntekijöiden kautta, ei hankehenkilökunnalla. Kehittämisrakennetta on suunniteltu hanketoimijoiden kanssa yhdessä ja toteuttamalla ohjelma-alueella Wepropol-kysely, jossa on pyydetty hanketoimijoiden vastauksia liittyen sisällöllisiin kysymyksiin, kehittämiseen, arviointiin sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Osana kehittämisrakennetta viestintää on toteutettu hankkeen alussa suunnitellun mukaisesti. Hankkeen yhteinen esite valmistui joulukuussa Keväällä 2014 esitteeseen suunniteltiin lisäosa, jossa esitellään Saattaen osio. Internet-sivujen kävijämäärä oli loka-syyskuun aikana kävijää. Koko hankeaikana kävijöitä nettisivuilla on ollut Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Tässä arvioinnilla tarkoitetaan tehtävien toimenpiteiden arviointia suhteessa hankehakemuksessa olleeseen tavoitteeseen. Kehittämisohjelmalle on jo rahoitusvaiheessa asetettu tietyt mittarit: osa mittareista on osoitettu koko hankkeelle, osa alueellisille osakokonaisuuksille. Tavoitteena on hankearvioinnin käyttö ohjelman sisäisenä työkaluna. Näin toteutettuna arviointi osoittaa suuntaa, tarvittaessa korjaa sitä ja tuo tulokset näkyviksi. Alla olevassa kuvassa on esitetty hankkeen arviointimalli. 4 Kehittämisrakenne tuottaa kehittämisohjelmassa syntyvän osaamisen jakamista, Kaste-ohjelmien välisen yhteisen osaamisen jakamista ja muun kansallisen tason osaamisen hyödyntämistä sekä osaamisen vaihtoa ja yhdessä kehittämistä kansainvälisten hyvien käytäntöjen osaajien kanssa. 5 Yhteistyökumppanit ja kehittämisohjelman toimijat ovat kiitettävästi linkittäneet Kotona kokonainen elämä kehittämisohjelman internetsivuja omille sivustoilleen.

6 6 Kotona kokonainen elämä Pysyvät organisaatiot KKE koordinaatio KKE koordinaatio KKE osakokonaisuudet Vaikuttavuus Organisointi Yhteistyö Tavoitteen asettelu Tavoitteiden toteutuminen Tuotokset, tulokset, vaikutukset Juurruttaminen, levittäminen Avaintoimija- ja sidosryhmäyhteistyö Arviointityöpaja suuntaamassa arviointia Hankehenkilöstökyselyt PROSESSI-ITSEARVIOINTI KOKO AJAN Loppuraportti Kuva 2. Kotona kokonainen elämä hankkeen arviointimalli. Kokonaisarviointia koko hankkeen ajan toteutetaan usealla eri tavalla. Tavoitteena on tuottaa monipuolista ja eri tahoilta kerättyä arviointimateriaalia. Samoin hankkeen edetessä arvioinnin teemat ja kohteet vaihtuvat. Alla on estetty suunnitellut arviointitavat, joilla arviointimalli tullaan toteuttamaan. 1. Wepropol kyselyt: koordinaattoreille, johtaville virkamiehille ja sovitusti muille tahoille lähetetään joka hankevuosi kysely, jonka tarkoituksena on tuottaa arviointitietoa. Raportointijaksolla ensimmäinen Wepropol -kysely on toteutettu elokuussa 2013 ja sen tuottamaa tietoa on hyödynnetty suunnittelutyössä. Seuraava kysely lähetetään marraskuussa Itsearviointia toteutetaan eri teemojen kautta suunnitelmallisesti koko hankkeen ajan. Itsearviointityöpajoja järjestetään jokaisessa alueellisessa osiossa hankkeen toimijoille hankkeen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tällä hetkellä on menossa puolenvälin itsearviointi. 3. Työkokouksissa 6 arviointi on sovitusti aiheena. Työkokouksien sisältöä ja toimintamallia on kehitetty vastaamaan hankkeen tarpeisiin mm. arviointi- ja toivekyselyn välityksellä. Näin on pyritty varmistamaan, että työkokousten sisällöt vastaavat kokonaishankkeen kehittämistarpeisiin. 4. Ohjausryhmän arviointipaja järjestettiin kesäkuussa Työpajatyöskentelyn tuloksena hankkeessa tehtiin väliarviointi ja täsmennettiin loppuarvioinnin mittareita, tavoitteena pystyä osoittamaan kirkkaammin hankkeen asiakkaalle hyötyä tuottavia tuloksia ja vaikuttavuutta. Ohjausryhmän ohjauksessa hankearviointia työstettiin prosessimallilla, johon kuului etukäteistehtävä, varsinainen työpaja, ryhmissä tapahtuva jatkotyöstö, Lync-välitteinen kokous sekä ohjausryhmään tuotettu esitys loppuarvioinnin täsmennetyistä mittareista. 5. Ohjaava arviointi: hankkeessa tullaan hyödyntämään ohjausryhmän, aluejohtoryhmän, THL:n organisoiman tukiryhmän ja mahdollisesti myös muiden tahojen arviointipalautetta koko hankkeen ajan. 6 Hankejohtaja, hankekoordinaattori, alueellisten osakokonaisuuksien koordinaattorit, tavoitteena järjestää 2 X kk, joista toinen kasvokkainen tapaaminen ja toinen Lync-välitteinen.

7 7 6. Asiakasarviointi: hankkeen aikana kerätään asiakasarviointia 7. Ulkoinen arviointi niin erikseen päätettäessä Väliarviointi Väliarviointi toteutettiin osana ja yhtenä lopputuloksena ohjausryhmän arviointityöpajaprosessista. Painopiste hankkeessa on tällä hetkellä siirtymässä selvästi keskeisten prosessien kehittämisestä asiakaslähtöisen hyötynäkökulman vahvistumiseen. Hanketyön tässä vaiheessa voidaan osoittaa seuraavia tuloksia (pohjautuvat arviointityöpajan tuotoksiin). Palvelutarpeen arvioinnin ja arvioinnin yhtenäistämisen osalta niillä alueellisilla osakokonaisuuksilla, jotka ovat työstäneet kyseistä aihetta, kokonaisvaltainen prosessikuvaus ja ohjeistus on hankkeen aikana 1. toteutettu, 2. alkuarvioinnin osalta lähes kuvattu, sekä 3. toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi-toimintamalli on juurrutettu osaksi perustehtävää. Jatkuva palvelutarpeen arviointi on osa kotihoidon sisällön kehittämistä; siinä korostuu osittain toteutunut siirtyminen vastuuhoitajamalliin ja kotihoidon toimintakykyä edistävään työotteeseen. Asiakkaiden arviointia (RAI, RAVA), sekä määrällisesti että sisällöllisesti, on viety selkeästi eteenpäin ja koulutuksien kautta henkilöstön osaaminen on vahvistunut ja tuloksia on alettu käyttää johtamisen välineinä. Kotihoidon sisällön ja keskeisten työprosessien kehittäminen on laajasti työn alla. Tämän työn tuloksina voidaan jo nyt osoittaa, että välitöntä työaikaa on saatu nostettua (hankealueella nyt tiedossa oleva nousu noin 3-10 %). Vastuuhoitajuuteen siirtyminen ja sen juurruttaminen on toteutunut hankkeen aikana lähes kaikissa kunnissa. Hankkeen aikana asiakastyytyväisyyskyselyt sekä asiakas- ja omaisraadit, asiakaspalaute-mallin käyttöönotto ja asiakaskokemuskeskustelut ovat tuottaneet tietoa asiakkaan kanssa yhdessä toteutettuun arviointiin ja suunnitteluun. Toteutettujen kyselyjen perusteella asiakaskokemukset ovat pääsääntöisin positiivisia. Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden osuudet ovat kasvussa (noin 2-4%). Sotkanetin tilastoista ei vielä saada hankkeen ajalta tietoa. Alueellisten osakokonaisuuksien osalta tuloksia, joita on tässä vaiheessa ollut mahdollista kerätä, on esitelty liitteessä Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat 4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Kehittämisrakenteen toiminnallisuus näyttäytyy raportointijaksona seuraavasti: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit: - Asiakas osallisena kehittämistyössä (Risto-hankeyhteistyössä), 39 osallistujaa - Verkostokoulutus , 76 osallistujaa - Innostamo -työpaja , 38 osallistujaa - Kotihoidon kehittämisen johtamisosio 26.2.,10 osallistujaa, ja , 11 osallistujaa - RAI työvälineenä: hyöty ja kokemuksia sen käytöstä ja käyttöönotosta , 32 osallistujaa - Palvelutarpeen arviointi , (Risto-hanke-yhteistyössä, 89 osallistujaa

8 8 - Innopaja, Palveluohjaus ja osallisuus , 29 osallistujaa - Saattaen osion aloitustilaisuus osallistujaa - Saattohoito nyt seminaari , 83 osallistujaa - Muita koko ohjelma-aluetta käsitteleviä tapahtumia ja koulutuksia työn alla, mm. Kotona kokonainen elämä-markkinat työntekijöille 2. Täsmäkehittäminen: a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä: - Työkokouksissa teemoja, joiden kautta alueellista osaamista ja kehittämistyötä on jaettu - Eksoten alueella ja Etelä-Kymenlaaksossa työstetään yhdessä tulevaisuuden kotihoidon sisältöjä: vastuuhoitajamalli, äkillinen yleistilan laskun malli, kuntoutumisen näkökulma kotihoidon prosesseissa, palveluohjauksen verkkokurssi, teknologian tuki - Etelä-Kymenlaakso ja Kouvola: Vastuuhoitajamalli, resurssitiimiprosessit - Eksote ja Kouvola: palvelutarpeen arvioinnin ja toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen, kotikuntoutus ja teknologia kotona asumisen tukena - Länsi- ja Keski-Uusimaa ja Kouvola: nykytilakartoitus sekä asiakasvastaava-toimintamalli - Saattohoito-osaamista on jaettu alueilla - Alueellisten osakokonaisuuksien koulutukset ovat kaikille avoimia ja osallistumista on tapahtunut aluerajojen yli (mm. Johan Groopin luennot: Miten vastata kotihoidon kasvavaan palvelutarpeeseen) b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä: - Hankejohtaja on tuottanut erilaisia sisältöjä hanketiimin (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) työkokouksiin - Osallistuminen TerveSOS-päiville ja Innokylä-yhteistyössä toteutettu Innopaja, osallistumisia mm. Vanhustyön messuille ja Seniorimessuille, Vanhustyön vastuukantaja kongressiin, tutor-koulutukseen (Innokylä) - Lukuisia puheenvuoroja sekä kansallisissa että alueellisissa tilaisuuksissa (hankejohtaja ja koordinaattorit) sekä lehtiartikkeleita ja blogeja - Yhteistyö hyvinvointiteknologiaosaamisen hyödyntämiseksi jo olemassa olevilta hankkeilta ja tutustuminen olemassa oleviin järjestelmiin (mm. FastROI, Tiera, Active Village) - Kehittämisyhteistyötä on tehty erityisesti Espoon, Tampereen, Helsingin ja Ylöjärven kanssa, HUSin, Pohjois-Kymen sairaalan ja Carean kanssa sekä lukuisten ammattikorkeakoulujen. c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 7 : Alueelliset osakokonaisuudet ovat järjestäneet alueillaan 187 koulutustilaisuutta, joissa on ollut kuntaosallistujaa Mentorointitoiminta: - Hallintosopimusosaamisen jako: yhteistyö Risto-hankkeen kanssa - Arviointiosaamisen lisääminen: THL Sirpa Anderssonin ja Harriet Finne- Soveri - Tapaamisia muiden hanketoimijoiden kanssa (THL:n hanketuki) - Sisällöllisen osaamisen vahvistaminen: tapaamisia asiantuntijoiden kanssa (21 kpl), joista osoitetun kiinnostuksen mukaan on raportoitu koko hanketiimiä (hankejohto ja alueelliset koordinaattorit) mm. RAY, Kela, Tiera, 7 Tarkemmat kuvaukset löytyvät alueellisten osakokonaisuuksien raportoinnista. 8 Kokonaishankkeessa on koko hankeajalla nyt järjestetty 224 koulutustilaisuutta, joissa on ollut kuntaosallistujaa.

9 9 Inka, Ikä-Aske, Mike 9, Fountain Park. Osa yhteistyötapaamisista on johtanut sisällölliseen yhteiskehittämiseen. 4. Ohjelman sisäinen työskentely - Aluejohtoryhmäesittelyt 2 kpl - Ohjausryhmätyöskentely - Arviointityöpaja väliarvioinnin ja loppuarvioinnin täsmentämiseksi ja toteuttamiseksi - THL:n organisoima hanketuki - Innokylä -yhteistyö - Työkokouksia eri teemoilla - Alueellisten osakokonaisuuksien omat työryhmät organisoituneet, osalla alueista myös lisäksi teemallisia työryhmiä - Kytkeytyminen muuhun hanke- ja kehittämistoimintaan, yhteistyörakenteiden luominen ja sidosryhmäyhteistyö Seuraavaksi esitellään teematasolla alueellisten osakokonaisuuksien raportointijakson toimenpiteitä kuvassa 1 esitetyn mallin mukaisesti. Alueellisten osakokonaisuuksien omasta raportoinnista löytyvät tarkat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Alueellinen kehittämistyö Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointia työstetään hankealueella monesta eri näkökulmasta ja monessa eri vaiheessa. Sekä kuntatasolla 10 että monen kunnan yhteistyönä 11 on työstetty yhteistä palvelutarpeen arviointimallia. Prosesseja on mallinnettu ja viety käytäntöön 12. RAIn käyttöönottoa 13 on sitä erityisesti kehittävissä kunnissa toteutettu koordinoidusti niin, että se vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin ja se hyödyntäminen esimiestyössä ja johtotasolla toteutuu. Arviointiosaaminen on koko henkilöstöllä lisääntynyt ja arviointia on lähdetty toteuttamaan moniammatillisesti. Painopiste on siirtymässä hoidollisempiin asiakkaisiin. Palvelutarpeen arvioinnissa on myös hyödynnetty sähköisiä prosessinohjaustyökaluja. Myös palveluohjauksen prosesseja on mallinnettu ja lisätty palveluohjausosaamista 14 pyrittäessä kohti saumatonta asiakasohjausta. Jalkautuva palveluohjaus, hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja yhteistyö varhaisen tuen palvelujen kanssa 15 painottavat varhaisen puuttumisen ja kuntoutumisen huomioimista. Yhteyskeskus-toiminnan 16 kehittämisellä on varmistettu asiakkaan ohjautumista oikeaan palveluun, päällekkäisyyksien vähenemistä, palveluketjujen lyhenemistä sekä sähköisten kanavien käytön lisääntymistä. 9 Muistisairaan ihmisen koetun elämänlaadun sekä psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointimittari 10 Kouvola, Etelä-Kymenlaakso 11 Eksote: kuntien satelliittimalli, keskitetty yhtenäinen palvelutarpeenarviointi 12 Myös ympärivuorokautisen hoivan tarpeen arviointia on keskitetty. 13 Kouvola 14 Verkkokurssi Etelä-Kymenlaakso ja Eksote, Etelä-Kymenlaakso: laaja palveluohjausosaaminen 15 Etelä-Kymenlaakso, Kouvola 16 Eksote

10 10 Palvelu- ja hoitosuunnitelmia on kehitetty asiakas- ja voimavaralähtöiseen suuntaan. Asiakkaat osallistuvat suunnitelmien tekoon ja ne ovat ajan tasalla ja yksilöllisiä. Lisäksi osalla alueista asiakkaille tehdään kuntoutumissuunnitelmia Toiminnanohjaus Päivittäisen työn organisoimisen prosessissa (toiminnan ohjauksen prosessi) ja työprosessien kehittämisessä ollaan matkalla suoritekeskeisyydestä kohti asiakaskeskeisyyttä ja osallisuuden vahvistamista. Asiakkaiden hyvinvoinnin lisääminen kotihoidon sisältöjä kehittämällä on tarkoittanut pureutumista toimintakulttuuriin ja toimintojen ja resurssien uudelleenorganisointia. Palvelujen tila selvitykset ovat selkeyttäneet kehittämistarpeita 17 ja kotihoidon uudet kriteerit ja toimintasisältö ovat nyt valmiit, hyväksytty ja käytössä 18. Työajan kohdentumisen arviointi ja päivittäisen työn organisoinnin nykytila on kartoitettu ja sen pohjalta lähdetty kehittämään kotihoidon sisältöjä ja työstämään prosesseja 19. Keskeisiä työstettäviä asioita kaikilla alueilla ovat vastuuhoitajuus, aikakriittisten ja ei-aikakriittisten tehtävien purku, välittämän työajan lisääminen (65-70%), työvuorosuunnittelun kehittäminen, työnjakomallien kehittäminen, yhteistyö kotihoidon toimijoiden kesken, työhyvinvointi ja sen tukeminen, resurssitiimit 20 sekä raportti kirjallisessa muodossa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu jo kaikilla alueilla tavoitteena saada prosessit kuntoon ennen sähköisten työkalujen käyttöönottoa. Osalla alueista ollaan jo pitkällä käyttöönotossa. Kotihoidon sisältöjä on kehitetty myös kohti kuntoutumista ja toimintakykyä edistävää kotona asumisen tukemista. Tällöin on korostunut erityisesti varhaisen puuttumisen, äkillisen tilanteen ja toipilasajan toimintamallit, jotka ovat jo käytössä (Koti-ikävämalli). Hoito- ja kuntoutumissuunnitelma on sisällöllisessä pohdinnassa ja kohta käytössä. Kuntoutumisvastaavien verkosto vastaa kuntoutumiseen liittyvien sisältöjen ylläpidosta ja kehittämisestä 21. Muistisairaiden palveluita on integroitu kotihoidon kehittämiseen. Muistisairaan hoitoja palvelupolku on valmis, muistisairaan asiakkaan prosessin toimivuutta on hiottu ja muistikoordinaattorit ovat työssä. Muistisairaan asiakkaan itse kokemaa elämisenlaadun mittaria (MIKE) pilotoidaan 22. Muistisairaan asiakkaan asumisen tukeminen sekä henkilökunnan työnteon kulttuurin miettiminen ovat myös työn alla. Henkilökuntaa on koulutettu muistikuntoutusosaamisessa ja luotu muistikuntoutusverkosto (poikkisektorinen). Asiakkaan äänen kuulemista palveluluiden tuottamisessa on kehitetty monella eri tavalla kaikilla hankealueilla. Kotihoidon asiakaspalautejärjestelmää on kehitetty. Asiakkaita on haastateltu (asiakaskokemuskeskustelu, osallistava asiakaspalaute) ja näiden haastattelujen pohjalta laadittu kehittämiskohteita, joiden toteutumista on jo myös arvioitu. 17 Länsi- ja Keski-Uusimaa 18 Eksote 19 Länsi- ja Keski-Uusimaa, Kouvola. Esim Länsi- ja Keski-Uusimaalla kunnilla on käytössä työkuormalaskuri välittömän asiakastyöajan seurantaan ja ruuhkahuippujen purkamiseen. 20 Etelä-Kymenlaaksossa resurssitiimit jo toiminnassa Kotkassa ja Pyhtäällä, muissa työn alla. 21 Eksote 22 Kouvola

11 11 Olemassa olevat asiakasraadit ja neuvostot on sitoutettu kehittämistyöhön sekä perustettu uusia. Asiakkaille on järjestetty myös asiakas- ja omaisiltoja, sekä omaisraateja. Cope-malli on otettu käyttöön. Asiakasosallisuutta on painotettu hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnassa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Hyvinvointiteknologian käyttöönottoa on tuettu kaikilla alueilla ja teknologiaa on hyödynnetty prosessikehittämisessä. Hyvinvointiteknologian käytöstä on myös tehty alueellinen nykytilakuvaus Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit Palveluketjujen kehittämistä tapahtuu hankkeessa kaikissa teemoissa enenevässä määrin 24. Hoitopolkujen selkeyttämistä tehdään yhdessä terveydenhuollon kanssa, varsinkin kuntoutuksen ja muistisairaiden osalta. Hoidon ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen on työn alla. Osalla alueista äkillisen yleistilan laskun malli on käytössä ja raportointiosaamista tuetaan. Samoin haitta- ja vaaratapahtumaohjelman osalta osaamista lisätään edelleen ja tuetaan raportointia. Saattohoidon kehittäminen vahvistui Saattaen kokonaisuuden myötä. Työ on alkanut nykytilan kartoituksilla ja toimintamallin kehittämisen sekä palliatiivisen poliklinikan toiminnan käynnistämisellä. Saattohoidon yhdyshenkilöverkosto kasvanut ja verkostotyössä vastuuttamista oman yksikön toiminnan kehittämisessä napakoitettu Osaamiseen liittyvät prosessit Osaamiseen ja sen kehittämiseen liittyvät prosessit ovat osittain jo sisällä edellä esitetyssä kehittämistyössä ja sen mahdollistamissa koulutuksissa. Alueilla on toteutettu osaamiskartoituksia, joiden perusteella on mietitty kehittämiskohteet, tarvittavat toimenpiteet sekä laadittu koulutussuunnitelmia. Koulutustarpeiden suunnittelussa on painotettu myös esimiestyön kehittämiskohteita ja heidän koulutustarpeitaan, joiden pohjalta on laadittu koulutussuunnitelmia Johtamiseen liittyvät prosessit Johtamisen kehittämisessä on lähtökohdaksi nostettu tieto. Tietoa on tuotettu strategisten linjausten pohjaksi palvelurakenteen painotusten muuttamiseksi. Johtamista on myös vahvistettu. Uusien prosessien ja toimintamallien kehittämisessä on huomioitu seuranta, joka on mahdollistanut muutoksen seurannalle uusia mittareita ja foorumeita. Johtamiskoulutuksessa on panostettu organisaatiokulttuurin ja johtamisen muutokseen (lähiesimiesjohtaminen, innovaatiojohtaminen, osaamisen johtaminen, työntekijägenren muutoksen haasteet). Lähiesimiestyötä on kehitetty itsearvioinnin ja koulutustarvekysely myötä sekä toimenkuvia on tarkasteltu uudelleen. 23 Länsi- ja Keski-Uusimaa 24 Tämän kappaleen sisään on kirjattu nyt ne prosessit, jotka määriteltiin alun työkokouksissa sisällöllisesti tähän kuuluviksi 25 Saattaen kokonaisuus koskee Kouvolaa ja Eksotea, Etelä-Kymenlaakso on kehittänyt saattohoitoa koko ajan osana kotihoitoa.

12 Muut Hankealueilla tehdään poikkisektoraalista yhteistyötä kehittämällä matalan kynnyksen palvelukeskittymiä. Tavoitteena on palvelutarjottimien toimijoiden laajentaminen. Asiakasnäkökulmasta asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikeaan aikaan, prosessinäkökulmasta palvelun tuottaja voi vaihdella (kolmas, yksityinen tai julkinen sektori). Kiinteänä osana toimintaa toteutettu keskitetty malli pitää sisällään järjestökoordinaattorin järjestöyhteistyön kehittämiseksi sekä eri toimijat saman katon alla. Hajautettu malli sisältää verkostoyhteistyöhön painottuvan koordinaatiomallin kehittämisen. 5. Positiiviset yllätykset ja poikkeamat Kotona kokonainen elämä hanke on edennyt tavoitteidensa mukaisesti. Kunnissa on lähdetty innolla mukaan kehittämistyöhön ja tekemisen meininki näkyy henkilöstön työssä. Tahtoa ja sitoutumista muutokseen ja hankkeen tavoitteisiin on kuntaorganisaatioiden eri tasoilla. Myös lehdistö on ollut positiivisesti kiinnostunut kehittämistyöstä ja työn tulokset ovat saaneet julkisuutta. Haastetta raportointikaudelle on tuottanut hallintomallin muutos Etelä-Kymenlaakson osalta. Tämä muutos työllisti merkittävästi sekä hankehallintoa että Etelä- Kymenlaakson toimijoita. Samoin Pyhtään sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen on edellyttänyt selvittelyä STMn ja AVIn suuntaan. Selvittelyä on edellyttänyt koulutusten osalta rajanveto vanhuspalvelulain toimeenpanon ja muun kehittämisen kohdalla valtionavustuksen käytössä. Kotihoidon sisältöjen kehittämiseen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon kunnissa liittyy teknisiä haasteita erityisesti käytössä olevien tietokoneohjelmien osalta. Myös johtamiseen liittyviä haasteita on havaittu. Haastetta on myös tuonut kuntien säästötoimenpiteet ja yt -neuvottelut.

13 13 I Palvelutarpeen arviointi ja arvioinnin yhtenäistäminen Liite 1: Väliarviointi: alueelliset osakokonaisuudet Prosessikuvaus ja ohjeistus on tehty eritasoisista palvelutarpeen arvioinneista Etelä-Kymenlaakso Kouvola Eksote Kuinka suuri osuus asiakkaista on arvioitu eri menetelmillä? Etelä-Kymenlaakso Kouvola Eksote Lähtötilanne Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi - toimintamallin käyttöönotto aloitettu 2012 Kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin prosessi on kuvattu Palveluneuvonnan ja ohjauksen osalta kevyt kuvaus, palvelutarpeen arvioinnista ei yhtä yhteistä mallia ja kuvausta. Suuria aluekohtaisia eroja sisällön ja toteutuksen suhteen. Lähtötilanne Vaihteluväli tiimien RAVA k.a RAI-arviointi tehty 25%:lle asiakkaista RAI: Kaikki säännöllisen kotihoidon asiakkaat. Arviointien päivitykset/uusinta-arvioinnit heikolla tasolla. Tilanne nyt Käytössä, prosessikuvaukset ja ohjeistukset ovat. Toimintaa on juurrutettu osaksi perustehtävä, mittareiden käytössä parannettavaa Kokonaisvaltaisen (palveluketjujen yhteisen) palvelutarpeen alkuarvioinnin kuvaus on työn alla. SosiaaliporrasRAI:n kartoittavien kysymysten soveltuvuus alkuarviointiin pohdinnassa. Prosessikuvaus (pääprosessi) kuvattu, määrittelyt tehty ja vastuut jaettu ja seurannasta sovittu. Vakioituja työohjeita työstetty ja työstetään. Aliprosesseja kuvataan parhaillaan, tavoitteena loka-marraskuussa valmista IMS järjestelmään. Tilanne nyt Vaihteluväli tiimien RAVA k.a , RAVAn käyttöaste vaihtelee kuntakohtaisesti 75% - 100% (vaihtelua onko se päivitetty ohjeiden mukaisesti) RAI-arviointi tehty 75%:lle asiakkaista (ei tehdä tilapäisille asiakkaille) RAI: Kaikki säännöllisen kotihoidon asiakkaat. Päivitys pääsääntöisesti puolivuosittain (tavoitteena oikeaaikaisuus reaali-ajassa). Arviointimenetelmiin perehdytyksen Lähtötilanne Tilanne nyt ja koulutuksen laajuus (esim. % henkilöstöstä) Etelä-Kymenlaakso - KKE aikana arviointimenetelmä koulutuksiin osallistunut 428 ( aiheena toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi tai joku sen osa-alue) Kouvola RAI-arvioinnin peruskoulutus annettu kaikille kotihoidon työntekijöille, tiimien tukikäyttäjät kouluttavat uudet työntekijät. Pää- ja vastuukäyttäjille annettu laajempi koulutus. Kaikilla vakituisilla työntekijöillä ja pitkäaikaisilla sijaisilla on RAIperuskoulutus, RAI-osaaminen vahvistunut huomattavasti. Pää- ja vastuukäyttäjille sekä esimiehille on järjestetty täydennyskoulutusta.

14 14 Eksote Pilottialaueen henkilöstö ainoastaan koulutettu eli n. 13% henkilöstöstä. Koulutettuja n % Onko jatkuvan palvelutarpeen arvioinnista suunnitelma ja ohjeistus? Etelä-Kymenlaakso Kouvola Lähtötilanne Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi - toimintamallin käyttöönotto 2012 Omahoitajan tehtäväkuvauksessa on jatkuvan arvioinnin ohjeistus olemassa Tilanne nyt Käytössä. Kirjattu toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arviointi malliin sekä kotihoidon toimintakykyä edistävää työotteeseen että vastuuhoitajamalliin. Jatkuva palvelutarpeen arviointi osa kotihoidon sisällön kehittämistä (esim. resurssitiimi mallia, jossa asiakas ja hänen tarpeet ovat keskiössä) Siirtymävaihe vastuuhoitajuuteen on käynnissä. Vastuuhoitajan tehtävänkuvauksessa jatkuvan arvioinnin merkitys ja ohjeistus täsmentyy Eksote - On suunnitelma ja ohjeistus (liittyy vastuuhoitajuuteen ja kytkeytyy myös sähköiseen prosessinohjaukseen) Asiakkaiden kokemustietoa kerätään Lähtötilanne Tilanne nyt säännöllisesti ja hyödynne- tään asiakastyössä; säännöllisyys ja menetelmä Etelä-Kymenlaakso Kuntakohtaisesti eri käytäntöjä Asiakaspalaute - malli (kotihoidon vastuuhoitajan haastattelut) Säännöllisesti yhteisellä mallilla. Asiakas osallistetaan omien palveluiden arviointiin ja kehittämiseen. Vuorovaikutuksen lisääntyminen asiakkaan ja hoitajan välille. Asiakaspalaute Innokylässä: https://www.innokyla.fi/web/malli Kouvola Länsi- ja Keski-Uusimaa Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain, palaute työntekijöille tiimipalavereissa Kuntakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä on toteutettu Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain, palautekeskustelut. Asiakkaiden ja omaisten raadit: esille tulleet asiat tuodaan kotihoidon johdon tietoon Suunniteltu ja toteutettu puolistrukturoitu asiakaskokemuskeskustelu 854:lle asiakkaalle, vastuuhoitaja toteuttaa vastuuasiakkaansa kanssa. Tulokset hankkeen sivuilla ress.com/osakokonaisuudet/lansi-jakeski-uusimaa/raportit/ Keskustelua levitetty; toteutettu osakokonaisuuden kuntien lisäksi myös Sipoossa ja suunnitteilla toteuttaa Raaseporissa.

15 15 Eksote ei systemaattista Kokemustietoa kerätään asiakasraadilta (perustettu vuoden 2014 alusta), omaistenillat, avoimet ovet, teematapahtumat. II Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen Välitön asiakasaika Lähtötilanne Tilanne nyt Etelä-Kymenlaakso Kuntakohtaisesti tiimien k.a vaihteluväli: 31-39% (11/2013) Kuntakohtaisesti tiimien k.a vaihteluväli: 36-46% (5/2014) Kouvola 47% (Sisältää myös matka-ajan) Välitön asiakasaika 37,3%, matka-aika 14,2% (Mittaus tehty eri menetelmällä) Länsi- ja Keski-Uusimaa Työajan kohdentumisen lähtötilanteen mittaukset toteutettiin 12/2013 1/2014. Kuntien välittömän asiakastyön osuus kokonaistyöajasta oli tuolloin 38,8 %, välillisen asiakastyön osuus 19,3 %, muun työn osuus 27,4 % ja matka-aikojen osuus 14,4 %. Osa kunnista on ottanut käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän, jolla seuraavat itse välittömän asiakastyön osuuden kehittymistä, osalla kunnista käytössä työkuormalaskuri samaan tarkoitukseen. Seurantamittaukset tarkoitus tehdä hankkeen loppupuolella. Kunnista tuleva viesti on, että välittömän asiakastyön osuutta on pystytty jonkin verran kasvattamaan. Eksote Perustyöntekijät (lähihoitajat ym.) 41% ja sairaanhoitajat 25%. Alueilla, joissa toiminnanohjaus otettu käyttöön perustyöntekijöillä 60-65% ja sairaanhoitajilla 30-35%. Asiakaskokemus: kuinka hyvin Lähtötilanne Tilanne nyt kotihoito vastaa asiakkaan tarpeisiin ja millaisia muutoksia palvelun sisältöön tehdään asiakaskokemusselvityksen perusteella? Etelä-Kymenlaakso - Asiakaspalautteen mukaan kotihoidon asiakkaista 80% koki, että heidän mielipiteensä on huomioitu hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa ja heillä on riittävästi tietoa. Asiakkaista 90 % koki, että heidän terveydentilaa seurataan säännöllisesti, muutoksiin reagoidaan. Henkilöstöä koskevat arviot positiivisia (kouluarvosana 9 tai 10). Koontia hyödynnetään tiimien kehittämissuunnitelmissa. Kouvola - Asiakastyytyväisyyskyselyn palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Eniten negatiivista palautetta tulee hoitajien vaihtuvuudesta sekä kiireestä. Vastuuhoitajuuteen siirryttäessä hoitajien vaihtuvuus vähenee ja toiminnanohjauksen tavoitteena on asiakkaan luona käytettävän ajan lisääminen. Länsi- ja Keski-Uusimaa Kuntakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä on toteutettu Suunniteltu ja toteutettu puolistrukturoitu asiakaskokemuskeskustelu, jonka vastuuhoitaja toteuttaa vastuuasiakkaansa kanssa. Tuloksista; 95 %

16 16 keskustelun käyneistä asiakkaista kokee kotihoidon palvelujen vastaavan tarpeitaan ja että he saavat riittävästi tukea kotona asumiseensa. Tietoja käytetään asiakkaiden asiakaslähtöisten palvelujen sisältöjen kehittämisessä. Eksote - Vastuuhoitajien asiakashaastattelut otetaan käyttöön Vastuuhoitajuus: % asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja Lähtötilanne Tilanne nyt Etelä-Kymenlaakso Kouvola Länsi- ja Keski-Uusimaa Vastuuhoitajamalli käytössä osassa kuntia Kaikilla kotihoidon säännöllisillä asiakkailla on nimetty omahoitaja Vastuuhoitajuus toimintamalli käytössä osassa kuntia Vastuuhoitajuus perustehtävänä, vastuuhoitaja on nimetty kaikille säännöllisen kotihoidon asiakkaille (100%) Kaikilla säännöllisen kotihoidon asiakkailla omahoitaja. Siirtyminen vastuuhoitajuuteen käynnissä. Toimintamalli käytössä kaikissa osakokonaisuuden kunnissa, % -osuuksia ei nyt saatavilla Eksote - Vastuuhoitaja malli otettu käyttöön 01/2014. Alueellisia eroja, ka 60-70% asiakkaista. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden Lähtötilanne Tilanne nyt osuus/palvelurakenteessa tapahtuvat muutokset %-määräisinä Kouvola Kotona asuvien, yli 75-vuotiaiden osuus 86,6% Kotona asuvien, yli 75-vuotiaiden osuus 90,9% Eksote - Kunnissa ollaan suositusten rajoissa.

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Maksatusraportointi lokakuu 2015 2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä... 3 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue...

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä TERVETULOA! Ohjausryhmä 4.4.2014 Klo 10.00 13.00

Kotona kokonainen elämä TERVETULOA! Ohjausryhmä 4.4.2014 Klo 10.00 13.00 Kotona kokonainen elämä TERVETULOA! Ohjausryhmä 4.4.2014 Klo 10.00 13.00 Esityslista 4.4.2014 Kokouksen avaus Pirjo Laitinen-Parkkonen Läsnäolijoiden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen Pirjo Laitinen-Parkkonen

Lisätiedot

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015. Raportointi lokakuu 2013 1.3. 30.9.2013 väliseltä ajalta

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015. Raportointi lokakuu 2013 1.3. 30.9.2013 väliseltä ajalta Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Raportointi lokakuu 2013 1.3. 30.9.2013 väliseltä ajalta 2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä... 3 1.1.

Lisätiedot

Hankealueittain toteutunut toiminta ja jatkotyö 4/2014

Hankealueittain toteutunut toiminta ja jatkotyö 4/2014 Hankealueittain toteutunut toiminta ja jatkotyö 4/2014 Etelä-Kymenlaakso Nyt Syksyllä 2014 Vuonna 2015 Osallistava asiakaspalaute Laadun paraneminen ja asiakkaan äänen kuuleminen Haastattelut tehty 620

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä Oheismateriaali yhtymähallitus 11.12.2012 Hyvinkää toimii Etelä-Suomen Kaste/Kotona on kokonainen elämä hankkeen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI JA 16.9.2015 LÄHTÖTILANNE JA TAVOITTEET VASTUUHOITAJUUS KÄYTÖSSÄ, MUTTA TOIMINTAMALLIT TIIMEISSÄ ERILAISET TAVOITTEET TOIMINTAMALLIN YHDENMUKAISTAMINEN TYÖNKUVAN SELKIYTYMINEN

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi. Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori

Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi. Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori Oulun kotihoito Kaupungin oma kotihoito antoi vuonna 2015 asiakkaille palvelua

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Ruuhkahuippujen purkaminen. Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu

Ruuhkahuippujen purkaminen. Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Ruuhkahuippujen purkaminen Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Järvenpään kaupunki Tiina Palmu 16.9.2015 Järvenpään kaupungin kotihoito tavoitteena on asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Resurssipoolin rakentaminen

Resurssipoolin rakentaminen Resurssipoolin rakentaminen Oma koti osakokonaisuuden loppuseminaari 16.9.2015 Projektipäällikkö Sirkku Kallio 2 Kouvolan kaupunki Kuuden kunnan liitos v. 2009 Asukkaita n. 86 500 Junalla n. 1h Venäjän

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 1(8) 1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kokeilukohteen määrittely Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus (tavoite, toimintamallin kuvaus ym.) Tavoitteena on,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot