ELINKEINOSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINOSTRATEGIA 2009-2015"

Transkriptio

1 RAAHEN SEUTUKUNTA ELINKEINOSTRATEGIA Seutulautakunta RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 1

2 SIVU 2 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

3 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA SISÄLTÖ 1. Strategiatyö Strategiatyön tausta 1.2. Työryhmän asettaminen 1.3. Strategiatyön lähtökohta ja tavoitteet 1.4. Strategiatyöprosessi 1.5. Käsitteet 2. Raahen seutukunnan toimintaympäristöanalyysi, vahvuudet ja rajoitukset Toimintaympäristön kehityskuva Väestön ja työvoiman määrän kehitys Kysynnän kehitys Teknologian kehitys Yleiset odotukset Yritysten odotukset 2.2. Alueen vahvuudet ja rajoitukset Vahvuudet Rajoitukset 3. Strategiset haasteet Mihin tulee varautua, miten vastaamme haasteeseen? 4. Missio, strategian tarkoitus Visio, tavoitetilamme Keskeiset painopisteet Toimintaympäristö 6.2. Kilpailukyky ja vetovoimaisuus 6.3. Kansainvälisyys 6.4. Elinkeinojen monipuolistaminen ja Yrittäjyys RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 3

4 7. Päätoimialat Metallitoimiala 7.2. ICT-toimiala 7.3. Palvelut ja muut toimialat 7.4. Rakennustoimiala 7.5. Energia ja maaseutu 8. Keskeiset toimenpiteet toimialoittain Metallitoimiala 8.2. ICT-toimiala 8.3. Palvelut ja muut toimialat 8.4. Rakennustoimiala 8.5. Energia ja maaseutu 9. Kehittämisorganisaatiot Mittarit ja seuranta Liitteet Mittareita koskeva tilastotieto vuodesta 2000 Toimintaympäristöanalyysin lomake SIVU 4 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

5 1. Strategiatyön tausta, tavoitteet, prosessin aikataulu ja toteutus 1.1. Strategiatyön tausta Raahen kaupunki seutukunnan veturina ohjaa vahvasti koko Raahen seutukunnan tulevaisuutta ja menestymistä tulevaisuuden elinkeinopoliittisissa haasteissa. Uuden kansallisen aluekehitysinstrumentin koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistyminen vuoden 2010 alusta, osin aluekeskusohjelmaan määriteltyjä toimenpiteitä toteuttaen, toi seutukunnan elinkeinostrategian päivittämisen ajankohtaiseksi. Strategiatyön tavoitteena on luoda sellainen strategia- ja toimintaympäristö, johon kaikki alueen toimijat voivat sitoutua nykyistä paremmin. Tämä johtaa nykyistä pitkäjänteisempään elinkeinopolitiikkaan ja mahdollistaa eri kehittäjäorganisaatioiden omistajaohjauksen tehostamisen. Seudullisen elinkeinostrategian ja siihen liittyvän seutukunnan pitkäjänteisen kehittämisen linjaamiseksi tarvittiin erityinen elinkeinostrateginen työryhmä määrittelemään seutukunnan elinkeinopolitiikan linjaukset ja yhteiset tavoitteet. Elinkeinotyöryhmän tekemien linjausten avulla 1. toteutetaan seudun elinkeinostrategiaa 2. saadaan seutukunnan kehittämistyö yhteisen tahtotilan alle, eli saadaan orkesteri soittamaan samaa kappaletta 3. voidaan keskittää kehittämisvoimavarat alueen vahvuuksiin Raahen Teollistamisyhtiö Oy:n hallitus teki Raahen kaupunginhallitukselle aloitteen kaupungin elinkeinostrategiatyön käynnistämisestä. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen toi esityksen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtokuntaan ja esitti strategiatyön laajentamista kattamaan koko seutukunnan alueen Työryhmän asettaminen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtokunta nimesi kokouksessaan työryhmän valmistelemaan seutukunnallista elinkeinostrategiaa Raahen seutukuntaan. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Pyhäjoen kunnanjohtaja Mauno Peltoketo, sihteeriksi vt. kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala ja jäseniksi Seppo Kauppila Raahen Teollistamisyhtiö Oy, Ari Ohinmaa/Vihannin Kehitys Oy, Ari Haapakoski/Ruukin Yrityspuisto Oy ja Risto Pietilä/ Raahen seudun yrityspalvelut. Työryhmää täydennettiin nimeämällä Mauno Peltokedon varaedustajaksi Pyhäjoen kunnasta Matti Pahkala, työryhmän varapuheenjohtajaksi Olavi Kangas/Raahen Teollistamisyhtiö Oy, Antero Kyröläinen/Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy, Raimo Seikkala/Raahen kauppakamariosasto ja Tuomo Karjalainen/Vihannin kunta. Strategiatyölle annettiin alkuperäisessä nimeämisessä takarajaksi vuoden 2008 loppu, mitä myöhemmin jatkettiin maaliskuun 2009 loppuun saakka. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 5

6 1.3. Strategiatyön lähtökohta ja tavoitteet Seutukunnallisen strategiatyön lähtökohdaksi otettiin vuoden 2006 keväällä tehty ohjelmakautta koskeva aluekeskusohjelma, jota täydennettiin laajalla toimintaympäristöanalyysillä. Toimintaympäristöanalyysissä tavoitteeksi asetettiin saada näkemys noin sadalta (100) alueella vaikuttavien yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajalta, kunnallisilta viranomaisilta ja poliittisilta päättäjiltä siitä, miten alueen elinkeinoelämän kehittämisessä on onnistuttu, mikä on tilanne haastatteluhetkellä, mitä muutostarpeita ja tulevaisuuden trendejä haastateltava näkee ja mikä on haastateltavan näkemys yritystoiminnan tulevaisuudesta alueella. Henkilökohtaisin haastatteluin tavoitettiin 75 yritysten ja elinkeinoelämän edustajaa ja sähköisellä kyselyllä saatiin vastaukset samoihin kysymyksiin kymmeneltä alueen poliittiselta päättäjältä ja viranomaiselta. Haastattelussa käytettiin avoimia kysymyksiä, joten vastausten analysoiminen ja yhteenvedon kokoaminen osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi, minkä vuoksi strategityön alkuperäiseen aikatauluun haettiin jatkoaikaa. Aloitusvaiheessa strategialle määriteltiin tavoitteeksi: varmistaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä vahvistaa alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä Strategia-asiakirjan osalta tavoitteeksi asetettiin sivua käsittävä, prosessin avaava, keskeiset tavoitteet, painopisteet ja päätoimialat sisällään pitävä käytännön toimenpiteitä ohjaava asiakirja, missä toimialakohtaiset painopisteet, toimenpiteiden vaikuttavuutta kuvaavat mittarit ja strategian toteutuksen seuranta määritellään selkeästi Strategiatyöprosessi Toimintaympäristöanalyysin valmistuttua laadittiin strategiatyölle prosessiaikataulu siten, että osa-alue 1: Toimintaympäristön määrittely ja strategiset haasteet, valmistuu mennessä osa-alue 2: Strategian missio ja visio, valmistuu mennessä osa-alue 3: Strategiset valinnat ja mittarit, valmistuu mennessä osa-alue 4: Toimeenpano ja seuranta, valmistuu mennessä Yksittäisten osa-alueiden valmistuttua strategiatyötä käsiteltiin kehittämiskeskuksen johtokunnassa. Osa-alue 3:n valmistuttua strategiaprosessia esiteltiin alueen yrittäjille, elinkeinoelämän järjestöjen edustajille ja poliittisille päättäjille suunnatuilla kuulemistilaisuuksilla kaikissa seutukunnan kunnissa. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 104 henkilöä. SIVU 6 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

7 1.5. Käsitteet Strategiassa tulee esille käsitteitä, joista keskeisimmät lyhyesti avattuna ovat: Teollistuneet kaupunkiseudut, jolla tarkoitetaan Aluekeskusohjelmatyön yhteydessä tehtyä jaottelua perustuen ohjelma-alueiden elinkeinorakenteeseen ja asukasmäärään. Seutukunta /Strategia-alue, millä tarkoitetaan Raahen kaupungin, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kuntien muodostamaa maantieteellistä aluetta. Seutukuntien muodostumisessa perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Missio, jolla kuvataan strategian tarkoitusta. Mikä on strategian rooli alueen kehittämisessä? Mitkä ovat strategian toteuttamisessa keskeiset painopisteet, joita vahvistamalla menestymme jatkossa? Visio, jossa kuvataan laajasti tavoitetilannetta eri näkökulmista. Seutukunnallisen strategian muodostamisessa on haasteellista löytää tavoitetila koko seutukunnan kehittämiselle. Keskeiset painopisteet, jotka on elinkeinostrategiassa valittu kehittämistoimenpiteiden kannalta kriittisen tärkeiksi. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan maantieteellistä ympäristöä ja olosuhteita, joissa toimitaan. Toimintaympäristön kehittäminen koskee samanarvoisena yritys- ja asuinympäristöä. Toimintaympäristöön kuuluu fyysinen ympäristö ja esimerkiksi saavutettavuus sekä tarjolla olevat palvelut. Kilpailukyky ja vetovoimaisuus pitää sisällään toimintaympäristön lisäksi osaavan työvoiman saatavuuden ja muut tarvittavat tukipalvelut, jotta yritykset ja asukkaat haluavat sijoittua alueelle. Vetovoimaisuuteen kuuluvat myös alueen viihtyvyyttä parantavat toimenpiteet sekä viestintä. Kansainvälisyys tarkoittaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden ja kumppaneiden kanssa, mihin sisältyy myös peruskouluikäisten kansainvälinen yhteistyö. Elinkeinojen monipuolistamisella tarkoitetaan uusien toimialojen ja toimialojen rajapintoihin syntyvien yrittäjyysedellytyksien vahvistamista. Laivakankaan sivukiviaines on kaivostoiminnassa syntyvää louhintajätettä, joka ei sisällä suuria määriä arvomineraaleja. Sivukiveä voidaan hyödyntää mm. maanrakennuksessa. 2. Raahen seutukunnan toimintaympäristöanalyysi, vahvuudet ja rajoitukset 2.1. Toimintaympäristön kehityskuva Elinkeinostrategiatyön pohjaksi määritelty toimintaympäristön kehityskuva perustuu laajassa toimintaympäristöanalyysissä saatuihin vastauksiin Väestön ja työvoiman määrän kehitys Seutukunnan alueen väestömäärä on tilastokeskuksen laatiman ennusteen mukaan aleneva tarkasteltaessa ikäryhmittäin; alle 14 vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat tarkasteluvuosien ollessa Työvoiman määrän laskee ennusteen mukaan strategiajakson aikana henkilöllä ja vuoteen 2025 mennessä henkilöllä. Seudun väestömäärän kehityksen ennustetaan strategiajakson aikana laskevan 260 asukkaalla ja vuoteen 2025 mennessä 412 asukkaalla. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 7

8 Taulukko 1. (lähde: Tilastokeskus) Väestö ja työvoimaennuste 2007 sukupuolet yhteensä Väestö- ja työvoimaennuste 2007 yhteensä Väestö ikäryhmittäin Väestö ikäryhmi äin ikäryhmi äin Väestö yhteensä Työvoima Toimintaympäristöanalyysissä saadut näkemykset tukevat Tilastokeskuksen arviota. Alueella tehtävät toimenpiteet vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta alueen asukasluvun kehitys saadaan kasvusuuntaan Kysynnän kehitys Toimintaympäristöanalyysissä saatujen vastausten mukaan vanhus- ja hyvinvointipalveluiden kysyntä tulee kasvamaan selkeästi, johtuen ikärakenteen muutoksesta alueella ja laajemmin kansallisesti. Alueella tarjottavan ammatillisen koulutuksen oikeinsuuntaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Koulutusjärjestelmän tulee kyetä tuottamaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin koulutettua, hyvin motivoitunutta ja elinikäisen oppimisen sisäistänyttä osaavaa työvoimaa. Sama koskee ammattikorkeakoulu-, korkeakoulu- ja yliopistotasoisten tutkintoon johtavien oppilaitosten koulutustarjontaa. Työvoimamarkkinat ovat muuttumassa entistä nopeatempoisemmiksi. Tulevaisuudessa työvoima liikkuu alueiden välillä ja kansainvälisesti entistä helpommin. Liikkuvuuden lisääntyminen luo haasteen pienille kaupunkiseuduille ja harvaan asutuille alueille: millä keinoilla voidaan varmistaa alueen vetovoimaisuus, kilpailukyky ja elinvoimaisuus? Näistä toimenpiteistä riippumatta, väestömäärästä johtuen, seutukunnan alueelle tulee tulevaisuudessa kyetä imuroimaan osaavaa työvoimaa myös alueen ulkopuolelta. Tällöin työvoiman rekrytoinnin tulee pureutua myös työperäiseen maahanmuuttoon. Tämä edellyttää julkisilta palvelujen tarjoajilta ja elinkeinoelämältä kansainvälisyysvalmiuksien kehittämistä ja kaikilta seutukuntalaisilta suvaitsevuutta ja pyrkimystä ymmärtää vieraita kulttuureja ja kieliä Teknologian kehitys Elinkeinoelämällä on varsin yhtenäinen näkemys teknologiamuutoksesta tulevaisuudessa. Muutos tulee olemaan voimakasta ja erityisesti Internet-kaupankäynti ja tietoverkossa tarjottavien palvelujen voimakas kehittyminen tulee jatkumaan entistäkin voimakkaampana. Arkielämän uudet innovaatiot luovat mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa useilla eri toimialoilla Yleiset odotukset Saatujen vastausten perusteella voidaan yleisistä odotuksista nostaa esille puhtaiden elintarvikkeiden saatavuus, turvallisuushakuisuus ja peruspalvelujen toimivuus. Lisäksi on odotettavissa, että yleiset elämäntavat muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa ja koulutuksen merkitys tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin suuremmassa roolissa. Suuren kysymyksen muodostavat nuorten asenteiden ennakointi ja heidän odotuksensa omalta elämältään. SIVU 8 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

9 Yritysten odotukset Alueen yritysten odotukset strategialta ja yleiseltä elinkeinopolitiikalta ovat varsin konkreettisia. Yritystoimintaan soveltuvia toimitiloja ja yritysympäristöjä tulee olla tarjolla ja elinkeinoelämän käytettävissä. Verkottumistilaisuuksia ja kanssakäymistä vahvistavia kumppanuustapaamisia, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, tulee julkisen sektorin edesauttaa. Strategian toteutuksen yhteydessä tulee toimialakohtaisia veturi- ja kasvuyrityksiä hakea aktiivisesti esille toimimaan suunnannäyttäjinä elinkeinoelämän monipuolistamisessa ja kansainvälisen kaupan tienraivaajina. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen osalta yrittäjien odotukset vaativat selkeitä toimenpiteitä alueiden kaavoittamisesta vastaavilta. Selkeä viesti julkisen sektorin kehittämisorganisaatioille tuli yhteydenpidon ja aktiivisen kanssakäymisen lisäämisen tarpeesta. Yritykset odottavat kehittämisorganisaatioiden aktiivista yhteydenpitoa ja otetta yrityskehittämishankkeiden eteenpäin viemisessä Alueen vahvuudet ja rajoitukset Seutukunnan elinkeinoelämän nykytilaa kartoitettaessa keskityttiin analyysissä alueen vahvuuksiin ja rajoituksiin. Strategiassa on tavoitteena hyödyntää alueen olemassa olevat vahvuudet ja pyrkiä poistamaan tai ennaltaehkäisemään rajoituksina esiinnousseita asioita Alueen vahvuudet Metallitoimialan osaaminen - ja koko toimialan volyymi - on alueen selkein ja suurin vahvuus. Metallitoimialan merkitys Raahen seutukunnan koko työpaikkavarannosta on noin kolmannes. Softpolis-toimintaympäristö ICT-osaamisen keskittymänä on koonnut ympärilleen yrityksiä, joiden edelleen kehittyminen mahdollistaa uusien työpaikkojen ja yritysten syntymisen seutukuntaan. Kansainvälisyyden vahvistamiseksi on käytettävissä tietokanta merkittävästä osasta alueen yritysten, yhteisöjen ja kuntien kansainvälisistä yhteyksistä. Tätä tietokantaa täydentämällä ja hyödyntämällä seutukunnan toimijoiden kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyötä voidaan laajentaa parantamaan alueen yritysten sijoittumista markkinoille. Raahen sataman investoinnit luovat valmistuessaan mahdollisuuden merilogistiikan osaamisen hyödyntämiseen kilpailuetuna alueelle sijoittuville yrityksille. Raahen satama-alueen kehittäminen yhdeksi Perämeren meriliikenteen logistiikkakeskukseksi on tulevaisuuden suuri tavoite, joka edellyttää myös yritystoiminnalle varattujen alueiden sijoittumista sataman välittömään läheisyyteen. Raahen seutukunnan alueella toimiville yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville tahoille on seutukunnassa varsin kattava yrityspalveluja tarjoava verkosto, jonka sisältää löytyy asiantuntija-apua niin yritystoiminnan käynnistämisessä, liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen vahvistamisessa, toimitiloihin ja työvoimaan liittyvissä kysymyksissä kuin koulutuksen, verotuksen ja rahoituksen erityiskysymyksissä. Kattavan verkoston veturina toimii Raahen seudun yrityspalvelut. Yritysten tukipalveluja tuottavien kunnallisten organisaatioiden uudelleen järjestäminen ja yhteistyön tiivistäminen on strategian toteutuksen onnistumiselle äärimmäisen tärkeää, eikä RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 9

10 kriittistä tarkastelua eri organisaatioiden yhdistämisestä entistä tehokkaammiksi palvelukokonaisuuksiksi järkevällä tavalla voida sulkea pois. Tärkeintä on elinkeinojen ja alueen kehittämisen kannalta kustannustehokas ja asiantunteva palvelukokonaisuus. Tätä palvelukokonaisuutta täydentää seutukunnassa tarjottava, alueen elinkeinoelämän tarpeita palveleva ammatillinen koulutustarjonta. Ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaminen OAMK:n Raahen yksikössä tulee jatkossakin olla mahdollista, jotta yritysten ja oppilaitosten välisen innovaatiotoiminnan kehittyminen tehokkaaksi innovaatioympäristöksi voidaan turvata. Tätä innovaatioympäristöä täydentää sen tiivis yhteistyö Oulun Yliopiston ja muiden korkeakoulujen välillä. Oppilaitosten neuvottelukuntien ja ohjausryhmien toimintaan tulee edelleen aktivoida yritysten edustajia. Raahen seutukunta sijaitsee maantieteellisesti Perämeren rannikolla, Pyhä- ja Siikajokilaaksoissa. Alueen luonto on monimuotoinen. Maaseutukunnat sekä Raahen vanhankaupungin miljöö tarjoavat erinomaiset asuinympäristöt täyttäen mitä erilaisimmat toiveet. Alueen edulliset asumiskustannukset ovat vetovoimatekijä, jota ei ole hyödennetty riittävästi uusien seutukuntalaisten houkuttelemiseksi alueen kuntiin. Viihtyisä ympäristö yhdistettynä turvalliseen asuinympäristöön, kattaviin peruspalveluihin ja erinomaisiin vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin tulee hyödyntää optimaalisesti alueen vetovoimaisuustekijänä unohtamatta kehityksen avaamia uuden yritystoiminnan edellytyksiä Rajoitukset Seutukunnan kehitystä rajoittavina tekijöinä huomioidaan alueen saavutettavuus. Liikenneyhteyksien VT 8, KT 86 ja KT 88 sekä rautatieyhteyksien ylläpito ja perusparantaminen siten, että alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän vaatimat kuljetustarpeet voidaan turvata, on strategian toteutuksen kriittinen tekijä. Alueen saavutettavuuden parantaminen on elintärkeää kaupan, teollisuuden ja konepajojen menestymisen kannalta, sataman menestymisen ja matkailutoimialan vahvistamisen kannalta, sekä koko alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. Toisena rajoituksena vastauksista nousi esille alueen väestömäärä, jonka nousuun saaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja tahtotilaa. 3. Strategiset haasteet 3.1. Mihin tulee varautua, miten vastaamme haasteeseen? Strategityössä on nostettu esille seitsemän keskeistä haastetta ja niille kehityssuunnat, joita kohti strategian toteuttamisvaiheessa tulee pyrkiä Työvoiman saatavuuden turvaaminen ð ð Työn tuottavuutta on pystyttävä nostamaan. Koulutusta on suunnattava elinkeinoelämän tarpeisiin Teknologian ja uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen ð Alueen innovaatiojärjestelmä on saatava toimimaan aitona yhteistyönä yritysten välillä, yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä sekä yritysten, tutkimusyksiköiden ja oppilaitosten välillä. Teknologian kehitys on hyödynnettävä tehokkaammin. SIVU 10 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

11 Alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen ð ð ð Asuinympäristöt Yritysympäristöt Hyödynnettävä koko seutukunnan vahvuudet Kansainvälistymiseen, Venäjän ja Barentsin alueen kasvaviin markkinoihin ð ð ð Venäjä-osaamista on nostettava alueen yrityksissä ja toimijoissa. Eri kulttuurien ja kielien koulutusta on lisättävä. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä on korostettava Verkostoitumiseen ð Kansainvälisten verkostojen muodostamiseen on kiinnitettävä eritystä huomiota Puhtaiden elintarvikkeiden tuotantoon ja innovatiiviseen jatkojalostukseen ð ð Tuotantoalueiden puhtaus ja tuottokyky on säilytettävä ja tuotantoon varattujen alueiden riittävyys on turvattava maankäytön suunnittelussa. Alueella tehtävä tutkimus- ja tuotekehitystyö on turvattava, jotta elintarvikkeiden jatkojalostus säilyy ja vahvistuu seutukunnassa Yritystoiminnan kansainvälisiin haasteisiin ja kilpailukykyyn ð ð ð 4. Missio Elinkeinorakennetta on monipuolistettava. Alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi on yritysten määrää kasvatettava. Alueelta on nostettava esille kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Raahen seutu ja alueen kunnat luovat strategisella elinkeinopolitiikalla edellytykset innovatiiviselle toimintaympäristölle, kilpailukykyiselle ja vetovoimaiselle yritys- ja asuinympäristölle, kansainvälistymiselle sekä monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja yrittäjyyden kasvulle. 5. Visio Raahen seutu on pienten teollisten kaupunkiseutujen sarjassa Suomen vetovoimaisin alue elää ja menestyä. Raahen seutu on erikoisterästen valmistuksessa ja metallitoimialan jatkojalostuksessa maailmanluokan osaaja ja sitä tukevat erinomaiset logistiikkapalvelut ja hyvät liikenneyhteydet. Raahen seutu tunnetaan ICT-toimialan osaamisesta, puhtaasta elintarviketuotannosta sekä kilpailukykyisistä maaseutuelinkeinoista. Monipuolistunut elinkeinorakenne sisältää energia- ja puutoimialan osaamista sekä kehittyneen palvelusektorin. Raahen seutu on kansainvälistynyt yritysten, oppilaitosten ja aktiivisesti toimivien T&Kverkostojen avulla. Meren ja sisävesien rannat ja luonto on hyödynnetty kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti asumisen, vapaa-ajan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 11

12 6. Keskeiset painopisteet 6.1. Toimintaympäristö Alueen menestymisen edellytykset ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristöön, minkä alueen kunnat voivat asukkailleen ja alueella toimiville yrityksille tarjota. Toimintaympäristön kehittämisessä kiinnitetään huomiota sekä asuinympäristöjen kehittämiseen että yritystoimintaan varattujen alueiden toimivuuteen. Koko strategia-alueen yhteistyö maankäytön suunnittelussa tuo synergiaetuja toimivien ratkaisujen suunnittelussa. Yritystoiminnalle tarkoitettu toimintaympäristö takaa yrityksille optimaaliset olosuhteet, kumppanit ja julkisen sektorin tukitoimet, joilla yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa Kilpailukyky ja vetovoimaisuus Yritysten kilpailukyky ja toimenpiteet sen vahvistamiseksi ovat strategian toteutuksen osalta ensiarvoisen tärkeitä. Alueen kehittämistoimenpiteitä toteuttavien organisaatioiden yhteistyön tulee olla avointa ja toisiaan täydentävää. Kriittinen tekijä alueen kilpailukyvyn turvaamisessa on toimenpiteiden kohdistaminen osaavan työvoiman saamiseen ja nykyisen työvoiman säilyttämiseen alueella. Kilpailukyvyn vahventamiseen liittyvät toimenpiteet koskevat liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen vahvistamista, jota tuotetaan tehokkaimmin asiantuntijoita hyödyntämällä ja kattavaa, myös räätälöityä, koulutusta tarjoamalla. Strategiakauden aikana on odotettavissa, että eläköitymisen myötä avautuu seutukunnan alueella satoja opetuksen, terveydenhoidon, palveluiden ja teollisuuden ammattilaisten työpaikkoja, joihin on löydettävä alansa ammattilaiset turvaamaan seutukunnan hyvinvointia. Alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi kaikkien toimijoiden toteuttamien toimenpiteiden täytyy olla linjassa alueen halutun imagon kanssa. Alueen saavutettavuus turvataan huolehtimalla tiestön ja rautatien ylläpidosta ja peruskunnostuksesta sekä tietoliikenneväylien kilpailukykyisestä kapasiteetista yritystoiminnan käyttöön Kansainvälisyys Kansainvälisyyden edistämiseksi tarvitaan yhteistyötä ja verkostoja, joissa on mukana alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Yritysten kansainvälistymistä edistetään hyödyntämällä jo olemassa olevia kansainvälisiä verkostoja ja rakentamalla uusia yhteistyöverkostoja, joiden tavoitteena on kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen. Koulutusta lisäämällä ja suuntaamalla saadaan aikaan asennemuutos, joka on kansainvälistymisen edellytys. Erilaisten kulttuurien ja kielten tuntemus edesauttaa suvaitsevaisuuden lisääntymistä. Nuorten kansainvälisyyden lisäämistä edistetään esimerkiksi bencmarkkaamalla ruotsalaisten tapaa lasten ja nuorten kansainvälistämiseen Elinkeinojen monipuolistaminen ja yrittäjyys Alueen elinkeinorakennetta voidaan monipuolistaa edistämällä kasvuyritysten toimintaa, lisäämällä yritysten määrää ja panostamalla metallin lisäksi muiden toimialojen toimintaedellytyksiin. Elinkeinoelämän monipuolistamista vahvistetaan tarjoamalla tukea yritysten perustamiseen, esille nouseviin erityiskysymyksiin ja rahoitusneuvontaan. Esimerkiksi matkailu- ja palvelutoimialojen yritysten syntyminen alueelle palvelee myös alueen asukkaita ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Nousevina toimialoina seutukunnassa voidaan nähdä myös kaivannais- ja energiateollisuuden ympärille syntyvä yritystoiminta. Yrittäjyys ja yritysilmapiirin vahvistaminen on haaste, johon kaikkien kehittämistoimijoiden on tartuttava päättäväisesti. Kynnys yritystoiminnan käynnistämiseen on seutukunnassa las- SIVU 12 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

13 kettava ja asennekasvatus aloitettava jo peruskoulutasolta. Peruskoulujen yhteydenpitoa alueen yritysten kanssa on kannustettava ja opettajakunnalle on tarjottava mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen tällä sektorilla. 7. Päätoimialat Raahen seutukunnan elinkeinostrategiassa on määritelty kolme päätoimialaa ja lisäksi kaksi useamman toimialan kokonaisuutta. Päätoimialojen määrittely perustuu alueen vahvuuksiin ja merkitykseen työllistäjinä. Laajempien kokonaisuuksien merkitys alueen elinkeinoelämälle on merkittävä, vaikka koostuukin useammasta yksittäisestä toimialasta. Valituilla toimialoilla on nähtävissä selkeää potentiaalia monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta. Tehtävillä toimenpiteillä pyritään edistämään yritysten ja muun elinkeinoelämän kykyä uudistaa toimintaansa markkinoiden ja yleisen kehityksen vaatimusten mukaan Metallitoimiala 7.2. ICT toimiala 7.3. Palvelut ja muut toimialat 7.4. Rakennustoimiala 7.5. Energia ja maaseutu 8. Keskeiset toimenpiteet toimialoittain ja muut toimenpiteet Keskeisiä toimenpiteitä toimialoittain määriteltäessä on huomioitu strategiatyössä valitut keskeiset painopisteet. Strategiaa toteutettaessa kaikissa toimenpiteissä sekä uusia toimenpiteitä ja kehittämishankkeita suunniteltaessa peilataan vaikuttavuutta erityisesti keskeisiin painopisteisiin. Toimeenpanon strategisena kärkihankkeena toimii vuoden 2009 ajan aluekeskusohjelma (AKO) ja vuoden 2010 alusta Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). Ohjelmia hyödynnetään strategian toteutuksen koordinoinnissa, tarvittavien selvitysten ja rahoitusten valmistelussa. Ohjelmarahoitus mahdollistaa toimenpiteet kumppanuuden ja yhteistyön aktivoimiseksi alueen sisällä ja ulkopuolella, osaamisen kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, yritystoiminnan ja yritysten toimintaympäristön vahvistamiseksi sekä alueen vetovoiman parantamiseksi. Resurssia voidaan kohdentaa myös toimialakohtaisiin toimenpiteisiin, joilla alueen elinkeinorakennetta monipuolistetaan ja yritysten määrää kasvatetaan. Yrityksien toimintaedellytyksiä edistetään lisäksi Raahen seudun yrityspalvelujen palveluprosessien avulla, joihin liittyy mm. alkavien yritysten neuvontaa, yrityshautomotoimintaa, murrosvaiheen yritysten avustamista, rahoitusneuvontaa jne. Kalske-hankkeella tuetaan ammattikorkeakoulusta valmistuvien opiskelijoiden suuntautumista yritysten perustamiseen Metallitoimiala Alueen metallitoimialan keskeinen painopiste toimintaympäristön kehittämisessä on panostaa Innometals-ympäristön syntymiseen seutukuntaan. Tämä tarkoittaa kiinteää yhteistyötä yritysten, tutkimus- ja tuotekehitysyksiköiden, Oulun Yliopiston ja Ammattikorkeakoulun välillä. Toteutettavien toimenpiteiden seurauksena seutukuntaan syntyy metallitoimialan kehittämis- ja yritysympäristö, jossa alan yritysten on mahdollista kehittää ja kasvattaa yritystoimintaa tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 13

14 Yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä panostetaan erityisesti huipputeknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Kiinnittämällä huomiota toimenpiteisiin, joissa keskeisinä teemoina ovat toiminnan laatu, osaavan työvoiman riittävyys, tuotekehityksen saama hyöty korkeakoulujen huippuosaamisesta sekä verkostoyhteistyö yrityksissä ja toimijoiden rajapinnoissa, saadaan syntymään uusia tuote- ja toimintatapainnovaatioita. Metallitoimialan kansainvälisyys nojaa vahvasti olemassa oleviin verkostoihin ja syntyviin uusiin yhteistyöklustereihin. Raahen seudun osaamiskeskuksen rooli meriklusterin osaamiskeskusohjelmassa hyödynnetään suurten yhteisprojektien toteutuksen yhteydessä. Mukaan pääseminen suuriin kansainvälisiin projektimyyntikokonaisuuksiin mahdollistaa uusien kasvuyritysten syntymisen alueelle. Strategiajakson kärkihankkeina metallitoimialalla ovat OSKE/Meriklusteri, NRT-tuotantostudioiden kehittämishanke, CASR-Steelpolis-verkostohanke, Metlog, InnoMetals-yrityspuistohanke, PK-konepajakoulu, Perämeren teräskaari-hanke ja Metka-projekti. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 450 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä ICT-toimiala ICT-toimialan kehittäminen on jaettu toimintalinjoihin sekä painopistealueisiin. Toimintalinja kuvaa tekemisen tasoa ja painopisteet puolestaan niitä arvovalintoja, joissa ICT-toimialan mahdollisuudet menestykseen Raahen seudulla ovat olemassa. Toimintalinjoista tärkeimmäksi nousee Softpolis-brandin kehittäminen ja muu ICT:n toimintaympäristöön liittyvä markkinointityö. Softpolis-mainetyö tähtää siihen, että Raahen seutu on vetovoimainen ja kilpailukykyinen ICT-yritysten toimipaikka. Softpolis-brandi on tunnettu alan toimijoiden keskuudessa sekä alueella tekojen kautta. Osaavan työvoiman saanti on toinen toimintalinjan valinta. Tavoitteena on, että oikein mitoitettu tutkintoon johtava koulutus on säilynyt ja kehittynyt alueella. Alueen vetovoima on kasvanut ja yhtenä tekijänä on tunnistettavissa Softpolis Island. Alueen yrityksissä on käytössä kansainvälistä työvoimaa. Jalostusarvon kasvattaminen tarkoittaa sitä, että on osattu ankkuroitua oikeisiin kehittyviin kasvualoihin. Yritysten palvelujen ja tuotteiden jalostusarvo on noussut. Toimintalinjan neljäs osio on yritystoiminnan kasvu. Työpaikkojen lukumäärä kehittyy vähintään maan keskimääräisen ICT-alan työpaikkakehityksen mukaisesti ja alueella toimii 2-5 uutta yritystä ICT-toimialalla. Lisäksi alueella vaikuttaa yksi uusi veturitoimija. ICT-toimialan painopisteet ovat: metalli/ict rajapintaan liittyvät tuotteet ja palvelut kaupan ja palvelujen tuotteet ja palvelut langattomaan ICT:hen liittyvät tuotteet ja palvelut sekä yksi tulevaisuuden kasvuala, joka on jätetty avoimeksi teknisen kehityksen nopeuden vuoksi SIVU 14 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

15 Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorion (PBOL) johdolla on käynnistetty useita hankkeita, jotka palvelevat ICT-toimialan painopisteiden T&K-toimintaa. Spin-hanke tähtää hyvinvointipalvelujen alueelle, jossa tietoteknisten ratkaisujen avulla voidaan jatkaa ikääntyvän väestön kotona asumista. TILKE-hankkeen lähtökohtana puolestaan on tietoteollisen liiketoiminnan kehittäminen Raahen seutukunnassa. TOMI-hanke edistää yritysten mahdollisuuksia tuotannonohjausjärjestelmien hyödyntämiseen yritystoiminnassa. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 150 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä Palvelut ja muut toimialat Palvelutoimiala käsitetään tässä strategiassa hyvin laajasti. Palvelutoimialan kasvu mahdollistaa uusien yritysten syntymisen julkisen ja yksityisen sektorin ulkoistaessa osia toiminnoistaan, hyvinvointi- ja kaupallisten palvelujen kehittyessä sekä luonto- ja kulttuuriympäristön synnyttäessä monipuolistuvaa yritystoimintaa. Tietoverkossa tapahtuva tuotteiden ja palvelujen myynti mahdollistaa alan toimijoille maailmanlaajuisten markkinoiden hyödyntämisen. Palvelutoimialan vahvistuminen edellyttää alan toimijoiden ja alueen kehittämisorganisaatioiden ennakointia ja mukanaoloa eri ulkoistamisprosesseissa, näihin liittyvissä koulutustarpeiden ennakoinneissa sekä valmiuksia tuottaa tarvittavaa koulutusta. Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut toteutetaan alueella julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Matkailutoimialan vahvistumisen myötä syntyneiden yritysten palvelut parantavat alueen vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä tarjoamalla palveluitaan myös paikalliselle väestölle. Kaupallisten keskittymien kehittyminen alueelle ja verkkokaupan mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät toimenpiteitä, joilla nykyistä Raahen talousaluetta saadaan laajennettua. Raahen sataman tarjoama logistinen meriyhteys sekä rautatien ja alueen maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen mahdollistavat jopa kansainvälistä kauttakulkuliikennettä palvelevien toimintojen syntymisen alueelle. Logistiikka-alan huolto- ja kunnossapitopalvelujen vahvistaminen tässä ympäristössä tuottaa kilpailuetua alueen yrityksille. Matkailu on edelleen maailman voimakkaimmin kehittyvä toimiala. Muun muassa terveys ja hyvinvointimatkailu on kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Kasvuennusteet ovat edelleen prosenttia vuosittain. Nykyajan matkailijalle ei ole ongelma lähteä vaikkapa polvileikkaukseen Tahaimaahan ja sen jälkeen toipua lomakohteessa. Suomessa tapahtuvasta matkustamisesta yli 70 prosenttia on kotimaista matkustusta. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimuksen mukaan alan välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin henkilöä. Jo vuonna 2002 matkailun arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 2,4 prosenttia, joten sitä voidaan pitää todella merkittävänä elinkeinona Suomessa Suomen vahvuutena matkailijat pitävät puhdasta ilmaa, luontoa ja vahvaa liikuntaperinnettä. Myös paikalliset kulttuurinähtävyydet kiinnostavat niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin matkailijoita. Raahen seutukunnassa matkailutoimiala on hyvin pienimuotoista, voidaan sanoa, että lähes täysin hyödyntämätön toimiala. Ainoastaan Siikajoella ja Pyhäjoella toimii muutamia pieniä yrityksiä, joiden voidaan katsoa pääosin elävän matkailusta. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 15

16 Matkailu on nostettu strategiassa yhdeksi palvelusektorin kehittämisalueeksi. Raahen seutukunnan monimuotoinen luonto, laajat, maailman laajuista mielenkiintoa herättäneet suosarjaalueet, joet ja meri monimuotoisine saaristoineen ovat niitä vahvuuksia, joista on tuotteistettavissa uutta liiketoimintaa alueelle. Alueella sijaitsee useita historiallisia käyntikohteita, joiden esilletuonti toisi matkailullista vetovoimaa alueelle. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Unescon maailmanperintöluetteloonkin haluttu Kastellin linnanrauniot. Myös paikallinen kulttuuri, rakennusperinne ja vuosittain toistuvat tapahtumat - unohtamatta alueen vetovoimasta urheilu- ja liikuntaperinnettä - luovat mahdollisuuksia matkailutoimialan kehittämiseen. Tulevaisuuden matkailu Tulevaisuusskenaarioita rakennetaan paljon. Matkailu - jos mikä - tullee kokemaan näiltä osin radikaalejakin mullistuksia. Tietotekniikan läsnäolo kaikkialla mahdollistaa myös erilaisia virtuaalikokemuksia, avaruusmatkailua, meren pohjassa seikkailua, itse ohjattavia avaruusaluksia jne. Kaikki nämä ja vielä paljon muuta voimme kokea omalla sohvalla maaten. Virtuaalitodellisuuden alueelta löytyy tulevaisuudessa merkittävää matkailun liiketoimintaa ohjelmien ja niihin liittyvien laitteiden valmistajille. Strategisia tulevaisuuden valintoja mietittäessä kannattanee huomioida se, avaisivatko nämä matkailun muuttuvat trendit Raahen seutukunnassa toimiville ICT-alan yrityksille uutta liiketoimintaa matkailualalla Strategian toteutuksessa on tärkeää synnyttää laajasti palvelutoimialaa koskeva kärkihanke, jonka toimenpiteillä voidaan edistää palvelualan kehittymisen edellyttämiä toimenpiteitä. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 150 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä Rakennustoimiala Rakennustoimialan keskeinen kehittämistoimenpide on projektimyynnin edistäminen ja konsortioiden luominen. Ydinvoimalan sijoittuminen Pyhäjoelle tai Simoon avaa alueen toimijoille lähes kymmenen vuotta kestävän rakentamisbuumin, jonka hyödyt täytyy lunastaa ennen tarjouskierroksen käynnistymistä. Ydinvoimalan lisäksi ja ohella Pohjois-kalotin alueella käynnistyy paljon suuria rakennushankkeita energia-, matkailu- ja kaivostoiminnan piirissä. Yritysten pienehkö koko edellyttää laajaa verkostoitumista ja kaupallisten konsortioiden syntymistä. Tämä mahdollistaa yritysten pääsemisen mukaan suurempiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena on saada käyntiin kolmivuotinen koulutus- ja verkostoitumishanke, jolla alueen yrityksiä autetaan valmentautumaan mittaviin rakennushankkeisiin niin kotimaassa kuin viennissä. Toinen kehitettävä alue liittyy korjausrakentamiseen, jossa ensisijaisena kohteena on Raahen vanhakaupunki. Rakennusalan yritysten osaamista vanhojen puutalojen restaurointiin ja muuhun peruskorjaukseen edistetään sekä yritysten henkilöstön että uuden työvoiman koulutuksen avulla. Suojelukohteiden restaurointiin liittyvä tutkimus- ja tuotekehitystyö pyritään käynnistämään yhdessä Museoviraston kanssa. Edistetään restaurointiin erikoistuneen kehittämiskeskuksen syntymistä Raaheen. Kolmas kehittämisen painopiste on Laivakankaan kultakaivoksen sivukiven hyödyntäminen maa-, tie- ja vesirakentamiseen. Syväväylän ruoppaus- ja muut sataman investoinnit hyödynnetään Rautaruukin terästehtaan sivutuotteena syntyvien kuonatuotteiden ja muiden rakennustarvikkeiden kuljetusmahdollisuuksien parantumisena. SIVU 16 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

17 Kaavoitustyön edistäminen ja sen seudullinen tarkastelu niin asumisen, kuin yritystoiminnan käyttöön tulee ottaa huomioon alueen kuntien valinnoissa jatkuvan kehittämisen periaatteella. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 130 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä Energia ja maaseutu Ydinvoimalahankkeen toteutuminen Hanhikiven alueelle on erittäin merkittävä ja tärkeä koko Raahen seudun ja laajemmankin talousalueen myönteisen kehityksen vauhdittajana. Hankkeen vaikutukset ovat elinkeinostrategian tavoitteiden mukaisia väestön, yritystoiminnan, työllisyyden ja talouden kannalta. Megatrendi on yhteiskunnan rakenteita nopeasti ja syvästi ja useimmiten pysyvästi muuttava globaali ilmiö. Vallitseva megatrendi ja kehityksen katalysaattori on meneillään oleva ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja sitä kautta ympäristöarvojen ja puhtaan luonnon korostuminen. Näiden arvojen korostuessa energiasektori on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti murroksessa. Kaikkialla kehittyneissä teollisuusmaissa vannotaan uusiutuvien energiamuotojen nimiin ja niiden käyttöönottoa tuetaan monella tavoin. Valtion, Sitran, Tekesin ja osaamiskeskusten toimesta on laadittu useita energiastrategioita ja toimenpideohjelmia, joiden avulla valtakunnallisesti pyritään luomaan huomattava määrä uutta liikevaihtoa ja työpaikkoja energiaklusteriin. Raahen seutukunnan osalta energiatoimialan kehittämisen kannalta merkittävin näistä on Teknologiakeskus Merinova Oy:n, Joensuun Tiedepuisto OY:n, Prizzetech Oy:n, Jyväskylän Innovation Oy:n ja teknologiakeskus Hermian Oy:n Energiateknologian klusteriohjelma, jossa Raahen Teknologiakeskus Oy on osaamiskeskusohjelman kautta mukana. Yllä mainitut osaamiskeskukset ovat yhdessä laatineet klusteriohjelman ja ovat kaikki sitoutuneet toteuttamaan siinä valittua strategiaa. Ohjelman mukaan energia-alalla nopeimmin kasvavat globaalisti; - uusiutuvien energioiden ratkaisut ja palvelut - puhtaan energian ja ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut ja palvelut - energian käytön ratkaisut ja palvelut - energian jakeluratkaisut Suomalaiselle energiateknologiateollisuudelle edellä luetellut muutokset luovat runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällä hetkellä alan kasvuvauhti on Suomessa 20 prosenttia vuodessa. Edellä mainitun energiaklusterin tavoitteena on synnyttää vuoteen 2013 mennessä uutta liikevaihtoa yhteensä 10 miljardia euroa ja uutta työpaikkaa. Ohjelman toteuttamiseen tavoitellaan osallistuvan yli yritystä. Energiasektorin liiketoiminnan kehittämisessä Raahen seutukunnan vahvuutena ovat turve- ja metsäalan runsaat energiavarat ja myös se, että alueen yritykset ovat kiinteästi osaamiskeskusohjelman kautta mukana valtakunnallisessa energiaklusterissa. Oman vahvuutensa toimialan kehittymiseen seutukunnassa antaa Raahen terästehtaan tuottamat erikoislujat teräkset, joiden merkitys mm. tuulivoimaloiden rakentamisessa on huomattava. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 17

18 Myös alueen yritysten osaaminen ja pitkäaikainen kokemus tuulivoimaloiden osien valmistamisessa ja ydinvoimaloiden huoltotöissä on energiasektorin kasvaessa seutukunnalle merkittävä lisäarvo. Elinkeinostrategian yhtenä tavoitteena on myös nostaa seutukunnan energiaomavaraisuutta ja saada syntymään Raahen seutukuntaan merkittävä yrityskeskittymä bio-, tuuli- ja ydinvoimaosaamisessa. Alueemme yritysten koko edellyttää myös energiasektorilla laajaa verkostoitumista muiden alan toimijoiden kanssa ja sitoutumista edellä mainittuihin osaamiskeskusohjelmiin. Energiasektori on myös toimiala, jolle asetetaan jatkuvasti kiristyviä vaatimuksia. Tällöin kyky tuottaa oikeita, vaativiin olosuhteisiin soveltuvia materiaaleja, hyödyntää uutta tietoa ja osaamista nousee merkittäväksi kilpailutekijäksi. Raahen seutukunnan tuleekin tukeutua voimakkaasti myös Oulun yliopiston tutkimustoiminnan kautta saatavaan tietoon ja osaamiseen energiasektorin liiketoiminnan kehittämisessä. Maaseutu Raahen seutukunta on erittäin vahvaa alkutuotantoaluetta. Seutukunnan yrityskannasta n. 30 prosenttia on alkutuotantosidonnaisia. Maa- ja elintarviketalouden tutkimusyksikön tuottama tutkimus ja kehittämistoiminta tukee alueen alkutuotannon toimintaedellytyksiä ja erityisesti perunatutkimuksen huippuosaaminen luo edellytykset Vihannin elintarvikejalostuksen tarvitseman raaka-aineen riittävyydelle myös tulevaisuudessa. Maaseudulla tapahtuva yritystoiminta on monipuolista ja vireää. Strategian toimenpiteissä ja kärkihankkeissa ei maaseutuyrittäjyyttä eroteta muusta yritystoiminnasta, vaan toimenpiteet ulotetaan koskemaan koko seutukunnan aluetta, huomioiden kuitenkin toimialojen erityiskysymykset. Erityisesti maankäytön suunnittelussa tulee huomioida alkutuotannon tuotantoalueiden riittävyys elinkeinon turvaamiseksi alueella. Maaseudun kehittämisohjelmana strategiajaksolla toimii paikallisen Leader toimintaryhmän- Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämisohjelma Kilpailusta Kumppanuuteen Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus Maaseudun erityisohjelma Maatilasidonnaisten yritysten tuotanto- ja liiketoimintaosaamisen kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti Pro Agria Oulun ja MTT Ruukin tutkimusyksikön asiantuntemusta ja henkilökuntaa toimimalla tiiviissä yhteistyössä eri kehittämishankkeissa näiden organisaatioiden kanssa. 1. Julkiset kehittämisorganisaatiot Raahen seutukunnassa toimii lukuisa määrä elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatioita. Toimintaympäristöanalyysin haastatteluissa kävi ilmi, että organisaatiot ovat liian hajallaan ja kehittämisorganisaatioiden työ saattaa olla päällekkäistä. Etenkin yrittäjien on vaikea mieltää sitä, mihin organisaatioon milloinkin on yhteydessä. Strategiatyön yhteydessä on käynnistetty kehittäjäorganisaatioita koskeva selvitystyö. Tavoitteena on luoda organisaatiomalli, jossa yrittäjät löytävät yritystoimintaa palvelevat kehittäjätahot nykyistä helpommin ja kokonaisvastuu on yksissä käsissä. SIVU 18 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

19 Strategian valmistuessa alueella toimivat julkiset kehittämisorganisaatiot ovat: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus / Raahen seudun yrityspalvelut Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Raahen Osaamiskeskus Oy Raahen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Oy Raahen TE-toimisto Raahen Teollistamisyhtiö Oy / Kuutosrahasto Oy Softpolis Raahe Oy Ruukin Yrityspuisto Oy Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy Vihannin Kehitys Oy Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Raahen seudun koulutuskuntayhtymä Lisäksi alueen kunnat toteuttavat suoria kehittämishankkeita ohi edellä mainittujen organisaatioiden 1. Mittarit ja seuranta Raahen seudun elinkeinostrategialle on määritelty mittarit, joiden seurattavat arvot kerätään valtakunnallisista tiedoista, jotta alueen kehittymistä voidaan verrata toimialoittain ja kokonaisuutena. Asetetuilla mittareilla seurataan toteutettujen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta pitkällä aikajaksolla. Tarkastelussa huomioidaan suhdannevaihtelusta johtuvat muutokset ja kiinnitetään erityistä huomiota kehityksen yleiseen suuntaan. Strategian toteutumisen seurantaan on nimetty seurantatyöryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista alueella. Seurantaryhmän työskentely sisältyy AKO/KOKO -ohjelman toteutukseen. Strategian toimenpiteiden vaikuttavuuden mittareina käytetään seuraavia: bruttokansantuotteen kasvu jalostusarvo / työntekijä toimialoittain avainyrityksistä T&K- ja yritysrahoituksen volyymi työllisten ja työvoiman määrän kehitys asukasluvun kehitys ja tilasto pendelöinnistä yritysten nettoperustanta liikevaihdon kehitys toimialoittain avainyrityksistä Liitteenä tilastotieto mittareista Raahen seutukunnan alueelta. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 19

20 Työvoiman määrän muutos Raahen seutukunnassa Lähde: Raahen seutukunnan työvoimatoimisto Kunta/vuosi Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti yhteensä Työvoiman määrän muutos Raahen seutukunnassa keskimäärin vuosina Lähde: Raahen seutukunnan TE-toimisto SIVU 20 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot