ELINKEINOSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINOSTRATEGIA 2009-2015"

Transkriptio

1 RAAHEN SEUTUKUNTA ELINKEINOSTRATEGIA Seutulautakunta RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 1

2 SIVU 2 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

3 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA SISÄLTÖ 1. Strategiatyö Strategiatyön tausta 1.2. Työryhmän asettaminen 1.3. Strategiatyön lähtökohta ja tavoitteet 1.4. Strategiatyöprosessi 1.5. Käsitteet 2. Raahen seutukunnan toimintaympäristöanalyysi, vahvuudet ja rajoitukset Toimintaympäristön kehityskuva Väestön ja työvoiman määrän kehitys Kysynnän kehitys Teknologian kehitys Yleiset odotukset Yritysten odotukset 2.2. Alueen vahvuudet ja rajoitukset Vahvuudet Rajoitukset 3. Strategiset haasteet Mihin tulee varautua, miten vastaamme haasteeseen? 4. Missio, strategian tarkoitus Visio, tavoitetilamme Keskeiset painopisteet Toimintaympäristö 6.2. Kilpailukyky ja vetovoimaisuus 6.3. Kansainvälisyys 6.4. Elinkeinojen monipuolistaminen ja Yrittäjyys RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 3

4 7. Päätoimialat Metallitoimiala 7.2. ICT-toimiala 7.3. Palvelut ja muut toimialat 7.4. Rakennustoimiala 7.5. Energia ja maaseutu 8. Keskeiset toimenpiteet toimialoittain Metallitoimiala 8.2. ICT-toimiala 8.3. Palvelut ja muut toimialat 8.4. Rakennustoimiala 8.5. Energia ja maaseutu 9. Kehittämisorganisaatiot Mittarit ja seuranta Liitteet Mittareita koskeva tilastotieto vuodesta 2000 Toimintaympäristöanalyysin lomake SIVU 4 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

5 1. Strategiatyön tausta, tavoitteet, prosessin aikataulu ja toteutus 1.1. Strategiatyön tausta Raahen kaupunki seutukunnan veturina ohjaa vahvasti koko Raahen seutukunnan tulevaisuutta ja menestymistä tulevaisuuden elinkeinopoliittisissa haasteissa. Uuden kansallisen aluekehitysinstrumentin koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistyminen vuoden 2010 alusta, osin aluekeskusohjelmaan määriteltyjä toimenpiteitä toteuttaen, toi seutukunnan elinkeinostrategian päivittämisen ajankohtaiseksi. Strategiatyön tavoitteena on luoda sellainen strategia- ja toimintaympäristö, johon kaikki alueen toimijat voivat sitoutua nykyistä paremmin. Tämä johtaa nykyistä pitkäjänteisempään elinkeinopolitiikkaan ja mahdollistaa eri kehittäjäorganisaatioiden omistajaohjauksen tehostamisen. Seudullisen elinkeinostrategian ja siihen liittyvän seutukunnan pitkäjänteisen kehittämisen linjaamiseksi tarvittiin erityinen elinkeinostrateginen työryhmä määrittelemään seutukunnan elinkeinopolitiikan linjaukset ja yhteiset tavoitteet. Elinkeinotyöryhmän tekemien linjausten avulla 1. toteutetaan seudun elinkeinostrategiaa 2. saadaan seutukunnan kehittämistyö yhteisen tahtotilan alle, eli saadaan orkesteri soittamaan samaa kappaletta 3. voidaan keskittää kehittämisvoimavarat alueen vahvuuksiin Raahen Teollistamisyhtiö Oy:n hallitus teki Raahen kaupunginhallitukselle aloitteen kaupungin elinkeinostrategiatyön käynnistämisestä. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen toi esityksen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtokuntaan ja esitti strategiatyön laajentamista kattamaan koko seutukunnan alueen Työryhmän asettaminen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtokunta nimesi kokouksessaan työryhmän valmistelemaan seutukunnallista elinkeinostrategiaa Raahen seutukuntaan. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Pyhäjoen kunnanjohtaja Mauno Peltoketo, sihteeriksi vt. kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala ja jäseniksi Seppo Kauppila Raahen Teollistamisyhtiö Oy, Ari Ohinmaa/Vihannin Kehitys Oy, Ari Haapakoski/Ruukin Yrityspuisto Oy ja Risto Pietilä/ Raahen seudun yrityspalvelut. Työryhmää täydennettiin nimeämällä Mauno Peltokedon varaedustajaksi Pyhäjoen kunnasta Matti Pahkala, työryhmän varapuheenjohtajaksi Olavi Kangas/Raahen Teollistamisyhtiö Oy, Antero Kyröläinen/Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy, Raimo Seikkala/Raahen kauppakamariosasto ja Tuomo Karjalainen/Vihannin kunta. Strategiatyölle annettiin alkuperäisessä nimeämisessä takarajaksi vuoden 2008 loppu, mitä myöhemmin jatkettiin maaliskuun 2009 loppuun saakka. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 5

6 1.3. Strategiatyön lähtökohta ja tavoitteet Seutukunnallisen strategiatyön lähtökohdaksi otettiin vuoden 2006 keväällä tehty ohjelmakautta koskeva aluekeskusohjelma, jota täydennettiin laajalla toimintaympäristöanalyysillä. Toimintaympäristöanalyysissä tavoitteeksi asetettiin saada näkemys noin sadalta (100) alueella vaikuttavien yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajalta, kunnallisilta viranomaisilta ja poliittisilta päättäjiltä siitä, miten alueen elinkeinoelämän kehittämisessä on onnistuttu, mikä on tilanne haastatteluhetkellä, mitä muutostarpeita ja tulevaisuuden trendejä haastateltava näkee ja mikä on haastateltavan näkemys yritystoiminnan tulevaisuudesta alueella. Henkilökohtaisin haastatteluin tavoitettiin 75 yritysten ja elinkeinoelämän edustajaa ja sähköisellä kyselyllä saatiin vastaukset samoihin kysymyksiin kymmeneltä alueen poliittiselta päättäjältä ja viranomaiselta. Haastattelussa käytettiin avoimia kysymyksiä, joten vastausten analysoiminen ja yhteenvedon kokoaminen osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi, minkä vuoksi strategityön alkuperäiseen aikatauluun haettiin jatkoaikaa. Aloitusvaiheessa strategialle määriteltiin tavoitteeksi: varmistaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä vahvistaa alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä Strategia-asiakirjan osalta tavoitteeksi asetettiin sivua käsittävä, prosessin avaava, keskeiset tavoitteet, painopisteet ja päätoimialat sisällään pitävä käytännön toimenpiteitä ohjaava asiakirja, missä toimialakohtaiset painopisteet, toimenpiteiden vaikuttavuutta kuvaavat mittarit ja strategian toteutuksen seuranta määritellään selkeästi Strategiatyöprosessi Toimintaympäristöanalyysin valmistuttua laadittiin strategiatyölle prosessiaikataulu siten, että osa-alue 1: Toimintaympäristön määrittely ja strategiset haasteet, valmistuu mennessä osa-alue 2: Strategian missio ja visio, valmistuu mennessä osa-alue 3: Strategiset valinnat ja mittarit, valmistuu mennessä osa-alue 4: Toimeenpano ja seuranta, valmistuu mennessä Yksittäisten osa-alueiden valmistuttua strategiatyötä käsiteltiin kehittämiskeskuksen johtokunnassa. Osa-alue 3:n valmistuttua strategiaprosessia esiteltiin alueen yrittäjille, elinkeinoelämän järjestöjen edustajille ja poliittisille päättäjille suunnatuilla kuulemistilaisuuksilla kaikissa seutukunnan kunnissa. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 104 henkilöä. SIVU 6 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

7 1.5. Käsitteet Strategiassa tulee esille käsitteitä, joista keskeisimmät lyhyesti avattuna ovat: Teollistuneet kaupunkiseudut, jolla tarkoitetaan Aluekeskusohjelmatyön yhteydessä tehtyä jaottelua perustuen ohjelma-alueiden elinkeinorakenteeseen ja asukasmäärään. Seutukunta /Strategia-alue, millä tarkoitetaan Raahen kaupungin, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kuntien muodostamaa maantieteellistä aluetta. Seutukuntien muodostumisessa perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Missio, jolla kuvataan strategian tarkoitusta. Mikä on strategian rooli alueen kehittämisessä? Mitkä ovat strategian toteuttamisessa keskeiset painopisteet, joita vahvistamalla menestymme jatkossa? Visio, jossa kuvataan laajasti tavoitetilannetta eri näkökulmista. Seutukunnallisen strategian muodostamisessa on haasteellista löytää tavoitetila koko seutukunnan kehittämiselle. Keskeiset painopisteet, jotka on elinkeinostrategiassa valittu kehittämistoimenpiteiden kannalta kriittisen tärkeiksi. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan maantieteellistä ympäristöä ja olosuhteita, joissa toimitaan. Toimintaympäristön kehittäminen koskee samanarvoisena yritys- ja asuinympäristöä. Toimintaympäristöön kuuluu fyysinen ympäristö ja esimerkiksi saavutettavuus sekä tarjolla olevat palvelut. Kilpailukyky ja vetovoimaisuus pitää sisällään toimintaympäristön lisäksi osaavan työvoiman saatavuuden ja muut tarvittavat tukipalvelut, jotta yritykset ja asukkaat haluavat sijoittua alueelle. Vetovoimaisuuteen kuuluvat myös alueen viihtyvyyttä parantavat toimenpiteet sekä viestintä. Kansainvälisyys tarkoittaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden ja kumppaneiden kanssa, mihin sisältyy myös peruskouluikäisten kansainvälinen yhteistyö. Elinkeinojen monipuolistamisella tarkoitetaan uusien toimialojen ja toimialojen rajapintoihin syntyvien yrittäjyysedellytyksien vahvistamista. Laivakankaan sivukiviaines on kaivostoiminnassa syntyvää louhintajätettä, joka ei sisällä suuria määriä arvomineraaleja. Sivukiveä voidaan hyödyntää mm. maanrakennuksessa. 2. Raahen seutukunnan toimintaympäristöanalyysi, vahvuudet ja rajoitukset 2.1. Toimintaympäristön kehityskuva Elinkeinostrategiatyön pohjaksi määritelty toimintaympäristön kehityskuva perustuu laajassa toimintaympäristöanalyysissä saatuihin vastauksiin Väestön ja työvoiman määrän kehitys Seutukunnan alueen väestömäärä on tilastokeskuksen laatiman ennusteen mukaan aleneva tarkasteltaessa ikäryhmittäin; alle 14 vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat tarkasteluvuosien ollessa Työvoiman määrän laskee ennusteen mukaan strategiajakson aikana henkilöllä ja vuoteen 2025 mennessä henkilöllä. Seudun väestömäärän kehityksen ennustetaan strategiajakson aikana laskevan 260 asukkaalla ja vuoteen 2025 mennessä 412 asukkaalla. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 7

8 Taulukko 1. (lähde: Tilastokeskus) Väestö ja työvoimaennuste 2007 sukupuolet yhteensä Väestö- ja työvoimaennuste 2007 yhteensä Väestö ikäryhmittäin Väestö ikäryhmi äin ikäryhmi äin Väestö yhteensä Työvoima Toimintaympäristöanalyysissä saadut näkemykset tukevat Tilastokeskuksen arviota. Alueella tehtävät toimenpiteet vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta alueen asukasluvun kehitys saadaan kasvusuuntaan Kysynnän kehitys Toimintaympäristöanalyysissä saatujen vastausten mukaan vanhus- ja hyvinvointipalveluiden kysyntä tulee kasvamaan selkeästi, johtuen ikärakenteen muutoksesta alueella ja laajemmin kansallisesti. Alueella tarjottavan ammatillisen koulutuksen oikeinsuuntaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Koulutusjärjestelmän tulee kyetä tuottamaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin koulutettua, hyvin motivoitunutta ja elinikäisen oppimisen sisäistänyttä osaavaa työvoimaa. Sama koskee ammattikorkeakoulu-, korkeakoulu- ja yliopistotasoisten tutkintoon johtavien oppilaitosten koulutustarjontaa. Työvoimamarkkinat ovat muuttumassa entistä nopeatempoisemmiksi. Tulevaisuudessa työvoima liikkuu alueiden välillä ja kansainvälisesti entistä helpommin. Liikkuvuuden lisääntyminen luo haasteen pienille kaupunkiseuduille ja harvaan asutuille alueille: millä keinoilla voidaan varmistaa alueen vetovoimaisuus, kilpailukyky ja elinvoimaisuus? Näistä toimenpiteistä riippumatta, väestömäärästä johtuen, seutukunnan alueelle tulee tulevaisuudessa kyetä imuroimaan osaavaa työvoimaa myös alueen ulkopuolelta. Tällöin työvoiman rekrytoinnin tulee pureutua myös työperäiseen maahanmuuttoon. Tämä edellyttää julkisilta palvelujen tarjoajilta ja elinkeinoelämältä kansainvälisyysvalmiuksien kehittämistä ja kaikilta seutukuntalaisilta suvaitsevuutta ja pyrkimystä ymmärtää vieraita kulttuureja ja kieliä Teknologian kehitys Elinkeinoelämällä on varsin yhtenäinen näkemys teknologiamuutoksesta tulevaisuudessa. Muutos tulee olemaan voimakasta ja erityisesti Internet-kaupankäynti ja tietoverkossa tarjottavien palvelujen voimakas kehittyminen tulee jatkumaan entistäkin voimakkaampana. Arkielämän uudet innovaatiot luovat mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa useilla eri toimialoilla Yleiset odotukset Saatujen vastausten perusteella voidaan yleisistä odotuksista nostaa esille puhtaiden elintarvikkeiden saatavuus, turvallisuushakuisuus ja peruspalvelujen toimivuus. Lisäksi on odotettavissa, että yleiset elämäntavat muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa ja koulutuksen merkitys tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin suuremmassa roolissa. Suuren kysymyksen muodostavat nuorten asenteiden ennakointi ja heidän odotuksensa omalta elämältään. SIVU 8 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

9 Yritysten odotukset Alueen yritysten odotukset strategialta ja yleiseltä elinkeinopolitiikalta ovat varsin konkreettisia. Yritystoimintaan soveltuvia toimitiloja ja yritysympäristöjä tulee olla tarjolla ja elinkeinoelämän käytettävissä. Verkottumistilaisuuksia ja kanssakäymistä vahvistavia kumppanuustapaamisia, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, tulee julkisen sektorin edesauttaa. Strategian toteutuksen yhteydessä tulee toimialakohtaisia veturi- ja kasvuyrityksiä hakea aktiivisesti esille toimimaan suunnannäyttäjinä elinkeinoelämän monipuolistamisessa ja kansainvälisen kaupan tienraivaajina. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen osalta yrittäjien odotukset vaativat selkeitä toimenpiteitä alueiden kaavoittamisesta vastaavilta. Selkeä viesti julkisen sektorin kehittämisorganisaatioille tuli yhteydenpidon ja aktiivisen kanssakäymisen lisäämisen tarpeesta. Yritykset odottavat kehittämisorganisaatioiden aktiivista yhteydenpitoa ja otetta yrityskehittämishankkeiden eteenpäin viemisessä Alueen vahvuudet ja rajoitukset Seutukunnan elinkeinoelämän nykytilaa kartoitettaessa keskityttiin analyysissä alueen vahvuuksiin ja rajoituksiin. Strategiassa on tavoitteena hyödyntää alueen olemassa olevat vahvuudet ja pyrkiä poistamaan tai ennaltaehkäisemään rajoituksina esiinnousseita asioita Alueen vahvuudet Metallitoimialan osaaminen - ja koko toimialan volyymi - on alueen selkein ja suurin vahvuus. Metallitoimialan merkitys Raahen seutukunnan koko työpaikkavarannosta on noin kolmannes. Softpolis-toimintaympäristö ICT-osaamisen keskittymänä on koonnut ympärilleen yrityksiä, joiden edelleen kehittyminen mahdollistaa uusien työpaikkojen ja yritysten syntymisen seutukuntaan. Kansainvälisyyden vahvistamiseksi on käytettävissä tietokanta merkittävästä osasta alueen yritysten, yhteisöjen ja kuntien kansainvälisistä yhteyksistä. Tätä tietokantaa täydentämällä ja hyödyntämällä seutukunnan toimijoiden kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyötä voidaan laajentaa parantamaan alueen yritysten sijoittumista markkinoille. Raahen sataman investoinnit luovat valmistuessaan mahdollisuuden merilogistiikan osaamisen hyödyntämiseen kilpailuetuna alueelle sijoittuville yrityksille. Raahen satama-alueen kehittäminen yhdeksi Perämeren meriliikenteen logistiikkakeskukseksi on tulevaisuuden suuri tavoite, joka edellyttää myös yritystoiminnalle varattujen alueiden sijoittumista sataman välittömään läheisyyteen. Raahen seutukunnan alueella toimiville yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville tahoille on seutukunnassa varsin kattava yrityspalveluja tarjoava verkosto, jonka sisältää löytyy asiantuntija-apua niin yritystoiminnan käynnistämisessä, liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen vahvistamisessa, toimitiloihin ja työvoimaan liittyvissä kysymyksissä kuin koulutuksen, verotuksen ja rahoituksen erityiskysymyksissä. Kattavan verkoston veturina toimii Raahen seudun yrityspalvelut. Yritysten tukipalveluja tuottavien kunnallisten organisaatioiden uudelleen järjestäminen ja yhteistyön tiivistäminen on strategian toteutuksen onnistumiselle äärimmäisen tärkeää, eikä RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 9

10 kriittistä tarkastelua eri organisaatioiden yhdistämisestä entistä tehokkaammiksi palvelukokonaisuuksiksi järkevällä tavalla voida sulkea pois. Tärkeintä on elinkeinojen ja alueen kehittämisen kannalta kustannustehokas ja asiantunteva palvelukokonaisuus. Tätä palvelukokonaisuutta täydentää seutukunnassa tarjottava, alueen elinkeinoelämän tarpeita palveleva ammatillinen koulutustarjonta. Ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaminen OAMK:n Raahen yksikössä tulee jatkossakin olla mahdollista, jotta yritysten ja oppilaitosten välisen innovaatiotoiminnan kehittyminen tehokkaaksi innovaatioympäristöksi voidaan turvata. Tätä innovaatioympäristöä täydentää sen tiivis yhteistyö Oulun Yliopiston ja muiden korkeakoulujen välillä. Oppilaitosten neuvottelukuntien ja ohjausryhmien toimintaan tulee edelleen aktivoida yritysten edustajia. Raahen seutukunta sijaitsee maantieteellisesti Perämeren rannikolla, Pyhä- ja Siikajokilaaksoissa. Alueen luonto on monimuotoinen. Maaseutukunnat sekä Raahen vanhankaupungin miljöö tarjoavat erinomaiset asuinympäristöt täyttäen mitä erilaisimmat toiveet. Alueen edulliset asumiskustannukset ovat vetovoimatekijä, jota ei ole hyödennetty riittävästi uusien seutukuntalaisten houkuttelemiseksi alueen kuntiin. Viihtyisä ympäristö yhdistettynä turvalliseen asuinympäristöön, kattaviin peruspalveluihin ja erinomaisiin vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin tulee hyödyntää optimaalisesti alueen vetovoimaisuustekijänä unohtamatta kehityksen avaamia uuden yritystoiminnan edellytyksiä Rajoitukset Seutukunnan kehitystä rajoittavina tekijöinä huomioidaan alueen saavutettavuus. Liikenneyhteyksien VT 8, KT 86 ja KT 88 sekä rautatieyhteyksien ylläpito ja perusparantaminen siten, että alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän vaatimat kuljetustarpeet voidaan turvata, on strategian toteutuksen kriittinen tekijä. Alueen saavutettavuuden parantaminen on elintärkeää kaupan, teollisuuden ja konepajojen menestymisen kannalta, sataman menestymisen ja matkailutoimialan vahvistamisen kannalta, sekä koko alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. Toisena rajoituksena vastauksista nousi esille alueen väestömäärä, jonka nousuun saaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja tahtotilaa. 3. Strategiset haasteet 3.1. Mihin tulee varautua, miten vastaamme haasteeseen? Strategityössä on nostettu esille seitsemän keskeistä haastetta ja niille kehityssuunnat, joita kohti strategian toteuttamisvaiheessa tulee pyrkiä Työvoiman saatavuuden turvaaminen ð ð Työn tuottavuutta on pystyttävä nostamaan. Koulutusta on suunnattava elinkeinoelämän tarpeisiin Teknologian ja uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen ð Alueen innovaatiojärjestelmä on saatava toimimaan aitona yhteistyönä yritysten välillä, yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä sekä yritysten, tutkimusyksiköiden ja oppilaitosten välillä. Teknologian kehitys on hyödynnettävä tehokkaammin. SIVU 10 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

11 Alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen ð ð ð Asuinympäristöt Yritysympäristöt Hyödynnettävä koko seutukunnan vahvuudet Kansainvälistymiseen, Venäjän ja Barentsin alueen kasvaviin markkinoihin ð ð ð Venäjä-osaamista on nostettava alueen yrityksissä ja toimijoissa. Eri kulttuurien ja kielien koulutusta on lisättävä. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä on korostettava Verkostoitumiseen ð Kansainvälisten verkostojen muodostamiseen on kiinnitettävä eritystä huomiota Puhtaiden elintarvikkeiden tuotantoon ja innovatiiviseen jatkojalostukseen ð ð Tuotantoalueiden puhtaus ja tuottokyky on säilytettävä ja tuotantoon varattujen alueiden riittävyys on turvattava maankäytön suunnittelussa. Alueella tehtävä tutkimus- ja tuotekehitystyö on turvattava, jotta elintarvikkeiden jatkojalostus säilyy ja vahvistuu seutukunnassa Yritystoiminnan kansainvälisiin haasteisiin ja kilpailukykyyn ð ð ð 4. Missio Elinkeinorakennetta on monipuolistettava. Alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi on yritysten määrää kasvatettava. Alueelta on nostettava esille kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Raahen seutu ja alueen kunnat luovat strategisella elinkeinopolitiikalla edellytykset innovatiiviselle toimintaympäristölle, kilpailukykyiselle ja vetovoimaiselle yritys- ja asuinympäristölle, kansainvälistymiselle sekä monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja yrittäjyyden kasvulle. 5. Visio Raahen seutu on pienten teollisten kaupunkiseutujen sarjassa Suomen vetovoimaisin alue elää ja menestyä. Raahen seutu on erikoisterästen valmistuksessa ja metallitoimialan jatkojalostuksessa maailmanluokan osaaja ja sitä tukevat erinomaiset logistiikkapalvelut ja hyvät liikenneyhteydet. Raahen seutu tunnetaan ICT-toimialan osaamisesta, puhtaasta elintarviketuotannosta sekä kilpailukykyisistä maaseutuelinkeinoista. Monipuolistunut elinkeinorakenne sisältää energia- ja puutoimialan osaamista sekä kehittyneen palvelusektorin. Raahen seutu on kansainvälistynyt yritysten, oppilaitosten ja aktiivisesti toimivien T&Kverkostojen avulla. Meren ja sisävesien rannat ja luonto on hyödynnetty kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti asumisen, vapaa-ajan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 11

12 6. Keskeiset painopisteet 6.1. Toimintaympäristö Alueen menestymisen edellytykset ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristöön, minkä alueen kunnat voivat asukkailleen ja alueella toimiville yrityksille tarjota. Toimintaympäristön kehittämisessä kiinnitetään huomiota sekä asuinympäristöjen kehittämiseen että yritystoimintaan varattujen alueiden toimivuuteen. Koko strategia-alueen yhteistyö maankäytön suunnittelussa tuo synergiaetuja toimivien ratkaisujen suunnittelussa. Yritystoiminnalle tarkoitettu toimintaympäristö takaa yrityksille optimaaliset olosuhteet, kumppanit ja julkisen sektorin tukitoimet, joilla yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa Kilpailukyky ja vetovoimaisuus Yritysten kilpailukyky ja toimenpiteet sen vahvistamiseksi ovat strategian toteutuksen osalta ensiarvoisen tärkeitä. Alueen kehittämistoimenpiteitä toteuttavien organisaatioiden yhteistyön tulee olla avointa ja toisiaan täydentävää. Kriittinen tekijä alueen kilpailukyvyn turvaamisessa on toimenpiteiden kohdistaminen osaavan työvoiman saamiseen ja nykyisen työvoiman säilyttämiseen alueella. Kilpailukyvyn vahventamiseen liittyvät toimenpiteet koskevat liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen vahvistamista, jota tuotetaan tehokkaimmin asiantuntijoita hyödyntämällä ja kattavaa, myös räätälöityä, koulutusta tarjoamalla. Strategiakauden aikana on odotettavissa, että eläköitymisen myötä avautuu seutukunnan alueella satoja opetuksen, terveydenhoidon, palveluiden ja teollisuuden ammattilaisten työpaikkoja, joihin on löydettävä alansa ammattilaiset turvaamaan seutukunnan hyvinvointia. Alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi kaikkien toimijoiden toteuttamien toimenpiteiden täytyy olla linjassa alueen halutun imagon kanssa. Alueen saavutettavuus turvataan huolehtimalla tiestön ja rautatien ylläpidosta ja peruskunnostuksesta sekä tietoliikenneväylien kilpailukykyisestä kapasiteetista yritystoiminnan käyttöön Kansainvälisyys Kansainvälisyyden edistämiseksi tarvitaan yhteistyötä ja verkostoja, joissa on mukana alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Yritysten kansainvälistymistä edistetään hyödyntämällä jo olemassa olevia kansainvälisiä verkostoja ja rakentamalla uusia yhteistyöverkostoja, joiden tavoitteena on kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen. Koulutusta lisäämällä ja suuntaamalla saadaan aikaan asennemuutos, joka on kansainvälistymisen edellytys. Erilaisten kulttuurien ja kielten tuntemus edesauttaa suvaitsevaisuuden lisääntymistä. Nuorten kansainvälisyyden lisäämistä edistetään esimerkiksi bencmarkkaamalla ruotsalaisten tapaa lasten ja nuorten kansainvälistämiseen Elinkeinojen monipuolistaminen ja yrittäjyys Alueen elinkeinorakennetta voidaan monipuolistaa edistämällä kasvuyritysten toimintaa, lisäämällä yritysten määrää ja panostamalla metallin lisäksi muiden toimialojen toimintaedellytyksiin. Elinkeinoelämän monipuolistamista vahvistetaan tarjoamalla tukea yritysten perustamiseen, esille nouseviin erityiskysymyksiin ja rahoitusneuvontaan. Esimerkiksi matkailu- ja palvelutoimialojen yritysten syntyminen alueelle palvelee myös alueen asukkaita ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Nousevina toimialoina seutukunnassa voidaan nähdä myös kaivannais- ja energiateollisuuden ympärille syntyvä yritystoiminta. Yrittäjyys ja yritysilmapiirin vahvistaminen on haaste, johon kaikkien kehittämistoimijoiden on tartuttava päättäväisesti. Kynnys yritystoiminnan käynnistämiseen on seutukunnassa las- SIVU 12 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

13 kettava ja asennekasvatus aloitettava jo peruskoulutasolta. Peruskoulujen yhteydenpitoa alueen yritysten kanssa on kannustettava ja opettajakunnalle on tarjottava mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen tällä sektorilla. 7. Päätoimialat Raahen seutukunnan elinkeinostrategiassa on määritelty kolme päätoimialaa ja lisäksi kaksi useamman toimialan kokonaisuutta. Päätoimialojen määrittely perustuu alueen vahvuuksiin ja merkitykseen työllistäjinä. Laajempien kokonaisuuksien merkitys alueen elinkeinoelämälle on merkittävä, vaikka koostuukin useammasta yksittäisestä toimialasta. Valituilla toimialoilla on nähtävissä selkeää potentiaalia monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta. Tehtävillä toimenpiteillä pyritään edistämään yritysten ja muun elinkeinoelämän kykyä uudistaa toimintaansa markkinoiden ja yleisen kehityksen vaatimusten mukaan Metallitoimiala 7.2. ICT toimiala 7.3. Palvelut ja muut toimialat 7.4. Rakennustoimiala 7.5. Energia ja maaseutu 8. Keskeiset toimenpiteet toimialoittain ja muut toimenpiteet Keskeisiä toimenpiteitä toimialoittain määriteltäessä on huomioitu strategiatyössä valitut keskeiset painopisteet. Strategiaa toteutettaessa kaikissa toimenpiteissä sekä uusia toimenpiteitä ja kehittämishankkeita suunniteltaessa peilataan vaikuttavuutta erityisesti keskeisiin painopisteisiin. Toimeenpanon strategisena kärkihankkeena toimii vuoden 2009 ajan aluekeskusohjelma (AKO) ja vuoden 2010 alusta Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). Ohjelmia hyödynnetään strategian toteutuksen koordinoinnissa, tarvittavien selvitysten ja rahoitusten valmistelussa. Ohjelmarahoitus mahdollistaa toimenpiteet kumppanuuden ja yhteistyön aktivoimiseksi alueen sisällä ja ulkopuolella, osaamisen kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, yritystoiminnan ja yritysten toimintaympäristön vahvistamiseksi sekä alueen vetovoiman parantamiseksi. Resurssia voidaan kohdentaa myös toimialakohtaisiin toimenpiteisiin, joilla alueen elinkeinorakennetta monipuolistetaan ja yritysten määrää kasvatetaan. Yrityksien toimintaedellytyksiä edistetään lisäksi Raahen seudun yrityspalvelujen palveluprosessien avulla, joihin liittyy mm. alkavien yritysten neuvontaa, yrityshautomotoimintaa, murrosvaiheen yritysten avustamista, rahoitusneuvontaa jne. Kalske-hankkeella tuetaan ammattikorkeakoulusta valmistuvien opiskelijoiden suuntautumista yritysten perustamiseen Metallitoimiala Alueen metallitoimialan keskeinen painopiste toimintaympäristön kehittämisessä on panostaa Innometals-ympäristön syntymiseen seutukuntaan. Tämä tarkoittaa kiinteää yhteistyötä yritysten, tutkimus- ja tuotekehitysyksiköiden, Oulun Yliopiston ja Ammattikorkeakoulun välillä. Toteutettavien toimenpiteiden seurauksena seutukuntaan syntyy metallitoimialan kehittämis- ja yritysympäristö, jossa alan yritysten on mahdollista kehittää ja kasvattaa yritystoimintaa tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 13

14 Yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä panostetaan erityisesti huipputeknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Kiinnittämällä huomiota toimenpiteisiin, joissa keskeisinä teemoina ovat toiminnan laatu, osaavan työvoiman riittävyys, tuotekehityksen saama hyöty korkeakoulujen huippuosaamisesta sekä verkostoyhteistyö yrityksissä ja toimijoiden rajapinnoissa, saadaan syntymään uusia tuote- ja toimintatapainnovaatioita. Metallitoimialan kansainvälisyys nojaa vahvasti olemassa oleviin verkostoihin ja syntyviin uusiin yhteistyöklustereihin. Raahen seudun osaamiskeskuksen rooli meriklusterin osaamiskeskusohjelmassa hyödynnetään suurten yhteisprojektien toteutuksen yhteydessä. Mukaan pääseminen suuriin kansainvälisiin projektimyyntikokonaisuuksiin mahdollistaa uusien kasvuyritysten syntymisen alueelle. Strategiajakson kärkihankkeina metallitoimialalla ovat OSKE/Meriklusteri, NRT-tuotantostudioiden kehittämishanke, CASR-Steelpolis-verkostohanke, Metlog, InnoMetals-yrityspuistohanke, PK-konepajakoulu, Perämeren teräskaari-hanke ja Metka-projekti. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 450 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä ICT-toimiala ICT-toimialan kehittäminen on jaettu toimintalinjoihin sekä painopistealueisiin. Toimintalinja kuvaa tekemisen tasoa ja painopisteet puolestaan niitä arvovalintoja, joissa ICT-toimialan mahdollisuudet menestykseen Raahen seudulla ovat olemassa. Toimintalinjoista tärkeimmäksi nousee Softpolis-brandin kehittäminen ja muu ICT:n toimintaympäristöön liittyvä markkinointityö. Softpolis-mainetyö tähtää siihen, että Raahen seutu on vetovoimainen ja kilpailukykyinen ICT-yritysten toimipaikka. Softpolis-brandi on tunnettu alan toimijoiden keskuudessa sekä alueella tekojen kautta. Osaavan työvoiman saanti on toinen toimintalinjan valinta. Tavoitteena on, että oikein mitoitettu tutkintoon johtava koulutus on säilynyt ja kehittynyt alueella. Alueen vetovoima on kasvanut ja yhtenä tekijänä on tunnistettavissa Softpolis Island. Alueen yrityksissä on käytössä kansainvälistä työvoimaa. Jalostusarvon kasvattaminen tarkoittaa sitä, että on osattu ankkuroitua oikeisiin kehittyviin kasvualoihin. Yritysten palvelujen ja tuotteiden jalostusarvo on noussut. Toimintalinjan neljäs osio on yritystoiminnan kasvu. Työpaikkojen lukumäärä kehittyy vähintään maan keskimääräisen ICT-alan työpaikkakehityksen mukaisesti ja alueella toimii 2-5 uutta yritystä ICT-toimialalla. Lisäksi alueella vaikuttaa yksi uusi veturitoimija. ICT-toimialan painopisteet ovat: metalli/ict rajapintaan liittyvät tuotteet ja palvelut kaupan ja palvelujen tuotteet ja palvelut langattomaan ICT:hen liittyvät tuotteet ja palvelut sekä yksi tulevaisuuden kasvuala, joka on jätetty avoimeksi teknisen kehityksen nopeuden vuoksi SIVU 14 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

15 Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorion (PBOL) johdolla on käynnistetty useita hankkeita, jotka palvelevat ICT-toimialan painopisteiden T&K-toimintaa. Spin-hanke tähtää hyvinvointipalvelujen alueelle, jossa tietoteknisten ratkaisujen avulla voidaan jatkaa ikääntyvän väestön kotona asumista. TILKE-hankkeen lähtökohtana puolestaan on tietoteollisen liiketoiminnan kehittäminen Raahen seutukunnassa. TOMI-hanke edistää yritysten mahdollisuuksia tuotannonohjausjärjestelmien hyödyntämiseen yritystoiminnassa. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 150 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä Palvelut ja muut toimialat Palvelutoimiala käsitetään tässä strategiassa hyvin laajasti. Palvelutoimialan kasvu mahdollistaa uusien yritysten syntymisen julkisen ja yksityisen sektorin ulkoistaessa osia toiminnoistaan, hyvinvointi- ja kaupallisten palvelujen kehittyessä sekä luonto- ja kulttuuriympäristön synnyttäessä monipuolistuvaa yritystoimintaa. Tietoverkossa tapahtuva tuotteiden ja palvelujen myynti mahdollistaa alan toimijoille maailmanlaajuisten markkinoiden hyödyntämisen. Palvelutoimialan vahvistuminen edellyttää alan toimijoiden ja alueen kehittämisorganisaatioiden ennakointia ja mukanaoloa eri ulkoistamisprosesseissa, näihin liittyvissä koulutustarpeiden ennakoinneissa sekä valmiuksia tuottaa tarvittavaa koulutusta. Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut toteutetaan alueella julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Matkailutoimialan vahvistumisen myötä syntyneiden yritysten palvelut parantavat alueen vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä tarjoamalla palveluitaan myös paikalliselle väestölle. Kaupallisten keskittymien kehittyminen alueelle ja verkkokaupan mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät toimenpiteitä, joilla nykyistä Raahen talousaluetta saadaan laajennettua. Raahen sataman tarjoama logistinen meriyhteys sekä rautatien ja alueen maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen mahdollistavat jopa kansainvälistä kauttakulkuliikennettä palvelevien toimintojen syntymisen alueelle. Logistiikka-alan huolto- ja kunnossapitopalvelujen vahvistaminen tässä ympäristössä tuottaa kilpailuetua alueen yrityksille. Matkailu on edelleen maailman voimakkaimmin kehittyvä toimiala. Muun muassa terveys ja hyvinvointimatkailu on kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Kasvuennusteet ovat edelleen prosenttia vuosittain. Nykyajan matkailijalle ei ole ongelma lähteä vaikkapa polvileikkaukseen Tahaimaahan ja sen jälkeen toipua lomakohteessa. Suomessa tapahtuvasta matkustamisesta yli 70 prosenttia on kotimaista matkustusta. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimuksen mukaan alan välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin henkilöä. Jo vuonna 2002 matkailun arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 2,4 prosenttia, joten sitä voidaan pitää todella merkittävänä elinkeinona Suomessa Suomen vahvuutena matkailijat pitävät puhdasta ilmaa, luontoa ja vahvaa liikuntaperinnettä. Myös paikalliset kulttuurinähtävyydet kiinnostavat niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin matkailijoita. Raahen seutukunnassa matkailutoimiala on hyvin pienimuotoista, voidaan sanoa, että lähes täysin hyödyntämätön toimiala. Ainoastaan Siikajoella ja Pyhäjoella toimii muutamia pieniä yrityksiä, joiden voidaan katsoa pääosin elävän matkailusta. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 15

16 Matkailu on nostettu strategiassa yhdeksi palvelusektorin kehittämisalueeksi. Raahen seutukunnan monimuotoinen luonto, laajat, maailman laajuista mielenkiintoa herättäneet suosarjaalueet, joet ja meri monimuotoisine saaristoineen ovat niitä vahvuuksia, joista on tuotteistettavissa uutta liiketoimintaa alueelle. Alueella sijaitsee useita historiallisia käyntikohteita, joiden esilletuonti toisi matkailullista vetovoimaa alueelle. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Unescon maailmanperintöluetteloonkin haluttu Kastellin linnanrauniot. Myös paikallinen kulttuuri, rakennusperinne ja vuosittain toistuvat tapahtumat - unohtamatta alueen vetovoimasta urheilu- ja liikuntaperinnettä - luovat mahdollisuuksia matkailutoimialan kehittämiseen. Tulevaisuuden matkailu Tulevaisuusskenaarioita rakennetaan paljon. Matkailu - jos mikä - tullee kokemaan näiltä osin radikaalejakin mullistuksia. Tietotekniikan läsnäolo kaikkialla mahdollistaa myös erilaisia virtuaalikokemuksia, avaruusmatkailua, meren pohjassa seikkailua, itse ohjattavia avaruusaluksia jne. Kaikki nämä ja vielä paljon muuta voimme kokea omalla sohvalla maaten. Virtuaalitodellisuuden alueelta löytyy tulevaisuudessa merkittävää matkailun liiketoimintaa ohjelmien ja niihin liittyvien laitteiden valmistajille. Strategisia tulevaisuuden valintoja mietittäessä kannattanee huomioida se, avaisivatko nämä matkailun muuttuvat trendit Raahen seutukunnassa toimiville ICT-alan yrityksille uutta liiketoimintaa matkailualalla Strategian toteutuksessa on tärkeää synnyttää laajasti palvelutoimialaa koskeva kärkihanke, jonka toimenpiteillä voidaan edistää palvelualan kehittymisen edellyttämiä toimenpiteitä. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 150 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä Rakennustoimiala Rakennustoimialan keskeinen kehittämistoimenpide on projektimyynnin edistäminen ja konsortioiden luominen. Ydinvoimalan sijoittuminen Pyhäjoelle tai Simoon avaa alueen toimijoille lähes kymmenen vuotta kestävän rakentamisbuumin, jonka hyödyt täytyy lunastaa ennen tarjouskierroksen käynnistymistä. Ydinvoimalan lisäksi ja ohella Pohjois-kalotin alueella käynnistyy paljon suuria rakennushankkeita energia-, matkailu- ja kaivostoiminnan piirissä. Yritysten pienehkö koko edellyttää laajaa verkostoitumista ja kaupallisten konsortioiden syntymistä. Tämä mahdollistaa yritysten pääsemisen mukaan suurempiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena on saada käyntiin kolmivuotinen koulutus- ja verkostoitumishanke, jolla alueen yrityksiä autetaan valmentautumaan mittaviin rakennushankkeisiin niin kotimaassa kuin viennissä. Toinen kehitettävä alue liittyy korjausrakentamiseen, jossa ensisijaisena kohteena on Raahen vanhakaupunki. Rakennusalan yritysten osaamista vanhojen puutalojen restaurointiin ja muuhun peruskorjaukseen edistetään sekä yritysten henkilöstön että uuden työvoiman koulutuksen avulla. Suojelukohteiden restaurointiin liittyvä tutkimus- ja tuotekehitystyö pyritään käynnistämään yhdessä Museoviraston kanssa. Edistetään restaurointiin erikoistuneen kehittämiskeskuksen syntymistä Raaheen. Kolmas kehittämisen painopiste on Laivakankaan kultakaivoksen sivukiven hyödyntäminen maa-, tie- ja vesirakentamiseen. Syväväylän ruoppaus- ja muut sataman investoinnit hyödynnetään Rautaruukin terästehtaan sivutuotteena syntyvien kuonatuotteiden ja muiden rakennustarvikkeiden kuljetusmahdollisuuksien parantumisena. SIVU 16 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

17 Kaavoitustyön edistäminen ja sen seudullinen tarkastelu niin asumisen, kuin yritystoiminnan käyttöön tulee ottaa huomioon alueen kuntien valinnoissa jatkuvan kehittämisen periaatteella. Strategian tavoitteelliseksi mittariksi toimialalle työpaikkojen osalta on asetettu 130 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä Energia ja maaseutu Ydinvoimalahankkeen toteutuminen Hanhikiven alueelle on erittäin merkittävä ja tärkeä koko Raahen seudun ja laajemmankin talousalueen myönteisen kehityksen vauhdittajana. Hankkeen vaikutukset ovat elinkeinostrategian tavoitteiden mukaisia väestön, yritystoiminnan, työllisyyden ja talouden kannalta. Megatrendi on yhteiskunnan rakenteita nopeasti ja syvästi ja useimmiten pysyvästi muuttava globaali ilmiö. Vallitseva megatrendi ja kehityksen katalysaattori on meneillään oleva ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja sitä kautta ympäristöarvojen ja puhtaan luonnon korostuminen. Näiden arvojen korostuessa energiasektori on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti murroksessa. Kaikkialla kehittyneissä teollisuusmaissa vannotaan uusiutuvien energiamuotojen nimiin ja niiden käyttöönottoa tuetaan monella tavoin. Valtion, Sitran, Tekesin ja osaamiskeskusten toimesta on laadittu useita energiastrategioita ja toimenpideohjelmia, joiden avulla valtakunnallisesti pyritään luomaan huomattava määrä uutta liikevaihtoa ja työpaikkoja energiaklusteriin. Raahen seutukunnan osalta energiatoimialan kehittämisen kannalta merkittävin näistä on Teknologiakeskus Merinova Oy:n, Joensuun Tiedepuisto OY:n, Prizzetech Oy:n, Jyväskylän Innovation Oy:n ja teknologiakeskus Hermian Oy:n Energiateknologian klusteriohjelma, jossa Raahen Teknologiakeskus Oy on osaamiskeskusohjelman kautta mukana. Yllä mainitut osaamiskeskukset ovat yhdessä laatineet klusteriohjelman ja ovat kaikki sitoutuneet toteuttamaan siinä valittua strategiaa. Ohjelman mukaan energia-alalla nopeimmin kasvavat globaalisti; - uusiutuvien energioiden ratkaisut ja palvelut - puhtaan energian ja ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut ja palvelut - energian käytön ratkaisut ja palvelut - energian jakeluratkaisut Suomalaiselle energiateknologiateollisuudelle edellä luetellut muutokset luovat runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällä hetkellä alan kasvuvauhti on Suomessa 20 prosenttia vuodessa. Edellä mainitun energiaklusterin tavoitteena on synnyttää vuoteen 2013 mennessä uutta liikevaihtoa yhteensä 10 miljardia euroa ja uutta työpaikkaa. Ohjelman toteuttamiseen tavoitellaan osallistuvan yli yritystä. Energiasektorin liiketoiminnan kehittämisessä Raahen seutukunnan vahvuutena ovat turve- ja metsäalan runsaat energiavarat ja myös se, että alueen yritykset ovat kiinteästi osaamiskeskusohjelman kautta mukana valtakunnallisessa energiaklusterissa. Oman vahvuutensa toimialan kehittymiseen seutukunnassa antaa Raahen terästehtaan tuottamat erikoislujat teräkset, joiden merkitys mm. tuulivoimaloiden rakentamisessa on huomattava. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 17

18 Myös alueen yritysten osaaminen ja pitkäaikainen kokemus tuulivoimaloiden osien valmistamisessa ja ydinvoimaloiden huoltotöissä on energiasektorin kasvaessa seutukunnalle merkittävä lisäarvo. Elinkeinostrategian yhtenä tavoitteena on myös nostaa seutukunnan energiaomavaraisuutta ja saada syntymään Raahen seutukuntaan merkittävä yrityskeskittymä bio-, tuuli- ja ydinvoimaosaamisessa. Alueemme yritysten koko edellyttää myös energiasektorilla laajaa verkostoitumista muiden alan toimijoiden kanssa ja sitoutumista edellä mainittuihin osaamiskeskusohjelmiin. Energiasektori on myös toimiala, jolle asetetaan jatkuvasti kiristyviä vaatimuksia. Tällöin kyky tuottaa oikeita, vaativiin olosuhteisiin soveltuvia materiaaleja, hyödyntää uutta tietoa ja osaamista nousee merkittäväksi kilpailutekijäksi. Raahen seutukunnan tuleekin tukeutua voimakkaasti myös Oulun yliopiston tutkimustoiminnan kautta saatavaan tietoon ja osaamiseen energiasektorin liiketoiminnan kehittämisessä. Maaseutu Raahen seutukunta on erittäin vahvaa alkutuotantoaluetta. Seutukunnan yrityskannasta n. 30 prosenttia on alkutuotantosidonnaisia. Maa- ja elintarviketalouden tutkimusyksikön tuottama tutkimus ja kehittämistoiminta tukee alueen alkutuotannon toimintaedellytyksiä ja erityisesti perunatutkimuksen huippuosaaminen luo edellytykset Vihannin elintarvikejalostuksen tarvitseman raaka-aineen riittävyydelle myös tulevaisuudessa. Maaseudulla tapahtuva yritystoiminta on monipuolista ja vireää. Strategian toimenpiteissä ja kärkihankkeissa ei maaseutuyrittäjyyttä eroteta muusta yritystoiminnasta, vaan toimenpiteet ulotetaan koskemaan koko seutukunnan aluetta, huomioiden kuitenkin toimialojen erityiskysymykset. Erityisesti maankäytön suunnittelussa tulee huomioida alkutuotannon tuotantoalueiden riittävyys elinkeinon turvaamiseksi alueella. Maaseudun kehittämisohjelmana strategiajaksolla toimii paikallisen Leader toimintaryhmän- Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämisohjelma Kilpailusta Kumppanuuteen Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus Maaseudun erityisohjelma Maatilasidonnaisten yritysten tuotanto- ja liiketoimintaosaamisen kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti Pro Agria Oulun ja MTT Ruukin tutkimusyksikön asiantuntemusta ja henkilökuntaa toimimalla tiiviissä yhteistyössä eri kehittämishankkeissa näiden organisaatioiden kanssa. 1. Julkiset kehittämisorganisaatiot Raahen seutukunnassa toimii lukuisa määrä elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatioita. Toimintaympäristöanalyysin haastatteluissa kävi ilmi, että organisaatiot ovat liian hajallaan ja kehittämisorganisaatioiden työ saattaa olla päällekkäistä. Etenkin yrittäjien on vaikea mieltää sitä, mihin organisaatioon milloinkin on yhteydessä. Strategiatyön yhteydessä on käynnistetty kehittäjäorganisaatioita koskeva selvitystyö. Tavoitteena on luoda organisaatiomalli, jossa yrittäjät löytävät yritystoimintaa palvelevat kehittäjätahot nykyistä helpommin ja kokonaisvastuu on yksissä käsissä. SIVU 18 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

19 Strategian valmistuessa alueella toimivat julkiset kehittämisorganisaatiot ovat: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus / Raahen seudun yrityspalvelut Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Raahen Osaamiskeskus Oy Raahen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Oy Raahen TE-toimisto Raahen Teollistamisyhtiö Oy / Kuutosrahasto Oy Softpolis Raahe Oy Ruukin Yrityspuisto Oy Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy Vihannin Kehitys Oy Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Raahen seudun koulutuskuntayhtymä Lisäksi alueen kunnat toteuttavat suoria kehittämishankkeita ohi edellä mainittujen organisaatioiden 1. Mittarit ja seuranta Raahen seudun elinkeinostrategialle on määritelty mittarit, joiden seurattavat arvot kerätään valtakunnallisista tiedoista, jotta alueen kehittymistä voidaan verrata toimialoittain ja kokonaisuutena. Asetetuilla mittareilla seurataan toteutettujen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta pitkällä aikajaksolla. Tarkastelussa huomioidaan suhdannevaihtelusta johtuvat muutokset ja kiinnitetään erityistä huomiota kehityksen yleiseen suuntaan. Strategian toteutumisen seurantaan on nimetty seurantatyöryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista alueella. Seurantaryhmän työskentely sisältyy AKO/KOKO -ohjelman toteutukseen. Strategian toimenpiteiden vaikuttavuuden mittareina käytetään seuraavia: bruttokansantuotteen kasvu jalostusarvo / työntekijä toimialoittain avainyrityksistä T&K- ja yritysrahoituksen volyymi työllisten ja työvoiman määrän kehitys asukasluvun kehitys ja tilasto pendelöinnistä yritysten nettoperustanta liikevaihdon kehitys toimialoittain avainyrityksistä Liitteenä tilastotieto mittareista Raahen seutukunnan alueelta. RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA SIVU 19

20 Työvoiman määrän muutos Raahen seutukunnassa Lähde: Raahen seutukunnan työvoimatoimisto Kunta/vuosi Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti yhteensä Työvoiman määrän muutos Raahen seutukunnassa keskimäärin vuosina Lähde: Raahen seutukunnan TE-toimisto SIVU 20 RAAHEN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATERIA

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot